Kumma juttu, rajoituksia lasketaan eikä niitä noudateta, onko kaikista tullut rikollisia vai onko sittenkin syyllinen juuri ne rajoitukset joita tehdään mielivaltaisesti ilman järjen häivää?
Ja kaikilla tarkoitan sitä reilua 90% väestöstä, ei koske eläkeläisiä ja työttömiä joilla ei koskaan ole kiire mihinkään, ei työtä, ei perhettä eikä harrastuksia, monilla heistä ei edes autoa. Jos olisin vastaavassa tilanteessa voisin itsekin hidastella ja vetää satojen ihmisten jonoa perässäni tiellä tai kassajonossa, mutta en kertakaikkiaan kehtaisi tehdä niin.
Maailma vaan makaa nykyään niin että muita ei ajatella eikä vanha muista millaista oli olla nuori ja jos muistaa niin sitä suurempi syy olla kateellinen ja hidastaa niin paljon kuin pystyy. Olen kohta viisikymppisenä poikkeus tästä ajattelu tyylistä, minusta kahlitseminen edustaa neuvostoliittoa. Toisaalta en kuitenkaan poikkeus ainakaan kaikkien niiden ihmisten mielestä joiden kanssa olen asiasta keskustellut, ehkä poikkeus on kieroutunut nettityyli keskustella asiasta. Tiedotusvälineissä on tyypillistä ja hyväksyttävää tuomita ylinopeus, sehän ei sovellu nykypäivän hektiseen kvarttaalitalouteen, ei mitenkään. Kaikki pitäisi nykyään edetä sivistyneen hitaasti, siis nopeasti käytännössä mutta kuitenkin niin hitaasti että siitä ei ole harmia, en vain tiedä miten se on käytännössä mahdollista.
"Nopeusrajoituksia on rikottu aina, mutta Pohjosen kokemusten mukaan ylitörkeät, rajoitukset yli sadalla kilometrillä ylittävät nopeudet ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana."
"Yleinen harhakäsitys on se, että vakaviin henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia sattuu talvella, kun on liukasta ja huonot kelit. Oikeasti asia on juuri toisin päin. Suomessa loukkaannutaan liikenteessä kesällä, kun yöt ovat valoisia ja tiet kuivia."
Päättäjien tulisi ensin päättää, että halutaanko rattijuoppojen muodostamalle ongelmalle oikeasti tehdä jotain. Tekeminen tarkoittaa käytännössä joko määrärahojen kasvattamista tai nykyisten resurssien uudelleen priorisointia.
Toimintaa ranskalaisittain. Lisäresursseja tarvitaan vain kuin autoilijoilta, joten ei ongelmaa:
Päättäjien tulisi ensin päättää, että halutaanko rattijuoppojen muodostamalle ongelmalle oikeasti tehdä jotain. Tekeminen tarkoittaa käytännössä joko määrärahojen kasvattamista tai nykyisten resurssien uudelleen priorisointia.
Toimintaa ranskalaisittain. Lisäresursseja tarvitaan vain kuin autoilijoilta, joten ei ongelmaa:
Aika lailla sama, kuin tarjoasi kaahauksien ehkäisyyn nopeusmittaria sillä erolla, että se jo autossa on. Ei voi kuin ihmetellä ranskalaisten ajatuksen juoksua...
Vaikken samaamieltä tuosta alkometripakosta missään nimessä olekaan, niin paremmin se Ranskaan sopii kuin Suomeen. Ranskassa kun on tapana ravintolaillan jälkeen lähteä ihan huoletta rattiin vaikkei niitä viinilasillisia nyt niin tarkkaan olisi laskenut. Ja nimenomaan en tarkoita mitään änkyräperseitä, vaan sellaista "pienessä sievässä" ajelua.
Mitä muuta persuilta voi odottaa kuin aivopieruja? Vilkaisin tuota Hongiston blogia. Eipä ollut kovin vakuuttava.
Mitä muuta persuilta voi odottaa kuin aivopieruja?
Jep. On siellä joskus hyviäkin ajatuksia, mutta nämä tällaiset ovat liian yleisiä.
Hongisto voisi tehdä aluksi vaikka listan automalleista, joita saisi jatkossa tänne tuoda. Kovin taitaisi jäädä lyhyeksi. Mahtaisiko olla yhtään. Ehdotan, että ideaa kokeillaan ensin rajatun joukon keskuudessa. Sopiva kohderyhmä olisi kansanedustajat, ministerit ja heidän virka-autonsa. Kun 2 vuoden kokeilun jälkeen tiedämme, millainen vaikutus muutoksella on liikenneturvallisuuteen, voidaan päättää jatkosta.
Vaikken samaamieltä tuosta alkometripakosta missään nimessä olekaan, niin paremmin se Ranskaan sopii kuin Suomeen. Ranskassa kun on tapana ravintolaillan jälkeen lähteä ihan huoletta rattiin vaikkei niitä viinilasillisia nyt niin tarkkaan olisi laskenut. Ja nimenomaan en tarkoita mitään änkytäperseitä, vaan sellaista "pienessä sievässä" ajelua.
Näin on, mutta sielläkään tuskin ongelmana on tietämättömyys promillemääristä ja -rajoista, vaan maan tapa.
Humalainen motoristi kaahasi poliisia pakoon Forssassa
Takaa-ajo päättyi ulosajoon. Puhalluskokeessa mies puhalsi 0,75 promillea. Alkoholin lisäksi miehen epäillään käyttäneen huumaavia aineita. Hänellä ei ole ajo-oikeutta, sillä hänet oli jo aiemmin määrätty ajokieltoon.
Humalainen motoristi kaahasi poliisia pakoon Forssassa
Takaa-ajo päättyi ulosajoon. Puhalluskokeessa mies puhalsi 0,75 promillea. Alkoholin lisäksi miehen epäillään käyttäneen huumaavia aineita. Hänellä ei ole ajo-oikeutta, sillä hänet oli jo aiemmin määrätty ajokieltoon.
Tuoltakin olisi varmaan vältytty, jos Suomeen ei saisi tuoda ajoneuvoja jotka kulkevat yli 130km/h (ei toki koskisi tällaisia jo maassa olevia), moottoripyörässä olisi pakollisena varusteena alkometri ja näköjään tässä tapauksessa myös huumepikatesti. Itse ehdottaisin pakolliseksi varusteiksi myös laminoituja otteita tieliikennelaista.
