Pelottaako 1,67 miljoonan km:n ajokokemuksella pudottaa nopeus 100 km/h rajoituksella tilanteeseen paremmin sopivaksi 20 km/h alhaisemmaksi? Miten peräkärryn vetäjät uskaltavat ajella vanhalla ykköstien osuudella ollenkaan?
[Herbert muokkasi tätä viestiä 12.07.2005 klo 12:42]
Pelottaako 1,67 miljoonan km:n ajokokemuksella pudottaa nopeus 100 km/h rajoituksella tilanteeseen paremmin sopivaksi 20 km/h alhaisemmaksi? Miten peräkärryn vetäjät uskaltavat ajella vanhalla ykköstien osuudella ollenkaan?
Vastaus oli oma mokani. Luin hätäisesti muuta samalla tehdessäni, että pudottaa 20 km/h, ns. vinoilua, ei 80 km/h kuten oikein oli. Taisi lämpöhalvaus iskeä omaan päähän. Tulin tässä joitain öitä sitten Jämsä-Kuhmo-Vääksy tietä. Kuudessa (6) eri paikassa ylitti hirvi tien, toisen nähdessäni pudotin nopeuden 60 kmh tunnissa, että kerkeään jarrutta, väistää, huomioida, ja homma toimi. Hirviä oli todella paljon liikkeellä, eikä muuta liikennettä ollenkaan.
on 1960-luvun jäänne ja sama koskee Päijänteen itäpuolta. Eikä hirviaitoja. Tällaisia ei saisi olla maailman kilpailukykyisimmässä hyvinvointivaltiossa. -- BMW on lanseerannut infrapunakameran tosin vasta 7-sarjaan. Kuvat 22-28 kertoo parhaiten mistä kyse. Tällaisilla teknisillä parannuksilla estetään paitsi hirvikolarit myös jalankulkijakolarit. Luksusautoista tekniikka valuu alaspäin massa-autoihin muutamassa vuodessa. Suomen oloissa liian hitaasti. Tällainen pitäisi Suomen oloissa olla pakollinen.
on 1960-luvun jäänne ja sama koskee Päijänteen itäpuolta. Eikä hirviaitoja. Tällaisia ei saisi olla maailman kilpailukykyisimmässä hyvinvointivaltiossa. -- BMW on lanseerannut infrapunakameran tosin vasta 7-sarjaan. Kuvat 22-28 kertoo parhaiten mistä kyse. Tällaisilla teknisillä parannuksilla estetään paitsi hirvikolarit myös jalankulkijakolarit. Luksusautoista tekniikka valuu alaspäin massa-autoihin muutamassa vuodessa. Suomen oloissa liian hitaasti. Tällainen pitäisi Suomen oloissa olla pakollinen.
BMW on lanseerannut infrapunakameran tosin vasta 7-sarjaan. Kuvat 22-28 kertoo parhaiten mistä kyse. Tällaisilla teknisillä parannuksilla estetään paitsi hirvikolarit myös jalankulkijakolarit. Luksusautoista tekniikka valuu alaspäin massa-autoihin muutamassa vuodessa. Suomen oloissa liian hitaasti. Tällainen pitäisi Suomen oloissa olla pakollinen.
Enpä oikein usko, että tällaisilla parannuksilla noita mainitsemiasi onnettomuuksia saadaan loppumaan. Vähennystä lukuihin varmaan tulee.
Haittapuolena voin ennustaa, että malttamattomin osa infrapuna-autoilijoista mittaa ulos turvallisuuden ja posottelee pimeässä entistä kovempaa. Pösilöimmät eivät ota huomioon sitä, että kaikki esteet eivät infrapunalla näykään.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni ympäristön kanssa samanlämpöinen este ei erotu infrapunalla.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että tuo Bemarin systeemi näyttää ainakin vielä tässä vaiheessa käyttävän erillistä näyttöä. Ei jotenkin oikein vakuuta. Kuljettajalta ei mielestäni pimeässä riitä huomiokykyä tarkkailemaan samaan aikaan tietä tuulilasin läpi ja kojetaulussa olevalta näytöltä. Siinä voipi aivon kuvankäsittelykapasiteetti loppua kesken
[Maukka muokkasi tätä viestiä 13.07.2005 klo 09:16]
Eikö Saab esitellyt joskus 80-luvulla uv-lisävalot. Sellaisilla ajettaessa esteet näkyivät huomattavasti normaalia paremmin, koska nämä valot voi pitää jatkuvasti kaukovaloasennossa. Tosin kaikkea ei niilläkään nähnyt, esteessä piti olla jotain vaaleaa, joka uv-valoa heijastaa. Komeita mainoskuvia Tekniikan Maailman artikkelissa tuolloin oli, mutta eipä päässyt järjestelmä tuotantoon. Syytä en tiedä. Periaate oli kuitenkin fiksumpi, koska erillisiä telkkareita ei kojelautaan tarvita.
Vähän kuitenkin Maukan lailla epäilen tämän kaltaisia systeemejä ratkaisuna hirvivaaraan. Jos ajetaan 100 km/h ja elukka hyppää tielle, ei välttämättä ehdi tehdä mitään edes tällaisena aurinkoisena päivänä pimeästä vuodenajasta puhumattakaan. Parannusta näkemiseen laitteet kyllä toisivat, mutta vaarana on juuri edellä mainittu väärä turvallisuuden tunne. Heijastintolpillakin varustetuilla teillä on monien mielestä mukava ajella, koska näkee niin hyvin. Todellisuudessa kuski ei näe yhtään paremmin, jopa päinvastoin. Kirkkaan heijastimen taakse jää silmän rakenteesta johtuen katve, jolloin hirvivaara ainakin teoriassa on suurempi kuin ilman heijastintolppia. Kokonaisuutta pahentaa vielä se, että kuljettaja saattaa ajaa normaalia lujempaa, koska luulee näkevänsä hyvin.
alarjak: Mutta tämä ei ole oikea tutkimus eikä onnettomuustutkinnan johtaja Pekka Sulander ole pätevä.
Ei se tietenkään tutkimus ole, mutta perustuu tutkittuun tietoon. Kirjoitatko alle tämän Tuulilasin artikkelin tiedot, kuulostavatko ne sinusta uskottavilta?
