Polttoainekäyttöisessä lisälämmittimessä on tuon sisätilan lämmityksen kannalta tietty se etu, että auton saa mukavan lämpimäksi jo ennen ajon alkua. Tällöin moottorin alhainen lämmityskyky ajon aikana jää vähemmän merkitykselliseksi.
Eipä tule kyllä tuollaisia ajatuksia mieleen kun istuu Priuksen takapenkillä pää olkapään ja katon välissä. Prius on toki ulkomitoiltaan pidempi kuin Golf, mutta se ei vielä paljoa ratkaise.
Kyllä tilanne selviää ihan vain koeistumallakin. Mitä Toyota ilmoittaa Priuksen takapenkin pääntilaksi?
Ilmeisesti olet yli 2-metrinen. Golfissa voitkin sitten istua pää suorassa. Tosin fiilistä saattaa haitata hieman se, että polvet ovat suussa. Priuksen takapenkin pääntila on melko tarkkaan sama kuin esim. Passatin ja Mondeon. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä on Golfin suhteettoman suuresta pääntilasta takapenkillä, kun kuitenkin pitkällä matkustajalla jalkatilat loppuvat kesken. Tietenkin jos takapenkillä matkustaa jatkuvasti pari 2-metristä, joilla on pitkä selkä ja lyhyet jalat ja kuski on 150 cm pitkä, niin Golf on varmaankin oiva valinta.
Ainakin täällä päin Priuksia näkee takseina runsaasti, joten eiköhän Priuksen takapenkille pari normaalikokoista aikuista mahdu varsin mukavasti ja jalkatilaakin on enemmän kuin Golfissa.
Kannattaa sitten käydä koeistumassa, ennenkuin alkaa väittämään jotain tiloista. Prius on tiloiltaan Golf-luokan auto, vaikka ei farmariakaan mukaan laskisi. Itse asiassa Golf-luokkaan lukeutuva Octavia on jo Priusta suurempi.
Jep, Octaviaa on lyhyestä akselivälistä huolimatta venytetty aikamoisiin mittoihin. Eihän siinä itäautosta ole enää muuta muistoa kuin muotoilu. Sen kun pistää Priuksen rinnalle, niin toinen näyttää modernilta ja toinen ei. Arvaa kumpi?
Jep, Octaviaa on lyhyestä akselivälistä huolimatta venytetty aikamoisiin mittoihin. Eihän siinä itäautosta ole enää muuta muistoa kuin muotoilu. Sen kun pistää Priuksen rinnalle, niin toinen näyttää modernilta ja toinen ei. Arvaa kumpi?
No Prius näyttää ilmiselvältä 30-luvun Kamm-perältä, eli oliskohan oikea vastaus sitten Octavia?
No Prius näyttää ilmiselvältä 30-luvun Kamm-perältä, eli oliskohan oikea vastaus sitten Octavia?
Se on hienoa, että vankkumaton uskosi Octavian moderniin muotoiluun säilyy. Varmaankin uskot myös edelleen 12 suomen mitaliin Vancouverin olympiakisoissa.
No tarkoittaisko sitä, että se on pitäny muotoilla tahallaan rumaksi, jotta Audi/VW kävis myös kaupaksi...?
Ei Octavian muotoilua ehkä nyt ihan rumaksi voi haukkua mutta aika vanhanaikaiseksi ja mitättömäksi kylläkin. Näin se varmaankin on, että kun saman konsernin eri merkeissä on hyvin pitkälle sama tekniikka, niin jollakin keinolla pitää asiakas huijata maksamaan toisen merkkisestä autosta kovempi hinta.
Jep, Octaviaa on lyhyestä akselivälistä huolimatta venytetty aikamoisiin mittoihin. Eihän siinä itäautosta ole enää muuta muistoa kuin muotoilu. Sen kun pistää Priuksen rinnalle, niin toinen näyttää modernilta ja toinen ei. Arvaa kumpi?
muista että prius on vasta tullut uusi malli ja octaviasta tulee ensi vuoden alussa uusi malli...
Ilmeisesti olet yli 2-metrinen. Golfissa voitkin sitten istua pää suorassa. Tosin fiilistä saattaa haitata hieman se, että polvet ovat suussa. Priuksen takapenkin pääntila on melko tarkkaan sama kuin esim. Passatin ja Mondeon. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä on Golfin suhteettoman suuresta pääntilasta takapenkillä, kun kuitenkin pitkällä matkustajalla jalkatilat loppuvat kesken.
Pitkäselkäisellä 180 senttisellä ja mittasuhteiltaan keskimääräisellä 190 senttisellä on jo aika hankalaa pääntilan suhteen Priuksessa. Mukavaahan jalkatilakin on, mutta itse arvostan pääntilaa enemmän. Pää kenossa pidempi matkaa on piinaa. Polvilla voi nojatakin johonkin, mutta pään pitäminen katossa kiinni on aika ikävää. Monesti myös toinen etupenkkiläisistä on lyhyempi, jolloin jalkatilaa tulee ainakin yhdelle takapenkkiläiselle. Kuitenkaan Golf ei ole nyt aivan onneton tuon jalkatilankaan suhteen. Kuka sanoi, että Mondeossa olisi pääntilaa mitenkään reilusti? Voimakkaasti kaareva kattolinja vyö näistä isoista sedaneista pahasti juuri tuota takapenkin pääntilaa. Tätä pidän täysin järjettömänä.
Ja jotten tulisi taas väärinymmärretyksi, niin en väitä Golfia ylivertaiseksi tiloiltaan Priukseen verrattuna. Toisessa on enemmän pääntilaa takana ja toisessa on enemmän jalkatilaa takana. Tavaratilassa koossa ei ole myöskään mullistavaa eroa. Tarkoitan sanoa vaan, että aika hankala noista toista on pitää pikkuautona ja toista isona, kun tilat ovat varsin lähellä toisiaan. No, kukin tyylillään...
Käytännön vinkkinä annan, että tässä tapauksessa kantsii varmaan laittaa se lyhyempi istumaan taakse. No, kukin tyylillään...
Olet tulessa! Viestisi selvensi koko talviautotestin sisällön samalla osoittaen Golfin olevan pikkuauto verrattun Priukseen. Tällä vauhdilla ehdit tekemään vielä monta vastaavaa tänä päivänä.
Takatiloja tulee käytettyä lähinnä humalassa ja/tai taksissa istuessa. Humalassa ei ole asiaa kuin sille toiselle etupenkille, mutta kun kaveripiiri on aika pitkäkasvuista, niin sille on muitakin ottajia. Taksissa istun mieluiten takana. Kun menee istumaan taakse oikealle puolen, niin shäfööri siirtää kyllä kohteliaasti penkin mahdollisimman eteen. Tällöin jalkatila ei lopu ihan heti.
