«1234»
Vauhdin pienentämisellä säästää polttoainetta ja auton yleistä kulumista.
Nopeuden lasku 120 vauhdista 80 vauhtiin säästää neljänneksen polttoainekulutuksessa. Lisäksi ainakin renkaat kuluvat hitaammin. Lisäetuna turvallisuus paranee ja kuljettaja on ajon jälkeen virkeämpi. Rekkojen kera samassa vauhdissa ehtii hyvin. Ei tarvitse kuluttavia ja vaarallisia ohituksia.
Ajamalla raiteiden vieressä säästää yhteisiä veron muodossa maksettuja kustannuksia. Oma suora kustannuskin pienenee polttoainekulujen ja rengaskulujen muodossa. Etenkin keväisin ja syksyisin nastarenkaiden iskuporavaikutus näkyy ja tuntuu teillä urien heitellessä autoa ja pitäessä ylimääräistä melua.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
citroen5:
Mistäköhän se parempi virkeys oikein tulee pienemmällä nopeudella ajaessa?
Knight Rider:
Varsinkin kun matka-aika kasvaa puolella on vaikea kuvitella että hitaammin ajava kuski olisi ainakaan perillä virkeämpi. Noin 40tkm:n edestä on omakohtaista kokemusta moottoritieajosta muutaman viime vuoden ajalta ja ainakin omalta kohdalta voin sanoa, että kun moottoritietä ajaa Helsingistä Tampereelle niin 120 ajamalla on huomattavasti virkeämpi kuin 80 ajamalla, jolloin viimeistään Toijalan kohdalla on jo melkein unessa ja loppumatka on täyttä taistelua hereillä pysymisen kanssa. Itsekin kyllä ajan yleensä korkeintaan satasta säästösyistä, jos ei ole erityistä tarvetta olla johonkin tiettyyn aikaan perillä.
citroen5:
Ajatko itse kesällä moottoriteillä henkilöautollasi (Citroen C5?) 80 km/h?
Herbert:
Minä olen huomannut, että 89km/h on taloudellisin nopeus moottoritiellä jos sattuu pääsemään hyvään imuun jonkun rekan taakse. Mun autollani tuolla nopeudella säästää lähes 3 litraa satasella eli 40% verrattuna 120 km/h nopeuteen.
Katsoin tasanopeustaulukosta ensimmäisen minkä löysin eli Megane 1,4 vm. 2000, nopeudella 120 menee 7,2 litraa ja nopeudella 90 menee 5,2 litraa. Lukemat ovat jo itsessään matalia ja erotus on 38 %.
Rekan imua tärkemäpänä pitäisin sitä ettei hitaasti ajava henkilöauto tule nopeastiajavalle yllätyksenä kun sellainen ajelee rekan takana.
Itse en ajele moottoritiellä hiljempää kuin maantiellä, ellei kyse ole vain parin liittymän välistä jossakin kaupunkialueella jossa rajoitus on jo matalampi 100.
Tuossa mainittiin että 80 ajamalla nukahtaa. Onneksi ei kaikkien tarvitse olla kuorma-auton kuljettajia
lawnmover:
2l säästö 7,2l verrattuna on kyllä "vain" 27,7%, eikä 38%. Mun smartilla ajotietokoneen mukaan noi lukemat on rekan perässä ajellen 3,8l/100km (ilman vetoapua samalla nopeudella 4,5l/100km) ja vapaalla 120 km/h nopeudella 6,5l/100km eli prosentilleen laskien 41%.
Ihan sama, mitä prosentit ovat. Imussa ei kuitenkaan ole luvallista ajaa.
Kas kun et heitä lassoa rekan takapuskuriin ja sammuta moottoria kokonaan.Kaikki muuhan on ihan älytöntä tuhlausta
No kun ajaa 20 000 km vuodessa moottoritietä niin 4 euron säästö sadalla kilometrillä tekee 800 euroa vuodessa. No tosin talvella ei tuota säästökikkaa voi hyödyntää joten todellinen vuosisäästö liikkuu 500 euron hujakoilla mikä vastaa jo lähes tulkoon vuoden huoltoja.
