Selvä trendi on nykyään ajonopeuksien alentaminen. Perusteluna tälle ovat erityisesti liikenneturvallisuuden parantaminen ja ympäristön huomioiminen (esim.ilmastokysymys)
Nopeuksien alentamiseen puritään kahdella tavalla:
a) alentamalla nopeusrajoituksia
b) valvomalla nopeuksia tarkemmin
Suuntaus aleneviin nopeusrajoituksiin koskee niin taajamia, maanteitä kuin moottoriteitä. Eniten on toimittu taajamien suhteen - monissa kaupungeissa 30 km/h nopeus on hyvin yleinen, muutamissa kaupungeissa mm. Hampuri tuo nopeus on suurimmalla osallakaduista.
Maanteiden ja moottoriteiden osalta on tehty vähemmän.
Monissa maissa nopeuksien alentamista on kuitenkin vaadittu yleisesti. Ruotsissa näyttää myös tuo maanteiden nopeuksien alentaminen huonoimmilla teillä lähtevän pian käyntiin (samalla parhailla moottoriteillä nopeus nostetaan 120 km/h - ei suuremmaksi!)
Miten autonvalmistajat vastaavat alenevien nopeuksien haasteeseen?
Uskoisin, että auto pystytään tekemään paremmin sopivaksi nykyajan käytäntöihin sopivaksi. Miksi esimerkiksi auton pitäisi kulkea yli 150 km/h, kun suurin yleisrajoitus Euroopan moottoriteillä on 130 km/h ? Tai miten huomioidaan se, että kaupungeissa on rajoituksena 30 km/h
Mielenkiintoista on tuo suuntauskin. Vain muutama vuosi sitten Itävallassa suunniteltiin vakabvasti moottoriteiden nopeuksien korottamista 130 km/h:sta 160 km/h:iin.Aloitettiin kokeilu yhdellä osuudella. Kokeilu lopetettiin tänä keväänä, koska tulokset liikenneturvallisuuden ja ympäristön kannalta olivat erittäin huonot. Nyt on suurin sallittu Itävallan moottoriteillä 130 km/h ja on alettu vaatia senkin alentamista 110 km/h:iin ja maantienopeuksien alentamista 80 km/h:iin., erityisesti polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
"Sprit sparen: Tempo 80 auf Landstraßen - Tempo 110 auf Autobahnen Pro Jahr könnten 650 Millionen Liter Treibstoff und 1,5 Millionen Tonnen CO2 eingespart werden"
http://derstandard.at/?url=/?id=2875410
Myös Saksasta kuuluu mielenkiintoista: Enemmistö saksalaisista haluaa korkeintaan 130 km/h:n nopeusrajoituksen. Liikenne-ja ympäristöasiantuntijat vaativat moottoriteille 120 km/h:n, maanteille 90 km/h ja taajamiin 30 km/h rajoituksia.
"Mehrheit für Tempolimit zum Klimaschutz"
http://www.aerztezeitung.de/docs/2007/03/19/051a1603.asp?cat=/medizin/umweltmedizin
"Tepolimit 120 km/h"
http://www.vcd.org/fileadmin/user_upload/redakteure/presse/position_tempolimit.pdf
Nopeuksia pyritään hillitsemään myös lisäämällä nopeusvalvontaa. Ylinopeudet aiheuttavat noin 30 % liikennekuolemista Euroopan maissa - myös Suomessa. Ylinopeudet ja siihen liittyvä tempoileva ajotapa on myös merkittävä ympäristöongelma. Näistä syistä nopeusvalvontaa on lisätty merkittävästi monissa maissa viime vuosina.
"Miten autonvalmistajat vastaavat alenevien nopeuksien haasteeseen ?"
Nähtävästi lähinnä Saksan kuluttajille valmistetaan voimakkaita , virtaviivaisia henkilökilpa-autoja. Normaalille riittäisi pienempi teho , käytännöllisen kulmikas tilava korkea korin muoto ja isot ulkopeilit.
Nopeuksien alentamiseen ajatteleva kuljettaja ryhtyy tietäessään että kustannus laskee kun vauhti pienenee. Sivutuotteena turvallisuus paranee. Tätä voi kannustaa yhteiskunnan päättäjäkin nostamalla polttoaineveroa.
Renkaatkin kuluvat hitaammin vähentämällä vauhtia kuorma-autojen "88" tasolle ja ajamalla rosoisen raiteen vieressä sileällä vähä-äänisellä päällysteellä.
Kyllähän sitä voi monen auton ja automainonnan järkevyyttä miettiä. Vähän älyttömäksi tuo tehovouhotus on mennyt.
Saksaan tulee kyllä nopeusrajoitukset ennemmin tai myöhemmin, ja ovathan ne jo nyt voimassa laajoilla alueilla myös autobaanoilla. Huomiolle pantavaa on myös, että kaikilta (Porschea lukuunottamatta) saksalaisvalmistajilta löytyy hyvinkin pieniruokaisia ja taloudellisesti kulkevia automalleja. Enin osa myynnistä tulee nykyään niistä.
Autot kyllä voitaisiin tehdä paremmin todellisia tarpeita vastaaviksi. Mutta toinen juttu on se, haluavatko kuluttajat sitä. Nytkin on tarjolla paljon autoja jotka ovat hyvin järkeviä. Yleensä ne vaan mielletään rumiksi, tylsiksi jne ja usein nämä ns. järkevät autot eivät ole kovin turvallisia. Eivätkä ne myy kovin hyvin. Keski-Euroopassakin esim. tila-autojen meitä suurempi myynti perustuu paljolti siihen, että perheessä on toinenkin auto.
Ilmanvastus on kulutuksen kannalta hyvin keskeinen tekijä kun aletaan mennä yli 50-60 kmh nopeuksiin. Tuskin mitkään laatikkoautot siis ekologisia olisivat, jollei vauhteja tiputettaisi alle 70:n. Ja mitä lisäarvoa tuo laatikon mallisuus autoon sitten tuo?