Miksei se voisi koskea jo maassa olevia ajoneuvoja? Samoin kuin kaikkiin autoihin asennettava alkometri? Molemmat rajoittimet voisi asentaa samalla kertaa vieläpä!
Sinähän olet moneen kertaan ollut vaatimassa, että autokannan pitäisi uusiutua nopeammin, että uudemmat turvavarusteet tulisivat useammalle käyttöön.
Mitäs luulet, moniko "jo maassa olevan" ajoneuvon omistaja alkaisi lykätä uudemman hankintaa, jos muuten mahdollista, ettei suin surmin joutuisi ajamaan autolla, jossa tuollaiset rajoittimet olisi oletuksena (miksi muuten itse vastutat asiaa)? Sinähän alat vanhentaa meidän autokantaa, kun jaat meidät kahteen "kastiin", rajoituksetta rällästävät ja rajoittimilla ajamaan "joutuvat"! Heh, kuvittelepas tätä tarjousta: "Tästä nyt vanha kunnon auto, ei minkäänlaisia rajoittimia (rek. ennen 2013). Vähän kalliimpi, mutta se fiilis!"
Oliko tuo viimeinen ehdotuksesi, vai ihan kaikki sarkasmia?
Miksei se voisi koskea jo maassa olevia ajoneuvoja? Samoin kuin kaikkiin autoihin asennettava alkometri? Molemmat rajoittimet voisi asentaa samalla kertaa vieläpä!
Koska vanhempiin autoihin sen asentaminen on teknisesti paljon vaikeampaa, osaan jopa lähes mahdotonta.
Kumppani:
Sinähän olet moneen kertaan ollut vaatimassa, että autokannan pitäisi uusiutua nopeammin, että uudemmat turvavarusteet tulisivat useammalle käyttöön.
Kyllä.
Kumppani:
Mitäs luulet, moniko "jo maassa olevan" ajoneuvon omistaja alkaisi lykätä uudemman hankintaa, jos muuten mahdollista, ettei suin surmin joutuisi ajamaan autolla, jossa tuollaiset rajoittimet olisi oletuksena (miksi muuten itse vastutat asiaa)?
Tuo on yksi niistä syistä miksi nopeudenrajoitinta ei pidä ottaa käyttöön.
Kumppani:
Sinähän alat vanhentaa meidän autokantaa, kun jaat meidät kahteen "kastiin", rajoituksetta rällästävät ja rajoittimilla ajamaan "joutuvat"!
Otapa nyt taas ne lääkkeesi, rauhoitu ja lue kuka täällä on jakamassa ketä ja mihin kastiin.
Tällä palstalla muistaakseni TeeCee joskus totesi, että jos jotkut välttämättä haluaa osoittaa muille oikein valomerkein, ettei ymmärrä lain lisäksi järkevästä toiminnasta mitään, sallittakoon se heille. Kyse taisi olla etusumuvalojen käytöstä. Ja totta tosiaan, onhan tomppelin hyvä varoittaa muita itsestään.
Sama pätee noissa persujen ja muiden yhtä upeita keskustelunavauksia (mm. vasureiden Lapintie käsitelty hiljattain tällä palstalla) tekevien suhteen. Tietenkään 200 kansanedustajaa ei voi olla joka alan asiantuntijoita. Jos 5000 euron palkkaa nauttivalla kaverilla ei kuitenkaan ole sen vertaa itsekritiikkiä, että perehtyisi asiaan edes pinnallisesti ennen mielipiteensä kirjoittamista, parempi se sitten on reilusti muille paljastaa. Toivottavasti seuraavissa vaaleissa ainakin osa meriittilistasta jää kansan muistiin, jotta verorahoille saadaan hiukan parempaa vastinetta ja resurssit kohdentuisi yhteiskunnan kehittämiseen.
Kaikkea sitä kanssa näkee. Helsingissä Arabian kaupunginosassa Hämeentiellä on tehty aivan älytön kiertoliittymä.
Keskellä risteystä on kiertoliittymää kuvaava kivetty ympyrä, mutta se on samalla tasolla kuin asfaltti. Eli käytännössä tässä Hämeentietä ajavat ajavat suoraan risteyksen läpi.
Totuutta tällaisesta asiasta ei ole olemassakaan. Toisaalta kyselyn tulos on hyvä osoitus siitä, ettei tätä asiaa pidä huutoäänestyksellä ratkaista. Vai mitä Opelixi?
Vastaajien keski-ikä 57 v saattaa selittää ainakin osittain eron iltalehden kyselyyn. Suurempi merkitys on ehkä kuitenkin tilanteella. Liikenneturvan kyselyssä on monta kysymystä, jossa vastaaja huomaamattaan ottaa maailman parantajan roolin itselleen. Iltalehden sivulla klikkaamalla yhtä ruutua pysyy paremmin jalat maassa.
Ensimmäinen kysymys koski kaahaamisen lisääntymistä. Tässä tulee ensimmäiseksi ongelmaksi kaahaamisen määritelmä. Toinen ongelma on se, miten ihminen kokee lähiaikojen ja sitä vanhemmat tapahtumat. Ei ole varmaan kenellekään uusi ilmiö ajan kultaamista muistoista. Toisaalta lisääntyvä liikenteen määrä tuo mukanaan lisää kaikenlaisia ilmiöitä.
Seuraava kohta, jossa käsitellään omaa ylinopeutta, vahvistaa viimeistään sen, miten kyselyn tuloksiin pitää suhtautua. Se on kuljettajien keskimääräinen käsitys asiasta, jolla ei ole mitään suhdetta todellisuuteen. Vai moniko uskoo, että 5% kuljettajista ei koskaan ylitä nopeusrajoitusta? Entä moniko uskoo, että melko usein tai useammin käyttää ylinopeutta taajamissa vain 17% kuljettajista? Itse väitän n. 100% kuljettajista ylittävän nopeusrajoituksen ja taajamissakin melko usein tai sitä useammin luku on lähes 100. Ilmeisesti tässä pätee sama kuin monissa muissakin asioissa. Omaa virhettä ei jostain erityisestä syystä tarvitse juuri tässä tapauksessa huomioida. Todennäköisiä syitä ovat mm. ylityksen pienuus, hetkellisyys, hyvät olosuhteet tai liikennevirran nopeus.
Entä mitä haetaan tiedolla siitä, onko joskus ajanut liian lujaa kaarteeseen tai onko joskus kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksenaan voittaa toinen auto? Itsekin olen varmasti autoilu-urallani tuollaiseen kilpailuun syyllistynyt, mutta en enää pitkiin aikoihin. Minusta menneiden aikojen tapahtumilla ei enää ole merkitystä.
