Googlasin vähän menneisyyteen ja törmäsin tähän. Vaikka vanhojen muistelijaa haluttaisiin pistää tikulla silmään, heitän tähän siteerauksen vuoden 2006 Herbertin tekstistä, täältä TMnetistä.
20.10.06
Herbert
Tietylle tieosuudelle määrätään sopiva rajoitus, jonka mukaan ajaen onnettomuuden todennäköisyys pitäisi olla aika pieni. Rajoituksesta poikkeaminen aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen, mikä lisää riskiä onnettomuudelle.
Mitä kummaa? Sinähän kirjoitit silloin viisaita! Tuota yllä olevaa rationaalista toteamustasi vastaan käyt nykyisin sanan peitsin. Aivan kuten Don Quijote harhassaan hyökkäsi tuulimyllyn kimppuun.
TeeCee on todistanut noin ziljoonan linkin ja asiantuntijalausunnon tuella ylinopeuden turmiollisuudesta ja sinä vain jaksat väittää vastaan. Nyt kannattaa hypätä asenteiden aikakoneeseen ja matkustaa takaisin vuoteen 2006.
Mitäs ihmeellistä tässä on!?
Niin kauan mitä olen täällä satunnaisesti pyörinyt on Herbertin kanta pysynyt samana.
Sinulla itselläsi taitaa olla vakavia asian tulkinta ongelmia!
Poistaisivat nyt nämä talvirajoitukset mahdollisimman nopesti niin ylinopeudetkin vähenisivät.Jos Tiehallinto osaisi suuressa viisaudessaan ilmoitta jo pari viikkoa etukäten milloin taas sulkeat Helsinki-Turku tein tunnelit ,niin osaisi vähän suunnitella etukäteen matkojansa.Luulisi tulevan veronmaksajille kalliiksi kun tälläista miljardiprpjektia ei saada tehokkaaseen käyttöön.Sen kanssa on jo sählätty 40 vuotta.
Mistähän se johtuu kun tähän kirjoitusosastoon tuleva teksti on niin mahdottiman pientä,ettei sitä kunnolla näe ja näinollen tulee kirjoitusvirheitä.En ole köytyänyt konstia millä sen voisi suurentaa.
Luulisi tulevan veronmaksajille kalliiksi kun tälläista miljardiprpjektia ei saada tehokkaaseen käyttöön.Sen kanssa on jo sählätty 40 vuotta.
Nytkö sitten kannattaa ihan loppumetreillä hosua hirveästi kun hommaa on vuosikymmeniä väännetty? Yksikin turvalaiteviasta johtuva onnettomuus tunnelissa tulee kyllä kalliimmaksi kuin muutama käyttökatko tässä käyttöönottovaiheessa, joka vielä on menossa.
Mistähän se johtuu kun tähän kirjoitusosastoon tuleva teksti on niin mahdottiman pientä,ettei sitä kunnolla näe ja näinollen tulee kirjoitusvirheitä.En ole köytyänyt konstia millä sen voisi suurentaa.
Jos sinulla on Vista, niin pidä alhaalla vasemmalla näppäimistössä olevaa Ctrl näppylää ja samalla voit pyörittää hiiren rullaa jompaan kumpaan suuntaan, niin tekstit pienenee tai suureneepi.
Poistaisivat nyt nämä talvirajoitukset mahdollisimman nopesti niin ylinopeudetkin vähenisivät.
Useimmilla on vielä talvirenkaat alla ja ne eivät ole kesärenkaan veroiset. Ylinopeus tarkoittaa että ajetaan sallittua nopeampaa vauhtia jolloin mm. jarrutusmatka pitenee.
Turvavälisääntökin on niin monella hakusessa että nopeusrajoitus on vilkkaassa liikenteessä yläkantissa siihen nähden mikä on turvallista.
Herbert
Jos et ole huomannut, olen kertonut mielipiteenäni, ettei pieniin ylityksiin tarvitsisi puuttua. Ei se ole ristiriidassa aiemman kommenttini kanssa. Hiukan olen näinä vuosina loiventanut suhtautumistani pieniin ylityksiin, koska muutaman tutkimustuloksen perusteella lievät ylinopeudet eivät lisää onnettomuuksia maantieolosuhteissa olettaen, ettei tilannenopeudet ylity (olosuhteet hyvät). Vain seuraukset muuttuvat keskinopeuden suhteessa.
Ok. Minä taas kritisoin tuota yleistynyttä tapaa joustaa nopeuksissa ylöspäin. Joka ei sinänsä yksilön kohdalla paljon venettä keikuta, mutta joukkovoimana kaataa sen. Väärien ajotottumusten kumuloituminen liikenteessä heijastuu sitten haitariliikkeeksi, jonoiksi, takapuskurin nuuhkimiseksi eli painostukseksi, järkeviksi ja järjettömiksi ohituksiksi ja yleisen lainkunnioituksen rapautumiseksi. Jos jokainen yksilö auton ratissa päättää itse sopivan ajonopeuden, käyttäen liikennemerkkiä vain ohjeellisena ehdotuksena, katoaa yhteisöllisestä liikenteestä ennustettavuus, sujuvuus.
Vaikkapa lapsi, joka seisoo suojatien edessä ja yrittää hahmottaa autojen nopeuksia. Uskaltaakseen mennä tien yli jos kohti tulevien autojen nopeus vaihtelee 35:stä 60:een km/h on pienen ihmisen juostava ja toivottava parasta. Nopeusrajoituksen mukaan tai alle autoilevan on helpompi havaita este ja mahdollista pysäyttää auto ennen törmäystä. Kuudenkympin vauhdissa molemmat ovat jo vaikeampia, jos ei mahdottomia. Joka ei usko, niin fysiikan kirja käteen.
En väitä ylinopeuden aiheuttaneen esim. viikon sisällä tapahtuneita suojatieonnettomuuksia: sokea jäi opaskoiransa kanssa auton alle, rollaattorilla suojatietä ylittänyt vanhus tuli yliajetuksi. Mutta yleinen piittaamattomuus liikennesäännöistä, vastuuttomuus muista liikkujista (kuin korkeintaan toisista autoilijoista) lisää tällaisia vahinkoja. Mielestäni samat ihmiset jotka ajavat maantiellä ylinopeutta tekevät sitä samaa myös taajamassa, kaupungin kaduilla, ja päinvastoin. Vaikka muuta väittävät. Ainakin koulun kohdalla hidastan itsepetosta, väitän. Tämä ei kohdistu sinuun, Herbert, vaan siihen epäilemättä sankkaan joukkoon, joka pitää liikennesääntöjä vastenmielisenä holhouksena, perustelemattomana viranomaisten mielivaltana.
En keksi mitään muuta syytä kuin kuvitellun kiireen tälle maan tavalle ajaa tilanteessa kuin tilanteessa ylinopeutta. Illuusion siitä, että elämä pitenee kun ajaa nopeampaa. Kun se lisää jo muutenkin liikenteessä piilevää riskiä elämän äkkinäiseen päättymiseen. Evoluutiobiologit sanovat, että siinä missä ennen piti pelätä susia nykyään pitäisi kavahtaa autoja. Liikenne on välttämätöntä ja väistämätöntä toimintaa. Samoilla säännöillä, ilman sooloilua se vain sujuisi paljon turvallisemmin. 400 ihmistä vuodessa, Suomen kokoisessa maassa, on liian iso luku uhrattavaksi liikenteen Molokin kitaan. Ylinopeus on yksi, aivan turha riskinlisäys kaiken muun inhimillisen töppäilyn ja väärinarvioinnin lisäksi, päälle.
Toleranssia ei sen vuoksi voi pitää nykyisenä, tai löysätä entisestään, vaan sitä pitää kiristää sellaiseksi, että kurittomat kuljettajat oppivat taas ajamaan sääntöjen mukaan. Joustavat alaspäin, jos tilanne niin vaatii, ylöspäin vain ohituksen ajaksi, jos tilanne niin vaatii. Entisissä itäblokin maissa on tapahtunut dramaattisia muutoksia turvallisempaan liikkumiseen, kun liikenteen valvontaa on kiristetty äärimmilleen. Minusta tuntuu, että Suomikin kuuluu henkisesti näihin entisiin itäisiin maihin. Samat keinot purevat siis täälläkin.
En keksi mitään muuta syytä kuin kuvitellun kiireen tälle maan tavalle ajaa tilanteessa kuin tilanteessa ylinopeutta.
Syitä on esim. että nopeampi ajo on kivempaa, ei haluta ajaa hitaammmin kuin lauma, tunne siitä mikä on oikea ajonopeus (autoilijan kannalta, ei liikenteen), ei tiedetä että kaasupolkimella säädetään bensankulutusta vaan luullaan että tehokkainta energiansäästöä on hehkulamppujen vaihto loisteputkiin.
Kiireellä ei välttämättä ole mitään tekemistä ajonopeuden kanssa, kiire vaatisi etukäteen laaditun aikataulun.
Ylinopeus on yksi, aivan turha riskinlisäys kaiken muun inhimillisen töppäilyn ja väärinarvioinnin lisäksi
Noin juuri. Vauhti ei sinänsä ole syy tai mikään muukaan, mutta yhdistettynä meihin törppöileviin ihmisiin tunaroinnit ovat osoittautuneet loppumattomaksi luonnonvaraksi. Herbert mielellään sanoo, että 81km/h ei voi olla sen kummempi kuin 80km/h ja tuolla logiigalla 82km/h ei voi olla kummempi kuin 81km/h jne.. ja 143km/h ei voi olla kummempi kuin 142km/h ja ylärajaa ei tuolla lailla tule eikä ole. Viranomaiset ovat kuitenkin vetäneet rajan jonnekin ja nyt se on siellä missä on elikkä on annettu suurimmat sallitut nopeudet. Aina tulee olemaan ihmisiä joiden mielestä ne ovat vääriä aivan riippumatta minkä suuruisia ne ovat. Kun yhtäälle kumartaa niin toisaalle pyllistää.
Vaikkapa lapsi, joka seisoo suojatien edessä ja yrittää hahmottaa autojen nopeuksia. Uskaltaakseen mennä tien yli jos kohti tulevien autojen nopeus vaihtelee 35:stä 60:een km/h on pienen ihmisen juostava ja toivottava parasta. Nopeusrajoituksen mukaan tai alle autoilevan on helpompi havaita este ja mahdollista pysäyttää auto ennen törmäystä. Kuudenkympin vauhdissa molemmat ovat jo vaikeampia, jos ei mahdottomia. Joka ei usko, niin fysiikan kirja käteen.
Siksipä juuri nykyisen autoilijoita syyllistävän linjan sijaan pitäisikn panostaa enemmän liikenneympäristön turvallisuuteen niin että onnettomuuksien tapahtuminen riippuisi mahdollisimman vähän ihmisten tekemien arviointivirheiden määrärästä. Väsyneet ihmiset kun tekevät lisäksi vielä enemmän arviointivirheitä kuin virkeät, niin olisi parempi että autoilija olisi mahdollisimman vireässä kunnossa kun hän saapuu autollaan sellaiseen liikenneympäristöön, jossa hän joutuu tekemään paljon arviointeja. Eli sama konkreettisemmin: jos autoilija pistetään maantiellä köröttelemään puuduttavaa nopeutta niin hän taajamaan saapuessaan ei välttämättä ole siinä vireystilassa, missä arvioinnit osuu parhaiten nappiin.
En väitä ylinopeuden aiheuttaneen esim. viikon sisällä tapahtuneita suojatieonnettomuuksia: sokea jäi opaskoiransa kanssa auton alle, rollaattorilla suojatietä ylittänyt vanhus tuli yliajetuksi. Mutta yleinen piittaamattomuus liikennesäännöistä, vastuuttomuus muista liikkujista (kuin korkeintaan toisista autoilijoista) lisää tällaisia vahinkoja.
Eiköhän se ole aika itsestäänselvä asia, että jos rajoituksia aina vaan läiskitään lisää on olemassa riski, että jos rajoitusten kohteet eivät koe lisärajoituksia tarpeellisina/kohtuullisina/asiallisina he alkavat ennen pitkään viitata kintaalla myös aiemmille tarpeellisiksikin koetuille rajoituksille. Eli mitä enemmän turhia "ihan varmuuden vuoksi" rajoituksia säädetään sitä piittaamattomammin tielläliikkujata suhtautuvat kaikkiin rajoituksiin.
Mielestäni samat ihmiset jotka ajavat maantiellä ylinopeutta tekevät sitä samaa myös taajamassa, kaupungin kaduilla, ja päinvastoin. Vaikka muuta väittävät.
Tuo on vain sinun mielipiteesi, joka ei kuitenkaan välttämättä tai automaattisesti pidä paikkaansa tosiasioiden kanssa. Ja jos asia olisikin noin niin ehkäpä siihen voisi vaikuttaa sillä, että auktoriteetit alkaisivat painokkaammin tarkastella taajamanopeuksia.
Miksi muuten lähes tulkoon kaikki nopeuskamerat sijaitsevat valtateillä eikä kaupungeissa? Eikös tästä välity sellainen signaali, että nopeusrajoituksien noudattamisella ei ole niin väliä kaupungissa kuin suurimman osan vuorokaudesta tyhjänä olevillä maanteillä?
