«1234»
Nyt sitten kuljetusalan työtaistelu on tuonut maanteille myös kesäautoilijat. Joka aamu tällä viikolla valoisaan aikaan kuivalla maantietllä on jonon tukkeena joku jonka on pakko ajaa 80 km/h pätkällä 40-50 km/h.
Siinä sitten useampi kymmenen autoa kulkee tämän perässä hanhen marssia. Ohittaa ei voi, kun toiseen suuntaan on samanlainen letka.
Joo, töihin pitää päästä omalla, kun ei bussit kulje, mutta jos ajotaito on jäänyt jonnekin aurinkoon, niin tuollainen kuski on kyllä todellinen riski sekä itselle että muille.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Auttaisiko, jos lähtisi riittävän ajoissa?
Samaan aikaan sitä on aiemminkin lähtenyt ja ollut 5-10 min aiemmin perillä kuin kuluvalla viikolla. Ei paljon urpojen takia viitsisi ruveta viideltä heräämään.
Mikäs siinä jos elämäntehtävänä on istua autossa, kyllähän niissä jotkut kai asuvatkin...
Joo, töihin pitää päästä omalla, kun ei bussit kulje, mutta jos ajotaito on jäänyt jonnekin aurinkoon, niin tuollainen kuski on kyllä todellinen riski sekä itselle että muille.
No joo, ongelma on jo mennyt ohi, mutta on vielä ihan pakko ihmetellä että minkähän riskin tämä kuljettaja muodostaa, jos hän ajaa nopeutta jolla tietää varmasti hallitsevansa ajoneuvonsa?
Eikös sen riskin aiheuta paremminkin ne jotka eivät pysty/ehdi huomioimaan kyseistä kuljettajaa?
Ja toisaalta, jos menee työmatkassa 5-10 min enemmän, niin lähtee
sitten sen viidestä kymmeneen minuuttiin aiemmin. Ja herää sitten vaikka viideltä, ja menee vaikka illalla aiemmin nukkumaan.
Kun tätä pientä ajanhukkaa pidetään aina niin mitättömänä tekijänä niin laskeskelin että ajaessasi pääosin perusnopeusteitä max 50km keskinopeudella joka sekin on todellisuudessa yläkanttiin oikea on todennäköisesti n.45km/h, olen elämäni aikana viettänyt autossa 3v 10kk 17pv ympäri vuorokauden. Jos sen laskee työpäivän pituuteen niin vuosia on vierähtänyt 220pv/1760h 19v 3kk 25pv
Jokainen joka sanoo ettei nopeusrajoituksilla ole ajallisesti mitään merkitystä, puhuu totaalisesti puppua. Esimerkiksi nosto 80>100km/h lyhentäisi työvuosia omalta kohdalta n.5v Mikä sitten merkitys mahtaa olla kansantaloudellisesti 2,5milj. autoa 18000km/v menetys kansantaloudelle 5114 työvuotta vuositasolla 15/h=1,35miljardia euroa/v jos olettamuksena on että rajoitus nousisi 20km/h esimerkiksi paremmilla teillä.
Ei tässä muuta voi kun todeta suomen liikennepolitiikan typeryys.
Ei tässä muuta voi kun todeta suomen liikennepolitiikan typeryys.
Kuinka kauan olet vaikkapa
- kaivanut nenää
- lukenut lehteä
- istunut vessassa
Paljonko olet käyttänyt aikaa noihin toimiin elämäsi aikana?
Entäpä jos töissäsi menee jokin asia vähän pieleen. Kuinka paljon aikaa olet elämäsi aikana kuluttanut sellaiseen?
Et löydä tästä maasta 2,5 miljoonaa ihmistä, jotka viettäisivät niin paljon aikaa auton ratissa, että nopeusrajoituksella olisi heille jotakin käytännön merkitystä. Laskelmasi on utopistinen.
Eräskin tyyppi valitti, että joka lauantai hävisi veikkauksissa monta miljoonaa .. eikä hänen taloutensa sietänyt kuulemma semmoista. Ei millään pahalla, mutta tuossa on jotain samanlaista.
WannabeVolvisti:
No joo, ongelma on jo mennyt ohi, mutta on vielä ihan pakko ihmetellä että minkähän riskin tämä kuljettaja muodostaa, jos hän ajaa nopeutta jolla tietää varmasti hallitsevansa ajoneuvonsa?
Eikös sen riskin aiheuta paremminkin ne jotka eivät pysty/ehdi huomioimaan kyseistä kuljettajaa?
Mielestäni on väärin sanoa, että hidas kuski tai tämän johdosta päreensä polttanut kanssa-autoilija olisi syypää. Ongelmat muodostuvat siitä, että tapahtuu jotain yllättävää. Se voi olla em. muuta liikennettä selvästi hitaampi auto, jota toinen ei osaa ennakoida tai aiheuttaa pinnan palamisen. Näin ajatellen syyllisyys on ihan selvä juttu. Jokaisen pitää olla sen verran hereillä, ettei yllätyksiä satu eikä muille ole aihetta hermostua. Se ei auta. Hitaaseen liikkumiseenkin voi olla hyvä syy.
Jos liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta lähdetään parantamaan, pitäisi kai ongelmakohtia poistaa. Silloin tavoitteena voisi olla tasainen liikennevirta. Muita hitaammat eivät toteuta tavoitetta ongelmakohtien vähentämisestä, joten tilanteessa on parannettavaa. Koska kuljettajina ovat vielä toistaiseksi ihmiset, esiintyy sekä hitaita kuskeja että palaneita päreitä. Jokaisen tehtävä on vain huolehtia osaltaan siitä, että itse ei syyllisty kumpaankaan.
Tiedätkö muuten, miksi moottoritiellä ei saa ajaa traktorilla? Entä miksi kiertoliittymä on tavallista suorakulmaista tasoliittymää turvallisempi?
Ja toisaalta, jos menee työmatkassa 5-10 min enemmän, niin lähtee
sitten sen viidestä kymmeneen minuuttiin aiemmin. Ja herää sitten vaikka viideltä, ja menee vaikka illalla aiemmin nukkumaan.
Aivan. Helsingissä seitsemäksi töihin menevän ei pidä jättää työmatkaa viime tippaan. 10 minuuttia aiemmin lähtevä saa ajaa huomattavan väljillä teillä.
Ei tässä muuta voi kun todeta suomen liikennepolitiikan typeryys.
Kuinka kauan olet vaikkapa
- kaivanut nenää
- lukenut lehteä
- istunut vessassa
Paljonko olet käyttänyt aikaa noihin toimiin elämäsi aikana?
Entäpä jos töissäsi menee jokin asia vähän pieleen. Kuinka paljon aikaa olet elämäsi aikana kuluttanut sellaiseen?
Et löydä tästä maasta 2,5 miljoonaa ihmistä, jotka viettäisivät niin paljon aikaa auton ratissa, että nopeusrajoituksella olisi heille jotakin käytännön merkitystä. Laskelmasi on utopistinen.