Hehee, jos kiinnostaa keskustella itse aiheesta, niin voithan toki kommentoida aikaisempaa kirjoitustani siitä kuinka talviaikaan kulutukset poikkeavat kesäajasta, vaikka moottori olisikin lämmin.
Itsehän kirjoittelit: "Mitä mielenkiintoista on lämpimän auton kulutus. Se kun ei suuremmin vaihtele. "
Ymmärsin varmaan tämänkin kirjoituksen väärin tai olin sitten muuten vain väärässä?
Eihän siinä itäautosta ole enää muuta muistoa kuin muotoilu. Sen kun pistää Priuksen rinnalle, niin toinen näyttää modernilta ja toinen ei.
Muotoilua voi miettiä monella tapaa. En väitä Octaviaa välttämättä kauniiksi, mutta käytännöllinen se on. Tilaa on suhteessa kokoon erinomaisesti ja hinta on varusteisiin ja ominaisuuksiin nähden todella kilpailukykyinen. En ihmettele sen menestystä, vaikka en ehkä itse sitä ostaisikaan.
En minä kyllä Priustakaan kauniiksi sanoisi, jos ei tuo nyt ihan kammotuskaan ole. Tilat on jääneet muotoilun uhreiksi, mutta kovin kaunista muotoa ei silti ole aikaiseksi saatu. Tuo moderni ei välttämättä ole mikään positiivinen seikka. Sen sijaan Superb farmari on minusta aika edustavan näköinen auto.
Hehee, jos kiinnostaa keskustella itse aiheesta, niin voithan toki kommentoida aikaisempaa kirjoitustani siitä kuinka talviaikaan kulutukset poikkeavat kesäajasta, vaikka moottori olisikin lämmin.
Totta kai poikkeaa, mutta kylmällä moottorilla poikkeamat ovat suurimpia. Kerro sinä vuorostasi, mitä ovat kaikki ne nykyautojen polttoainetta säästävät ominaisuudet, jotka eivät toimi kylmässä. Lista ilmeisesti alkaa start-stopilla, mutta mitähän sitten tulee?
Ainakin täällä päin Priuksia näkee takseina runsaasti, joten eiköhän Priuksen takapenkille pari normaalikokoista aikuista mahdu varsin mukavasti ja jalkatilaakin on enemmän kuin Golfissa.
Priusta näkee takseina sen vuoksi, koska sen käyttäminen on edullista ja auto on osoittautunut luotettavaksi. Tilat, mukavuus tai ajettavuus eivät ole takuulla tuolle valinnalle. Istuin tänään sattumalta Priuksen ja Auriksen takapenkillä. Prius oli varsin epämiellyttävä kokemus. Auriksessa taasen oli tilaa mukavasti. Ei jalkatilaa toki ollut liiaksi asti, mutta ei jalkoja tarvinnut mitenkään epämiellyttävässä asennossa pitää. Ehkä joku pitää Aurista pikkuautona Priukseen verrattuna, mutta itse en kyllä ymmärrä logiikkaa tuon väitteen takana.
Priusta näkee takseina sen vuoksi, koska sen käyttäminen on edullista ja auto on osoittautunut luotettavaksi. Tilat, mukavuus tai ajettavuus eivät ole takuulla tuolle valinnalle. Istuin tänään sattumalta Priuksen ja Auriksen takapenkillä. Prius oli varsin epämiellyttävä kokemus. Auriksessa taasen oli tilaa mukavasti. Ei jalkatilaa toki ollut liiaksi asti, mutta ei jalkoja tarvinnut mitenkään epämiellyttävässä asennossa pitää. Ehkä joku pitää Aurista pikkuautona Priukseen verrattuna, mutta itse en kyllä ymmärrä logiikkaa tuon väitteen takana.
Olen aiemmin ollut siinä käsityksessä, että auton kokoluokka ei johdu takapenkin pään- ja jalkatilasta. Tuolla logiikalla esim. Passat, Mondeo ja A5 olisivat pikkuautoja Golfin rinnalla. Luulisi, että esim. akseliväli kertoisi vähän enemmän kokoluokasta. Sillä kun on yleensä vaikutusta sekä tiloihin että ajotuntumaan.
Olen ollut siinä käsityksessä, että moottorin lämmittäminen ennen ajoa tulisi taloudellisemmaksi kuin jääkylmällä koneella ajelu. Voin olla toki väärässäkin.
Tästä saa varmasti mielenkiintoisen keskustelun, koska tähän väitteeseen voi sanoa, että a) se pitää paikkansa, b) riippuu ja c) ei pidä paikkaansa.
Eniten hyötyä lämmittämisestä on ilmeisesti kylmimmissä säissä. Kun lämpötila on noin -20 'C, sähköiseen moottorilämppäriin menee noin 1 kWh (pari tuntia). Saavutettava säästö riippuu moottorista mutta on perinteisellä bensiinimoottorilla noin 1 dl polttoainetta, modernilla dieselillä tai pihillä bensiinimoottorilla noin 0,3 dl. (Lukemat Test Center Tiililän muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta.)
Näistä luvuista näkee suoraan, että Webastot tai Eberit eivät säästä mitään, koska ne kuluttavat enemmän polttoainetta kuin säästävät. Esimerkiksi modernin dieselin 0,3 dl:lla Webasto puhisee muutaman minuutin, millä ei vielä konetta lämpimäksi saa.
Sähkön ja polttoaineen vertailu on kovin vaikeaa, koska niitä voi verrata monella tavalla. Jos rahaa verrataan, sähköä kuluu kymmenellä sentillä. Polttoainetta säästyy moottorista riippuen 3-14 sentillä. Käytännössä siis tasan voi päästä, mihinkään oikeisiin säästöihin ei.
Hiilidioksidipäästöissä vertailu on myös vaikeaa. Sähkölle voidaan käyttää marginaalituotannon päästökerrointa (noin 700 g/kWh) tai keskimääräistä päästökerrointa (noin 200 g/kWh). Niinpä lämmittämisestä koituu 200-700 g hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä säästyy autosta riippuen 70-240 g. Joten ei täältäkään oikein saa säästöä.
Säästöä kuitenkin tulee aivan selvästi ja runsaasti hengitysilmapäästöissä (HC, CO, NOx). Polttonestelämmitin ei tässä toimi niin hyvin, koska se itse päästelee melkoisesti kaikenlaista. Sen sijaan sähkölämmitys on kyllä perusteltu siinä tapauksessa, että autolla siirrytään välittömästi ruuhkaliikenteeseen kököttämään.
Nykyisillä moottoreilla siis esilämmittäminen on harvoin rahallisesti tai hiilidioksidipäästöillä perusteltua. Tämä tulee vastaan lähinnä isoilla bensiinikoneilla. Mukavuus, moottorin käyttöikä ja hengitysilmapäästöt sen sijaan voivat puoltaa esilämmittämistä.