Riippuu laskutavasta ja siitä mikä on tavoitenopeuden lähtökohta, onko se lähtökohtaisesti moottoritien kesärajoitus 120 vaiko kenties talvi- ja perusnopeus 80.
Verrataan lisäksi helpompia lukuja 7,5 ja 5,0. Viiteen kun lisätään kulutusta 50 % nousee se 7,5:een. Kun 7,5:stä vähennetään 2,5 litraa on vähennys vain 33,3%. Euroissa ei ole eroa koska polttoaine ostetaan litroina.
Molemmat luvut (lisäys/vähennys) on kiva tietää, itse ajattelen asian niin että kun tulen maantieltä moottoritielle kulutus nousee jos nostan nopeuden suurimpaan sallittuun.
lawnmover:
No ei oikeastaan riipu, sillä jos puhutaan että hitaammin ajaen säästää niin kyllä silloin absoluuttista kulutuslukeman muutosta pitää verrata alkuperäiseen kulutuslukemaan eikä siihen lukemaan, johon säästämällä on päästy.
slowgear:
Eli esimerkinomaisesti 1 h:n sijasta matkaan menisikin 1½ h?
slowgear:
Eniron karttaohjelma laski, että Hki-Tre -matkan etäisyys on ~ 180 km. Matkan kesto ~ 2 tuntia (pyöristykset: 2 km ja 5 min). Keskinopeudeksi saadaan siis 90 km/h, vai mitä?
Jos se pitenisi puolella, aikaa kuluisi siis 3 (kolme) tuntia. Keskinopeus olisi silloin vain 60 km/h. Milloin tuo toteutuisi mukamas?
Jos taas nopeus olisi aivan koko matkalta tuota suosimaasi 100 km/h, aikaa kuluisi 1 h 55 min. Ihan ratkaisevaa väsähtämisen kannaltako?
Slowgear: sinä ajat liikenteessä aivan liian väsyksissä, olet kauhea riski itsellesi ja muille liikenteessä olijoille! Vaihtoehtoja on 2, otat tirsat ennen liikkeelle lähtöä, tai sitten jäät suosiolla kotiin. Normaalisti nukkunut EI nukahda Toijalaan mennessä, puhut höpöjä, vaikka vähän liioittelisit!
On kai tuo totta. Toisaalta minulla vauhtia oli ennen mittarinopeus 130-140 koska menin sen ohituskaistajonon mukana. Lähtökohta omalla kohdallani ei siis ollut 120 km/h (paitsi lyhyen siirtymäajan).
Lisäksi pojankloppina suosikkinopeuteni autobahnalla oli mittarinopeus 180 km/h joten ajattelen myös että meillä on vapaat nopeudet 120 saakka. Porrastukset 80 (käytännössä taitaa olla 89), 100 ja 120 km/h ajaessa menee jonkun ajoneuvoryhmän vauhdin mukana. Pakettiautoja tosin ajelee satasen nopeudella ohi, suppean kyselyn mukaan kuljettajat eivät tiedä että niissä on ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus.
Kumppani:
No tarkoitin tietysti moottoritieosuutta Keimola - Tampere, joka on n. 160km ja sen ajaa alle puolessatoista tunnissa 120km/h nopeudella vaikka Hämeenlinnan kohdalla ajaisikin nopeusrajoitusken mukaan 100km/h sen vajaat kymmenen kilometriä. Samaan aikaan menee 80km/h nopeudella tasan kaksi tuntia ja kahvitauon kanssa vartti enemmän.
Nyt oli puhe kai 80km/h vs. 120km/h?
No yleensä olen asiakkaalta tulossa jos Helsingistä Tampereelle ajelen, enkä ole kehdannut palaverin päälle kysyä että voisinko jäädä heidän neukkariinsa pariksi tunniksi tirsoille. Työnantaja ja asiakaskin voisi jossain vaiheessa alkaa kyselemään jos minulta menisi asiakkaalla käynnissä matkoihin työaikaa yli viisi tuntia kun muut selviää siitä kaksi tuntia nopeammin.
