Simppa: Hokkaidossa on ihan oikea talvi. Tarkistin huvin vuoksi Sapporon sään. Lumisadetta luvattu koko loppuviikoksi.
Hokkaidossa sataa paljon lunta, mutta kuten aiemmin jo laitoin tietoa on terminen talvi pidempi ja kylmempi Suomessa jo Helsinki-Vantaalla kuin Hokkaidossa. Lunta sataa yleensä melko paljon myös esimerkiksi Etelä-Saksassa tai Itävallassakin. Teiden liukkauden kannalta olennaista on kuitenkin lämpötila.
Onko se japanilainen lumi ja jää jotenkin olennaisesti erilaista kuin Eurooppalainen?
On, se on märempää ja painavampaa ymmärtääkseni.
Sapporossa sen sijaan on kovempi talvi kuin Etelä-Suomessa, halusimme sitä tai emme.
Ei lämpötilakeskiarvojen mukaan ole.
Mielestäni täällä on sivuutettu kokonaan Norjan tilanne. Nastarenkaiden kiellon jälkeen vakavat kolarit eivät ole lisääntyneet - päinvastoin.
Norjasssa ei ole kielletty nastarenkaita!
Asiaan vaikuttaa muutenkin monta tekijää.
- Norjassa liikenne on hyvin erityyppistä kuin Suomessa, henkilöautoliikenteen osuus on vähäisempi pidemmän matkan liikenteestä. Kaikki suuret kaupungit Osloa lukuun ottamatta sijaitsevat Atlantin rannikolla jossa Golf-virran vaikutus on vahva. Esim Stavangerissa ei keskilämpötila ole miinuksella minään kuukautena koko vuodessa ja pitää mennä rannikolla hyvin pohjoiseen ennen kuin päästään edes Helsingin keskilämpötiloihin. Suuri osa liikenteestä kulkee rannikolla.
- Vuorilla ääriolosuhteissa lumiketjut on nastoja paremmat, aivan kuten Alpeillakin on todettu jo aikaa sitten.
- Norjassa on merkittävästi laskettu ajonopeuksia.
Miksi Suomessa sitten onnettomuudet lisääntyisivät?
Kyllä ne lisääntyisivät, jos ajonopeudet säilytettäisiin ennallaan. Vaihtoehtona on lisätä merkittävästi liukkauden torjuntaa ja alentaa talviajonopeuksia nykyisestä. Silloin onnettomuudet eivät lisäänny, mutta kansantalous joutuu silti maksumieheksi pidentyneinä matka-aikoina ja suurempina kunnossapitokustannuksina. Ilmaista tienpito ei ole kitkarenkaillakaan ajettaessa.
Kävin maanantaina edes takaisin Kouvolassa. Minulla on kitkarenkaat ja silti, voitteko kuvitella, pito oli erinomainen. Olen vieläkin hengissä. Tiedä sitten onko tuo hyvä vai paha asia.
Jos tästä kitkojen huonommasta pidosta jauhetaan vielä niin.. Lumella kitkat pitävät yhtä hyvin ja jopa paremmin kuin nastat. Peilijäällä nastojen pito on jonkun verran parempi, Saab esimerkiksi järjesti testin Suomessa missä ajettiin kitka- ja nastarenkailla jäinen väistötesti suhteellisen kovasta vauhdista ei niillä kitkoilla tarvinnut ajaa kuin noin 5km/h hiljempaa että sai pidettyä auton hanskassa.
Itse olen ajanut kitkoilla jo useamman talven useamman nastakauden jälkee ja en enää nastoihin vaihtaisi.. Kitkat ovat hiljaisemmat ja ajo-ominaisuuksiltaan nykyään hyvät ja olen ajanut pitkiäkin matkoja ympäri Suomea ja vielä hengissä ollaan!
Oikeastaan kitkojen huonommasta pidosta ei jauheta, kaikkihan ovat siitä yhtä mieltä.
Pääkiistelyn aihehan onkin kahden kirjoittajan asenne, toinen ei aja autoa Suomessa eikä Japanissakaan, ja toinen asuu pääkaupunkiseudulla ja ei tarvitse eikä käytä autoa päivittäisessä liikenteessään. Tosin tämä Japanissa asuminenkin on tällä hetkellä hieman epäilyksenalaisena.
Heidän mielestään nastarenkaiden käyttö pitää joko kieltää tai ainakin verottaa sitä lujasti. Tällainen asenne yhdistettynä todisteluun, että kitkarenkailla ajaa ns. taitavampi väki ja turvallisemmin, saa kyllä monet oikeasti autoa tarvitsevat ja ajavat näkemään punaista. On liian helppoa vaatia toisilta uhrauksia tietäen itse pääsevänsä kuin koira veräjästä.
Suurin osa täällä kirjoittaneista on kuitenkin sillä asialla, että on viisasta säilyttää mahdollisuus saada itse valita renkaansa. Meillähän on aikaa odottaa Ruotsin ja Norjan kokemuksia omista kokeiluistaan.