Teknologian kehittyminen tulee edelleen parantamaan kylmäkäynnistysten tilannetta. Esimerkiksi Priuksen tyyliin tehty sähköinen vesipumppu ja pakokaasujen lämpöenergiaa hyödyntävä jäähdytysnesteen lämmitys tulevat varmasti laajalti käyttöön muutenkin.
NHB:
Olen aiemmin ollut siinä käsityksessä, että auton kokoluokka ei johdu takapenkin pään- ja jalkatilasta. Tuolla logiikalla esim. Passat, Mondeo ja A5 olisivat pikkuautoja Golfin rinnalla. Luulisi, että esim. akseliväli kertoisi vähän enemmän kokoluokasta. Sillä kun on yleensä vaikutusta sekä tiloihin että ajotuntumaan.
Jokainen voi tietenkin valita vaihtoehtonsa millä perusteella haluavat, mutta itse valitsisin ne vaadittavien ominaisuuksien mukaan. Jos vaatimuksena on tietty määrä tilaa, niin akseliväli on aika epätarkka mitta sen arvioimiseen. Ajettavuuden suhteen se on vieläkin epätarkempi. Itse näen paljon kätevämmäksi tehdä vertailu suoraan tilojen ja ajo-ominaisuuksien perutella. En siis lähde ostamaan autoa, jonka akseliväli on esimerkiksi 2650-2700 milliä, vaan lähden ostamaan autoa joka tarjoaa kohtuulliset tilat neljälle aikuiselle. Se on minulle vain plussaa, jos auto tarjoaa suuret tilat pienillä ulkomitoilla.
Kun lämpötila on noin -20 'C, sähköiseen moottorilämppäriin menee noin 1 kWh (pari tuntia).
Ainakin Defan "säteilylämmittimen" suositukset puhuvat pitemmän lämmitysajan puolesta jos pakkasta on -20°C. Itse lämmitän kotona 2,5 - 4 tuntia ulkolämpötilasta riippuen, joten sähköäkin kuluu noin 1 - 1,7kWh.
Mitä taas polttoaineen säästöön tulee, niin itse ajan 5 km työmatkaa, eli jos jokaisella kylmäkäynnistyksellä säästän polttoainetta 1 dl (2,5l bensiinimoottori), niin 100 km kohti säästöä tulisi 2 litraa. Tankillisen ajelulla säästäisi siis noin 12-14 litraa, mikä tekee 15-19 euroa rahaa. Montakos kilovattituntia sähköä tuolla saakaan?
Hiilipäästö:
Nykyisillä moottoreilla siis esilämmittäminen on harvoin rahallisesti tai hiilidioksidipäästöillä perusteltua.
Paitsi töissä, jossa sähkö menee työnantajan laskuun.
Totta kai poikkeaa, mutta kylmällä moottorilla poikkeamat ovat suurimpia. Kerro sinä vuorostasi, mitä ovat kaikki ne nykyautojen polttoainetta säästävät ominaisuudet, jotka eivät toimi kylmässä. Lista ilmeisesti alkaa start-stopilla, mutta mitähän sitten tulee?
Niin, että totta kai nyt poikkeaa, mutta aikaisemmin ei vaihtelua juurikaan ollut... Itse kiinnitin kyllä huomiota kabiinin lämmitykseen, mikä on varmaankin suurin kulutukseen vaikuttava tekijä. Eppäillä soppii myös esim. sähköisen vesipumpun säästöä, kun vettä pitää kierrättää lämmityslaitteella, samoin jarrulatauksen tuomia hyötyjä, kun kylmä akku ottaa huonommin virtaa vastaan ja vastaavasti kulututtavia laitteita on paljon.
Monenlaisia muitakin pieniä juttuja löytyy kuten esim. päivävalojen lyhyempi käyttöaika, vaihteiston, tasauspyörästön, ohjaustehostimen öljyjen viskositeetit, ABS-jarrut, vetoluistonestot ym. kuluttaa toimiessaan myös jne. Painopiste kuitenkin kabiinin lämmityksessä.
Niin, että totta kai nyt poikkeaa, mutta aikaisemmin ei vaihtelua juurikaan ollut... Itse kiinnitin kyllä huomiota kabiinin lämmitykseen, mikä on varmaankin suurin kulutukseen vaikuttava tekijä. Eppäillä soppii myös esim. sähköisen vesipumpun säästöä, kun vettä pitää kierrättää lämmityslaitteella, samoin jarrulatauksen tuomia hyötyjä, kun kylmä akku ottaa huonommin virtaa vastaan ja vastaavasti kulututtavia laitteita on paljon.
Monenlaisia muitakin pieniä juttuja löytyy kuten esim. päivävalojen lyhyempi käyttöaika, vaihteiston, tasauspyörästön, ohjaustehostimen öljyjen viskositeetit, ABS-jarrut, vetoluistonestot ym. kuluttaa toimiessaan myös jne. Painopiste kuitenkin kabiinin lämmityksessä.
Onko ei suuremmin sama kuin ei juurikaan? Ei mun mielestä. Ilmeisesti tiedät taas minua paremmin mitä tarkoitin.
Talvella lämmitetään kabiinia ja kesällä jäähdytetään. Jäähdyttäminen hukkaa energiaa aika tehokkaasti. Lämpimästä moottorista riittää taasen melko koviin pakkasiin asti riittävästi hukkalämpöä kabiinin pitämiseen lämpimänä. en muuten tiennyt, että lämmityslaite lasketaan nykyautojen polttoainetta säästäväksi ominaisuudeksi. No, aina oppii uutta.
Lämmityslaitteen kennon vaatima veden virtaama lämpimässä autossa on aika pieni. Lämpiämässä oleva auto vaatii tässäkin suhteessa enemmän enrgiaa.
Jännä juttu, että nyt teet näistä todella merkittävän jutut. Sähköisen vesipumpun säästöjen vaihtelu on nyt merkittävä asia, mutta aikaisemmin intit säästöjen olevan huuhaata.
Opelixi:
Perustele. Millä tavalla suoraan kampiakselilta voimansa ottava pumppu on enemmän energiaa kuluttava kuin sähköllä pyörivä?
EDIT: tuo on sinänsä hauska keskustelu. Sinä olet täysin kuutamolla vesipumpun toiminnasta ja PutPut yrittää kovasti selittää sitä sinulle tietämättä itsekään edes perusasioita.
Talvella lämmitetään kabiinia ja kesällä jäähdytetään.
Mutta kumpikaan ei ole mukana CO2 päästöarvossa, ilmastointilaitteen käyttö jäähdytykseen tai huurteenpoistoon eikä polttoainelisämmitin tai sähkövastus.
NHB:
Jäähdyttäminen hukkaa energiaa aika tehokkaasti. Lämpimästä moottorista riittää taasen melko koviin pakkasiin asti riittävästi hukkalämpöä kabiinin pitämiseen lämpimänä.