On kohtuullista laskea nopeusrajoituksia turvallisuuden lisäämiseksi vastasi 48%. Vain 5% vastasi eos. Kyselyssä ei kerrottu, kuinka paljon tai missä määrin rajoitusta olisi hyväksyttävää laskea, joten 95% ei tiennyt, mihin suostui. Olisikohan tulos sama, jos tupo-neuvottelussa työnantaja lupaisi maksaa vähän lisää palkkaa?
Onko liikenteen rytmin seuraaminen tärkeämpää kuin nopeusrajoituksen noudattaminen? Ilmeisesti tässä tarkoitetaan ylinopeudella etenevän liikennevirran mukana ajamista, eikä toisistaan riippumattomia tilanteita. Mikään ei kuitenkaan takaa, että kaikki vastaajat olisivat asian ymmärtäneet samalla tavalla tai edes kysyjän olettamalla tavalla.
46% mielestä on, vaikka liikenteen rytmin määräytyminen ei ole ollenkaan yksiselitteinen asia. Kaksikaistaisella vilkkaalla tiellä, jossa ajetaan rekan perässä n. 89 km/h 80 km/h rajoituksella, pitäisi näiden mielestä kai ajaa puuttumiskynnyksen ylittävää nopeutta. Siitä huolimatta, että ensimmäinen rajoitusta noudattava pudottaa liikenteen rytmin rajoitusta vastaavaksi. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Toisaalta nelikaistaisella tiellä ei muita hitaampi yleensä edes hidasta muita, joten miksi muiden mukana pysyminen olisi rajoitusta tärkeämpää?
Automaattisen kameravalvonnan lisäämistä puoltaa autoilijoista 42%. Siitä huolimatta, ettei taaskaan puhuta lisäämisen määrästä, vain 4% ei osannut vastata. Jonkinlaista kypsymisen merkkejä osoittaa kuitenkin vertailu vuoden 2007 tuloksiin, koska tuolloin 56% hyväksyi automaattisen valvonnan lisäämisen. Saa nähdä, painottaako poliisi ja liikenneturva tiedotteissaan kameravalvonnan lisäämisen kannatuksen 25% hiipumista vai 43% (kaikki vastaajat) kannatusta.
Saman valtakirjan kuin edellisissä kohdissa, antaa suurin osa rangaistusten kiristämisestä puhuttaessa. Vain 6% pitää jalat maassa, eikä ota kantaa puutteelliseen asiaan. Täysin käsittämätöntä!
Epäselväksi tutkimuksesta jäi, miksi se on tehty ja mihin sitä aiotaan käyttää. Itse toivon, että roskakorin täytteeksi.
Liikenneturvan kyselyssä on monta kysymystä, jossa vastaaja huomaamattaan ottaa maailman parantajan roolin itselleen.
Ei uskoisi, että näin ansiokasta analyysiä esittää kirjoittaja, jonka eräistä muista jutuista saa käsityksen, että ainoa oikea uskonto on tottelemisen uskonto, ja hyvä kuuluu määritellä sen mukaan, miten hyvin ihminen tottelee kaikkea sitä mitä ylhäältä käsketään.
Ihmisillä on luontainen taipumus mukauttaa omat arvonsa yhteisössä vallitseviin arvoihin. Tähän ominaisuuteen perustuvat erilaiset neuvostoliitot ja natsisaksat ja pohjoiskoreat sekä pimahtaneet uskonnolliset yhteisöt, joiden jäsenet tekevät joukkoitsemurhan johtajansa käskystä. Jotta tällainen järjestelmä toimisi, sen pitää olla enemmän tai vähemmän ulkomaailmalta suljettu, jotta vieraat aatteet eivät saisi ihmisiä havahtumaan siihen, että omassa yhteisössä asiat eivät ole niin kuin pitäisi.
Neuvostoliitto ja Pohjois-Korea olivat ja ovat suljettuja maita, joiden asukkaiden tiedonsaantia ulkomailta on rajoitettu. Myös natsi-Saksassa tiedotusvälineitä, kirjallisuutta ja elokuvatarjontaa sensuroitiin.
Nykymaailmassa on vaikea rakentaa muureja alueiden ympärille. Ihmiset kulkevat, ja tieto kulkee. Kiinassa onnistutaan sensuroimaan internettiä niin, että suuri yleisö ei pääse kielletyn tiedon lähteille. Pieni vähemmistö pääsee, mutta sen on vankeusrangaistuksen uhalla viisainta olla käyttämättä saamaansa tietoa väärällä tavalla.
Suomessa ja muissa länsimaissa muurien rakentamisesta tiedon ja ihmisten liikkumisen estämiseksi on luovuttu. Täällä on valittu toinen tie. Nimittäin se, että järjestelmän kannalta vääränlainen tieto tukahdutetaan virallisella ja puolivirallisella propagandalla, jota tulee joka tuutista. Ihmiset ikään kuin aivopestään immuuneiksi "väärää" tietoa vastaan.
Tätä taustaa vasten voidaan arvioida Liikenneturvan (joka itse on kiihkeä propagandajärjestö ) tutkimusta. Ihmiset vastaavat niin kuin heidän halutaan vastaavan ja oletetaan vastaavan, koska väärät vastaukset tuntuisivat ei-hyväksyttävältä kapinoinnilta järjestelmää vastaan. Elämänikäisen aivopesun kohteena oleva ihminen vastaa niin kuin hänen odotetaan vastaavan.
Ihmiset tottuvat kieltoihin ja käskyihin ja pakkoihin, kun niitä vahvistetaan propagandalla. Alun perin ihmiset saattavat pitää jotain pakkomääräystä täysin hulluna ja vastustaa sitä. Kun se kuitenkin vastustuksesta huolimatta toteutetaan ja sen puolesta julkaistaan hellittämätöntä propagandaa, ihmiset tottuvat siihen vähitellen ja alkavat pitää sitä normaalina ja luonnollisena. Kun aikaa kuluu, ja propaganda jatkuu, ihmiset lopulta kannattavat kyseistä pakkomääräystä, eivätkä halua, että siitä luovuttaisiin. Yleisen käsityksen vastaisesti ajatteleminen tuntuisi heistä pahalta. Näin rakennetaan henkistä orjuutta ja diktatuuria. Pala kerrallaan. Määräys kerrallaan. Propagandan ja rangaistusten avulla. Ihmiset näkevät vain yksittäiset pienet asiat mutta eivät kokonaisuutta eli sääntöjen ja käskyjen muodostamaa poliisivaltiota, joka muodostuu heidän ympärilleen kuin iso vankila muureineen.