Tuota nyt osasi odottaa, on paljon ihmisiä jotka eivät vaivaudu ajattelemaan omilla aivoillaan on niin helppoa uskoa propagandaa ja käyttää putkiaivoja. Sanoisin että opettele laskemaan, jos tuossa on jotain pielessä niin tarkemmin laskien summa voi kaksin kolminkertaistua kun ruvetaan laskemaan ammattikaluston kustannuksia.
Päivittäin voi todeta kuinka ihmiset väheksyvät pieniä asioita (eihän tuo mitään sehän on mitätön säästö) asia muuttuu kun se kerrotaan vaikka päivittäin esim.2,5milj.kertaa niin eipä puhutakaan enää pikkuasioista, voi vain todeta ihmisten olevan näissä asioissa uskomattoman sokeita.
OY SUOMI AB on menossa hyvää vauhtia konkurssiin pienten asioiden unohtamisen takia, ollaan keskitytty laskemaan kustannuksia ostotoiminnan avulla ja unohdettu tuotannon kehitys sama asia muuten mihin esim. MB, WW, Opel on kaatunut ja sitten kadehditaan japseja jotka ovat tämän pienen tosiasian huomanneet ja hallitsevat sen mestarillisesti.
Ei tässä muuta voi kun todeta suomen liikennepolitiikan typeryys.
Kuinka kauan olet vaikkapa
- kaivanut nenää
- lukenut lehteä
- istunut vessassa
Paljonko olet käyttänyt aikaa noihin toimiin elämäsi aikana?
Entäpä jos töissäsi menee jokin asia vähän pieleen. Kuinka paljon aikaa olet elämäsi aikana kuluttanut sellaiseen?
Et löydä tästä maasta 2,5 miljoonaa ihmistä, jotka viettäisivät niin paljon aikaa auton ratissa, että nopeusrajoituksella olisi heille jotakin käytännön merkitystä. Laskelmasi on utopistinen.
Tuota nyt osasi odottaa, on paljon ihmisiä jotka eivät vaivaudu ajattelemaan omilla aivoillaan on niin helppoa uskoa propagandaa ja käyttää putkiaivoja. Sanoisin että opettele laskemaan, jos tuossa on jotain pielessä niin tarkemmin laskien summa voi kaksin kolminkertaistua kun ruvetaan laskemaan ammattikaluston kustannuksia.
Päivittäin voi todeta kuinka ihmiset väheksyvät pieniä asioita (eihän tuo mitään sehän on mitätön säästö) asia muuttuu kun se kerrotaan vaikka päivittäin esim.2,5milj.kertaa niin eipä puhutakaan enää pikkuasioista, voi vain todeta ihmisten olevan näissä asioissa uskomattoman sokeita.
OY SUOMI AB on menossa hyvää vauhtia konkurssiin pienten asioiden unohtamisen takia, ollaan keskitytty laskemaan kustannuksia ostotoiminnan avulla ja unohdettu tuotannon kehitys sama asia muuten mihin esim. MB, WW, Opel on kaatunut ja sitten kadehditaan japseja jotka ovat tämän pienen tosiasian huomanneet ja hallitsevat sen mestarillisesti.
Kehityksen nopeuttajana poliitikot ovat korvaamattomia ehdottaessaan lisärajoituksia, vaikka pitäisi parantaa tiestöä ja korottaa nopeuksia.
Kuinka kauan olet vaikkapa
- kaivanut nenää
- lukenut lehteä
- istunut vessassa
Paljonko olet käyttänyt aikaa noihin toimiin elämäsi aikana?
Entäpä jos töissäsi menee jokin asia vähän pieleen. Kuinka paljon aikaa olet elämäsi aikana kuluttanut sellaiseen?
Nenän kaivaminen, lehden lukeminen ja erityisesti vessassa istuminen on paljon mukavampaa kuin junnata autossa.
Jos töissä menee jotain pieleen täytyy yleensä reakoida nopeasti, hakea uusia materiaaleja, työkaluja tai jotain muuta ja silloin olisi toivottavaa että pääsisi jatkamaan töitänsä mahdollisimman nopeasti.
Maukka: "Kuinka kauan olet vaikkapa
- kaivanut nenää
- lukenut lehteä
- istunut vessassa"
Nämä ovat vapaa-ajan harrastuksia tai välttämättömyyksiä. Liikenteessä jököttäminen, koska infrastruktuuri on kivikautinen, ei ole välttämättömyys vaan valinta. Mutta se valinta ei ole autoilijan oma!
WannabeVolvisti: "Ja toisaalta, jos menee työmatkassa 5-10 min enemmän, niin lähtee
sitten sen viidestä kymmeneen minuuttiin aiemmin. Ja herää sitten vaikka viideltä, ja menee vaikka illalla aiemmin nukkumaan."
Ja kuka sen 10 minuuttia sitten maksaa? Duunari sen menettää vapaa-ajastaan. Jos UPM Kymmene ilmoittaisi, että nyt pistetään 10 min palkatonta ylityötä joka päivään, mikä äläkkä siitä syntyisikään: tulisi yleislakko, tukilakko, korpilakko ja kaupan päälle vielä nälkälakko ja tupakkalakko. Mutta kun sama aika tuhlaantuu muihin hommiin (jotka eivät ole duunarille yhtään sen enempää vapaaehtoisia), ollaan itsekin näitä ajanhaaskuutapoja ehdottelemassa. Se on kumma miten duunarin aika kulkee työpaikalla niin v*tun hitaasti, että autossa voisi istua vaikka tunnin, kunhan ei työpaikalla ole palkatta minuuttiakaan. Kellokortille voidaan muodostaa vaikka jono, vaikka jonottaessa ei työnteko onnistuisikaan.
misar: "Päivittäin voi todeta kuinka ihmiset väheksyvät pieniä asioita (eihän tuo mitään sehän on mitätön säästö) asia muuttuu kun se kerrotaan vaikka päivittäin esim.2,5milj.kertaa niin eipä puhutakaan enää pikkuasioista, voi vain todeta ihmisten olevan näissä asioissa uskomattoman sokeita."
Minähän näitä asioita laskeskelin ja pohdin TMnetissä joskus aikojen alussa (=yli vuosi takaperin) niin ketään ei paljoa kiinnostanut. Kun puhutaan esim. nopeusrajoituksista, ei alhaisempaa ajonopeutta ja "vaivaista" muutaman minuutin säästöä (per päivä) (per duunari) moni vakavasti ottanut - eikä ota vieläkään. Ehkä se ei ole helppo uskoa, että pieni kustannus kerrottuna työpäivien lukumäärällä vuodessa ja tämän jälkeen kerrottuna niin monella henkilöllä joka Suomessa vielä rehellistä työtä tekee, on iso tukku rahaa.
Miksi tätä matelemisen aiheuttamaa kustannusta ei voida hyväksyä faktana? Koska ei ole helppo sanoa kuka sen maksaa? No, autoilija se maksaa. Senkö takia, että vielä vaikeampi on sanoa kuka sen maksun saa? Kalliiksi tulisi lämmittää omakotitaloa polttamalla Sibeliuksia, mutta on sekin mahdollista... eikä kukaan siitäkään kostu, joten voisimmeko hyväksyä, että mateleminen aiheuttaa kustannuksen, joka on pois autoilijalta eikä tuota lisää rahaa kenellekään.
