«123»
Mitä mieltä olette väittämästäni: Teknari testaa vuosittain talvirenkaiden liikenneturvallisuutta ja saa aina nastarenkaat paremmiksi kuin kitkarenkaat, mikä myötävaikuttaa usean suomalaisen rengasvalintaan. Mutta koska valtio ei anna budjetistaan lähellekään nastojen aiheuttamaa teiden kulumista vastaavaa summaa korjauksiin, voidaan sanoa, että Tekniikan maailma osaltaan myötävaikuttaa Suomessa liikenneturvallisuuden heikkenemistä.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
eli rengastestit pitää sinun mielestä lopettaa?
osaatko kertoa miksi kitkarenkaiden markkina osuus on laskenut?
näin luin lehdestä, kun tuossa viime viikolla olin siellä käymässä...
Koska kysyjä on uusi niin vastaan vaikka olemassaolevaa keskusteluakin on jo luettavissa.
Nastarenkaat (ainakin uutena) kiihtyvät nopeammin, pysähtyvät nopeammin ja saavat jääradalla paremman kierrosajan. Nämä ominaisuudet on arvosteltu melua tärkeämmiksi, joten siksi arvosana on kitkarenkaita korkeampi.
Testeistä puuttuu arvio siitä mikä on testiolosuhteiden ja tavallisen ajon ero. Vähän kuten se "pärjääkö" liikenteessä autolla jonka kiihtyvys on 14 sek. 0-100 km/h vaikka moni pystyy siihen alle 10 sekunnin.
Isompi merkitys kuin TM:n testitulosten painotuksilla on autoliikkeiden myyjillä. Oletuksena autokauppaan tulee (minun käsitykseni mukaan ) nastarenkaat.
Minusta TM kuitenkin käyttää samaa linjaa kaikissa rengasarvosteluissa. Jos jonkun renkaan pito-ominaisuudet ovat selvästi heikommat kuin testin muissa renkaissa, TM jopa suosittelee, ettei renkaita tulisi kenenkään edes ostaa. Vrt. kiinalaiset kesärengastesteissä. Ei olla niin pitkällä vielä, että TM linjaisi kitkat samaan kategoriaan.
Kuinka moni ostaa halppis-kesärenkaat, joiden pito saattaa olla testivoittajaa selvästi heikompi tietyissä erikoisolosuhteissa, rankassa vesisateessa, liian suuren tilannenopeuden aikana jne. mutta ovat kulutuskestäviä, hiljaisia jne. ?
Sama talvirenkaissa, kitkoilla tai heikoilla nastarenkailla pärjää huoletta melkein joka päivä. Tietyssä erikoistilanteessa testivoittaja nastarengas säästää mahdollisesti henkesi tai jonkun muun.
Vähän provotyyliä mutta näinhän se menee
CS2800:
Joku talvi sitten näin Audi-liikkeen pihalla Q5-koeajokin, jonka ratissa tai kojelaudassa oli kirkkaankeltaisella teipillä teksti: Huom! Tässä autossa on KITKArenkaat!. Ehkä siinä oli yritystä demonstroida quattron etuja myös sellaisille, jotka olettavat joka autossa olevan piikkipyörät.
Toisaalta käytetyn ostajat saattavat saada ensimmäiset kitkakokemukset loppuunajetuista kitkoista, joten sekään ei taida markkinaosuutta nostaa.
niimo:
Muistaakseni nastarenkaiden aiheuttamasta teiden urautumista syntyy vuosittain muutamien kymmeniä miljoonien lasku, joten kyseessä ei oikeasti ole kovin suuri summa.
Tieverkon huonossa kunnossa on kyseessä aivan muut seikat kuin nastarenkaat lähtien rakentamisesta.
Opelixi:
Nastarenkaiden vuoksi tiet joudutaan rakentamaan kulutusta kestäväksi, jolloin niistä tulee murenevia ja routaa kestämättömiä. Tämä on fakta. Jos vaikka urapaikkauksiin meniskin vain parikyt miltsiä, niin mureneviin teihin menee paljon enemmän. Osaltaan nastarenkaat pahentavat tilannetta sitenkin, ettei vesi valu pois vaan jää lillumaan tielle ajouriin, josta vesi hiljalleen imeytyy tien läpi sitä rapauttaen.