Vähän myös ihmetyttää tämä vaatimus kitkoihin siirtymisestä. Jopa esitetään muutosta ajotapoihin, luulisi jokaisen joka liikkuu muualla kuin pelkästään kaivopuiston ja espan väliä ymmärtävän nastojen tarpeellisuuden. Tämä pieni kitkaporukka ajaa vain omia mieltymyksiään ehkä omien harrastusten motivoimana. Kyllä järjen pitäisi ajaa näiden mukavuustekijöiden edelle. Jostain epämääräisistä terveyshaitoista voidaan kiistellä maailman tappiin asti. Jos itselläni ei 40 vuoden ajeluilla niitä ole, niin milloin sitten?
Entä sitten, vaikka itselläsi ei ole mennyt keuhkot? Moni vanhuskin on sauhutellut koko ikänsä. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että tupakoiminen ei ole haitallista terveydelle.
AkiK:
Ajokelin kannalta pahempi talvi näyttäisi olevan Sapporossa. Lunta tulee pelkästään yhden kuukauden aikana monta kertaa enemmän kuin Helsingissä koko vuonna. Tammikuussa lunta tulee tuutista keskimäärin 28:na päivänä! Ja anteeksi, olen tarkoittanut kokoajan Helsinkiä. Moni kun on sanonut, että pk-seudulla olisi oikeasti vaikeinta talvella.
Entä sitten, vaikka itselläsi ei ole mennyt keuhkot? Moni vanhuskin on sauhutellut koko ikänsä. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että tupakoiminen ei ole haitallista terveydelle.
Lähinnä tarkoitin liikenteestä johtuvia epäpuhtauksia ilmassa. Ymmärrän kyllä, että Vettellä ei ole kiva kruisailla epätasaisilla tienpinnoilla heh.
Pääsin itsekin männä kesänä kokeilemaan yhtä yksilöä, liekö ollut iskareissa jotain kun hakkasi melkoisesti.
Vetten ratissa Suomen urat pääsevät kyllä tyystin unohtumaan. Tuskinpa koko auto tulee Suomen uria ikinä näkemäänkään. Se on joka tapauksessa ollut tallissa pienen tovin.
Mutta Volvon ratissa ne urat paikoitellen v-tuttivat aika tavalla. Sille tähtikeulaiselle W210-malliselle paskalaatikolle urat olivat vielä suurempi haitta kuin Volvolle.
Eipä ole osunut alle ainoatakaan autoa, jolla olisin nauttinut urista. Ei edes W221 mersu ollut tunnoton urille, joten tuskin on se sinunkaan kipposi.
Ymmärtäisin nastojen käytön, jos ajaisimme jatkuvasti jäisillä teillä, mutta kun ne tiet ovat enimmäkseen sulat paljaat, korkeintaan pintaliukkaat tai lumiset, ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla mitään tarvetta ole jyrsiä teitä urille ja kurapölyä asuinympäristöön päristellä.
Ehkä jossain maalla tilanne on toinen, kun tieverkko on sen verran harva että kura ulottuu vain pientareelle, mutta täällä kauppungissa se leviää jokapaikkaan, ja urautuminen on kertakaikkisen sietämätöntä.
Nastoille en keksi muuta perustetta kuin pelko siitä ettei pärjää kitkoilla. Ja se pelko on aiheeton. Kitkoihin tottuu ihan siinä missä nastoillakin on oppinut ajamaan.
Jostain epämääräisistä terveyshaitoista voidaan kiistellä maailman tappiin asti. Jos itselläni ei 40 vuoden ajeluilla niitä ole, niin milloin sitten?
Kokeile joskus tehdä matkoja ilman autoa. Kun ilmassa leijuu silmin nähden paljon tiepölyä, niin luulisi jokaisen tajuavat, ettei ole hyväksi ihmiselle. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä ei ole suodattimia puhdistamassa hengitysilmaa.
Itse en näe estettä nastojen käytölle harvaan asutuilla alueilla, joissa liikennemäärät ovat vähäisiä. Nastoista johtuvat haitat ovat siellä olemattomia verrattuna isoihin kaupunkeihin, joissa tilanne on täysin toinen.
Itse en näe estettä nastojen käytölle harvaan asutuilla alueilla, joissa liikennemäärät ovat vähäisiä. Nastoista johtuvat haitat ovat siellä olemattomia verrattuna isoihin kaupunkeihin, joissa tilanne on täysin toinen.
Minä kotiseudullani voisin ajaa nastoilla, mutta kehä III:n kohdalla pitäisi vaihtaa kitkat työmatkalla pääkaupunkiseudulle saapuessani.
Eipä ole osunut alle ainoatakaan autoa, jolla olisin nauttinut urista. Ei edes W221 mersu ollut tunnoton urille, joten tuskin on se sinunkaan kipposi.
Eipä tietenkään ole tunnoton, mutta pitäisi ottaa huomioon, että meitä kuskeja on niin eritasoisia, myös kokeneita talviajoon sekä kokemattomia. Kaikki kuitenkin haluavat liikkua, joten nastojen tuomaa turvallisuus-lisää ei pidä väheksyä. On kokemusta myös kitkoista, ja eron kyllä huomaa. Onko niin, että mukavuustekijät ajaa turvallisuuden edelle.