Onhan mielekkään nopeusrajoituksen miettimisessä muitakin tekijöitä kuin tuhlattu aika (=tuhlattu raha). Siellä on liikenneonnettomuuksia (joille voidaan laskea kustannuksia) ja jopa kuolonkolareita (joille voidaan asettaa (hyvin korkea) hinta). Siellä on meluhaittoja. Ja ajonopeudesta johtuvaa tiestön kulumista, joka aiheuttaa tarvetta käyttää rahaa tiestön korjaamiseen. Nyt ekoaikakautena lisäksi tuodaan jatkuvasti esiin se, että jos ajetaan lujaa, kuluu polttoainetta enemmän. Kuluja, kuluja, kuluja.
Suuri osa näistä kuluista otetaan rehellisesti julkisuuteen. Autoilijan ajankäyttöä ei vaan haluta arvottaa... Se on ikävä asia, koska kaikki muut kustannukset puoltavat nopeusrajoitusta NOLLA kilometriä tunnissa, ja tämä autoilijan mahdollisuus päästä paikasta A paikkaan B kohtuullisessa ajassa saa taistella näitä kaikkia muita vastaan yksin.
No, tietenkin on raskas liikenne. On väärin ajatella, että raskaan liikenteen viivästyminen on hukattua palkkaa. Rekkamiehen palkka ei ole kaikki siinä liiketoiminnassa, kuten misar taisi jo todeta. Ammattiliikenteen laskeminen mukaan vain perutelee entistä enemmän sitä kuinka tärkeää on, että liikenne sujuu tökkimättä.
Kun itse muuten reilu vuosi takaperin laskin hukatun ajan kustannusta, en käyttänyt laskuissa palkkaa (en bruttoa, enkä nettoa, enkä työnantajakustannuksia päälle) vaan bruttokansantuotetta jaettuna työikäisten työntekijöiden määrällä. Tämä on yksittäisen ihmisen vuotuinen panos yhteiskunnalle. 8 tunnin duunipäivä, joten tuo BKT tuotetaan 1/3 päivästä. Lisäksi vuodessa on paljon vapaapäiviä. BKT-perusteinen "tuntipalkka" on siis noin 5-kertainen verrattuna siihen mitä saisi jakamalla yhden henkilön osuuden vuoden BKT:sta tuntien lukumäärällä vuodessa. Ja pyöristyttäviä miljoonia sain minäkin laskuissani, jo parin "hassun" minuutin hukkaamisesta päivittäin.
Heheheh...vai on Suomi menossa konkurssiin. Ja se vielä liittyisi jotenkin siihen että nopeusrajoitukset on liian matalia? Jo on aikoihin eletty!
Toyotan vahvuuksia on kaksi, se on trimmannut toimittajaverkostonsa laihaan kuntoon ja tuottamaan oikeaa laatua (eikös se ole ostotoimintaa?) ja toisaalta huolehtinut siitä että tuotesuunnittelussa valmistus otetaan huomioon (ja tämä on sitä tuotannon kehittämistä).
Mateleminen itse asiassa säästää autoilijan kustannuksia, sillä polttoaineenkulutus laskee.
Ajankäyttöä ei koskaan saada arvotettua haaveilemallasi tavalla, sillä aikaa kuluu kaikessa toiminnassa hyvin paljon tuottamattomaan oheistoimintaan. Maailma kun ei ole täydellinen.
Aletaanko laskemaan työnantajien kustannuksia sille, että työntekijät käyvät vessassa isolla asialla töissä ollessaan verrattuna siihen, että tekisivät tarpeensa omalla ajallaan?
Tai sitten tupakanpolton kustannuksia menetettynä työaikana työnantajille?
Noistakin tulee isoja lukuja, kun ne kerrotaan 2,5 miljoonalla. Mitään käytännön merkitystä niillä ei ole, mutta komeita lukuja kyllä saadaan aikaan.
Niin .. kyllä asia niin on, että vikaa tavallisesti etsitään kaikkiin ongelmiin muista ihmisistä eikä itsestä. Ainoa tyyppi johon ihan oikeasti voi vaikuttaa on kukin itse. 100-varmaa on, että muut eivät tule ikinä ajamaan oman mielen mukaan, joten on todellakin syytä aloittaa oman asennoitumisen tarkistusta. Jos joku ajaa vaikka 100 km/h alueella 50 km/h, niin ihan on omasta itsestä kiinni, että lämähtääkö. Elikkä - ei pidä ajaa niin ahtaasti tai kovaa, ettei ehdi mitään tekemään. Kokonaan oma tarinansa on sitten se, miksi joku ajelisi 50 km/h, mutta varmaa on, että jossain vaiheessa näin(kin) käy ja ihan kaikkea muutakin.
Ymmärtääkseni bussikuskeillakin on nykyään soveltuvuustestit, joilla karsitaan sellaiset pois, jotka hermostuvat kanssakulkijoiden töppäilyistä. Ilmeisesti kuka tahansa ääliö kuitenkin voi päästä rekkakuskiksi tai ns. ammattiautoilijaksi. Töppäilijöitä kyllä riittää nyt ja iankaikkisesti. Jos niistä hermostuu, niin olisi syytä siirtyä julkisten käyttäjäksi tai vaihdettava kerta kaikkiaan alaa.
Jopa niinkin pieni lähdön aikaistaminen kuin 10 min tuntuu olevan joillekin täysin ylitsepääsemätön asia. Tätä en kyllä tule ikinä uskomaan, että siihen olisi joku järkevä ja pätevä syy - tekosyitä kyllä on vaikka pienen miljoonan verran. Se, että säästäisi aikaa jonkun laskennallisen mitan verran, on täyttä potaskaa.
Minäkin olen säästänyt aikaa elämäni aikana monestakin "syystä" vaikka kuinka paljon, mutta ihan kaikki on mennyt mitä tähän asti on ollut - joten se siitä turhuuden lajista.
Maukka: "Mateleminen itse asiassa säästää autoilijan kustannuksia, sillä polttoaineenkulutus laskee."
Minä mainitsin kulutuksen kasvun. Paitsi, että se on ekologinen "kustannus" ympäristölle, se on myös ekonominen kustannus, ja pois autoilijalta.
Otetaanpas esimerkkiä: jos auto lukuttaa litran satasella enemmän ajettaessa esim. 100 km/h sen sijaan että ajettaisiin 80 km/h. Jos työmatka olisi 100km (helpompi laskea) olisi kulutukset esim. 8 litraa versus 9 litraa. Nopeammin ajavalta kuluu tasan tunti, hitaammin ajavalta 1,25 tuntia eli tunti ja 15 minuuttia.
Ylimääräinen bensakulu: 1 litra. 1 euro.
Ajan hukka: 15 minuuttia (1/4 tunti).
Mikä on mielekäs tuntipalkka körötellä autolla pakon sanelemana (koska työmatka nyt ei kuitenkaan mitään harrasteautoilua ole.)? 10 eur? 20 eur? ...50 eur? Kasvaneen bensiininkulutuksen perusteella se tuossa esimerkissä olisi 4 euroa tunnilta. Aika hävyttömän alhainen palkka siitä, että köröttelet hitaammin.