Mieti tarkaan, sillä kaikki TL:n artikkelissa kerrotut tiedot olisi ollut siinä Liikennevakuutuskeskuksen raportissa, jota et jaksanut lukea läpi. Toimittajan lähde tässä artikkelissa on juuri Liikennevakuutuskeskus.
Jos nämä artikkelissa lainatut yksityiskohdat olisivat mielestäsi totuudenmukaisia, arvaa kysyisinkö seuraavaksi, että miksi et sitten usko saman lähteen tietoja ylinopeuden vaikutuksesta liikenneonnettomuuksissa?
TeeCee: "Jos nämä artikkelissa lainatut yksityiskohdat olisivat mielestäsi totuudenmukaisia, arvaa kysyisinkö seuraavaksi, että miksi et sitten usko saman lähteen tietoja ylinopeuden vaikutuksesta liikenneonnettomuuksissa?"
Eikö me juuri tästä tultu yhdessä siihen johtopäätökseen että kaikissa kolmessa, missä lienee, paperissa on yhdenmukaiset tiedot, ainakin rattijuoppojen aiheuttamien onnettomuuksien osalta, miksei myös ylinopeusten. Rattijuopot aiheuttavat 28% kuolonkolareista, seuraavana tulevat kaukana takana sairauskohtaukset ja sääntörikkomukset.
En ole ikinä kuullut tai lukenut että ylinopeus olisi aiheuttanut yhtään onnettomuutta? Yleensä vika kuskissa tai autossa. Suurin osa onnettomuuksista sattuu alle satasen rajoituksilla!
En ole ikinä kuullut tai lukenut että ylinopeus olisi aiheuttanut yhtään onnettomuutta? Yleensä vika kuskissa tai autossa. Suurin osa onnettomuuksista sattuu alle satasen rajoituksilla!
??????
Nyt en ihan ymmärtänyt, voitko hieman tarkentaa ! Ihan kuin sinulla olisi ollut tässä tekstissä jokin ajatuskin tai tieto mukana, mutta tuo teksti ei nyt sitä kertonut ?
Tutkittua tietoa liikenteessä ylinopeutta ajavien muita kyvykkäämmästä ennakoinnista, fiksuudesta tai empaattisuudesta ei ole tainnut vielä löytyä? Eikä tätä väitettä moisesta kausaalisuudesta tue todellisuuskaan teillämme. Jotkut jaksavat liioitella kameratolppien aiheuttavan hysteerisiä väistöliikkeitä vastaantulijan keulaan ja samalla "lievät" ylinopeudet kuitenkin "parantavat" liikenteen sujumista.
Kuitenkin tämä, että toiset ajavat nervi kireänä juuri sakkorajan alla, noin 10 km/h ylinopeutta ja taas toiset rajoitusten mukaan aiheuttaa väistämättä jonoja, ohituspaikkojen kyttäämistä puskuri puskurissa ja tarpeettomia vaaratilanteita. Liikenteessä jos on kovin kiire, voi olla, ettei pääse perille ollenkaan.
Tuulilasin verkkotoimituksen jutusta: "Mikäli auton nopeus on yli 90 kilometriä tunnissa, on hirveen törmäävän kuolemanriski jopa yhdeksänkertainen verrattuna 80 kilometrin tuntinopeuteen.
Karkeasti voi arvioida, että yli 90 kilometrin tuntinopeudella hirveen törmäävä kuolee, 80 kilometrin nopeudella ajava loukkaantuu vakavasti ja 65 kilometrin nopeudella ajava ja turvavyötä käyttävä säilyy vammoitta."
Tosin tuo epäilemäsi asia ei aukene aivan helposti, vaatii pienen laskutoimituksen. Eli tutkimusta pitää osata lukea, koska liikenneturvahan ei missään nimessä haluaisi viestittää tuollaista mitä epäilit.
[Sumaha muokkasi tätä viestiä 19.07.2005 klo 15:10]
Nyt ollaan yhteenvedon varassa, mutta yritetään silti.
"Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin. Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia. Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa."
Alussa kuitenkin etsittiin tutkimusta, jonka mukaan ylinopeutta ajavat ovat fiksumpia jne kuin muut. Tuon lainauksen perusteella voisi päätellä vain, että on olemassa joukko henkilöitä, joka ylinopeudesta huolimatta ei joudu muita useammin vakaviin onnettomuuksiin. Siinä ei sanota, että ylinopeutta ajavat ovat muita parempia. Tuollaisen tuloksen perusteella jokainen ylinopeutta ajava tietysti sijoittaa mielellään itsensä tuohon ryhmään, jolloin voidaan jatkaa valitusta nopeusvalvonnan vääryydestä.
Ehkä kannattaisi kuitenkin lukea yhteenveto loppuun saakka, jolloin löytyy edellistä vastaansotiva tieto.
"Ajotyyli on niin pysyvä kuljettajan ominaisuus, että tarkkailemalla yhtä riskialtista ajokertaa löydettiin kuljettajajoukko, jolle oli jo aiemmin kertynyt muita enemmän rikkomuksia ja jonka käyttäytyminen ennusti onnettomuuteen joutumista."
Kun ajaa ylinopeutta, niin on ajettava paljon tarkemmin kuin pompotellessa 80. Ylinopeudella ei missään nimessä kannata ajaa kolaria sillä seuraus olisi ehkä paha. Yleensä kolarit sattuu alle satasen nopeudessa tai syy on muu kuin ylinopeus? Tietenkin idioottikaaharit on erikseen!
Hitaasti ajavissa oli muita kuljettajia enemmän naisia ja he ajoivat vuosittain muita vähemmän.
Tutkimustulokset osoittivat, että hitaasti ajavat kuljettajat syyllistyivät muita harvemmin rikkomuksiin. Lähellä perässä ajaville kuljettajille puolestaan kertyy muita enemmän rikkomuksia. Hitaasti ajavien ja lähellä perässä ajavien onnettomuuksien määrät eivät kuitenkaan eronneet muiden kuljettajien onnettomuuksien määrästä.
Onnettomuuksien määrä on sama ja vuosittainen ajomäärä on eri, niin mitä voimme tästä päätellä?
