Kyllähän nastat kuluttaa, mutta mitä sillä on väliä? Itseäni urat ei haittaa, voi vain nastoilla ajella rennommin. Sehän on pääasia, turha pitää palopuheita nastoja vastaan, et kuitenkaan pysty asenteita muuttamaan, sehän on ihan varmaa.
Rennommin? Urat aiheuttavat onnettomuuksia ja ajolinjojen poukkoilua. Monessakohan nokkakolarissa ovat urat olleet vaikuttavana tekijänä? Veikkaisin, että aika monessa. Kiitos urien, esim. jäisellä moottoritiellä kovaa ajaessa saa kaistojen vaihdossa olla todella varovainen, riippumatta rengasvalinnasta.
[quote title="15.11.2007 klo 21:10 K-10 kirjoitti"]
"Rennommin?"
Kyllä. Kokeile ajaa vaikka takavetoisella jäistä valtatietä. Siinä on rentous kaukana, kun pyörät tasanopeudellakin alkaa luistaa ylämäessä. Onneksi tiet ovat jäisiä ainakin etelässä useimmiten aamuyöstä, jolloin liikenne on hiljaista. Toiset kuitenkin joutuvat ajelemaan tuolloin aika paljon.
"Urat aiheuttavat onnettomuuksia ja ajolinjojen poukkoilua. Monessakohan nokkakolarissa ovat urat olleet vaikuttavana tekijänä? Veikkaisin, että aika monessa."
Ensin kerrot, että urat aiheuttavat onnettomuuksia, muttet sitten kuitenkaan tiedä, kuinka paljon. Tarkistetaampa.
Valt-raportissa vuodelta 2005 tien kunto on 6% onnettomuuksissa taustalla vaikuttaneista tekijöistä mukana. Uraisuutta ei ole eroteltu muista puutteista, mutta koska uraisuus taitaa olla yleisin vika tiessä, oletetaan luvun tarkoittavan sitä. Ainakin ollaan varmalla puolella. Välittömien syiden listassa uraisuutta tai tien kuntoa ei tietenkään ole edes mainittu kuten ei sitäkään, millaisiin onnettomuuksiin (esim. nokkakolari) tuo 6 % kohdistuu.
Vertailun vuoksi voidaan mainita, että puutteet renkaissa esiintyy 13% onnettomuuksista. Ei nuo mitättömiä lukuja ole, muttei lähelläkään suurimpia ryhmiä varsinkin, kun ottaa huomioon tilastointitavan puutteet.
Suomessa ei saa kukaan ajaa enää missään kovaa, ei jäisellä eikä sulalla tiellä.
Nyt on jo monet vain muutama vuosi sitten remontoidut leveäkaistatkin tänä talvena laitettu kiinteällä rajoituksella kahdeksallekympille.
Ja kovasti kaivatut muuttuvat rajoitukset on pääosin korvattu Vt 1:llä välillä Muurla-Lohjanharju kiinteillä, tietysti alakanttiin asetetuilla merkeillä. Lehtitietojen mukaan muuttuvissa alkoi olla liikaa vikoja, joten niistä luovuttiin. Kymmenen vuotta sitä iloa kesti.
Mitäs informaatiotekniikan puolestapuhuja Zilo tähän sanoo?
Lisähuomio nastojen tietä kuluttavasta vaikutuksesta. Vauhdin vaikutus nastojen asphalttia kuluttavasta voimasta on huomattava. Jos nastojen kulutusvaikutus 80 km/h vauhdissa merkitään arvolla 1, niin 60 km/h vauhdissa kulutus on noin 0,5 eli puolet ja 120 km/h vaudissa jopa yli 2 eli kaksinkertainen.
Raskaan liikenteen vaikutuksenkin huomaa kesäkuumalla onnikkapysäkeillä muodostuvista syvistä urista.
citroen5: Talvirengaskauden aikana suosittelen , että etenkin nastarenkaiset ajaisivat myös raiteiden vieressä.
Minusta olisi myös tärkeää mainita että kummalla puolella sitä ajouraa olisi syytä ajaa. Ajourakin on yleensä jo liian lähellä keskiviivaa ja tuon suosituksesi perusteella joku voi ymmärtää sinun suosittelevan ajamista entistäkin lähempänä sitä.