En keksi mitään muuta syytä kuin kuvitellun kiireen tälle maan tavalle ajaa tilanteessa kuin tilanteessa ylinopeutta. Illuusion siitä, että elämä pitenee kun ajaa nopeampaa.
Ei se elämä pitene tietenkään, mutta muuhun elämiseen käytettävissä oleva osuus siitä elämästä kasvaa. Ellei sitten elämäntehtävä ole istua auton ratissa.
Kun se lisää jo muutenkin liikenteessä piilevää riskiä elämän äkkinäiseen päättymiseen.
Jossain aiemmassa keskustelussa esitin laskelman, jota kukaan ei kiistänyt ainakaan silloin, että suomalaisella autoilijalla on alle 1% riski kuolla auton ratissa eikä edes jatkuva lievällä ylinopeudella ajo nosta sitä riskiä yli 1%:n. Siihen verrattuna riski kuolla liukastumalla ja kaatumalla on 2,5 kertainen eli saa olla melkoinen kaahari, että pääsisi hengestään todennäköisemmin auton ratissa kuin autoon noustessa tai sieltä muihin touhuihin siirtyessä.
400 ihmistä vuodessa, Suomen kokoisessa maassa, on liian iso luku uhrattavaksi liikenteen Molokin kitaan.
Suomessa kuolee nykyisin n. 300 henkeä vuodessa liikenteessä ja tuona aikana autossa istutaan yli miljardi tuntia eli kuolleita syntyy keskimäärin 1 yli 3 miljoonaa autolla ajettua tuntia kohden. oisaalta Suomessa kuolee noin 50 000 henkeä vuodessa ja kun suomalaisia on 5,3 miljoonaa ja vuodessa on tunteja 8760 (=> 46 miljardia elintuntia vuodessa) niin noista saadaan keskimääräiseksi kuolleisuudeksi 1 vajaata yhtä miljoonaa elettyä tuntia kohden. Eli todennäköisyys kuolla suomessa juuri liikenteessä on vain noin neljäsosa verrattuna keskimääräiseen. Kuinkahan paljon turvallisempaa liikenteen vielä pitäisi olla, jotta Iki-Tursokin olisi tyytyväinen suomalaiseen liikenneturvallisuuteen?
...mielellään sanoo, että 81km/h ei voi olla sen kummempi kuin 80km/h ja tuolla logiikalla 82km/h ei voi olla kummempi kuin 81km/h jne..
Nopeusrajoitukset on porastettu 10 km/h välein 80 saakka (70 tosin on harvinainen), sen jälkeen 20 välein. Aika iso haarukka kun välistä puuttuu 90 ja 110 sekä kaikki 5 km/h porrastukset.
Sitten pitää vielä muistaa mittarivirheet ja se että vakionopeussäädin taitaa olla harvinaisempi turvallisuusväline kuin ESP uusissa autoissa.
Molempia tosin voi käyttää väärin eli eivät nekään ihmeitä tee.
Jos nopeusrajoituksen nostaa tärkeimmäksi turvallisuustekijäksi on vakionopeussäädin oiva keino pitää oma nopeus vakiona vaikka edessä liikenne ajaisi nopeammin tai takaa joku hiostaa. Toki hiostaja voi olla tekemässä miljardiluokan yrityskauppaa (henkilöautolla liikkeellä helikopterin sijaan?) jolloin voi esiintyä paheksuntaa kun estää liikennettä..
Eli todennäköisyys kuolla Suomessa juuri liikenteessä on vain noin neljäsosa verrattuna keskimääräiseen.
Kerro vielä todennäköisyys henkilö- ja omaisuusvahinkoon sekä sairastua liikenteen hiukkas- ja pölypäästöjen vuoksi? Pöly tulee kyseeseen lähinnä siksi että pölyisellä tiellä pitää ajaa todella hitaasti.
Ota kantaa vielä sujuvuuteen eli onko yhtä ok tulla kolmion takaa toisen auton eteen kuin suojatiemerkin takaa jalankulkijan eteen?
Eli todennäköisyys kuolla Suomessa juuri liikenteessä on vain noin neljäsosa verrattuna keskimääräiseen.
Kerro vielä todennäköisyys henkilö- ja omaisuusvahinkoon sekä sairastua liikenteen hiukkas- ja pölypäästöjen vuoksi? Pöly tulee kyseeseen lähinnä siksi että pölyisellä tiellä pitää ajaa todella hitaasti.
No minulle ei ole mitään tarvetta toistaa samoja asioita moneen kertaan kuten joillain muilla näyttää olevan. Ja toisin kuin sinulla, minulle ei ole mikään ongelma se, että suomen tieliikenne on niin turvallista kuin se kiistatta tilastojen valossa on. Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaisen henkeä uhkaa monta monituista muutaa paljon merkittävämpää uhkaa kuin liikenne.
Ota kantaa vielä sujuvuuteen eli onko yhtä ok tulla kolmion takaa toisen auton eteen kuin suojatiemerkin takaa jalankulkijan eteen?
Kumpikaan ei ole minusta ok, varsinkaan jos siitä aiheutuu vahinkoja tai vastapuolelle kohtuuttomasti haittaa. Toisaalta se päätietä ajava tai suojatielle astuva voi aivan hyvin osaltaan parantaa liikenteen sujuvuutta joustamalla hieman omista oikeuksistaan eli jos näkee kaukana edessä päätielle pääsyä odottavan niin voi pikkasen hiljentää niin että sivutieltä tuleva pääsee paremmin kääntymään päätielle.
Jos siitä aiheutuu vahinkoja niin miksei? Ainakin väsymyksen vaaroista tulis pitää yhtä kovaa rummutusta kuin ylinopeuden vaaroista on perinteisesti pidetty.
Ja toisin kuin sinulla, minulle ei ole mikään ongelma se, että suomen tieliikenne on niin turvallista kuin se kiistatta tilastojen valossa on.
Mistä olet päätellyt että se olisi minulle ongelma? Minulle on paljon merkitystä myös välillä "läheltä piti - kuolema". Ajattele esimerkki jossa liukastut ja sinulta murtuu kitarakäden ranne. Eikö sillä olisi merkitystä kun et kerran kuollut siihen (paitsi jos jätät sen hoitamatta jne.)?
Nykytasosta on varaa parantaa, sen verran huonoja esityksiä näkee päivittäin (sivullisena tilanteeseen).
Mistä olet päätellyt että se olisi minulle ongelma?
No onhan se nyt jonkun tason ongelma, jos siitä pitää koko ajan tehdä numeroa ja voivotella kuinka huonosti asiat liikenteessä on ja että aina vaan pitää saada lisää rajoituksia kaikkien entisten lisäksi vaikkei niitäkään kaikkia kukaan ehdi valvomaan.
Eli sama konkreettisemmin: jos autoilija pistetään maantiellä köröttelemään puuduttavaa nopeutta niin hän taajamaan saapuessaan ei välttämättä ole siinä vireystilassa, missä arvioinnit osuu parhaiten nappiin.
Ensinnäkin, et ole vastannut siihen tutkimuksesta tekemääni kysymykseen ja huom! tyhjentävästi: miten sen ohjeet ja suositukset tukevat tätä kuningasajatustasi?
Varsinkin kun moottoritiellähän (parasta mitä Suomesta löytyy) saat jo nyt ajaa "haluamallasi nopeudella", kuten kirjoitit! Eikö nopeusrajoitus oikeasti riitä? Ja etenkin kun sinun esimerkeissäsi kyse ei ole vielä ollut muusta kuin että palaveri väsytti.
Että sinä siis jaksat....!?!?!??!
slowgear:
Eiköhän se ole aika itsestäänselvä asia, että jos rajoituksia aina vaan läiskitään lisää on olemassa riski, että jos rajoitusten kohteet eivät koe lisärajoituksia tarpeellisina/kohtuullisina/asiallisina he alkavat ennen pitkään viitata kintaalla myös aiemmille tarpeellisiksikin koetuille rajoituksille.
Kerropas nyt selvyyden vuoksi, onko meille tulossa joitakin "lisärajoituksia", jotka rassaavat olemassaolevia jo? Niissäkin kun olisi pysymistä...
Onko olemassa joku "optimaalinen tasonnosto"?
slowgear:
Tuo on vain sinun mielipiteesi, joka ei kuitenkaan välttämättä tai automaattisesti pidä paikkaansa tosiasioiden kanssa.
Pata kattilaa soimaa....
slowgear:
Ja jos asia olisikin noin (taajamanopeudet) niin ehkäpä siihen voisi vaikuttaa sillä, että auktoriteetit alkaisivat painokkaammin tarkastella taajamanopeuksia.
Mikä mielestäsi viittaa siihen, etteikö tästä asian laidasta oltaisi säännöllisesti jo huolestuneita, vaikkapa lehdistössä? Se liittyy samaan keskusteluun punaisia päin ajamisesta, suojatiekäyttäytymisestä jne.
slowgear:
Miksi muuten lähes tulkoon kaikki nopeuskamerat sijaitsevat valtateillä eikä kaupungeissa? Eikös tästä välity sellainen signaali, että nopeusrajoituksien noudattamisella ei ole niin väliä kaupungissa kuin suurimman osan vuorokaudesta tyhjänä olevillä maanteillä?
"Tuo on vain sinun mielipiteesi, joka ei kuitenkaan välttämättä tai automaattisesti pidä paikkaansa tosiasioiden kanssa."
Kaupungeissa on alettu suosia nopeusnäyttöjä, oliskohan tämä sitten sellainen "toisenlainen lähestymistapa", kun kerran maantiellä olevat kamerat ottavat autoilijoita pattiin? Ehkäpä, mutta minun mielestäni oikein hyvä vaihtoehto.
slowgear:
Ei se elämä pitene tietenkään, mutta muuhun elämiseen käytettävissä oleva osuus siitä elämästä kasvaa. Ellei sitten elämäntehtävä ole istua auton ratissa.
Eihhh...Slowgear hyvä. Liikenteessä säästynyttä aikaa ei voi laittaa possuun kuten kolikoita. Ja en ole huolissani sinun tekemiesi matkojen perusteella, että menetät elämänlaadustasi jotakin...
slowgear:
Jossain aiemmassa keskustelussa esitin laskelman, jota kukaan ei kiistänyt ainakaan silloin, että suomalaisella autoilijalla on alle 1% riski kuolla auton ratissa eikä edes jatkuva lievällä ylinopeudella ajo nosta sitä riskiä yli 1%:n..
Tiedätkö mikä on riskin määritelmä? Jotakin saattaa tapahtua, jotakin ei tapahtunut kuitenkaan, tai jotakin oikeasti tapahtuu.
Myös sinun kohdallasi! Aina ei lähde henki, mutta sattuu fyysisesti, loukaantuu pysyvästi...
Ja jos tuo 1% on niin pieni riski kuolla liikenteessä, että "hälläväliä" niin miksi teet elämää suuremman riskin väsyneenä ajamisesta sitten? Senhän pitäisi olla vain pieni osa sitten tuosta 1%sta! Mitätön juttu siis!
Tai jos kuolonriski on 1%, niin mitä onkaan (vakavasti) loukkaantumisen riski-%:t. Eikös ne kaikki riskit summata yhteen joka tapauksessa.
slowgear:
lawnmover:
Mistä olet päätellyt että se olisi minulle ongelma?
No onhan se nyt jonkun tason ongelma, jos siitä pitää koko ajan tehdä numeroa ja voivotella kuinka huonosti asiat liikenteessä on ja että aina vaan pitää saada lisää rajoituksia kaikkien entisten lisäksi vaikkei niitäkään kaikkia kukaan ehdi valvomaan.
Valvonta, tai sen puute on kyllä ongelma! Siksi, etten epäile hetkeäkään, että mikä tahansa rajoitusten korottaminen tapahtuisikin, se riittäisi joillekin vain kuukaudeksi! Sitten naristaisiin taas, kun on niin hidasta. Ja kun ei ole valvontaa, niin ajetaan huoletta "vähän ylinopeutta".
Vähän sama kuin se, ettei liksankorotus tunnus monillakaan missään puolen vuoden päästä, "liian vähän tuli", aina....
Toisekseen, onko sinulle itsellesi joku hienompi nimitys sille, kun valittelet että liikenteessä on asiat huonosti, kuin "voivottelu"? Vai mistä asiasta sinä puhut, jollet liikenteestä??
Mistä olet päätellyt että se olisi minulle ongelma?
No onhan se nyt jonkun tason ongelma, jos siitä pitää koko ajan tehdä numeroa ja voivotella kuinka huonosti asiat liikenteessä on ja että aina vaan pitää saada lisää rajoituksia kaikkien entisten lisäksi vaikkei niitäkään kaikkia kukaan ehdi valvomaan.
Jaa, tehdä numeroa. Eikös keskustelupalstan idea ole että keskustellaan asiasta. Tosiasia on että esim. turvavälit eivät ole kolmen sekunnin luokkaa vaikka niiden pitäisi olla. Tosiasia on että rajoituksenmukaisella nopeudella tulee ohitetuksi eli rajoitusnopeus ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Lisärajoituksia en ole esittänyt vaan perustellut miksi nykyisiä pitäisi noudattaa. Valvontaa en kaipaa vaan olisi hienoa jos ajokortinhaltijat noudattaisivat annettuja oppeja. Vaikka tietysti asia on niin että jos tällä palstalla on sanotaan 100 lukijaa niin eipä tuo riitä muuttamaan asioita.