[Sumaha muokkasi tätä viestiä 25.07.2005 klo 10:00]
Sumaha: Onnettomuuksien määrä on sama ja vuosittainen ajomäärä on eri, niin mitä voimme tästä päätellä?
Ainakin sen, että teit johtopäätöksen, johon lähteesi tiedot eivät riitä, ja samaan aikaan olit halukas neuvomaan kuinka tutkimuksia kuuluu lukea. Oletat tutkimuksen puhuvan onnettomuuksien määristä per kuljettaja ja jätät huomiotta mahdollisuuden, että tutkija saattaa puhua myös onnettomuuksista per ajomäärä. Rajalin on erottanut nämä asiat ainakin muissa tutkimuksissaan joita olen häneltä nähnyt.
Tiivistelmästä ei löydy todisteita suuntaan eikä toiseen ylinopeutta ajavien hyvyydestä kuljettajina, siinä on vain lueteltu selville saatuja asioita. Tutkija tietää, että ei ole olemassa mittaria, jolla määrittellään hyvä kuljettaja. Hän vain kertoo mitä aineistosta selvisi, hänellä ei ole tarvetta laillamme kinata ja yrittää todistaa, että juuri meidän laillamme ajavat ovat hyviä kuskeja.
Onneksi hyvän kuskin määritelmästä ei tarvitsekaan päästä yhteisymmärrykseen, koska asialla ei ole väliä. Kuskin taito nimittäin ei korreloi millään tavalla sen asian kanssa, mitä ajonopeus vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin. Kun hyvä ja huono kuski törmäävät toisiinsa, vammat jakautuvat ihan muiden tekijöiden ohjaamina.
Taitava autonkäsittelijä joutuu onnettomuuksiin huonoa harvemmin, jos molemmat ottavat saman riskin. Otetaan esimerkiksi tiivistelmän teksti: Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia. Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa. Tämä ryhmä osaa ajaa autoa hyvin, mutta jos he olisivat niitä etsittyjä hyviä kuljettajia, eikö heidän olisi pitänyt erottua kuolonkolareissa POISSAOLOLLAAN? Mitä hyötyä heidän taidoistaan on, jos he nostavat riskirajaansa taitojensa tasolle? Eivät he ainakaan liikenteen kannalta katsoen ole hyviä kuljettajia.
Oma teoriani on, että kolmen- ja neljänkympin välillä monilla miehellä alkaa olla sen verran ajokokemusta, että he huomaavat olevansa kyllin taitavia lisäämään riskitasoaan. He turhautuvat ajaessaan samojen rajoitusten mukaan kuin tavikset. He eivät kuitenkaan taitonsa ansiosta joudu yhtä usein vakaviin onnettomuuksiin kuin muut rötöstelijät.
Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Mediaani:"Kuitenkin tämä, että toiset ajavat nervi kireänä juuri sakkorajan alla, noin 10 km/h ylinopeutta ja taas toiset rajoitusten mukaan aiheuttaa väistämättä jonoja, ohituspaikkojen kyttäämistä puskuri puskurissa ja tarpeettomia vaaratilanteita."
Tänä kesänä sattui omituinen tapaus vilkkaalla maantiellä vilkkaaseen aikaan. Koko letka ajoi samaa vauhtia kasikympin alueella(oma mittarinopeus 85km/h), sen mihin katseeni ylsi turvavälit olivat reiluja, ei ohittelua. Siinä oli rauhallista ja turvallista "körötellä" jonon jatkona ja nervi lepäs. Tälläistä kuitenkin tapahtuu vain aniharvoin, mutta kyllä meitä fiksujakin joskus sattuu samaan nippuun enemmänkin.
TeeCee: Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Tähän onkin ehkä hyvä lopettaa keskustelu tässä osiossa, samoin kuin osiossa "12 kuollutta liikaa"?
:saint:
Eikö?
Tuo oli kyllä niin hyvin sanottu, miksi kesti vain niin kauan ennenkuin se muotoutui?
OK, jatketaan sen aikaa, että asianosaiset vastaavat omasta näkövinkkelistään... Menee MIELENKIINTOISEKSI!
TeeCee: Ainakin sen, että teit johtopäätöksen, johon lähteesi tiedot eivät riitä, ja samaan aikaan olit halukas neuvomaan kuinka tutkimuksia kuuluu lukea. Oletat tutkimuksen puhuvan onnettomuuksien määristä per kuljettaja ja jätät huomiotta mahdollisuuden, että tutkija saattaa puhua myös onnettomuuksista per ajomäärä. Rajalin on erottanut nämä asiat ainakin muissa tutkimuksissaan joita olen häneltä nähnyt. Vaikka luettaisiin toisellatapaa, eli onnettomuuksista per ajomäärä, niin silloin tilanne olisi se, että hitaastiajavat ja nopeastiajavat aiheuttavat yhtäpaljon onnettomuuksia eli ajonopeudella ei ollut vaikutusta onnettomuuksien määrään M.O.T. Minä vedin sellaiset johtopäätökset, että ylivoimainen enemmistö osaa ajaa itselleen sopivaa nopeutta ja tietää riskit ja rajat. Hitaat tietävät omat rajoituksensa selviytyä ja nopeat samoin. Sitten on olemassa sellaisia ilmiöitä, joissa ei tiedosteta noita rajoja. Nuorten näyttämisenhalu kyydissä oleville kavereillee tietoisesti "painostuksen" alla sattaa johtaa johonkin typerään. Myös "sääntöuskovaiset" jotka kuvittelevat viranomaisten kaikkivoipaisuuteen asetaa rajoitukset oikein. Näistä saamme sitten lukea lehdestä, kuinka onnettomuus vain "sattui" ja kuolleita puolenkymmentä, mutta kaikki on hyvin kun ei ajettu ylinopeutta.
TeeCee: Tiivistelmästä ei löydy todisteita suuntaan eikä toiseen ylinopeutta ajavien hyvyydestä kuljettajina, siinä on vain lueteltu selville saatuja asioita. Tutkija tietää, että ei ole olemassa mittaria, jolla määrittellään hyvä kuljettaja. Hän vain kertoo mitä aineistosta selvisi, hänellä ei ole tarvetta laillamme kinata ja yrittää todistaa, että juuri meidän laillamme ajavat ovat hyviä kuskeja.
