Saisko autonvalmistajilta lisävarusteena sukkia,joissa silikaattikissanhiekkaa?
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1417534814813.html?pos=ksk-trm-auto-etp
https://www.youtube.com/watch?v=4t4mzMS-ZZ8
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Saisko autonvalmistajilta lisävarusteena sukkia,joissa silikaattikissanhiekkaa?
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1417534814813.html?pos=ksk-trm-auto-etp
https://www.youtube.com/watch?v=4t4mzMS-ZZ8
Iltasanomat: "Parin päivän päästä kosteuden pitäisi olla poissa, ja huuruisten ikkunoiden historiaa."
Tuohan auttaakin arjessa kovasti, kun lisää kosteutta tulee autoon mm. kenkien mukana päivittäin.
Ongelma taitaa olla yleisemmin ikkunoiden ulkopintoihin kertyvä jää. Ne, joilla on onni pitää autoaan kylmäkatoksessa, voinevat kertoa, pysyvätkö lasit niissä kirkkaina. Arvioni on, että pysyvät ainakin paremmin kuin paljaan taivaan alla, koska huuru muodostuu pienistä vesipisaroista, jotka laskeutuvat yön aikana lasin pintaan. Jos yläpuolella on katto, ei niitä vesipisaroita ainakaan yhtä paljon laskeudu.
Jos ei ole kattoa, mutta on kuitenkin oma piha, jossa voi hieman improvisoida, lasin päälle voi asetella täkkejä tai vilttejä.
Kun lähden ajamaan pakkasella kylmällä autolla, aukaisen joskus vähäksi aikaa sivuikkunoita, jotta hengityshöyry ei huuruttaisi laseja sisältä päin. Ajon alkuvaiheessa (jos auto on ollut kylmässä ) lämmityslaite ei vielä puhalla lämmintä ilmaa.
Kunhan rahatilanteeni paranee, ostan muutaman Ikean halpatäkin ja asettelen ne erään käytöstä poistetun auton päälle (kolme riittänee). Lopuksi levitän täkkien päälle Biltemasta ostetun auton puolipeitteen. Tarkoitus on tutkia, pysyvätkö auton lasien sisäpinnat kuivempina. Talvellahan käy niin, että kun auton päällä on lunta, ja ulkolämpötila on nollan paikkeilla ja lämpimämpi, lumi auton ulkopinnoilla aiheuttaa kosteuden tiivistymistä sisäpinnoille. Saman ilmiön voi havaita peltikatoissa ja teräksestä tehdyissä laivan kansissa. Sisäpuolelle kertyy niin paljon tiivistynyttä kosteutta, että vesi suorastaan tippuu alas pisaroina. Suljetussa autossa tällainen vesimäärä lisää homeen esiintymisen todennäköisyyttä.
Kun vanha auto seisoo muutaman kuukauden ulkona ovet suljettuina, sen sisusta voi olla erittäin pahasti homeessa. Likaiset pinnat lisäävät homeen todennäköisyyttä. Jos autossa naposteltu välipaloja ja tiputeltu ruokaa ja juomaa, ne ovat hyvä kasvualusta homeitiöille.
SO2001:
Tässä taidetaan tosiaan jahdata kahta eri ongelmaa, kosteutta auton sisällä, jota kuivauspussi torjuu ja kertomasi ulkopuolinen jää.
Avoinkin katos yleensä estää ikkunoiden jäätymisen jälkimmäisellä tavalla.
Mikko...
Autovalmistajalta ostettuna hiekkasukka maksaisi varmaan viiskymppi
Itselläni on vanhoja sukkia roskiin heitettäväksi asti ja kissanhiekkaakin, joten melkein helposti hoitui tuotteen valmistus ja asennus ihan itse.
Muutaman viikon se sukka on autossa ollut ja mutun mukaan ei huurru niin paljoa. Kosteusmitarikin on aika tyytyväinen ollut.
Huurtumisen estämiseen auttaa paljon se, että lasien sisäpinnat ovat täysin puhtaat.
Kirjoita googleen hakusana silikageeli, saat valmiita pusseja, ei tarvi kissanhiekan kanssa puuhastella.
Sittenhän mulla on takakontissa pyöriny semmonen Motonetistä ostettu kippo minkä yläosaan laitetaan kosteudenpoistopiussi, josta valuu kipon pohjalle kosteutta. Kansi vaan ei tahdo pysyä kiinni ja se kertyvä litku muistaakseni on kovasti ruostuttavaa liuosta. Ei hyvä homma.