Urat ovat kyllä epämukavia, mutta kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni haitta. Näistä "saasteista" sanoisin sen, että takavuosina pääkaupungin ok-alueilla asukkaat levittivät tynnyreistä jäteöljyjä sorateille pölyhaittoja eliminoimaan. Sitä jatkui vuosikymmeniä,eikä kukaan kokenut sitä minään. Ei ollut mitään porua tai kiihkoilua terveyshaitoista.
Kokeile joskus tehdä matkoja ilman autoa. Kun ilmassa leijuu silmin nähden paljon tiepölyä, niin luulisi jokaisen tajuavat, ettei ole hyväksi ihmiselle. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä ei ole suodattimia puhdistamassa hengitysilmaa.
Muistan joskus 50- 60-luvulla, kun fillaroin nykyisen keskuspuiston alueilla, oli siellä täällä jätekasoja, öljyjätteitä ym. Haju oli todella kuvottava, niin.. ne jätteet taitavat olla maisemoitu tai osittain poistettu. Mutta maaperä on varmaankin monessa paikassa saastunut, nuorempi polvi on onnellisen tietämätön näistä, eli sinne vaan lasten kanssa piknikille.
Näistä "saasteista" sanoisin sen, että takavuosina pääkaupungin ok-alueilla asukkaat levittivät tynnyreistä jäteöljyjä sorateille pölyhaittoja eliminoimaan. Sitä jatkui vuosikymmeniä,eikä kukaan kokenut sitä minään. Ei ollut mitään porua tai kiihkoilua terveyshaitoista.
DDT ei ollut 1950 luvulla ihmisille lainkaan myrkyllistä. Sitten aikaa myöten DDT on jotenkin muuttunut myrkylliseksi kuten öljykin. Erittäin monet huumausaineet ja persoonallisuuteen vaikuttavat mömmöt eivät ole olleet myöskään mikään ongelma 1900 vuosisadan alkupuoliskolla. Monet sielutieteilijät kokeilivat ihan itse lähes kaikkia aineita ja monet käyttivät "kamaa" päivittäin tajuntaa laajentamaan. Ongelma niistäkin kuten tupakoinnistakin on syntynyt vasta viime vuosikymmenten aikana. On se kemia niin ihmeellistä. Urheiluväki douppaa nykyään oikein olan takaa vaikka ihan jokainen taatusti tietää vaikutukset ja kiellettävyyden.
Minun puolestani jokainen saa ajella itse valitsemillaan rengastyypeillä eikä se ole lainkaan mikään ongelma. Itse valitsin jo ajat sitten nastattomat. Mielestäni oma valintani sopii minulle enkä ole kolaroinut enkä myöhästynyt yhtään mistään. Minua ei haittaa vaikka kaikki muut ajaisivat telaketjuilla, jos muilla eivät osaa eivätkä pärjää.
Joskus aikoinaan, kun aloittelin autoilua, niin ei ollut talvirengaspakkoa. Muutama talvi tuli ajeltua kesärenkailla. Olihan se toisinaan hieman liukasta, mutta kun sen tiesi niin ihan hyvinhän se meni ilman mitään hässäkkää. Eikä silloin ollut nopeusrajoituksiakaan. Se oli sitä aikaa, kun kuskien piti ihan oikeasti itse miettiä mitä tekevät ja miten kannatti milloinkin toimia. Onnettomuusluvut olivat melko korkealla. Silloin oli nimittäin ihan sama ongelma kuin nytkin, että osalle kuskeista oma pää ei edelleenkään sano yhtään mitään eikä sääntöjä muistella tai niistä ei välitetä.
Mitä tulee rengastuksiin ja turvallisuuteen, niin taatusti suurin turvallisuusriski on muu liikenne elikkä kun liikenteessä on muitakin mukana emmekä ole siellä yksin. Tuosta seikasta aiheutuu sekin miten valitsemme oman nopeutemme ja millaisia turvavälejä käytämme. Turvavälit pitää olla niin lyhkäisiä kuin suinkin sillä muutoin siihen on koko ajan tunkemassa puolisuomea, vai mitä? Vauhtiakin pitää nostaa vuosi vuodelta oli kesä tai talvi ja nuo penteleen viranomaiset haittaavat harrastuneisuutta. Vuosi vuodelta pitäisi saada uusi nopeusennätys välille "HelsinkiKajaani" sillä kokemus on osoittanut, että tuollaisten matkojen viimeiset sadat kilometrit alkavat olla yhä puisevampia ja käyvät takalistoon ja mikä pahinta, niin jotain muutakin kehittävämpää voisi ihan hyvin tehdä kuin istua ja tylsistyä autossa. Ei nuo pitemmät matkat todellakaan pahemmin enää houkuttele ja siksi yleisesti toivotaankin nopeuksia nostettavaksi ja vedotaan tiestön ja kaluston parantumisiin.