Onneksi hyvän kuskin määritelmästä ei tarvitsekaan päästä yhteisymmärrykseen, koska asialla ei ole väliä. Kuskin taito nimittäin ei korreloi millään tavalla sen asian kanssa, mitä ajonopeus vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin. Kun hyvä ja huono kuski törmäävät toisiinsa, vammat jakautuvat ihan muiden tekijöiden ohjaamina. Kuljettajan "hyvyys" ei ole sama asia kuin nopeus. Huonokin kuski voi ajaa ylinopeutta.
TeeCee: Taitava autonkäsittelijä joutuu onnettomuuksiin huonoa harvemmin, jos molemmat ottavat saman riskin. Otetaan esimerkiksi tiivistelmän teksti: Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia. Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa. Tämä ryhmä osaa ajaa autoa hyvin, mutta jos he olisivat niitä etsittyjä hyviä kuljettajia, eikö heidän olisi pitänyt erottua kuolonkolareissa POISSAOLOLLAAN? Mitä hyötyä heidän taidoistaan on, jos he nostavat riskirajaansa taitojensa tasolle? Eivät he ainakaan liikenteen kannalta katsoen ole hyviä kuljettajia. Aika hassu lause tutkijalta. Hetken pohdittuani jäi vaivaamaan mahtoiko tutkija sittenkin tarkoittaa että tuo ryhmä ei aiheuttanut kuolonkolareita, joten ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajaryhmässä?
TeeCee: Oma teoriani on, että kolmen- ja neljänkympin välillä monilla miehellä alkaa olla sen verran ajokokemusta, että he huomaavat olevansa kyllin taitavia lisäämään riskitasoaan. He turhautuvat ajaessaan samojen rajoitusten mukaan kuin tavikset. He eivät kuitenkaan taitonsa ansiosta joudu yhtä usein vakaviin onnettomuuksiin kuin muut rötöstelijät. Kokemus pienentää riskiä. Entä jos tuo ryhmä pitääkin riskitasonsa samana tai laskee sitä vain vähän? Olisiko mahdollista että he osaavat ajaa ja hallitsevat tilanteen kaikista kauhuskenaariosta huolimatta? He jo ymmärtävät missä on vaarallista ja missä aiheutetaan vain itselle pieni riski? Esimerkiksi vilkkaalla kaupunki alueella tai ruuhkaisella kehätiellä on vaarallista ajaa ylinopeutta tai ohittaa, eikä siitä ole mitään hyötyä ajallisesti. Sitten tyhjällä moottoritiellä riskit ovat pienempiä ajaa ylinopeutta, mutta ajallista säästöä syntyy, kun matka on pitkä.
TeeCee: Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Entä jos he ymmärtävät riskien yhteyden ajotapahtumaan ja ovat turhautuneita siihen, että rajoitukset on mitoitettu heikoimman suoriutujan mukaan eikä edes keskivertoautoilijan mukaan johon minäkin lukeudun?
Minä vedin sellaiset johtopäätökset, että ylivoimainen enemmistö osaa ajaa itselleen sopivaa nopeutta ja tietää riskit ja rajat. Hitaat tietävät omat rajoituksensa selviytyä ja nopeat samoin.
Tätä ajatusta on yritetty saada läpi jo moneen otteeseen, mutta sallittakoon yksi yritys minullekin. Yritän ilmaista itseäni lyhyesti ja selkeästi:
Liikenteessä ei voi mennä omien rajojensa mukaan, liikenne on yhteispeliä, joka kaikkien sivistyneiden pelien tapaan vaatii sääntöjen noudattamista. Kuka haluaisi osallistua jääkiekko-otteluun, jossa jokainen pelaaja päättää ihan itse noudattamansa säännöt?
Minämies voi kyllä ajaa itselleen sopivaa nopeutta, mutta mistä kaikki muut tietävät minämiehelle sopivan nopeuden ja osaavat varautua siihen?
Miten minämies voi estää huonomman kuljettajan aiheuttaman onnettomuuden, jota ei olisi edes tapahtunut, jos minämies olisi noudattanut nopeusrajoitusta?
Väistelemällä teistä huonoistakin kuskeista selviää, joskun olen väistänyt ojankin puolelta, mutta siihen tottuu. Miljoona kilometriä olen väistellyt teitä, muutaman kerran hipaissut kun tilaa oli liian vähän, mutta ei pahempia! Pitäähän teitä huonojakin kuskejakin olla, muuten me paremmat ei erottauduttais? Kun vetää raviin säkkipimeällä 120 lasissa jonkin törpön takia, niin panee miettiin, että miksi nuokin saa ajokortin?
Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Eli nyt on huonoja kuljettajia joilla on tietty riskitaso. Korkeampi riskitaso voi johtua monesta seikasta ja kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa sukupuolissa. Sitten on kuljettajia, joilla on matalampi riskitaso johtuen monista seikoista. Eli pienempiriskisten kuljettajien pitäisi kantaa vastuu liikenteen turvallisuudesta suurempiriskisten puolesta? Ja tämä ilman minkäänlaista "palkkiota"? Tästä tuleepi mieleen itänaapurimme kokeilu jossa kuolleitakin on tullut enemmän kuin natsivainoissa. Muistaakseni samaisessa yhteiskuntakokeilussa siivojalla ja lentokapteenilla oli sama palkka. Se ei aikanaa toiminut siellä, ei se toimi suomen eikä minkään muun maan liikenteessäkään.
Tähän on kätevä ratkaisu olemassa. Kun pudottaa nopeuttaan vaikkapa 20 km/h, niin ajaminen ei pelota enää niin paljon
Miten niin ei pelota? Muut tulevat 100:aa takaa eivätkä tajua toisen ajavan 20 km/h! Onko lämpöhalvaus iskenyt?
Pelottaako 1,67 miljoonan km:n ajokokemuksella pudottaa nopeus 100 km/h rajoituksella tilanteeseen paremmin sopivaksi 20 km/h alhaisemmaksi? Miten peräkärryn vetäjät uskaltavat ajella vanhalla ykköstien osuudella ollenkaan?
