Katselin Nelosen Start-ohjelmaa, jossa toimittaja koeajoi Mini Countryman-autoa. Se oli varustettu 1.6-litraisella dieselmoottorilla, jonka yhdistetty EU-kulutus on 4,4 l/100 km. Toimittajan kulutus koeajossa nousi 5,5 litraan. Hän sanoikin, että 4,4 litraan pääsemikseksi pitäisi seistä päällään. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta samaiselta toimittajalta, vaan lähes joka koeajossa on ollut sama virsi.
Jäin ihmettelemmään sitä, koska omat kokemukseni ovat täysin päinvastaisia. Mulla on ollut kolme diesel-autoa, joiden yhdistetyt EU-kulutukset ovat olleen viiden litran molemmin puolin. Kaikilla niillä on ollut helppo alittaa yhdistetty EU-kulutus normaalissa seka-ajossa. Tuosta ajosta suuri osuus on vieläpä PK-seudulla. Mukana Lapin-reissuja suksiboksilla ja täydellä kuormalla. Raskaita keski-Euroopan reissuja, jne. Olen kirjannut tankkauset ylös usean vuoden aikana ja laskenut kulutukset niistä. Mittarivirhe on tarkistettu ja huomioitu. Oma keskikulutus on jäänyt noin 5% alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Ajotyylini on ihan reipas. Kaasun käyttö vaadittaessa raskasta, mutta jarrun käyttö minimaalista.
Toimittajien tulisi katsoa ensin peiliin, jos luvattuun kulutukseen ei pääse eikä alkaa vääntämään vitsiä. Yhdistetty EU-kulutus osuu harvinaisen hyvin yhteen käytännön kanssa.
Kuruma:
Kyllä yhteys on kovasti riippuvainen autosta. Esim. talvitestissä 2008 (tuo esimerkki siksi, että sitä tuli käsiteltyä ketjussa karu totuus: Suomessa Euroopan vanhin autokanta) pienimmän kulutuksen teki auto, jonka yhdistetty eu-päästö on 145 g/km. Joukossa oli useita 125 tai alle 145 g/km autoja, mutta mitatut kulutukset olivat jopa ihan eri suuruusluokassa kuin testin parhaalla.
Itse olen tarkkaillut lähinnä maantiekulutuksia ja välillä näyttää TM:n mittausten perusteella täysin mahdottomalta niiden saavuttaminen.
TM 15/2010 ajettu Opel Meriva 1,4T kulutti 50 km/h tasanopeudessa 5,3 l/100km ja vastaavasti 80 km/h 6,3l/100km.
Voipi olla hankala saavuttaa maantiekulutusta 5,0 l/100km, kun muistaa syklin keskinopeuden olevan 62,6 km/h.
Nelosen startti-ohjelma näyttää olevan triggerinä tälle ihmettelylle kerran jos toisenkin. Kts aikaisempi threadi samasta aiheesta
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5727
Itselläni on Kuruman kanssa samankaltaiset kokemukset diesel autoista ja ihmettelenkin, kuinka on mahdollista saada 5,5 litraa kulumaan 1.6 litran dieselkoneella pienellä autolla. Alle viiden pitäisi päästä helposti.
Mukava kun on herätty autotoimittajien yleiseen vinkumiseen siitä, että valmistajien lupauksia ei saavuteta. Minun kokemukseni ovat isohkoilla bensiinimoottoreilla ja kevyesti menee luvatulla kulutuksella.
( Oikein herkistelemällä menee reilusti alle luvatun, mutta tällöin ajoni ei ole vastannut EU-sykliä )
Mulla on nyt ollu päivälleen 2 kk ja vajaa 2500 km ajossa tälläinen:
Ajo on seka-ajoa, josta kuitekin suuri osa kilometreistä on tullut maantiellä. Ei tosin Suomessa vaan Ranskassa. Kaupungissa ajan lyhyttä työmatkaa jolloin kone ei kerkeä kunnolla lämmetä, mutta aamulla lähden puolilämpimästä parkkihallista jossa on aina ollut +10 - +20 astetta, eikä täällä muutenkaan ole vielä mitään mainittavia pakkasia ollut. Kaupunkiajo täällä on hyvin nykivää ja hidasta. Jarruja joutuu käyttämään enemmän kuin Suomessa. Vaihto-opastimen ohjeita ei viitsi useinkaan noudattaa koska menosta tulee karmeaa tärinää ja jurinaa kiihdytyksissä.