Toki palkaksi saadaan 4 euroa/tunti lisäksi hieman parempi liikenneturvallisuus ja hieman vähemmän meluhaittoja tien varressa asuville, jne. Ratkaisu on kokonaisvaltainen. Sinä et suostu laskemaan ajan säästön tuomaa säästöä ollenkaan mukaan. Eikä suostu moni muukaan asioita numeroina ajattelemaan asiaa vaikka juurikin tiestön siirtokapasiteetti (eli montako autoa per tunti) sekä siirtonopeus (kuinka kauan nuo N autoa haaskaavat tuolla tieosuudella) ovat kiistatta tärkeitä tekijöitä, kun liikenteestä puhutaan. Sekä kapasiteetti, että siirtonopeus. Kapasiteetin nostaminen usein nostaa siirtonopeutta, mutta harvemmin liikennöidyillä teillä (kun siirtokyky ei ole ajettu vielä saturaatiopisteeseen) nopeusrajoituksen nostaminen tekee sitä myös (joskin parantamatta siirrettyjen autojen lukumäärää, koska tielle ei ole halukkaita siirtyjiä sen enempää).
Keskinopeuden aleneminen huonon liikennesuunnittelun ja ruuhkautumisen takia ei puolestaan tuo kulutukseen mitään säästöjä (vaan päinvastoin). Nopeusrajoituksen alentaminen ruuhkattomilla seuduilla tuo säästöjä, mutta ne säästöt ovat mitättömän pieniä (esim. 4 euroa/tunti).
Suostuisitko sinä suorittamaan minulle esimerkiksi halonhakkuuta tuohon hintaan (4 euroa per tunti)? Voisin vaikka lämmittää saunan tänään.
Maukka: "Aletaanko laskemaan työnantajien kustannuksia sille, että työntekijät käyvät vessassa isolla asialla töissä ollessaan verrattuna siihen, että tekisivät tarpeensa omalla ajallaan?"
Ensinnäkin olisi epäinhimillistä, että ihminen joutuisi pidättelemään koko työpäivän. Toiseksi eipä työnantaja voi käskeä käymään vessassa luvallisen kahvitauon aikaankaan. Työntekijän vapaa-aika on työntekijän vapaa-aikaa. Ei sovi työnantajan käskeä mitä vapaa-aikana täytyy tehdä (esim. käydä tyhjentämässä työaikana täyttynyt pussi). Jos työtekijä ei oma-aloitteisesti sitä pussiansa tyhjentäisi, työtehokin laskisi. Onhan se työnantajan(kin) etu, että työntekijät eivät istu jalat ristissä työaikana. En usko, että WC:ssä käyminen työajalla tuottaa ongelmaa, kunhan WC:ssä käyntiä ei suoriteta kesken kriittisen/kiireisen työoperaation, tms.
Maukka: "Tai sitten tupakanpolton kustannuksia menetettynä työaikana työnantajille?"
Se pitäisi periä takaisin. (Ihalainen & Kumpp. voisi olla asiasta toki eri mieltä.) Se on todellakin hukattua aikaa, jota ei voida perustella työtehokkuudella. Tai no... nikotiinivieroituksessa ei ehkä tee kunnon työtä, mutta eipä tee krapulassakaan. Pitäisikö työpaikalle saada tulla krapulassa ja oikein luvan varaisesti ryypätä työpisteellä vieroitusoireiden torjumiseksi?
Nikotiiniriippuvuus on itseaiheutettu sairaus. Se ei ole biologinen pakko, kuten virtsaaminen ja ulostaminen. Ei ole perusteltua, että tupakointia tulisi sallia taukojen ulkopuolella.
Jos tupakoi "kahvitauoilla", ei se todellakaan ole työnantajan asia siihen tulisikaan puuttua. (Olettaen tietenkin, että tupakointi tehdään soveltuvalla alueella, jotta savuttomien duunareiden työviihtyvyys ei kärsi.)
Eri asia sitten on omin lupineen otetut ylimääräiset tauot. Riippuu tietenkin työstä itsessään voiko tupakan polttaa keskeyttämättä työntekoa (siten, että kanssatyötekijätkään eivät kärsi). Useimmiten se ei onnistu. Kahvin nauttimiseen kahvitaukojen ulkopuolella (todennäköisemmin johtoportaan synti) pätee osittain sama, mutta pöytätyöskentelyssä se ei ole ongelma (kunhan ei läikytä kahvia dokumenteille). Mahtaa luvattomalle sauhuttelulle olla enemmän hyväksyntää duunariportaalla kuin luvattomalle kahvin siemailulle?
Ja uskon, että jokaisessa firmassa, jossa esiintyy sauhuttelua virallisten taukojen ulkopuolella, lasketaan sauhuttelun aiheuttamat kustannukset yrityksen tuottavuudelle. Se on itsestään selviö.
Maukka: "Noistakin tulee isoja lukuja, kun ne kerrotaan 2,5 miljoonalla. Mitään käytännön merkitystä niillä ei ole, mutta komeita lukuja kyllä saadaan aikaan."
Väitätkö, että sillä, jos kävisi tupakalla 2...4 kertaa tunnissa ja käyttäisi tupakkapisteellä useamman minuutin ja siirtymisiin sauhuttelupaikalle ja sauhutteluvälineiden esiin kaiveluun, yms., tuottamattomaan valmisteluun esim. minuutin tai kaksi, ei tuommoinen jopa 10...20% tuottavuuden lasku yksilötasolla ole merkittävä? Entä, jos tämä olisi "hyväksytty" (siis duunariportaan oman defacto-normiston mukaan) tapa toimia kyseisellä duunipaikalla? On kuules TODELLINEN ongelma eikä mitään "suuria lukuja ilman todellista merkitystä".
Mateleminen itse asiassa säästää autoilijan kustannuksia, sillä polttoaineenkulutus laskee.
Ei ainakaan minun autossani laske. Matelijat harvoin ajavat tasaisella vauhdilla, vaan matelijoiden ajotapaan liittyy lähes erottamattomana osana vauhdin vaihtelu. Näin siis jo ilman, että niiden perään kertyy pitkä jono joka väistämättä tuo vielä lisää haitariliikettä. Vauhdin jatkuva vaihtelu lisää selvästi kulutusta.
Tämä pitäisi Suomessa ottaa huomioon jo liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa, tuntuu että meillä tehdään päin vastoin. Väitän, että liikenteen päästöjä ja kulutusta olisi leikattavissa helposti yli 10% pelkästään järkevällä suunnittelulla joka mahdollistaisi sujuvan liikenteen. Nykyautoilla taloudellisin ajonopeus on 90 -100 km/h, hyvin aerodynaamisilla malleilla vähän korkeampikin.
Ajan useita kertoja viikossa noin 100 km väliä edestakaisin. Rajoitukset tiellä on talvella 70 (pari risteystä) 80 ja 100 km/h. Keskikulutus on aamuvarhaisella ja iltasella, kun ajan melko reippaasti eli yli 90 km/h keskinopeudella, vähän kelistä riippuen 6,4 - 6,8 litraa. Kun ajan saman välin 70 - 80 km/h jonossa, kulutukseksi tulee yleensä 7,2 - 7,5 litraa satasella. En yleensä jonosta huolimatta ohittele kovin paljon, joten ohitukset eivät kulutusta nosta.