Alhaiset rajoitukset eivät myöskään suoraan merkitse järkeviä autoja. USA:ssa on ollut perinteisesti alhaiset rajoitukset, mutta ei se autoja järkeviksi ole tehnyt. Pikemminkin päinvastoin, siellä niissä vasta tehoa ja turhaa massaa onkin. Jenkkiautot ovatkin keskimäärin:
1) huonolaatuisia, erityisesti jousitusten, jarrujen ym osalta
2) paljon kuluttavia
3) turvattomia rakenteeltaan ja turvallisten ajo-ominaisuuksien kannalta huonoja
Ruotsin nopeusrajoitukset eivät nekään näy ainakaan kummankaan "kotimaisen" valmistajan mallistoissa. Volvo on EU-alueen automerkeistä heikoiten pärjännyt hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Sekä Saab että Volvo ovat myös erityisen kunnostautuneita nimenomaan tehokkaiden bensakoneiden (turbojen) tekijöinä. Volvon uuteen "perhe"autoon (V70) ei edes saa alle 200 hv bensakonetta.
Myöskin tuosta liikenteen valvonnan tehostumisesta olen eri mieltä. Kamerat eivät välttämättä tehosta valvontaa edes sille tasolle missä oltiin 15-20 vuotta sitten. Ja kameroille taitaa käydä kuin digi-tv:lle. Investoidaan julkisia varoja tekniikkaan, josta aika ajaa ohi ennenkuin systeemi saadaan edes kunnolla pystyyn. Nyt jo pystyt välttämään nämä perinteiset kamerat helpolla jos sinulla on uusi navigaattori. Uusia kamerajärjestelmiä ja valvontajärjestlemiä kyllä kehitellään maailmalla, mutta jos tien varteen on tolpat ja kamerat mallia 1.0 pistetty niin tuskin niitä ihan ensimmäisenä modernisoidaan kun valtion toiminnan tuntee. Ja liikkuvasta poliisista, puhumattakaan paikallispoliisin liikennevalvonnasta ei nykyään enää juuri havaintoja ole, taitaa olla aika lailla uhanalaisia otuksia.
Sen verran tietoa alkuperäiselle kirjoittajalle että vauraissa, kehittyneissä maissa (esim. ns. Länsi-Eurooppa) näin onkin käynyt. Perheillä on monia autoja useisiin eri käyttötarkoituksiin. Myös kaupunkiauto ruuhka-ajoon.
Suomessa autoverotuksen ja kansan köyhyyden takia ei ole vielä noustu tälle tasolle.
Suomen oloissa tarvitaan yksi kunnon matka-auto, ja niitä sitten Saksasta haetaan käytettyinä kun ei rahat riitä uuteen.
Diesel-auton poltoainekulu on sitä paitsi niin naurettavan alhainen, että millään joukkoliikenteellä ei ole siihen kilpailukykyä. Tässä dieselöinnissä vapaan nopeuden saksalaiset ovat olleet edelläkävijöitä.
Autoilla tullaan varmasti ajamaan seuraavat tuhat vuotta. Niistä tulee koko ajan parempia. Trendinä autoilu onkin kovassa kasvussa.
Noin yleisesti ottaen vetoaminen CO2-uskontoon autojen kohdalla on falskia, koska 100 % varmuudella ihmiset asuvat tulevaisuudessa koko ajan isommissa taloissa ja haluavat samanlaista mukavuutta ja elämyksiä myös luksus-autoista.
Autoilun ja Suomen harvaan asutun maan autoilun merkitys etenkin päästöihin - jos CO2-teoriaan uskoo - on joka tapauksessa olematon.
Ihmisillä tulee - kun myös katajainen kansa pikku hiljaa kuitenkin älykköjen ilmeiseksi harmiksi rikastuu - olemaan useita autoja ml. myös nopeita urheiluautoja. Niistä saadaan elämyksiä.
Yhtä hyvin pitäisi vaatia että pitää asua ahtaasti ja myös junien ja lentokoneiden pitää kulkea hiljaa. Näin ei tule käymään.
Luksusautot on sitä paitsi nykyisin edelläkävijöitä myös polttoainetaloudessa.
Ja mitä nopeusvalvontaan tulee, sitä ei Suomessa nykyisin lainkaan ole. Melkoinen tohelo saa olla jos siinä jä kiinni.
Kirjoittajan haikailemaa systeemiä - pienet hitaat autot, niillä vähintään 10 vuoden ostojono ja ostorajoitukset, joukkoliikenne, ahtaat tiiviisti rakennetut kerrostaloasunnot - on jo 1900-luvulla kokeiltu laajassa 70 vuotta kestäneessä pilottitestissä. Tämän vuonna 1989 päättyneen kokeilun loppuraportti on myös olemassa.
https://www.youtube.com/watch?v=08ng-T-d1n4&mode=related&search=
https://www.youtube.com/watch?v=T_GhgzWJH_8
Kirjoittajan haikailemaa systeemiä - pienet hitaat autot, niillä vähintään 10 vuoden ostojono ja ostorajoitukset, joukkoliikenne, ahtaat tiiviisti rakennetut kerrostaloasunnot - on jo 1900-luvulla kokeiltu laajassa 70 vuotta kestäneessä pilottitestissä. Tämän vuonna 1989 päättyneen kokeilun loppuraportti on myös olemassa.
Kirjoittaja ei haikaile noita menneen ajan juttuja (toimiva joukkoliikenne on toki nykyaikaa). Menneisyyden juttuihin on laskettava myös turhan suuret ajonopeudet. Se, joka niitä haikailee esim. tyyliin "Kyllä Suomen motareilla tulisi olla ainakin 140 km/h" elää taakse jäänyttä aikaa.
Suuntaus todella on nopeusrajoituksiin jotka ottavan huomioon ihmisten turvallisuuden, terveyden ja viihtyvyyden. Se on merkinnyt lähinnä ajonopeuksien alentamista.
30 - ja 40 km/h taajamanopeusrajoitukset ovat hyvin yleisiä entisen 50 km/h:n sijaan. Samoin maanteiden nopeusrajoituksia pyritään sovittamaan paremmin olosuhteita vastaaviksi. Käytännössä tämä merkitsee usein nopeusrajoitusten alentamista.
Euroopan moottoriteillä suurin yleinen nopeusrajoitus on 130 km/h.
Itävallassa muutama vuosi sitten innolla aloitettu 160 km/h kokeilu lopetettiin tänä keväänä, koska tulokset olivat erittäin huonot. Nyt suurin sallittu moottoritienopeus on siellä 130 km/h ja on alettu vaatia sen alentamista 110 km/h:iin.