Kulutus on ajotietokoneen mukaan tällä ajolla 7,0 l/100 km (nollasin mittarin kun sain auton). En aja varmaankaan taloudellisesti, mutta silti tuntuu vaikealta päästä tuohon 5,3 l/100 km kulutukseen kun jo eka pätkä motaria vakkarilla kulutti muistaakseni lähes 7 l.
Ehkä auto on vielä turhan tuore ja kulutus hiukan laskee (9 tkm mittarissa kun aloitin). Tasanopeudella auto voi ollakin taloudellinen, mutta täkäläisissä liikenneolosuhteissa tasaista nopeutta voi ajaa vain moottoritiellä ja silloin nopeus on sen verran suuri että kulutus ei hirveästi tuosta tunnu tippuvan vaikka ajaa pidemmänkin siivun.
Pitäis kai jaksaa itse mittailla tuon ajotietokoneen avulla tasaisen nopeuden kulutuksia. Tankkauksista en ole mitannut, mutta olisihan se moka tehtaalta jos ajotietokone näyttäis reilusti liikaa.
235+255:
Mulla näyttää ajotietokone 3-5 dl liian pientä kulutusta.
Eli en luottaisi ajotietokoneeseen.
Jouni123:
Varmasti todellinen kulutus voikin olla suurempi, mutta tuskin merkittävästi pienempi kuin tuo ajotietokoneen lukema. Ei mulla nyt ole hirveästi väliä mitä tuo syö, mutta tarkoitus oli lähinnä sanoa että luvatuista kulutuksista jää aika kauas mun ajoilla.
Kyllä tuo 5,5 litraa Minillä kuulostaa aika kovalta, mutta ajo-olosuhteista ja ajotavastahan se riippuu.
Itse olen ajellut viime vuodet aika monella isohkolla dieselautolla, käytännön kulutukset on asettuneet akselille noin 5,3-6,7 litraa. 6,7 litraa on vienyt iso automaattivaihteinen tila-auto, jolle luvattiin 7,3 litran yhdistettyä. Satunnaisesti toki kulutus voi olla suurempi, mutta nuo on pidempiaikaisia kulutuksia joita on tullut seurailtua.
Tuli nyt viimeisellä tankilla katottua mitä Mondeo oikeasti syö tässä mun kaupunkipainotteisessa ajossa. Tuossakin tankillisessa on mukana maantieajoa muutama lenkki lähivuoristossa eli noin 1/4-1/3 on ainakin muuta kuin kaupunkia, mutta ei tietenkään mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi silti ole normaalia maantieajoa vastaavaa.
Tankillisen keskikulutus oli 9,1 l/100 km ja luvattu kaupunkikulutus siis oli 6,4 l/100 km. Lyhyt työmatka kylmällä koneella ja paljon liikennevaloissa seisomista taitaa rokottaa melko pahasti kulutusta myös dieselillä?
Oma isompi ja tehokkaampi bensa ehkä veis 12+ l/100 km samalla ajolla, mutta tuskin nyt paljoa enempää kuitenkaan. Paljon mieluumin ajaisin kyllä bensalla. Tasaisen nopeuden kulutukset on kyllä ajotietokoneen mielestä pieniä Mondeolla jos omaan bensaan vertaa. Kiihdytyksissä nousee kuitenkin dieselinkin kulutus todella reiluksi heti kun vähänkään hipaisee edes kaasua syvemmälle.
Omissa alle 5L kulutuksissa kannattaa miettiä onko ajo maantietä vai kaupunkia tahi taajamaa. Jos autolle luvataan 5L yhdistetty kulutus mutta oma ajo onkin pääasiassa 80km/h maantietä, on turha hehkuttaa helposti pääsevänsä luvattuu. Luvattu onkin tuossa tapauksessa jotain 4L tuntumassa joka on se maantie kulutus.
Oma kokeus on, että diesel isossa perheautossa menee luvattuun yhdistettyyn työmatka-ajossa kesällä mutta talvella mennään litran yli kun bensa vei aikas saman kesät talvet. Lyhyissä kauppareissuissa talvella diesel tuntuisi vievän samoja litralukemia kuin bensa (9-11L). Aika yllättävää minusta.