Turvallisuutta mateleminen ei ainakaan lisää. Matelu on useimmissa tapauksissa merkki kyvyttömyydestä arvioida oikeita tilannenopeuksia ja/tai keskittyä siihen mitä on tekemässä ja/tai hallita autoaan. Joka päivä näkee, että esim. ajetaan satasen rajoituksella 70 km/h ja jatketaan suunnilleen samaa vauhtia kun tullaan kaupungin 50 km/h alueelle. Sitten tällainen kaveri nostaa hirveän metakan, kun poliisi jakaa sakot kaupunkialueella, vaikka toiset "törkimykset" ohittelivat häntä juuri äsken maantiellä.
AkiK: "kun ajan melko reippaasti eli yli 90 km/h keskinopeudella, vähän kelistä riippuen 6,4 - 6,8 litraa. Kun ajan saman välin 70 - 80 km/h jonossa, kulutukseksi tulee yleensä 7,2 - 7,5 litraa satasella."
Käytännön ajossa mahdollista. Teoriassa moni auto kulkee taloudellisimmin suurin vaihde silmässä 60-70 km/h. Tämä on kuitenkin kahdella oletuksella: tasainen nopeus, tasainen tie. Ts. tasaisella pintakaasulla ajamista.
Suurin vaihde silmässä oikealla tiellä ajaminen tasanopeudella edellyttää kaasun säätelyä ylämäkiä ja alamäkien mukaan. Tällöin ei todellakaan ole taloudellista tulla mäkeen 60 km/h nopeudella ja suurin vaihde silmässä. Toisaalta vaihteen vaihtaminen pienemmälle vaikuttaa vain ensiavulta: moottori nakuttaa samoilla kierroksilla kuin se kävisi auton liikkuessa nopeammin, silti matka ei taitu. Lisäksi joutuisi vaihtelemaan jatkuvasti nelos- ja vitosvaihteen väliä. ...Vaihtoehtona tietenkin ajaa jatkuvasti suurimmalla vaihteella, mutta se on kaukana taloudellisesta ja vieläpä epäterveellistä moottorille väännättää alakierroksilla.
Jos ajonopeus on yli 80 km/h, voi huoletta ajella jatkuvasti suurimmalla vaihteella. Käytännössä taloudellisuus pysynee samana koko välin 80...100 km/h ja ilmanvastuksen eksponentiaalinen luonne tulee mukaan vasta myöhemmin.
Mitkä sitten ovat johtaneet näin korkeisiin taloudellisiin ajonopeuksiin?
- autojen aerodynamiikka
- pidentyneet vaihteiston välitykset.
Mietin vielä voisiko kasvaneet moottorien iskutilavuudet vaikuttaa asiaan. Se on vähän hankalempi juttu käsitellä. Kulutusta se kasvattaa, mutta tukeeko se nopeampaa ajamista, on eri asia. Hitaissa vauhdeissa moottori pyörii hitaasti, joka vähentää pumppaushäviöitä, mutta taas toisaalta suuremmissa nopeuksissa kaasuläppä on enemmän auki, joka vähentää pumppaushäviöitä. Iskutilavuuden kasvu lisää kulutusta molemmissa tapauksissa ja iskutilavuus muuttuu merkityksettömäksi vain kaasuläpän ollessa täysin auki. (Siis kWh/litran kannalta. Kilowatteja luonnollisesti suuri moottori tuottaa paljon enemmän, joten tietenkin se kuluttaa myös enemmän, mutta hyötysuhde on sama.)
Vaihteiston välityssuhde kuitenkin pakottaa ajonopeuksia ylemmäs, jotta moottori toimisi kunnolla myös ylimäessä. Aerodynamiikan paraneminen ei pakota ajonopeuksia ylemmäs, mutta kyllä sallii sen ilman merkittävää haittaa kulutukselle. Moottorin taloudellisempi toiminta korkeammilla kierroksilla voi helposti tuottaa enemmän hyötyä kuin ilmanvastus sitä verottaa. Ilmanvastus antaa moottorille hieman kuormaa, joten palaminen sylinterissä on laadultaan parempaa.
On vaan niin helppo kaivaa jostakin hyllystä Tekniikan Maailma, osoittaa siitä ajonopeuden ja kulutuksen välinen käyrä, ja ignoroida oletukset (tasanopeus ja tasainen alusta). Sitten sopii vielä ottaa tuo sama käyrä ja yksinkertaisuuden vuoksi linearisoida se ja sitten soveltaa sitä (siis linearisoitua suoraa) myös alle 60 km/h nopeuksiin vaikka kulutus kulkeekin vaakatasossa siinä 60 km/h ... 70 km/h tienoilla. Sitten voitaisiin perustellakin 30 km/h nopeusrajoituksia taajamaan, mm. polttoaineen säästöllä ja kaupunki-ilman laadun parantamisella, ajomelulla, jne. Ja silloin oltaisiinkin jo aivan hakoteillä.
Mutta pakkohan alennettuja nopeusrajoituksia on perustella ympäristöasioilla (päästöt ja melu), koska ihmiset ovat alkaneet jo nauraa turvallisuusperustelulle sen tähden, että siinä on tehty toistuvasti selkeitä ylilyöntejä.
Mateleminen itse asiassa säästää autoilijan kustannuksia, sillä polttoaineenkulutus laskee.
Ei aina.
Seuraava tapaus on jäänyt mieleen; 90-luvun alussa herätti muistaakseni Ruotsissa melkoista kalapaliikkia 30 nopeusrajoitukset, puhuttiin turvallisuuden paranemisesta ja polttoaineen kulutuksen laskemisesta kunnes huomattiin että mm. 9000 Turbo Saabbi kuluttaa 30km/h nopeudella yhtä paljon kuin 160km/h tasanopeudella!
Nopeuden lasku kun saattaa tarkoittaa sitä että joudutaan ajamaan pykälää pienemmällä vaihteella mikä ei yleensä ainakaan paranna polttoainetaloutta.
Tässä keskustelussa on noussut esille täysin käsittämättömiä väittämiä.
Vai laskee kulutus nopeuden noustessa? Voi olla että automallikohtaisesti riippuen moottorista ja aerodynamiikasta, pienen vaihteluvälin sisällä kulutuskäyrän kulmakerroin on negatiivinen. On kuitenkin aikamoista puppua väittää että yhtään mikään kaupassa myynnissä olevista automalleista kuluttaisi vähemmän 100kmh nopeudessa kuin 80kmh nopeudessa. Uskooko joku keskustelijoista tällaiseen väitteeseen oikeasti?
Ei ole mitään järkeä yrittää selittää että nopeusrajoitusten nostamisella saavutettaisiin minkäänlaisia säästöjä yhteiskunnalle. Tiedättekö mitä yksi liikennekuolema keskimäärin maksaa yhteiskunnalle? Pitäkää tuolistanne kiinni: se on 1,93 miljoonaa euroa. Pysyvä vammautuminen tulee halvemmaksi, siitä selviää 1,08 miljoonalla. Lähde
Lisätkääpä tuo muuttuja sinne laskelmiinne.