JR: Kun urissa ajetaan, niin kumpi on kohtaamistilanteessa velvollinen väistämään pois uralta?
Väistäjä on se joka ajaa keskiviivan väärää puolta. Jos kumpikin ajaa keskiviivaa, väistävät molemmat, eihän kumpikaan olisi saanut siinä ajaa vaikkei kukaan olisi vastaan tullutkaan. Tuossa tilanteessa keskiviiva ei ole näkyvissä (jos sitä on edes maalattu), jolloin sen oletetaan olevan tien keskikohdassa.
[quote title="16.11.2007 klo 13:01 TeeCee kirjoitti"]
Minusta olisi myös tärkeää mainita että kummalla puolella sitä ajouraa olisi syytä ajaa.
Vastaantulijoiden kohdalla mielellään oikealla puolella. Jalankulkijan ja pyöräilijän kohdalla suosittelen kaistan vasenta laitaa, mieluummin kuitenkin pyöräilijää ohittaessa toisen kaistan puolella käymistä ja vauhdin sovittamista siten että se vastaantulijat huomioiden onnistuu. On paljon mukavampi ajaa fillarilla tien varressa, kun kaikki eivät noudata sitä lain mukaista kaistan oikeassa reunassa etenemistä aivan sinun kohdallasi.
menee ehkä vähän pois aiheesta talviajo, mutta kysyn kuitenkin kuinka lähellä kaistan oikeaa reunaa kuuluu ajaa moottoripyörällä?
Mitäs siellä TLLssä vihjaillaan .. Niin lähellä oikeaa reunaa kuin se muuta liikennettä (ja omaa tietenkin) vaarantamatta on turvallista ... joten aivan täsmällistä paikkaa on mahdoton sanoa.
Mutta tuosta "uraisella tiellä" oikealla ajamisesta ja sitten reunaliikennettä väistellen vasemmalle ja takaisin oikealle jne jne ... on sellaista vispaamista urien ja/tai polanteiden ylitse edes takaisin, että paljon mieluummin ajaisin tasaista tietä ... kuten varmaan kuka tahansa muukin. Uraisella ja/tai polanteisella tiellä sivusuunnassa vispaaminen edellyttää nopeuden pudottamista aika alas turvallisuuden vuoksi. Käytännössä kuitenkin keskiviivalle juuttuneet normisuomalaiset varmaan ihmettelevät, että miksi ihmeessä pitää ylimalkaan ajella niin oikealla kuin mahdollista? Joissakin olosuhteissa sitä ihmettelen minäkin. Tästä voisi päätellä, että KUN kovin oikealla ajaminen vaarantaa turvallisuutta tai niin voisi olosuhteet huomioiden olettaa, niin siellä ei pidä ajaa liian ahkerasti. Taaskin on mahdoton määritellä tarkkaa paikkaa. Mutta .. jos kolisee, niin oikeudessa sitten mietitään mikä olisikaan ollut se oikea paikka ja vauhti tilanteeseen nähden. Kuten tästä huomaa, niin kuskeilta vaaditaan hyvää tilannetajua. Ne, jotka epäilevät tilannetajuansa, joutuvat ajamaan tarpeeksi hiljaa ja varovaisesti, ettei vahingossakaan kolise.
Lisähuomio nastojen tietä kuluttavasta vaikutuksesta. Vauhdin vaikutus nastojen asphalttia kuluttavasta voimasta on huomattava. Jos nastojen kulutusvaikutus 80 km/h vauhdissa merkitään arvolla 1, niin 60 km/h vauhdissa kulutus on noin 0,5 eli puolet ja 120 km/h vaudissa jopa yli 2 eli kaksinkertainen.
Raskaan liikenteen vaikutuksenkin huomaa kesäkuumalla onnikkapysäkeillä muodostuvista syvistä urista.
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä? Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kyllähän se jääkelillä pysyy siellä urissa melkein itsestään, mutta sitten kun pitäisi liikkua sivusuunnassa, vaihtaa kaistaa tai kiertää pientareenkäyttäjää, tulee ongelmia.
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä? Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kerrotko lisää tuosta ilmiöstä, jossa kitka pienenee, kun nopeus kasvaa. Minulle uusi juttu.