Jos olisin ollut Liikeneturvan kyselyn vastaajien joukossa, olisin vastannut äh, vilkaisin kysymyksiä ja totesin, että tuollaiseen puolueelliseen propagandaan ei voi vastata asiallisesti. Ehkä olisin vastannut asiattomasti.
Sellaisten leimaavien sanojen kuin kaahaaminen käyttäminen tutkimuksessa kertoo siitä, millainen tutkimus on kyseessä. Kaahaamisella on ehkä joskus kauan sitten tarkoitettu kovaa ajamista sen tyyppistä kovaa ajamista, että ulkopuolisetkin sen huomaavat. Nykyisin kaahaaminen voi tarkoittaa miten hidasta matelua tahansa, kunhan tien varressa on peltilätkä, joka määrittelee kyseisen matelun kaahaamiseksi. Tässä videossa kaksikymmentä peräkkäistä autoa kaahaa Helsingissä
Sanomalehdissä tapahtuu joskus lipsahtelua virallisesti hyväksytyistä sanojen käyttötarkoituksista. Pari päivää sitten joku TV-toimittaja esimerkiksi erehtyi kirjoittamaan, että eräässä vanhassa filmissä presidentti Kennedy kaahaa golf-autolla. Tuskin presidentti golfkentällä mitään ylinopeutta ajoi. Vähintään yhtä mielenkiintoinen lipsahdus tapahtui uutistoimittajalle muutama päivä sitten, kun hän otsikoi pienen uutisen vahingossa totuudenmukaisesti: Kaaharin takaa-ajo aiheutti useita vaaratilanteita Lounais-Lapissa keskiviikkona. Kiinassa tällaisesta virheestä olisi voinut olla huonot seuraukset. Virhettä tosin lieventää se, että uutisessa käytetään puolueen vaatimaa halveksivaa pilkkaniemeä kaahari.
Jos ylinopeutta ajava on uutisissa kaahari, niin miksi omaisuutta varastava ei ole varas. Ylinopeudesta on tehty nyky-yhteiskunnassa yksi halveksituimmista ja paheksutuimmista rikoksista.
Jos olisin saanut pakotettua itseni vastaamaan Liikenneturvan asenteelliseen ja tavoitteelliseen kyselyyn, olisin vastannut kaahaavani kerran viikossa tai useammin. Kyselystä puuttuu minun kaltaisiani liikennerikollisia koskeva vaihtoehto aina. No, ehkä kukaan ei voi kaahata aina, koska meneehän jo ylinopeuteen kiihdyttämiseenkin muutama sekunti. Ja joskushan joutuu matelemaan jonossa muiden perässä. Ja joskus erittäin harvoin tulee oma-aloitteisesti ajettua hitaasti ilman mitään syytä (usein syy on jokin huomion vievä puuhailu autossa, jolloin kaasun painaminen unohtuu).
Kameravalvontaa ja nopeusrajoitusten kiristämistä olisin tietenkin vastustanut, vaikka kysymyksissä asia esitetäänkin johdattelevasti niin, että nopeusrajoituksia lasketaan liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Kaikkia pakkojahan perustellaan turvallisuuden lisäämisellä, ja koska ehdoton yksinoikeus turvallisuuden arvioimiseen on viranomaisilla, heillä on vapaat kädet tehdä yhteiskunnasta millainen turvallisuusdiktatuuri tahansa. Turvallisuuden edistämisen nimissä.
Muutamia ihmeellisyyksiäkin tutkimuksen tuloksissa on. Nimittäin se, että vain 45 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ole koskaan kiihdyttänyt liikennevaloissa tarkoituksenaan voittaa vieressä oleva auto (yli puolet vastaajista siis on). Ajattelin, että tähän kysymykseen vastaisin, että en ole kiihdyttänyt. Mutta kun aloin tarkemmin muistella asiaa, niin ehkä olenkin. En ole kuitenkaan kiihdyttänyt kilpailutarkoituksella (koska autoni ovat niin vaatimattomia, ettei niillä pärjää kiihdytyskisoissa) vaan esimerkiksi siksi, että saisin vaihdettua kaistaa jossakin kauempana, kun viereiselle kaistalle tulee tilaa kiihdytykseni ansiosta. Syy kiihdyttämiseen on voinut olla myös se, että olen halunnut kokeilla, kuinka nopeasti reagoin valojen vaihtumiseen tai miten pehmeästi osaan lähteä liikkeelle liukkaalla. Tai jotain muuta tällaista omiin ajatuksiini liittyvää eikä niinkään viereisen kaistan auton haastamista kiihdytyskilpailuun. Mieletön revittely ja kiihdyttely kaupunkiympäristössä ei ole mielestäni sivistynyttä. On tyylikkäämpää kiihdyttää hitaasti ja ajaa niin, että tulee valojen vaihtuessa sopivasti seuraavaan risteykseen - kuin kiihdyttää rajusti ja jarruttaa seuraavissa valoissa yhtä rajusti.
"Huomattavaa ylinopeutta (vähintään 10 km/h yli tiekohtaisen nopeusrajoituksen) ajoi nopeusrajoituksesta riippumatta noin 10 % kaikista autoista."
Onko liikenteen rytmin seuraaminen tärkeämpää kuin nopeusrajoituksen noudattaminen?
"joka viides koki muiden jopa
pakottavan ajamaan kovaa tai ei halunnut olla muiden esteenä"
Itse pidän kaahamista ikävänä. Nopeasti voi myös ajaa ilman aggressiivisia ajotapoja, eli ettei aiheuta vaara- tai riskitilanteita siksi että yksi yksilö poikkeaa säännöistä.
Tänään ajoin ylinopeutta moottoritiellä (115 km/h), mutta en painostanut edelläajavia tai tehnyt vaarallisia ohituksia. Viime kuussa ajoin moottoritiellä 170 km/h, mutta en ajanut ylinopeutta tai painostanut muuta liikennettä.
Kumma juttu, rajoituksia lasketaan eikä niitä noudateta, onko kaikista tullut rikollisia vai onko sittenkin syyllinen juuri ne rajoitukset joita tehdään mielivaltaisesti ilman järjen häivää?