No ei se kaukana ole vaikka olisi kuinka hyvin nukkunut, jos on ensin ajanut aamulla saman matkan toiseen suuntaan, ollut sen päälle koko päivän palavereissa ja sen jälkeen ajaa takaisin kotiin. Minä veikkaan, että suuri osa moottoritieltä suistumisista johtuu juuri nukahtamisesta joten asiaa ei pidä vähätelläkään. Ja mitä enemmän aikaa viipuu matkalla sitä vähemmän jää aikaa levätä työpäivien välissä ja sillä on aika iso merkitys, että ehtiikö nukkua 6 vai 8 tuntia yössä.
slowgear:
Jos käyt kaffeella 120 km/h nopeudella, siihenkin menee vartti enemmän. Jos on noin väsyksissä, suosittelen, oli matkanopeus mikä tahansa...
slowgear:
Ihan miten haluat. Laskepas meille ja itsellesi malliksi matkojen erot vielä kertaalleen nopeuksilla 80/90/100/120.
slowgear:
Ei tällä kyseessä olevalla matkalla kyllä parane paisutellakaan, tai käyttää verukkeena ylinopeudelle "piristäjänä". Etenkin jos suoritat laskutehtäväsi oikein... Ymmärrän pointtisi, mutta silloin pitäisi olla pääsääntöisesti koko päivän tien päällä.
Taukojen pitäminen on sallittua, suositeltavaa ja pakollistakin tavallaan! Näytäpä paikka jossa sanotaan, että "Piristy liikenteessä - aja vaikka ylinopeutta!"
Tuo on kuitenkin sanomasi, kerrot sen miten päin hyvänsä ja kuulostaa aika....hassulta!
Kumppani:
No siinähän se pointti olikin, että reippammalla vauhdilla matka sujuu sen verran nopeammin, ettei tarvitse käydä kahvilla välillä. Jos oletetaan, että väsymys kasvaa lineaarisesti matka-ajan kanssa niin 80km/h ajava on yhtä väsynyt jo jossain Toijalan paikkeilla kuin 120km/h ajanut on kotona Tampereella ja loppumatkan 80km/h ajavalla on suurempi riski nukahtaa rattiin kuin 120km/h ajavalla on ollut koko matkan aikana.
slowgear:
Just just.... Missä sen kerrotaan menevän edes noin? Miksi noin pitäisi olettaa?
Hyvä linkki muuten: http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=58
Ks. myös linkki lisäjuttuihin!
Nopeuden nosto lisää virkeyttä ja pakottaa seuraamaan liikennettä tarkemmin, joillain myös lihottaa palkkapussia?
Kumppani:
Eihän se noin menekään, mutta käytin tätä olettamusta tässä yhteydessä siitä syystä, etten ainakaan liioittelisi väsymyksen vaikutusta pitkällä ajomatkalla.
Todellisuudessahan asian laita on niin, että ensin ollaan pitkään virkeitä ja sitten jossain vaiheessa alkaa pikkasen haukotuttamaan ja siitä vähän ajan päästä väsymys iskee toden teolla. Se, että hitaammin ajamalla olisi virkeämpi perillä kuten joku väitti, vaatisi jo pelkästään kuluvan ajan perusteella sitä, että väsymys vähenisi ajan kuluessa, tai että itse hitaammin ajamisella olisi jotenkin virkistävä vaikutus.
Itse uskon siihen ja olen itse kokenut että hitaammin ajamalla on virkeämpi silloin kun välttyy stressiltä. Stressitilanteita on esimerkiksi ne hiostustilanteet joita tapahtuu vasemmalla kaistalla vielä 130 mittarinopeudella mutta myös korkea melutaso nopeammilla nopeuksilla.
Jos ajaa lyhyen moottoritiepätkän hiljaisen liikenteen aikana ei ko. vaikutusta ole. Tai jos on itse hiostajatyyppi ei tietenkään koe ajamista stressaavaksi vaan pikemmin hauskaksi leikiksi.