Niin minullekkin outo ja olen siitä vain lukenut! Kait tulee "ilmapatja" auton alle? Toisaalta kylläkin "virtaviivainen" auto taas aiheuttaa "downforsea" tuota korvaamaan? Mutkissa olen kuitenkin huomannut kitkan pienenemistä nopeuden kasvaessa! Ehkä pätee vain "kanttiautoissa", siis ilmavirta ohjautuu päälle ja alle?
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä? Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kerrotko lisää tuosta ilmiöstä, jossa kitka pienenee, kun nopeus kasvaa. Minulle uusi juttu.
Käsittääkseni se on juuri noin kuten JOXA kertoi. Eli ilmavirran noste keventää autoa mitä kovempaa ajetaan. Tämä tietenkin vain tavallisissa perheautoissa ilman mitään lintulautoja peräkontin päällä ja nosteen vaikutus erimallisissa autoissa on tietenkin eri.
Nastojen pidossa olen havainnut nopeuden vaikutuksen tosi pääkallokelillä.Jos ajaa liian hiljaa pito häviää melkein kokonaan ja vauhdin noustessa luultavasti keskipakovoima vetää nastoja esiin ja pito paranee. Viimeksi koin ilmiön käytännössä joulun aikaan pari kolme vuotta sitten Gävlen seuduilla. Alijäähtynyttä sadetta oli koko matkan Tukholmasta Söderhamniin (n.250km) ja autoja ojat täynnä.Tais olla toinen joulupäivä eli ei niitä ojissa kasoittain ollut, parikymmentä kuitenkin. Ajo oli tosi pahaa lipsuttelua kunnes Gävlen jälkeisellä moottoritiellä oli tilaa lisätä vauhtia ja meno muuttui paljon vakaammaksi.Jonkin asteinen liitolennon tuntu siinä oli silti.Eikä jännitystä vähentänyt lumettomuus yhtään. Samaa olen kokenut joitakin kertoja oikein sileällä ja lumettomalla järven selällä . En kehota kokeilemaan vilkkaassa liikenteessä.Eikä jääradoillakaan tahdo riittävää tilaa olla.
Niin minullekkin outo ja olen siitä vain lukenut! Kait tulee "ilmapatja" auton alle? Toisaalta kylläkin "virtaviivainen" auto taas aiheuttaa "downforsea" tuota korvaamaan? Mutkissa olen kuitenkin huomannut kitkan pienenemistä nopeuden kasvaessa!
Ettei tämä vain johtuisi siitä, että suuremmalla nopeudella se sama kitka ei enää riitäkkään pitämään autoa linjallaan? Jokaisen autoilijan pitäisi ymmärtää, että suuremmalla nopeudella kurvaaminen vaatii enemmän pitoa.
Itse olen huomannut sellaisen ilmiön, että liukkaalla kelillä tasaisella jarrutuksella ilman ABässää, rengas menee lukkoon viimeisellä 2 metrillä. Eli pito tuntuu vähenevän vauhdin hiljentyessä. Tiedä sitten johtuuko jarruista vai renkaiden pyörintävastuksen kasvusta nopeuden laskiessa.
Itse olen huomannut sellaisen ilmiön, että liukkaalla kelillä tasaisella jarrutuksella ilman ABässää, rengas menee lukkoon viimeisellä 2 metrillä. Eli pito tuntuu vähenevän vauhdin hiljentyessä.
Samoin .. ABSn puuttuminen peliin kesken kaiken on omasta mielestäni jotenkin epämiellyttävän tuntuista ja olen opetellut varomaan, etteivät ne puutu peliin .. edes hiljaisessa vauhdissa .. olipa keli sitten mikä tahansa. ABSt ovat varmaan hieno keksintö, jossain paniikkitilanteissa, mutta kaikin voimin olen pyrkinyt etten joutuisi niitä käyttämään. Nykyään punaisiapäin ajavia on aika paljon ja rauhallisessa liikkeellelähdössä on osoittautunut olevan puolensa .. ainakin talvella .. ettei ehdi mattimyöhästen eteen vahingossa.
[Rätkätin muokkasi tätä viestiä 18.11.2007 klo 21:55]
Käsittääkseni se on juuri noin kuten JOXA kertoi. Eli ilmavirran noste keventää autoa mitä kovempaa ajetaan.
Kyllähän tuo noste on tuttu asia. Sanotaan, että kuplan keula painaa maantienopeuksilla 30 kg. Tiedä sitten, onko totta vai ei, mutta tottahan pito on heikompi, jos paino noin vähenee.