Tähän on kätevä ratkaisu olemassa. Kun pudottaa nopeuttaan vaikkapa 20 km/h, niin ajaminen ei pelota enää niin paljon
Miten niin ei pelota? Muut tulevat 100:aa takaa eivätkä tajua toisen ajavan 20 km/h! Onko lämpöhalvaus iskenyt?
Jos luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia, niin käynti optikolla voi auttaa. Tai sitten pään jäähdyttäminen
Mulla näköjään ainakin taitaa olla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Sitä näkee asiat sellaisina kuin niiden luulee olevan.
Mutta ei se mitään. Näin helppoa on tehdä virhe, joko toiminnassa tai havainnossa. Mutta ei kai nyt sentään liikenteessä...
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=120360
Mutta tämä ei ole oikea tutkimus eikä onnettomuustutkinnan johtaja Pekka Sulander ole pätevä.
Vastaus oli oma mokani. Luin hätäisesti muuta samalla tehdessäni, että pudottaa 20 km/h, ns. vinoilua, ei 80 km/h kuten oikein oli. Taisi lämpöhalvaus iskeä omaan päähän. Tulin tässä joitain öitä sitten Jämsä-Kuhmo-Vääksy tietä. Kuudessa (6) eri paikassa ylitti hirvi tien, toisen nähdessäni pudotin nopeuden 60 kmh tunnissa, että kerkeään jarrutta, väistää, huomioida, ja homma toimi. Hirviä oli todella paljon liikkeellä, eikä muuta liikennettä ollenkaan.
on 1960-luvun jäänne ja sama koskee Päijänteen itäpuolta. Eikä hirviaitoja. Tällaisia ei saisi olla maailman kilpailukykyisimmässä hyvinvointivaltiossa.
--
BMW on lanseerannut infrapunakameran tosin vasta 7-sarjaan. Kuvat 22-28 kertoo parhaiten mistä kyse. Tällaisilla teknisillä parannuksilla estetään paitsi hirvikolarit myös jalankulkijakolarit. Luksusautoista tekniikka valuu alaspäin massa-autoihin muutamassa vuodessa. Suomen oloissa liian hitaasti. Tällainen pitäisi Suomen oloissa olla pakollinen.
http://www.auto-motor-und-sport.de/d/87054
--
BMW on lanseerannut infrapunakameran tosin vasta 7-sarjaan. Kuvat 22-28 kertoo parhaiten mistä kyse. Tällaisilla teknisillä parannuksilla estetään paitsi hirvikolarit myös jalankulkijakolarit. Luksusautoista tekniikka valuu alaspäin massa-autoihin muutamassa vuodessa. Suomen oloissa liian hitaasti. Tällainen pitäisi Suomen oloissa olla pakollinen.
http://www.auto-motor-und-sport.de/d/87054
No enään ei sitten viitsi kuseskella bussipysäkin vieressä, kun Jatkemiehet voi tulla kateelliseksi nähdessään mun vilttikäärmeen pimeässä.
http://www.auto-motor-und-sport.de/d/87054
Enpä oikein usko, että tällaisilla parannuksilla noita mainitsemiasi onnettomuuksia saadaan loppumaan. Vähennystä lukuihin varmaan tulee.
Haittapuolena voin ennustaa, että malttamattomin osa infrapuna-autoilijoista mittaa ulos turvallisuuden ja posottelee pimeässä entistä kovempaa. Pösilöimmät eivät ota huomioon sitä, että kaikki esteet eivät infrapunalla näykään.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni ympäristön kanssa samanlämpöinen este ei erotu infrapunalla.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että tuo Bemarin systeemi näyttää ainakin vielä tässä vaiheessa käyttävän erillistä näyttöä. Ei jotenkin oikein vakuuta. Kuljettajalta ei mielestäni pimeässä riitä huomiokykyä tarkkailemaan samaan aikaan tietä tuulilasin läpi ja kojetaulussa olevalta näytöltä. Siinä voipi aivon kuvankäsittelykapasiteetti loppua kesken
Eikö Saab esitellyt joskus 80-luvulla uv-lisävalot. Sellaisilla ajettaessa esteet näkyivät huomattavasti normaalia paremmin, koska nämä valot voi pitää jatkuvasti kaukovaloasennossa. Tosin kaikkea ei niilläkään nähnyt, esteessä piti olla jotain vaaleaa, joka uv-valoa heijastaa. Komeita mainoskuvia Tekniikan Maailman artikkelissa tuolloin oli, mutta eipä päässyt järjestelmä tuotantoon. Syytä en tiedä. Periaate oli kuitenkin fiksumpi, koska erillisiä telkkareita ei kojelautaan tarvita.
Vähän kuitenkin Maukan lailla epäilen tämän kaltaisia systeemejä ratkaisuna hirvivaaraan. Jos ajetaan 100 km/h ja elukka hyppää tielle, ei välttämättä ehdi tehdä mitään edes tällaisena aurinkoisena päivänä pimeästä vuodenajasta puhumattakaan. Parannusta näkemiseen laitteet kyllä toisivat, mutta vaarana on juuri edellä mainittu väärä turvallisuuden tunne. Heijastintolpillakin varustetuilla teillä on monien mielestä mukava ajella, koska näkee niin hyvin. Todellisuudessa kuski ei näe yhtään paremmin, jopa päinvastoin. Kirkkaan heijastimen taakse jää silmän rakenteesta johtuen katve, jolloin hirvivaara ainakin teoriassa on suurempi kuin ilman heijastintolppia. Kokonaisuutta pahentaa vielä se, että kuljettaja saattaa ajaa normaalia lujempaa, koska luulee näkevänsä hyvin.
alarjak: Mutta tämä ei ole oikea tutkimus eikä onnettomuustutkinnan johtaja Pekka Sulander ole pätevä.
Ei se tietenkään tutkimus ole, mutta perustuu tutkittuun tietoon. Kirjoitatko alle tämän Tuulilasin artikkelin tiedot, kuulostavatko ne sinusta uskottavilta?
Mieti tarkaan, sillä kaikki TL:n artikkelissa kerrotut tiedot olisi ollut siinä Liikennevakuutuskeskuksen raportissa, jota et jaksanut lukea läpi. Toimittajan lähde tässä artikkelissa on juuri Liikennevakuutuskeskus.