Itse en näe estettä nastojen käytölle harvaan asutuilla alueilla, joissa liikennemäärät ovat vähäisiä. Nastoista johtuvat haitat ovat siellä olemattomia verrattuna isoihin kaupunkeihin, joissa tilanne on täysin toinen.
Tuon olisit voinut mainita jo aikaisemminkin. Kannattaa siis keskittyä niihin alueisiin missä ongelmia on eikä vaatia koko maata tanssimaan helsinkiläisten pillin mukaan.
Saksan teille kylvetään 15-20x määrä tiesuolaa, mitä Suomessa ja minä ainakin ajan ennemmin urissa, kuin hengitän joka kevät entistä suurempia määriä hiekoitushiekan pölyä ja ajan suolavellissä.
Kokeile joskus tehdä matkoja ilman autoa. Kun ilmassa leijuu silmin nähden paljon tiepölyä, niin luulisi jokaisen tajuavat, ettei ole hyväksi ihmiselle. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä ei ole suodattimia puhdistamassa hengitysilmaa.
Kuinka monena talvipäivänä tätä pölyä leijuu ilmassa? Suurimman osan talvesta tiet ovat minusta märät tai lumiset, jolloin pölyä ei ole.
Todella vilkkaiden teiden reunamilla ei minusta ole mukava pyöräillä, vaikka ajettaisiin millä renkailla. Pelkkien rekkojen päästöt ovat esim. kehäteillä sitä luokkaa, ettei viitsisi niitä keuhkoihinsa vedellä.
Eikä pidä sotkea teiden huonon putsauksen seurauksia keväällä suoraan siihen, mitä nastat aiheuttavat. Kevätpölystä kaupungeissa suurin osa on lähtöisin hiekotushiekasta.
Liukkaina päivinä voi joutua uhraamaan muutaman kilometrin tuntinopeudestaan. Tämähän on täysin mahdoton ajatus.
Kyllä Suomen rajoitusjärjestelmällä joutuisi uhraamaan 10-20 km/h talvinopeudestaan marraskuusta maaliskuun loppuun. Eihän nopeudensäätöä nytkään jätetä talvella kuskien vastuulle, vaan mahdolliset liukkaat olot on otettu jo rajoituksella huomioon.
Mitä tulee rengastuksiin ja turvallisuuteen, niin taatusti suurin turvallisuusriski on muu liikenne elikkä kun liikenteessä on muitakin mukana emmekä ole siellä yksin.
Juuri tästä syystä vastustan nastarenkaiden rajoituksia. Kaikkihan me itse pärjäämme vaikka kesärenkailla, mutta en silti haluaisi kokeilla mitä tapahtuu kun kaikki viipottajat alkavat ajelemaan renkailla, joiden ainoat edut on äänettömyys ja vähän pienempi teiden kulutus.
Samoin se on ESC:n kanssa. Lasken sen suurimmaksi hyödyksi sen yleistymisen. Minunkin turvallisuuteni parantuu selkeästi, kun ei tarvitse yhtä paljon pelätä vastaantulevien heittelehtimisiä omalle kaistalle.
Ajokelin kannalta pahempi talvi näyttäisi olevan Sapporossa. Lunta tulee pelkästään yhden kuukauden aikana monta kertaa enemmän kuin Helsingissä koko vuonna.
Eikö mielestäsi ole erikoista, että nastat on kielletty jos tiet olisivat koko ajan lumisia? Eihän siinä ole mitään järkeä, lumisilla teillä ne eivät asfalttia kuluta tai aiheuta mitään pölyhaittoja. Tietenkään lumella ei nastoista ole suurta hyötyä, mutta ei haittaakaan. Tienpintojen jäätyminen on olennainen ongelma, ei lumi.
Alpeillakin sataa paljon lunta, mutta mitä olen siellä itse autolla ajanut, ei nastoja juuri kaipaa. Laaksoissa ja pääväylillä on lähes aina tiet sulina ja rinteisiin ja todella lumisiin oloihin on ketjut nastoja paremmat joka tapauksessa.
Keskilämpötilat kertovat enemmän ilmastosta kuin nuo wikissä kerrotut maksimit ja minimit. Vuorilla maksimit ja minimit ovat tyypillisesti kaukana toisistaan, mutta se ei välttämättä tarkoita että koko ajan olisi kylmä. Talvikuukauden keskilämpötilat ovat Helsingissäkin kylmempiä kuin Sapporossa, se on vaan fakta. Siitä kun lähdetään kohti koillista, niin koko ajan kylmenee Suomessa.
Tuon olisit voinut mainita jo aikaisemminkin. Kannattaa siis keskittyä niihin alueisiin missä ongelmia on eikä vaatia koko maata tanssimaan helsinkiläisten pillin mukaan.
Saksan teille kylvetään 15-20x määrä tiesuolaa, mitä Suomessa ja minä ainakin ajan ennemmin urissa, kuin hengitän joka kevät entistä suurempia määriä hiekoitushiekan pölyä ja ajan suolavellissä.