Et kertonut vielä kantaasi henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, onko niitä nyt sopivasti, liikaa vaiko liian vähän?
Minun mielestäni niitä voisi helposti vähentää jos ajaminen otettaisiin vakavasti.
Mistä olet päätellyt että se olisi minulle ongelma?
No onhan se nyt jonkun tason ongelma, jos siitä pitää koko ajan tehdä numeroa ja voivotella kuinka huonosti asiat liikenteessä on ja että aina vaan pitää saada lisää rajoituksia kaikkien entisten lisäksi vaikkei niitäkään kaikkia kukaan ehdi valvomaan.
Jaa, tehdä numeroa. Eikös keskustelupalstan idea ole että keskustellaan asiasta. Tosiasia on että esim. turvavälit eivät ole kolmen sekunnin luokkaa vaikka niiden pitäisi olla. Tosiasia on että rajoituksenmukaisella nopeudella tulee ohitetuksi eli rajoitusnopeus ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Lisärajoituksia en ole esittänyt vaan perustellut miksi nykyisiä pitäisi noudattaa. Valvontaa en kaipaa vaan olisi hienoa jos ajokortinhaltijat noudattaisivat annettuja oppeja. Vaikka tietysti asia on niin että jos tällä palstalla on sanotaan 100 lukijaa niin eipä tuo riitä muuttamaan asioita.
Et kertonut vielä kantaasi henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, onko niitä nyt sopivasti, liikaa vaiko liian vähän?
Minun mielestäni niitä voisi helposti vähentää jos ajaminen otettaisiin vakavasti.
Turvaväleistä voidaan kyllä keskustella mutta luulen että kyse oli nopeuksista.
Se olisi hienoa että kortilliset ajaisivat oppien mukaan, mutta edes perusasiat ei tahdo pysyä muistissa nopeuksista puhumattakaan.
Kaikkia onnettomuuksia pystyttäisiin parantamaan roimasti noudattamalla liikennesääntöjä, lähes kaikki onnettomuudet johtuvat kuljettajan aiheuttamista virheistä ja ehkä suurin niistä on välinpitämättömyys muista.
Turvaväleistä voidaan kyllä keskustella mutta luulen että kyse oli nopeuksista.
Olennaista nopeuksissa on että ne vaikuttavat turvavälin mittaan koska reagointi + jarrutusmatka pitenee vauhdin kasvaessa. Ei ollut uusi juttu mutta kertasin sen koska nopeushan on liikenteen edellytys, jos sitä ei ole puhutaan pysähtymisestä tai pysäköimisestä.
Iku-Turso: " Väärien ajotottumusten kumuloituminen liikenteessä heijastuu sitten haitariliikkeeksi, jonoiksi, takapuskurin nuuhkimiseksi eli painostukseksi, järkeviksi ja järjettömiksi ohituksiksi ja yleisen lainkunnioituksen rapautumiseksi."
Siinäpä ongelma onkin, että ylinopeutta pidetään mainitsmiesi ongelmien syynä. Voin ajaa ylinopeutta, mutta saavuttaessani edellisen todeta, ettei tässä tilanteessa ylinopeudesta olekaan hyötyä ja ajaa kiltisti muiden mukana. Jos joku tekee järjettömiä ohituksia, roikkuu, painostaa tai tekee jotain muuta yhtä fiksua, ei se lopu rajoitusten mukaan ajamalla. Aina on niitä, jotka ajavat alle suurimman sallitun ja suurinta sallittua ajamalla voi painostaa tai roikkua kuten ennenkin. Tai vaikka ajettaisiin molemmat suurinta sallittua. Pois tieltä!
"Jos jokainen yksilö auton ratissa päättää itse sopivan ajonopeuden, käyttäen liikennemerkkiä vain ohjeellisena ehdotuksena, katoaa yhteisöllisestä liikenteestä ennustettavuus, sujuvuus."
Rajoitus on minulle vain yksi pieni osa siitä, minkä perusteella valitsen nopeuteni. Liikennetilanne (=muut) vaikuttaa vähintään yhtä paljon. Jos muut ajaa hitaasti, ajan minökin. En yritä puskea väkisin omalla nopeudellani. Jos tähän ei pysty, on tiedossa pahoja ongelmia, joita pitäisi ratkaista muilla keinoin kuin rajoituksilla ja niiden valvonnalla.
"Vaikkapa lapsi, joka seisoo suojatien edessä ja yrittää hahmottaa autojen nopeuksia. Uskaltaakseen mennä tien yli jos kohti tulevien autojen nopeus vaihtelee 35:stä 60:een km/h on pienen ihmisen juostava ja toivottava parasta."
Suojatie voi olla rajoitusalueella 60 km/h, tietyissä tilanteissa jopa 70 km/h. Miten siitä voikaan päästä yli?
"Nopeusrajoituksen mukaan tai alle autoilevan on helpompi havaita este ja mahdollista pysäyttää auto ennen törmäystä. Kuudenkympin vauhdissa molemmat ovat jo vaikeampia, jos ei mahdottomia. Joka ei usko, niin fysiikan kirja käteen."
Ei tarvi kaivaa fysiikan kirjoja, tottahan tuo on mitä sanot. Mutta mikä on riittävän alhainen nopeus?
"Mielestäni samat ihmiset jotka ajavat maantiellä ylinopeutta tekevät sitä samaa myös taajamassa, kaupungin kaduilla, ja päinvastoin. Vaikka muuta väittävät."
Saattaa olla. En tiedä, kun en voi vertailla muiden ajotapoja eri olosuhteissa. Sen tiedän, että itse saan 40 km/h alueella aina jonon perääni. Maantiellä en saa. Mutta tuo johtuu vain siitä, että 40 km/h alueella ajetaan yleisemmin ja enemmän ylinopeutta kuin maantiellä.
"Entisissä itäblokin maissa on tapahtunut dramaattisia muutoksia turvallisempaan liikkumiseen, kun liikenteen valvontaa on kiristetty äärimmilleen."
Minä en osaa sanoa, kuinka äärimmilleen valvonta on viety. Sen tiedän, että lähtötaso turvallisuudessa on ihan toista luokkaa kuin meillä. Vähän sama, jos 120 kiloinen kaveri laihduttaisi 5-10 kg. Ei vaadi paljon, mutta teepä sama temppu 80 kiloisena. Ei onnistu ihan helposti.
"Minusta tuntuu, että Suomikin kuuluu henkisesti näihin entisiin itäisiin maihin. Samat keinot purevat siis täälläkin."
Edellisen esimerkin valossa en olisi ihan varma. Tai varmaan puree, mutta onko se hyvä tapa toimia, siitä en ole vakuutunut. Kun ollaan kovemmalla tasolla kuin ennen, tarvitaan uusia keinoja. 120 kiloinen laihtuu, kun syö vähemmän. 80 kiloisen kannattaa tehdä muutakin.
"Entisissä itäblokin maissa on tapahtunut dramaattisia muutoksia turvallisempaan liikkumiseen, kun liikenteen valvontaa on kiristetty äärimmilleen."[/b
"Minusta tuntuu, että Suomikin kuuluu henkisesti näihin entisiin itäisiin maihin. Samat keinot purevat siis täälläkin."
Suomi kuuluu liikenneturvallisuuden suhteen aivan Euroopan kärkimaihin jos mitataan liikennekuolemia suhteessa ajosuoritteeseen.Meillä kuolee 7.4 ihmistä vuodessa miljardia ajokilometriä kohden.Meitä edellä ovat Alankomaat suhdeluvulla 6,Ruotsi6,3 Englanti 6,7 Norja 7,2 EU:n keskiarvo on 13,1.Entisistä itäblokin maista Slovakiassa kuolee 45 ja Baltiassa 58.9 ihmistä per miljardi ajokilometriä.(läde European traffic safety council 2004)Lisäksi meillä ajaa EU:n lainkuuliaisin autokansa START RE tutkimuksen mukaan joka tehtiin 23:ssa maassa.Meidän osuuden teki VTT.(lähde Hesari 05.01.2005)
Poistaisivat nyt nämä talvirajoitukset mahdollisimman nopesti niin ylinopeudetkin vähenisivät.
Useimmilla on vielä talvirenkaat alla ja ne eivät ole kesärenkaan veroiset. Ylinopeus tarkoittaa että ajetaan sallittua nopeampaa vauhtia jolloin mm. jarrutusmatka pitenee.
Turvavälisääntökin on niin monella hakusessa että nopeusrajoitus on vilkkaassa liikenteessä yläkantissa siihen nähden mikä on turvallista.
Mistä näitä SIKIÄÄ?
Suomen kesärajoituksetkin on niin alhaiset että sileillä talvigummeillakin voi ajaa turvallisesti sulalla tiellä!
Kyllä tosiaan toiset täällä näyttävät kaipaavan kovasti vanhaa DDR-mallia, eli lisää valvontaa pitää saada ja varmaan vielä kansalaisille mahdollisuus ilmiantaa nimettömästä kanssa-autoilijat pienimmästäkin liikennerikkeestä.
Kyllä tosiaan toiset täällä näyttävät kaipaavan kovasti vanhaa DDR-mallia, eli lisää valvontaa pitää saada ja varmaan vielä kansalaisille mahdollisuus ilmiantaa nimettömästä kanssa-autoilijat pienimmästäkin liikennerikkeestä.
Yleistyksiä ja kärjistyksiä on kiva heitellä, ei siinä mitään. Parempia ehdotuksia siis?
Ääripäinä lienevät tämä joku "DDR-malli" (olikos siellä jotenkin ankarampaa tuo liikennevalvonta?) tai "kuin pellossa eläminen", vai mitä? Tavoitteeksi liikenteessä on asetettava...niin, mitä oikeastaan, kertokaapas?
Esimerkkeinä täältä poimituista keskusteluista vaikkapa "näkyvää valvontaa pitäisi lisätä" kuulemma, toisaalta "tolppia kuitenkin vähentää". Siis kumpaa halutaan noin periaatteellisesti: valvontaa vai ei valvontaa? Mikä on "oikea taso"? Miksi tekninen valvonta on kammotumpaa kuin oikeat poliisit? Samaa lopputulosta on haettu.
Kun ei voida tehdä kaikille omaakaan tasoa vastaavaa valvontaa, niin eikös se toteutus olisi aina kuitenkin kompromissi? Pitääkö valvonnan tyydyttää siis vain Metsähakan ja Slowgearin aivoituksia, vai myös esim. minun? Vai kenenkään meistä?
Mielenkiintoista muuten, kun Metsähakan mielestä tiet ovat niin hyvässä kunnossa, että kesän nopeusrajoitukset ovat "liian alhaiset" ja Slowgearin mielestä teitä pitäisi parantaa, että rajoituksia voitaisiin nostaa. Tältä se sitten näyttääkin kun tehdään "nasevat yleistykset".
Milloin nopeusrajoitus on "oikea"? Silloin kun korvien välissä siltä tuntuu vissiin, mutta kenen korvat on oikeassa kun keskivertoa joudutaan käyttämään enempivähempi? Suomessa käytetyt rajoitukset ei poikkea Skandinaaviassa käytetyistä ainakaan numeromielessä mitenkään, oleellisesti, jos ollenkaan.
Onko muuallakin "ihan paskat" rajoitukset? Tai mikä on sitten Suomen erikoisuus tässä mielessä? Ja huomatkaa, että esim. Ruotsissahan on tunnetusti tiestö parempilaatuista kuin täällä!
Mistä näitä SIKIÄÄ?
Suomen kesärajoituksetkin on niin alhaiset että sileillä talvigummeillakin voi ajaa turvallisesti sulalla tiellä!
Pääkaupunkiseudulla minä asun. Toki minä siellä metsälaitumien seuduillakin ajelen mutta en ole niitä jotka ajelevat kitkarenkailla kesällä. Et ole lukenut rengastestejä?
Suoralla tiellä voi ajaa "turvallisesti" vaikka tuhat kilometriä ilman vaaratilanteita, mutta mites sitten kun pitääkin reagoida ja alla on löysät renkaat yhdistettynä liian nopeaan vauhtiin? Molemmat (vauhti+huonot renkaat) kun venyttävät pysähtymismatkaa ja vauhtia on törmäyksessä vielä aika ikävästi jos jarrutusmatka venyy niinkin vähän kuin 10 metriä.
Yleistyksiä ja kärjistyksiä on kiva heitellä, ei siinä mitään. Parempia ehdotuksia siis?
Miksi ylipäätään pitäisi tehdä jotain asialle, joka on jo nykyisellään hyvällä mallilla? Mitään suuria parannuksia ei liikenneturvallisuuden saralta ole enää saatavissa ja nekin pienet parannukset talouselämästä tutun Parenton lain mukaan tulevat maksamaan sitä enemmän mitä lähemmäs täydellisyyttä pyritään. Silloin tällä samalla rahalla saadaan paljon parempia tuloksia aikaan jollain muulla alalla, jossa ollaan kauempana optimitilanteesta ja näitä aloja nykypäivän Suomessa on monia, terveydenhuollosta, mielenterveystyöstä, alkoholisminvastaisesta työstä alkaen. Pelkästään noihin kolmeen asiaan panostamalla eli vähentämällä itsemurhien, rattijuoppojen ja sairaskohtausten määrää saataisiin samalla rahalla, joka nykyään käytetään ajonopeuksien valvontaan, sellaisia tuloksia, jotka vaikuttaisivat paljon merkittävämmin esim. liikennekuolemien määrään kuin ajonopeuksien muutaman kilometrin pudotus.