Nyt kun E10 bensa tupsahtaa pumpuille, nousee kulutukset. Mitenkähän autojen kulutuslukemia tarkastetaan? Toisaalta bioetanolista ajohtuen co2 kai pitäisi pienentyä jolloin verot pitäisi uusissa pienetä, eikö?
Kokemukseni mukaan on erittäin vahvasti autokohtaista, kuinka hyvin Eu-yhdistetty vastaa "todellista" kulutusta.
Tallista löytyvä mammuttimoottorinen Coupe on niitä harvoja autoja, jolla pääsen Eu-kulutuksiin edes jotenkuten ilman tavattomia pinnistelyjä. Mersu puolta pienemmällä moottorilla ylittää (sen lyhyen kokemuksen perusteella mitä minulla on autosta on) Eu-normit selvästi reippaammin.
["kello68"]Omissa alle 5L kulutuksissa kannattaa miettiä onko ajo maantietä vai kaupunkia tahi taajamaa. Jos autolle luvataan 5L yhdistetty kulutus mutta oma ajo onkin pääasiassa 80km/h maantietä, on turha hehkuttaa helposti pääsevänsä luvattuu. Luvattu onkin tuossa tapauksessa jotain 4L tuntumassa joka on se maantie kulutus.
Tietysti kulutuksia pitää suhteuttaa omaan ajoon. Eihän testikulutus voi mitenkään kertoa muuta kuin kulutuksen testintyyppisessä ajossa. Suomalainen liikennerytmi sattuu minusta kuitenkin nopeuksien ym suhteen aika lähelle tuota EU-sykliä, jos vaan ajelee samassa suhteessa kaupunkia ja maantietä ja rajoituksien mukaan. Moottoritie on sitten eri asia. Yhdistettyä olennaisemmat lukemat onkin nuo erilliset kaupunki- ja maantiekulutukset, tosin kaupunkiajoakin on monenlaista. Minulla ei ole ollut vaikeuksia päästä suunnilleen ilmoitettuun kaupunkikulutuslukemaan Helsingissäkään, kun asiallisesti malttaa ajella eikä starttaa kylmällä koneella pakkasilla.
Oma kokeus on, että diesel isossa perheautossa menee luvattuun yhdistettyyn työmatka-ajossa kesällä mutta talvella mennään litran yli kun bensa vei aikas saman kesät talvet. Lyhyissä kauppareissuissa talvella diesel tuntuisi vievän samoja litralukemia kuin bensa (9-11L). Aika yllättävää minusta.
Autoissa voi tietysti olla isojakin eroja kylmäkulutuksissa, itse en ole huomannut että omassa ajossa olisi suurta eroa pidemmän aikavälin talvi- ja kesäkulutuksissa. Talvella polttoainelämmitin ja kylmyys yleensäkin lisäävät jonkin verran kulutusta mutta talvinopeusrajoitukset ja ilmastoinnin käytön puuttuminen kompensoivat asiaa. Viime kesä oli poikkeus, kuumilla keleillä dieseliä paloi 1-1,5 litraa normaalia enemmän, samoja lukemia auto vie talvella vasta 30 asteen pakkasilla.
Lyhyissä talvisissa kauppareissuissa selittäjänä saattaa olla webasto jos sinulla on autossasi sellainen. Kytkemällä se pois päästään todelliseen kulutukseen ilman ylimääräistä lämmitystä jota bensa-autoissa ei yleensä ole tarjolla. Kulutus on luokkaa muutama desi per tunti, eli esim. keskinopeudella 20 km/h lisäkulutusta tulee vähintään 1 litra per 100 km.
Oma kokemus bensa- ja diseelautoista on se, että bensalla voi itse ajotavallaan vaikuttaa hyvinkin paljon tuohon kulutukseen. Oikein ajettuna kulutus on matala, ns normaaliajotavallakaan ei useinkaan ole. Diesel ei ole ollenkaan niin herkkä kuormitusten ja ajotavan muutoksille ja kulkee koko ajan suht pienellä, mutta toisaalta sillä ei sitten saa kulutuksia putoamaankaan kovin paljon niistä normaaleista lukemista.
AkiK:
Näin aina sanotaan, mutta jos tuo on totta niin toi mun vuokra-Mondeo on sitten varmaan rikki jostain. Tänään käytiin heittää lähiseudulla (= vuoristoista maaseutua) 75 km lenkki. Lähtö ja paluu samaan paikkaan kaupungissa. Alkumatka voittopuolisesti ylämäkeä, loppumatkalla sitten saman verran laskua aina moottorijarrutellen nollakutuksella kun mahdollista, tosin eri tietä pitkin.