Joka tapauksessa on ihan turha kuvitella että ihmisten työmatkoihin käyttämä aika olisi jotenkin poissa kansantaloudesta. Ei ole kovin inhimillistä kuvitella että joka minuutilla ihmiselämässä tulisi olla jonkinlainen tuottoarvo.
Vai laskee kulutus nopeuden noustessa? Voi olla että automallikohtaisesti riippuen moottorista ja aerodynamiikasta, pienen vaihteluvälin sisällä kulutuskäyrän kulmakerroin on negatiivinen. On kuitenkin aikamoista puppua väittää että yhtään mikään kaupassa myynnissä olevista automalleista kuluttaisi vähemmän 100kmh nopeudessa kuin 80kmh nopeudessa. Uskooko joku keskustelijoista tällaiseen väitteeseen oikeasti?
Ei ole mitään järkeä yrittää selittää että nopeusrajoitusten nostamisella saavutettaisiin minkäänlaisia säästöjä yhteiskunnalle. Tiedättekö mitä yksi liikennekuolema keskimäärin maksaa yhteiskunnalle? Pitäkää tuolistanne kiinni: se on 1,93 miljoonaa euroa. Pysyvä vammautuminen tulee halvemmaksi, siitä selviää 1,08 miljoonalla. Lähde
Lisätkääpä tuo muuttuja sinne laskelmiinne.
Joka tapauksessa on ihan turha kuvitella että ihmisten työmatkoihin käyttämä aika olisi jotenkin poissa kansantaloudesta. Ei ole kovin inhimillistä kuvitella että joka minuutilla ihmiselämässä tulisi olla jonkinlainen tuottoarvo.
Ei kukaan ole väittänyt, että auto veisi vähemmän kovassa vauhdissa kuin hitaammassa. Puhuttiin liian hiljaa ajavista, eli niistä jotka ajavat alle nopeusrajoituksen. Sitä on aivan turha perustella sillä, että tuolloin auto vie vähemmän. Ne kun lähes aina hitautensa lisäksi vaaputtavat vauhtiaan ees sun taas, jolloin käytännössä reippaallakin tasaisella ajolla pääsee taloudellisemmin.
Lienee selvää, että kokonaistaloudellisuudeltaan liikenne on parasta (ja myös sujuvinta) silloin kun liikennevirta etenee mahdollisimman tasaisesti. Joskus on laskettu, että tavallisella suhteellisen vilkkaasti liikennöidyllä maantiellä kokonaistaloudellisin nopeus on noin 90 km/h. Tällöin otetaan huomioon koko liikenne, tielle mahtuvien autojen määrä, matkaan käytetty kokonaisaika (siis kaikkien liikkujien), polttoainetaloudellisuus jne. Moottoritiellä tuo nopeus on korkeampi, koska kovemmallakin nopeudella tielle mahtuu autoja ja liikenne on sujuvampaa.
Taloudellisuus ja turvallisuus eivät parane vain laskemalla nopeutta, koska kaikki vaaranpaikat jäävät korjaamatta ja liikenteen sujuvuus kärsii.
Kaikki turha aika on poissa kansantaloudesta. Joko siten että se vie työaikaa tai siten että se vie arvokasta vapaa-aikaa. Vai väitätkö, että kansantaloutemme olisi yhtä tehokas, jos kulkisimme yhä hevosella?
Kaikki turha aika on poissa kansantaloudesta. Joko siten että se vie työaikaa tai siten että se vie arvokasta vapaa-aikaa. Vai väitätkö, että kansantaloutemme olisi yhtä tehokas, jos kulkisimme yhä hevosella?
Väitän, että jos hoitaisimme vapaa-ajan liikkumisemme hevosella, voisi kansantaloutemme olla aivan yhtä tehokas kuin nytkin. Miksei tehokkaampikin, sillä hevosella ratsastaessa ainakin minun verenpaineeni tasoittuu kummasti.
Yhteiskunnan kannalta tehokkaan työntekijän salaisuus on minun kokemukseni perusteella enemmänkin kyky tasapainottaa mieli ja ajankäyttö työajan ja vapaa-ajan välillä sen sijaan että pyrkisi vapaa-aikanaankin toimimaan kuin sveitsiläinen mekaaninen kello. Tämä ainakin aivotyöläisten osalta.
Ehkäpä se muiden köröttelykään ei nosta verenpainetta niin kovasti silloin kun omatunto, itsetunto, seksielämä, talous, ura, perhe ja terveys on kunnossa? Jokainen tekee kuitenkin itsensä onnelliseksi omalla tavallaan...
Jos nyt valtiovalta olisi huolissaan kansalaisten kuolemista niin silloin olisi varmaan kiinnitettävä enemmän huomiota kaatumiskuolemiin, vuonna 2004 yli 1100 henkilöä kuoli.
Onko tästä julkisuudessa puhuttu paljonkaan, väitän että julkisuuskynnys on ollut korkea, vai onko niin että he eivät ole potentiaalinen tulonlähde kuten autoilijat.
Eikä ole myöskään näkynyt kovia vaatimuksia sanktioiden muodossa, taloyhtiöille tai kaupungeille vaikka useimmissa tapauksissa syy täytyy löytyä liukkaista pihoista ja katukäytävistä.
Tälläistä on tasapuolisuus ihanassa demokratiassamme.
Eipä taida moinen lööppi kiinnostaa, se myy huonosti ja puhututtaa vielä vähemmän. Mikähän siinä on että alle 400 surmansa saavaa ihmistä aiheuttaa paljon suurempaa kuohuntaa kuin 1100, vaikka luulisi olevan toisinpäin. No, eihän ihmiset kyllä lookisesti ajattelekaan.
Yhteiskunnan kannalta tehokkaan työntekijän salaisuus on minun kokemukseni perusteella enemmänkin kyky tasapainottaa mieli ja ajankäyttö työajan ja vapaa-ajan välillä sen sijaan että pyrkisi vapaa-aikanaankin toimimaan kuin sveitsiläinen mekaaninen kello. Tämä ainakin aivotyöläisten osalta.
Ehkäpä se muiden köröttelykään ei nosta verenpainetta niin kovasti silloin kun omatunto, itsetunto, seksielämä, talous, ura, perhe ja terveys on kunnossa? Jokainen tekee kuitenkin itsensä onnelliseksi omalla tavallaan...
Kyllä tuo pitää paikkansa, ja olen siitä aivan samaa mieltä. Mutta jostain sen tasapainotettavan ajankin on tultava. Jos et ole huomannut, niin nykyisillä tietotyöläisillä tuppaa jo muutenkin olemaan pulaa vapaa-ajasta... Siksi en asu Helsingissä, en jaksa tuhlata kallista aikaani liikenteessä mateluun tai ankeissa junissa tunkemiseen.