En ole tietääkseni missään vaiheessa vaatinut ketään tanssimaan helsinkiläisten pillin mukaan. En edes asu Helsingissä. Tässä lienee taas pientä ylireagointia mukana...
Kuinkahan paljon ongelma-alueilla hiekoitetaan? Täytyy rehellisesti tunnustaa, että en muista kyllä nähneeni hiekoitusautoa lähistöllä tai työmatkallani. Eipä sitä hiekkaa kyllä näy oikein tielläkään. Miten vertaillen saat tuon 15-20x? Kokonaismäärä, kokonaismäärä tiekilometriä kohden, kerta-annos...
Simppa: Hokkaidossa on ihan oikea talvi. Tarkistin huvin vuoksi Sapporon sään. Lumisadetta luvattu koko loppuviikoksi.
Hokkaidossa sataa paljon lunta, mutta kuten aiemmin jo laitoin tietoa on terminen talvi pidempi ja kylmempi Suomessa jo Helsinki-Vantaalla kuin Hokkaidossa. Lunta sataa yleensä melko paljon myös esimerkiksi Etelä-Saksassa tai Itävallassakin. Teiden liukkauden kannalta olennaista on kuitenkin lämpötila.
Onko se japanilainen lumi ja jää jotenkin olennaisesti erilaista kuin Eurooppalainen?
On, se on märempää ja painavampaa ymmärtääkseni.
Sapporossa sen sijaan on kovempi talvi kuin Etelä-Suomessa, halusimme sitä tai emme.
Ei lämpötilakeskiarvojen mukaan ole.
Mielestäni täällä on sivuutettu kokonaan Norjan tilanne. Nastarenkaiden kiellon jälkeen vakavat kolarit eivät ole lisääntyneet - päinvastoin.
Norjasssa ei ole kielletty nastarenkaita!
Asiaan vaikuttaa muutenkin monta tekijää.
- Norjassa liikenne on hyvin erityyppistä kuin Suomessa, henkilöautoliikenteen osuus on vähäisempi pidemmän matkan liikenteestä. Kaikki suuret kaupungit Osloa lukuun ottamatta sijaitsevat Atlantin rannikolla jossa Golf-virran vaikutus on vahva. Esim Stavangerissa ei keskilämpötila ole miinuksella minään kuukautena koko vuodessa ja pitää mennä rannikolla hyvin pohjoiseen ennen kuin päästään edes Helsingin keskilämpötiloihin. Suuri osa liikenteestä kulkee rannikolla.
- Vuorilla ääriolosuhteissa lumiketjut on nastoja paremmat, aivan kuten Alpeillakin on todettu jo aikaa sitten.
- Norjassa on merkittävästi laskettu ajonopeuksia.
Miksi Suomessa sitten onnettomuudet lisääntyisivät?
Kyllä ne lisääntyisivät, jos ajonopeudet säilytettäisiin ennallaan. Vaihtoehtona on lisätä merkittävästi liukkauden torjuntaa ja alentaa talviajonopeuksia nykyisestä. Silloin onnettomuudet eivät lisäänny, mutta kansantalous joutuu silti maksumieheksi pidentyneinä matka-aikoina ja suurempina kunnossapitokustannuksina. Ilmaista tienpito ei ole kitkarenkaillakaan ajettaessa.
Kävin maanantaina edes takaisin Kouvolassa. Minulla on kitkarenkaat ja silti, voitteko kuvitella, pito oli erinomainen. Olen vieläkin hengissä. Tiedä sitten onko tuo hyvä vai paha asia.
Jos tästä kitkojen huonommasta pidosta jauhetaan vielä niin.. Lumella kitkat pitävät yhtä hyvin ja jopa paremmin kuin nastat. Peilijäällä nastojen pito on jonkun verran parempi, Saab esimerkiksi järjesti testin Suomessa missä ajettiin kitka- ja nastarenkailla jäinen väistötesti suhteellisen kovasta vauhdista ei niillä kitkoilla tarvinnut ajaa kuin noin 5km/h hiljempaa että sai pidettyä auton hanskassa.
Itse olen ajanut kitkoilla jo useamman talven useamman nastakauden jälkee ja en enää nastoihin vaihtaisi.. Kitkat ovat hiljaisemmat ja ajo-ominaisuuksiltaan nykyään hyvät ja olen ajanut pitkiäkin matkoja ympäri Suomea ja vielä hengissä ollaan!
Oikeastaan kitkojen huonommasta pidosta ei jauheta, kaikkihan ovat siitä yhtä mieltä.
Pääkiistelyn aihehan onkin kahden kirjoittajan asenne, toinen ei aja autoa Suomessa eikä Japanissakaan, ja toinen asuu pääkaupunkiseudulla ja ei tarvitse eikä käytä autoa päivittäisessä liikenteessään. Tosin tämä Japanissa asuminenkin on tällä hetkellä hieman epäilyksenalaisena.