Saksan "vapaat nopeudet" moottoriteillä alkavat olla pian kokonaan historiaa (nyt jo osin). Monet ympäristö jaliikennejärjestöt ja liikenteen asiantuntijat ovat esittäneet uusiksi rajoituksiksi Saksassa:
- taajamien yleisrajoitus 30 km/h (myös 50 km/h kokoojateillä)
- maanteiden suurin sallittu nopeus 90 km/h
- moottoriteiden suurin sallittu npeus 120 km/h
Merkittävää on, että saksalaisten enemmistö on useissa tänä keväänä tehdyissä kyselyissä asettunut nopeusrajoitusten kannalle.
Myös YK on vaatinut Saksalta nopeusrajoituksia moottoriteille.
http://www.dieneueepoche.com/articles/2007/03/14/98431.html
"Nyt jo pystyt välttämään nämä perinteiset kamerat helpolla jos sinulla on uusi navigaattori."
Kannattaako näitä kameroita lähteä välttämään kiertoteitä etsimällä
on jo toinen juttu. Ehkä helpompi on kuitenkin ajaa kameroiden kohdalla sallittua nopeutta.
AkiK: Ilmanvastus on kulutuksen kannalta hyvin keskeinen tekijä kun aletaan mennä yli 50-60 kmh nopeuksiin.
Omaa ajotietokonetta seurattuani sanoisin, että ilmanvastus alkaa nostaa kulutusta reippaammin vasta jossain 80:n yläpuolella. Samaan viittaa pikainen netti-gallup.
AkiK: Ja mitä lisäarvoa tuo laatikon mallisuus autoon sitten tuo?
Sisätilojen suhde auton painoon on edullisempi.
AkiK: Alhaiset rajoitukset eivät myöskään suoraan merkitse järkeviä autoja.
Aivan, mutta toisaalta korkeat rajoitukset merkitsevät epäjärkeviä autoja.
AkiK: Ruotsin nopeusrajoitukset eivät nekään näy ainakaan kummankaan "kotimaisen" valmistajan mallistoissa.
Näkyisivät jos niitä myytäisiin vain Ruotsissa.
AkiK: Kamerat eivät välttämättä tehosta valvontaa edes sille tasolle missä oltiin 15-20 vuotta sitten.
Millä tasolla oltiin 15-20 vuotta sitten ja millä ollaan nyt? Miten mittaat tuota?
AkiK: Nyt jo pystyt välttämään nämä perinteiset kamerat helpolla jos sinulla on uusi navigaattori.
Ja miten se tapahtuu: saat varoituksen tutkasta, ja HILJENNÄT NOPEUTTA. Lisäksi ainakin jotkut navigaattorit eivät kerro kumpaan suuntaa se kamera katselee (näin kertoi eräs Tom Tomin omistaja), joten navigaattori jopa tuplaa kameran vaikutusalueen näissä tapauksissa.
Tässäpä suomalaiset virkamiehet (mitä ilmeisimmin) jakelevat maailman autotehtaille neuvoja siitä minkälaisia autoja pitää rakentaa. Hitaita. Laatikonmuotoisia.
Millekähän tilille konsulttipalkkion voisi lähettää?
Ilmiö on tuttu monelta muultakin alalta. Kun ei joudu vastuuseen neuvoistaan, voi esiintyä älykkönä ja jaella neuvoja asioista joita luulee tuntevansa.
1970-luvulla yykoohon ym. vetoavat maailmanparantajat painostivat Ruotsissa Volvoa rakentamaan pieniä söpöjä ja ympäristöystävällisiä autoja. Onneksi neuvoja ei otettu vastaan, sillä konkurssi olisi ollut varma seuraus.
Luulenpa että maailman johtavat autotehtaat käyttävät tulevaisuuden tutkimuksessa pätevämpiä menetelmiä kuin "musta tuntuu että" tai "yykoo ennustaa että".
Ainakin minun hyllyssä on ihan sattumalta saksalaisen autoteollisuuden erilaisia tutkimuksia henkilöautojen tulevaisuudesta.
Tällä perusteella polttoaineen kulutuksen radikaaliin pienentämiseen vapaiden nopeuksien Saksassa - toisin kuin Suomessa jossa ei ole tehty mitään muuta kuin heitetty läppää, lip service - on satsattu jo vuosia sitten ja tuloksetkin ovat näkyvissä.
Portfolioon sopii kaupunkiautoja ja ennen kaikkea ihmisillä on jo varaa ostaa niitä. Mutta jos on vain yksi auto se on matka-auto.
Suomessahan autoveroon, kulukorvauksiin ja työsuhdeautoilun sääntelyyn on sisäänrakennttu tuhlaus ja päästöjen maksimointi. Olisikohan virkamiesten syytä puuttua tähän oman tontin siivoamiseen ensin.
Hesarissa on muuten tänään kiinnostava artikkeli tästä toisen auton kysymyksestä.
Mistähän muuten johtuu, että USA:ssa ja Suomessa joissa on tiukat ja matalat nopeusrajoitukset ajetaan polttoainetta tuhlaavilla vanhanaikaisilla bensasyöpöillä, mutta Saksassa on oikeasti panostettu korkeaan teknologiaan?
USA:ssa on perinteisesti autoihin liittyen ollut käsitys ettei alle neljän litran bensakoneella tee yhtään mitään. Vasta japsien ja eurooppalaisten valtaisa menestys (pienemmälläkin koneella pääse, kunhan teknologia on kunnossa) on pakottanut myös jenkkivalmistajat avaamaan silmänsä. Toisaalta myös polttoaineen hinta on ollut se tekijä, etteivät jenkit ole stressanneet auton kulutuksesta.
Suomessa sitten vanhaan teknologiaan jymähdetään verotuksen vuoksi, nykyisellä verotuksella uusi teknologia tulee usein huomattavan kalliiksi loppukäyttäjälle ja uuden teknologian hyödyntämisestä annettavat veroalennukset ovat todellinen peikko virkamiehillemme. Oravanpyörä jolla ei päästä koskaan ympäristön kannalta hyvään ratkaisuun, paitsi tietenkin rajoittamalla autoilua, joka onkin virkamiehistömme paras tarjous ongelmiin.
Nunchaku: Tässäpä suomalaiset virkamiehet (mitä ilmeisimmin) jakelevat maailman autotehtaille neuvoja siitä minkälaisia autoja pitää rakentaa.
Missäpä? Minusta puhuetta oli Ruotsista, Saksasta ja Itävallasta.
Missäpä? Minusta puhuetta oli Ruotsista, Saksasta ja Itävallasta.