Mutta kitka(kerroin?) sinänsä ei kai nopeuden mukaan muutu. Ainoastaan voimat. Joku fysiikasta paremmin perillä oleva varmaan ilmaisee saman täsmällisin termein.
TeeCee: Minusta olisi myös tärkeää mainita että kummalla puolella sitä ajouraa olisi syytä ajaa.
AkiK : Vastaantulijoiden kohdalla mielellään oikealla puolella.
Miksi vain vastaantulijoiden kohdalla ja miksi vain mielellään? Miksi ei saman tien ottaisi tässäkin tavaksi ajaa liikennesääntöjen mukaan ja ajaisi aina niin oikealla kuin muuta liikennettä vaarantamatta on mahdollista?
AkiK: Jalankulkijan ja pyöräilijän kohdalla suosittelen kaistan vasenta laitaa, mieluummin kuitenkin pyöräilijää ohittaessa toisen kaistan puolella käymistä ja vauhdin sovittamista siten että se vastaantulijat huomioiden onnistuu
Noin juuri pitää toimia mutta ei siksi että se olisi suotavaa vaan koska se on pakko. Puheistasi saa kuvan että jalankulkijan tai pyäräilijän oikeudet olisivat kiinni kuskin mielipiteistä, vaikka lakihan se on joka ne määrittelee.
Nyt kun kerran olet tuolle tielle lähtenyt, niin oletko miettinyt mihin vedät rajan siinä mitä liikennesääntöjä olisi suotavaa noudattaa? Mitä sinä suosittelet vaikkapa liikenneympyrän kiertosuunnaksi ja suositteletko oikeanpuoleista liikennettä, jos kukaan ei tule vastaan, ainakaan valot päällä?
Näin on!
Rennommin? Urat aiheuttavat onnettomuuksia ja ajolinjojen poukkoilua. Monessakohan nokkakolarissa ovat urat olleet vaikuttavana tekijänä? Veikkaisin, että aika monessa. Kiitos urien, esim. jäisellä moottoritiellä kovaa ajaessa saa kaistojen vaihdossa olla todella varovainen, riippumatta rengasvalinnasta.
Milloin jäisellä tiellä kovaa ajaessa ei tarvitse olla varovainen?
Silloin kun tie on suora, pinnaltaan tasainen ja näkymältään leveä...
Varovainen ei aja jäisellä tiellä kovaa.
"No mitäs tässä nyt voisi sattua!" ... niinpä ..
Suomessa ei saa kukaan ajaa enää missään kovaa, ei jäisellä eikä sulalla tiellä.
Nyt on jo monet vain muutama vuosi sitten remontoidut leveäkaistatkin tänä talvena laitettu kiinteällä rajoituksella kahdeksallekympille.
[quote title="15.11.2007 klo 21:10 K-10 kirjoitti"]
"Rennommin?"
Kyllä. Kokeile ajaa vaikka takavetoisella jäistä valtatietä. Siinä on rentous kaukana, kun pyörät tasanopeudellakin alkaa luistaa ylämäessä. Onneksi tiet ovat jäisiä ainakin etelässä useimmiten aamuyöstä, jolloin liikenne on hiljaista. Toiset kuitenkin joutuvat ajelemaan tuolloin aika paljon.
"Urat aiheuttavat onnettomuuksia ja ajolinjojen poukkoilua. Monessakohan nokkakolarissa ovat urat olleet vaikuttavana tekijänä? Veikkaisin, että aika monessa."
Ensin kerrot, että urat aiheuttavat onnettomuuksia, muttet sitten kuitenkaan tiedä, kuinka paljon. Tarkistetaampa.
Valt-raportissa vuodelta 2005 tien kunto on 6% onnettomuuksissa taustalla vaikuttaneista tekijöistä mukana. Uraisuutta ei ole eroteltu muista puutteista, mutta koska uraisuus taitaa olla yleisin vika tiessä, oletetaan luvun tarkoittavan sitä. Ainakin ollaan varmalla puolella. Välittömien syiden listassa uraisuutta tai tien kuntoa ei tietenkään ole edes mainittu kuten ei sitäkään, millaisiin onnettomuuksiin (esim. nokkakolari) tuo 6 % kohdistuu.