Heidän mielestään nastarenkaiden käyttö pitää joko kieltää tai ainakin verottaa sitä lujasti. Tällainen asenne yhdistettynä todisteluun, että kitkarenkailla ajaa ns. taitavampi väki ja turvallisemmin, saa kyllä monet oikeasti autoa tarvitsevat ja ajavat näkemään punaista. On liian helppoa vaatia toisilta uhrauksia tietäen itse pääsevänsä kuin koira veräjästä.
Suurin osa täällä kirjoittaneista on kuitenkin sillä asialla, että on viisasta säilyttää mahdollisuus saada itse valita renkaansa. Meillähän on aikaa odottaa Ruotsin ja Norjan kokemuksia omista kokeiluistaan.
Vähän myös ihmetyttää tämä vaatimus kitkoihin siirtymisestä. Jopa esitetään muutosta ajotapoihin, luulisi jokaisen joka liikkuu muualla kuin pelkästään kaivopuiston ja espan väliä ymmärtävän nastojen tarpeellisuuden. Tämä pieni kitkaporukka ajaa vain omia mieltymyksiään ehkä omien harrastusten motivoimana. Kyllä järjen pitäisi ajaa näiden mukavuustekijöiden edelle. Jostain epämääräisistä terveyshaitoista voidaan kiistellä maailman tappiin asti. Jos itselläni ei 40 vuoden ajeluilla niitä ole, niin milloin sitten?
MMS:
Entä sitten, vaikka itselläsi ei ole mennyt keuhkot? Moni vanhuskin on sauhutellut koko ikänsä. Pitäisikö siis vetää johtopäätös, että tupakoiminen ei ole haitallista terveydelle.
AkiK:
Ajokelin kannalta pahempi talvi näyttäisi olevan Sapporossa. Lunta tulee pelkästään yhden kuukauden aikana monta kertaa enemmän kuin Helsingissä koko vuonna. Tammikuussa lunta tulee tuutista keskimäärin 28:na päivänä! Ja anteeksi, olen tarkoittanut kokoajan Helsinkiä. Moni kun on sanonut, että pk-seudulla olisi oikeasti vaikeinta talvella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Climate
http://en.wikipedia.org/wiki/Sapporo#Climate
Kovin samalta nuo talvisimpien kuukausien lämpötilat näyttävät. Ja eihän tuo Sapporo Japanin pohjoisin kolkka ole.
Olet oikeassa. Eihän Norjassa kokonaan ole nastoja kielletty. Mutta noiden rajoitusten myötä valtaosa ajaa kitkoilla.
simppa:
kerro missä paikassa on norjassa nastojen käyttö kielletty?
No hintavaksi se on tehty. Pointti kuitenkin on että kirjoilla ajelee valtaosa
Voisiko Finman antaa tuohon vastauksen. Varmastikin joku osa ajaa, mutta esim Kautokeinossa suhde taitaa olla erilainen.
simppa:
Lähinnä tarkoitin liikenteestä johtuvia epäpuhtauksia ilmassa. Ymmärrän kyllä, että Vettellä ei ole kiva kruisailla epätasaisilla tienpinnoilla heh.
Pääsin itsekin männä kesänä kokeilemaan yhtä yksilöä, liekö ollut iskareissa jotain kun hakkasi melkoisesti.
Millä autolla sitten on kiva poukkoilla urissa?
Ei millään. Ihan tavallisella perheautolla nykypäivän rengaistuksella joutuu paikoin muljuamaan häiritsevästi.
Vaikea uskoa että jonkun mielestä urien kanssa vänkäily on jotain muuta kuin v-mäistä.
Vetten ratissa Suomen urat pääsevät kyllä tyystin unohtumaan. Tuskinpa koko auto tulee Suomen uria ikinä näkemäänkään. Se on joka tapauksessa ollut tallissa pienen tovin.
Mutta Volvon ratissa ne urat paikoitellen v-tuttivat aika tavalla. Sille tähtikeulaiselle W210-malliselle paskalaatikolle urat olivat vielä suurempi haitta kuin Volvolle.
Eipä ole osunut alle ainoatakaan autoa, jolla olisin nauttinut urista. Ei edes W221 mersu ollut tunnoton urille, joten tuskin on se sinunkaan kipposi.
Ymmärtäisin nastojen käytön, jos ajaisimme jatkuvasti jäisillä teillä, mutta kun ne tiet ovat enimmäkseen sulat paljaat, korkeintaan pintaliukkaat tai lumiset, ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla mitään tarvetta ole jyrsiä teitä urille ja kurapölyä asuinympäristöön päristellä.
Ehkä jossain maalla tilanne on toinen, kun tieverkko on sen verran harva että kura ulottuu vain pientareelle, mutta täällä kauppungissa se leviää jokapaikkaan, ja urautuminen on kertakaikkisen sietämätöntä.
Nastoille en keksi muuta perustetta kuin pelko siitä ettei pärjää kitkoilla. Ja se pelko on aiheeton. Kitkoihin tottuu ihan siinä missä nastoillakin on oppinut ajamaan.
Odysseia:
Mitä uhrataan?