Ääripäinä lienevät tämä joku "DDR-malli" (olikos siellä jotenkin ankarampaa tuo liikennevalvonta?) tai "kuin pellossa eläminen", vai mitä?
Kuinkahan moneen kertaan sama asia pitää taas sinulle sanoa? Kansainvälisten liikenneturvallisuustilastojen valossa Suomessa ei liikenteessä eletä "kuin pellossa" ja vaikka elettäisikiin niin mitä sen on väliä, jos liikenneturvallisuus kokonaisuutena on kansainvälistä huipputasoa, vaikka liikenneolosuhteet täällä meillä ovat suuren osan vuotta paljon vaikeammat kuin suurimmassa osassa maailman maita.
Tavoitteeksi liikenteessä on asetettava...niin, mitä oikeastaan, kertokaapas?
Pitää yllä nykyinen kansainvälisestikin tarkasteltuna korkea turvallisuustaso.
Esimerkkeinä täältä poimituista keskusteluista vaikkapa "näkyvää valvontaa pitäisi lisätä" kuulemma, toisaalta "tolppia kuitenkin vähentää". Siis kumpaa halutaan noin periaatteellisesti: valvontaa vai ei valvontaa?
Näkyvällä valvonnalla tarkoitetaan yleensä ihmisen eli poliisin suorittamaa valvontaa ja tolpilla tätä rahastusautomaattijärjestelmää, jolla ei juuri mitään vaikutuksia ole liikenneturvallisuuteen ainakaan sen jälkeen kun autoilijat oppivat tolppien sijainnit ja jarruttamaan sillä kohdalla. Eli nämä toiveet eivät ole missään mielessä toisiaan poissulkevia tai edes ristiriidassa keskenään. Ellei tietysti tarkoitushakuisesti näin asiaa halua nähdä.
Mikä on "oikea taso"? Miksi tekninen valvonta on kammotumpaa kuin oikeat poliisit? Samaa lopputulosta on haettu.
Samaa on haettu, muuta saatu. Jos et ole tuohon ikään mennessä sisäistänyt mitä oleellista eroa noilla asioilla on niin ei sitä sinulle kukaan pysty enää opettamaankaan.
Kun ei voida tehdä kaikille omaakaan tasoa vastaavaa valvontaa, niin eikös se toteutus olisi aina kuitenkin kompromissi? Pitääkö valvonnan tyydyttää siis vain Metsähakan ja Slowgearin aivoituksia, vai myös esim. minun? Vai kenenkään meistä?
Valvonnan pitää tyydyttää liikenneturvallisuuden tarpeet, ei sinun eikä minun aivoituksia. Suomen liikenteen turvallisuustaso nyt vaan sattuu olemaan jo nykyisellään maailman ehdotonta huippua, joten valvonnan lisäämistä ja rajoitusten tiukentamista ei ainakaan minusta enää tuolla liikenneturvallisuussyyllä oikein voi perustella. Ei ainakaan niin kauan, kun yhteiskunta tiestön kunnon rapautumisella näyttää hyvää esimerkkiä päinvastaisen kehityksen suosimisesta liikenneturvallisuudessa.
Mielenkiintoista muuten, kun Metsähakan mielestä tiet ovat niin hyvässä kunnossa, että kesän nopeusrajoitukset ovat "liian alhaiset" ja Slowgearin mielestä teitä pitäisi parantaa, että rajoituksia voitaisiin nostaa. Tältä se sitten näyttääkin kun tehdään "nasevat yleistykset".
Kukahan se on yleistyksen mestari täällä, henkilö joka ei esim. näe mitään hyötyjä ajonopeuksien nostamisesta ja matka-aikojen lyhentymisessa sitä kautta?
Milloin nopeusrajoitus on "oikea"? Silloin kun korvien välissä siltä tuntuu vissiin, mutta kenen korvat on oikeassa kun keskivertoa joudutaan käyttämään enempivähempi? Suomessa käytetyt rajoitukset ei poikkea Skandinaaviassa käytetyistä ainakaan numeromielessä mitenkään, oleellisesti, jos ollenkaan.
Nopeusrajoitukset ovat oikeat silloin, kuin valtaosa tienkäyttäjistä tuntee ne mielekkäiksi eikä koe tarvetta ajaa ainakaan ylinopeutta, ja tiellä ei satu onnettomuuksia nykyistä keskiarvoa enempää. Jos tiellä taas sattuu onnettomuuksia tavallista enemmän niin rajoitusten laskemisen sijaan myös tien kuntoa tai välityskyvyn riittävyyttä pitää parantaa vastaamaan tien liikennemääriä siten, että tien turvallisuus ko. liikennemäärillä säilyy vähintään keskimääräisellä tasolla, mikä taas puolestaan parantaa keskimääräistä turvallisuustasoa. Se että aina vaan läiskitään pienempää kylttiä tienposkeen, joka on Kumppanin mielestä ainoa oikea tapa parantaa liikenneturvallisuutta, kasvattaa matka-aikoja ja sitä kautta niitä kolareita, jotka aiheutuvat muista syistä kuin oikean tilannenopeuden ylityksestä.
Miksi ylipäätään pitäisi tehdä jotain asialle, joka on jo nykyisellään hyvällä mallilla? Mitään suuria parannuksia ei liikenneturvallisuuden saralta ole enää saatavissa ja nekin pienet parannukset talouselämästä tutun Parenton lain mukaan tulevat maksamaan sitä enemmän mitä lähemmäs täydellisyyttä pyritään.
OK, tuohon ei voi olla varmaan lisättävää.... Parenton laki ja kaikkea...
slowgear:
Pelkästään noihin kolmeen asiaan panostamalla eli vähentämällä itsemurhien, rattijuoppojen ja sairaskohtausten määrää saataisiin samalla rahalla, joka nykyään käytetään ajonopeuksien valvontaan, sellaisia tuloksia, jotka vaikuttaisivat paljon merkittävämmin esim. liikennekuolemien määrään kuin ajonopeuksien muutaman kilometrin pudotus.
Tarkoitatko nopeuden pudotuksella "todellisia" nopeuksia, vai rajoituksia?
slowgear:
Näkyvällä valvonnalla tarkoitetaan yleensä ihmisen eli poliisin suorittamaa valvontaa ja tolpilla tätä rahastusautomaattijärjestelmää, jolla ei juuri mitään vaikutuksia ole liikenneturvallisuuteen ainakaan sen jälkeen kun autoilijat oppivat tolppien
sijainnit ja jarruttamaan sillä kohdalla.
Molempia tarvitaan, eikö vain?
Ja "rahastuautomaatit" ovat yleisesti käytössä, maailmanlaajuisesti. Poikkeaako Suomi niiden käyttämisessä jotenkin?
slowgear:
Valvonnan pitää tyydyttää liikenneturvallisuuden tarpeet, ei sinun eikä minun aivoituksia. Suomen liikenteen turvallisuustaso nyt vaan sattuu olemaan jo nykyisellään maailman ehdotonta huippua, joten valvonnan lisäämistä ja rajoitusten tiukentamista ei ainakaan minusta enää tuolla liikenneturvallisuussyyllä oikein voi perustella.
Entäs autoilijoiden asenteiden parantaminen?
Eikös se paremminkin ole keskustelunaihe. Eikö ole parantamisen varaa? Kun valvontaa halutaan kerran lisätä paremminkin oikeilla poliiseilla ja kukaan ei ole tiukentamassa rajoituksia.
slowgear:
Kukahan se on yleistyksen mestari täällä, henkilö joka ei esim. näe mitään hyötyjä ajonopeuksien nostamisesta ja matka-aikojen lyhentymisessa sitä kautta?
...unohdit mainita teiden parantamisen, joka edesauttaa ajonopeuksien nostamista.
Minä en olekaan nukahtamaisillani Tre-Hki -välillä, niinkuin sinä... Jos on tuolla matkalla muutenkin laskennallisesti n. 2h, parhaalla mahdollisella tievaihtoehdolla mitä Suomesta löytyy, niin ei 5 tai edes 10 min "laatuaikaa" lisää tunnu minulle missään. Ihan oikeasti.
Vielä kun se saattaa huveta vaikka ekojen valojen ruuhkassa jne. Meillä on mittakaavakysymys keskenämme. Jonka sinä olet kyllä asettanut, mutta et huomaa vieläkään. Lisäksi kun vielä heitit sen hyvän tutkimuksen väsymisen syistä...
Ei minulla teiden parantamista vastaa ole mitään. Miksi olisi?
slowgear:
Jos tiellä taas sattuu onnettomuuksia tavallista enemmän niin rajoitusten laskemisen sijaan myös tien kuntoa tai välityskyvyn riittävyyttä pitää parantaa vastaamaan tien liikennemääriä siten, että tien turvallisuus ko. liikennemäärillä säilyy vähintään keskimääräisellä tasolla, mikä taas puolestaan parantaa keskimääräistä turvallisuustasoa.
Aikamoista johtopäätösten ilotulitusta!!
Entäs autoilijoiden asenteet, niissä ei koskaan ole muuttamista? Ne useimmiten on onnettomuuksien aiheuttajana mukana, poislukien sairaskohtaukset (joihin harva voi vaikuttaa).
slowgear:
Se että aina vaan läiskitään pienempää kylttiä tienposkeen, joka on Kumppanin mielestä ainoa oikea tapa parantaa liikenneturvallisuutta
Missä olen näin kirjoittanut? En muista kenenkään tässä säikeessä olleen vaatimassa nopeusrajoitusten laskemista! Tosin säikeellä on pituutta jo 19 sivua, voipi muisti hämätä...
slowgear:
.....kasvattaa matka-aikoja ja sitä kautta niitä kolareita, jotka aiheutuvat muista syistä kuin oikean tilannenopeuden ylityksestä.
Mahtava yhteenveto!!
Ja semanttinen väistely-yritys: mitäs se tutkimus kertoikaan niistä väsymissyistä ja ehkäisykeinoista ja suosituksista?
Olikos se niin, että väsyneenä ajamisen lisäksi olit huolissasi sairaskohtauksista? Väitätkö nyt edelleen vakavissasi, että on parempi kiiruhtaa maantiellä että ehtii saamaan sairaskohtauksen jossakin muualla? Sitähän myös tuolla summasummarumien äidillä tarkoitit, aiempaan kirjoitteluusikin viitaten?
Pelkästään noihin kolmeen asiaan panostamalla eli vähentämällä itsemurhien, rattijuoppojen ja sairaskohtausten määrää saataisiin samalla rahalla, joka nykyään käytetään ajonopeuksien valvontaan, sellaisia tuloksia, jotka vaikuttaisivat paljon merkittävämmin esim. liikennekuolemien määrään kuin ajonopeuksien muutaman kilometrin pudotus.
Tarkoitatko nopeuden pudotuksella "todellisia" nopeuksia, vai rajoituksia?
Nopeusrajoitusten laskemisesta seuraavaa todellisten nopeuksien lievempää laskua. 20km/h rajoituksen lasku kun ei laske keskinopeuksia lähellekään 20km/h tunnissa.
Molempia tarvitaan, eikö vain?
Ei tarvita, tolpparahoilla lisää poliiseja tienpäälle niin turvallisuus paranee. Tolpat kun eivät rekisteröi kuin vain yhden ainoan liikenneturvallisuutta uhkaavan tekijän rikkomisen kun taas ihmissilmä&tutka havaitsee myös myös muut.
Ja "rahastuautomaatit" ovat yleisesti käytössä, maailmanlaajuisesti. Poikkeaako Suomi niiden käyttämisessä jotenkin?
Ei ilmeisesti poikkea, kaikkialla niistä hyötyy enemmän valtion kassa kuin liikenneturvallisuus.
slowgear:
Kukahan se on yleistyksen mestari täällä, henkilö joka ei esim. näe mitään hyötyjä ajonopeuksien nostamisesta ja matka-aikojen lyhentymisessa sitä kautta?
...unohdit mainita teiden parantamisen, joka edesauttaa ajonopeuksien nostamista.
Koska nyt joka välissä tunnet tarvetta tarttua tähän asiaan niin tarkennetaan sen verran, että teiden parantamisella tarkoitan sitä, että Suomeen pitäisi rakentaa kattava moottoritieverkosto, joka mahdollistaisin ihmisten ja tavaroiden pääsyn turvallisemmin ja nopeammin perille, ja samalla siirtäisi suuren osan raskaasta liikenteestä kapeilta 50-60 luvun maanteiltä kunnon teille.
Minä en olekaan nukahtamaisillani Tre-Hki -välillä, niinkuin sinä... Jos on tuolla matkalla muutenkin laskennallisesti n. 2h, parhaalla mahdollisella tievaihtoehdolla mitä Suomesta löytyy, niin ei 5 tai edes 10 min "laatuaikaa" lisää tunnu minulle missään. Ihan oikeasti.
Sinussa taitaa olla tuota saivartelijan ja pilkun...sijan vikaa? Montakos kertaa olet ajanut tuon välin 80km/h nopeudella, josta yhteydestä tuon asian näppärästi irroitit?
