Käsittääkseni tuo laservalo on vain led valojen yhteydessä oleva apukaukovalo, jolla saadaan pitkä mutta kapea valokeila. Tämän voi huomata mainoskuvistakin.
Kyllä ne Bemarissakin on led-laserit eli laserdiodit siellä keulilla kuten Audissakin. Ei sinne keulille mitään CO2 tai YAG tms. lasereita mahtuisi. Samasta Osramin valotekniikasta on siis kyse:
Sinänsähän ei olisi mitään ongelmaa tehdä vaikka kilometriin näyttäviä kaukovaloja halogeenitekniikallakaan. Lainsäädännössä ja käytettävissä olevassa sähkötehossa on vain rajoituksia. Kysymys auton- ja valaisinvalmistajan näkökulmasta on varmaankin se halutaanko samantehoisesta valonlähteestä kapea ja pitkä vai enemmän leveä keila. Matriisiledeillä asialla voi kikkailla enemmän kun valonlähteitä on monta.
Itse olen aikoinaan ajellut mainitulla 9-5:lla n.300tkm eikä siinä valokeilan kapeus häirinnyt. Mielestäni liian leveä valokeila on jopa häiritsevä. Riittää kun näkee tien ja piennaralueet. Metsää on turha valaista.
"Valokuvion leveys on yhtä tärkeä kriteeri kuin pituuskin lisävalojen valinnassani. Mutta miksi joudun yhä valitsemaan eri ominaisuuksien välillä, vaikka käytössä oleva tekniikka sallisi halogeenivalojen KAIKKIEN ominaisuuksien ylittämisen kirkkaasti?
Joku muukin on kanssani samaa mieltä siitä, ettei nykyautojen paras taso noin 170 – 180 metrin kaukovalo ei riitä talviliukkaalla edes 80 km/h talvirajoituksella:"
Eihän se ole mistään muusta kiinni kuin siitä, ettei haluta tehdä kovin pikälle näyttäviä valoja. Mahtaakohan vaakakupissa painaa häikäisy eli siis käyttökelpoisuus alueilla, missä on myös muita liikkujia, en tiedä.
Itse yritän miettiä tilannetta, jossa minulla olisi ollut vaikeuksia hallita tilannetta, joissa pimeässä suoralla tiellä on reilun 200 metrin päässä ollut jokin este. Ei tule ihan heti mieleen. Tiukat tilanteet ovat juosseet lähempänä sivusta tielle tai ilmestyneet mutkien/mäkien takaa. Siksi en ole ollenkaan varma siitä, että onko keilan leveys vai pituus tärkeämpää. Jos nopeutta laskee tavallasi, niin keskimääräisillä käytetyillä halogeeneillä tai mäkisssä/mutkaisessa maastossa ei kovin lujaa saa talvella ajaa.
TM:n mielestä parhat mittaamansa valot eivät olekaan 90-luvulta, niin kuin tässä on annettu ymmärtää, vaan ihan 2010-luvulta.
"Peugeot RCZ:n ksenonit ovat herkän kääntyvyytensä ansiosta kokonaisuutena parhaat sarjatuotantovalot, joilla TM on ajanut."
Joo taitaa 9-5:n pitkät hieman pidemmälle kantaa, mutta muutenhan nuo Pökötin valot ovat ylivertaiset. Vastauksessa #16 joku on kolme vuotta sitten koonnut mittauksia: http://www.autostadium.fi/index.php?topic=368.0
Niin eihän tuon 9-5:n valot täydelliset olleet, koska aikoinaan vertailussakin valot saivat arvosanaksi vain 9:n. Pitkät kantavat kyllä pitkälle mutta lähivalot eivät ollleet parhaat mahdolliset joskaan ei huonotkaan.
Yksi syy muisti- ja mielikuvaan Saabien ja Volvojenkin hyvistä valoista 90-luvulta ja 2000-luvun alusta lienee kunnon ajovalopesurien ansiota. Valot kun pysyivät puhtaana pahimmallakin rapakelillä pitkänkin matkan. Onhan noita vielä nykyäänkin paljon liikenteessä mutta suuresta osasta nuo pesurit on jo hajonneet.
Muistan hyvin 80-luvun jolloin BMW 5-sarjan ajovaloissa oli pesusuuttimet ja sen lisäksi pyyhkimet. Volvoissa taisi olla myös. Tuon jälkeen on ollut omistamissani BMW 5-sarjan autoissa korkeapainepesurit ja hyvin on ajovalonlasit pysyneet puhtaina. Ajovalon pesureista on iso hyöty huonolla kelillä näkemisen parantamiseen pimeällä liikuttaessa.
Xenon-polttimoissa on myös isoja eroja niin valmistajissa kuin sitten värilämpö 5000-6000 K ollessa valkeaa valoa ja 4300 K keltaisempaa valoa ja noiden tehoissa on myös eroja. Kalleimmissa on 50 % enemmän valotehoa tuottavia polttimoita. Halvimissa on selvästi heikompi valoteho. Testailin noita eroja kun uusin polttimot. Ne halvemmat jäi varalle ja niitä en laita paikalle kuin pakon edessä tilanteen niin vaatiessa. Omaan silmään tuo valkeampi valo on miellyttävämpi käytössä. Suosittelen kaikkia panostamaan niihin kalleimpiin juuri tuon valotehon takia. Jännnite noissa on 85V ja teho 35W jos oikein muistan.
SP: "Kun ajelee useamman minuutin ylhäisessä yksinäisyydessään mustalla syyskelillä täysillä valotehoilla ja joutuu vastaantulijan vuoksi vaihtamaan lyhyille niin tilanne on kuin putoaisi takaisin pimeälle keskiajalle."
Kaksoislampuilla varustetuissa autoissa eli lähinnä amerikkalaisissa vaadittiin vuodesta 1980 alkaen toisten lamppujen sammuminen lyhyillä valoilla ajettaessa. Lyhyitä valoja ei siis saanut "kahdentaa" (vai miten sanonta meni) kuten 1979 mallisessa ja sitä vanhemmissa autoissa.
Vaikutus oli dramaattinen, ja rohkenen väittää, että tietyistä autoista tehtiin teknisellä määräyksellä liikenneturvallisuuden kannalta suorastaan vaarallisia. Yksi tällainen auto, josta itselläni on kokemusta, on Oldsmobile vm. 1980. Siinä on neljä lamppua, jotka eivät ole juuri mopon valaisimia kirkkaampia. Pitkillä valoilla ajettaessa palavat kaikki neljä, mutta lyhyille vaihdettaessa kaksi kirkkainta sammuu.
Kun autossa ei ollut myöskään lamppujen pesulaitetta, loskaisella ja kuraisella tiellä lumi- tai vesisateessa joutui kammottavan pelottaviin tilanteisiin, kun vastaan tulevan rekan lähestyessä vaihtoi lyhyille valoille. Tuntui, että oman auton valot sammuivat kokonaan. Joutui ajamaan käytännössä täysin sokkona. Rekan häikäisevän kirkkaat valot olivat ainoa, mitä näki. Niiden perusteella piti yrittää ohjata autoa siten, että se jotenkin menee rekan ohi törmäämättä siihen. Maantiestä ei nähnyt käytännössä yhtään mitään. Ja kun rekka vielä roiskautti kurat tuulilasiin ohi mennessään, sokkona ajamisen tunne oli täydellinen. Vastaan tuli ehkä muitakin autoja, joten pitkille valoillekaan ei voinut vaihtaa. Joskus tuli tehtyä tällaisissa tilanteissa suoranaisia paniikkijarrutuksia, koska ajatteli, että jos mennään ojaan, niin mieluummin hitaasti.
Valoilla on merkitystä. Toisessa nykyisistä autoistani on hyvät valot, mutta toisessa niin surkean huonot, että ajaminen pimeällä on epämiellyttävää. Aion hommata uudet umpiot lähiaikoina, jos niillä tilanne vähän paranisi. Autossa on kyllä huonot valot jo aivan tehtaalta lähtien, mutta ehkä uudet umpiot vähän auttavat. Joskus on ollut myynnissä johtosarjoja ajovalojen kirkastamiseksi. Ohuet johdot kun vievät osan jännitteestä niin, ettei kaikki päädy lampuille.
Autoon, jossa on nk. adaptiiviset led-ajovalot, pitäisi saada lisäpitkät valot jälkiasennettua. Mondeossahan on tunnetusti huonot kaukovalot. Kysyin merkkiliikkeestä apua, mutta kädet nousivat siellä pystyyn.
Enää ei ole lyhyiden tai pitkien valojen polttimoita, vaan molemmat palavat jatkuvasti, mutta vain niiden valokuvio muuttuu tilanteen mukaan. Toisin sanoen polttimoiden johdoista ei voi enää "haistella" milloin palavat pitkät ja milloin lyhyet, jolloin olsi helppo ohjata lisäpitkien valoja. Mikä avuksi?
SP: "Sinänsähän ei olisi mitään ongelmaa tehdä vaikka kilometriin näyttäviä kaukovaloja halogeenitekniikallakaan."
Eikä se ole liikenteessä tarpeenkaan. Jo puolta kilometriä lähestyvästä valokeilasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tai ainakin pimeässä joutuu ajamaan enemmän kuin 250 - 300 metrin kaukovaloilla.