MMS:
Kokeile joskus tehdä matkoja ilman autoa. Kun ilmassa leijuu silmin nähden paljon tiepölyä, niin luulisi jokaisen tajuavat, ettei ole hyväksi ihmiselle. Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä ei ole suodattimia puhdistamassa hengitysilmaa.
Itse en näe estettä nastojen käytölle harvaan asutuilla alueilla, joissa liikennemäärät ovat vähäisiä. Nastoista johtuvat haitat ovat siellä olemattomia verrattuna isoihin kaupunkeihin, joissa tilanne on täysin toinen.
Rätkätin:
Liukkaina päivinä voi joutua uhraamaan muutaman kilometrin tuntinopeudestaan. Tämähän on täysin mahdoton ajatus.
NHB:
Minä kotiseudullani voisin ajaa nastoilla, mutta kehä III:n kohdalla pitäisi vaihtaa kitkat työmatkalla pääkaupunkiseudulle saapuessani.
Herbert:
Jos välttämättä noin haluat toimia, niin onnistuuhan se noinkin.
Millaista käytäntöä tarjoat ratkaisuksi isojen kaupunkien nastattomuudelle?
simppa:
Eipä tietenkään ole tunnoton, mutta pitäisi ottaa huomioon, että meitä kuskeja on niin eritasoisia, myös kokeneita talviajoon sekä kokemattomia. Kaikki kuitenkin haluavat liikkua, joten nastojen tuomaa turvallisuus-lisää ei pidä väheksyä. On kokemusta myös kitkoista, ja eron kyllä huomaa. Onko niin, että mukavuustekijät ajaa turvallisuuden edelle.
Urat ovat kyllä epämukavia, mutta kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni haitta. Näistä "saasteista" sanoisin sen, että takavuosina pääkaupungin ok-alueilla asukkaat levittivät tynnyreistä jäteöljyjä sorateille pölyhaittoja eliminoimaan. Sitä jatkui vuosikymmeniä,eikä kukaan kokenut sitä minään. Ei ollut mitään porua tai kiihkoilua terveyshaitoista.
NHB:
Muistan joskus 50- 60-luvulla, kun fillaroin nykyisen keskuspuiston alueilla, oli siellä täällä jätekasoja, öljyjätteitä ym. Haju oli todella kuvottava, niin.. ne jätteet taitavat olla maisemoitu tai osittain poistettu. Mutta maaperä on varmaankin monessa paikassa saastunut, nuorempi polvi on onnellisen tietämätön näistä, eli sinne vaan lasten kanssa piknikille.
MMS:
DDT ei ollut 1950 luvulla ihmisille lainkaan myrkyllistä. Sitten aikaa myöten DDT on jotenkin muuttunut myrkylliseksi kuten öljykin. Erittäin monet huumausaineet ja persoonallisuuteen vaikuttavat mömmöt eivät ole olleet myöskään mikään ongelma 1900 vuosisadan alkupuoliskolla. Monet sielutieteilijät kokeilivat ihan itse lähes kaikkia aineita ja monet käyttivät "kamaa" päivittäin tajuntaa laajentamaan. Ongelma niistäkin kuten tupakoinnistakin on syntynyt vasta viime vuosikymmenten aikana. On se kemia niin ihmeellistä. Urheiluväki douppaa nykyään oikein olan takaa vaikka ihan jokainen taatusti tietää vaikutukset ja kiellettävyyden.
Minun puolestani jokainen saa ajella itse valitsemillaan rengastyypeillä eikä se ole lainkaan mikään ongelma. Itse valitsin jo ajat sitten nastattomat. Mielestäni oma valintani sopii minulle enkä ole kolaroinut enkä myöhästynyt yhtään mistään. Minua ei haittaa vaikka kaikki muut ajaisivat telaketjuilla, jos muilla eivät osaa eivätkä pärjää.
Joskus aikoinaan, kun aloittelin autoilua, niin ei ollut talvirengaspakkoa. Muutama talvi tuli ajeltua kesärenkailla. Olihan se toisinaan hieman liukasta, mutta kun sen tiesi niin ihan hyvinhän se meni ilman mitään hässäkkää. Eikä silloin ollut nopeusrajoituksiakaan. Se oli sitä aikaa, kun kuskien piti ihan oikeasti itse miettiä mitä tekevät ja miten kannatti milloinkin toimia. Onnettomuusluvut olivat melko korkealla. Silloin oli nimittäin ihan sama ongelma kuin nytkin, että osalle kuskeista oma pää ei edelleenkään sano yhtään mitään eikä sääntöjä muistella tai niistä ei välitetä.