Varmaan jo 1,5 kuukautta nämä Nastaspedet ovat jauhaneet piikkirenkaillaan Lahdenväylää ja seiskatietä.
Ja kaikki etelässä asuvat tietävät kuinka paljon niitä nastoja on taas tarvittu.
Nastaspedet eivät osaa ajaa, siksi Nastaspedet käyttävät piikkirenkaita.
Toivottavasti nastoille tulee vuosittainen käyttömaksu, vähintään 2000 euroa ja tuotto lyhentymättömänä Tiehallinnolle.
niimo:
Nastarengas voittaa, koska pito on liukkaalla parempi ja on siten turvallisempi. Eiköhän TM myötävaikuttaisi vielä aika paljon enemmän liikenneturvallisuuden heikkenemistä, jos pistäisivät kitkat voittajiksi. TM:n tehtävä ei ole talvirengastestissä arvioida sitä, mitä valtio budjetoi mihinkin.
CS2800:
Eiköhän ole ihan oikein, jos esim. jarrutusmatka on talvirengastestissä tärkeämpi kuin melu. Aika huolestuttavaa, jos näin ei olisi.
Ainakin itse olen uutta autoa ostaessani saanut aivan itse päättää, haluanko nastat vai kitkat. Mutta onhan aivan ymmärrettävää, että autoliikkeet tarjoavat ykkösvaihtoehtona turvallisempaa.
On ymmärrettävää. Mutta ovatko ne oikeasti turvallisempia, vaiko lähinnä testiolosuhteissa (joissa mitataan suorityskyky )parempia? Ja pitääkö Teknikens Världin väite siitä että paremmuusero laimenee nopeasti jo ensimmäisen talven jälkeen?
Itse pääsen kokeilemaan vasta tänä talvena miten kitkoilla pärjää, vai harmittaako valinta liukkailla. En usko että harmittaa, mutta koska virallinen markkinointi puoltaa nastoja niin tottahan sitä on huolissaan.
Oma ajotapani on sellainen että nastarenkaat menevät vaihtoon kun mittarissa on 120 tkm (sisältää kesäajot ). Eikä nastoja ole juurikaan irronnut. Toisaalta luistonesto vähentää kaasupolkimen vaikutusta ja ajovakaudenhallinta hidastaa ajonopeutta, eli vähentää kuljettajan sudittelua pidon rajan ylittävillä tehoilla.
Tämäkin on asteikkokysymys. Jos testissä mitataan että pito loppuu vaikkapa 110 km/h nopeudessa silloin kun nopeusrajoitus on 80 km/h on silloin melutaso tärkeämpi. Sama idea kuin sillä onko auton huippunopeus 180 km/h vaiko 220 km/h, sillä ei ole käytännön merkitystä tavalliselle autoilijalle. Arvosana-asteikko loppuu kymppiin, ja siksi 7 vaikuttaa heikolta suoritukselta.
Mutta ainakin minulle on vielä epäselvää miten liukkaat ne kitkarenkaat ovat, eli miten isosta käytännön ero on kyse. Ja minkälainen ero on viisi talvea ajettuihin nastarenkaisiin.
Riccardo:
Kun kitkaa on vähän, se kannattaa käyttää täysimääräisesti ja sellaisilla renkailla ajetaan mitkä luistavat oikein.
Alijäähtynyt vesi jään päällä ei ole syy hidastaa nykyrajoituksista.
CS2800:
Tota, en usko, että pidossa mitään nopeusrajaa on, ei ainakaan vastaavalla tavalla kuin voidaan määritellä vesiliirtoon.
Minusta kitkat pärjää hyvin sulalla ja märällä asfaltilla, kuivalla asfaltilla ja täysin lumipintaisella alustalla (vrt. lappi).
Ongelmaa on jäällä ja eritoten märällä jäällä, joka on talvisaikaan melko yleinen keli kun teitä suolataan jolloin alusta on jäinen ja märkä jo -5 C pakkasella.
Nastat pärjää tuossa viimemainitussa selvästi paremmin, ensimainituissa olosuhteissa suurin piirtein yhtä hyvin mutta sivuvaikutuksia on.
Toisaalta aika vaikea se on renkaat valita aina sään mukaan, kivaahan se olisi. Jos kaikilla olisi kitkat, öinen lumisade tiivistyisi paljon pidemmäksi aikaan kaupunkien kaduille ja sisääntuloväylille kun sitä ei nastat söisi pois. Silloin pitäisi suolaa laittaa vähän enemmän, keski-euroopan tyyliin.