Sinähän sen näytät tietävän, kun polkupyörällä kuljet... Aika monessa diesel autossa alkaa webasto oleen tarpeen tai muutamat merkit ainakin käyttää sähkövastusta luokkaa 1kW.
NHB:
en muuten tiennyt, että lämmityslaite lasketaan nykyautojen polttoainetta säästäväksi ominaisuudeksi. No, aina oppii uutta.
Jaa, enpä ole missään niin väittänytkään. Yhdyin jonkun toisen kommenttiin siinä, että talviaikaan polttoaineen kulutus on suurempaa kuin kesällä, vaikka moottori olisi lämmin.
NHB:
Lämmityslaitteen kennon vaatima veden virtaama lämpimässä autossa on aika pieni.
Mutta kuitenkin sen verran suuri, että perinteinenkin pumppu saa kierrättää täysillä kennon lävitse, varsinkin kaupunkipyörityksessä, joten sähköisestä ei saada hyötyä. Olenhan sinulle aikaisemminkin kertonut kuinka Suomeen tuoduista saksalaisista automerkeistä löytyi sähköinen pumppu tehostamaan lämmitys laitteenkiertoa.
NHB:
Jännä juttu, että nyt teet näistä todella merkittävän jutut.
En ole missään kohtaa tehnyt siitä merkittävää. Sanoin, että kabiinin lämmitys on se merkittävä juttu. Sinähän kyselit näitä polttoainetta säästäviä ominaisuuksia mistä ei talvella ole hyötyä ja minä kerroin.
NHB:
EDIT: tuo on sinänsä hauska keskustelu. Sinä olet täysin kuutamolla vesipumpun toiminnasta ja PutPut yrittää kovasti selittää sitä sinulle tietämättä itsekään edes perusasioita.
Minusta oli myös erittäin hupaisaa. Enpä jaksa alkaa tähän keskusteluun lainaamaan mitä kaikkea typeryyksiä sinne mm. PutPut kirjoitteli. Kukin katsokoot ketä kiinnostaa.
Laitan nyt tähän kuitenkin ihan ensimäisiä kirjoituksia:
Putput:
Opelix voisi tarkistaa vähän hätäisiä johtopäätöksiään.
Hyvä on, tarkistetaan.
Ensinnäkin vesipumppu kun on moottorin suoraan pyörittämä eikä sähköinen niin se vie paljon energiaa.
Perustele. Millä tavalla suoraan kampiakselilta voimansa ottava pumppu on enemmän energiaa kuluttava kuin sähköllä pyörivä?
Toisekseen 'tyhmä', aina samalla tavalla pyörivä pumppu joutuu toimimaan AINA kovimpien olosuhteiden ja jäähdytysvaatimusten mukaan AIVAN TURHAAN.
Milloin se joutuu aivan turhaan pyörimään? Keväästä syksyyn moottori ylikuumenee varmasti jos sitä ei vesikierrolla jäähdytetä. Keväisin, syksyisin ja talvisin vesikierto on pakko olla päällä, jos meinaa pitää kabiinin lämpöisenä. Muistutan, että myös BMW on käyttänyt Suomeen tuotavissa autoissa vielä erillistä sähköistä kiertovesipumppua tehostamaan kiertoa!
"Perinteinen vesipumppusysteemi kuluttaa BMW:n moottoripuolen testi- ja simulaatiojohtajan mukaan usein 2000wattia energiaa. Bemun sähköinen, tarpeen mukaan toimiva systeemi kuluttaa MAKSIMISSAAN 200 wattia (tähän on päästy myös muilla optimisointitoimilla). Eli maksimissaan 10 prosenttia energiasta ja useimmiten huomattavasti sitäkin vähemmän energiaa."
Aika huimia kulutuksia on on vesipumpulle laskettu, olisipa mielenkiintoista nähdä tuollainen laskelma.
Kuten edellä vesipumpun kanssa niin sekä moottorin pyörittämä kuluttaa enemmän kuin sähköinen JA öljypumpun ei pidä pyöriä aina samaan tahtiin
Perinteinen öljypumppu ei muuten pyöri aina samaan tahtiin. Perinteisessä öljynkierrossa on paineenrajoitusventtiili mikä pistää pumpun tarvittaessa hullunkierrolle eli pienentää pumpun ottamaa energiaa.
Bemun öljypumppu toimii yhdessä moottorinohjauselektroniikan kanssa antaakseen aina tarvittavan määrän öljyä tarvittavalla paineella tilanteen vaatiman tarpeen mukaan. Tällä säästetään jopa 2 kilowattia energiaa.
Hienoja laskelmia, nämä ilmoittamasi kulutukset kun lasketaan yhteen niin ihmettelen, miten perinteinen moottori yleensä pysyy käynnissä, kun bensamoottorin joutokäyntikulutus n. 1l/h...
On sinulla oudot käsitykset, vai että laturi pyörii kevyesti? Ei kuormita silloin kun ei tuota sähköä??
Laturi pyörii kevyesti, jos se ei tuota sähköä. Kokeilepa joskus kurkistaa sinne pellin alle.
Tähän asti laturit ovat pyörineet aina, ja lataavat akkua aina. Tämä on täysin tarpeetonta ja kuluttaa bensaa ihan turhaan. Bemun systeemissä laturi pyörii pääosin vain 'ilmaisella' energialla kun kaasupoljin nostetaan. Tämän yksinkertaisen idean toteuttaminen oli kuitenkin kuulemmma monimutkaista ja kesti 3,5 vuotta saada tuotantovalmiiksi.
Laturit muuten tekee muutakin kuin lataa sitä akkua. Kokeile joskus kauanko "bemusi" kulkee ilman laturia, niin tulet yllättymään. Nykyautot ottaa sen verran reippaasti virtasta, että ei sitä energiaa kuule pelkillä moottorijarrutuksilla tuoteta. Ohjaustehostimen hydraulipumpun kuormituksesta en osaa sanoa, että onko siinä jonkinlainen hullunkierto silloin kun tehostusta ei tarvita eli kuormittaa vähän, luulen niin.
Tämä on yleisesti autonvalmistajien huomioima energianhukka, ja tähän pätee aivan sama asia kuin muutaman edelläolevaan Bemun käyttämään teknologiaan eli koko ajan moottorin pyörittämä laite vie huomattavan paljon enemmän energiaa kuin tarpeen mukaan toimiva sähköinen.
Energiahukkaahan se on turhaan pyörittää se on selvä. Onko se merkittävä energianhukka onkin sitten eri asia.
Sinähän sen näytät tietävän, kun polkupyörällä kuljet... Aika monessa diesel autossa alkaa webasto oleen tarpeen tai muutamat merkit ainakin käyttää sähkövastusta luokkaa 1kW.
Milloin luulet näiden lisälämppäreiden ottavan eniten energiaa?
Argumentointisi on pettämätön. Pyöräily sulkee pois mahdollisuuden ymmärtää tekniikkan perusteet. Tuo varmaan perustelee kaikki väitteesi.