Mitä tulee rengastuksiin ja turvallisuuteen, niin taatusti suurin turvallisuusriski on muu liikenne elikkä kun liikenteessä on muitakin mukana emmekä ole siellä yksin. Tuosta seikasta aiheutuu sekin miten valitsemme oman nopeutemme ja millaisia turvavälejä käytämme. Turvavälit pitää olla niin lyhkäisiä kuin suinkin sillä muutoin siihen on koko ajan tunkemassa puolisuomea, vai mitä? Vauhtiakin pitää nostaa vuosi vuodelta oli kesä tai talvi ja nuo penteleen viranomaiset haittaavat harrastuneisuutta. Vuosi vuodelta pitäisi saada uusi nopeusennätys välille "HelsinkiKajaani" sillä kokemus on osoittanut, että tuollaisten matkojen viimeiset sadat kilometrit alkavat olla yhä puisevampia ja käyvät takalistoon ja mikä pahinta, niin jotain muutakin kehittävämpää voisi ihan hyvin tehdä kuin istua ja tylsistyä autossa. Ei nuo pitemmät matkat todellakaan pahemmin enää houkuttele ja siksi yleisesti toivotaankin nopeuksia nostettavaksi ja vedotaan tiestön ja kaluston parantumisiin.
NHB:
Tuon olisit voinut mainita jo aikaisemminkin. Kannattaa siis keskittyä niihin alueisiin missä ongelmia on eikä vaatia koko maata tanssimaan helsinkiläisten pillin mukaan.
Saksan teille kylvetään 15-20x määrä tiesuolaa, mitä Suomessa ja minä ainakin ajan ennemmin urissa, kuin hengitän joka kevät entistä suurempia määriä hiekoitushiekan pölyä ja ajan suolavellissä.
NHB:
Kuinka monena talvipäivänä tätä pölyä leijuu ilmassa? Suurimman osan talvesta tiet ovat minusta märät tai lumiset, jolloin pölyä ei ole.
Todella vilkkaiden teiden reunamilla ei minusta ole mukava pyöräillä, vaikka ajettaisiin millä renkailla. Pelkkien rekkojen päästöt ovat esim. kehäteillä sitä luokkaa, ettei viitsisi niitä keuhkoihinsa vedellä.
Eikä pidä sotkea teiden huonon putsauksen seurauksia keväällä suoraan siihen, mitä nastat aiheuttavat. Kevätpölystä kaupungeissa suurin osa on lähtöisin hiekotushiekasta.
NHB:
Kyllä Suomen rajoitusjärjestelmällä joutuisi uhraamaan 10-20 km/h talvinopeudestaan marraskuusta maaliskuun loppuun. Eihän nopeudensäätöä nytkään jätetä talvella kuskien vastuulle, vaan mahdolliset liukkaat olot on otettu jo rajoituksella huomioon.
Rätkätin:
Juuri tästä syystä vastustan nastarenkaiden rajoituksia. Kaikkihan me itse pärjäämme vaikka kesärenkailla, mutta en silti haluaisi kokeilla mitä tapahtuu kun kaikki viipottajat alkavat ajelemaan renkailla, joiden ainoat edut on äänettömyys ja vähän pienempi teiden kulutus.
Samoin se on ESC:n kanssa. Lasken sen suurimmaksi hyödyksi sen yleistymisen. Minunkin turvallisuuteni parantuu selkeästi, kun ei tarvitse yhtä paljon pelätä vastaantulevien heittelehtimisiä omalle kaistalle.
simppa:
Eikö mielestäsi ole erikoista, että nastat on kielletty jos tiet olisivat koko ajan lumisia? Eihän siinä ole mitään järkeä, lumisilla teillä ne eivät asfalttia kuluta tai aiheuta mitään pölyhaittoja. Tietenkään lumella ei nastoista ole suurta hyötyä, mutta ei haittaakaan. Tienpintojen jäätyminen on olennainen ongelma, ei lumi.
Alpeillakin sataa paljon lunta, mutta mitä olen siellä itse autolla ajanut, ei nastoja juuri kaipaa. Laaksoissa ja pääväylillä on lähes aina tiet sulina ja rinteisiin ja todella lumisiin oloihin on ketjut nastoja paremmat joka tapauksessa.
Keskilämpötilat kertovat enemmän ilmastosta kuin nuo wikissä kerrotut maksimit ja minimit. Vuorilla maksimit ja minimit ovat tyypillisesti kaukana toisistaan, mutta se ei välttämättä tarkoita että koko ajan olisi kylmä. Talvikuukauden keskilämpötilat ovat Helsingissäkin kylmempiä kuin Sapporossa, se on vaan fakta. Siitä kun lähdetään kohti koillista, niin koko ajan kylmenee Suomessa.
Opelixi:
En ole tietääkseni missään vaiheessa vaatinut ketään tanssimaan helsinkiläisten pillin mukaan. En edes asu Helsingissä. Tässä lienee taas pientä ylireagointia mukana...
Kuinkahan paljon ongelma-alueilla hiekoitetaan? Täytyy rehellisesti tunnustaa, että en muista kyllä nähneeni hiekoitusautoa lähistöllä tai työmatkallani. Eipä sitä hiekkaa kyllä näy oikein tielläkään. Miten vertaillen saat tuon 15-20x? Kokonaismäärä, kokonaismäärä tiekilometriä kohden, kerta-annos...
Jos vähänkään ympäristöä ajattelee, niin suolaus pitäisi kyllä kieltää välittömästi. Pahempaa pohjavesien saastutusta ei juuri ole.