NHB: "Eihän se ole mistään muusta kiinni kuin siitä, ettei haluta tehdä kovin pikälle näyttäviä valoja. Mahtaakohan vaakakupissa painaa häikäisy eli siis käyttökelpoisuus alueilla, missä on myös muita liikkujia"
Näin veikkaan itsekin. Me rauhallisessa ympäristössä ajavat olemme ilmeisesti sukupuuttoon kuolevia dinosauruksia, joista valmistajien ei kaupallisessa mielessä tarvitse eikä kannata välittää.
NHB: "Jos nopeutta laskee tavallasi, niin keskimääräisillä käytetyillä halogeeneillä tai mäkisssä/mutkaisessa maastossa ei kovin lujaa saa talvella ajaa."
Olen ikäni ajanut tehokkailla lisävaloilla, vaikka syy ei ollutkaan omani. Ensimmäiset lisävalot meidän perheen autoihin nimittäin ruuvattiin juuri minun ajokortin saamisen aikoihin silloin keski-ikäistyvän ja työssään paljon ajavan äitini ikänäön vuoksi. Laittoi vielä kodin ulkopuolella puheissaan minun piikkiin ne kahdennetut H4:t, kun ei kehdannut myöntää itse niitä pyytäneensä
Ehkä tämä tausta aina hyviin valoihin tottuneena ja hiihtoharrastuksen vuoksi jatkuva poronhoitoalueella liikkuminen ovat tehneen niin epäluuloiseksi, että minä en tosiaan uskalla ajaa enempää kuin näen.
Se valomäärä, minkä kukin kokee "riittäväksi" on tietenkin yksilöllinen, joten en väitäkään omaa mitoitustani ainoaksi oikeaksi.
Mäkinen ja mutkainen vaaramaisemassa porojen seassa kulkeva mökkitie on oma syyni hakea niin leveää valokuviota, että kaukovalo lakaisee ILS älyvalojen kääntövaroja laajemman alueen.
Näistä lähtökohdista en voi kuin ihmetellä, millä intuitiolla monet ohittajat ajavat kehnoin valoin? Kaikkein kehnoimmilla valoilla ajavat sentään himmaavat, mutta eivät todennäköisesti riittävästi reilusti alle normaalin lähivalon olevaan näkemäänsä? Liukkaalla kelillä TLL 23 § pysähtymiseen riittävän nopeuden vaatimus pudottaisi vanhoilla huonoilla halogeenivaloilla marssinopeuden todella reilusti alle 80 talvirajoituksen.
En moiti näin ajavia, koska lähinnä itsensä he riskeeraavat. Mutta kun tietää ajavansa aika paljon pimeässä, niin en vaan viitsi kiusata itseäni. Sumussa ja lumisateessa joudun sitten hiipimään muita hitaammin, kun koen tilanteen itselleni niin harvinaiseksi, etten ole jaksanut perehtyä kunnollisten sumuvalojen saloihin.
tracktest: "Xenon-polttimoissa on myös isoja eroja niin valmistajissa kuin sitten värilämpö 5000-6000 K ollessa valkeaa valoa ja 4300 K keltaisempaa valoa ja noiden tehoissa on myös eroja. Kalleimmissa on 50 % enemmän valotehoa tuottavia polttimoita. Halvimissa on selvästi heikompi valoteho."
Värilämpötila vaikuttaa sekä valovirtaan että siihen, miltä valokuvio näyttää eri olosuhteissa. 4300 - 5000 K haarukassa ei ole riskiä värivääristymistä. Valotehon optimi näyttää olevan lähellä 4300 K, jossa vakiotehoilla päästään hieman yli 3000 lm valovirran.
Hehkulankapolttimoissa lailliset lisäprosenteilla mainostettavan parhaat ylitehopolttimot ovat silminnähden laadukasta vakiopolttimoa kirkkaampia, tosin käyttöiän kustannuksella. Valitettavasti luksimittari on uusi ostos, joten ei ole mittatietoa näistä vanhemmista vertailuista.
Mutta xenonpolttimosta en oikein osta samaa periaatetta. Perheen autoissa on yleensä Osram Night Breakerit ainakin talven, mutta omassani paikallaan olevat ovat viimeiset tuota tyyppiä.
Ei siksi, että olisin pettynyt niihin, vaan koska niistä on paljain silmin vaikea erottaa mitään eroa vakiohintaiseen saman valmistajan laadukkaaseen Xenarc perus-xenoniin. Syykin on selvä, kaasupurkausvalon valotehon määrää sen vakiovirtalähde, jota myös teknisesti virheellisesti ballastiksi kutsutaan. Vakiovirrasta johtuen polttimon vaihdolla ei voi saada mitään lisää. Mutta kuten jo varoititkin, huonolla polttimolla voi saada maksimista jotain pois. Jotkut merkkipolttimot ovat lisäksi valitettavasti niin ahkerasti piratoituja, että Philips joutui tekemään kalliin pakkauksen ja tunnistusohjeen omalle laatupolttimolleen:
Mutta vähän ajetun Osram Xenarcin valossa en huomaan mitään eroa ihan uuteen Osram Night Breakeriin. Valmistajan mukaan molempien valovirta on täsmälleen sama 3200 lm, joten kummastakin tulee saman verran valoa:
Ei yönsärkijässä mitään vikaa ole. Oikein hyvä polttimo. Ei vaan mielestäni lisähintansa arvoinen, koska preemiolla ei saa mitään lisää vakiohintaiseen.
Xenonpolttimo harmaantuu samalla tavoin käytössä kuin hehkulankapolttimo. Ilmiön syntymekanismia en tunne, mutta se on selvästi havaittavissa jo muutamien kymmenien tuhansien kilometrien jälkeen. Lähelle 100.000 km ajetut xenonpolttimot eivät siis enää anna täyttä tehoaan vaikka värilämpötilasta ei vielä erotakaan lopun alkua:
Vasemmalla ihan uusi Yönsärkijä, keskellä sen tieltä poistunut "vähän ajettu" vakio Xenarc ja oikealla täysin normaalin värisenä palava noin 100.000 km ajettu vakiopolttimo. Oikealla harmaa harso täyttää koko palokammion ja tarkkaan katsoen keskimmäisessäkin sen näkee jo alkaneen muodostua. Ehkä elektrodeista höyrystyy jonkin verran metallia, joka tiivistyy palokammion kylmimpään kohtaan?
SO2001: "Kaksoislampuilla varustetuissa autoissa eli lähinnä amerikkalaisissa vaadittiin vuodesta 1980 alkaen toisten lamppujen sammuminen lyhyillä valoilla ajettaessa. Lyhyitä valoja ei siis saanut ”kahdentaa”"
Tuttu juttu, kun sattui aikanaan olemaan muutaman vuoden huushollissa myös 240 Amerikkamalli nelivaloilla. Suomeen tullessa sealed beam umpiot mäkeen, halogeenit tilalle, ja Haaparannasta Waltarilta kerätty painepesurisarja puskuriin.
H4 lähi+kaukovalojen referenssiluku 12.5, ja jopa amerikkalaismallin vakiota huonompi lähivalo. Siihen sitten rinnalle 30 reffin lisäkaukovalo, ja olivat tosiaan epätasainen pari.
Vähän eri ongelma tulee nykyisistä nelivaloista, joissa ainakin Mersulla ja Volvolla on molempien korkeussäätö naulattu yhteen ja siksi lähivalon loppu ja kaukovalon alku menevät pitkästi päällekkäin vaikka suuntaisi miten. Sadekelissä alle 100 metriin muodostuu kirkas läiskä, johon saakka ainakin näkee. Siitä eteenpäin nähdäkseen pitääkin sitten lisätä kaukovaloa isosti, ja vieläpä tarkalla rajauksella matalana laakana, jonka voi suunnata vain kaukovalon tueksi eikä lähelle mitään.
Lukija "Onko lisäkaukovalo-ongelmaan ratkaisua?
Autoon, jossa on nk. adaptiiviset led-ajovalot, pitäisi saada lisäpitkät valot jälkiasennettua. Mondeossahan on tunnetusti huonot kaukovalot. Kysyin merkkiliikkeestä apua, mutta kädet nousivat siellä pystyyn."
Omassani oli sama ongelma, vaikkakin vanhempana varianttina Mersun ILS xenonvaloilla. Perusongelma on, että ohjaamo on kuin hajautettu näppäimistö, josta jokainen komento lähtee bittijonona ja valaisin ei tunne lähi- ja kaukovaloa, vaan ziljoona säätöarvoa siitä väliltä (ja muutaman sivullekin).
Ainoa elegantti vaihtoehto oikeasti täysin väylärakenteiseen autoon on lisätä vielä yksi kontrolleri, koska koko autosta ei muuten löydy mistään +12 V signaalia, jolla voisi ohjata lisävalorelettä.
Altendorf Saksassa myy erilaisia lisä- ja erikoiskäyttöön tarkoitettuja kontrollereita. Lisää tuommoinen CANM8 High beam kontrolleri OHJAAMON CAN-väylälle:
Luettelon mukaan se näyttäisi toimivan myös Fordissa. Oikeat ammattilaiset osaavat tehdä tuon asennuksen, mutta en voi neuvoa CANM8 ja Fordin välistä kytkentää, kun en tunne Fordin sähköjärjestelmää. Mutta tarvitset periaatteessa tuon lisäkontrollerin ja Fordin ohjaamon CAN-väylälle sopivan väyläliittimen, jolla saat sen luotettavasti ja häiriöttä kiinni väylän liitinsiltaan, joka sekin pitää löytää jostain. Sen jälkeen homma on normaalia lisävaloasennusta.