Vertailua on vaikea tehdä, koska viisi talvea ajettuja kitkoja harvoilla on. Viisi talvea ajetut nastat vs uudet kitkat? Vaikea sanoa, luultavasti kitkat pärjää yleisesti ottaen paremmin, nuo jääolosuhteet voi silti kääntää viisarin.
en väittänytkään etteivätkö nastarenkaat ole parempia kuin kitkat, mutta kansantaloustieteellisesti: onko kitkarenkaiden tuottama liikenneturvallisuuden lisä suurempi kuin niiden aiheuttama teiden urautumisen tuottama liikenneturvallisuuden heikkeneminen?
niimo:
Kitkarenkaiden osuus on sen verran pieni, ettei pelkästään niiden aiheuttamalla teiden urautumisella liene kovin suurta merkitystä koko liikenteen kannalta. Toki siitäkin olisi hyvä saada tutkimustietoa käytännön olosuhteissa hiekoitetuilla kaduilla ja renkaan lamellit täynnä kovaa sepelimursketta. Kivipölyn muodostumisessa kitkarenkailla saattaisi kyllä olla lukumääräänsä verrattuna suurempi merkitys.
niimo:
Tarkoitit varmaan nastarenkaiden - tietyissä olosuhteissa - paremman pidon tuottama liikenneturvallisuuslisä?
Nastarenkaiden tuottama liikenneturvallisuushaitta on monitahoinen. Ensinnäkin uraiset tiet, joka jo sinänsä vaikuttaa ajettavuuteen. Sateella vaikutus vain korostuu - tosin joku vääräleuka on joskus väittänyt, että turvallisempaa on ajaa perunapellolla kuin hyväkuntoisella tiellä.
Liikenneturvallisuushaitat eivät rajoitu pelkästään urautumiseen. Toinen on tämä kura- ja pölynäkökulma. Moniin onnettomuuksiin on myötävaikuttamassa naarmuiset tuulilasit, joka johtuu mistäs muustakaan, kuin nastapölyisen tuulilasin skrapaamisesta, ja nastakuraisen tuulilasin pyyhkimisestä. Tämä korostuu etenkin vasta-aurinkoon ja -valoon ajaessa. Pahimmillaan sotkussa on vielä keväinen nastapölypilvi heikentämässä näkyvyyttä.
Ja saahan sitä lasia kyllästymiseen asti ihan normaalilla leudolla talvikelilläkin pyyhkiä kurasta. Kyllä se varmasti jollain tasolla riskiä lisää, että jatkuvasti joutuu pyyhkijöitä käyttämään ja ruikkimaan nestettä pitääkseen lasin kirkkaana. Josta sitten osa lentää perässä tulijan lasiin ja sitkäkin alkaa ärsyttämään.
Nastojen vuoksi tiet tehdään karkeasta kiviaineksesta. Se heikentää pitoa ja lisää ajamisen epämukavuutta, tosin taas joku voisi heittää perunapeltokortin. Usein puhutaan myös nastojen karhentavasta vaikutuksesta, mutta ainakin nyt kesäkelillä on vaikuttanut siltä, että nastat pikemminkin kiillottavat tien pintaa...
Eikä pidä rajoittua pelkästään liikenneturvallisuutta tarkastelemaan. Nastapöly on kaupungeissa merkittävä epäviihtyvyys- ja terveysriski, joka vaikuttaa ihan suoraan silmien näkemän ja hengitysilman kautta.
Valinta on helppo tehdä:
- jos on mahdollisuus valita muu liikennemuoto kuin yksityisautoilu silloin kun tienpinnat ovat liukkaat, valinta on: kitkarenkaat
- jos joutuu ajamaan autoa kaikissa olosuhteissa, valinta on nastarenkaat.
http://www.iltalehti.fi/autot/2011111514757834_au.shtml
Eilen asennettiin Nokian Hakkapeliitat autooni, joten sen arvo taisi kaksinkertaistua vähäksi aikaa. Nastarengas-kitkarengas keskusteluun en osaa ottaa kantaa, koska en tiedä, millaista on ajaa kitkarenkailla vaativissa talviolosuhteissa. Olen ajanut niillä joskus kauan sitten muutaman lenkin, mutta olosuhteet olivat sellaiset, ettei renkaista jäänyt oikein mitään mielikuvaa. Ja kahdessakymmenessä vuodessa kitkarenkaat ovat kehittyneet niin kuin tietysti nastarenkaatkin.