Vielä kun se saattaa huveta vaikka ekojen valojen ruuhkassa jne. Meillä on mittakaavakysymys keskenämme. Jonka sinä olet kyllä asettanut, mutta et huomaa vieläkään. Lisäksi kun vielä heitit sen hyvän tutkimuksen väsymisen syistä...
Se ero saattaa myös kasvaa niissä ekoissa valoissa...
slowgear:
Jos tiellä taas sattuu onnettomuuksia tavallista enemmän niin rajoitusten laskemisen sijaan myös tien kuntoa tai välityskyvyn riittävyyttä pitää parantaa vastaamaan tien liikennemääriä siten, että tien turvallisuus ko. liikennemäärillä säilyy vähintään keskimääräisellä tasolla, mikä taas puolestaan parantaa keskimääräistä turvallisuustasoa.
Aikamoista johtopäätösten ilotulitusta!!
Missä kohtaa tuota päättelyketjua putosit kyydistä? Otetaanpa yksinkertaistettu esimerkki, käytetään sellaisia lukuja, ettei jouduta käyttämään hankalia murto- tai desimaalilukuja. On kaksi samanlaista tietä, A, jossa sattuu 4 kolaria vuodessa ja B, jossa sattuu
8 kolaria vuodessa. Keskimäärin teillä tapahtuu siis 6 kolaria vuodessa, vielä mukana? Jos nyt B:tä parannetaan niin että siellä saadaan kolarien määrä putoamaan keskiarvoon eli 6:een uudeksi keskiarvoksi tulee 5, joka on siis vähemmän kuin alkuperäinen 6. Eli kokonaisturvallisuus saatiin paranemaan kun yhtä ongelmatietä parannettiin.
Entäs autoilijoiden asenteet, niissä ei koskaan ole muuttamista?
Tottakai on, mutta suuri osa kolareista aiheutuu muusta syistä kuin autoilijoiden asenteista. Vaikka suomen jokainen autoilija alkaisi huomisesta lähtien ajaa pilkulleen nopeusrajoitusten mukaan ja kaikkia sääntöjä noudattaen, niin teillä tapahtuisi edelleen kolareita virheelisten arviointien, sairaskohtausten, alkoholiongelmien, itsemurhien jne. vuoksi lähes entiseen malliin.
slowgear:
.....kasvattaa matka-aikoja ja sitä kautta niitä kolareita, jotka aiheutuvat muista syistä kuin oikean tilannenopeuden ylityksestä.
Mahtava yhteenveto!!
Kiitos, niin minustakin.
Ja semanttinen väistely-yritys: mitäs se tutkimus kertoikaan niistä väsymissyistä ja ehkäisykeinoista ja suosituksista?
Luepa kuule vaikka tästä tuoretta tutkimustulosta Suomessa:
Tuossa tutkimuksessa todetaan, että vuorokaudenajoista aamuyö ja iltapäivä (klo 14-19) on pahimmat väsymyksen kannalta eli todennäköisyys nukahtaa rattiin on suurimmillaa n keskivertoautoilijalla töistä palattaessa. Eli taaskaan ei ole mitään syytä vähätelle sitä kuinka kauan työmatka kestää.
Toisessa kohtaa mainitaan, että väsymystapahtumaan (nukahtaminen tai läheltä piti) joutuneiden joukosta 40% kuljettajista arvoi tylsän ja yksitoikkoisen ajon ja 32% pitkän ajomatkan vaikuttaneen tapahtumaan. Minusta aika merkittäviä prosenttiosuuksia kun puhutaan niistä taustatekijöistä jotka aiheuttavat ison osan kolareista.
Olikos se niin, että väsyneenä ajamisen lisäksi olit huolissasi sairaskohtauksista? Väitätkö nyt edelleen vakavissasi, että on parempi kiiruhtaa maantiellä että ehtii saamaan sairaskohtauksen jossakin muualla? Sitähän myös tuolla summasummarumien äidillä tarkoitit, aiempaan kirjoitteluusikin viitaten?
Nimenomaan, parempi saada se sydäri kotisohvalla kuin kuskinpukilla. Ja mitä enemmän joutuu istumaan ratissa sitä vähemmän aikaa jää sohvalla makoiluun, joka taas kääntää tuota suhdetta liikenneturvallisuuden kannalta väärään suuntaan. Edelleenkään en ole nähnyt kenenkään esittävän mitään todisteita siitä, että pidempi aika auton ratissa vähentää nukahtamisriskiä tai sairaskohtausriskiä. Esittäisitkö vihdoinkin sellaisen?
Noin yleisesti liikenneturvallisuuteen liittyen olisi joskus ihan mielenkiintoista nähdä sellainenkin tutkimus, jossa liikenneonnettomuuksiksi laskettaisiin kaikki ulkoilmassa tapahtuvat liikkumiseen liittyvät onnettomuudet, myös liukastumiset. Tällöin tosin pitäisi ehkä puhua liikkumisonnettomuuksista.
"Ulkosalla sattuu vuosittain noin 70 000 sairaanhoitoa vaativaa kaatumista, niistä suurin osa on liukastumisista johtuvia vammoja.
Kaksi kolmasosaa kaatumisissa loukkaantuneista on jalkamiehiä, kolmannes pyöräilijöitä. Esimerkiksi vuonna 1997, kuolemaan johtavia kaatumisia oli 1031. "
Mielenkiintoisia lukuja, ilman autoa tapahtuu siis lähes kymmenkertainen määrä henkilövahinko-onnettomuuksia kuin auton kanssa ja niihin kuolee kolme kertaa niin paljon ihmisiä. Polkupyörällä tapettiin lähes yhtä monta ihmistä kuin autolla ja omin jaloin ilman moottorin apua hengestä pääsi kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin kaikissa auto-onnettomuuksissa. Jos arvioidaan että ihmiset liikkuvat jalan kaksi kilometriä keskimäärin päivässä (varmuuden vuoksi yläkanttiin) eli 10 miljardia kilometriä ja siihen kuolee 700 henkeä ja 50 miljardin autokilometrin matkalla kuolee 300 niin jalankulku on ilman autoliikennettäkin jo 10 kertaa vaarallisempaa kilometriä kohden kuin autoliikenne ja kulutettua aikaa kohden yhtä vaarallista. Kaiken järjen mukaan ja näiden tilastojen valossa jokaiselle kadulla juoksevalle tai liukkaita kenkiä käyttävälle pitäisi ilmeisesti lätkästä heti sakko kouraan ja määrätä vähintään kypärä ja kyynär- ja polvisuojat. Mut mitäs näistä, ittepähän läks, vai mitä?
Osapuilleen. Liikenteessä pitäisi huomioida että jos samassa autossa matkustaa muitakin on kuljettaja vastuussa matkustajista. Jos yksin ajaa niin kuljettaja on vastuussa siitä ettei häiritse ajamisellaan muita tai törmää muihin liikenteen osapuoliin.
Jos ajaa metsään ja kukaan muu kuin kuljettaja itse ei vahingoitu niin se ei ole kovin tärkeä juttu muutoin kuin se että vakuutusmaksuihin kohdistunee korotuspaineita.
Kiitos taas. Kannattaa todellakin myös sinun lukea tämä Slowgear! Älä enää luettele prosentteja siitä, mitä on aiheutunut ja missäkin suhteessa, vaan miten ne olisivat tutkimuksen mukaan vältettävissä! Unohdit sen edellisenkin kanssa...
Asenteista puheenollen, tässä lainauksia tutkimuksesta:
Asenteet osoittavat keskittymistä enemmänkin lain
rikkomisen välttämiseen kuin ajokunnosta huolestumiseen....
.....Tieto väsyneenä ajamisen vaaroista oli sekalaista...
.....suomalaiset arvioivat väsymyksen vähemmän tärkeäksi
tieliikenneonnettomuuksien aiheuttajaksi...63,1 % vastaajista oli sitä mieltä, että ajoneuvon kuljettamisen yli 24 tunnin valveillaolon jälkeen ei tulisi olla lailla rangaistavaa....
Ei tähän kannata kopsata koko tutkimuksen johtopäätöstä, se on kaikkien tarkistettavissa sivulta 39 alkaen, siis otsikolla 5. Johtopäätökset ja suositukset.
"Aja nopeammin, ehdit perille, et nukahda"? "Tiet ovat huonossa kunnossa?" Ei, ei tässäkään....sori
Miten tämäkään tutkimus sitten, eri kuin viimeksi siis, tukee sinun kuningasteoriaasi? Poikkeuksien poikkeuksia kun tilastoissa ei lasketa.
slowgear:
Edelleenkään en ole nähnyt kenenkään esittävän mitään todisteita siitä, että pidempi aika auton ratissa vähentää nukahtamisriskiä tai sairaskohtausriskiä. Esittäisitkö vihdoinkin sellaisen?
Äläkä jää odottelemaankaan! Eihän kukaan, edes minä, ole yrittänytkään todistaa päinvastaista kuin sinä, höhh!
Iku-Turso:
Mitäs ihmeellistä tässä on!?
Niin kauan mitä olen täällä satunnaisesti pyörinyt on Herbertin kanta pysynyt samana.
Sinulla itselläsi taitaa olla vakavia asian tulkinta ongelmia!
Poistaisivat nyt nämä talvirajoitukset mahdollisimman nopesti niin ylinopeudetkin vähenisivät.Jos Tiehallinto osaisi suuressa viisaudessaan ilmoitta jo pari viikkoa etukäten milloin taas sulkeat Helsinki-Turku tein tunnelit ,niin osaisi vähän suunnitella etukäteen matkojansa.Luulisi tulevan veronmaksajille kalliiksi kun tälläista miljardiprpjektia ei saada tehokkaaseen käyttöön.Sen kanssa on jo sählätty 40 vuotta.
Mistähän se johtuu kun tähän kirjoitusosastoon tuleva teksti on niin mahdottiman pientä,ettei sitä kunnolla näe ja näinollen tulee kirjoitusvirheitä.En ole köytyänyt konstia millä sen voisi suurentaa.
ogvarius:
Nytkö sitten kannattaa ihan loppumetreillä hosua hirveästi kun hommaa on vuosikymmeniä väännetty? Yksikin turvalaiteviasta johtuva onnettomuus tunnelissa tulee kyllä kalliimmaksi kuin muutama käyttökatko tässä käyttöönottovaiheessa, joka vielä on menossa.
ogvarius:
Jos sinulla on Vista, niin pidä alhaalla vasemmalla näppäimistössä olevaa Ctrl näppylää ja samalla voit pyörittää hiiren rullaa jompaan kumpaan suuntaan, niin tekstit pienenee tai suureneepi.
Useimmilla on vielä talvirenkaat alla ja ne eivät ole kesärenkaan veroiset. Ylinopeus tarkoittaa että ajetaan sallittua nopeampaa vauhtia jolloin mm. jarrutusmatka pitenee.
Turvavälisääntökin on niin monella hakusessa että nopeusrajoitus on vilkkaassa liikenteessä yläkantissa siihen nähden mikä on turvallista.
Ok. Minä taas kritisoin tuota yleistynyttä tapaa joustaa nopeuksissa ylöspäin. Joka ei sinänsä yksilön kohdalla paljon venettä keikuta, mutta joukkovoimana kaataa sen. Väärien ajotottumusten kumuloituminen liikenteessä heijastuu sitten haitariliikkeeksi, jonoiksi, takapuskurin nuuhkimiseksi eli painostukseksi, järkeviksi ja järjettömiksi ohituksiksi ja yleisen lainkunnioituksen rapautumiseksi. Jos jokainen yksilö auton ratissa päättää itse sopivan ajonopeuden, käyttäen liikennemerkkiä vain ohjeellisena ehdotuksena, katoaa yhteisöllisestä liikenteestä ennustettavuus, sujuvuus.
Vaikkapa lapsi, joka seisoo suojatien edessä ja yrittää hahmottaa autojen nopeuksia. Uskaltaakseen mennä tien yli jos kohti tulevien autojen nopeus vaihtelee 35:stä 60:een km/h on pienen ihmisen juostava ja toivottava parasta. Nopeusrajoituksen mukaan tai alle autoilevan on helpompi havaita este ja mahdollista pysäyttää auto ennen törmäystä. Kuudenkympin vauhdissa molemmat ovat jo vaikeampia, jos ei mahdottomia. Joka ei usko, niin fysiikan kirja käteen.
En väitä ylinopeuden aiheuttaneen esim. viikon sisällä tapahtuneita suojatieonnettomuuksia: sokea jäi opaskoiransa kanssa auton alle, rollaattorilla suojatietä ylittänyt vanhus tuli yliajetuksi. Mutta yleinen piittaamattomuus liikennesäännöistä, vastuuttomuus muista liikkujista (kuin korkeintaan toisista autoilijoista) lisää tällaisia vahinkoja. Mielestäni samat ihmiset jotka ajavat maantiellä ylinopeutta tekevät sitä samaa myös taajamassa, kaupungin kaduilla, ja päinvastoin. Vaikka muuta väittävät. Ainakin koulun kohdalla hidastan itsepetosta, väitän. Tämä ei kohdistu sinuun, Herbert, vaan siihen epäilemättä sankkaan joukkoon, joka pitää liikennesääntöjä vastenmielisenä holhouksena, perustelemattomana viranomaisten mielivaltana.