Mitä verenpaineen nousuun tulee, niin en menetä malttiani liikenteessä. Kannatan myös järkeviä ja järkevästi valvottuja nopeusrajoituksia. Minusta hyväkuntoisessa valtatiessä, jolla on 70 km/h rajoitus ja valvontatolpat ei vain ole mitään järkeä nykykalustolla. Ei ole järkeä myöskään siinä, että teillämme sattuvien kuolonkolarien paikat on itse asiassa etukäteen tiedossa eikä mitään silti tehdä. Vuosia paljon ajaneena voin esimerkiksi kertoa sinulle jo etukäteen, missä risteyksissä tulee tänä vuonna kuolemaan yhteensä 20-40 ihmistä. Myös ohituspaikat jossa kolisee ovat itse asiassa varsin hyvin tiedossa. Silti, vuodesta toiseen, valtiovalta ei tee näille mitään. Suomen maasta löytyy vielä kahden päätienkin risteyksiä. Siis risteyksiä, ei mitään liittymiä. Asun yhden sellaisen lähellä. Siinä kuoli viime vuonna 4 ihmistä. Edellisenä muistaakseni 2. Sitä edellisenä 1. Tuon yhden jälkeen siihen tuli 60 km/h rajoitus, mutta kas kummaa, kuolemat ovat vain lisääntyneet. Tässähän se onkin - liikenne lisääntyy eikä tiestö pysy alle minimin olevilla investoinneilla perässä. Siihen ei mitkään rajoitukset tule auttamaan kovin paljon, koska jo kaupunkinopeus riittää tappamaan ja varsinkin raskas liikenne kasvaa huimaa vauhtia. (suuri osa kuolemistahan tapahtuukin kaupunkialueilla!)
Tuon aiemmin esitettämäsi laskukaavan mukaan tuo lähiristeykseni siis maksoi muutamana edellisenä vuotena eritasoliittymän verran. Mutta eipä vaan mitään tapahdu, paitsi pystytellään niitä naurettavia 60 km/h kylttejä ikäänkuin ne suojelisivat inhimillisiltä erehdyksiltä ja päälle tulevilta rekoilta.
Laskenpa vielä tähän vähän ajankäyttöä: ajan 40 tkm vuodessa. Keskinopeus on ajotietokoneen taulussa siinä 58 km/h. Istun siis autossa noin 690 tuntia. Jos keskinopeutta lasketaan 48 km/h:n, minulta menee aikaa 833 tuntia, eli 143 tuntia enemmän. 143 tuntia on normaalilla toimistotyöajalla 19,7 työpäivää, eli lähes kuukauden työt!!! Puolet ajostani liittyy ammattiini, joten työaikaa menisi viikko enemmän ja kallista vapaa-aikaa toinen mokoma!
Täytyy sanoa, että kyllä minä itse käytän tuon 19,7 työpäivän verran paljon mieluummin vaikka lenkkipolulla kuin tyhjänpäiväisesti auton ratissa istuen. Silloin on enemmän aikaa mainitsemiesi seksielämän, talouden, uran, perheen ja terveydenkin hoitoon...
Aasiaa: "Vai laskee kulutus nopeuden noustessa? Voi olla että automallikohtaisesti riippuen moottorista ja aerodynamiikasta, pienen vaihteluvälin sisällä kulutuskäyrän kulmakerroin on negatiivinen. On kuitenkin aikamoista puppua väittää että yhtään mikään kaupassa myynnissä olevista automalleista kuluttaisi vähemmän 100kmh nopeudessa kuin 80kmh nopeudessa. Uskooko joku keskustelijoista tällaiseen väitteeseen oikeasti?"
Tuskin kovin moni. Saa olla poikkeuksellisen matala ilmanvastus ja pitkät välitykset.
Entäs 60 km/h vrt. 80 km/h? Siis käytännön ajossa: ei tasaisella nopeudella, tasaisella hylätyllä lentokentällä tai tasaista hylättyä lentokenttää simuloivalla dynamometrillä.
Aasiaa: "Ei ole mitään järkeä yrittää selittää että nopeusrajoitusten nostamisella saavutettaisiin minkäänlaisia säästöjä yhteiskunnalle. Tiedättekö mitä yksi liikennekuolema keskimäärin maksaa yhteiskunnalle? Pitäkää tuolistanne kiinni: se on 1,93 miljoonaa euroa. Pysyvä vammautuminen tulee halvemmaksi, siitä selviää 1,08 miljoonalla."
Olenko toista väittänyt? Suomessa kuolee 400 autoilijaa vuosittain eli niistä aiheutuu 800 miljoonan euron kustannus.
misar: "Esimerkiksi nosto 80>100km/h lyhentäisi työvuosia omalta kohdalta n.5v Mikä sitten merkitys mahtaa olla kansantaloudellisesti 2,5milj. autoa 18000km/v menetys kansantaloudelle 5114 työvuotta vuositasolla 15€/h=1,35miljardia euroa/v jos olettamuksena on että rajoitus nousisi 20km/h esimerkiksi paremmilla teillä." (alleviivaus minun korostukseni)
1,35 > 0,8 miljardia euroa. Toki 0,8 miljardiin euroon pitää lisätä pysyvästi vammautuneet... mutta toisaalta ovatko kaikki onnettomuudet liian korkealle määriteltyjen nopeusrajoituksien aiheuttamia? Tuskin. Ei taida olla edes yksi kymmenestä onnettomuudesta sen sorttinen, että nopeusrajoitusta olisi syyttäminen. (Useammin syynä on nopeusrajoituksen ylittäminen, eikä sen nuodattaminen.)
En tietenkään väitä, että misarin laskutoimitus olisi tarkka, mutta sinä olet sitä mieltä, että laskutoimitusta ei kannata pyrkiä edes laskemaan tarkemmilla arvoilla kuin joita misar käytti. Ilmiselvästi pelkäät laskutoimituksen mahdollista lopputulosta.
Aasiaa: "Joka tapauksessa on ihan turha kuvitella että ihmisten työmatkoihin käyttämä aika olisi jotenkin poissa kansantaloudesta. Ei ole kovin inhimillistä kuvitella että joka minuutilla ihmiselämässä tulisi olla jonkinlainen tuottoarvo."
Haluaisitko sinä tulla hakkaamaan minulle saunapuita palkatta? Eihän sinun vapaa-ajallasi (siis työaikasi ulkopuolella) ole mitään tuottoarvoa, joten miksipä minä sinulle ylitöistä maksaisi. Tänne vaan.
Miksi ihmisen työaika on vuosikymmenien saatossa lyhentynyt? Koska ihmiset haluaa lisää vapaa-aikaa. Jos vapaa-ajasta menee enemmän aikaa matkantekoon, eikö tämä tarkoita sitä, että huonosti sujuva liikenne johtaa kasvaviin paineisiin lyhentää työpäivän kestoa entisestään? Vastaavasti, jos näin ei tapahdu, ihmiset väsyvät vapaa-ajan lyhentyessä (vaikka palkkaa maksava työpäivä ei yhtään pidemmäksi muuttuisikaan). Stressi on nykyajan riesa. Työpäivät eivät ole enää auringonnoususta laskuun, mutta siitä huolimatta suomalainen on onneton. Ehkä nykyajan elämä on sitten stressaavampaa kuin pellon kyntäminen. Ja ehkä kaikki tämä (joskin huonosti sujuva liikenne vain pienenä osana) selittää suomalaisten korkeat masennus- ja itsemurhaluvut.