Ajo oli tyyliltään normaalia "sunnuntaiajelua" perheen kanssa nopeusrajoitusten puitteissa, ei mitään urheilullista mutkanautiskelua, eikä moottoritietä, paikoin sai varoa liukastakin ja hidastelin silloin reilummin alle nopeusrajoituksen. Kaasua painoin kyllä mäessä koska ei tuolla teholla muuten juuri mäkiä ripeästi nousta. Kierroksia en päästänyt juurikaan yli 3500 rpm, vaan yritin vaihtaa ajoissa isommalle kuten dieselillä edullista on yleensä jo alle 3000 rpm. Mondeon vaihto-opastin ei kyllä toimi niin että siitä olisi mitään hyötyä.
Kulutus tälle noin 20% taajamaa ja 80% maantieajoa olevalle reissulle oli ajotietokoneen mukaan 7,0 l/100 km. Ei minusta mitään järkeä kun EU-normin maantiekulutus on 4,6 l/100 km ja yhdistetty 5,3 l/100 km. Joko toi auto ei toimi kuten pitäisi tai sitten ajotapa kuitenkin vaikuttaa litrakaupalla tässä tapauksessa kulutukseen.
itse kyllä kiihdyttelen ripeästi, mutta kierrokset nousee harvoin yli 2200 RPM ja tasaisessa ajossa bemun vaihto-opasteen mukaisesti 1300 -1700 välillä, yleensä noin 1400 RPM jolla siis pääsee 80 km/h vauhtiakin. kaksivetoisessa autossa talvikelillä nastarenkainkin renkaiden pito rajoittaa kiihtyvyyttä, eikä enempää tehoa (=vääntökierrokset RPM/60 *2pii) tarvitse. 3500RPM alkaa olla jo huipputehon kierroksia
kyllä kulutuksen saa nousemaan jos huudattaa konetta. ja ajotavallakin on merkitystä, mutta turbodieseleisssä, vaikka ripeäästi kiihdyttääkin, ei tarvitse huudattaa kun voimaa on taloudellisillakin kierroksilla. itsellä 2000RPM antaa jo 66% huipputehosta
talvikeli, erityisesti dieseleissä kesälajia kevyempi polttoaine, sekä suurempi ilmanvastus, esim -25C vs +25C noin +20% samalla nopeudella. moottorikin pitää saada kuumaksi, ja öljyt voimansiirrossa notkeiksi ja kabiini lämpöiseksi.
Toi mun testi oli ajettu melko lämpimässä kelissä eli nollan pinnassa lämpö ja lähtö +10 asteen tallista. Polttoainekin oli kesälaatua.
Viimeviikolla tein Mondeo:lla toisen kulutustestin. Ajoin reilu 300 km lenkin josta 90% moottoritietä ja loput kaupunkia. Moottoritiellä lähes koko ajan 115 km/h vakkarissa vauhtia. Pari lyhyttä pätkää 135 km/h kun oli kuiva keli. Kulutus tällä lenkillä ajotietokoneen mukaan 6,3 l/100 km. Eli litran yli yhdistetyn kulutus lähes puhtaalla maantieajolla, tosin nopeutta oli reilummin. Lämpötila +10 astetta.
Pelkästään se että auto on ihan uusi voi selittää hyvinkin paljon suuremman kulutuksen kuin mitä auto kuluttaa pari tuhatta ajettuna ja siitä eteenpäin. Ainakin ulkomailla jotkut ammattitaitoiset testaajat (joita Suomessa ei näytä juuri löytyvän) osaavat ottaa huomioon ainakin suorituskykymittauksissa että tuo vaikuttaa.
Lisäksi ajo-olosuhteet vaikuttavat tietenkin paljon, ja testaajien luulisi pysähtelevän ellei paljon niin ainakin pitkäksi aikaa, joka joissain autoissa vaikuttaa myös jonkin verran ajotietokoneen lukemiin.
Sietääkin harkita että jaksaako ollenkaan katsoa jotain TV-Shop "auto-ohjelmaa" (Iltalehden kanssa yhteistyössä, hehheh) saati että uskoisi sellaisia missään asiakysymyksissä.