Sanonpahan tarkoituksreni. Se ei ollut tietenkään se, että annettaisiin ohjeita autoteollisuudelle autojen rakentamisesta paremmin aleneviin nopeuksiin sopiviksi. Kyllä ne sen varmaankin tekevät, mikäli noihin nopeuksiin suhtaudutaan asiallisesti.
Pointti oli siinä, ettö on turha vouhottaa sitä, että Suomessa on liian alhaiset nopeusrajoitukset tyyliin: "Kyllä motareilla pitäisi olla nopeus 150 kim/h" "Ihan älytön joku 40 km/h kaupungilla".
Nopeuksien sovittaminen olosuhteisiin sopiviksi ihmisten kannalta on nykypäivää. Pitää ottaa huomioon meidän kaikkien hyvinvointi
kokonaisuutena. Silloin nopeudet pitää saada järkevisi.
Taajamissa tarvitaan lisää 30 km/h ja 40 km/h alueita - niistä on hyvät kokemukset. Useilla maanteillä on edelleen niiden "laatuun" nähden liian suuri nopeus. Moottoriteiden nopeus on ihan riittävä.
Esim. rajoituksen korotus 130 km/h ei toisi mitään olennaista etua, haittoja toki lisää.
Ja mikä tärkeintä. Eivät nuo nopeusrajoitukset ole mitään, jos niitä ei noudateta. Olisiko mitään konstia, että yhä useampi noudattaisi rajoituksia, vaikkei poliisia ta "telkänpönttöä" olisi mailla halmeillakaan ? Vai tarvitaankom lisää valvontaa?
"""Mistähän muuten johtuu, että USA:ssa ja Suomessa joissa on tiukat ja matalat nopeusrajoitukset ajetaan polttoainetta tuhlaavilla vanhanaikaisilla bensasyöpöillä, mutta Saksassa on oikeasti panostettu korkeaan teknologiaan?"""
HÄH! ?????????????????
Nunchaku: kiitos siitä että todistit jonkun osaavan ajatella asioita kokonaisuutena.
Virkamiehet tosiaa. Huomaa oikein että aina kun Suomalaisille alkaa puhua kielloista ja rajoituksista niin ihmiset innostuvat. Kertoo ikävää kieltä ihmisistä.
Maanteiden ja moottoriteiden osalta on tehty vähemmän.
Monissa maissa nopeuksien alentamista on kuitenkin vaadittu yleisesti. Ruotsissa näyttää myös tuo maanteiden nopeuksien alentaminen huonoimmilla teillä lähtevän pian käyntiin (samalla parhailla moottoriteillä nopeus nostetaan 120 km/h - ei suuremmaksi!)
Miten autonvalmistajat vastaavat alenevien nopeuksien haasteeseen?
Johan se näkyy katukuvassa. Henkilöautot ovat hyvää vauhtia kasvamassa korkeutta. Ihmiset panostavat enemmän mukavuuteen, kuin mataluuteen ja sporttisuuteen. Myös teho on mukavuustekijä, kun liikenteessä joutuu pysähtymään entistä enemmän.
Onhan se hienoa että Suomessa jotkut jaksaa olla huolissaan oman maan liikenteen päästöistä. Sitä vaan tulee mietittyä, että kun Kiina ja Intia esim. nyt suurimpina talouskasvu-alueina joutuvat lisäämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä NIIIIIIIIIINKIN valtavasti, mitä tämän maan henkilö-autot tuntuu siinä. Okei, autoverotus muuttuu siten, että perhe voi vaihtaa 90-luvun Tojotan uuteen. Se päästelee vaikka nyt kolmanneksen vähemmän pahaa henkeä. Edukkaamman hankintahinnan seurauksena vahvasti syitä olettaa että myös autojen määrä lisääntyy jonkin verran, ja sen myötä ajokilometrit ja ne pahuksen päästöt taas. Mikä siellä viivan alla sitten olisi...paljonko ne päästöt oikeasti lasketaan tällä mallilla vähenevän. Prosentit on aika hankalia lukuja, niitä on kyllä helppo myydä. Kaupassakin porukka ostaa alennusmyynnistä etupäässä prosentteja. Mutta se konkreettinen saavutus. Jos päätä särkee aivan hel****sti ja pillerillä kipu vähenee 15%, sehän on jo selvä pudotus, mutta paljonko lohduttaa kun kaali on edelleenkin pirun kipeä. Paraneeko Suomen kaupungeissa ilmanlaatu vaikka olisi peräti jokaikinen henkilöauto keskim. 2-3vuotta vanha.
Hei hetkinen...korotetaan polttoaineen hintaa!!
Se on loistava ratkasu koska ihmiset joutuu edelleen käymään pöndeltä töissä kaupungeissa ja viemään kersat pelaamaan jalkapalloa, niin siitä kertyvä verotulo puhdistaa ilmaa tehokkaasti ja voi siinä sivussa pari senttiä merenpintakin laskea! Hittolainen, ratkaisu oli taas nenän edessä!
Eikö tässä mittakaavassa nyt autojen lisäks olis syytä ottaa myös vakavasti puheeks joku rajoitus/sanktio suomen kaikkien kesämökkien ja talojen puukiukaista lähtevään saasteeseen?
Putput: Nunchaku: kiitos siitä että todistit jonkun osaavan ajatella asioita kokonaisuutena.
Nunchakun vahvinta alaa on juuri asioiden ajattelu kokonaisuutena. Tai kuten hän asian ilmaisee: Eksaktien kvantitatiivisten metodien käyttö merkitsee kaikilla aloilla ongelman kausaaliketjun voimakasta reduktiota tyypillisesti helposti mitattaviin ja välittömiin tekijöihin.
Olen lukenut hänen kommenttejaan vuosikausia ja hän on sinä aikana onnistunut sitomaan suurimman osan elämän ilmiöistä yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, eli osaksi koko maailman kattavaa salaliittoa.
Salaliittoon kuuluvat mm. tarkoituksella huononnetut tiet, alhaiset rajoitukset, korkeat sakot, biopolttoaineisiin panostamisen vähäisyys. Ideana on, että valtion öljy-yhtiön tuotteiden menekki maksimoidaan pakottamalla kansa ajamaan tuhlaavilla bensakoneilla, valtion rahatilannetta parannetaan nopeusvalvontaa parantamalla ja samalla kansaa painostetaan VR:n ja Finnairin asiakkaiksi välittämättä siitä, että samalla tullaan tappaneeksi ihmisiä pakottamalla rekat ja lomalaiset samoille huonoille teille.