En keksi mitään muuta syytä kuin kuvitellun kiireen tälle maan tavalle ajaa tilanteessa kuin tilanteessa ylinopeutta. Illuusion siitä, että elämä pitenee kun ajaa nopeampaa. Kun se lisää jo muutenkin liikenteessä piilevää riskiä elämän äkkinäiseen päättymiseen. Evoluutiobiologit sanovat, että siinä missä ennen piti pelätä susia nykyään pitäisi kavahtaa autoja. Liikenne on välttämätöntä ja väistämätöntä toimintaa. Samoilla säännöillä, ilman sooloilua se vain sujuisi paljon turvallisemmin. 400 ihmistä vuodessa, Suomen kokoisessa maassa, on liian iso luku uhrattavaksi liikenteen Molokin kitaan. Ylinopeus on yksi, aivan turha riskinlisäys kaiken muun inhimillisen töppäilyn ja väärinarvioinnin lisäksi, päälle.
Toleranssia ei sen vuoksi voi pitää nykyisenä, tai löysätä entisestään, vaan sitä pitää kiristää sellaiseksi, että kurittomat kuljettajat oppivat taas ajamaan sääntöjen mukaan. Joustavat alaspäin, jos tilanne niin vaatii, ylöspäin vain ohituksen ajaksi, jos tilanne niin vaatii. Entisissä itäblokin maissa on tapahtunut dramaattisia muutoksia turvallisempaan liikkumiseen, kun liikenteen valvontaa on kiristetty äärimmilleen. Minusta tuntuu, että Suomikin kuuluu henkisesti näihin entisiin itäisiin maihin. Samat keinot purevat siis täälläkin.
Syitä on esim. että nopeampi ajo on kivempaa, ei haluta ajaa hitaammmin kuin lauma, tunne siitä mikä on oikea ajonopeus (autoilijan kannalta, ei liikenteen), ei tiedetä että kaasupolkimella säädetään bensankulutusta vaan luullaan että tehokkainta energiansäästöä on hehkulamppujen vaihto loisteputkiin.
Kiireellä ei välttämättä ole mitään tekemistä ajonopeuden kanssa, kiire vaatisi etukäteen laaditun aikataulun.
Iku-Turso:
Noin juuri. Vauhti ei sinänsä ole syy tai mikään muukaan, mutta yhdistettynä meihin törppöileviin ihmisiin tunaroinnit ovat osoittautuneet loppumattomaksi luonnonvaraksi. Herbert mielellään sanoo, että 81km/h ei voi olla sen kummempi kuin 80km/h ja tuolla logiigalla 82km/h ei voi olla kummempi kuin 81km/h jne.. ja 143km/h ei voi olla kummempi kuin 142km/h ja ylärajaa ei tuolla lailla tule eikä ole. Viranomaiset ovat kuitenkin vetäneet rajan jonnekin ja nyt se on siellä missä on elikkä on annettu suurimmat sallitut nopeudet. Aina tulee olemaan ihmisiä joiden mielestä ne ovat vääriä aivan riippumatta minkä suuruisia ne ovat. Kun yhtäälle kumartaa niin toisaalle pyllistää.
Iku-Turso:
Siksipä juuri nykyisen autoilijoita syyllistävän linjan sijaan pitäisikn panostaa enemmän liikenneympäristön turvallisuuteen niin että onnettomuuksien tapahtuminen riippuisi mahdollisimman vähän ihmisten tekemien arviointivirheiden määrärästä. Väsyneet ihmiset kun tekevät lisäksi vielä enemmän arviointivirheitä kuin virkeät, niin olisi parempi että autoilija olisi mahdollisimman vireässä kunnossa kun hän saapuu autollaan sellaiseen liikenneympäristöön, jossa hän joutuu tekemään paljon arviointeja. Eli sama konkreettisemmin: jos autoilija pistetään maantiellä köröttelemään puuduttavaa nopeutta niin hän taajamaan saapuessaan ei välttämättä ole siinä vireystilassa, missä arvioinnit osuu parhaiten nappiin.
Eiköhän se ole aika itsestäänselvä asia, että jos rajoituksia aina vaan läiskitään lisää on olemassa riski, että jos rajoitusten kohteet eivät koe lisärajoituksia tarpeellisina/kohtuullisina/asiallisina he alkavat ennen pitkään viitata kintaalla myös aiemmille tarpeellisiksikin koetuille rajoituksille. Eli mitä enemmän turhia "ihan varmuuden vuoksi" rajoituksia säädetään sitä piittaamattomammin tielläliikkujata suhtautuvat kaikkiin rajoituksiin.
Tuo on vain sinun mielipiteesi, joka ei kuitenkaan välttämättä tai automaattisesti pidä paikkaansa tosiasioiden kanssa. Ja jos asia olisikin noin niin ehkäpä siihen voisi vaikuttaa sillä, että auktoriteetit alkaisivat painokkaammin tarkastella taajamanopeuksia.
Miksi muuten lähes tulkoon kaikki nopeuskamerat sijaitsevat valtateillä eikä kaupungeissa? Eikös tästä välity sellainen signaali, että nopeusrajoituksien noudattamisella ei ole niin väliä kaupungissa kuin suurimman osan vuorokaudesta tyhjänä olevillä maanteillä?
Ei se elämä pitene tietenkään, mutta muuhun elämiseen käytettävissä oleva osuus siitä elämästä kasvaa. Ellei sitten elämäntehtävä ole istua auton ratissa.
Jossain aiemmassa keskustelussa esitin laskelman, jota kukaan ei kiistänyt ainakaan silloin, että suomalaisella autoilijalla on alle 1% riski kuolla auton ratissa eikä edes jatkuva lievällä ylinopeudella ajo nosta sitä riskiä yli 1%:n. Siihen verrattuna riski kuolla liukastumalla ja kaatumalla on 2,5 kertainen eli saa olla melkoinen kaahari, että pääsisi hengestään todennäköisemmin auton ratissa kuin autoon noustessa tai sieltä muihin touhuihin siirtyessä.
Suomessa kuolee nykyisin n. 300 henkeä vuodessa liikenteessä ja tuona aikana autossa istutaan yli miljardi tuntia eli kuolleita syntyy keskimäärin 1 yli 3 miljoonaa autolla ajettua tuntia kohden. oisaalta Suomessa kuolee noin 50 000 henkeä vuodessa ja kun suomalaisia on 5,3 miljoonaa ja vuodessa on tunteja 8760 (=> 46 miljardia elintuntia vuodessa) niin noista saadaan keskimääräiseksi kuolleisuudeksi 1 vajaata yhtä miljoonaa elettyä tuntia kohden. Eli todennäköisyys kuolla suomessa juuri liikenteessä on vain noin neljäsosa verrattuna keskimääräiseen. Kuinkahan paljon turvallisempaa liikenteen vielä pitäisi olla, jotta Iki-Tursokin olisi tyytyväinen suomalaiseen liikenneturvallisuuteen?
Nopeusrajoitukset on porastettu 10 km/h välein 80 saakka (70 tosin on harvinainen), sen jälkeen 20 välein. Aika iso haarukka kun välistä puuttuu 90 ja 110 sekä kaikki 5 km/h porrastukset.
Sitten pitää vielä muistaa mittarivirheet ja se että vakionopeussäädin taitaa olla harvinaisempi turvallisuusväline kuin ESP uusissa autoissa.
Molempia tosin voi käyttää väärin eli eivät nekään ihmeitä tee.
Jos nopeusrajoituksen nostaa tärkeimmäksi turvallisuustekijäksi on vakionopeussäädin oiva keino pitää oma nopeus vakiona vaikka edessä liikenne ajaisi nopeammin tai takaa joku hiostaa. Toki hiostaja voi olla tekemässä miljardiluokan yrityskauppaa (henkilöautolla liikkeellä helikopterin sijaan?) jolloin voi esiintyä paheksuntaa kun estää liikennettä..
slowgear:
Kerro vielä todennäköisyys henkilö- ja omaisuusvahinkoon sekä sairastua liikenteen hiukkas- ja pölypäästöjen vuoksi? Pöly tulee kyseeseen lähinnä siksi että pölyisellä tiellä pitää ajaa todella hitaasti.
Ota kantaa vielä sujuvuuteen eli onko yhtä ok tulla kolmion takaa toisen auton eteen kuin suojatiemerkin takaa jalankulkijan eteen?
Tulisiko rattiin nukahtanut kuljettaja tuomita 63 § perusteella rattijuopumukseen verrattavasta rikoksesta?
lawnmover:
No minulle ei ole mitään tarvetta toistaa samoja asioita moneen kertaan kuten joillain muilla näyttää olevan. Ja toisin kuin sinulla, minulle ei ole mikään ongelma se, että suomen tieliikenne on niin turvallista kuin se kiistatta tilastojen valossa on. Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaisen henkeä uhkaa monta monituista muutaa paljon merkittävämpää uhkaa kuin liikenne.
Kumpikaan ei ole minusta ok, varsinkaan jos siitä aiheutuu vahinkoja tai vastapuolelle kohtuuttomasti haittaa. Toisaalta se päätietä ajava tai suojatielle astuva voi aivan hyvin osaltaan parantaa liikenteen sujuvuutta joustamalla hieman omista oikeuksistaan eli jos näkee kaukana edessä päätielle pääsyä odottavan niin voi pikkasen hiljentää niin että sivutieltä tuleva pääsee paremmin kääntymään päätielle.
Jos siitä aiheutuu vahinkoja niin miksei? Ainakin väsymyksen vaaroista tulis pitää yhtä kovaa rummutusta kuin ylinopeuden vaaroista on perinteisesti pidetty.
Mistä olet päätellyt että se olisi minulle ongelma? Minulle on paljon merkitystä myös välillä "läheltä piti - kuolema". Ajattele esimerkki jossa liukastut ja sinulta murtuu kitarakäden ranne. Eikö sillä olisi merkitystä kun et kerran kuollut siihen (paitsi jos jätät sen hoitamatta jne.)?
Nykytasosta on varaa parantaa, sen verran huonoja esityksiä näkee päivittäin (sivullisena tilanteeseen).
lawnmover:
No onhan se nyt jonkun tason ongelma, jos siitä pitää koko ajan tehdä numeroa ja voivotella kuinka huonosti asiat liikenteessä on ja että aina vaan pitää saada lisää rajoituksia kaikkien entisten lisäksi vaikkei niitäkään kaikkia kukaan ehdi valvomaan.
slowgear:
Ensinnäkin, et ole vastannut siihen tutkimuksesta tekemääni kysymykseen ja huom! tyhjentävästi: miten sen ohjeet ja suositukset tukevat tätä kuningasajatustasi?
Varsinkin kun moottoritiellähän (parasta mitä Suomesta löytyy) saat jo nyt ajaa "haluamallasi nopeudella", kuten kirjoitit! Eikö nopeusrajoitus oikeasti riitä? Ja etenkin kun sinun esimerkeissäsi kyse ei ole vielä ollut muusta kuin että palaveri väsytti.
Että sinä siis jaksat....!?!?!??!
slowgear:
Kerropas nyt selvyyden vuoksi, onko meille tulossa joitakin "lisärajoituksia", jotka rassaavat olemassaolevia jo? Niissäkin kun olisi pysymistä...
Onko olemassa joku "optimaalinen tasonnosto"?
slowgear:
Pata kattilaa soimaa....
slowgear:
Mikä mielestäsi viittaa siihen, etteikö tästä asian laidasta oltaisi säännöllisesti jo huolestuneita, vaikkapa lehdistössä? Se liittyy samaan keskusteluun punaisia päin ajamisesta, suojatiekäyttäytymisestä jne.
slowgear:
"Tuo on vain sinun mielipiteesi, joka ei kuitenkaan välttämättä tai automaattisesti pidä paikkaansa tosiasioiden kanssa."
Kaupungeissa on alettu suosia nopeusnäyttöjä, oliskohan tämä sitten sellainen "toisenlainen lähestymistapa", kun kerran maantiellä olevat kamerat ottavat autoilijoita pattiin? Ehkäpä, mutta minun mielestäni oikein hyvä vaihtoehto.
slowgear:
Eihhh...Slowgear hyvä. Liikenteessä säästynyttä aikaa ei voi laittaa possuun kuten kolikoita. Ja en ole huolissani sinun tekemiesi matkojen perusteella, että menetät elämänlaadustasi jotakin...
slowgear:
Tiedätkö mikä on riskin määritelmä? Jotakin saattaa tapahtua, jotakin ei tapahtunut kuitenkaan, tai jotakin oikeasti tapahtuu.
Myös sinun kohdallasi! Aina ei lähde henki, mutta sattuu fyysisesti, loukaantuu pysyvästi...
Ja jos tuo 1% on niin pieni riski kuolla liikenteessä, että "hälläväliä" niin miksi teet elämää suuremman riskin väsyneenä ajamisesta sitten? Senhän pitäisi olla vain pieni osa sitten tuosta 1%sta! Mitätön juttu siis!
Tai jos kuolonriski on 1%, niin mitä onkaan (vakavasti) loukkaantumisen riski-%:t. Eikös ne kaikki riskit summata yhteen joka tapauksessa.
slowgear:
Valvonta, tai sen puute on kyllä ongelma! Siksi, etten epäile hetkeäkään, että mikä tahansa rajoitusten korottaminen tapahtuisikin, se riittäisi joillekin vain kuukaudeksi! Sitten naristaisiin taas, kun on niin hidasta. Ja kun ei ole valvontaa, niin ajetaan huoletta "vähän ylinopeutta".