Vertailun vuoksi voidaan mainita, että puutteet renkaissa esiintyy 13% onnettomuuksista. Ei nuo mitättömiä lukuja ole, muttei lähelläkään suurimpia ryhmiä varsinkin, kun ottaa huomioon tilastointitavan puutteet.
http://www.valt.fi/asp/system/empty.asp?P=313&VID=default&SID=948339350831387&A=open:news:item_www:2910&S=1&C=30925
Nyt on jo monet vain muutama vuosi sitten remontoidut leveäkaistatkin tänä talvena laitettu kiinteällä rajoituksella kahdeksallekympille.
Ja kovasti kaivatut muuttuvat rajoitukset on pääosin korvattu Vt 1:llä välillä Muurla-Lohjanharju kiinteillä, tietysti alakanttiin asetetuilla merkeillä. Lehtitietojen mukaan muuttuvissa alkoi olla liikaa vikoja, joten niistä luovuttiin. Kymmenen vuotta sitä iloa kesti.
Mitäs informaatiotekniikan puolestapuhuja Zilo tähän sanoo?
Lisähuomio nastojen tietä kuluttavasta vaikutuksesta.
Vauhdin vaikutus nastojen asphalttia kuluttavasta voimasta on huomattava.
Jos nastojen kulutusvaikutus 80 km/h vauhdissa merkitään arvolla 1, niin 60 km/h vauhdissa kulutus on noin 0,5 eli puolet ja 120 km/h vaudissa jopa yli 2 eli kaksinkertainen.
Raskaan liikenteen vaikutuksenkin huomaa kesäkuumalla onnikkapysäkeillä muodostuvista syvistä urista.
citroen5: Talvirengaskauden aikana suosittelen , että etenkin nastarenkaiset ajaisivat myös raiteiden vieressä.
Minusta olisi myös tärkeää mainita että kummalla puolella sitä ajouraa olisi syytä ajaa. Ajourakin on yleensä jo liian lähellä keskiviivaa ja tuon suosituksesi perusteella joku voi ymmärtää sinun suosittelevan ajamista entistäkin lähempänä sitä.
JR: Kun urissa ajetaan, niin kumpi on kohtaamistilanteessa velvollinen väistämään pois uralta?
Väistäjä on se joka ajaa keskiviivan väärää puolta. Jos kumpikin ajaa keskiviivaa, väistävät molemmat, eihän kumpikaan olisi saanut siinä ajaa vaikkei kukaan olisi vastaan tullutkaan. Tuossa tilanteessa keskiviiva ei ole näkyvissä (jos sitä on edes maalattu), jolloin sen oletetaan olevan tien keskikohdassa.
Minä ymmärrän ajaa molemmin puolin riippuen muusta liikenteestä ja tiestä.
citroen5: Minä ymmärrän ajaa molemmin puolin riippuen muusta liikenteestä ja tiestä.
Entä ymmärrätkö missä sinun PITÄISI ajaa eli tiedätkö mitä Tieliikennelaki asiasta sanoo?
[quote title="16.11.2007 klo 13:01 TeeCee kirjoitti"]
Minusta olisi myös tärkeää mainita että kummalla puolella sitä ajouraa olisi syytä ajaa.
Vastaantulijoiden kohdalla mielellään oikealla puolella. Jalankulkijan ja pyöräilijän kohdalla suosittelen kaistan vasenta laitaa, mieluummin kuitenkin pyöräilijää ohittaessa toisen kaistan puolella käymistä ja vauhdin sovittamista siten että se vastaantulijat huomioiden onnistuu. On paljon mukavampi ajaa fillarilla tien varressa, kun kaikki eivät noudata sitä lain mukaista kaistan oikeassa reunassa etenemistä aivan sinun kohdallasi.
menee ehkä vähän pois aiheesta talviajo,
mutta kysyn kuitenkin
kuinka lähellä kaistan oikeaa reunaa kuuluu
ajaa moottoripyörällä?
^ Eikös motskarilla pitäisi ajaa keskellä?
Voi ei, uria, crashhh...
mutta kysyn kuitenkin
kuinka lähellä kaistan oikeaa reunaa kuuluu
ajaa moottoripyörällä?