Samaan ovelaan kokonaisuuteen hän ymppää myös sen kun valtio vastusti maailman muuttumista eli Internettiä 3G:llä ja digitaalitelevisiolla koska Internet oli uhka valtakoneistolle. Jopa Sävelradion lakkautus ja talvinopeusrajoitukset ovat osa samaa juonta.
Tämähän ei tietenkään toimisi, jos joku paljastaisi mitä muka liikenneturvallisuuden nimissä tehdyt älyttömyydet todellisuudessa vaikuttavat. Siksi juoneen on valjastettu myös tiedemaailma, joka pakotetaan suoltamaan tehtyjä virheitä peittelevää propagandaa. Ja koska suomalaiset ja muualla tehdyt tutkimukset tulevat kaikista tärkeistä asioista samaan lopputulokseen, tulee samaan kokonaisuuteen kytketyksi koko maailman liikennetutkimus.
Eli hänelle maailma jakautuu kahteen kokonaisuuteen joiden välinen jako menee suunnilleen siten, että häntä potuttavat tai yli hilseen menevät asiat ovat salaliittolaisten tekosia ja muut ovat edellisiä vastaan taistelevien valkeuden voimien ansiota.
Nykyautojen ja 90-lukusten päästöissä ei ole niin suurta eroa että vaihtaminen olisi "ympäristöteko", päinvastoin!
Puu on sinänsä egologinen polttoaine että se sitoo CO2-päästöt aina uudestaan kunhan annetaan uusien puiden kasvaa, siis "kierrätetään"!
Onkohan noin?
Nykyautojen uusi teknologia, jolla säästöjä on tarjolla, on jopa Ruotsissa harvinaista. Siellähän silti esim. hybridit saavat etuja, eikä autot muutenkaan maksa paljon. Tuloksena on kuitenkin se, että Ruotsin myydyimmän auton pienin moottori on 2,4 litrainen eikä erityisen taloudellinen (Volvo V70). Tämä se on sitä ympäristöystävällisen teknologian suosimista. Täällä takapajulassa myydyin auton on Corolla.
Verohelpotusten vaatiminen taitaa olla vain itsekkäiden kuluttajien toive saada hankittua entistä hienompi auto entistä halvemmalla. Vaikka Corolla edustaa myytävistä autoista edullisempaa päätä, ei sen teknologia taatusti ole yhtään sen huonompaa kuin pykälää kalliimmissa autoissakaan. Esim. TM:n talvivertailuissa päästötestien tuloksissa ei ole ollut minkäänlaista korrelaatiota hinnan ja päästöjen välillä.
Suomessa valitellaan myös dieselien vähäistä myyntiä, koska autot ovat kalliita bensakoneisiin verrattuna. Niin ovat, mutta silti dieselien osuus kasvaa koko ajan. Mutta mitä tapahtuu uusien dieselien päästöille. Nekin kasvavat koko ajan! Täällä kovan verotuksen maassa kansa ostaa taloudellisia diesel-autoja, joiden co2-päästöt ylittävät kohta bensakoneiden arvot. Enää eroa en pari grammaa/km.
http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/223AD0C1-7F93-48CA-A943-10582F5AB2BD/0/22_HAco2jaHAdieselcm3.pdf
Kehitys ei johdu Suomen vanhaa teknologiaa suosivasta verotuksesta, vaan mukavuuden halusta ja taloudellisesta tilanteesta. Ihmisillä on rahaa, joten he ostavat sellaisia vehkeitä, joita haluavat. Ei paljon kysellä, oliko ostos taloudellisesti hyvä ratkaisu, kun sitä ei viimeisillä penneillä osteta. Miksi muuten ostettaisiin entistä enemmän kuluttavia (=isompia, painavampia ja tehokkaampia)dieseleitä? Miksei Corolla-luokan diesel kelpaa, vaikka niitäkin olisi tarjolla toisin kuin 15 vuotta sitten? Nyt pitää olla Volvo V70-luokan auto, vaikka uudet alemman keskiluokan autot ovat yhtä suuria kuin ylemmän keskiluokan autot 10 vuotta sitten.
Hyviä huomioita kyllä. Moni vouhottaa sen puolesta että autoveron alennus on ympäristöteko koska saadaan autojen keski-ikää nuoremmaksi. Ikäänkuin uusi auto olisi merkittävästi vihreämpi kun 12vuotta sitten. Samasta vouhotuksesta paistaa läpi saada tällä tavalla alle kookkaampi ja mielekkäämpi/mukavampi auto. Tyyliin 'yhyyyy kun nahkapenkit ja commonrailit ja vimpaimet saa Saksalainen kolmanneksen halvemmalla'. Jos veroa lasketaan, pikkukoneinen Toyo oltaisiin mieluusti vaihtamassa vaikka nyt sitten isompaan Volvoon tai Audiin tms....Sehän se ympäristöteko onkin. Itse en usko tähän paljon puhuttuun ilmastonmuutokseen siinä mittakaavassa kun siitä puhutaan. Varsinkaan liikenteen osalta. Tottakai suurten maiden talouskasvu on haaste ympäristönäkökulmastakin. Mutta tämä Al Gore ilmastonmuutos on bisnestä suurimmaksi osaksi. Tarpeeksi kun pelotellaan, kauppa alkaa käymään. Heh, 70-luvullahan pelättiin jääkautta kun oli kylmää...
Minun ja Teeceen ero on että minä uskon että viisaus on yhteiskunnassa hajautunut ja hajautuu koko ajan syvemmälle verkostoihin. Esimerkiksi tiellä liikkujat on parempia liikenneturvallisuuden asiantuntijoita kuin joku tutkimusorganisaatio.
Tämä trendi on osaamisen kehittämisen keskeisin sisältö. Trendi on toki satoja vuosia vanha, mutta ratkaisevasti kiihtymässä netin ansiosta. Ihmiset kokonaisuutena tietävät paljon enemmän kuin mikään organisaatio. Ihmiset tuottavat ja käsittelevät netin avulla tietoa, jolle perinteinen tutkimus ja media ei enää pärjää. Vertaa wikipedia. Tai Tuulilasin keskustelupalstalla tehty nerokas autoverowiki (www.lakiwiki.fi). You ain´t seen nothing yet.