Vähän sama kuin se, ettei liksankorotus tunnus monillakaan missään puolen vuoden päästä, "liian vähän tuli", aina....
Toisekseen, onko sinulle itsellesi joku hienompi nimitys sille, kun valittelet että liikenteessä on asiat huonosti, kuin "voivottelu"? Vai mistä asiasta sinä puhut, jollet liikenteestä??
slowgear:
Jaa, tehdä numeroa. Eikös keskustelupalstan idea ole että keskustellaan asiasta. Tosiasia on että esim. turvavälit eivät ole kolmen sekunnin luokkaa vaikka niiden pitäisi olla. Tosiasia on että rajoituksenmukaisella nopeudella tulee ohitetuksi eli rajoitusnopeus ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Lisärajoituksia en ole esittänyt vaan perustellut miksi nykyisiä pitäisi noudattaa. Valvontaa en kaipaa vaan olisi hienoa jos ajokortinhaltijat noudattaisivat annettuja oppeja. Vaikka tietysti asia on niin että jos tällä palstalla on sanotaan 100 lukijaa niin eipä tuo riitä muuttamaan asioita.
Et kertonut vielä kantaasi henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, onko niitä nyt sopivasti, liikaa vaiko liian vähän?
Minun mielestäni niitä voisi helposti vähentää jos ajaminen otettaisiin vakavasti.
lawnmover:
Turvaväleistä voidaan kyllä keskustella mutta luulen että kyse oli nopeuksista.
Se olisi hienoa että kortilliset ajaisivat oppien mukaan, mutta edes perusasiat ei tahdo pysyä muistissa nopeuksista puhumattakaan.
Kaikkia onnettomuuksia pystyttäisiin parantamaan roimasti noudattamalla liikennesääntöjä, lähes kaikki onnettomuudet johtuvat kuljettajan aiheuttamista virheistä ja ehkä suurin niistä on välinpitämättömyys muista.
ritsa:
Olennaista nopeuksissa on että ne vaikuttavat turvavälin mittaan koska reagointi + jarrutusmatka pitenee vauhdin kasvaessa. Ei ollut uusi juttu mutta kertasin sen koska nopeushan on liikenteen edellytys, jos sitä ei ole puhutaan pysähtymisestä tai pysäköimisestä.
Iku-Turso: " Väärien ajotottumusten kumuloituminen liikenteessä heijastuu sitten haitariliikkeeksi, jonoiksi, takapuskurin nuuhkimiseksi eli painostukseksi, järkeviksi ja järjettömiksi ohituksiksi ja yleisen lainkunnioituksen rapautumiseksi."
Siinäpä ongelma onkin, että ylinopeutta pidetään mainitsmiesi ongelmien syynä. Voin ajaa ylinopeutta, mutta saavuttaessani edellisen todeta, ettei tässä tilanteessa ylinopeudesta olekaan hyötyä ja ajaa kiltisti muiden mukana. Jos joku tekee järjettömiä ohituksia, roikkuu, painostaa tai tekee jotain muuta yhtä fiksua, ei se lopu rajoitusten mukaan ajamalla. Aina on niitä, jotka ajavat alle suurimman sallitun ja suurinta sallittua ajamalla voi painostaa tai roikkua kuten ennenkin. Tai vaikka ajettaisiin molemmat suurinta sallittua. Pois tieltä!
"Jos jokainen yksilö auton ratissa päättää itse sopivan ajonopeuden, käyttäen liikennemerkkiä vain ohjeellisena ehdotuksena, katoaa yhteisöllisestä liikenteestä ennustettavuus, sujuvuus."
Rajoitus on minulle vain yksi pieni osa siitä, minkä perusteella valitsen nopeuteni. Liikennetilanne (=muut) vaikuttaa vähintään yhtä paljon. Jos muut ajaa hitaasti, ajan minökin. En yritä puskea väkisin omalla nopeudellani. Jos tähän ei pysty, on tiedossa pahoja ongelmia, joita pitäisi ratkaista muilla keinoin kuin rajoituksilla ja niiden valvonnalla.
"Vaikkapa lapsi, joka seisoo suojatien edessä ja yrittää hahmottaa autojen nopeuksia. Uskaltaakseen mennä tien yli jos kohti tulevien autojen nopeus vaihtelee 35:stä 60:een km/h on pienen ihmisen juostava ja toivottava parasta."
Suojatie voi olla rajoitusalueella 60 km/h, tietyissä tilanteissa jopa 70 km/h. Miten siitä voikaan päästä yli?
"Nopeusrajoituksen mukaan tai alle autoilevan on helpompi havaita este ja mahdollista pysäyttää auto ennen törmäystä. Kuudenkympin vauhdissa molemmat ovat jo vaikeampia, jos ei mahdottomia. Joka ei usko, niin fysiikan kirja käteen."
Ei tarvi kaivaa fysiikan kirjoja, tottahan tuo on mitä sanot. Mutta mikä on riittävän alhainen nopeus?
"Mielestäni samat ihmiset jotka ajavat maantiellä ylinopeutta tekevät sitä samaa myös taajamassa, kaupungin kaduilla, ja päinvastoin. Vaikka muuta väittävät."
Saattaa olla. En tiedä, kun en voi vertailla muiden ajotapoja eri olosuhteissa. Sen tiedän, että itse saan 40 km/h alueella aina jonon perääni. Maantiellä en saa. Mutta tuo johtuu vain siitä, että 40 km/h alueella ajetaan yleisemmin ja enemmän ylinopeutta kuin maantiellä.
"Entisissä itäblokin maissa on tapahtunut dramaattisia muutoksia turvallisempaan liikkumiseen, kun liikenteen valvontaa on kiristetty äärimmilleen."
Minä en osaa sanoa, kuinka äärimmilleen valvonta on viety. Sen tiedän, että lähtötaso turvallisuudessa on ihan toista luokkaa kuin meillä. Vähän sama, jos 120 kiloinen kaveri laihduttaisi 5-10 kg. Ei vaadi paljon, mutta teepä sama temppu 80 kiloisena. Ei onnistu ihan helposti.
"Minusta tuntuu, että Suomikin kuuluu henkisesti näihin entisiin itäisiin maihin. Samat keinot purevat siis täälläkin."
Edellisen esimerkin valossa en olisi ihan varma. Tai varmaan puree, mutta onko se hyvä tapa toimia, siitä en ole vakuutunut. Kun ollaan kovemmalla tasolla kuin ennen, tarvitaan uusia keinoja. 120 kiloinen laihtuu, kun syö vähemmän. 80 kiloisen kannattaa tehdä muutakin.
Herbert:
Suomi kuuluu liikenneturvallisuuden suhteen aivan Euroopan kärkimaihin jos mitataan liikennekuolemia suhteessa ajosuoritteeseen.Meillä kuolee 7.4 ihmistä vuodessa miljardia ajokilometriä kohden.Meitä edellä ovat Alankomaat suhdeluvulla 6,Ruotsi6,3 Englanti 6,7 Norja 7,2 EU:n keskiarvo on 13,1.Entisistä itäblokin maista Slovakiassa kuolee 45 ja Baltiassa 58.9 ihmistä per miljardi ajokilometriä.(läde European traffic safety council 2004)Lisäksi meillä ajaa EU:n lainkuuliaisin autokansa START RE tutkimuksen mukaan joka tehtiin 23:ssa maassa.Meidän osuuden teki VTT.(lähde Hesari 05.01.2005)
lawnmover:
Mistä näitä SIKIÄÄ?
Suomen kesärajoituksetkin on niin alhaiset että sileillä talvigummeillakin voi ajaa turvallisesti sulalla tiellä!
Kyllä tosiaan toiset täällä näyttävät kaipaavan kovasti vanhaa DDR-mallia, eli lisää valvontaa pitää saada ja varmaan vielä kansalaisille mahdollisuus ilmiantaa nimettömästä kanssa-autoilijat pienimmästäkin liikennerikkeestä.
Metsähaka:
slowgear:
Yleistyksiä ja kärjistyksiä on kiva heitellä, ei siinä mitään. Parempia ehdotuksia siis?
Ääripäinä lienevät tämä joku "DDR-malli" (olikos siellä jotenkin ankarampaa tuo liikennevalvonta?) tai "kuin pellossa eläminen", vai mitä? Tavoitteeksi liikenteessä on asetettava...niin, mitä oikeastaan, kertokaapas?
Esimerkkeinä täältä poimituista keskusteluista vaikkapa "näkyvää valvontaa pitäisi lisätä" kuulemma, toisaalta "tolppia kuitenkin vähentää". Siis kumpaa halutaan noin periaatteellisesti: valvontaa vai ei valvontaa? Mikä on "oikea taso"? Miksi tekninen valvonta on kammotumpaa kuin oikeat poliisit? Samaa lopputulosta on haettu.
Kun ei voida tehdä kaikille omaakaan tasoa vastaavaa valvontaa, niin eikös se toteutus olisi aina kuitenkin kompromissi? Pitääkö valvonnan tyydyttää siis vain Metsähakan ja Slowgearin aivoituksia, vai myös esim. minun? Vai kenenkään meistä?
Mielenkiintoista muuten, kun Metsähakan mielestä tiet ovat niin hyvässä kunnossa, että kesän nopeusrajoitukset ovat "liian alhaiset" ja Slowgearin mielestä teitä pitäisi parantaa, että rajoituksia voitaisiin nostaa. Tältä se sitten näyttääkin kun tehdään "nasevat yleistykset".
Milloin nopeusrajoitus on "oikea"? Silloin kun korvien välissä siltä tuntuu vissiin, mutta kenen korvat on oikeassa kun keskivertoa joudutaan käyttämään enempivähempi? Suomessa käytetyt rajoitukset ei poikkea Skandinaaviassa käytetyistä ainakaan numeromielessä mitenkään, oleellisesti, jos ollenkaan.
Onko muuallakin "ihan paskat" rajoitukset? Tai mikä on sitten Suomen erikoisuus tässä mielessä? Ja huomatkaa, että esim. Ruotsissahan on tunnetusti tiestö parempilaatuista kuin täällä!
Pääkaupunkiseudulla minä asun. Toki minä siellä metsälaitumien seuduillakin ajelen mutta en ole niitä jotka ajelevat kitkarenkailla kesällä. Et ole lukenut rengastestejä?
Suoralla tiellä voi ajaa "turvallisesti" vaikka tuhat kilometriä ilman vaaratilanteita, mutta mites sitten kun pitääkin reagoida ja alla on löysät renkaat yhdistettynä liian nopeaan vauhtiin? Molemmat (vauhti+huonot renkaat) kun venyttävät pysähtymismatkaa ja vauhtia on törmäyksessä vielä aika ikävästi jos jarrutusmatka venyy niinkin vähän kuin 10 metriä.
Kumppani:
Miksi ylipäätään pitäisi tehdä jotain asialle, joka on jo nykyisellään hyvällä mallilla? Mitään suuria parannuksia ei liikenneturvallisuuden saralta ole enää saatavissa ja nekin pienet parannukset talouselämästä tutun Parenton lain mukaan tulevat maksamaan sitä enemmän mitä lähemmäs täydellisyyttä pyritään. Silloin tällä samalla rahalla saadaan paljon parempia tuloksia aikaan jollain muulla alalla, jossa ollaan kauempana optimitilanteesta ja näitä aloja nykypäivän Suomessa on monia, terveydenhuollosta, mielenterveystyöstä, alkoholisminvastaisesta työstä alkaen. Pelkästään noihin kolmeen asiaan panostamalla eli vähentämällä itsemurhien, rattijuoppojen ja sairaskohtausten määrää saataisiin samalla rahalla, joka nykyään käytetään ajonopeuksien valvontaan, sellaisia tuloksia, jotka vaikuttaisivat paljon merkittävämmin esim. liikennekuolemien määrään kuin ajonopeuksien muutaman kilometrin pudotus.
Kuinkahan moneen kertaan sama asia pitää taas sinulle sanoa? Kansainvälisten liikenneturvallisuustilastojen valossa Suomessa ei liikenteessä eletä "kuin pellossa" ja vaikka elettäisikiin niin mitä sen on väliä, jos liikenneturvallisuus kokonaisuutena on kansainvälistä huipputasoa, vaikka liikenneolosuhteet täällä meillä ovat suuren osan vuotta paljon vaikeammat kuin suurimmassa osassa maailman maita.
Tavoitteeksi liikenteessä on asetettava...niin, mitä oikeastaan, kertokaapas?
Pitää yllä nykyinen kansainvälisestikin tarkasteltuna korkea turvallisuustaso.
Näkyvällä valvonnalla tarkoitetaan yleensä ihmisen eli poliisin suorittamaa valvontaa ja tolpilla tätä rahastusautomaattijärjestelmää, jolla ei juuri mitään vaikutuksia ole liikenneturvallisuuteen ainakaan sen jälkeen kun autoilijat oppivat tolppien sijainnit ja jarruttamaan sillä kohdalla. Eli nämä toiveet eivät ole missään mielessä toisiaan poissulkevia tai edes ristiriidassa keskenään. Ellei tietysti tarkoitushakuisesti näin asiaa halua nähdä.