Mutta kuitenkin sen verran suuri, että perinteinenkin pumppu saa kierrättää täysillä kennon lävitse, varsinkin kaupunkipyörityksessä, joten sähköisestä ei saada hyötyä. Olenhan sinulle aikaisemminkin kertonut kuinka Suomeen tuoduista saksalaisista automerkeistä löytyi sähköinen pumppu tehostamaan lämmitys laitteenkiertoa.
Nyt olet taas totaalisesti kuutamolla. Johan sen näkee piktkään matkaan pelkästään putkien halkaisijoita katsomalla, ettei lämppärin kennon läpi edes pysty kierrättämään kaikkea perinteisen pumpun kierrättämään vettä. Ei ole kysy siitä, etteikö päävesipumppu tuottaisi tarpeeksi virtausta. Sillä virtauksella siirretään useita kymmeniä kilowatteja lohkosta jäähdyttäjään. Kyllä siitä muutama kilwatti saataisiin lohkaistua lämppärin kennollekin. Lukemattomissa autoissa homma toimii hienosti ilman lisäpumppujakin.
En ole missään kohtaa tehnyt siitä merkittävää. Sanoin, että kabiinin lämmitys on se merkittävä juttu.
Merkitykseltään vähäisten asioiden vaihtelutko nyt sitten heiluttelevat kulutusta hurrrjan pajon?
Milloin luulet näiden lisälämppäreiden ottavan eniten energiaa?
Luulisin kaupunkipyörityksessä jolloin kulutus ajettuja kilometrejä kohden myös kasvaa.
NHB:
Argumentointisi on pettämätön. Pyöräily sulkee pois mahdollisuuden ymmärtää tekniikkan perusteet. Tuo varmaan perustelee kaikki väitteesi.
Ei vaan kokemus siitä kuinka sitä lämpöä ei tietyissä autoissa riitä lämmitykseen. En tiedä onko vika talteenotossa vai energiatehokkuudessa, silti lisälämmittimiä käytetään.
Nyt olet taas totaalisesti kuutamolla. Johan sen näkee piktkään matkaan pelkästään putkien halkaisijoita katsomalla, ettei lämppärin kennon läpi edes pysty kierrättämään kaikkea perinteisen pumpun kierrättämään vettä. Ei ole kysy siitä, etteikö päävesipumppu tuottaisi tarpeeksi virtausta. Sillä virtauksella siirretään useita kymmeniä kilowatteja lohkosta jäähdyttäjään. Kyllä siitä muutama kilwatti saataisiin lohkaistua lämppärin kennollekin. Lukemattomissa autoissa homma toimii hienosti ilman lisäpumppujakin.
Virtausta kyllä, mutta pitää putkien pienuuden vuoksi pitää pumpulla tuottaa myös nostokorkeutta.
Merkitykseltään vähäisten asioiden vaihtelutko nyt sitten heiluttelevat kulutusta hurrrjan pajon?
Edelleenkään en ole sanonut, että vaikuttaa kulutukseen hurjan paljon. Sinähän voit kaikkitietävänä kertoa kuinka paljon energiaa kuluu enemmän, kun näitä energiaa säästäviä juttuja ei voida hyödyntää ja kabiini pitää saada lämpimäksi? Onko se esim. dieselissä 0,1/h vai ehkä kenties lähempänä 0,5 l/h?
Milloin luulet näiden lisälämppäreiden ottavan eniten energiaa?
Luulisin kaupunkipyörityksessä jolloin kulutus ajettuja kilometrejä kohden myös kasvaa.
Kaupunkiajossa lisälämmitin ottaa ymmärtääkseni energiaa vähiten, jos katsooa asiaa ajan suhteen. Ilmavirta ei jäähdytä autoa ja moottoria samaan tapaan kuin maantieajossa ja moottorin kuorimitus on yleensä kovempaa, jolloin lämpöäkin syntyy enemmän.
Kaupunkiajossa lisälämmitin ottaa ymmärtääkseni energiaa vähiten, jos katsooa asiaa ajan suhteen. Ilmavirta ei jäähdytä autoa ja moottoria samaan tapaan kuin maantieajossa ja moottorin kuorimitus on yleensä kovempaa, jolloin lämpöäkin syntyy enemmän.
Moottorin kuormitus kovempaa? Polttoainettahan kuluu kaupunkiajossa vähemmän ajan suhteen ja tästä syystä myös moottorin hukkalämpö on vähäisempää ja vastaavasti apulaitteiden kulutus saa suuremman merkityksen, kun polttoaineen kulutus ilmoitetaan suhteessa ajettuun matkaan.
Ainakin Defan "säteilylämmittimen" suositukset puhuvat pitemmän lämmitysajan puolesta jos pakkasta on -20°C. Itse lämmitän kotona 2,5 - 4 tuntia ulkolämpötilasta riippuen, joten sähköäkin kuluu noin 1 - 1,7kWh.
Mitä taas polttoaineen säästöön tulee, niin itse ajan 5 km työmatkaa, eli jos jokaisella kylmäkäynnistyksellä säästän polttoainetta 1 dl (2,5l bensiinimoottori), niin 100 km kohti säästöä tulisi 2 litraa. Tankillisen ajelulla säästäisi siis noin 12-14 litraa, mikä tekee 15-19 euroa rahaa. Montakos kilovattituntia sähköä tuolla saakaan?
Sähkön kuluttajahinta nahkoineen päivineen on noin 10 snt/kWh. Joten saat noin 150-190 kWh sähköä tuolla hinnalla.
Mutta jos kylmäkäynnistät oikeasti kylmästä koneesta 5 km:n välein, niin sen 100 km:n matkalla teet 20 kylmäkäynnistystä. Tankillisen aikana teet noin 120-140 kylmäkäynnistystä. Jos käytät jokaiseen esimerkiksi 1,5 kWh sähköä, niin sähköä kuluu 180-210 kWh.
No, ylläolevat luvut ovat vähän fiktiivisiä, koska ihan oikeasti et tee tankillisen aikana yli sataa kylmäkäynnistystä parinkympin pakkasesta. Ainakaan toivottavasti.
Mutta edelleen siis pointtina on se, että jos antamillasi luvuilla yksi kylmäkäynnistys vie 1,5 kWh sähköä tai 1 dl:n bensiiniä, niin se bensiini tulee halvemmaksi, vaikka autosi on juuri se tapaus, jossa lämmitin on kannattavin. Ihan riippumatta siitä, montako niitä käynnistyksiä tulee tankilliselle.
Mutta toki jos sähkö on ilmaista, sitten sen käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Päästöpuoli on silloinkin vähän kimurantti, jos se kiinnostaa.
Asia selvä.