Jos löydät tarvittavat tiedot oman autosi osalta, ei kytkentä ole tottuneelle kotiasentajallekaan ylivoimainen, kas näin:
Sinun LED autossasi ei välttämättä automatiikka toimi enää oikein lisävalojen kanssa? Ainakin jotkut valmistajat ajavat LED valoja paljon enemmän "pitkillä valoilla" kuin xenoneja, koska LEDien suuntausta ja sektorointia voi säätää xenonia tehokkaammin. CANM8:n idea on, että lisävalot palavat silloin kun sininen kaukovalon merkkivalo kojetaulussakin.
Jos kaukovalon merkkivalo palaa silloinkin kun lisävalot eivät saa toimia, kannattaa asentaa ohjaamoon kytkin, jolla saat lisävalot pois päältä. Sillä kytkimellä ei kannata yrittääkään manipuloida tuota CANM8 kontrolleria, vaan ainoastaan katkaista sen antama +12 V ohjaus releelle. Näin voi lisävalot pois päältä ajaa edelleen täysautomaatilla mutta paljon valoa halutessaan sitten lisävalot päällä ja itse kaukovaloille vaihtaen.
LED valot eivät ole tekniikaltaan huonot, esimerkiksi näihin etanapannuihin tulee hurjat valot. Valokuvion hallinta ei ole aivan täydellinen, ja hajavaloa on enemmän kuin yhden polttimon lampuissa olen tottunut näkemään. Mutta viittä laadukasta xenonia ja yli 10 laadukasta halogeenia vastaavassa 16.000 lm valovirrassa on vähän hukattavaksikin, ja koko on sentään vähän hillitympi kuin noissa oman autoni rekan vetäjän kattovaloissa.
Luksimittarin mukaan 200 metrissä on valoa noin tuplasti sen mitä tämän päivän parhaissa vakiovaloissa 150 metrissä. LED valojen tapaan tosin lähietäisyydelle tulee selkeästi erottuva kirkas läiskä. Vaan ei nuo ole edes kalliit ja valoa tosiaan tulee vähän joka puolelle aika hurjasti:
Maailmassa on paljon surullisia tarinoita kotitallin väyläviritelmistä, ja aktiivisesti väyläkomentoja muuteltaessa on tosiaan syytä ihan oikeasti tietää mitä on tekemässä. Mutta CANM8 on väylän kannalta passiivinen kontrolleri, joka vain istuu kuuntelemassa kaukovalon merkkivalon sytyttävää väyläkomentoa. Sen havaitessaankaan CANM8 ei tee väylälle päin yhtään mitään, vaan ainoastaan kytkee sen puuttuvan +12 V, jonka tarvitset lisävaloreleelle. Ja sammuttaa sitten kun huomaa sinisen merkkivalon sammutuskomennon.
740 GLE kirjoittaa pelkkää asiaa. Tutustuin foorumin vinkkeihin ksenon-polttimoihin liittyvien piraattituotteiden vaaran vuoksi ennen kuin lähdin ostoksille. Tämä tosin on enemmän tilattujen polttimoiden ongelma. Piraatin on helppo tunnistaa kantaosan kirjaimien perusteella tuolla foorumilla kun oli kuvien kera rinnakkain piraatti ja aito kalliimpi polttimo. Erot olivat helposti tunnistettavissa. Ongelmahan tulee siinä jos lähtee tilaamaan polttimoita. On syytä olla tarkkana mitä saa kun vertaa tilaamiaan vaihdettavaan aitoon polttimoon. Yleensä halpa hinta vihjaa piraatin olevan kyseessä sillä aidot ovat selvästi kalliimmat. Marmorilla ei piraatteja tullut vastaan kuten ei myöskään tnnetuilla varaosamyyjillä.
"Mielikuvaharjoitus tavoitteesta omasta autostani, jossa ILS menettää kaukovaloilla merkityksensä TÄYSIN auton omien valojen kieppuessa kaukovalokuvion keskellä saavuttamatta sen reunaa mistään suunnasta.
Hehkulankapolttimoissa lailliset lisäprosenteilla mainostettavan parhaat ylitehopolttimot ovat silminnähden laadukasta vakiopolttimoa kirkkaampia, tosin käyttöiän kustannuksella.
Mutta viittä laadukasta xenonia ja yli 10 laadukasta halogeenia vastaavassa 16.000 lm valovirrassa on vähän hukattavaksikin, ja koko on sentään vähän hillitympi kuin noissa oman autoni rekan vetäjän kattovaloissa."
Katselin tuossa uusimman E-Klassen koeajoa. Edeltäjän ILS:iin verrattuna uudessa mallissa oli noin 1,5 kertainen kantama ja kaksinkertainen viiden luksin alue. Uudessa vara parempi?
Jos aluaa halogeeneistä enemmän valoa, niin eikö kannattaisi ostaa vain laadukkaita wateiltaan suurempia polttimoita?
En tiedä, oletko mittaillut noita valovirtoja vai luotatko ilmoituksiin, mutta itse en luota kovin paljoa noihin ilmoituksiin. Ainakin ilmoitetut sähkötehot ovat yleensä paljon korkeampia kuin mitä todellisuudessa mittari näyttää.
Mersun ja Volkkarin ensimmäiset yritykset LED-valoista olivat aika kehnoja viritelmiä, mutta on hyvä kuulla parempaa olevan luvassa meille käytetyillä ajaville. LEDistä on saatavissa valoa ainakin niin paljon kuin minä tarvitsen. Ehkä myös BMW:n ja Audin laservalot kirittävät myös muita valmistajia ja tekniikoita koko alan hyväksi?
Halogeenienkaan lisäteho ei välttämättä irtoa pelkällä polttimon vaihdolla hentoisen johdotuksen vuoksi. Akulta releelle 4 mm ja siitä eri linjoina kummallekin lampulle 2.5 mm langoitettu lisävalokytkentä toki saa 100 W polttimoista irti myös lisää valoa eikä vain lämpöä. Mutta toisin kuin Night Breaker, Night Vision tms. tämä vaihtoehto ei ole laillinen.
Valovirtojen mittaamiseksi ei minulla ole konsteja, mutta luksimittari näytti tosiaan aiemman kuvan 24-vuotiaan Mersun H4 vakiokaukovalojen rinnalla 200 m auton edessä alun toistakymmentä luksia, mikä on hyvä lukema. Ei vielä ruotsalaismitoitus Norrbottenin alueelta, mutta liikennekäyttöön suuri apu. Nuo lisävalot tulivat Bosch Touring halogeenien tilalle, joita autoaan nuorempi silmälaseja tarvitsematon haukansilmä piti hieman vähäisenä ennen lumen tuloa.
Valmistajan ilmoittaman maksimisuorituskykyynhän voi suhtautua varauksella, joten pitääpä tarkistaa riittääkö ampeerimittarini skaala luvatulle teholle sitten kun perheen ensimmäinen LED-valoinen auto tulee käymään kotona?
Hatunnosto 740 GLE:lle. Saatiin arvokasta tietoa siitä miten asennus onnistuu väylän yhteyteen.
Yksi huomioitava seikka on muuten se että eri autoissa todellinen jännite järjestelmässä on auton käydessä erilainen. Perus halogeeneilla ainakin itse olen huomannut että normaalia tehokkaammiksi mainostetut polttimot ovat käyttöiältään onnettomia varsinkin jos autossa on jännitetaso yli 14V. En tosin koskaan ole mitannut mitä jännite on polttimoiden luona kun valot on päällä.
Mersun Multibeam valot kyllä hämmästyttävät kun kuukauden olen ajellut. Eipä ole kukaan vilkutellut valoja vaikka ajelen ns. pitkät päällä ja sehän tässä alussa vähän hirvittikin. Ei kukaan mene oikein ohikaan, kun nämä valaisevat pientareita edessä ajelevan sivuitse. Mahtaa olla omituisen näköistä, mutta hällä väliä. Toivottavasti kestävät!
Aurinkokansi kirjoitti" Ei kukaan mene oikein ohikaan, kun nämä valaisevat pientareita edessä ajelevan sivuitse."
Saman näen usein mökkimatkallani. Joko ohittamani lähtee perääni, tai minut tavoittava päättääkin ajaa mieluummin 100 m takanani.
Ohittajien kohdalla sitten näkyy tuo säädettävien sektoroitujen LED valojen puute, kun joudun vaihtamaan lähivaloilla ohittajan palatessa omalle kaistalleen. Ohittajan törkeän huonot valot paljastuvat tuossa kohdassa auton iästä riippumatta.
Sama efekti ei yleensä toimi toisinpäin yhtä vaikuttavasti, koska ennen ohitusta kaukovalot ehtivät jäähtyä hetken. Vaikka xenonvalo syttyykin välittömästi, sillä kuluu joitain sekunteja ennen täyden kirkkauden saavuttamista, joten täysi valoteho ei leimahda näytille kerralla.