Ja kaikilla tarkoitan sitä reilua 90% väestöstä, ei koske eläkeläisiä ja työttömiä joilla ei koskaan ole kiire mihinkään, ei työtä, ei perhettä eikä harrastuksia, monilla heistä ei edes autoa. Jos olisin vastaavassa tilanteessa voisin itsekin hidastella ja vetää satojen ihmisten jonoa perässäni tiellä tai kassajonossa, mutta en kertakaikkiaan kehtaisi tehdä niin.
Maailma vaan makaa nykyään niin että muita ei ajatella eikä vanha muista millaista oli olla nuori ja jos muistaa niin sitä suurempi syy olla kateellinen ja hidastaa niin paljon kuin pystyy. Olen kohta viisikymppisenä poikkeus tästä ajattelu tyylistä, minusta kahlitseminen edustaa neuvostoliittoa. Toisaalta en kuitenkaan poikkeus ainakaan kaikkien niiden ihmisten mielestä joiden kanssa olen asiasta keskustellut, ehkä poikkeus on kieroutunut nettityyli keskustella asiasta. Tiedotusvälineissä on tyypillistä ja hyväksyttävää tuomita ylinopeus, sehän ei sovellu nykypäivän hektiseen kvarttaalitalouteen, ei mitenkään. Kaikki pitäisi nykyään edetä sivistyneen hitaasti, siis nopeasti käytännössä mutta kuitenkin niin hitaasti että siitä ei ole harmia, en vain tiedä miten se on käytännössä mahdollista.
"Poliisi mittasi valtatie 8:lla ajaneelle autolle 205 kilometrin tuntinopeuden, kun rajoitus alueella oli 80 km/h."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012063015785044_uu.shtml
Pitäisiköhän rajoitusta laskea entisestään, että tuollaisilta kaahauksilta vältytään?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012063015785638_uu.shtml
Moottoripyöräilijä kaahasi kortitta jopa 270 km/h
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012063015785624_uu.shtml
Venäläiset miehet olivat kilpasilla urheiluautoilla Helsingin moottoritiellä lauantaiaamuna.
"Venäläiset miehet olivat kilpasilla urheiluautoilla Helsingin moottoritiellä lauantaiaamuna."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012063015785624_uu.shtml
Tämän viikonlopun lööpeistä voisi päätellä, että talvirajoituksia tarvittaisiin kesälläkin. Eihän kaahareista muuten päästä vai mitä Akik?
"Nopeusrajoituksia on rikottu aina, mutta Pohjosen kokemusten mukaan ylitörkeät, rajoitukset yli sadalla kilometrillä ylittävät nopeudet ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana."
"Yleinen harhakäsitys on se, että vakaviin henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia sattuu talvella, kun on liukasta ja huonot kelit. Oikeasti asia on juuri toisin päin. Suomessa loukkaannutaan liikenteessä kesällä, kun yöt ovat valoisia ja tiet kuivia."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012063015785684_uu.shtml
Ylikonstaapeli Pohjonen ei taida tietää, että kesällä loukkaannutaan siksi, koska silloin ei ole talvirajoituksia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012070115786663_uu.shtml
"Auto täynnä nuoria ajoi ulos tieltä - kuusi loukkaantui"
"autoa oli ajanut 18-vuotias mies. Miehellä ei ollut ajokorttia."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012070115787024_uu.shtml
Ehdotan hidastetöyssyjä sellaisille teille, joilla rajoitus on kesäisin 80 tai enemmän. Sehän on turvallisempaa kun keskinopeus on alhaisempi.
Lisäksi ehdotan talvirenkaiden käyttöpakkoa koko vuodeksi, niin on parempi pito eikä auto lähde niin helposti luisuun märällä tiellä.
Opelixi:
Toimintaa ranskalaisittain. Lisäresursseja tarvitaan vain kuin autoilijoilta, joten ei ongelmaa:
http://www.hs.fi/ulkomaat/Ranskassa+autoilevalla+on+oltava+mukana+alkometri/a1305579411654
Herbert:
Aika lailla sama, kuin tarjoasi kaahauksien ehkäisyyn nopeusmittaria sillä erolla, että se jo autossa on. Ei voi kuin ihmetellä ranskalaisten ajatuksen juoksua...
"PS-edustaja huolestui: Yli 130 km/h kulkevat ajoneuvot kiellettävä "
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/104506-ps-edustaja-huolestui-yli-130-km-h-kulkevat-ajoneuvot-kiellettava
Eipä ollut yllätys, että tällaisia aivopieruja heitetään ilmaan, kun kaaharit täyttivät hetkeksi lööpit.
Vaikken samaamieltä tuosta alkometripakosta missään nimessä olekaan, niin paremmin se Ranskaan sopii kuin Suomeen. Ranskassa kun on tapana ravintolaillan jälkeen lähteä ihan huoletta rattiin vaikkei niitä viinilasillisia nyt niin tarkkaan olisi laskenut. Ja nimenomaan en tarkoita mitään änkyräperseitä, vaan sellaista "pienessä sievässä" ajelua.
Mitä muuta persuilta voi odottaa kuin aivopieruja? Vilkaisin tuota Hongiston blogia. Eipä ollut kovin vakuuttava.
simppa:
Jep. On siellä joskus hyviäkin ajatuksia, mutta nämä tällaiset ovat liian yleisiä.
Hongisto voisi tehdä aluksi vaikka listan automalleista, joita saisi jatkossa tänne tuoda. Kovin taitaisi jäädä lyhyeksi. Mahtaisiko olla yhtään. Ehdotan, että ideaa kokeillaan ensin rajatun joukon keskuudessa. Sopiva kohderyhmä olisi kansanedustajat, ministerit ja heidän virka-autonsa. Kun 2 vuoden kokeilun jälkeen tiedämme, millainen vaikutus muutoksella on liikenneturvallisuuteen, voidaan päättää jatkosta.
simppa:
Näin on, mutta sielläkään tuskin ongelmana on tietämättömyys promillemääristä ja -rajoista, vaan maan tapa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288481225432.html
Humalainen motoristi kaahasi poliisia pakoon Forssassa
Takaa-ajo päättyi ulosajoon. Puhalluskokeessa mies puhalsi 0,75 promillea. Alkoholin lisäksi miehen epäillään käyttäneen huumaavia aineita. Hänellä ei ole ajo-oikeutta, sillä hänet oli jo aiemmin määrätty ajokieltoon.
ritsa:
Tuoltakin olisi varmaan vältytty, jos Suomeen ei saisi tuoda ajoneuvoja jotka kulkevat yli 130km/h (ei toki koskisi tällaisia jo maassa olevia), moottoripyörässä olisi pakollisena varusteena alkometri ja näköjään tässä tapauksessa myös huumepikatesti. Itse ehdottaisin pakolliseksi varusteiksi myös laminoituja otteita tieliikennelaista.