Polttoainekäyttöisessä lisälämmittimessä on tuon sisätilan lämmityksen kannalta tietty se etu, että auton saa mukavan lämpimäksi jo ennen ajon alkua. Tällöin moottorin alhainen lämmityskyky ajon aikana jää vähemmän merkitykselliseksi.
NHB:
Ilmeisesti olet yli 2-metrinen. Golfissa voitkin sitten istua pää suorassa. Tosin fiilistä saattaa haitata hieman se, että polvet ovat suussa. Priuksen takapenkin pääntila on melko tarkkaan sama kuin esim. Passatin ja Mondeon. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä on Golfin suhteettoman suuresta pääntilasta takapenkillä, kun kuitenkin pitkällä matkustajalla jalkatilat loppuvat kesken. Tietenkin jos takapenkillä matkustaa jatkuvasti pari 2-metristä, joilla on pitkä selkä ja lyhyet jalat ja kuski on 150 cm pitkä, niin Golf on varmaankin oiva valinta.
Ainakin täällä päin Priuksia näkee takseina runsaasti, joten eiköhän Priuksen takapenkille pari normaalikokoista aikuista mahdu varsin mukavasti ja jalkatilaakin on enemmän kuin Golfissa.
AkiK:
Jep, Octaviaa on lyhyestä akselivälistä huolimatta venytetty aikamoisiin mittoihin. Eihän siinä itäautosta ole enää muuta muistoa kuin muotoilu. Sen kun pistää Priuksen rinnalle, niin toinen näyttää modernilta ja toinen ei. Arvaa kumpi?
kulkuepeli:
No Prius näyttää ilmiselvältä 30-luvun Kamm-perältä, eli oliskohan oikea vastaus sitten Octavia?
slowgear:
Se on hienoa, että vankkumaton uskosi Octavian moderniin muotoiluun säilyy. Varmaankin uskot myös edelleen 12 suomen mitaliin Vancouverin olympiakisoissa.
Itäauton piirteitä octaviassa??
mikkot:
No tarkoittaisko sitä, että se on pitäny muotoilla tahallaan rumaksi, jotta Audi/VW kävis myös kaupaksi...?
235+255:
Ei Octavian muotoilua ehkä nyt ihan rumaksi voi haukkua mutta aika vanhanaikaiseksi ja mitättömäksi kylläkin. Näin se varmaankin on, että kun saman konsernin eri merkeissä on hyvin pitkälle sama tekniikka, niin jollakin keinolla pitää asiakas huijata maksamaan toisen merkkisestä autosta kovempi hinta.
kulkuepeli:
muista että prius on vasta tullut uusi malli ja octaviasta tulee ensi vuoden alussa uusi malli...
kulkuepeli:
Melko etäisesti mennään talvitestin aiheessa. Todetaan nyt kuitenkin, että joillekin noilla adjektiiveilla on positiivinen merkitys.
kulkuepeli:
Pitkäselkäisellä 180 senttisellä ja mittasuhteiltaan keskimääräisellä 190 senttisellä on jo aika hankalaa pääntilan suhteen Priuksessa. Mukavaahan jalkatilakin on, mutta itse arvostan pääntilaa enemmän. Pää kenossa pidempi matkaa on piinaa. Polvilla voi nojatakin johonkin, mutta pään pitäminen katossa kiinni on aika ikävää. Monesti myös toinen etupenkkiläisistä on lyhyempi, jolloin jalkatilaa tulee ainakin yhdelle takapenkkiläiselle. Kuitenkaan Golf ei ole nyt aivan onneton tuon jalkatilankaan suhteen. Kuka sanoi, että Mondeossa olisi pääntilaa mitenkään reilusti? Voimakkaasti kaareva kattolinja vyö näistä isoista sedaneista pahasti juuri tuota takapenkin pääntilaa. Tätä pidän täysin järjettömänä.
Ja jotten tulisi taas väärinymmärretyksi, niin en väitä Golfia ylivertaiseksi tiloiltaan Priukseen verrattuna. Toisessa on enemmän pääntilaa takana ja toisessa on enemmän jalkatilaa takana. Tavaratilassa koossa ei ole myöskään mullistavaa eroa. Tarkoitan sanoa vaan, että aika hankala noista toista on pitää pikkuautona ja toista isona, kun tilat ovat varsin lähellä toisiaan. No, kukin tyylillään...
NHB:
Käytännön vinkkinä annan, että tässä tapauksessa kantsii varmaan laittaa se lyhyempi istumaan taakse. No, kukin tyylillään...
Opelixi:
Olet tulessa! Viestisi selvensi koko talviautotestin sisällön samalla osoittaen Golfin olevan pikkuauto verrattun Priukseen. Tällä vauhdilla ehdit tekemään vielä monta vastaavaa tänä päivänä.
Takatiloja tulee käytettyä lähinnä humalassa ja/tai taksissa istuessa. Humalassa ei ole asiaa kuin sille toiselle etupenkille, mutta kun kaveripiiri on aika pitkäkasvuista, niin sille on muitakin ottajia. Taksissa istun mieluiten takana. Kun menee istumaan taakse oikealle puolen, niin shäfööri siirtää kyllä kohteliaasti penkin mahdollisimman eteen. Tällöin jalkatila ei lopu ihan heti.
Hehee, jos kiinnostaa keskustella itse aiheesta, niin voithan toki kommentoida aikaisempaa kirjoitustani siitä kuinka talviaikaan kulutukset poikkeavat kesäajasta, vaikka moottori olisikin lämmin.
Itsehän kirjoittelit: "Mitä mielenkiintoista on lämpimän auton kulutus. Se kun ei suuremmin vaihtele. "
Ymmärsin varmaan tämänkin kirjoituksen väärin tai olin sitten muuten vain väärässä?
kulkuepeli:
Muotoilua voi miettiä monella tapaa. En väitä Octaviaa välttämättä kauniiksi, mutta käytännöllinen se on. Tilaa on suhteessa kokoon erinomaisesti ja hinta on varusteisiin ja ominaisuuksiin nähden todella kilpailukykyinen. En ihmettele sen menestystä, vaikka en ehkä itse sitä ostaisikaan.
En minä kyllä Priustakaan kauniiksi sanoisi, jos ei tuo nyt ihan kammotuskaan ole. Tilat on jääneet muotoilun uhreiksi, mutta kovin kaunista muotoa ei silti ole aikaiseksi saatu. Tuo moderni ei välttämättä ole mikään positiivinen seikka. Sen sijaan Superb farmari on minusta aika edustavan näköinen auto.