TM testivoittaja SAE Seeker 20 LED valopaneli hakusessa. Isot kannut pois nokalta ja LED välot säleikön taakse hillitysti piiloon. Saa nähdä paljonko pitää sahata säleikköä, kun lailliseen asennukseen tarvitaan kaksi valaisinta. Mielikuvaharjoituksena W212 Mersun etusäleikkö on noin 75 cm leveä, joten 2 * 36 senttiset valaisimet täyttävät säleikön aika lailla sopivasti laidasta laitaan.
Sopisi, ja päällekkäin asennus olisi yleensä varmaan helpoin tapa täyttää vaatimus parillisesta määrästä valoja. Mutta ajattelin ainakin yrittää perinteistä rinnakkain asennusta, vaikka tulevatkin aivan vierekkäin säleikön laidasta laitaan.
Mitä vähemmän säleikköä joutuu veistämään, sen parempi. Alun perin oli mielessä vaihtaa isotähtinen säleikkö, jossa vaakalamellit ovat harvemmassa, mutta NBB Alphan tilalle ei vaan pysty vaihtamaan pelkästään ulkonäkösyiden vuoksi ihan mitä tahansa ja oikeasti tehokkaat LED panelit ovat ulkomitoiltaan niin suuria, ettei niiden väliin mahtuisi edes konepellillä oleva pieni klassinen tähti, säleikön suuresta puhumattakaan. Ennemmin korvataan vakiosäleikön yksi kromilista valorivillä.
Ajattelin nykäistä säleikön pois, ja rakentaa alumiinisen puskuripalkin päälle tukevan kiinnitystelineen ja sitten säleikköä takaisin asentaessani katson paljonko joutuu sahaamaan, että valot näkyvät läpi.
Nyt vasta luin koko ketjun ja ymmärrän paremmin Multibeamien toiminnan. Eilen vaan selvitin, että millä tekniikalla nämä ylipäätään toimivat ja sitähän oli youtubessa paljon. Ajan aina välillä C-sarjan autoa, jossa kaukovaloautomatiikka toimii varsin hyvin pl. tilanteet, jossa esim. moottoritiellä rekan rekan valot eivät näy maisemassa ennen koppia ja silloin tästä saa sitten valo-ohjausta katolta opastukseksi. Multibeameilla tätä ei ole tapahtunut kertaakaan, koska ne ilmeisesti on suunniteltu valaisemaan tietä eikä vain valonheittimiksi. Kokonaisuudessaan tämä ketju oli yksi parhaista mitä olen ikinä lukenut - ei mitään kiukuttelua vaan mahtavan tiukkaa asiaa. Näitähän jaksaa lukea, kun on 740GLE:n tapaisia asiaan oikeasti perehtyneitä.
740GLE:
Heijasteleeko liikennemerkit kuinka tympeästi takaisin noilla Lazereilla verrattuna aikasempiin xenon-lisävaloihisi?
Omat pyöreässä heijastinumpiossa olevat 30 ref/kpl xenon-lisävalot uutuuttaan valaisivat kaiken maan/taivaan väliltä ja varsinkin uudet liikennemerkit olivat myrkkyä silmille. Noin viidessä vuodessa ovat joko verkkokalvot palaneet puhki ja/tai xenon-polttimet hiipuneet siedettävämmälle tasolle.
Nykyautoissa kritisoidaan myös paljon takavaloja, siis sitä, että ne eivät kaikissa autoissa pala yhtä aikaa huomiovalojen kanssa. Takavalottomuuden tuottama säästö led-valojen yhteydessä on tietenkin aivan teoreettinen ja sikäli turha, mutta onko tästä perän "pimeydestä" oikeasti ollut teille jotain haittaa.
Yleisönosastoilla aina kauhistellaan näitä autoja, joista takavalot on "rikki", mutta itseltäni ei ole kertaakaan jäänyt edellä oleva auto edellä mainitusta syystä huomaamatta. Ensinnäkin näitä huomio- eli päiväajovaloja käytetään päivällä. Onhan se ihme, jos ei auton kokoista möhkälettä erota päiväsaikaan liikenteessä. Pimeässä en ole havainnut näitä pimeitä periä, mutta joku varmaan on. Monessa autossa päivävalot vaihtuvat automaattisesti ajovaloiksi, kun alkaa hämärtää. Jos ei, niin kai useimmat ajajat huomaavat itse vaihtaa ajovaloille, kun tulee pimeä ja näkyvyys eteenpäin alkaa kärsiä. Ja jos ei ymmärrys tähän riitä, niin kyllähän takanakin tuleva näkee pimeässä edessä ajavan auton etuvalojen kajon. Autoissahan on takana myös heijastimet.
Sittenhän on tietysti myös sadetta, sumua ja lumipyryä, mutta en ole niissäkään oloissa ollut lähelläkään ajaa edessä menevän perään, olivat sitten takavalot päällä tai pois tai lumipyryn umpeen muuraamat.
Ajettaessa samaan suuntaan eivät autojen nopeuserot yleensä ole kovinkaan suuret, joten ei se edessä ajava auto mitenkään salamannopeasti siihen eteen tupsahda. Valoton vastaantulija olisi tietysti ikävämpi yllätys pimeällä.
Itse siis koen takavalottomat päivävalot turhana, mutta sinänsä harmittomana ilmiönä. Tästä on erilaisiakin mielipiteitä, vaan onko erilaisia kokemuksia? Oletteko kolaroineet tällaisen takavalottoman kanssa tai joutuneet vähältä piti –tilanteeseen? Jos, niin millaisissa oloissa?
Jokin vuosi sitten täällä keskusteltiin siitä, miten valot "kuluttavat energiaa ja lisäävät kulutusta". Nykyautojen LED:it tuskin maailmaa tuhoaisivat, vaikka palaisivat takanakin koko ajan.
Sehän niiden kanssa näyttää olevan, että joillakin kuskeilla vain unohtuu, etteivät ne pala takana silloin kun keli, tai valoisuus muuttuu. Eikä automatiikka hoida niitä päälle kaikissa autoissa, muutenhan tämä olisikin turha keskustelut. Väittävät osaamattomuuden ja tietämättömyydenkin haittaavan asiassa. Sikäli harmittomuudessa on kummallisiakin piirteitä.
Mikseivät siellä takana voisi palaa koko ajan yhtä lailla ja edessä sitten huomiovalo vaihtuisi ajovalon kanssa päällekytkemisen mukaan, käsin tai automatiikan hoitamana?
Kyllä kait auto etenkin kirkkaammilla keleillä erottuu edessä, ei kait siitä ole kyse. Mutta ne kaksi punaista pistettä (nykyään tosin erilaisia vänkyröitäkin) takana vaan osuvat paremmin silmään - huomiovalona silloin kun palavat. Jopa vastavalossa, kun ajattelee laveammin, olosuhteitahan ei ole vain esim 4: valoisa, pimeä, sateet, sumu.
Sen paremmin muita havaitaan vaihtelevissa oloissa, mitä kauempana niitä menee edellä. Silloin pystyy paremmin arvioimaan liikennettä ennakoivasti: meneekö samaa nopeutta vai tuleeko perä edellä vastaan tms. Ei ne takavalot ole juuri edessä menevän näkymistä parantamassa pelkästään ja tietenkään.
Sokea-Reetta"Heijasteleeko liikennemerkit kuinka tympeästi takaisin noilla Lazereilla verrattuna aikasempiin xenon-lisävaloihisi?"
En osaa arvioida häiriön suuruutta, mutta molemmissa on tuo sama selkeä efekti, että suuri puhdas sinivalkoinen suunnistustaulu häikäisee pahasti.
Lazerien valovirta on vakiotehoista xenonpolttimoa suurempi, mutta Lazerin valokuvio on selkeästi NBB Alphaa kapeampi, joten en osaa sanoa häikäisyn ainakaan pahentuneen.
Saa nähdä, mitä sitten tapahtuu, kun tilauksessa olevat valokeilaa levittävät 1xReeded linssit saadaan paikalleen? Nykyinen valokuvio ei ole mikään pistevalo, mutta sekä kapeampi kuin mihin olen tottunut että myös epäkäytännöllisen pitkä, kun metsän reuna alkaa vaalentua 400 metrin päässä olevassa mutkassa.
Lähivaloille vaihtaminen vasta pestyn liikennemerkin vuoksi on tuttua.
Käsittääkseni tuo laservalo on vain led valojen yhteydessä oleva apukaukovalo, jolla saadaan pitkä mutta kapea valokeila. Tämän voi huomata mainoskuvistakin.
Kyllä ne Bemarissakin on led-laserit eli laserdiodit siellä keulilla kuten Audissakin. Ei sinne keulille mitään CO2 tai YAG tms. lasereita mahtuisi. Samasta Osramin valotekniikasta on siis kyse:
https://www.osram.com/automotive/specials/trends-in-automotive-lighting/laser-light-new-headlight-technology/index.jsp
Sinänsähän ei olisi mitään ongelmaa tehdä vaikka kilometriin näyttäviä kaukovaloja halogeenitekniikallakaan. Lainsäädännössä ja käytettävissä olevassa sähkötehossa on vain rajoituksia. Kysymys auton- ja valaisinvalmistajan näkökulmasta on varmaankin se halutaanko samantehoisesta valonlähteestä kapea ja pitkä vai enemmän leveä keila. Matriisiledeillä asialla voi kikkailla enemmän kun valonlähteitä on monta.