Kitkarenkaissa kiinnostaa lähinnä se, miten pitkä niiden käyttöikä on, ja millaiset renkaan ominaisuudet ovat paljon ajettuina. Kesäkelin ominaisuudet eivät erityisesti kiinnosta. Silloin riittää, kunhan on jonkinlaista kumia vanteiden ympärillä.
Renkaan merkityksen huomaa silloin, kun joutuu jostakin syystä asentamaan autoon uuden tai uudet nastarenkaat joskus kevättalvella (esimerkiksi puhjenneen renkaan tilalle). Kun autossa on uusi nastarengas vetävässä pyörässä (minun autoissani edessä ), auto lähtee liukkaalla kadulla liikennevaloista todella hyvin. Muissa autoissa on yleensä keväällä jo kuluneet nastarenkaat, joten uudella renkaalla varustetulla autolla voi leikitellä kiihdytyksissä. Kun valo vaihtuu, auto lähtee liikkeelle heti eikä viidestoista päivä. Kun vielä tilanteen mukaan käyttää lähdössä kakkosvaihdetta, "sutiminen" on sitäkin vähäisempää. Tämä tekniikka vaatii hieman kokeiluja. Muut autot tuntuvat jäävän kuin paikalleen, koska niiden pyörät pyörivät tyhjää. Uuden renkaan etu ei ole pitkäaikainen. Jo muutamassa viikossa parhain pito on mennyt.
Takavetoiseen Oldsmobileen ostin aikoinaan M+S merkinnöillä varustetut joka sään renkaat, koska en raskinut ostaa erikseen talvirenkaita. Renkaat olivat siis käytännössä kesärenkaat, joilla sai ajaa talvella. Kyllähän niillä pärjäsi, kun ajoi varovasti. Vaimo tosin ei uskaltanut lähteä kyytiin. Kerran hän tuli linja-autolla takaisin kaupunkireissulta, koska menomatkalla auton perä oli vähän vaellellut ylä- ja alamäessä. Ylämäen huipulla sen takia, että siinä veto on tiukinta, ja takapyörien ote irtoaa, jos se on irrotakseen. Alamäessä siksi, että moottorijarrutus lukitsee takapyörät.
Liukkaisiin risteyksiin Oldsmobilella oli inhottava ajaa. Käännösvaiheessa ei nimittäin voinut jarruttaa (käsijarrulla ehkä olisi voinut). Jos jarrua painoi mutkassa, etupyörät lukkiutuivat ja alkoivat toimia suksina. Tyhjäkäynti piti edelleen takapyörät pyörimässä, joten auto työntyi ohjauskyvyttömänä menosuuntaansa. Jos tässä vaiheessa painoi enemmän jarrua, auto luisui nelipyöräluistossa kohti liikenteenjakajaa tai kohti toisen auton kylkeä. Keksin ratkaisuksi sen, että panin vaihteen vapaalle risteystä lähestyttäessä, jolloin takapyörät eivät työntäneet autoa eteenpäin. Tällöin voi jarrutella ja ohjata normaalisti. Ja risteyksen jälkeen taas vaihde päälle.
MatLog:
Kukin valitsee tavallaan. Oma valintani on kitkat - Iltalehden, TM:n ym. lehtien kirjoittelusta huolimatta. Ajan kaikissa olosuhteissa talvellakin päivittäin, ja joka talvi myös joka puolella Suomea. 70-90 -luvuilla ajelin nastoilla ja tällä vuosituhannella on tullut ajeltua kitkoilla. Ja mukavasti sekä turvallisesti on matka taittunut.
SO2001:
Mielenkiintoista kuulla nastojen menettävän ominaisuutensa noin nopeasti. Itse en ole vastaavaa kitkoilla huomannut - sen toki olen huomannut, että viereiseltä kaistalta ei tahdo päästä liikkeelle nastoillakaan, raapii vaan mutta ei kiihdy. Joskus tosin tuntuu viereisen kaistan nasta-auto lähtevän kuin tykin suusta. Olen ajatellut että sillä olisi harvinaisempi nelivetomalli, mutta ehkä tuo uusien renkaiden selityksesi on uskottavampi.