Olennaisimmat muutokset polttoaineenkulutukseen olen havainnut siinä, miten paljon ajaa kaupungissa ja miten siellä ajaa ja miten paljon ajaa lyhyitä pätkiä joissa autoa käynnistellään kylmänä/puolikylmänä.
Tasainen maantienopeus on suht taloudellista vielä moottoritievauhdissakin, pl pakettiautot, tila-autot ja maasturit joissa ilmanvastus on merkittävämpi. Taloudellisuuden takia en todellakaan aio vähentää vauhtia merkittävästi.
Honda Accord dieselillä kokonaiskulutus on pyörinyt tuossa 5,0-5,5 litran paikkeilla. Sisältää pääosin maantie- ja moottoritieajoa suunnilleen rajoituksenmukaisilla nopeuksilla sekä kaupunkiajot, käynnistykset ym. Tuo taso riittää minulle.
Ja kyllähän noissa kulutuksissa on eroja autokohtaisestkin. Aiempi Mersuni (C-sarjan kompressor) ei nostanut kulutusta paljonkaan nopeuden noustessa moottoritievauhtiin.
Todisteena AutoBildin "Vollgas" -testi. http://www.autobild.de/artikel/der-auto-bild-verbrauchs-test_55631.html
Tuossa C180 K:n kulutus nousee 80 km/h:n 7,4 litrasta 130 km/h:n 8,2 litraan. Eli vain vajaat 11%. Ko. autolla kulutus alkaa nousta jyrkemmin vasta 180 km/h:sta alkaen!
Eilisessä viestissäni klo 9:23 kirjoitin että TM:n testissä oli ilmoitettu Meganen kulutukseksi nopeudella 120 km/h 7,2 litraa eli vähemmän kuin Mersu kuluttaa nopeudella 80 km/h.
Sinänsä hienoa että kulutuslisäys on vain 8 desiä, perusdieselissäkin lisäys on TM:n mukaan 2 litran luokkaa.
lawnmover:
Aivan on linjassa fysiikan lakien kanssa. MB 180C painaa 1500 kg eli on muutama sata kiloa Meganea painavampi ja ilmanvastuskerroin on kiitettävä 0,27 joten nopeuden vaikutus kulutukseen on hyvin pieni. Ehkäpä tästä voisi vetää senkin johtopäätöksen, että auton valinnalla on vähintään yhtä suuri merkitys kulutukseen kuin nopeudella jos auton valitsee oikein käyttötarpeiden mukaan.
80 km/h nopeudella 7,4 litraa ja 180 nopeudella 10,0 litraa. Satasen nopeudessa 7,7 litraa. Kulutuslisäys on hyvässä autossa pieni, hyvän artikkelin linkitit.
Golf 1,4 TSI:llä sama vertailu on 5,3 litraa ja 13,9 litraa.
Satasen nopeudessa 6,5 litraa. Pienemmissä autoissa siis kulutuserot ovat suurempia.
Kun maksan auton ja polttoaineen itse ei kuitenkaan auto joka maantieajossa veisi käytännössä vähintään 7,4 litraa ole minua kiinnostava.
Kohtuullinen lukema. Itse olen kääntänyt ja vääntänyt asiaa ja päätynyt ajatukseen että kun nopeuden nosto 100 => 120 lisää kulutusta litran niin se 10 minuutin ajansäästö vastaa kulutukseltaan 20 kilometrin ajomatkaa. Dieselpolttoaineen ollessa halpaa ei n. 90 senttiä (+dieselvero) riitä kannustamaan ellei sitten lisääntynyt CO2-päästö kiinnosta.
Se että autoni kuluttaa paljon vähemmän kuin citymaasturi tietysti antaisi luvan ajaa vähän kovempaa
Pyrin pysymään virkeänä mm:
Pitämällä tarvittaessa taukoja.
Keskittymällä ajamiseen.
Ajamalla myös raiteiden vieressä sileällä tiellä.