Itse olen aikoinaan ajellut mainitulla 9-5:lla n.300tkm eikä siinä valokeilan kapeus häirinnyt. Mielestäni liian leveä valokeila on jopa häiritsevä. Riittää kun näkee tien ja piennaralueet. Metsää on turha valaista.
"Valokuvion leveys on yhtä tärkeä kriteeri kuin pituuskin lisävalojen valinnassani. Mutta miksi joudun yhä valitsemaan eri ominaisuuksien välillä, vaikka käytössä oleva tekniikka sallisi halogeenivalojen KAIKKIEN ominaisuuksien ylittämisen kirkkaasti?
Joku muukin on kanssani samaa mieltä siitä, ettei nykyautojen paras taso noin 170 – 180 metrin kaukovalo ei riitä talviliukkaalla edes 80 km/h talvirajoituksella:"
Eihän se ole mistään muusta kiinni kuin siitä, ettei haluta tehdä kovin pikälle näyttäviä valoja. Mahtaakohan vaakakupissa painaa häikäisy eli siis käyttökelpoisuus alueilla, missä on myös muita liikkujia, en tiedä.
Itse yritän miettiä tilannetta, jossa minulla olisi ollut vaikeuksia hallita tilannetta, joissa pimeässä suoralla tiellä on reilun 200 metrin päässä ollut jokin este. Ei tule ihan heti mieleen. Tiukat tilanteet ovat juosseet lähempänä sivusta tielle tai ilmestyneet mutkien/mäkien takaa. Siksi en ole ollenkaan varma siitä, että onko keilan leveys vai pituus tärkeämpää. Jos nopeutta laskee tavallasi, niin keskimääräisillä käytetyillä halogeeneillä tai mäkisssä/mutkaisessa maastossa ei kovin lujaa saa talvella ajaa.
TM:n mielestä parhat mittaamansa valot eivät olekaan 90-luvulta, niin kuin tässä on annettu ymmärtää, vaan ihan 2010-luvulta.
"Peugeot RCZ:n ksenonit ovat herkän kääntyvyytensä ansiosta kokonaisuutena parhaat sarjatuotantovalot, joilla TM on ajanut."
Joo taitaa 9-5:n pitkät hieman pidemmälle kantaa, mutta muutenhan nuo Pökötin valot ovat ylivertaiset. Vastauksessa #16 joku on kolme vuotta sitten koonnut mittauksia:
http://www.autostadium.fi/index.php?topic=368.0
Niin eihän tuon 9-5:n valot täydelliset olleet, koska aikoinaan vertailussakin valot saivat arvosanaksi vain 9:n. Pitkät kantavat kyllä pitkälle mutta lähivalot eivät ollleet parhaat mahdolliset joskaan ei huonotkaan.
Yksi syy muisti- ja mielikuvaan Saabien ja Volvojenkin hyvistä valoista 90-luvulta ja 2000-luvun alusta lienee kunnon ajovalopesurien ansiota. Valot kun pysyivät puhtaana pahimmallakin rapakelillä pitkänkin matkan. Onhan noita vielä nykyäänkin paljon liikenteessä mutta suuresta osasta nuo pesurit on jo hajonneet.
Muistan hyvin 80-luvun jolloin BMW 5-sarjan ajovaloissa oli pesusuuttimet ja sen lisäksi pyyhkimet. Volvoissa taisi olla myös. Tuon jälkeen on ollut omistamissani BMW 5-sarjan autoissa korkeapainepesurit ja hyvin on ajovalonlasit pysyneet puhtaina. Ajovalon pesureista on iso hyöty huonolla kelillä näkemisen parantamiseen pimeällä liikuttaessa.
Xenon-polttimoissa on myös isoja eroja niin valmistajissa kuin sitten värilämpö 5000-6000 K ollessa valkeaa valoa ja 4300 K keltaisempaa valoa ja noiden tehoissa on myös eroja. Kalleimmissa on 50 % enemmän valotehoa tuottavia polttimoita. Halvimissa on selvästi heikompi valoteho. Testailin noita eroja kun uusin polttimot. Ne halvemmat jäi varalle ja niitä en laita paikalle kuin pakon edessä tilanteen niin vaatiessa. Omaan silmään tuo valkeampi valo on miellyttävämpi käytössä. Suosittelen kaikkia panostamaan niihin kalleimpiin juuri tuon valotehon takia. Jännnite noissa on 85V ja teho 35W jos oikein muistan.
SP: "Kun ajelee useamman minuutin ylhäisessä yksinäisyydessään mustalla syyskelillä täysillä valotehoilla ja joutuu vastaantulijan vuoksi vaihtamaan lyhyille niin tilanne on kuin putoaisi takaisin pimeälle keskiajalle."
Kaksoislampuilla varustetuissa autoissa eli lähinnä amerikkalaisissa vaadittiin vuodesta 1980 alkaen toisten lamppujen sammuminen lyhyillä valoilla ajettaessa. Lyhyitä valoja ei siis saanut "kahdentaa" (vai miten sanonta meni) kuten 1979 mallisessa ja sitä vanhemmissa autoissa.
Vaikutus oli dramaattinen, ja rohkenen väittää, että tietyistä autoista tehtiin teknisellä määräyksellä liikenneturvallisuuden kannalta suorastaan vaarallisia. Yksi tällainen auto, josta itselläni on kokemusta, on Oldsmobile vm. 1980. Siinä on neljä lamppua, jotka eivät ole juuri mopon valaisimia kirkkaampia. Pitkillä valoilla ajettaessa palavat kaikki neljä, mutta lyhyille vaihdettaessa kaksi kirkkainta sammuu.
Kun autossa ei ollut myöskään lamppujen pesulaitetta, loskaisella ja kuraisella tiellä lumi- tai vesisateessa joutui kammottavan pelottaviin tilanteisiin, kun vastaan tulevan rekan lähestyessä vaihtoi lyhyille valoille. Tuntui, että oman auton valot sammuivat kokonaan. Joutui ajamaan käytännössä täysin sokkona. Rekan häikäisevän kirkkaat valot olivat ainoa, mitä näki. Niiden perusteella piti yrittää ohjata autoa siten, että se jotenkin menee rekan ohi törmäämättä siihen. Maantiestä ei nähnyt käytännössä yhtään mitään. Ja kun rekka vielä roiskautti kurat tuulilasiin ohi mennessään, sokkona ajamisen tunne oli täydellinen. Vastaan tuli ehkä muitakin autoja, joten pitkille valoillekaan ei voinut vaihtaa. Joskus tuli tehtyä tällaisissa tilanteissa suoranaisia paniikkijarrutuksia, koska ajatteli, että jos mennään ojaan, niin mieluummin hitaasti.
Valoilla on merkitystä. Toisessa nykyisistä autoistani on hyvät valot, mutta toisessa niin surkean huonot, että ajaminen pimeällä on epämiellyttävää. Aion hommata uudet umpiot lähiaikoina, jos niillä tilanne vähän paranisi. Autossa on kyllä huonot valot jo aivan tehtaalta lähtien, mutta ehkä uudet umpiot vähän auttavat. Joskus on ollut myynnissä johtosarjoja ajovalojen kirkastamiseksi. Ohuet johdot kun vievät osan jännitteestä niin, ettei kaikki päädy lampuille.
Onko lisäkaukovalo-ongelmaan ratkaisua?
Autoon, jossa on nk. adaptiiviset led-ajovalot, pitäisi saada lisäpitkät valot jälkiasennettua. Mondeossahan on tunnetusti huonot kaukovalot. Kysyin merkkiliikkeestä apua, mutta kädet nousivat siellä pystyyn.
Enää ei ole lyhyiden tai pitkien valojen polttimoita, vaan molemmat palavat jatkuvasti, mutta vain niiden valokuvio muuttuu tilanteen mukaan. Toisin sanoen polttimoiden johdoista ei voi enää "haistella" milloin palavat pitkät ja milloin lyhyet, jolloin olsi helppo ohjata lisäpitkien valoja. Mikä avuksi?
SP: "Sinänsähän ei olisi mitään ongelmaa tehdä vaikka kilometriin näyttäviä kaukovaloja halogeenitekniikallakaan."
Eikä se ole liikenteessä tarpeenkaan. Jo puolta kilometriä lähestyvästä valokeilasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tai ainakin pimeässä joutuu ajamaan enemmän kuin 250 - 300 metrin kaukovaloilla.
NHB: "Eihän se ole mistään muusta kiinni kuin siitä, ettei haluta tehdä kovin pikälle näyttäviä valoja. Mahtaakohan vaakakupissa painaa häikäisy eli siis käyttökelpoisuus alueilla, missä on myös muita liikkujia"
Näin veikkaan itsekin. Me rauhallisessa ympäristössä ajavat olemme ilmeisesti sukupuuttoon kuolevia dinosauruksia, joista valmistajien ei kaupallisessa mielessä tarvitse eikä kannata välittää.
NHB: "Jos nopeutta laskee tavallasi, niin keskimääräisillä käytetyillä halogeeneillä tai mäkisssä/mutkaisessa maastossa ei kovin lujaa saa talvella ajaa."