Tämähän saattaa tekniikan maailman pitomittaukset ihan uuteen valoon. Tosin ovatpa hekin todenneet testeissään vanhojen nastojen olevan vanhoja kitkoja liukkaammat, mutta siitä en ole kuullut juttua, miten monta tai monta kymmentä tuhatta pitää nastoilla ajaa että testivoittajapito on menetetty.
MatLog:
Eipä ole tarvinnut jättää autoa kotiin kitkojen vuoksi. Kaikkein hankalimmat ajokelit ovat olleet armottomat lumimyräkät ja auraamattomat kinostuneet tiet. Siinä ei nastoista ole mitään apua. Nastoista on apua liukkaalla kelillä, mutta siinä pärjää kun vaan käyttää päätä. Jarruttaa ajoissa jos saattaa joutua pysähtymään, ja välttää pysähtelemästä liukkaisiin ylämäkiin tai notkojen pohjille.
niimo:
Arvaan, että tarkoitit kysyä onko nastarenkaiden tuottama liikenneturvallisuuslisä tien kulumisen kustannusten arvoinen?
Jos tarkoitit tuota, niin silloin vertailussa ei ole vielä kaikkia liikkuvia osia mukana vastauksen antamiseksi.
Jos nastojen käyttö lopetettaisiin, alkaisi entistä kovempi poru lisätä suolausta vielä nykyisestäkin täysin järjettömästä kuivan tien kastelusta riittävän liukkaaksi kalenteriin nähden. Aivan kuten nastarenkaitakaan, myöskään suolaa ei voi käyttää ilman kansantaloudellisia vaikutuksia. Märkä tie kuluu ja rapautuu selvästi kuivaa nopeammin.
Kustannusvertailussa pitäisi ottaa huomioon ainakin nastat-kitkat-suola ja senkin vertailun voi tehdä monin tavoin. Vaikkapa ääripäissä sallien nastat mutta kieltäen suola tai kieltäen nastat ja sallien suolaus.
Eli rehellinen vastaus: en tiedä.
740 GLE:
Tuossa kohtaa samaa mieltä 740 GLE kanssa noin alkuunsa.
Mutta hyviä pointteja hän heitti pohdittavaksi!
Esitetään kysymyksesi vähän eri tavalla:
Sinä siis epäilet, että kulumisesta syntyneet tieurat aiheuttavat enemmän onnettomuuksia, kuin nastarenkaat ehtivät niitä pelastaa?
Niinpä; itse asiassa koko keskustelu teiden urautumisesta olisi tarpeeton, jos valtio "korvamerkitsisi" edes osan tieliikenteen valtavasta verotulomäärästä tienpitoon.
Yhdenkään autoilijan ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että tiet kuluvat. Autoiluun kohdistuva verotus on niin hirvittävän ankaraa, että niillä tuotoilla saataisiin kaikki valtakunnan tiet pysymään huippukunnossa, ja vielä senkin jälkeen jäisi huomattava rahasumma muihin tarkoituksiin. On sikamaista että autoilijoita tällä tavalla riistetään, ja samalla aikaa mahtava kansallisomaisuutemme, tiestö, päästetään rappeutumaan. Tulevat polvet eivät nykypäättäjiä kiitä, koska joskus tulee maksun aika. Silloin tiestölle on tehtävä kattava peruskunnostus, eli tieverkko on kaivettava auki perustuksiaan myöten.
Kumppani:
En osaa arvioida kuoleeko tien urien vuoksi yhtä monta kuin nastarenkain säästetään?
Mutta eri valinnoilla optimoidaan eri tilanteita enkä usko näistä palikoista löytyvän niin yksinkertaista valintaa kuin pelkkä absoluuttinen turvallisuuden parantaminen ilman menetyksiä toisaalla.
MatLog:
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Sitten tarvitsis kantaa huonoa omaatuntoa siitä, kun vanhustenhuollon ja oppikoulun rahoituksesta tingitään.
Nastarenkaista on niin paljon enemmän haittaa kuin hyötyä, että on ihmeellistä miksi sellaisia vielä saa käyttää. Kyseessä taitaa olla pelkkä tapa ja tottumus, ja rengastestien ylläpitämä uskomus.