Jos nämä artikkelissa lainatut yksityiskohdat olisivat mielestäsi totuudenmukaisia, arvaa kysyisinkö seuraavaksi, että miksi et sitten usko saman lähteen tietoja ylinopeuden vaikutuksesta liikenneonnettomuuksissa?
TeeCee:
"Jos nämä artikkelissa lainatut yksityiskohdat olisivat mielestäsi totuudenmukaisia, arvaa kysyisinkö seuraavaksi, että miksi et sitten usko saman lähteen tietoja ylinopeuden vaikutuksesta liikenneonnettomuuksissa?"
Eikö me juuri tästä tultu yhdessä siihen johtopäätökseen että kaikissa kolmessa, missä lienee, paperissa on yhdenmukaiset tiedot, ainakin rattijuoppojen aiheuttamien onnettomuuksien osalta, miksei myös ylinopeusten. Rattijuopot aiheuttavat 28% kuolonkolareista, seuraavana tulevat kaukana takana sairauskohtaukset ja sääntörikkomukset.
En ole ikinä kuullut tai lukenut että ylinopeus olisi aiheuttanut yhtään onnettomuutta? Yleensä vika kuskissa tai autossa. Suurin osa onnettomuuksista sattuu alle satasen rajoituksilla!
??????
Nyt en ihan ymmärtänyt, voitko hieman tarkentaa ! Ihan kuin sinulla olisi ollut tässä tekstissä jokin ajatuskin tai tieto mukana, mutta tuo teksti ei nyt sitä kertonut ?
Tutkittua tietoa liikenteessä ylinopeutta ajavien muita kyvykkäämmästä ennakoinnista, fiksuudesta tai empaattisuudesta ei ole tainnut vielä löytyä? Eikä tätä väitettä moisesta kausaalisuudesta tue todellisuuskaan teillämme. Jotkut jaksavat liioitella kameratolppien aiheuttavan hysteerisiä väistöliikkeitä vastaantulijan keulaan ja samalla "lievät" ylinopeudet kuitenkin "parantavat" liikenteen sujumista.
Kuitenkin tämä, että toiset ajavat nervi kireänä juuri sakkorajan alla, noin 10 km/h ylinopeutta ja taas toiset rajoitusten mukaan aiheuttaa väistämättä jonoja, ohituspaikkojen kyttäämistä puskuri puskurissa ja tarpeettomia vaaratilanteita. Liikenteessä jos on kovin kiire, voi olla, ettei pääse perille ollenkaan.
Tuulilasin verkkotoimituksen jutusta:
"Mikäli auton nopeus on yli 90 kilometriä tunnissa, on hirveen törmäävän kuolemanriski jopa yhdeksänkertainen verrattuna 80 kilometrin tuntinopeuteen.
Karkeasti voi arvioida, että yli 90 kilometrin tuntinopeudella hirveen törmäävä kuolee, 80 kilometrin nopeudella ajava loukkaantuu vakavasti ja 65 kilometrin nopeudella ajava ja turvavyötä käyttävä säilyy vammoitta."
Vastaus on varmaan liiankin helppo:
http://www.liikenneturva.fi/tutkimus/tutkimusmonisteet/Autoilijoiden_ajonopeudet.pdf
Tosin tuo epäilemäsi asia ei aukene aivan helposti, vaatii pienen laskutoimituksen. Eli tutkimusta pitää osata lukea, koska liikenneturvahan ei missään nimessä haluaisi viestittää tuollaista mitä epäilit.
Voisitko esittää ratkaisun? Minulle se ei aukea, mutta olenhan lukenut vain lyhyen matematiikan.
Hups. Kyse on taisi olla tästä:
http://liikenneturva.magazine.fi/fi/tutkimus/tutkimukset/poikkeava_nopeuskayttaytyminen.php
Jostain syystä sitä ei voi ladata noilta sivustoilta?!?
Nyt ollaan yhteenvedon varassa, mutta yritetään silti.
"Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin. Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia. Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa."
Alussa kuitenkin etsittiin tutkimusta, jonka mukaan ylinopeutta ajavat ovat fiksumpia jne kuin muut. Tuon lainauksen perusteella voisi päätellä vain, että on olemassa joukko henkilöitä, joka ylinopeudesta huolimatta ei joudu muita useammin vakaviin onnettomuuksiin. Siinä ei sanota, että ylinopeutta ajavat ovat muita parempia. Tuollaisen tuloksen perusteella jokainen ylinopeutta ajava tietysti sijoittaa mielellään itsensä tuohon ryhmään, jolloin voidaan jatkaa valitusta nopeusvalvonnan vääryydestä.
Ehkä kannattaisi kuitenkin lukea yhteenveto loppuun saakka, jolloin löytyy edellistä vastaansotiva tieto.
"Ajotyyli on niin pysyvä kuljettajan ominaisuus, että tarkkailemalla yhtä riskialtista ajokertaa löydettiin kuljettajajoukko, jolle oli jo aiemmin kertynyt muita enemmän rikkomuksia ja jonka käyttäytyminen ennusti onnettomuuteen joutumista."
Kun ajaa ylinopeutta, niin on ajettava paljon tarkemmin kuin pompotellessa 80. Ylinopeudella ei missään nimessä kannata ajaa kolaria sillä seuraus olisi ehkä paha. Yleensä kolarit sattuu alle satasen nopeudessa tai syy on muu kuin ylinopeus?
Tietenkin idioottikaaharit on erikseen!
Lainaus tutkimuksen tiivistelmästä:
Hitaasti ajavissa oli muita kuljettajia enemmän naisia ja he ajoivat vuosittain muita vähemmän.
Tutkimustulokset osoittivat, että hitaasti ajavat kuljettajat syyllistyivät muita harvemmin rikkomuksiin. Lähellä perässä ajaville kuljettajille puolestaan kertyy muita enemmän rikkomuksia. Hitaasti ajavien ja lähellä perässä ajavien onnettomuuksien määrät eivät kuitenkaan eronneet muiden kuljettajien onnettomuuksien määrästä.