Olen ikäni ajanut tehokkailla lisävaloilla, vaikka syy ei ollutkaan omani. Ensimmäiset lisävalot meidän perheen autoihin nimittäin ruuvattiin juuri minun ajokortin saamisen aikoihin silloin keski-ikäistyvän ja työssään paljon ajavan äitini ikänäön vuoksi. Laittoi vielä kodin ulkopuolella puheissaan minun piikkiin ne kahdennetut H4:t, kun ei kehdannut myöntää itse niitä pyytäneensä
Ehkä tämä tausta aina hyviin valoihin tottuneena ja hiihtoharrastuksen vuoksi jatkuva poronhoitoalueella liikkuminen ovat tehneen niin epäluuloiseksi, että minä en tosiaan uskalla ajaa enempää kuin näen.
Se valomäärä, minkä kukin kokee "riittäväksi" on tietenkin yksilöllinen, joten en väitäkään omaa mitoitustani ainoaksi oikeaksi.
Mäkinen ja mutkainen vaaramaisemassa porojen seassa kulkeva mökkitie on oma syyni hakea niin leveää valokuviota, että kaukovalo lakaisee ILS älyvalojen kääntövaroja laajemman alueen.
Näistä lähtökohdista en voi kuin ihmetellä, millä intuitiolla monet ohittajat ajavat kehnoin valoin? Kaikkein kehnoimmilla valoilla ajavat sentään himmaavat, mutta eivät todennäköisesti riittävästi reilusti alle normaalin lähivalon olevaan näkemäänsä? Liukkaalla kelillä TLL 23 § pysähtymiseen riittävän nopeuden vaatimus pudottaisi vanhoilla huonoilla halogeenivaloilla marssinopeuden todella reilusti alle 80 talvirajoituksen.
En moiti näin ajavia, koska lähinnä itsensä he riskeeraavat. Mutta kun tietää ajavansa aika paljon pimeässä, niin en vaan viitsi kiusata itseäni. Sumussa ja lumisateessa joudun sitten hiipimään muita hitaammin, kun koen tilanteen itselleni niin harvinaiseksi, etten ole jaksanut perehtyä kunnollisten sumuvalojen saloihin.
tracktest: "Xenon-polttimoissa on myös isoja eroja niin valmistajissa kuin sitten värilämpö 5000-6000 K ollessa valkeaa valoa ja 4300 K keltaisempaa valoa ja noiden tehoissa on myös eroja. Kalleimmissa on 50 % enemmän valotehoa tuottavia polttimoita. Halvimissa on selvästi heikompi valoteho."
Värilämpötila vaikuttaa sekä valovirtaan että siihen, miltä valokuvio näyttää eri olosuhteissa. 4300 - 5000 K haarukassa ei ole riskiä värivääristymistä. Valotehon optimi näyttää olevan lähellä 4300 K, jossa vakiotehoilla päästään hieman yli 3000 lm valovirran.
Hehkulankapolttimoissa lailliset lisäprosenteilla mainostettavan parhaat ylitehopolttimot ovat silminnähden laadukasta vakiopolttimoa kirkkaampia, tosin käyttöiän kustannuksella. Valitettavasti luksimittari on uusi ostos, joten ei ole mittatietoa näistä vanhemmista vertailuista.
Mutta xenonpolttimosta en oikein osta samaa periaatetta. Perheen autoissa on yleensä Osram Night Breakerit ainakin talven, mutta omassani paikallaan olevat ovat viimeiset tuota tyyppiä.
Ei siksi, että olisin pettynyt niihin, vaan koska niistä on paljain silmin vaikea erottaa mitään eroa vakiohintaiseen saman valmistajan laadukkaaseen Xenarc perus-xenoniin. Syykin on selvä, kaasupurkausvalon valotehon määrää sen vakiovirtalähde, jota myös teknisesti virheellisesti ballastiksi kutsutaan. Vakiovirrasta johtuen polttimon vaihdolla ei voi saada mitään lisää. Mutta kuten jo varoititkin, huonolla polttimolla voi saada maksimista jotain pois. Jotkut merkkipolttimot ovat lisäksi valitettavasti niin ahkerasti piratoituja, että Philips joutui tekemään kalliin pakkauksen ja tunnistusohjeen omalle laatupolttimolleen:
http://www.chk.philips.com/fi_fi/
Mutta vähän ajetun Osram Xenarcin valossa en huomaan mitään eroa ihan uuteen Osram Night Breakeriin. Valmistajan mukaan molempien valovirta on täsmälleen sama 3200 lm, joten kummastakin tulee saman verran valoa:
Vakio Xenarc:
http://www.osram.fi/osram_fi/tuotteet/lamput/ajoneuvon-ja-polkupyoeraen-valaistus/autolamput/ksenonajovalolamput/xenarc-original/index.jsp
Yönsärkijä:
http://www.osram.fi/osram_fi/tuotteet/lamput/ajoneuvon-ja-polkupyoeraen-valaistus/autolamput/ksenonajovalolamput/xenarc-night-breaker-unlimited/index.jsp
Ei yönsärkijässä mitään vikaa ole. Oikein hyvä polttimo. Ei vaan mielestäni lisähintansa arvoinen, koska preemiolla ei saa mitään lisää vakiohintaiseen.
Xenonpolttimo harmaantuu samalla tavoin käytössä kuin hehkulankapolttimo. Ilmiön syntymekanismia en tunne, mutta se on selvästi havaittavissa jo muutamien kymmenien tuhansien kilometrien jälkeen. Lähelle 100.000 km ajetut xenonpolttimot eivät siis enää anna täyttä tehoaan vaikka värilämpötilasta ei vielä erotakaan lopun alkua:
http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_xenonit_3.jpg
Vasemmalla ihan uusi Yönsärkijä, keskellä sen tieltä poistunut "vähän ajettu" vakio Xenarc ja oikealla täysin normaalin värisenä palava noin 100.000 km ajettu vakiopolttimo. Oikealla harmaa harso täyttää koko palokammion ja tarkkaan katsoen keskimmäisessäkin sen näkee jo alkaneen muodostua. Ehkä elektrodeista höyrystyy jonkin verran metallia, joka tiivistyy palokammion kylmimpään kohtaan?
SO2001: "Kaksoislampuilla varustetuissa autoissa eli lähinnä amerikkalaisissa vaadittiin vuodesta 1980 alkaen toisten lamppujen sammuminen lyhyillä valoilla ajettaessa. Lyhyitä valoja ei siis saanut ”kahdentaa”"
Tuttu juttu, kun sattui aikanaan olemaan muutaman vuoden huushollissa myös 240 Amerikkamalli nelivaloilla. Suomeen tullessa sealed beam umpiot mäkeen, halogeenit tilalle, ja Haaparannasta Waltarilta kerätty painepesurisarja puskuriin.
H4 lähi+kaukovalojen referenssiluku 12.5, ja jopa amerikkalaismallin vakiota huonompi lähivalo. Siihen sitten rinnalle 30 reffin lisäkaukovalo, ja olivat tosiaan epätasainen pari.
Vähän eri ongelma tulee nykyisistä nelivaloista, joissa ainakin Mersulla ja Volvolla on molempien korkeussäätö naulattu yhteen ja siksi lähivalon loppu ja kaukovalon alku menevät pitkästi päällekkäin vaikka suuntaisi miten. Sadekelissä alle 100 metriin muodostuu kirkas läiskä, johon saakka ainakin näkee. Siitä eteenpäin nähdäkseen pitääkin sitten lisätä kaukovaloa isosti, ja vieläpä tarkalla rajauksella matalana laakana, jonka voi suunnata vain kaukovalon tueksi eikä lähelle mitään.
Lukija "Onko lisäkaukovalo-ongelmaan ratkaisua?
Autoon, jossa on nk. adaptiiviset led-ajovalot, pitäisi saada lisäpitkät valot jälkiasennettua. Mondeossahan on tunnetusti huonot kaukovalot. Kysyin merkkiliikkeestä apua, mutta kädet nousivat siellä pystyyn."
Omassani oli sama ongelma, vaikkakin vanhempana varianttina Mersun ILS xenonvaloilla. Perusongelma on, että ohjaamo on kuin hajautettu näppäimistö, josta jokainen komento lähtee bittijonona ja valaisin ei tunne lähi- ja kaukovaloa, vaan ziljoona säätöarvoa siitä väliltä (ja muutaman sivullekin).
Ainoa elegantti vaihtoehto oikeasti täysin väylärakenteiseen autoon on lisätä vielä yksi kontrolleri, koska koko autosta ei muuten löydy mistään +12 V signaalia, jolla voisi ohjata lisävalorelettä.
Altendorf Saksassa myy erilaisia lisä- ja erikoiskäyttöön tarkoitettuja kontrollereita. Lisää tuommoinen CANM8 High beam kontrolleri OHJAAMON CAN-väylälle:
http://www.a-a.de/product_info.php?info=p30_canm8-highbeam.html
Luettelon mukaan se näyttäisi toimivan myös Fordissa. Oikeat ammattilaiset osaavat tehdä tuon asennuksen, mutta en voi neuvoa CANM8 ja Fordin välistä kytkentää, kun en tunne Fordin sähköjärjestelmää. Mutta tarvitset periaatteessa tuon lisäkontrollerin ja Fordin ohjaamon CAN-väylälle sopivan väyläliittimen, jolla saat sen luotettavasti ja häiriöttä kiinni väylän liitinsiltaan, joka sekin pitää löytää jostain. Sen jälkeen homma on normaalia lisävaloasennusta.