Seuraamalla liikenteessä töppäilyä.
citroen5:
Sellaisten ihmisten, jotka eivät joudu esim. työnsä vuoksi ajamaan paljon autolla on helppo neuvoa, että pitää levätä ja pitää taukoja niin pysyy hitaasti ajamallakin virkeänä. Heille tuntuu olevan kovin vaikea ymmärtää, että vuorokaudessa voi olla kovin vähän tunteja jos paljon ajava kuluttaisi ensin tienpäällä 50% enemmän aikaa, pitäisi ylimääräisiä taukoja ja nukkuisi kunnon yöunia. Usein vaan ne ylimääräiset autossa ja kahvitauoilla istutut tunnit on pois juuri siitä yöunesta joten yhtälö ei vaan aina toimi.
Jos nyt pitäydytään tässä esimerkissä, missä henkilö joutuu työnsä vuoksi usein ajamaan 8h työpäivän päälle edestakaisin Tampereelta Helsinkiin niin 80km/h ajaen ja yhden ylimääräisen tauon pitäen matkoihin menee noin 1,5 tuntia enemmän verrattun 120km/h ajavaan ja hitaamman työpäivän pituudeksi tulee siten n. 13,5 tuntia ja nopeammalle 12 tuntia. Jos yöuniksi laskee terveelliset 8 tuntia niin hitaammin ajavalle jää vuorokaudesta vaivaiset 2,5 tuntia muuhun käyttöön kun nopeammin ajavalla sitä jää 4 tuntia eli 60% enemmän.
Sellaisen henkilön ei kannata säästellä ajamalla moottoritiellä maantienopeutta hitaammin koska hän saa kustannuksia peittämään kilometrikorvauksen tai firma maksaa kaikki kustannukset. Firman tulokseen ei kovin paljoa asia vaikuta. Ympäristösyistä polttoaineensäästö on ihan ok mutta oman osuutensa kuittaa sillä että jokainen pakettiauto joka ajaa ohi kuluttaa reippaasti enemmän.
Vaihtoehtona on että firma maksaa yöpymisen tai sitten kaveri matkustaa junalla jossa voi levätä tai ei ainakaan nukahda rattiin.
Maantiellä kun ajaa 80 rajoitusalueella 100 ainoastaan säästösyistä kerää turhaan jonoa ja aiheuttaa ohituksia. Peräkärryä vetävillä on hyvä syy ajaa sitä 80 km/h koska se on heille suurin sallittu.
Mitä hyötyä polttoaineen/rahan säästöstä jos elämä "lipuu ohi", siis jää vähemmän aikaa todelliselle elämälle?
Muutenkin ihminen hukkaa kolmanneksen elämästään nukkumiseen ja jos vielä kolmannes hukataan liikenteessä matelemiseen, niin kannattaako enää elää vain yhtä kolmannesta elämästä?
Metsähaka:
Jos rahasta ei ole pulaa niin sitten voi ajatella että yhdellä polttoainelitralla (aggregaatti) polttaa pahamaineisia hehkulamppuja aika kauan.
Tietysti on velkaisiakin ihmisiä jotka ajavat kovaa bensarohmuilla. Heille todellinen elämä on sitten luottokorttilimiitin kanssa tasapainoilua ja jos vaikka pesukone hajoaa on silloin kriisin paikka kun rahaa ei ole.
Jostakin luin että että pikavippejä on otettu yli miljardin mummonmarkan edestä.
Käytännössä vihreys, köyhyys /säästäväinen elämäntapa tai sitten pelkkä teknisten laitteiden käyttömieltymys - aina maksimiteho, helpommin rikki / rauhallisesti ja pitkä kestoikä matalilla käyttökustannuksilla.
Ostin kuluneella viikolla neljä CD-levyä. Niitä tulee kuunneltua pelkästään autossa eli kyllä minä ainakin viihdyn hyvin autossa, poppikone kovalla ja vakionopeussäädin kytkettynä on minulle rentouttavaa tekemistä. Nuorempana tuli joskus kavereiden / tyttöystävien kanssa lähdettyä ihan vaan ajelemaan jopa parisataa kilometriä. En ole tainnut siltä osin vielä aikuistua että pitäisin ajamista työnä (vaikka siitä saisi palkkaakin)...