Miksei se voisi koskea jo maassa olevia ajoneuvoja? Samoin kuin kaikkiin autoihin asennettava alkometri? Molemmat rajoittimet voisi asentaa samalla kertaa vieläpä!
Sinähän olet moneen kertaan ollut vaatimassa, että autokannan pitäisi uusiutua nopeammin, että uudemmat turvavarusteet tulisivat useammalle käyttöön.
Mitäs luulet, moniko "jo maassa olevan" ajoneuvon omistaja alkaisi lykätä uudemman hankintaa, jos muuten mahdollista, ettei suin surmin joutuisi ajamaan autolla, jossa tuollaiset rajoittimet olisi oletuksena (miksi muuten itse vastutat asiaa)? Sinähän alat vanhentaa meidän autokantaa, kun jaat meidät kahteen "kastiin", rajoituksetta rällästävät ja rajoittimilla ajamaan "joutuvat"! Heh, kuvittelepas tätä tarjousta: "Tästä nyt vanha kunnon auto, ei minkäänlaisia rajoittimia (rek. ennen 2013). Vähän kalliimpi, mutta se fiilis!"
Oliko tuo viimeinen ehdotuksesi, vai ihan kaikki sarkasmia?
Kumppani:
Koska vanhempiin autoihin sen asentaminen on teknisesti paljon vaikeampaa, osaan jopa lähes mahdotonta.
Kumppani:
Kyllä.
Kumppani:
Tuo on yksi niistä syistä miksi nopeudenrajoitinta ei pidä ottaa käyttöön.
Kumppani:
Otapa nyt taas ne lääkkeesi, rauhoitu ja lue kuka täällä on jakamassa ketä ja mihin kastiin.
Tässä vihje seuraavaksi ehdotukseksi oikeuslaitosta moittiville ja kaahareista huolestuneille persuille:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012070215791123_ul.shtml
Älä jaa niille vinkkejä! Kohta sieltä joku älykkö alkaa ajamaan moisia rangaistuksia Suomeenkin.
Tällä palstalla muistaakseni TeeCee joskus totesi, että jos jotkut välttämättä haluaa osoittaa muille oikein valomerkein, ettei ymmärrä lain lisäksi järkevästä toiminnasta mitään, sallittakoon se heille. Kyse taisi olla etusumuvalojen käytöstä. Ja totta tosiaan, onhan tomppelin hyvä varoittaa muita itsestään.
Sama pätee noissa persujen ja muiden yhtä upeita keskustelunavauksia (mm. vasureiden Lapintie käsitelty hiljattain tällä palstalla) tekevien suhteen. Tietenkään 200 kansanedustajaa ei voi olla joka alan asiantuntijoita. Jos 5000 euron palkkaa nauttivalla kaverilla ei kuitenkaan ole sen vertaa itsekritiikkiä, että perehtyisi asiaan edes pinnallisesti ennen mielipiteensä kirjoittamista, parempi se sitten on reilusti muille paljastaa. Toivottavasti seuraavissa vaaleissa ainakin osa meriittilistasta jää kansan muistiin, jotta verorahoille saadaan hiukan parempaa vastinetta ja resurssit kohdentuisi yhteiskunnan kehittämiseen.
Nyt täytyy antaa pisteet Herbertille, kun harvoin ollaan asioista samaa mieltä, mutta nyt niin pääsi käymään 110%:sti!
Olisikohan jotain parempaa tapaa antaa risteyksessä etuajo-oikeus vasemmalta tuleville?
http://www.iltalehti.fi/autot/2012071015825267_au.shtml
Joka toinen = 50% kysellyistä.
Mielenkiintoista, miten häränpyllyä prosentti on "Ota kantaa" -kyselyssä!
Mikä onpi "totuus"?
Totuus on tietysti se mitä ihmiset vastaa.
Totuutta tällaisesta asiasta ei ole olemassakaan. Toisaalta kyselyn tulos on hyvä osoitus siitä, ettei tätä asiaa pidä huutoäänestyksellä ratkaista. Vai mitä Opelixi?
Linkki kyselyyn:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/erillisselvitykset/liitetiedostot/Mielipiteit-ajonopeuksista.pdf
Vastaajien keski-ikä 57 v saattaa selittää ainakin osittain eron iltalehden kyselyyn. Suurempi merkitys on ehkä kuitenkin tilanteella. Liikenneturvan kyselyssä on monta kysymystä, jossa vastaaja huomaamattaan ottaa maailman parantajan roolin itselleen. Iltalehden sivulla klikkaamalla yhtä ruutua pysyy paremmin jalat maassa.
Ensimmäinen kysymys koski kaahaamisen lisääntymistä. Tässä tulee ensimmäiseksi ongelmaksi kaahaamisen määritelmä. Toinen ongelma on se, miten ihminen kokee lähiaikojen ja sitä vanhemmat tapahtumat. Ei ole varmaan kenellekään uusi ilmiö ajan kultaamista muistoista. Toisaalta lisääntyvä liikenteen määrä tuo mukanaan lisää kaikenlaisia ilmiöitä.
Seuraava kohta, jossa käsitellään omaa ylinopeutta, vahvistaa viimeistään sen, miten kyselyn tuloksiin pitää suhtautua. Se on kuljettajien keskimääräinen käsitys asiasta, jolla ei ole mitään suhdetta todellisuuteen. Vai moniko uskoo, että 5% kuljettajista ei koskaan ylitä nopeusrajoitusta? Entä moniko uskoo, että melko usein tai useammin käyttää ylinopeutta taajamissa vain 17% kuljettajista? Itse väitän n. 100% kuljettajista ylittävän nopeusrajoituksen ja taajamissakin melko usein tai sitä useammin luku on lähes 100. Ilmeisesti tässä pätee sama kuin monissa muissakin asioissa. Omaa virhettä ei jostain erityisestä syystä tarvitse juuri tässä tapauksessa huomioida. Todennäköisiä syitä ovat mm. ylityksen pienuus, hetkellisyys, hyvät olosuhteet tai liikennevirran nopeus.