Tämä vaatinee vähän fysikaalisempaa selitystä.
Auton sisällä oleva kosteus
Auton sisälle tulee kosteutta vaatteista, kengistä tai vaikka tihkuvuotavasta lämmityslaitteen kennosta. Kohtuullisesta määrästä kosteutta pääsee tuolla kissanhiekalla eroon.
Täällä oli aivan oikein termi "silicagel". Kyse on piidioksidista (huokoinen amorfinen SiO2-verkko), joka toisenlaisessa kidemuodossa kulkee kvartsina ja tiiviinä amorfisena kvartsilasin nimellä. Silikageelissa kuitenkin ovelaa on se, että kivet ovat erittäin höttöistä tavaraa. Niissä on muutaman nanometrin kokoisia huokosia, joiden pintaan kiinnittyy vesimolekyylejä (ja kaikenlaista muutakin).
Niinpä ne voivat adsorboida erittäin suuren määrän kosteutta, ehkä puolet painostaan. Kissanhiekka ei ole aivan tehokkain materiaali tähän tarkoitukseen, mutta edullisen hintansa vuoksi se toimii oikein mainiosti.
Itse asiassa silikageeli nimenomaan pitää kosteuden tasaisena. Jos kostunutta silikageelia vie suljettuun tilaan, suljetun tilan kosteus nousee. Materiaali nimenomaan pyrkii tasoittamaan suhteellisen kosteuden, ts. jos se on ollut pitkään 80 %:n suhteellisessa kosteudessa, se yrittää myös uudessa ympäristössään päästä tuohon tilaan.
Kostunut materiaali on kuitenkin regeneroitavissa kuumentamalla noin 120 °C:ssä, koska noin korkeissa lämpötiloissa huoneilman suhteellinen kosteus on hyvin matala. Kissanhiekan kohdalla ei ehkä kannata.
Pykälää hienompi versio materiaalista on "molekyyliseula", jossa on tasakokoisia huokosia. Se toimii perus-silikageelia nopeammin ja tehokkaammin, ja siitä saa kemikaaliselektiivisen. Hinta on kuitenkin jotain muuta kuin kissanhiekalla.
Kokonaan toinen tapa poistaa kosteutta tilasta on käyttää sopivaa suolaa. Suoloilla on taipumus pyrkiä ylläpitämään tasapainokosteutta, joka riippuu suolasta. Esimerkiksi ruokasuola haluaa, että sen ympäristössä on 75 %:n suhteellinen kosteus. Jos on kuivempaa, se luovuttaa kidevettään, jos on märempää, se imee kidevettä.
Tavallisista suoloista hanakin on kaliumhydroksidi, jonka tasapainokosteus on noin 6 %. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että normaaliin huonetilaan jätettynä se vetää itseensä vettä kunnes on kokonaan liuennut.
Kaikissa kuivausmenetelmissä nopeus vaihtelee rutkasti. Noin teoriassa on niin, että jos missään päin auton sisätiloja on vettä (tai jäätä ), suhteellinen kosteus auton sisällä on 100 %. Ilman ja kosteuden kierto on kuitenkin varsinkin kylmässä hyvin hidasta, eivätkä yllämainitut kosteudenpoistajat välttämättä ole kovin nopeita. (Suolat ovat aika nopeita, niitä käytetään teollisuudessa kaasujen kuivaamiseen.)
Jos kuitenkin välttää isompia lätäköitä, ja erityisesti jos auto saa olla edes vähän lämpimässä, kissanhiekka on todennäköisesti oikein hyvä idea. Kannattaa kuitenkin vaihtaa välillä kuivaan.
Tässä voisi muuten olla innovaation paikka vehkeelle, joka leppoisasti kierrättäisi ilmaa tuon kissanhiekan läpi. Se tehostaisi hommaa kummasti.
Tuulilasin jäätyminen
Tämä on yksinkertainen fysikaalinen ilmiö, joka ymmärretään usein väärin. Tuulilasi voi jäätyä ulkopuolelta vain siinä tilanteessa, että se on kylmempi kuin ympäröivän ilman kastepiste.
Kastepiste tarkoittaa sitä lämpötilaa, johon ilman voisi jäähdyttää ilman että siitä alkaa tiivistyä vettä. Toisin päin voi sanoa, että kastepisteessä ilman suhteellinen kosteus on 100 %. Ilmaanhan menee sitä enemmän vettä, mitä lämpimämpää se on. Kastepiste ei voi koskaan olla lämpötilaa korkeampi.