235+255:
Minusta tuo kuulostaa aika normaalilta dieselin kulutukselta jos ajellaan noilla nopeuksilla ja kiihdytetään muutama kerta reilummin. Voit katsoa vaikka tasanopeuden kulutustaulukoista.
Ympärivuotisena keskikulutuksena vaimoni ajaa omalla autollaan jatkuvasti alle EU-normin.
Itse en pääse omalla autollani kovin paljon alle, koska minun autoni on perheen ainoa vetokoukullinen ja kattokaiteellinen perävaunun, suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavetti.
Tankkikirjan mukaan ympärivuotinen keskikulutus pysyy silti hieman alle EU-normin.
Olosuhteet määräävät saavutettavissa olevan minimitason, josta kuljettaja voi vain huonontaa tulosta.
740 GLE:
On varmaan näin kuten kerrot, kysyisin kuitenkin automerkit ja vuosimallit?
AkiK:
Näin se varmaan on. Silti kun diesel-autoilijoiden kanssa juttelee niin yleensä isotkin autot tuntuu menevän 5,x kulutuksilla ajoi niillä miten ja missä tahansa.
TM 13/2008 vertailussa oli mukana vanhemalla 156 g/km CO2 päästävällä moottoriversiolla ollut Ford Mondeo 2,0 TDCi Trend 5ov. Sen tasaisen nopeuden kulutuksiksi oli mitattu 110 km/h = 6,5 l/100 km ja 120 km/h = 7,2 l/100km. Vaihtelevassa maantieajosaa saatiin 5,4 l/100km.
Mulla ajossa oleva auto on kuitenkin uudemmalla 139 g/km CO2 päästävällä versiolla oleva, josta en löytäny testiä. TM 12/2009 farkkuvertailussa on farkkuna tuon saman päästävä, mutta tehottomampi Ford Mondeo 2,0 TDCi DPF ECOnetic+ Wagon. Sen tasaisen nopeuden kulutuksiksi oli mitattu 110 km/h = 5,8 l/100km ja 120 km/h = 6,5 l/100km. Ja sille saatiin vaihtelevassa maantieajossa 5,3 l/100 km.
Eli kyllähän tuo suunnilleen tohon mun haarukkaan menee kun kuitenkin tuli myös kaupunkiajoa hiukan ja farkku on varmaan hiukan huonompi ilmanvastukseltaan kuin mulla 5 ovinen. Molemmista moitittiin tärinää ja jurinaa jonka vuoksi pitää käyttää pieniä vaihteita, aiheesta kyllä.
Noihin vaihtelevan maantieajon kulutuksiin tuskin ikinä itse voisin päästä. Tai jos ihan suoraa tietä juristaa vakkarilla kuutosella 85 km/h niin ehkä sitten.
235+255:
Kaikki tuntemani vakioveikkauksen harrastajat ovat voitolla, samoin ravimiehet. Aika usein tuo "menee vitosella alkavilla" tarkoittaa sitä, että "olen joskus saanut ajotietokoneeseen vitosella alkavan lukeman".
Autojen välillä on selviä eroja, mutta jos otetaan samankokoisia suunnilleen samanlaisella padalla ja voimansiirrolla varustettuja moderneja dieseleitä, kulutuserot ovat samassa ajossa suhteellisen pieniä. Moottoripuolen hyötysuhde-erot ovat kuitenkin pikemmin prosentteja kuin kymmeniä prosentteja.
Maantiellä kulutus on kiinni lähinnä nopeudesta. Jos toinen ajaa 120 km/h -kyltin alla mittarin mukaan 120 km/h ja toinen tuntee mittarinsa ja ulosmittaa poliisin toleranssin, kulutusero mitataan litroissa.
Kaupunkiajossa muulla ajotavalla (jarrutusten välttäminen, järkevä vaihteiden käyttö ) on enemmän merkitystä. Mutta silloinkin sama reitti eri kellonaikoihin ajettuna voi saada litratolkulla erilaisen keskikulutuksen.
Ajotietokoneet puhuvat useimmiten roskaa. Tankkausmittaukset toimivat - jos matkamittari sattuu puhumaan totta (usein puhuu, muttei suinkaan aina). Ja eri tankkauskerroilla tankin täyttyminen voi tapahtua tuurista ja maantieteestä riippuen litrakaupalla eri kohdassa.