Usko pois: se hukattu vapaa-aika on pois tavalla tai toisella BKT:sta. Oli kyse sitten työtehon laskemisesta, työpäivän lyhenemisestä, psykologien palkkioista, psyykelääkkeistä tai itsemurhan suorittaneiden aiheuttamista kuluista... Tavalla tai toisella se kustannus maksetaan.
Aasiaa: "Väitän, että jos hoitaisimme vapaa-ajan liikkumisemme hevosella, voisi kansantaloutemme olla aivan yhtä tehokas kuin nytkin. Miksei tehokkaampikin, sillä hevosella ratsastaessa ainakin minun verenpaineeni tasoittuu kummasti."
Kaikki eivät halua ratsastaa vapaa-aikanansa enemmän kuin on pakko. Itse tykkään kyllä ajella autolla, mutta en erityisemmin pidä siitä, että ajonopeus rajoittuu punaisilla aalloilla tai vastaavista syistä.
Aasiaa: "Yhteiskunnan kannalta tehokkaan työntekijän salaisuus on minun kokemukseni perusteella enemmänkin kyky tasapainottaa mieli ja ajankäyttö työajan ja vapaa-ajan välillä sen sijaan että pyrkisi vapaa-aikanaankin toimimaan kuin sveitsiläinen mekaaninen kello. Tämä ainakin aivotyöläisten osalta."
Mutta kaikki eivät ole tehokkaita työntekijöitä. Jos olisivat, olisi meillä yhä 12 tunnin työpäivät, kukaan ei valittaisi siitä, ja BKT olisi kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Paiskottaisiin duunia kelloon katsomatta kuin japanilaiset "sararymanit". He, jotka pystyvät moiseen rääkkiin, voivat toimia vaikka yrittäjinäkin.
Itsemurhia tehdään Suomessa vuosittain noin 1400.
Melkoinen osuus liikennekuolemista on myös itsareita.
KUN liikennekuolemia halutaan vähentää, niin mielestäni pitäisi silloin tarkastella kaikkia osatekijöitä.
Mielenterveys - niin tärkeä asia kuin se vain voikin olla - on Suomessa jonkinsortin tabu. Sen lajin ongelma, että ns. tavallinen perusinsinööri on täysin ymmällään sen kanssa, kun sitä ei voi "jakoavaimella tai sorvilla" hoitaa. No niin - ymmärtäjäpoikkeuksia tietenkin on.
Radiossa ainakin ja vissiinkin TV:ssäkin on "runsaasti" liikenneohjelmia, mutta jos ja kun ihmishenkiä todella haluttaisiin säästää, niin mielenterveysohjelmista tehtäisiin myöskin ns. "liikennelauluja" jne .. ja annettaisiin paljon enemmän ohjelma-aikaa kuin esim. liikenteelle, koskapa mielenterveyden vuoksi menetetyt ihmiselämät ovat suhteessa moninkertaiset liikenteeseen verrattuna. Mutta, kuten jo sanoin, niin asia on sikäli ongelmallinen, että mielenterveyttä ei voikaan ruuvimeisselillä hoitaa ja siksi se insinjöörejä puistattaa. On myös muistettava niiden häiriöiden määrä, jotka mielenterveyden saralla eivät johda suoranaisesti kuolemaan vaan vammauttavat ja/tai johtavat suoranaisiin vaaroihin yhteikunnassa yleensä ja niinmuodoin siis osaltaan myöskin liikenteen sekasortoon ja ovat siis uhkana kaikkien hyvinvoinnille.
Turvallisuudesta huolehtiminen niin liikenteessä kuin monilla muillakin saroilla, on jätetty hyvin pitkälle yksilöiden oman harkinnan varaan. Ajatelkaamme vaikka veneilyä - turvaliivejä ja säännöksiä on vaikka kuinka, mutta uida saat vaikka Ameriikkaan asti ilman minkäänlaisia apuvälineitä ja säännöksiä.
Sellaiset termit kuin "aina, ikinä, ei koskaan, kaikki ... " etc on näilläkin palstoilla saivartelun kohteina ja juuri tekniikan ihmelapset niihin mielellään takertuvat. Muistuu mieleen mitä kaikkea onkaan väitetty esim. siitä, ettei turvavöitä kannattaisi käyttää .. vastaavanlaista vänkäämistä on käyty alkoholin vaikutuksesta ajokykyyn ja yritetty puolustella juomista .. kovin on ihmeellistä. Minusta alkoholin nauttiminen on ihan OK, mutta silloin en aja itse.
[quote title="15.03.2006 klo 22:33 whiic kirjoitti"]
... mutta toisaalta ovatko kaikki onnettomuudet liian korkealle määriteltyjen nopeusrajoituksien aiheuttamia? Tuskin. Ei taida olla edes yksi kymmenestä onnettomuudesta sen sorttinen, että nopeusrajoitusta olisi syyttäminen. (Useammin syynä on nopeusrajoituksen ylittäminen, eikä sen nuodattaminen.)
Kerrataanpa vielä: onnettomuuksia on monenlaisia, on lievempiä ja vakavampia, ja siten kustannukset ja hukkan mennyt aika vaihtelevat. Pienessä peltikolarissa jossa osapuolet ovat yhtä mieltä syyllisyydestä aikaa kulunee ehkä 5 min onnettomuuspaikalla ja huomattavasti enemmän auton korjaukseen. Aikaa kuluu yhä enemmän jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen syyllisyydestä: poliisia pitää odottaa... Entä isommat peltikolarit/onnettomuudet: samat kohdat kuin edellä, mutta lisäksi auto on heti poissa käytöstä ja matkaa pitää jatkaa toisin välinein, ja taas aikaa kuluu... Vielä pahempi onnettomuus: joku loukkaantuu lievästi, käy sairaalassa, josta heti kotiin/töihin/vast, aikaa kuluu. Ja vielä pahempi onnettomuus: loukkantunut jää sairaalahoitoon ja/tai sairaslomalle päiviksi/viikoiksi/kuukausiksi... aikaa kuluu eikä BKT sillä kasva. Äärimmäisenä tietenkin työkyvyttömyys tai kuolema: paljon työtä jää tekemättä... Nämä ovat yksinkertaisia asioita josta kai voidaan olla yhtä mieltä.
Miten sitten nopeuden nosto vaikutta edellä mainittuun? Oletetaan vaikka, että nopeuden nosto ei lisää onnettomuuksien määrää (en väitä, että näin olisi): suuremalla keskinopeudella tapahtuu yhtä monta onnettomuutta kuin pienemällä nopeudella. Mahtaako onnettomuuskien seuraukset olla lievempiä vaiko vakavampia suuremmaalla nopeudella? Maalaisjärki (ja tutkimukset) sen sanoo: vakavammat, ja siten kustannukset suurempia.
Ja vielä yksi asia: kenellä on oikeus liikkua teillämme? Pitääkö kaikkien jotka eivät halua tai pysty ylläpitämään riittävän suurta nopeutta poistaa liikenteestä? Paljonko urpojen ajasta menee hukaan jos he eivät saa olla liikenteessä muiden joukossa ja mikä on tämän hukkan menneen ajan vaikutus BKT:hen? Entä kuka päättää mikä on riittävä nopeus?