Mitäs siellä TLLssä vihjaillaan .. Niin lähellä oikeaa reunaa kuin se muuta liikennettä (ja omaa tietenkin) vaarantamatta on turvallista ... joten aivan täsmällistä paikkaa on mahdoton sanoa.
Mutta tuosta "uraisella tiellä" oikealla ajamisesta ja sitten reunaliikennettä väistellen vasemmalle ja takaisin oikealle jne jne ... on sellaista vispaamista urien ja/tai polanteiden ylitse edes takaisin, että paljon mieluummin ajaisin tasaista tietä ... kuten varmaan kuka tahansa muukin. Uraisella ja/tai polanteisella tiellä sivusuunnassa vispaaminen edellyttää nopeuden pudottamista aika alas turvallisuuden vuoksi. Käytännössä kuitenkin keskiviivalle juuttuneet normisuomalaiset varmaan ihmettelevät, että miksi ihmeessä pitää ylimalkaan ajella niin oikealla kuin mahdollista? Joissakin olosuhteissa sitä ihmettelen minäkin. Tästä voisi päätellä, että KUN kovin oikealla ajaminen vaarantaa turvallisuutta tai niin voisi olosuhteet huomioiden olettaa, niin siellä ei pidä ajaa liian ahkerasti. Taaskin on mahdoton määritellä tarkkaa paikkaa.
Mutta .. jos kolisee, niin oikeudessa sitten mietitään mikä olisikaan ollut se oikea paikka ja vauhti tilanteeseen nähden. Kuten tästä huomaa, niin kuskeilta vaaditaan hyvää tilannetajua. Ne, jotka epäilevät tilannetajuansa, joutuvat ajamaan tarpeeksi hiljaa ja varovaisesti, ettei vahingossakaan kolise.
Ja urissa menee "kuin juna raiteilla"?
Vauhdin vaikutus nastojen asphalttia kuluttavasta voimasta on huomattava.
Jos nastojen kulutusvaikutus 80 km/h vauhdissa merkitään arvolla 1, niin 60 km/h vauhdissa kulutus on noin 0,5 eli puolet ja 120 km/h vaudissa jopa yli 2 eli kaksinkertainen.
Raskaan liikenteen vaikutuksenkin huomaa kesäkuumalla onnikkapysäkeillä muodostuvista syvistä urista.
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä?
Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kyllähän se jääkelillä pysyy siellä urissa melkein itsestään, mutta sitten kun pitäisi liikkua sivusuunnassa, vaihtaa kaistaa tai kiertää pientareenkäyttäjää, tulee ongelmia.
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä?
Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kerrotko lisää tuosta ilmiöstä, jossa kitka pienenee, kun nopeus kasvaa. Minulle uusi juttu.
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä?
Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kerrotko lisää tuosta ilmiöstä, jossa kitka pienenee, kun nopeus kasvaa. Minulle uusi juttu.
Niin minullekkin outo ja olen siitä vain lukenut!
Kait tulee "ilmapatja" auton alle? Toisaalta kylläkin "virtaviivainen" auto taas aiheuttaa "downforsea" tuota korvaamaan?
Mutkissa olen kuitenkin huomannut kitkan pienenemistä nopeuden kasvaessa!
Ehkä pätee vain "kanttiautoissa", siis ilmavirta ohjautuu päälle ja alle?
Tuo osittain ristiriidassa väittämään että kitka pienenee nopeuden lisääntyessä?
Tarkoitin normiautoa ilman "downforsea"!
Kerrotko lisää tuosta ilmiöstä, jossa kitka pienenee, kun nopeus kasvaa. Minulle uusi juttu.
Käsittääkseni se on juuri noin kuten JOXA kertoi. Eli ilmavirran noste keventää autoa mitä kovempaa ajetaan. Tämä tietenkin vain tavallisissa perheautoissa ilman mitään lintulautoja peräkontin päällä ja nosteen vaikutus erimallisissa autoissa on tietenkin eri.
Nastojen pidossa olen havainnut nopeuden vaikutuksen tosi pääkallokelillä.Jos ajaa liian hiljaa pito häviää melkein kokonaan ja vauhdin noustessa luultavasti keskipakovoima vetää nastoja esiin ja pito paranee.
Viimeksi koin ilmiön käytännössä joulun aikaan pari kolme vuotta sitten Gävlen seuduilla.