Tasavauhtisessa maantieajossakin on ainakin neljä asiaa, jotka vaikuttavat samallakin reitillä kulutukseen: tuuli, lämpötila, tien pinnan kunto ja ilmanpaine. Ihan tavanomaisillakin kelivaihteluilla kulutukseen saa helposti litran eron. Ja tästä syystä ulkona tehdyt kulutusmittaukset ovat parhaimmillaankin viitteellisiä.
Jos autoja haluaa vertailla keskenään, niin sitten on parasta tankata tarkasti ja lähteä ajelemaan peräkkäin.
Ja juuri tätä varten meillä on EU-kulutus, joka antaa jotenkin vertailukelpoista informaatiota autoista. Vaikka kovin monelle autoilijalle testi onkin aivan liian heppoinen nykypäivän vaatimuksiin.
Hiilipäästö: Ajotietokoneet puhuvat useimmiten roskaa. Tankkausmittaukset toimivat.
Just noinhan se on. Olemme mitanneet jopa 25 prosentin eron tietokoneen ja todellisen tankkauksen eron. Syy tapauksessamme on se ettei tietokone huomioi polttoaineella toimivan lisälämmittimen kulutusta,(vaikka tehdasasenteinen, eikä toimi moottorin ollessa sammuksissa), siis ei ajastimella oleva.
Kun firman ajossa olleella pikkupaku dieselin 24740 kilometrin kulutuksista kerron arvion, niin auton tietokone näyttää kulutusta 4.2 litraa satasella. Tankkausten perusteella kulutus on 4.44 litraa satasella. Suurin ero on sellainen että tietokone on näyttänyt 4.1 litran kulutusta ja tankatessa 5.12 litraa satasella. Keskimäärin heittää tietokone noin 5 prosenttia. Ei pääse EU kulutukseen joka 4.2 satasella, kun vuosi tulee autolla maalis-huhtikuun vaihteessa. Toki kylmä talvi ollut, eikä lämmitetty sähköllä.
Tutkailin tarkemmin kaupunkisykliä ECE15 ja ihmettelin, kun integroimani matka ei täsmää Motivan sivuilla ilmoitettuun.
Lisättyäni kiihdytyksiin parin sekunnin vaihdot nopeuden ja ajan mukaan määritettyihin kohtiin ja vastaavat kytkimen painamiset hidastuksiin matka jatkui parilla prosentilla.
Ilmeisesti CVT-autolla saa kiihdyttää lineaarisesti, kun kiihdytyksen alku- ja loppuhetket ja vastaavat nopeudet on määritelty. Antaako tässä syklin määrittely pientä ansiotonta etua automaateille, vai ymmärsinkö määrittelyn väärin?
Luulisi, että sykli olisi määritelty siten, että kaikilla autoilla ajetaan sama matka samassa ajassa, vaikka vaihtamisen takia nopeus ja kiihtyvyys hiukka vaihtelisivatkin.
Avaruusvektori:
Ymmärsit oikein. EU-sykli antoi automaateille ansiotonta etua. Automaatit saivat käyttää vaihteita aivan vapaasti, miten taloudellisimmaksi näkivät. Manuaalit olivat pakotettu käyttämään tiukan sapluunan mukaan, mikä ei ollut taloudellista.
Käytin mennyttä aikamuotoa, koska nykyään jos manuaalissa on vaihto-opastin, saa ne noudattaa sitä. Eli nyt myös manuaalit saavat ajaa syklin läpi niin tauloudelliseti kuin pystyvät.
Tämän huomaa hyvin vertaullessa VW:n kulutuksia manuaalilla ja DSG:llä. Muutama vuosi sitten DSG:n kulutukset olivat järestään pienemmät kuin manuaalilla. Vaihto-opastimien myötä manuaalin kulutukset ovat laskeneet DSG:tä pienemmäksi. Hyvä näin. Nyt ne ovat linjassa keskenään.
Tuntuu oudolle, että automaatin vaihtokohtia tai vaihto-opastinta optimoimalla voitaisiin vaikuttaa myös ajettavaan matkaan.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka tarkasti testikuljettajat pystyvät sykliä seuraamaan ja kuin paljon eri kuljettajien ajamat tulokset poikkeavat.