Teecee uskoo, että viisaus on keskittynyt Ministeriöihin ja Valtion Tutkimuslaitoksiin, joiden nimen perässä on Keskus. Ylivertaisen älyn ja tiedon X-Keskus suoltaa tutkimuksia, joissa nomenklatuura sanelee rahvaalle miten asiat on. Eräs nimi tälle hitaalle ja kalliille metodille on Tutkimus 1.0. Jotkut kutsuvat tätä ylhäältä päin johdettua holhousta yhteiskuntasuunnitteluksi tai demarimeiningiksi. Joka tapauksessa tämän kulta-aikaa oli ruotsinlaivojen huippuaika 1970-luku.
On tarkoituskin, että tämä työ on kallista ja hidasta, koska sitä mitataan eli ylpeillään sillä kuinka paljon rahaa saadaan kulumaan. Suomi on maailman huipulla! Asiat tehdään tahallisen monimutkaisiksi, koska tämä on vallankäytön perinteinen keino. Kansalainen ei voi kuin alistua. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.
Vaan eipäs olekaan. Minä taas uskon, että wikitekniikat tekevät perinteiset tutkimusbyrokratiat tarpettomiksi. Tätä jotkut kutsuvat nimellä Tutkimus 2.0. Kansalaiset kasvavasti haastavat nomenklatuuran Internetin voimin ja kyseenalaistavat sen hokemat. Wikitekniikalla on muserrettu autoverolakikin.
Ihmiset pystyvät myös hahmottamaan kokonaisuuksia toisin kuin lahkoutuneet tutkijat.
Teeceen esimerkit mobiilipalvelut ja digi-tv on hyviä, koska ne symboloivat suomalaisen Tutkimus 1.0:n haaksirikkoa ja virhestrategioita noin 10 vuotta sitten. Teecee vaan ei taida ymmärtää virheiden suuruutta ja vaikutuksia. Toki tuhannet tutkijat ovat näillä hokemilla vuosikymmenen ajan työllistäneet itsensä - tästä näkökulmasta tutkimustulos on ollut erinomainen.
Se että nämä hankkeet käynnistettiin kilpailemaan Internetin kanssa ja sen pelosta on jokaisen tiedossa oleva tosiasia.
Sävelradiosta ei kannata Teeceen olla kauaa huolissaan, kun toimilupapolitiikka kulkee kohti tiensä päätä IP-verkkojen ansiosta. Kalkkiviivoilla ollaan. Kevyet mullat tälle turhuudelle.
[quote title="23.05.2007 klo 09:06 TeeCee kirjoitti"]
Omaa ajotietokonetta seurattuani sanoisin, että ilmanvastus alkaa nostaa kulutusta reippaammin vasta jossain 80:n yläpuolella. Samaan viittaa pikainen netti-gallup.
En tiedä millaisella autolla ajat, mutta näin on ainakin minun virtaviivaisessa, vähän kovempiin nopeuksiin tehdyssä autossani. Itse asiassa sen kulutus alkaa merkittävästi nousta vasta yli satasessa. Mutta asia olisi ihan toisin jos ajeltaisiin alhaisiin nopeuksiin tehdyillä pienitehoisilla laatikko-autoilla joiden perään tässä haikailtiin.
Sisätilojen suhde auton painoon on edullisempi.
Korkeustilojen. Pituuttakin kuitenkin tarvitaan, ainakin itse kuljetan tavaroita joita ei pysty kuljettamaan pienillä tila-autoilla, koska ne ovat liian lyhyitä.
Liian suuresta korkeudesta on törmäystilanteissa selkeää haittaa, koska korkea auto kellahtaa jälkitilanteessa usein katolleen. Sen todistavat käytännön tilastot. Niissä sekä tila-autot että maasturit ovat keskimääräistä vaarallisempia niiden matkustajille.
Aivan, mutta toisaalta korkeat rajoitukset merkitsevät epäjärkeviä autoja.
Kyllä ja ei. Korkean nopeusrajoituksen maissa tehdään hyvin järkeviäkin autoja. Saksalaiset mm. tekevät hyvin taloudellisia pikkuautoja kaupunkeihin sekä tila-autoja ym järkiautoiksi laskettavia. Jos katsoo vaikkapa MB:n tai VW:n mallistoa, niin mallit on lisääntyneet nimenomaan tälle järkisuunnalle. Kaikille ei toki sovi, että MB rakentaa sellaisia autoja kuin A, B tai R-sarja, suurin valitus taitaa kyllä kuulua sellaisista sivistysmaista kuin Suomi. AMG Mersut muuten myydään täysin ympäri maailmaa, ei niitä Saksaa varten rakenneta.
Minusta saksalaiset ja ranskalaiset autot ovat keskimäärin selvästi järkevämpiä kuin esim. amerikkalaiset, brittiläiset tai tämän hetken ruotsalaiset. Ruotsissahan esim. tila-autojen ja pikkuautojen myynti on erittäin alhaista, eivätkä Volvo ja Saab edes valmista sellaisia. Toki sakemanneilla on älyttömiäkin laitteita, mutta ne ovat hyvin pieni osa mallistoa. Eli ei tuo nopeusrajoitus selitä kaikkea, on paljon muitakin vaikuttimia.
En muutenkaan ymmärrä, miksi tuo uskomus nopeusrajoituksettomaan Saksaan elää edelleen vahvana. Suuri osa Saksan teistä on jo nyt nopeusrajoitettuja. Liikenne on jotakuinkin yhtä turvallista / vaarallista kuin Suomenkin.
Näkyisivät jos niitä myytäisiin vain Ruotsissa.
Kyllä Volvojen myynti voidaan minun puolestani rajoittaa vain Ruotsiin, katsotaan ostaako kansa niitä jatkossa tehtäviä 70 km/h laatikkoautoja jos tarjolla on muutakin.
Asian ydin on se, että Volvojen ja Saabien päämyyntialueet ovat USA, Ruotsi ja Iso-Britannia. Jos Volvo ei myisi autojaan Saksaan lainkaan, se menettäisi ehkä 10% kokonaismyynnistään, ei ehkä sitäkään. Kaikki päämarkkina-alueet ovat alhaisten rajoitusten maita, joten en usko selitykseesi. Volvot vaan tuntuvat muuttuvan vuosi vuodelta isotehoisemmiksi. Nyt siis ei enää alle 200 hv konetta V70:een saa kuin dieselinä. Etanolissakin on se kiva puoli, että se vielä lisää auton tehoja...