Entä mitä haetaan tiedolla siitä, onko joskus ajanut liian lujaa kaarteeseen tai onko joskus kiihdyttänyt liikennevaloista tarkoituksenaan voittaa toinen auto? Itsekin olen varmasti autoilu-urallani tuollaiseen kilpailuun syyllistynyt, mutta en enää pitkiin aikoihin. Minusta menneiden aikojen tapahtumilla ei enää ole merkitystä.
On kohtuullista laskea nopeusrajoituksia turvallisuuden lisäämiseksi vastasi 48%. Vain 5% vastasi eos. Kyselyssä ei kerrottu, kuinka paljon tai missä määrin rajoitusta olisi hyväksyttävää laskea, joten 95% ei tiennyt, mihin suostui. Olisikohan tulos sama, jos tupo-neuvottelussa työnantaja lupaisi maksaa vähän lisää palkkaa?
Onko liikenteen rytmin seuraaminen tärkeämpää kuin nopeusrajoituksen noudattaminen? Ilmeisesti tässä tarkoitetaan ylinopeudella etenevän liikennevirran mukana ajamista, eikä toisistaan riippumattomia tilanteita. Mikään ei kuitenkaan takaa, että kaikki vastaajat olisivat asian ymmärtäneet samalla tavalla tai edes kysyjän olettamalla tavalla.
46% mielestä on, vaikka liikenteen rytmin määräytyminen ei ole ollenkaan yksiselitteinen asia. Kaksikaistaisella vilkkaalla tiellä, jossa ajetaan rekan perässä n. 89 km/h 80 km/h rajoituksella, pitäisi näiden mielestä kai ajaa puuttumiskynnyksen ylittävää nopeutta. Siitä huolimatta, että ensimmäinen rajoitusta noudattava pudottaa liikenteen rytmin rajoitusta vastaavaksi. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Toisaalta nelikaistaisella tiellä ei muita hitaampi yleensä edes hidasta muita, joten miksi muiden mukana pysyminen olisi rajoitusta tärkeämpää?
Automaattisen kameravalvonnan lisäämistä puoltaa autoilijoista 42%. Siitä huolimatta, ettei taaskaan puhuta lisäämisen määrästä, vain 4% ei osannut vastata. Jonkinlaista kypsymisen merkkejä osoittaa kuitenkin vertailu vuoden 2007 tuloksiin, koska tuolloin 56% hyväksyi automaattisen valvonnan lisäämisen. Saa nähdä, painottaako poliisi ja liikenneturva tiedotteissaan kameravalvonnan lisäämisen kannatuksen 25% hiipumista vai 43% (kaikki vastaajat) kannatusta.
Saman valtakirjan kuin edellisissä kohdissa, antaa suurin osa rangaistusten kiristämisestä puhuttaessa. Vain 6% pitää jalat maassa, eikä ota kantaa puutteelliseen asiaan. Täysin käsittämätöntä!
Epäselväksi tutkimuksesta jäi, miksi se on tehty ja mihin sitä aiotaan käyttää. Itse toivon, että roskakorin täytteeksi.
Jälleen Herbert onnistui yllättämään minut olemalla hyvin pitkälle samaa mieltä kanssani!
Minulle tosin ei ole epäselvää, että miksi noin tarkoitushakuinen "tutkimus" on jälleen tehty.
Herbert:
Ei uskoisi, että näin ansiokasta analyysiä esittää kirjoittaja, jonka eräistä muista jutuista saa käsityksen, että ainoa oikea uskonto on tottelemisen uskonto, ja hyvä kuuluu määritellä sen mukaan, miten hyvin ihminen tottelee kaikkea sitä mitä ylhäältä käsketään.
Ihmisillä on luontainen taipumus mukauttaa omat arvonsa yhteisössä vallitseviin arvoihin. Tähän ominaisuuteen perustuvat erilaiset neuvostoliitot ja natsisaksat ja pohjoiskoreat sekä pimahtaneet uskonnolliset yhteisöt, joiden jäsenet tekevät joukkoitsemurhan johtajansa käskystä. Jotta tällainen järjestelmä toimisi, sen pitää olla enemmän tai vähemmän ulkomaailmalta suljettu, jotta vieraat aatteet eivät saisi ihmisiä havahtumaan siihen, että omassa yhteisössä asiat eivät ole niin kuin pitäisi.
Neuvostoliitto ja Pohjois-Korea olivat ja ovat suljettuja maita, joiden asukkaiden tiedonsaantia ulkomailta on rajoitettu. Myös natsi-Saksassa tiedotusvälineitä, kirjallisuutta ja elokuvatarjontaa sensuroitiin.
Nykymaailmassa on vaikea rakentaa muureja alueiden ympärille. Ihmiset kulkevat, ja tieto kulkee. Kiinassa onnistutaan sensuroimaan internettiä niin, että suuri yleisö ei pääse kielletyn tiedon lähteille. Pieni vähemmistö pääsee, mutta sen on vankeusrangaistuksen uhalla viisainta olla käyttämättä saamaansa tietoa väärällä tavalla.
Suomessa ja muissa länsimaissa muurien rakentamisesta tiedon ja ihmisten liikkumisen estämiseksi on luovuttu. Täällä on valittu toinen tie. Nimittäin se, että järjestelmän kannalta vääränlainen tieto tukahdutetaan virallisella ja puolivirallisella propagandalla, jota tulee joka tuutista. Ihmiset ikään kuin aivopestään immuuneiksi "väärää" tietoa vastaan.
Tätä taustaa vasten voidaan arvioida Liikenneturvan (joka itse on kiihkeä propagandajärjestö ) tutkimusta. Ihmiset vastaavat niin kuin heidän halutaan vastaavan ja oletetaan vastaavan, koska väärät vastaukset tuntuisivat ei-hyväksyttävältä kapinoinnilta järjestelmää vastaan. Elämänikäisen aivopesun kohteena oleva ihminen vastaa niin kuin hänen odotetaan vastaavan.