Onnettomuuksien määrä on sama ja vuosittainen ajomäärä on eri, niin mitä voimme tästä päätellä?
Herbert:
"Alussa kuitenkin etsittiin tutkimusta, jonka mukaan ylinopeutta ajavat ovat fiksumpia jne kuin muut."
Juu, Zilon pitäisi olla tarkempi sanavallinnoissaan, ainakin tässä porukassa.
Sumaha: Onnettomuuksien määrä on sama ja vuosittainen ajomäärä on eri, niin mitä voimme tästä päätellä?
Ainakin sen, että teit johtopäätöksen, johon lähteesi tiedot eivät riitä, ja samaan aikaan olit halukas neuvomaan kuinka tutkimuksia kuuluu lukea. Oletat tutkimuksen puhuvan onnettomuuksien määristä per kuljettaja ja jätät huomiotta mahdollisuuden, että tutkija saattaa puhua myös onnettomuuksista per ajomäärä. Rajalin on erottanut nämä asiat ainakin muissa tutkimuksissaan joita olen häneltä nähnyt.
Tiivistelmästä ei löydy todisteita suuntaan eikä toiseen ylinopeutta ajavien hyvyydestä kuljettajina, siinä on vain lueteltu selville saatuja asioita. Tutkija tietää, että ei ole olemassa mittaria, jolla määrittellään hyvä kuljettaja. Hän vain kertoo mitä aineistosta selvisi, hänellä ei ole tarvetta laillamme kinata ja yrittää todistaa, että juuri meidän laillamme ajavat ovat hyviä kuskeja.
Onneksi hyvän kuskin määritelmästä ei tarvitsekaan päästä yhteisymmärrykseen, koska asialla ei ole väliä. Kuskin taito nimittäin ei korreloi millään tavalla sen asian kanssa, mitä ajonopeus vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin. Kun hyvä ja huono kuski törmäävät toisiinsa, vammat jakautuvat ihan muiden tekijöiden ohjaamina.
Taitava autonkäsittelijä joutuu onnettomuuksiin huonoa harvemmin, jos molemmat ottavat saman riskin. Otetaan esimerkiksi tiivistelmän teksti: Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia. Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa. Tämä ryhmä osaa ajaa autoa hyvin, mutta jos he olisivat niitä etsittyjä hyviä kuljettajia, eikö heidän olisi pitänyt erottua kuolonkolareissa POISSAOLOLLAAN? Mitä hyötyä heidän taidoistaan on, jos he nostavat riskirajaansa taitojensa tasolle? Eivät he ainakaan liikenteen kannalta katsoen ole hyviä kuljettajia.
Oma teoriani on, että kolmen- ja neljänkympin välillä monilla miehellä alkaa olla sen verran ajokokemusta, että he huomaavat olevansa kyllin taitavia lisäämään riskitasoaan. He turhautuvat ajaessaan samojen rajoitusten mukaan kuin tavikset. He eivät kuitenkaan taitonsa ansiosta joudu yhtä usein vakaviin onnettomuuksiin kuin muut rötöstelijät.
Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Mediaani:"Kuitenkin tämä, että toiset ajavat nervi kireänä juuri sakkorajan alla, noin 10 km/h ylinopeutta ja taas toiset rajoitusten mukaan aiheuttaa väistämättä jonoja, ohituspaikkojen kyttäämistä puskuri puskurissa ja tarpeettomia vaaratilanteita."
Tänä kesänä sattui omituinen tapaus vilkkaalla maantiellä vilkkaaseen aikaan. Koko letka ajoi samaa vauhtia kasikympin alueella(oma mittarinopeus 85km/h), sen mihin katseeni ylsi turvavälit olivat reiluja, ei ohittelua. Siinä oli rauhallista ja turvallista "körötellä" jonon jatkona ja nervi lepäs. Tälläistä kuitenkin tapahtuu vain aniharvoin, mutta kyllä meitä fiksujakin joskus sattuu samaan nippuun enemmänkin.
TeeCee:
Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Tähän onkin ehkä hyvä lopettaa keskustelu tässä osiossa, samoin kuin osiossa "12 kuollutta liikaa"?
:saint:
Eikö?
Tuo oli kyllä niin hyvin sanottu, miksi kesti vain niin kauan ennenkuin se muotoutui?
OK, jatketaan sen aikaa, että asianosaiset vastaavat omasta näkövinkkelistään... Menee MIELENKIINTOISEKSI!
Minä ainakin olen paljon "keskimääräistä" parempi kuski!
TeeCee:
Minä vedin sellaiset johtopäätökset, että ylivoimainen enemmistö osaa ajaa itselleen sopivaa nopeutta ja tietää riskit ja rajat. Hitaat tietävät omat rajoituksensa selviytyä ja nopeat samoin. Sitten on olemassa sellaisia ilmiöitä, joissa ei tiedosteta noita rajoja. Nuorten näyttämisenhalu kyydissä oleville kavereillee tietoisesti "painostuksen" alla sattaa johtaa johonkin typerään. Myös "sääntöuskovaiset" jotka kuvittelevat viranomaisten kaikkivoipaisuuteen asetaa rajoitukset oikein. Näistä saamme sitten lukea lehdestä, kuinka onnettomuus vain "sattui" ja kuolleita puolenkymmentä, mutta kaikki on hyvin kun ei ajettu ylinopeutta.
Ainakin sen, että teit johtopäätöksen, johon lähteesi tiedot eivät riitä, ja samaan aikaan olit halukas neuvomaan kuinka tutkimuksia kuuluu lukea. Oletat tutkimuksen puhuvan onnettomuuksien määristä per kuljettaja ja jätät huomiotta mahdollisuuden, että tutkija saattaa puhua myös onnettomuuksista per ajomäärä. Rajalin on erottanut nämä asiat ainakin muissa tutkimuksissaan joita olen häneltä nähnyt.
Vaikka luettaisiin toisellatapaa, eli onnettomuuksista per ajomäärä, niin silloin tilanne olisi se, että hitaastiajavat ja nopeastiajavat aiheuttavat yhtäpaljon onnettomuuksia eli ajonopeudella ei ollut vaikutusta onnettomuuksien määrään M.O.T.