Millä tasolla oltiin 15-20 vuotta sitten ja millä ollaan nyt? Miten mittaat tuota?
Mittaan sitä sillä, että katson miten ajetaan ja miten usein näen kanssa-autoilijoitteni kohdalla kameroiden välkkyvän tai poliisin heidät pysäyttävän. Rajoituksia rikotaan minusta entistä enemmän, silti en näe poliisin toimintaa oikein missään. 80-luvulla ja 90-luvun alussa ne olivat suht arkipäiväisiä, tiesit että jos ajat aikasi kovaa, jäät varmasti jonkun kyläpoliisin rysään ennemmin tai myöhemmin. Poliisilla oli aikaa myös tarkastella ajoneuvojen kuntoa ja kysellä rekisteriotteita ym. Eipä ole enää, ilmeisesti paperien täyttö ja oikeusruljanssit vie liiaksi aikaa.
Kamerahommaa pidän Suomen toteutustavalla edelleen näennäisenä keinona, jolla saadaan ehkä hivenen kaunistettua lukuja mutta ei paljon. Tässä maassa yritetään aina vaan saada hyvää halvalla, eikä se kovin hyvin toimi yleensä.
En siis vastusta kameroita sinänsä, mutta sitä vastustan että kohta nuo kykloopit on satunnaisten puhalluskampanjoiden lisäksi ainoa valvonta mitä meillä on.
Ja miten se tapahtuu: saat varoituksen tutkasta, ja HILJENNÄT NOPEUTTA.
Ajan itse päivittäin useita tieosuuksia jossa on kamerat. Tai pikemminkin tolpat, kameroitahan on hyvin vähän. Nopeutta kyllä joskus näytetään hiljennettävän kameran kohdalle. Nuo osuudet ovat ehkä 3-10% valvotustakin tieosuudesta. Aika pieni vaikutus siis. Itsekin muistan aika hyvin missä nuo kamerat ovat, vaikka en ylinopeuksia ajakaan enkä viitsi niihin erikseen hiljennellä.
Lisäksi ainakin jotkut navigaattorit eivät kerro kumpaan suuntaa se kamera katselee (näin kertoi eräs Tom Tomin omistaja), joten navigaattori jopa tuplaa kameran vaikutusalueen näissä tapauksissa.
Tekniikka edistyy koko ajan. En oikein usko, että valtiollinen kamerainvestointi pysyy sen tahdissa.
Niin, ja mitä tuohon julkiseen liikenteeseen tulee, niin ei Eurooppaan rakennettavia luotijunia ainakaan ekologisiksi voi kutsua.
Nykyautojen uusi teknologia, jolla säästöjä on tarjolla, on jopa Ruotsissa harvinaista. Siellähän silti esim. hybridit saavat etuja, eikä autot muutenkaan maksa paljon. Tuloksena on kuitenkin se, että Ruotsin myydyimmän auton pienin moottori on 2,4 litrainen eikä erityisen taloudellinen (Volvo V70). Tämä se on sitä ympäristöystävällisen teknologian suosimista. Täällä takapajulassa myydyin auton on Corolla.
Ruotsissa muutkin "järkiautot" on harvinaisia. Siellä on EU:n suurin autokanta, myöskin tila-autojen myynti on vähäistä. Suomi on hyvää vauhtia menossa samaan suuntaan, sillä poikkeuksella että meillä dieselien osuus on suurempi.
Jos lasket auton koko elinkaaren ajan valmistuksineen ja kierrätyksineen, niin taitaa tuollainen 1.4 / 1.6 litrainen pieni bensa-auto olla aika paljon ekologisempi kuin mikään tämän hetken hybridi. Tyypillisen suomalaisautoilijan (17 tkm/ vuosi) ajoilla tuollainen 1.6 Corolla/Golf/Focus ym. ei ole mitenkään epäekologinen ratkaisu. Tosin uusi Corolla alkaa olla jo liian suuri ekoautoksi.
Sitä vain en oikein ymmärrä, että miksi autoilun verotusta pitäisi kiristää, jos salaliiton tarkoituksena on verotulojen kasvattaminen. Hiljattain pitkin hampain tehdyn autoveron alennuksen seurauksena autojen kasvanut myynti kompensoi veron alennuksen eli verotulot kasvoivat.
Mutta miksi sitten Suomessa myytyjen dieselien co2-päästötaso ylittää kohta bensakoneiden vastaavan arvon?
Aivan, jos suomalaiset malttaisivat tyytyä siihen Finland 80 Special Edition-malliin kuten vielä viime vuosituhannella, kulutus olisi naurettavan alhainen. Mutta kun pitää saada se Deutschland 200 Special Edition-malli. Ei ihme, että myytyjen diesel-autojen keskikulutus on kasvussa.
No ei mitään. Mutta et sinä ensimmäinen ole, joka on huolissaan Aasian kehityksestä. Kohta Afrikkakin tulee perässä. Mutta jospa Kiinassakin jonkun kaupungin asukkaat toteavat, ettei tässä meillä ole mitään vaikutusta, koska kirkonkylä nimeltä Suomi kuluttaa kuitenkin paljon enemmän energiaa. Sitten naapurikaupunki toteaa, että ei mekään haluta säästellä, kun ei tuo toinenkaan kaupunki tee mitään.
Mikä ihmeen raja-aita se valtio tässä on?
Suomi kuluttaa paljon enemmän energiaa...? Ei tartte kummoistakaan peruskoulua käydä jotta pystyy funtsimaan mikä ero on jos jossain ihan vaikka Kalkutassa on edes joka kolmannella auto alla. Ei ne siellä varmaankaan Suomeen ala vertaamaan tai minkään maan energiankulutukseen, vaan siihen mitä määriä siellä pystyy ylipäätään liikennettä olemaan. Ja mitä tulee siihen talouskasvuun eli teollistumiseen koska siitä se talouskasvu aika pitkälti rakentuu, minkään energiamäärien vertaaminen johonkin muuhun maahan on vielä älyttömämpää. Ei todellakaan ajatella että "pidätelläämpä tänä vuonna kasvu alle 5% jotta meidän energiakulutus näyttää paremmalta jonkun muun maan silmissä".