Selvintä olisi, jos katetulla radalla voitaisiin mitata kulutukset tasanopeuksilla ja tyhjäkäynnissä. Sykli voitaisiin korvata muutamalla vedolla, joissa olisi kolme (lähtö 0km/h, keskimatka xkm/h ja maali 0km/h) pistettä, jotka tulisi saavuttaa annetussa ajassa, mutta nopeuskäyrän saisi tehdas kuljettajineen päättää.
Jäisi ainakin pois liikevastuskertoimien, joita ei kai koskaan kuluttajalle ilmoiteta, määrittely ja mahdollinen kaunistelu. Hybrideille, varsinkaan verkosta ladattaville, ei tietty tämäkään soveltuisi, kuten ei oikein nykyinenkään järjestelmä.
koivuniemen herra:
Reilusti norminsa (9.9) alittava on Volvo S80 2.4 automaatti vuodelta 2004.
Juuri ja juuri normiinsa (6.1) pystyvä on Mercedes C220T CDI manuaali vuodelta 2008.
Jos kysymyksesi rivien välissä oli ajatus uudemmalla autolla normin alittamisen vaikeudesta, niin oma otantani perheen autoista tukee arviota.
740 GLE:
Uudempikin noista on jo viitisen vuotta vanha, ja siinä ajassa ilmoitetut eu-kulutukset on melkoisesti laskeneet. Toiseksi taidat verrata omaa maantieajoa eu-yhdistettyyn, kun oikeampi olisi verrata maantieajoon. Uudelle mersulle taidetaan maantiellä luvata 3:lla alkavia lukemia ja eikös se kuullosta utopistiselta 80km/h keskinopeudella?
Style66:
Rouvan auto oli uutena alkuun seurannassa, ja sen osalta puhun tietokoneen näytöstä varmaan vähän epätarkan korjauskeertoimen turvin. Omani on jatkuvassa tankkikirjaseurannassa. Molempien osalta vertaan silti ympärivuotista keskikulutusta, eli omia todellisia polttoainekuluja.
Ajaisin diesel-Mersullakin alle normin, mutta minun autoni on perheen ainoa suksilaatikon, kanootin ja perävaunun kuljetuslavetti ja noita taakkoja kiskotaan tuhansia kilometrejä vuosittain, mikä näkyy keskiarvossa. Meidän iso suksilaatikko nostaa kulutusta yhtä paljon kuin iso kuomuperävaunu tyhjänä.
Työmatkani on 12 km max. 60 rajoituksella ja lähes koko matka taajama-alueella neljän liikenneympyrän ja kolmien liikennevalojen läpi, joten senkin puolesta EU-yleislukema kuulostaa sopivalta mittatikulta.
Style66:
Aivan. Epäilen itsekin, että jos nyt vaihtaisin tuon vanhalla nokilekalla kolisevan dieselin uuteen, niin saisinkohan keskikulutuksesta pois sitä EU-normin lupaamaa 1.2 litraa?
Olisihan se hieno vaihtaa "yli 6" sadalle keskiarvo "alle 5" lukemaan, mutta mittaustapa on tainnut etääntyä näiden samannäköisten autojen välillä kauemmas minun ajotavastani?
Reilun mittarivirheen turvin olen itsekin ajanut malliksi tarkoituksella tunnin keskiarvoksi 3.9 sadalle vanhalla BE-dieselin edeltäjällä, mutta kun käytän tuulipukua vain hiihtäessäni, en kuvittele sillä kivalla valokuvalla olevan mitään merkitystä todellisten polttoainekulujeni kanssa
Tuon tahallaan ajetun ennätyskokeen suurin merkitys on siinä, että ehdin valokuvata todistusaineiston ja poikani ei käsitä vieläkään miten se on ajettu. Matalia nelosia kuulemma menee helposti, mutta ei nelosen alle
Style66:
En tiedä mistä Mersusta puhut, mutta yleisesti noita maantiekulutuksia nostaa oletettua korkeampi keskinopeus ja ohitukset ynnä muut nopeuden vaihtelut. Polttoaineenkulutus kasvaa noissa nopeuksissa merkittävästi nopeuttta nostaessa, joten pienikin muutos vaikuttaa paljon. Jos oikeasti malttaa pitää nopeuden todellisessa 80 km/h:ssa, niin en epäile tuota 3:lla alkavaa lukemaa. Yleinen maantiekulutus tuskin tuohon asettuu kovinkaan monella.