Opelixi:
Totta kai poikkeaa, mutta kylmällä moottorilla poikkeamat ovat suurimpia. Kerro sinä vuorostasi, mitä ovat kaikki ne nykyautojen polttoainetta säästävät ominaisuudet, jotka eivät toimi kylmässä. Lista ilmeisesti alkaa start-stopilla, mutta mitähän sitten tulee?
kulkuepeli:
Priusta näkee takseina sen vuoksi, koska sen käyttäminen on edullista ja auto on osoittautunut luotettavaksi. Tilat, mukavuus tai ajettavuus eivät ole takuulla tuolle valinnalle. Istuin tänään sattumalta Priuksen ja Auriksen takapenkillä. Prius oli varsin epämiellyttävä kokemus. Auriksessa taasen oli tilaa mukavasti. Ei jalkatilaa toki ollut liiaksi asti, mutta ei jalkoja tarvinnut mitenkään epämiellyttävässä asennossa pitää. Ehkä joku pitää Aurista pikkuautona Priukseen verrattuna, mutta itse en kyllä ymmärrä logiikkaa tuon väitteen takana.
NHB:
Olen aiemmin ollut siinä käsityksessä, että auton kokoluokka ei johdu takapenkin pään- ja jalkatilasta. Tuolla logiikalla esim. Passat, Mondeo ja A5 olisivat pikkuautoja Golfin rinnalla. Luulisi, että esim. akseliväli kertoisi vähän enemmän kokoluokasta. Sillä kun on yleensä vaikutusta sekä tiloihin että ajotuntumaan.
IsoE:
Tästä saa varmasti mielenkiintoisen keskustelun, koska tähän väitteeseen voi sanoa, että a) se pitää paikkansa, b) riippuu ja c) ei pidä paikkaansa.
Eniten hyötyä lämmittämisestä on ilmeisesti kylmimmissä säissä. Kun lämpötila on noin -20 'C, sähköiseen moottorilämppäriin menee noin 1 kWh (pari tuntia). Saavutettava säästö riippuu moottorista mutta on perinteisellä bensiinimoottorilla noin 1 dl polttoainetta, modernilla dieselillä tai pihillä bensiinimoottorilla noin 0,3 dl. (Lukemat Test Center Tiililän muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta.)
Näistä luvuista näkee suoraan, että Webastot tai Eberit eivät säästä mitään, koska ne kuluttavat enemmän polttoainetta kuin säästävät. Esimerkiksi modernin dieselin 0,3 dl:lla Webasto puhisee muutaman minuutin, millä ei vielä konetta lämpimäksi saa.
Sähkön ja polttoaineen vertailu on kovin vaikeaa, koska niitä voi verrata monella tavalla. Jos rahaa verrataan, sähköä kuluu kymmenellä sentillä. Polttoainetta säästyy moottorista riippuen 3-14 sentillä. Käytännössä siis tasan voi päästä, mihinkään oikeisiin säästöihin ei.
Hiilidioksidipäästöissä vertailu on myös vaikeaa. Sähkölle voidaan käyttää marginaalituotannon päästökerrointa (noin 700 g/kWh) tai keskimääräistä päästökerrointa (noin 200 g/kWh). Niinpä lämmittämisestä koituu 200-700 g hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä säästyy autosta riippuen 70-240 g. Joten ei täältäkään oikein saa säästöä.
Säästöä kuitenkin tulee aivan selvästi ja runsaasti hengitysilmapäästöissä (HC, CO, NOx). Polttonestelämmitin ei tässä toimi niin hyvin, koska se itse päästelee melkoisesti kaikenlaista. Sen sijaan sähkölämmitys on kyllä perusteltu siinä tapauksessa, että autolla siirrytään välittömästi ruuhkaliikenteeseen kököttämään.
Nykyisillä moottoreilla siis esilämmittäminen on harvoin rahallisesti tai hiilidioksidipäästöillä perusteltua. Tämä tulee vastaan lähinnä isoilla bensiinikoneilla. Mukavuus, moottorin käyttöikä ja hengitysilmapäästöt sen sijaan voivat puoltaa esilämmittämistä.
Teknologian kehittyminen tulee edelleen parantamaan kylmäkäynnistysten tilannetta. Esimerkiksi Priuksen tyyliin tehty sähköinen vesipumppu ja pakokaasujen lämpöenergiaa hyödyntävä jäähdytysnesteen lämmitys tulevat varmasti laajalti käyttöön muutenkin.
kulkuepeli:
Jokainen voi tietenkin valita vaihtoehtonsa millä perusteella haluavat, mutta itse valitsisin ne vaadittavien ominaisuuksien mukaan. Jos vaatimuksena on tietty määrä tilaa, niin akseliväli on aika epätarkka mitta sen arvioimiseen. Ajettavuuden suhteen se on vieläkin epätarkempi. Itse näen paljon kätevämmäksi tehdä vertailu suoraan tilojen ja ajo-ominaisuuksien perutella. En siis lähde ostamaan autoa, jonka akseliväli on esimerkiksi 2650-2700 milliä, vaan lähden ostamaan autoa joka tarjoaa kohtuulliset tilat neljälle aikuiselle. Se on minulle vain plussaa, jos auto tarjoaa suuret tilat pienillä ulkomitoilla.
Hiilipäästö:
Ainakin Defan "säteilylämmittimen" suositukset puhuvat pitemmän lämmitysajan puolesta jos pakkasta on -20°C. Itse lämmitän kotona 2,5 - 4 tuntia ulkolämpötilasta riippuen, joten sähköäkin kuluu noin 1 - 1,7kWh.
Mitä taas polttoaineen säästöön tulee, niin itse ajan 5 km työmatkaa, eli jos jokaisella kylmäkäynnistyksellä säästän polttoainetta 1 dl (2,5l bensiinimoottori), niin 100 km kohti säästöä tulisi 2 litraa. Tankillisen ajelulla säästäisi siis noin 12-14 litraa, mikä tekee 15-19 euroa rahaa. Montakos kilovattituntia sähköä tuolla saakaan?
Hiilipäästö:
Paitsi töissä, jossa sähkö menee työnantajan laskuun.
NHB:
Niin, että totta kai nyt poikkeaa, mutta aikaisemmin ei vaihtelua juurikaan ollut... Itse kiinnitin kyllä huomiota kabiinin lämmitykseen, mikä on varmaankin suurin kulutukseen vaikuttava tekijä. Eppäillä soppii myös esim. sähköisen vesipumpun säästöä, kun vettä pitää kierrättää lämmityslaitteella, samoin jarrulatauksen tuomia hyötyjä, kun kylmä akku ottaa huonommin virtaa vastaan ja vastaavasti kulututtavia laitteita on paljon.
Monenlaisia muitakin pieniä juttuja löytyy kuten esim. päivävalojen lyhyempi käyttöaika, vaihteiston, tasauspyörästön, ohjaustehostimen öljyjen viskositeetit, ABS-jarrut, vetoluistonestot ym. kuluttaa toimiessaan myös jne. Painopiste kuitenkin kabiinin lämmityksessä.
Opelixi:
Onko ei suuremmin sama kuin ei juurikaan? Ei mun mielestä. Ilmeisesti tiedät taas minua paremmin mitä tarkoitin.