Alijäähtynyttä sadetta oli koko matkan Tukholmasta Söderhamniin (n.250km) ja autoja ojat täynnä.Tais olla toinen joulupäivä eli ei niitä ojissa kasoittain ollut, parikymmentä kuitenkin.
Ajo oli tosi pahaa lipsuttelua kunnes Gävlen jälkeisellä moottoritiellä oli tilaa lisätä vauhtia ja meno muuttui paljon vakaammaksi.Jonkin asteinen liitolennon tuntu siinä oli silti.Eikä jännitystä vähentänyt lumettomuus yhtään.
Samaa olen kokenut joitakin kertoja oikein sileällä ja lumettomalla järven selällä .
En kehota kokeilemaan vilkkaassa liikenteessä.Eikä jääradoillakaan tahdo riittävää tilaa olla.
Kait tulee "ilmapatja" auton alle? Toisaalta kylläkin "virtaviivainen" auto taas aiheuttaa "downforsea" tuota korvaamaan?
Mutkissa olen kuitenkin huomannut kitkan pienenemistä nopeuden kasvaessa!
Ettei tämä vain johtuisi siitä, että suuremmalla nopeudella se sama kitka ei enää riitäkkään pitämään autoa linjallaan? Jokaisen autoilijan pitäisi ymmärtää, että suuremmalla nopeudella kurvaaminen vaatii enemmän pitoa.
Itse olen huomannut sellaisen ilmiön, että liukkaalla kelillä tasaisella jarrutuksella ilman ABässää, rengas menee lukkoon viimeisellä 2 metrillä. Eli pito tuntuu vähenevän vauhdin hiljentyessä. Tiedä sitten johtuuko jarruista vai renkaiden pyörintävastuksen kasvusta nopeuden laskiessa.
Samoin .. ABSn puuttuminen peliin kesken kaiken on omasta mielestäni jotenkin epämiellyttävän tuntuista ja olen opetellut varomaan, etteivät ne puutu peliin .. edes hiljaisessa vauhdissa .. olipa keli sitten mikä tahansa. ABSt ovat varmaan hieno keksintö, jossain paniikkitilanteissa, mutta kaikin voimin olen pyrkinyt etten joutuisi niitä käyttämään.
Nykyään punaisiapäin ajavia on aika paljon ja rauhallisessa liikkeellelähdössä on osoittautunut olevan puolensa .. ainakin talvella .. ettei ehdi mattimyöhästen eteen vahingossa.
Kyllähän tuo noste on tuttu asia. Sanotaan, että kuplan keula painaa maantienopeuksilla 30 kg. Tiedä sitten, onko totta vai ei, mutta tottahan pito on heikompi, jos paino noin vähenee.
Mutta kitka(kerroin?) sinänsä ei kai nopeuden mukaan muutu. Ainoastaan voimat. Joku fysiikasta paremmin perillä oleva varmaan ilmaisee saman täsmällisin termein.
TeeCee: Minusta olisi myös tärkeää mainita että kummalla puolella sitä ajouraa olisi syytä ajaa.
AkiK : Vastaantulijoiden kohdalla mielellään oikealla puolella.
Miksi vain vastaantulijoiden kohdalla ja miksi vain mielellään? Miksi ei saman tien ottaisi tässäkin tavaksi ajaa liikennesääntöjen mukaan ja ajaisi aina niin oikealla kuin muuta liikennettä vaarantamatta on mahdollista?
AkiK: Jalankulkijan ja pyöräilijän kohdalla suosittelen kaistan vasenta laitaa, mieluummin kuitenkin pyöräilijää ohittaessa toisen kaistan puolella käymistä ja vauhdin sovittamista siten että se vastaantulijat huomioiden onnistuu
Noin juuri pitää toimia mutta ei siksi että se olisi suotavaa vaan koska se on pakko. Puheistasi saa kuvan että jalankulkijan tai pyäräilijän oikeudet olisivat kiinni kuskin mielipiteistä, vaikka lakihan se on joka ne määrittelee.
Nyt kun kerran olet tuolle tielle lähtenyt, niin oletko miettinyt mihin vedät rajan siinä mitä liikennesääntöjä olisi suotavaa noudattaa? Mitä sinä suosittelet vaikkapa liikenneympyrän kiertosuunnaksi ja suositteletko oikeanpuoleista liikennettä, jos kukaan ei tule vastaan, ainakaan valot päällä?