Jos löydät tarvittavat tiedot oman autosi osalta, ei kytkentä ole tottuneelle kotiasentajallekaan ylivoimainen, kas näin:
http://mese.fi/forum/viewtopic.php?t=53840
Sinun LED autossasi ei välttämättä automatiikka toimi enää oikein lisävalojen kanssa? Ainakin jotkut valmistajat ajavat LED valoja paljon enemmän "pitkillä valoilla" kuin xenoneja, koska LEDien suuntausta ja sektorointia voi säätää xenonia tehokkaammin. CANM8:n idea on, että lisävalot palavat silloin kun sininen kaukovalon merkkivalo kojetaulussakin.
Jos kaukovalon merkkivalo palaa silloinkin kun lisävalot eivät saa toimia, kannattaa asentaa ohjaamoon kytkin, jolla saat lisävalot pois päältä. Sillä kytkimellä ei kannata yrittääkään manipuloida tuota CANM8 kontrolleria, vaan ainoastaan katkaista sen antama +12 V ohjaus releelle. Näin voi lisävalot pois päältä ajaa edelleen täysautomaatilla mutta paljon valoa halutessaan sitten lisävalot päällä ja itse kaukovaloille vaihtaen.
LED valot eivät ole tekniikaltaan huonot, esimerkiksi näihin etanapannuihin tulee hurjat valot. Valokuvion hallinta ei ole aivan täydellinen, ja hajavaloa on enemmän kuin yhden polttimon lampuissa olen tottunut näkemään. Mutta viittä laadukasta xenonia ja yli 10 laadukasta halogeenia vastaavassa 16.000 lm valovirrassa on vähän hukattavaksikin, ja koko on sentään vähän hillitympi kuin noissa oman autoni rekan vetäjän kattovaloissa.
Luksimittarin mukaan 200 metrissä on valoa noin tuplasti sen mitä tämän päivän parhaissa vakiovaloissa 150 metrissä. LED valojen tapaan tosin lähietäisyydelle tulee selkeästi erottuva kirkas läiskä. Vaan ei nuo ole edes kalliit ja valoa tosiaan tulee vähän joka puolelle aika hurjasti:
http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_IMG20161105WA0002640x360_1.jpg
Maailmassa on paljon surullisia tarinoita kotitallin väyläviritelmistä, ja aktiivisesti väyläkomentoja muuteltaessa on tosiaan syytä ihan oikeasti tietää mitä on tekemässä. Mutta CANM8 on väylän kannalta passiivinen kontrolleri, joka vain istuu kuuntelemassa kaukovalon merkkivalon sytyttävää väyläkomentoa. Sen havaitessaankaan CANM8 ei tee väylälle päin yhtään mitään, vaan ainoastaan kytkee sen puuttuvan +12 V, jonka tarvitset lisävaloreleelle. Ja sammuttaa sitten kun huomaa sinisen merkkivalon sammutuskomennon.
740 GLE kirjoittaa pelkkää asiaa. Tutustuin foorumin vinkkeihin ksenon-polttimoihin liittyvien piraattituotteiden vaaran vuoksi ennen kuin lähdin ostoksille. Tämä tosin on enemmän tilattujen polttimoiden ongelma. Piraatin on helppo tunnistaa kantaosan kirjaimien perusteella tuolla foorumilla kun oli kuvien kera rinnakkain piraatti ja aito kalliimpi polttimo. Erot olivat helposti tunnistettavissa. Ongelmahan tulee siinä jos lähtee tilaamaan polttimoita. On syytä olla tarkkana mitä saa kun vertaa tilaamiaan vaihdettavaan aitoon polttimoon. Yleensä halpa hinta vihjaa piraatin olevan kyseessä sillä aidot ovat selvästi kalliimmat. Marmorilla ei piraatteja tullut vastaan kuten ei myöskään tnnetuilla varaosamyyjillä.
"Mielikuvaharjoitus tavoitteesta omasta autostani, jossa ILS menettää kaukovaloilla merkityksensä TÄYSIN auton omien valojen kieppuessa kaukovalokuvion keskellä saavuttamatta sen reunaa mistään suunnasta.
Hehkulankapolttimoissa lailliset lisäprosenteilla mainostettavan parhaat ylitehopolttimot ovat silminnähden laadukasta vakiopolttimoa kirkkaampia, tosin käyttöiän kustannuksella.
Mutta viittä laadukasta xenonia ja yli 10 laadukasta halogeenia vastaavassa 16.000 lm valovirrassa on vähän hukattavaksikin, ja koko on sentään vähän hillitympi kuin noissa oman autoni rekan vetäjän kattovaloissa."
Katselin tuossa uusimman E-Klassen koeajoa. Edeltäjän ILS:iin verrattuna uudessa mallissa oli noin 1,5 kertainen kantama ja kaksinkertainen viiden luksin alue. Uudessa vara parempi?
Jos aluaa halogeeneistä enemmän valoa, niin eikö kannattaisi ostaa vain laadukkaita wateiltaan suurempia polttimoita?
En tiedä, oletko mittaillut noita valovirtoja vai luotatko ilmoituksiin, mutta itse en luota kovin paljoa noihin ilmoituksiin. Ainakin ilmoitetut sähkötehot ovat yleensä paljon korkeampia kuin mitä todellisuudessa mittari näyttää.
Mersun ja Volkkarin ensimmäiset yritykset LED-valoista olivat aika kehnoja viritelmiä, mutta on hyvä kuulla parempaa olevan luvassa meille käytetyillä ajaville. LEDistä on saatavissa valoa ainakin niin paljon kuin minä tarvitsen. Ehkä myös BMW:n ja Audin laservalot kirittävät myös muita valmistajia ja tekniikoita koko alan hyväksi?
Halogeenienkaan lisäteho ei välttämättä irtoa pelkällä polttimon vaihdolla hentoisen johdotuksen vuoksi. Akulta releelle 4 mm ja siitä eri linjoina kummallekin lampulle 2.5 mm langoitettu lisävalokytkentä toki saa 100 W polttimoista irti myös lisää valoa eikä vain lämpöä. Mutta toisin kuin Night Breaker, Night Vision tms. tämä vaihtoehto ei ole laillinen.
Valovirtojen mittaamiseksi ei minulla ole konsteja, mutta luksimittari näytti tosiaan aiemman kuvan 24-vuotiaan Mersun H4 vakiokaukovalojen rinnalla 200 m auton edessä alun toistakymmentä luksia, mikä on hyvä lukema. Ei vielä ruotsalaismitoitus Norrbottenin alueelta, mutta liikennekäyttöön suuri apu. Nuo lisävalot tulivat Bosch Touring halogeenien tilalle, joita autoaan nuorempi silmälaseja tarvitsematon haukansilmä piti hieman vähäisenä ennen lumen tuloa.
Valmistajan ilmoittaman maksimisuorituskykyynhän voi suhtautua varauksella, joten pitääpä tarkistaa riittääkö ampeerimittarini skaala luvatulle teholle sitten kun perheen ensimmäinen LED-valoinen auto tulee käymään kotona?
Hatunnosto 740 GLE:lle. Saatiin arvokasta tietoa siitä miten asennus onnistuu väylän yhteyteen.
Yksi huomioitava seikka on muuten se että eri autoissa todellinen jännite järjestelmässä on auton käydessä erilainen. Perus halogeeneilla ainakin itse olen huomannut että normaalia tehokkaammiksi mainostetut polttimot ovat käyttöiältään onnettomia varsinkin jos autossa on jännitetaso yli 14V. En tosin koskaan ole mitannut mitä jännite on polttimoiden luona kun valot on päällä.
Onko kellään tietoa kuinka ajovalovertailussa pärjää Range Rover Sport 4,2 Supercharged vm 2005? Onkohan mitään mittaustuloksia luettavissa?
Simca 1000 ranskalaisilla keltaisilla polttimoilla syksyn pimeässä nelostiellä vauhti 110 km/h vesisateessa, voiko autoilusta enempää nauttia.
Tuossa nenäpäivän bussissa Jyväskylään tulee hyvin esiin miten paljon paremmin näkee korkeammalta pimeässä kuin sedanissa.
Mersun Multibeam valot kyllä hämmästyttävät kun kuukauden olen ajellut. Eipä ole kukaan vilkutellut valoja vaikka ajelen ns. pitkät päällä ja sehän tässä alussa vähän hirvittikin. Ei kukaan mene oikein ohikaan, kun nämä valaisevat pientareita edessä ajelevan sivuitse. Mahtaa olla omituisen näköistä, mutta hällä väliä. Toivottavasti kestävät!
Tuo valojen ohjaaminen edessä olevien molemmille puolille, on kyllä yksi parhaita uusia toimintoja.
Aurinkokansi kirjoitti" Ei kukaan mene oikein ohikaan, kun nämä valaisevat pientareita edessä ajelevan sivuitse."
Saman näen usein mökkimatkallani. Joko ohittamani lähtee perääni, tai minut tavoittava päättääkin ajaa mieluummin 100 m takanani.
Ohittajien kohdalla sitten näkyy tuo säädettävien sektoroitujen LED valojen puute, kun joudun vaihtamaan lähivaloilla ohittajan palatessa omalle kaistalleen. Ohittajan törkeän huonot valot paljastuvat tuossa kohdassa auton iästä riippumatta.