CS2800:
On aika helppoa vertailla omakohtaisesti käytännössä noita renkaita, kun on useampi auto ja niissä erityyppiset renkaat. Oma kokemus on, että esimerkiksi tämän syksyn muutamilla jäisillä keleillä renkaiden ero on ollut nimenomaan suurempi kuin uusimmat testit väittävät.
Testeissä ei edes testata varsinaisia ääriolosuhteita, joita ovat nollan molemmin puolin vaihteleva jääkeli. Tällaisia on ollut minun ajomatkoillani jo tänä vuonna kolme. Kokemus on, että kitkarengas pitää heikohkosti märällä asfaltilla, mutta märällä jäällä se ei pidä juuri mitään. Noissa oloissa ero hyvään nastarenkaaseen on todella suuri. Kuivalla pakkaskelillä myös jäällä pitoa on ihan kohtuullisesti.
Autoliikkeistä olen kyllä tähän asti saanut jokaiseen uuteen autoon ihan ne renkaat ja vanteet mitkä olen halunnut, en tiedä mistä torikaupasta sinä autoja ostat jos niissä on kaikki valmiiksi paketoitu.
740 GLE:
Nastat aiheuttavat kulumisena muutaman kymmenen miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Siinäkin on tietysti vuosittaisia vaihteluita, mutta kovin suuresta summasta ei kuitenkaan ole kyse jos sitä suhteuttaa esimerkiksi onnettomuuksien kustannuksiin. Esimerkiksi 40-60 miljoonalla ei loppujen lopuksi paljon ihmisiä korjailla. Tuollainen summa on Suomen kaltaisen maan sosiaali- ja terveyskustannuksien rinnalla hyttysen ininää.
Lisäksi kitkojen kohdalla on lisääntyneen tienkunnossapitotarpeen (tarkoittaa myös suurempaa reservikalustoa, joka erityisesti maksaa) lisäksi huomioitava se, että ajonopeuksia olisi todennäköisesti laskettava monilla osuuksilla joihin tehostettua kunnossapitoa ei kuitenkaan riitä, millä on kansantaloudelliset vaikutuksensa.
drive:
Minusta tuollaisesta ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa kenenkään, joka kantaa vastuunsa tämän yhteiskunnan rahoituksesta. Jos jokainen siihen oikeasti kykenevä tekisi niin, ei rahoitus olisi mikään ongelma.
Esim. Ruotsissa on jo ajat sitten ymmärretty, että hyvinvointivaltion voi säilyttää vain lisäämällä työn tuottavuutta ja ennenkaikkea kokonaistyön ja sitä kautta verojen määrää. Katsohan joskus vertailua ihmisten osallistuvuudesta työmarkkinoille eri maissa niin alat ymmärtää miksi meillä ei rahat riitä. Ja nyt en siis puhu vain työttömistä, ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta.
AkiK:
Minun mielestä vastuu ympäristön likaamisesta on jokaisella siihen syyllistyvällä. Vastuutonta heitellä roskia ympäriinsä ajatellen että joku sen sotkun kuitenkin siivoaa. Mutta ilmeisesti nastarenkaiden käyttäjä voi jyrsiä tiet urille, ja pölyttää ympäristöänsä mielin määrin. Maalaahan moni bussin penkkejäkin tussilla. Yhtä fiskua toimintaa.
Milläs renkailla se tuo raskas ajoneuvokalusto ajelee talviaikaan?
Ei todellakaan tarvitse tuntea huonoa omatuntoa teiden kulumisesta. Vuonna 2004 valtio keräsi liikenteeltä verotuloja 7,4 miljardia euroa, ja tuskin se vähentynyt on ja todennäköisesti nykyisin liikutaan 8-9 miljardin paikkeilla. Kun tiedämme valtion palauttavan teiden ylläpitoon jo lähes kymmenen vuoden aikana keskimäärin 850 miljoonaa niin voimme olla ylpeitä kun voimme rahoittaa valtion budjettia n. 14-16% jotka todennäköisesti menevät hevon kuuseen niin kuin tapana viime vuosina on ollut.
Eikö urapaikkauksiin vuosittain käytetä noin 35milj joka on mitätön summa verrattuna kitkarenkailla aiheutetuihin loukkaantumisiin ja kuolemantapauksiin.