Tyypillisin tapaus tuulilasin jäätymisessä on kirkas yö. Tuulilasi säteilee lämpönsä kylmään avaruuteen, jolloin klasin lämpötila putoaa ilman lämpötilan alle. Ilman lämpötila on usein tuossa tilanteessa lähellä kastepistettä (ilma on kosteaa), koska juuri kosteuden tiivistyminen alkaa rajoittaa ilman jäähtymistä.
Tämän näkee ihan käytännössä siitä, että kirkkaana yönä alkaa muodostua matalaa sumua.
Säteilyjäähtymistä ei tapahdu katoksessa samassa mitassa, koska katos estää lämpösäteilyä painumasta taivaalle. Niinpä katos suojaa tältä yleisimmältä huurtumiselta erittäin tehokkaasti.
Tuulilasi voi vetää jäähän kahdella harvinaisemmallakin tavalla. Jos keli on ollut kylmä, ja päälle tulee nopeasti lämmin ja kostea rintama, tuulilasi voi jäätyä kostean ilman vaikutuksesta, koska auto ei ole ehtinyt lämmetä yhtä nopeasti kuin ilma. Lämmin on tässä tietenkin suhteellinen termi. Tämä voi tapahtua katoksessakin.
Kolmas jäätymismekanismi on alijäähtynyt vesisade. Taivaalta tulee nestemäistä vettä, joka on pakkasen puolella muttei ole älynnyt jäätyä. Silloin kaikki pinnat jäätyvät. Katos tietenkin suojaa tältä, mutta muuten ilmiö voi iskeä vaikka ajossa. (Omakohtainen kauhukokemus on 90-luvulta tilanteesta, jossa -12 °C:n lämpötilassa alkoi sataa reippaasti vettä. Lämppäri ei riittänyt pohjoismaisessakaan autossa pitämään lasia sulana. Tienpinta peilijäässä, auton lasissa usean millin jääkerros. Harvinainen ja paikallinen ilmiö nyt vain sattui moottoritielle juuri sopivasti.)
nikkra:
Tuossa on kuitenkin pieni hintaero. Auton kuivaamisessa olisi edullista, että sitä silikageelia olisi satoja grammoja, koska vettäkin on helposti imeytyneenä aika paljon.
Suurimpia syitä sisäpuolelta kosteisiin ikkunoihin autossa on sisäilman kierrätys päällä ja ilmastointilaite pois päältä talvella. Kokeilkaa itse ennen kuin rupeatte teilaamaan.
Onko tuo ikkunoiden huuruuntuminen muka oikeasti sellainen ongelma, jonka takia pitäisi jotain kissanhiekkoja rueta värkkäämään?
..ja tuskinpa siitä kissanhiekasta on juuri apua ikkunoiden huurtumiseenkaan.
Kertaakaan en viime talvena kärsinyt huurteisista ikkunoista tai raappaillut ikkunoita. Teknologia on tuon ongelman ratkaissut jo kauan aikaa sitten. Kissanhiekan jätän suosiolla alkuperäiseen käyttöönsä.
Niille, joilla on ongelmia päästä liikkeelle ilman kolmea 100 prosenttista lukkoa voimansiirrossa, kissahiekka voisi tarjota apua myös liikkeellelähdön probleematiikkaan.
Hilipäästö: jos asettaa hiekkasukan sisätilanlämmittimen eteen?
NHB: kuljetatko paljon kyytiläisiä, koiria tai lapsia autossasi?
Pesukinnas.comista olen päätellyt että ongelma koskee uusiakin autoja. Toisaalta, se porukka ja minä myös koetaan pienikin huurtuminen ongelmana: ollaan luonteiltamme pikkutarkkoja näpertelijöitä.
Harvemmin se omassa autossani turvallisuutta vaarantava tekijä, mutta myönnän että autoni ilmanpoisto on toteutettu päin peetä.
Kuukeri:
Aikuisia ihmisiä on toisinaan kyydissä 1-4 kappaletta. Eläimiä tai hien/sateen kastelemia ihmisiä ei ole kyydissä ollut. Kuljetustarpeeni ovat muutenkin varsin urbaanit.
Huurut kyllä aina lähtee ikkunoista, kun vain ilmastoinnin kompressori pyörii, ellei lämpötila ole aivan lähellä nollaa, mutta se huurre... Kun autossani on kuusi henkeä ja ulkona 20 astetta pakkasta, huurre takaovien ikkunoissa vain paksunee koko ajan, vaikka ajaisi Ivaloon.
Muut lasit pysyvät jostain syystä kirkkaana.