Talvella lämmitetään kabiinia ja kesällä jäähdytetään. Jäähdyttäminen hukkaa energiaa aika tehokkaasti. Lämpimästä moottorista riittää taasen melko koviin pakkasiin asti riittävästi hukkalämpöä kabiinin pitämiseen lämpimänä. en muuten tiennyt, että lämmityslaite lasketaan nykyautojen polttoainetta säästäväksi ominaisuudeksi. No, aina oppii uutta.
Lämmityslaitteen kennon vaatima veden virtaama lämpimässä autossa on aika pieni. Lämpiämässä oleva auto vaatii tässäkin suhteessa enemmän enrgiaa.
Jännä juttu, että nyt teet näistä todella merkittävän jutut. Sähköisen vesipumpun säästöjen vaihtelu on nyt merkittävä asia, mutta aikaisemmin intit säästöjen olevan huuhaata.
Opelixi:
http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t4732,75
EDIT: tuo on sinänsä hauska keskustelu. Sinä olet täysin kuutamolla vesipumpun toiminnasta ja PutPut yrittää kovasti selittää sitä sinulle tietämättä itsekään edes perusasioita.
NHB:
Mutta kumpikaan ei ole mukana CO2 päästöarvossa, ilmastointilaitteen käyttö jäähdytykseen tai huurteenpoistoon eikä polttoainelisämmitin tai sähkövastus.
NHB:
Sinähän sen näytät tietävän, kun polkupyörällä kuljet... Aika monessa diesel autossa alkaa webasto oleen tarpeen tai muutamat merkit ainakin käyttää sähkövastusta luokkaa 1kW.
NHB:
Jaa, enpä ole missään niin väittänytkään. Yhdyin jonkun toisen kommenttiin siinä, että talviaikaan polttoaineen kulutus on suurempaa kuin kesällä, vaikka moottori olisi lämmin.
NHB:
Mutta kuitenkin sen verran suuri, että perinteinenkin pumppu saa kierrättää täysillä kennon lävitse, varsinkin kaupunkipyörityksessä, joten sähköisestä ei saada hyötyä. Olenhan sinulle aikaisemminkin kertonut kuinka Suomeen tuoduista saksalaisista automerkeistä löytyi sähköinen pumppu tehostamaan lämmitys laitteenkiertoa.
NHB:
En ole missään kohtaa tehnyt siitä merkittävää. Sanoin, että kabiinin lämmitys on se merkittävä juttu. Sinähän kyselit näitä polttoainetta säästäviä ominaisuuksia mistä ei talvella ole hyötyä ja minä kerroin.
NHB:
Minusta oli myös erittäin hupaisaa. Enpä jaksa alkaa tähän keskusteluun lainaamaan mitä kaikkea typeryyksiä sinne mm. PutPut kirjoitteli. Kukin katsokoot ketä kiinnostaa.
Laitan nyt tähän kuitenkin ihan ensimäisiä kirjoituksia:
Opelixi:
Milloin luulet näiden lisälämppäreiden ottavan eniten energiaa?
Argumentointisi on pettämätön. Pyöräily sulkee pois mahdollisuuden ymmärtää tekniikkan perusteet. Tuo varmaan perustelee kaikki väitteesi.
Nyt olet taas totaalisesti kuutamolla. Johan sen näkee piktkään matkaan pelkästään putkien halkaisijoita katsomalla, ettei lämppärin kennon läpi edes pysty kierrättämään kaikkea perinteisen pumpun kierrättämään vettä. Ei ole kysy siitä, etteikö päävesipumppu tuottaisi tarpeeksi virtausta. Sillä virtauksella siirretään useita kymmeniä kilowatteja lohkosta jäähdyttäjään. Kyllä siitä muutama kilwatti saataisiin lohkaistua lämppärin kennollekin. Lukemattomissa autoissa homma toimii hienosti ilman lisäpumppujakin.
Merkitykseltään vähäisten asioiden vaihtelutko nyt sitten heiluttelevat kulutusta hurrrjan pajon?
NHB:
Luulisin kaupunkipyörityksessä jolloin kulutus ajettuja kilometrejä kohden myös kasvaa.
NHB:
Ei vaan kokemus siitä kuinka sitä lämpöä ei tietyissä autoissa riitä lämmitykseen. En tiedä onko vika talteenotossa vai energiatehokkuudessa, silti lisälämmittimiä käytetään.
Virtausta kyllä, mutta pitää putkien pienuuden vuoksi pitää pumpulla tuottaa myös nostokorkeutta.
Edelleenkään en ole sanonut, että vaikuttaa kulutukseen hurjan paljon. Sinähän voit kaikkitietävänä kertoa kuinka paljon energiaa kuluu enemmän, kun näitä energiaa säästäviä juttuja ei voida hyödyntää ja kabiini pitää saada lämpimäksi? Onko se esim. dieselissä 0,1/h vai ehkä kenties lähempänä 0,5 l/h?
Opelixi:
Kaupunkiajossa lisälämmitin ottaa ymmärtääkseni energiaa vähiten, jos katsooa asiaa ajan suhteen. Ilmavirta ei jäähdytä autoa ja moottoria samaan tapaan kuin maantieajossa ja moottorin kuorimitus on yleensä kovempaa, jolloin lämpöäkin syntyy enemmän.
AkiK:
Moottorin kuormitus kovempaa? Polttoainettahan kuluu kaupunkiajossa vähemmän ajan suhteen ja tästä syystä myös moottorin hukkalämpö on vähäisempää ja vastaavasti apulaitteiden kulutus saa suuremman merkityksen, kun polttoaineen kulutus ilmoitetaan suhteessa ajettuun matkaan.
235+255:
Sähkön kuluttajahinta nahkoineen päivineen on noin 10 snt/kWh. Joten saat noin 150-190 kWh sähköä tuolla hinnalla.
Mutta jos kylmäkäynnistät oikeasti kylmästä koneesta 5 km:n välein, niin sen 100 km:n matkalla teet 20 kylmäkäynnistystä. Tankillisen aikana teet noin 120-140 kylmäkäynnistystä. Jos käytät jokaiseen esimerkiksi 1,5 kWh sähköä, niin sähköä kuluu 180-210 kWh.
No, ylläolevat luvut ovat vähän fiktiivisiä, koska ihan oikeasti et tee tankillisen aikana yli sataa kylmäkäynnistystä parinkympin pakkasesta. Ainakaan toivottavasti.
Mutta edelleen siis pointtina on se, että jos antamillasi luvuilla yksi kylmäkäynnistys vie 1,5 kWh sähköä tai 1 dl:n bensiiniä, niin se bensiini tulee halvemmaksi, vaikka autosi on juuri se tapaus, jossa lämmitin on kannattavin. Ihan riippumatta siitä, montako niitä käynnistyksiä tulee tankilliselle.
Mutta toki jos sähkö on ilmaista, sitten sen käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Päästöpuoli on silloinkin vähän kimurantti, jos se kiinnostaa.