Sama efekti ei yleensä toimi toisinpäin yhtä vaikuttavasti, koska ennen ohitusta kaukovalot ehtivät jäähtyä hetken. Vaikka xenonvalo syttyykin välittömästi, sillä kuluu joitain sekunteja ennen täyden kirkkauden saavuttamista, joten täysi valoteho ei leimahda näytille kerralla.
TM testivoittaja SAE Seeker 20 LED valopaneli hakusessa. Isot kannut pois nokalta ja LED välot säleikön taakse hillitysti piiloon. Saa nähdä paljonko pitää sahata säleikköä, kun lailliseen asennukseen tarvitaan kaksi valaisinta. Mielikuvaharjoituksena W212 Mersun etusäleikkö on noin 75 cm leveä, joten 2 * 36 senttiset valaisimet täyttävät säleikön aika lailla sopivasti laidasta laitaan.
Sopisivatko nuo SAE Seekerit sinne maskin taakse, jos ne asentaisi päällekkäin keskilinjalle?
Sopisi, ja päällekkäin asennus olisi yleensä varmaan helpoin tapa täyttää vaatimus parillisesta määrästä valoja. Mutta ajattelin ainakin yrittää perinteistä rinnakkain asennusta, vaikka tulevatkin aivan vierekkäin säleikön laidasta laitaan.
Mitä vähemmän säleikköä joutuu veistämään, sen parempi. Alun perin oli mielessä vaihtaa isotähtinen säleikkö, jossa vaakalamellit ovat harvemmassa, mutta NBB Alphan tilalle ei vaan pysty vaihtamaan pelkästään ulkonäkösyiden vuoksi ihan mitä tahansa ja oikeasti tehokkaat LED panelit ovat ulkomitoiltaan niin suuria, ettei niiden väliin mahtuisi edes konepellillä oleva pieni klassinen tähti, säleikön suuresta puhumattakaan. Ennemmin korvataan vakiosäleikön yksi kromilista valorivillä.
Ajattelin nykäistä säleikön pois, ja rakentaa alumiinisen puskuripalkin päälle tukevan kiinnitystelineen ja sitten säleikköä takaisin asentaessani katson paljonko joutuu sahaamaan, että valot näkyvät läpi.
Nyt vasta luin koko ketjun ja ymmärrän paremmin Multibeamien toiminnan. Eilen vaan selvitin, että millä tekniikalla nämä ylipäätään toimivat ja sitähän oli youtubessa paljon. Ajan aina välillä C-sarjan autoa, jossa kaukovaloautomatiikka toimii varsin hyvin pl. tilanteet, jossa esim. moottoritiellä rekan rekan valot eivät näy maisemassa ennen koppia ja silloin tästä saa sitten valo-ohjausta katolta opastukseksi. Multibeameilla tätä ei ole tapahtunut kertaakaan, koska ne ilmeisesti on suunniteltu valaisemaan tietä eikä vain valonheittimiksi. Kokonaisuudessaan tämä ketju oli yksi parhaista mitä olen ikinä lukenut - ei mitään kiukuttelua vaan mahtavan tiukkaa asiaa. Näitähän jaksaa lukea, kun on 740GLE:n tapaisia asiaan oikeasti perehtyneitä.
Ei mahtuneet SAE Seekerit. On niin leveät, että törmäävät auton omien valojen kiinnikkeisiin.
Nyt siellä on Lazerin Triple-R 750 pari säleikön takana. Toki säleikköön joutuu louhimaan reijän valojen kohdalle:
http://mese.fi/forum/viewtopic.php?t=53840&postdays=0&postorder=asc&start=0
740GLE:
Heijasteleeko liikennemerkit kuinka tympeästi takaisin noilla Lazereilla verrattuna aikasempiin xenon-lisävaloihisi?
Omat pyöreässä heijastinumpiossa olevat 30 ref/kpl xenon-lisävalot uutuuttaan valaisivat kaiken maan/taivaan väliltä ja varsinkin uudet liikennemerkit olivat myrkkyä silmille. Noin viidessä vuodessa ovat joko verkkokalvot palaneet puhki ja/tai xenon-polttimet hiipuneet siedettävämmälle tasolle.
Nykyautoissa kritisoidaan myös paljon takavaloja, siis sitä, että ne eivät kaikissa autoissa pala yhtä aikaa huomiovalojen kanssa. Takavalottomuuden tuottama säästö led-valojen yhteydessä on tietenkin aivan teoreettinen ja sikäli turha, mutta onko tästä perän "pimeydestä" oikeasti ollut teille jotain haittaa.
Yleisönosastoilla aina kauhistellaan näitä autoja, joista takavalot on "rikki", mutta itseltäni ei ole kertaakaan jäänyt edellä oleva auto edellä mainitusta syystä huomaamatta. Ensinnäkin näitä huomio- eli päiväajovaloja käytetään päivällä. Onhan se ihme, jos ei auton kokoista möhkälettä erota päiväsaikaan liikenteessä. Pimeässä en ole havainnut näitä pimeitä periä, mutta joku varmaan on. Monessa autossa päivävalot vaihtuvat automaattisesti ajovaloiksi, kun alkaa hämärtää. Jos ei, niin kai useimmat ajajat huomaavat itse vaihtaa ajovaloille, kun tulee pimeä ja näkyvyys eteenpäin alkaa kärsiä. Ja jos ei ymmärrys tähän riitä, niin kyllähän takanakin tuleva näkee pimeässä edessä ajavan auton etuvalojen kajon. Autoissahan on takana myös heijastimet.
Sittenhän on tietysti myös sadetta, sumua ja lumipyryä, mutta en ole niissäkään oloissa ollut lähelläkään ajaa edessä menevän perään, olivat sitten takavalot päällä tai pois tai lumipyryn umpeen muuraamat.
Ajettaessa samaan suuntaan eivät autojen nopeuserot yleensä ole kovinkaan suuret, joten ei se edessä ajava auto mitenkään salamannopeasti siihen eteen tupsahda. Valoton vastaantulija olisi tietysti ikävämpi yllätys pimeällä.
Itse siis koen takavalottomat päivävalot turhana, mutta sinänsä harmittomana ilmiönä. Tästä on erilaisiakin mielipiteitä, vaan onko erilaisia kokemuksia? Oletteko kolaroineet tällaisen takavalottoman kanssa tai joutuneet vähältä piti –tilanteeseen? Jos, niin millaisissa oloissa?
Jokin vuosi sitten täällä keskusteltiin siitä, miten valot "kuluttavat energiaa ja lisäävät kulutusta". Nykyautojen LED:it tuskin maailmaa tuhoaisivat, vaikka palaisivat takanakin koko ajan.
Sehän niiden kanssa näyttää olevan, että joillakin kuskeilla vain unohtuu, etteivät ne pala takana silloin kun keli, tai valoisuus muuttuu. Eikä automatiikka hoida niitä päälle kaikissa autoissa, muutenhan tämä olisikin turha keskustelut. Väittävät osaamattomuuden ja tietämättömyydenkin haittaavan asiassa. Sikäli harmittomuudessa on kummallisiakin piirteitä.
Mikseivät siellä takana voisi palaa koko ajan yhtä lailla ja edessä sitten huomiovalo vaihtuisi ajovalon kanssa päällekytkemisen mukaan, käsin tai automatiikan hoitamana?
Kyllä kait auto etenkin kirkkaammilla keleillä erottuu edessä, ei kait siitä ole kyse. Mutta ne kaksi punaista pistettä (nykyään tosin erilaisia vänkyröitäkin) takana vaan osuvat paremmin silmään - huomiovalona silloin kun palavat. Jopa vastavalossa, kun ajattelee laveammin, olosuhteitahan ei ole vain esim 4: valoisa, pimeä, sateet, sumu.
Sen paremmin muita havaitaan vaihtelevissa oloissa, mitä kauempana niitä menee edellä. Silloin pystyy paremmin arvioimaan liikennettä ennakoivasti: meneekö samaa nopeutta vai tuleeko perä edellä vastaan tms. Ei ne takavalot ole juuri edessä menevän näkymistä parantamassa pelkästään ja tietenkään.
Sokea-Reetta"Heijasteleeko liikennemerkit kuinka tympeästi takaisin noilla Lazereilla verrattuna aikasempiin xenon-lisävaloihisi?"
En osaa arvioida häiriön suuruutta, mutta molemmissa on tuo sama selkeä efekti, että suuri puhdas sinivalkoinen suunnistustaulu häikäisee pahasti.
Lazerien valovirta on vakiotehoista xenonpolttimoa suurempi, mutta Lazerin valokuvio on selkeästi NBB Alphaa kapeampi, joten en osaa sanoa häikäisyn ainakaan pahentuneen.
Saa nähdä, mitä sitten tapahtuu, kun tilauksessa olevat valokeilaa levittävät 1xReeded linssit saadaan paikalleen? Nykyinen valokuvio ei ole mikään pistevalo, mutta sekä kapeampi kuin mihin olen tottunut että myös epäkäytännöllisen pitkä, kun metsän reuna alkaa vaalentua 400 metrin päässä olevassa mutkassa.
Lähivaloille vaihtaminen vasta pestyn liikennemerkin vuoksi on tuttua.