Samaa on haettu, muuta saatu. Jos et ole tuohon ikään mennessä sisäistänyt mitä oleellista eroa noilla asioilla on niin ei sitä sinulle kukaan pysty enää opettamaankaan.
Valvonnan pitää tyydyttää liikenneturvallisuuden tarpeet, ei sinun eikä minun aivoituksia. Suomen liikenteen turvallisuustaso nyt vaan sattuu olemaan jo nykyisellään maailman ehdotonta huippua, joten valvonnan lisäämistä ja rajoitusten tiukentamista ei ainakaan minusta enää tuolla liikenneturvallisuussyyllä oikein voi perustella. Ei ainakaan niin kauan, kun yhteiskunta tiestön kunnon rapautumisella näyttää hyvää esimerkkiä päinvastaisen kehityksen suosimisesta liikenneturvallisuudessa.
Kukahan se on yleistyksen mestari täällä, henkilö joka ei esim. näe mitään hyötyjä ajonopeuksien nostamisesta ja matka-aikojen lyhentymisessa sitä kautta?
Nopeusrajoitukset ovat oikeat silloin, kuin valtaosa tienkäyttäjistä tuntee ne mielekkäiksi eikä koe tarvetta ajaa ainakaan ylinopeutta, ja tiellä ei satu onnettomuuksia nykyistä keskiarvoa enempää. Jos tiellä taas sattuu onnettomuuksia tavallista enemmän niin rajoitusten laskemisen sijaan myös tien kuntoa tai välityskyvyn riittävyyttä pitää parantaa vastaamaan tien liikennemääriä siten, että tien turvallisuus ko. liikennemäärillä säilyy vähintään keskimääräisellä tasolla, mikä taas puolestaan parantaa keskimääräistä turvallisuustasoa. Se että aina vaan läiskitään pienempää kylttiä tienposkeen, joka on Kumppanin mielestä ainoa oikea tapa parantaa liikenneturvallisuutta, kasvattaa matka-aikoja ja sitä kautta niitä kolareita, jotka aiheutuvat muista syistä kuin oikean tilannenopeuden ylityksestä.
slowgear:
OK, tuohon ei voi olla varmaan lisättävää.... Parenton laki ja kaikkea...
slowgear:
Tarkoitatko nopeuden pudotuksella "todellisia" nopeuksia, vai rajoituksia?
slowgear:
Molempia tarvitaan, eikö vain?
Ja "rahastuautomaatit" ovat yleisesti käytössä, maailmanlaajuisesti. Poikkeaako Suomi niiden käyttämisessä jotenkin?
slowgear:
Entäs autoilijoiden asenteiden parantaminen?
Eikös se paremminkin ole keskustelunaihe. Eikö ole parantamisen varaa? Kun valvontaa halutaan kerran lisätä paremminkin oikeilla poliiseilla ja kukaan ei ole tiukentamassa rajoituksia.
slowgear:
...unohdit mainita teiden parantamisen, joka edesauttaa ajonopeuksien nostamista.
Minä en olekaan nukahtamaisillani Tre-Hki -välillä, niinkuin sinä... Jos on tuolla matkalla muutenkin laskennallisesti n. 2h, parhaalla mahdollisella tievaihtoehdolla mitä Suomesta löytyy, niin ei 5 tai edes 10 min "laatuaikaa" lisää tunnu minulle missään. Ihan oikeasti.
Vielä kun se saattaa huveta vaikka ekojen valojen ruuhkassa jne. Meillä on mittakaavakysymys keskenämme. Jonka sinä olet kyllä asettanut, mutta et huomaa vieläkään. Lisäksi kun vielä heitit sen hyvän tutkimuksen väsymisen syistä...
Ei minulla teiden parantamista vastaa ole mitään. Miksi olisi?
slowgear:
Aikamoista johtopäätösten ilotulitusta!!
Entäs autoilijoiden asenteet, niissä ei koskaan ole muuttamista? Ne useimmiten on onnettomuuksien aiheuttajana mukana, poislukien sairaskohtaukset (joihin harva voi vaikuttaa).
slowgear:
Missä olen näin kirjoittanut? En muista kenenkään tässä säikeessä olleen vaatimassa nopeusrajoitusten laskemista! Tosin säikeellä on pituutta jo 19 sivua, voipi muisti hämätä...
slowgear:
Mahtava yhteenveto!!
Ja semanttinen väistely-yritys: mitäs se tutkimus kertoikaan niistä väsymissyistä ja ehkäisykeinoista ja suosituksista?
Olikos se niin, että väsyneenä ajamisen lisäksi olit huolissasi sairaskohtauksista? Väitätkö nyt edelleen vakavissasi, että on parempi kiiruhtaa maantiellä että ehtii saamaan sairaskohtauksen jossakin muualla? Sitähän myös tuolla summasummarumien äidillä tarkoitit, aiempaan kirjoitteluusikin viitaten?
Kumppani:
Nopeusrajoitusten laskemisesta seuraavaa todellisten nopeuksien lievempää laskua. 20km/h rajoituksen lasku kun ei laske keskinopeuksia lähellekään 20km/h tunnissa.
Ei tarvita, tolpparahoilla lisää poliiseja tienpäälle niin turvallisuus paranee. Tolpat kun eivät rekisteröi kuin vain yhden ainoan liikenneturvallisuutta uhkaavan tekijän rikkomisen kun taas ihmissilmä&tutka havaitsee myös myös muut.
Ei ilmeisesti poikkea, kaikkialla niistä hyötyy enemmän valtion kassa kuin liikenneturvallisuus.
Koska nyt joka välissä tunnet tarvetta tarttua tähän asiaan niin tarkennetaan sen verran, että teiden parantamisella tarkoitan sitä, että Suomeen pitäisi rakentaa kattava moottoritieverkosto, joka mahdollistaisin ihmisten ja tavaroiden pääsyn turvallisemmin ja nopeammin perille, ja samalla siirtäisi suuren osan raskaasta liikenteestä kapeilta 50-60 luvun maanteiltä kunnon teille.
Sinussa taitaa olla tuota saivartelijan ja pilkun...sijan vikaa? Montakos kertaa olet ajanut tuon välin 80km/h nopeudella, josta yhteydestä tuon asian näppärästi irroitit?
Se ero saattaa myös kasvaa niissä ekoissa valoissa...
Missä kohtaa tuota päättelyketjua putosit kyydistä? Otetaanpa yksinkertaistettu esimerkki, käytetään sellaisia lukuja, ettei jouduta käyttämään hankalia murto- tai desimaalilukuja. On kaksi samanlaista tietä, A, jossa sattuu 4 kolaria vuodessa ja B, jossa sattuu
8 kolaria vuodessa. Keskimäärin teillä tapahtuu siis 6 kolaria vuodessa, vielä mukana? Jos nyt B:tä parannetaan niin että siellä saadaan kolarien määrä putoamaan keskiarvoon eli 6:een uudeksi keskiarvoksi tulee 5, joka on siis vähemmän kuin alkuperäinen 6. Eli kokonaisturvallisuus saatiin paranemaan kun yhtä ongelmatietä parannettiin.
Tottakai on, mutta suuri osa kolareista aiheutuu muusta syistä kuin autoilijoiden asenteista. Vaikka suomen jokainen autoilija alkaisi huomisesta lähtien ajaa pilkulleen nopeusrajoitusten mukaan ja kaikkia sääntöjä noudattaen, niin teillä tapahtuisi edelleen kolareita virheelisten arviointien, sairaskohtausten, alkoholiongelmien, itsemurhien jne. vuoksi lähes entiseen malliin.
Kiitos, niin minustakin.
Luepa kuule vaikka tästä tuoretta tutkimustulosta Suomessa:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/tutkimukset/liitetiedostot/Vasyneena_ajaminen_Mik_on_tilanne_Suomessa.pdf
Tuossa tutkimuksessa todetaan, että vuorokaudenajoista aamuyö ja iltapäivä (klo 14-19) on pahimmat väsymyksen kannalta eli todennäköisyys nukahtaa rattiin on suurimmillaa n keskivertoautoilijalla töistä palattaessa. Eli taaskaan ei ole mitään syytä vähätelle sitä kuinka kauan työmatka kestää.
Toisessa kohtaa mainitaan, että väsymystapahtumaan (nukahtaminen tai läheltä piti) joutuneiden joukosta 40% kuljettajista arvoi tylsän ja yksitoikkoisen ajon ja 32% pitkän ajomatkan vaikuttaneen tapahtumaan. Minusta aika merkittäviä prosenttiosuuksia kun puhutaan niistä taustatekijöistä jotka aiheuttavat ison osan kolareista.
Nimenomaan, parempi saada se sydäri kotisohvalla kuin kuskinpukilla. Ja mitä enemmän joutuu istumaan ratissa sitä vähemmän aikaa jää sohvalla makoiluun, joka taas kääntää tuota suhdetta liikenneturvallisuuden kannalta väärään suuntaan. Edelleenkään en ole nähnyt kenenkään esittävän mitään todisteita siitä, että pidempi aika auton ratissa vähentää nukahtamisriskiä tai sairaskohtausriskiä. Esittäisitkö vihdoinkin sellaisen?
Noin yleisesti liikenneturvallisuuteen liittyen olisi joskus ihan mielenkiintoista nähdä sellainenkin tutkimus, jossa liikenneonnettomuuksiksi laskettaisiin kaikki ulkoilmassa tapahtuvat liikkumiseen liittyvät onnettomuudet, myös liukastumiset. Tällöin tosin pitäisi ehkä puhua liikkumisonnettomuuksista.
http://www.terve.com/hyvinvointi/terveteema/liukastuminen
"Ulkosalla sattuu vuosittain noin 70 000 sairaanhoitoa vaativaa kaatumista, niistä suurin osa on liukastumisista johtuvia vammoja.
Kaksi kolmasosaa kaatumisissa loukkaantuneista on jalkamiehiä, kolmannes pyöräilijöitä. Esimerkiksi vuonna 1997, kuolemaan johtavia kaatumisia oli 1031. "
Mielenkiintoisia lukuja, ilman autoa tapahtuu siis lähes kymmenkertainen määrä henkilövahinko-onnettomuuksia kuin auton kanssa ja niihin kuolee kolme kertaa niin paljon ihmisiä. Polkupyörällä tapettiin lähes yhtä monta ihmistä kuin autolla ja omin jaloin ilman moottorin apua hengestä pääsi kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin kaikissa auto-onnettomuuksissa. Jos arvioidaan että ihmiset liikkuvat jalan kaksi kilometriä keskimäärin päivässä (varmuuden vuoksi yläkanttiin) eli 10 miljardia kilometriä ja siihen kuolee 700 henkeä ja 50 miljardin autokilometrin matkalla kuolee 300 niin jalankulku on ilman autoliikennettäkin jo 10 kertaa vaarallisempaa kilometriä kohden kuin autoliikenne ja kulutettua aikaa kohden yhtä vaarallista. Kaiken järjen mukaan ja näiden tilastojen valossa jokaiselle kadulla juoksevalle tai liukkaita kenkiä käyttävälle pitäisi ilmeisesti lätkästä heti sakko kouraan ja määrätä vähintään kypärä ja kyynär- ja polvisuojat. Mut mitäs näistä, ittepähän läks, vai mitä?
Osapuilleen. Liikenteessä pitäisi huomioida että jos samassa autossa matkustaa muitakin on kuljettaja vastuussa matkustajista. Jos yksin ajaa niin kuljettaja on vastuussa siitä ettei häiritse ajamisellaan muita tai törmää muihin liikenteen osapuoliin.
Jos ajaa metsään ja kukaan muu kuin kuljettaja itse ei vahingoitu niin se ei ole kovin tärkeä juttu muutoin kuin se että vakuutusmaksuihin kohdistunee korotuspaineita.
slowgear:
Kiitos taas. Kannattaa todellakin myös sinun lukea tämä Slowgear! Älä enää luettele prosentteja siitä, mitä on aiheutunut ja missäkin suhteessa, vaan miten ne olisivat tutkimuksen mukaan vältettävissä! Unohdit sen edellisenkin kanssa...
Asenteista puheenollen, tässä lainauksia tutkimuksesta:
Asenteet osoittavat keskittymistä enemmänkin lain
rikkomisen välttämiseen kuin ajokunnosta huolestumiseen....
.....Tieto väsyneenä ajamisen vaaroista oli sekalaista...
.....suomalaiset arvioivat väsymyksen vähemmän tärkeäksi
tieliikenneonnettomuuksien aiheuttajaksi...63,1 % vastaajista oli sitä mieltä, että ajoneuvon kuljettamisen yli 24 tunnin valveillaolon jälkeen ei tulisi olla lailla rangaistavaa....
Ei tähän kannata kopsata koko tutkimuksen johtopäätöstä, se on kaikkien tarkistettavissa sivulta 39 alkaen, siis otsikolla 5. Johtopäätökset ja suositukset.
"Aja nopeammin, ehdit perille, et nukahda"? "Tiet ovat huonossa kunnossa?" Ei, ei tässäkään....sori
Miten tämäkään tutkimus sitten, eri kuin viimeksi siis, tukee sinun kuningasteoriaasi? Poikkeuksien poikkeuksia kun tilastoissa ei lasketa.
slowgear:
Äläkä jää odottelemaankaan! Eihän kukaan, edes minä, ole yrittänytkään todistaa päinvastaista kuin sinä, höhh!