Ihmiset tottuvat kieltoihin ja käskyihin ja pakkoihin, kun niitä vahvistetaan propagandalla. Alun perin ihmiset saattavat pitää jotain pakkomääräystä täysin hulluna ja vastustaa sitä. Kun se kuitenkin vastustuksesta huolimatta toteutetaan ja sen puolesta julkaistaan hellittämätöntä propagandaa, ihmiset tottuvat siihen vähitellen ja alkavat pitää sitä normaalina ja luonnollisena. Kun aikaa kuluu, ja propaganda jatkuu, ihmiset lopulta kannattavat kyseistä pakkomääräystä, eivätkä halua, että siitä luovuttaisiin. Yleisen käsityksen vastaisesti ajatteleminen tuntuisi heistä pahalta. Näin rakennetaan henkistä orjuutta ja diktatuuria. Pala kerrallaan. Määräys kerrallaan. Propagandan ja rangaistusten avulla. Ihmiset näkevät vain yksittäiset pienet asiat mutta eivät kokonaisuutta eli sääntöjen ja käskyjen muodostamaa poliisivaltiota, joka muodostuu heidän ympärilleen kuin iso vankila muureineen.
Jos olisin ollut Liikeneturvan kyselyn vastaajien joukossa, olisin vastannut äh, vilkaisin kysymyksiä ja totesin, että tuollaiseen puolueelliseen propagandaan ei voi vastata asiallisesti. Ehkä olisin vastannut asiattomasti.
Sellaisten leimaavien sanojen kuin kaahaaminen käyttäminen tutkimuksessa kertoo siitä, millainen tutkimus on kyseessä. Kaahaamisella on ehkä joskus kauan sitten tarkoitettu kovaa ajamista sen tyyppistä kovaa ajamista, että ulkopuolisetkin sen huomaavat. Nykyisin kaahaaminen voi tarkoittaa miten hidasta matelua tahansa, kunhan tien varressa on peltilätkä, joka määrittelee kyseisen matelun kaahaamiseksi. Tässä videossa kaksikymmentä peräkkäistä autoa kaahaa Helsingissä
http://youtu.be/BQMR-70XntQ
Sanomalehdissä tapahtuu joskus lipsahtelua virallisesti hyväksytyistä sanojen käyttötarkoituksista. Pari päivää sitten joku TV-toimittaja esimerkiksi erehtyi kirjoittamaan, että eräässä vanhassa filmissä presidentti Kennedy kaahaa golf-autolla. Tuskin presidentti golfkentällä mitään ylinopeutta ajoi. Vähintään yhtä mielenkiintoinen lipsahdus tapahtui uutistoimittajalle muutama päivä sitten, kun hän otsikoi pienen uutisen vahingossa totuudenmukaisesti: Kaaharin takaa-ajo aiheutti useita vaaratilanteita Lounais-Lapissa keskiviikkona. Kiinassa tällaisesta virheestä olisi voinut olla huonot seuraukset. Virhettä tosin lieventää se, että uutisessa käytetään puolueen vaatimaa halveksivaa pilkkaniemeä kaahari.
Jos ylinopeutta ajava on uutisissa kaahari, niin miksi omaisuutta varastava ei ole varas. Ylinopeudesta on tehty nyky-yhteiskunnassa yksi halveksituimmista ja paheksutuimmista rikoksista.
Jos olisin saanut pakotettua itseni vastaamaan Liikenneturvan asenteelliseen ja tavoitteelliseen kyselyyn, olisin vastannut kaahaavani kerran viikossa tai useammin. Kyselystä puuttuu minun kaltaisiani liikennerikollisia koskeva vaihtoehto aina. No, ehkä kukaan ei voi kaahata aina, koska meneehän jo ylinopeuteen kiihdyttämiseenkin muutama sekunti. Ja joskushan joutuu matelemaan jonossa muiden perässä. Ja joskus erittäin harvoin tulee oma-aloitteisesti ajettua hitaasti ilman mitään syytä (usein syy on jokin huomion vievä puuhailu autossa, jolloin kaasun painaminen unohtuu).
Kameravalvontaa ja nopeusrajoitusten kiristämistä olisin tietenkin vastustanut, vaikka kysymyksissä asia esitetäänkin johdattelevasti niin, että nopeusrajoituksia lasketaan liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Kaikkia pakkojahan perustellaan turvallisuuden lisäämisellä, ja koska ehdoton yksinoikeus turvallisuuden arvioimiseen on viranomaisilla, heillä on vapaat kädet tehdä yhteiskunnasta millainen turvallisuusdiktatuuri tahansa. Turvallisuuden edistämisen nimissä.
Muutamia ihmeellisyyksiäkin tutkimuksen tuloksissa on. Nimittäin se, että vain 45 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ole koskaan kiihdyttänyt liikennevaloissa tarkoituksenaan voittaa vieressä oleva auto (yli puolet vastaajista siis on). Ajattelin, että tähän kysymykseen vastaisin, että en ole kiihdyttänyt. Mutta kun aloin tarkemmin muistella asiaa, niin ehkä olenkin. En ole kuitenkaan kiihdyttänyt kilpailutarkoituksella (koska autoni ovat niin vaatimattomia, ettei niillä pärjää kiihdytyskisoissa) vaan esimerkiksi siksi, että saisin vaihdettua kaistaa jossakin kauempana, kun viereiselle kaistalle tulee tilaa kiihdytykseni ansiosta. Syy kiihdyttämiseen on voinut olla myös se, että olen halunnut kokeilla, kuinka nopeasti reagoin valojen vaihtumiseen tai miten pehmeästi osaan lähteä liikkeelle liukkaalla. Tai jotain muuta tällaista omiin ajatuksiini liittyvää eikä niinkään viereisen kaistan auton haastamista kiihdytyskilpailuun. Mieletön revittely ja kiihdyttely kaupunkiympäristössä ei ole mielestäni sivistynyttä. On tyylikkäämpää kiihdyttää hitaasti ja ajaa niin, että tulee valojen vaihtuessa sopivasti seuraavaan risteykseen - kuin kiihdyttää rajusti ja jarruttaa seuraavissa valoissa yhtä rajusti.
Herbert,
"Huomattavaa ylinopeutta (vähintään 10 km/h yli tiekohtaisen nopeusrajoituksen) ajoi nopeusrajoituksesta riippumatta noin 10 % kaikista autoista."
"joka viides koki muiden jopa
pakottavan ajamaan kovaa tai ei halunnut olla muiden esteenä"
Itse pidän kaahamista ikävänä. Nopeasti voi myös ajaa ilman aggressiivisia ajotapoja, eli ettei aiheuta vaara- tai riskitilanteita siksi että yksi yksilö poikkeaa säännöistä.
Tänään ajoin ylinopeutta moottoritiellä (115 km/h), mutta en painostanut edelläajavia tai tehnyt vaarallisia ohituksia. Viime kuussa ajoin moottoritiellä 170 km/h, mutta en ajanut ylinopeutta tai painostanut muuta liikennettä.