Oikeesti, tämän maanpalasen kaikki energiakulutus yhteenlaskettunakin on naurettava hönkäys niihin verrattuna mitkä tätä palloa johtaa. Ja jos sitten poisluetaan vaikka kylmistä keleistä aiheutuvat energiakulut ja vaikka tähän verottajan unelmaan eli autoiluun/liikenteeseen vielä rajataan, aina vaan menee naurettavammaksi vauhkoilla niiden perään saasteiden puolesta. Jos sitten vaan halutaan tuloa valtiolle, se on eri juttu. Mutta tekopyhää siihe on mitään ilmastonmuutosta tai muuta 'pehmeää' arvoa sotkea perusteeks. Asiat asioina.
Mutta mikä oikeuttaa sen, että lähes jokaisella suomalaisella saa olla auto, mutta Kalkuttalaisella ei saa olla.
Ai niin, on lottovoitto syntyä Suomeen...
No ei tuossa kyllä ollut tarkoitus sanoa etteikö ihan jokaisella Kalkuttalaisella saa olla auto. Kuten myös saa jokaisella Los Angelesissa (lähes kyl taitaa ollakkin) ja Tokiossa, Helsingissä jne...Mutta hölmöä on täällä perslävessä, mihin tosiaan on lottovoitto syntyä, nostaa liikenteen verotusta vedoten johonkin tilastoon ympäristön tulevaisuudesta. Okei, hienoa se että saadaan 1 ydinreaktori lisää lähivuosina ja vielä toivottavasti 1 lisää jälkeenpäin, mutta vaikka niistä saataisiin joku vähennys co2:een ja siitä saavutuksesta + autoilun hinnakkuudesta ylpeinä lähetetään faksi Intian hallitukselle ja kopio kaikkien muiden teollisuusmaiden hallituksille, siellä ehkä on joku fiksu kuullut suomesta sen että laadukasta p****apaperia tekevät ja pyhkäisevät sillä lapulla persustaan.
Ne rakentaa tehdasta ja infrastruktuuria siinä missä ennenkin. Suhteutettuna, miten me reagoidaan jos vaikka Grönlannissa eskimot polleina kertois vähentäneen co2 päästöjä 8% määräämällä max 2 koiraa/reki ja täten lopettamalla 15000 koiraa ja valaanrasvaa saa poltella vain kalenterin parittomina päivinä. Ketään ei kiinnosta pätkääkään koska ei se vaikuta mihinkään mitenkään. Paitsi hankaloittaa niiden elämää jonkin verran. Autoilun rajoittaminen täällä hintaa nostamalla tekee saman, tekee pakollisestakin liikkumisesta kalliimpaa(koska moni asuu yhä kehä III:n ulkopuolla ja auto on aika must -juttu päivittäiseen elämään) mutta viivan alla, mitä se oikeasti vähentää jotain päästöjä KÄYTÄNNÖSSÄ yhtään.
Jos kerran tässä pitää taas olla tiennäyttäjä maailmalle jossain, niin ollaan sitten jossakin millä on konkreettista merkitystä. Kehitetään verorahoilla joku pirun pilleri aidsiin tai jotain.....
Olen sama amieltä, että Suomen herrojen kannattaisi keskittyä oman maan asioiden hoitoon ja jättää toisten maiden asiat niiden johtajille. Noin niin kuin työnjakomielessä tehdä tällainen roolitus, vaikka mieli palaa ratkomaan koko maailman ongelmia.
Valitettavasti lähihistoria osoittaa että kyky nähdä ja etenkin ennakoida isoja asioida on heikonpuoleinen. Kaikki viime aikojen suurkusetuksissa suomalaiset on olleet lapsenuskoisina eturivissä, 1970-luvun Neuvostoliitosta 1990-luvun 3G:hen. Ja nyt pop-uutuutena "ilmastonmuutos".
Päinvastoin harvasta asutuksesta (seuraus naisten asemasta, lukutaidosta jne. luterilaisesta etiikasta) tulisi tehdä kilpailuetu.
Myydään Monacon tavoin rikkaille oikeutta tulla matalan verotuksen väljään Suomeen asumaan isoissa taloissa ja porhaltamaan väljillä teillä hyvillä autoilla.
Tätä kutsutaan "differoinniksi". Sillä tavalla yrityksetkin menestyy. Ei kopioimalla toisiaan ja Ruuhka-Euroopan ongelmia.
Lähetetään piipertäjät Keski-Eurooppaan ja Aasiaan, jossa heille on käyttöä.
"Ja tässä kohtaa heräsin".
--
Mitä dieselien C02-päästöihin tulee, isot tehokkaat premium-autot on lähes täysin dieselöity. Siinä syy päästöihin. Bensa-autoilla ajavat köyhät ja verosyistä isojen firmojen työsuhdevolvojen 2,5T-kuskit. Muut ei kehtaa. On sosiaalisesti hyväksyttyä ja vastuullista ajaa kolmen litran ekodieselillä ja rullata asfalttia vääntömomentilla.
Rikastuminen ja sen syy talouskasvu onkin ratkaisu ympäristöongelmiin.
--
Mielenkiintoista on, jos ja kun autoilun kustannuksia nostetaan, samalla kasvaa sen ympärille pesiytynyt harmaa talous eli kilometrikorvaukset. Mitä kalliimpi autoilu sen paremmin sillä tienaa verotonta kulukorvausta.
Jos Jenkkilässä ostettaisiin enemmän tiisseleitä niin pensasta olis ylitarjontaa ja se olis naftaa halvempaa?
Nykyään kait hinta lähellä toisiaan verottomana?
Kulutus ei aina kerro kaikkea CO2-päästöistä koska pensalitra tuottaa sitä vähemmän kuin naftalitra!
Mutta miksi sitten Suomessa myytyjen dieselien co2-päästötaso ylittää kohta bensakoneiden vastaavan arvon?
Tuo on vähän harhaanjohtava vertaus. Dieselithän ovat enimmäkseen isojen autojen koneita. Mitä suurempi ja kalliimpi auto, sitä useammin se on diesel. Tuo, että myytävien dieselien ja bensojen co2 päästöt ovat suht samalla tasolla, kuvaa hyvin diesel-koneiden ylivoimaa bensakoneisiin nähden. Jos nuo edustavammat isot autot myytäisiin edelleen bensakoneilla, olisivat päästötkin ihan eri luokkaa. En nimittäin usko, että ne nykytilanteessa jäisivät myymättä. Hyvä että sentään ostavat niitä dieselinä.
Mutta totta on se, ettei uusi auto sinänsä tuo mitään ekologista, jollei se ole selvästi vähemmän kuluttava kuin se vanha oli.