TeeCee:
Tiivistelmästä ei löydy todisteita suuntaan eikä toiseen ylinopeutta ajavien hyvyydestä kuljettajina, siinä on vain lueteltu selville saatuja asioita. Tutkija tietää, että ei ole olemassa mittaria, jolla määrittellään hyvä kuljettaja. Hän vain kertoo mitä aineistosta selvisi, hänellä ei ole tarvetta laillamme kinata ja yrittää todistaa, että juuri meidän laillamme ajavat ovat hyviä kuskeja.
Onneksi hyvän kuskin määritelmästä ei tarvitsekaan päästä yhteisymmärrykseen, koska asialla ei ole väliä. Kuskin taito nimittäin ei korreloi millään tavalla sen asian kanssa, mitä ajonopeus vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin. Kun hyvä ja huono kuski törmäävät toisiinsa, vammat jakautuvat ihan muiden tekijöiden ohjaamina.
Kuljettajan "hyvyys" ei ole sama asia kuin nopeus. Huonokin kuski voi ajaa ylinopeutta.
TeeCee:
Taitava autonkäsittelijä joutuu onnettomuuksiin huonoa harvemmin, jos molemmat ottavat saman riskin. Otetaan esimerkiksi tiivistelmän teksti: Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia. Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa. Tämä ryhmä osaa ajaa autoa hyvin, mutta jos he olisivat niitä etsittyjä hyviä kuljettajia, eikö heidän olisi pitänyt erottua kuolonkolareissa POISSAOLOLLAAN? Mitä hyötyä heidän taidoistaan on, jos he nostavat riskirajaansa taitojensa tasolle? Eivät he ainakaan liikenteen kannalta katsoen ole hyviä kuljettajia.
Aika hassu lause tutkijalta. Hetken pohdittuani jäi vaivaamaan mahtoiko tutkija sittenkin tarkoittaa että tuo ryhmä ei aiheuttanut kuolonkolareita, joten ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajaryhmässä?
TeeCee:
Oma teoriani on, että kolmen- ja neljänkympin välillä monilla miehellä alkaa olla sen verran ajokokemusta, että he huomaavat olevansa kyllin taitavia lisäämään riskitasoaan. He turhautuvat ajaessaan samojen rajoitusten mukaan kuin tavikset. He eivät kuitenkaan taitonsa ansiosta joudu yhtä usein vakaviin onnettomuuksiin kuin muut rötöstelijät.
Kokemus pienentää riskiä. Entä jos tuo ryhmä pitääkin riskitasonsa samana tai laskee sitä vain vähän? Olisiko mahdollista että he osaavat ajaa ja hallitsevat tilanteen kaikista kauhuskenaariosta huolimatta? He jo ymmärtävät missä on vaarallista ja missä aiheutetaan vain itselle pieni riski? Esimerkiksi vilkkaalla kaupunki alueella tai ruuhkaisella kehätiellä on vaarallista ajaa ylinopeutta tai ohittaa, eikä siitä ole mitään hyötyä ajallisesti. Sitten tyhjällä moottoritiellä riskit ovat pienempiä ajaa ylinopeutta, mutta ajallista säästöä syntyy, kun matka on pitkä.
TeeCee:
Veikkaan useimpien rajoituksista palstalla purnaavien kuuluvan tähän porukkaan. Ajotaito ja sosiaalinen vastuuntunto eivät ole kehittyneet samaa tahtia ja tuloksena on ongelmia sääntöjen noudattamisen motivaation kanssa. He haluavat taitonsa hedelmät itselleen eikä koko liikenteen hyödyksi. Tästä seuraa, että liikenteen turvallisuus jää vain niiden varaan, joilla vastuuntunto ja ajotaito ovat kehittyneet samaa tahtia.
Entä jos he ymmärtävät riskien yhteyden ajotapahtumaan ja ovat turhautuneita siihen, että rajoitukset on mitoitettu heikoimman suoriutujan mukaan eikä edes keskivertoautoilijan mukaan johon minäkin lukeudun?
Tätä ajatusta on yritetty saada läpi jo moneen otteeseen, mutta sallittakoon yksi yritys minullekin. Yritän ilmaista itseäni lyhyesti ja selkeästi:
Liikenteessä ei voi mennä omien rajojensa mukaan, liikenne on yhteispeliä, joka kaikkien sivistyneiden pelien tapaan vaatii sääntöjen noudattamista. Kuka haluaisi osallistua jääkiekko-otteluun, jossa jokainen pelaaja päättää ihan itse noudattamansa säännöt?
Minämies voi kyllä ajaa itselleen sopivaa nopeutta, mutta mistä kaikki muut tietävät minämiehelle sopivan nopeuden ja osaavat varautua siihen?
Miten minämies voi estää huonomman kuljettajan aiheuttaman onnettomuuden, jota ei olisi edes tapahtunut, jos minämies olisi noudattanut nopeusrajoitusta?
Väistelemällä teistä huonoistakin kuskeista selviää, joskun olen väistänyt ojankin puolelta, mutta siihen tottuu. Miljoona kilometriä olen väistellyt teitä, muutaman kerran hipaissut kun tilaa oli liian vähän, mutta ei pahempia!
Pitäähän teitä huonojakin kuskejakin olla, muuten me paremmat ei erottauduttais? 
Kun vetää raviin säkkipimeällä 120 lasissa jonkin törpön takia, niin panee miettiin, että miksi nuokin saa ajokortin? 
Eli nyt on huonoja kuljettajia joilla on tietty riskitaso. Korkeampi riskitaso voi johtua monesta seikasta ja kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa sukupuolissa. Sitten on kuljettajia, joilla on matalampi riskitaso johtuen monista seikoista. Eli pienempiriskisten kuljettajien pitäisi kantaa vastuu liikenteen turvallisuudesta suurempiriskisten puolesta? Ja tämä ilman minkäänlaista "palkkiota"? Tästä tuleepi mieleen itänaapurimme kokeilu jossa kuolleitakin on tullut enemmän kuin natsivainoissa. Muistaakseni samaisessa yhteiskuntakokeilussa siivojalla ja lentokapteenilla oli sama palkka. Se ei aikanaa toiminut siellä, ei se toimi suomen eikä minkään muun maan liikenteessäkään.