Kaikki täällä(kin) nimimerkeillä kirjoittaa, roiskien tai roiskimatta. Miksi jaksat tuotakin?
Sinä tässä tarvitset näköjään muistinvirkistystä. Tässä on se mitä edellisellä sivulla kirjoitit:
Quu: Ehkä minä sen ymmärrän tässä keskustelussa parhaiten mitä kustannuksia nopeus aiheuttaa liikenteessä. Liian monelle liikenteen nopeuden vähättelijälle jarruvalot loistaa liian myöhään.
Tuota sinun oli tarkoitus selventää, eikä toistaa tuota edellä mainitsemaasi "kannanottoa".
Et ole itsekään lukenut (hyviä syitä epäillä löytyy). Miten se liittyikään kustannusvaikutuksiin, joiden "asiantuntija" väität olevasi. Lisävinkkinä siis kommenttiesi ristiriidat ja epäloogisuudet.
Lue edellisen sivun kysymykset ja kommentit sinulle ja palaa asiaan. Älä heittele epämuodostuneita one-liner-kommentteja jne. (Taas piti toistaa luetun ymmärryksen merkitystä)
En ole lukenut.
Ja yritän taas olla tekemättä väliheittoja Kumppanin kuulustelupöytäkirjaan.
Liian monelle tänäänkin edellä ajavan takavalot loistaa liian myöhään.
Yksi kustannuksiin vaikuttava tekijä liikenteessä on verotus. Polttoaineen hinnasta merkittävä osuus on veroa (USA:ssa ei ole niin), ja kustannusten säästäminen kannustaa ajamaan hitaammin.
Lainaus:"Amerikka on jo välimatkojen erostakin johtuen huono esimerkki, ilmastopolitiikasta puhumattakaan."
Juuri ilmastopolitiikka onkin mielenkiintoinen seikka. Jos Suomessa tietty määrä ajoneuvoja säästää jonkin verran polttoainetta, niin miten suuri merkitys sillä on käytännössä verrattuna siihen miten muualla toimitaan? Kannattaako rangaista itseään jos enemmistö ei edes noteeraa sitä mitenkään?
En tarkoita että USA:n malli on hyvä, vaan sitä että siellä ajetaan 37 % nopeampaa vauhtia miettimättä sitä miten Suomessa toimitaan.
Vähän sama kuin suomalaisten huippukireä CO2-autovero. Viisimiljoonainen kansa luulee vaikuttavansa merkittävästi globaalisti samalla kun esim. 80 miljoonainen Saksa ajaa ilman autoveroa ja sen lisäksi 5 % kevyemmällä arvonlisäverolla.
Quu: "Ehkä minä sen ymmärrän tässä keskustelussa parhaiten mitä kustannuksia nopeus aiheuttaa liikenteessä."
Höpö höpö. Olet yrittänyt jo parillakin hieman erilaisella mallilla rakentaa suuria lisäkustannuksia logistiikkaan, ja asiasta huomautettuna ensin vähättelet ajoajan merkitystä ja sitten vastaat ajoaikalaskurilla kuljettajan ja rahdin lähtöpaikasta piittamatta vahvistaen käsityksen, että kun et puheena olevaa aihetta tunne, niin lasket omiasi.
Argumenttien loppuessa vaihdat maalitolppien paikkaa ja kustannusten sijasta päätätkin osallistuneesi kustannuskeskusteluun liikenneturvallisuusargumenteilla.
Tässäkin tapauksessa mahdollisen jakeluliikenteen lisääntyvät kustannukset + tai - menee kuluttajan piikkiin loppupelissä.
Ruotsinmallihan pudottaisi koko liikenteen keskinopeutta 10 km/h Ruotsihan on ollut meille aina liikenteen esimerkkimaa.
Tässäkin on vastakkain haitat ja hyödyt, kaavio onkin jo vähän hakalampi kun mukaan otetaan päästöt, sitä kautta terveys ja puhumattakaan tieverkon kustannukset.
Maanteiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset vuonna 2016 olivat arviolta 1,5 miljardia euroa, josta kuolemaan johtaneiden onnetto- muuksien osuus oli 0,5 miljardia.
Tarvitaanko tavaraliikenteen ajonopeuksiin välttämättä politiikkaa ja säädöksiä. Eihän nopeusrajoituksen pitäisi tarkoittaa, että on pakko ajaa suurinta sallittua nopeutta, vaikka se käytännössä usein näin onkin.
Jos rekkafirma laskee, että 70 kilometriä tunnissa on taloudellisin vauhti palkkakustannukset, polttoainekustannukset, pääomakustannukset ynnä muut kustannukset laskelmissaan huomioiden, niin mikä estää yhtiön autoja pyrkimästä tähän nopeuteen? Sekö, että autot olisivat tien tukkona niille, jotka haluavat ajaa kovempaa?
Neuvostoliittolaiset rekat ajoivat aikoinaan huomiota herättävän hitaasti suomalaisilla maanteillä. Syyksi arveltiin autojen vaatimatonta suorituskykyä ja muita tämän tyyppisiä teknillisiä syitä. Eräs nauvostoliittolaistautaisen Teboil-huoltoaseman työntekijä kertoi kuitenkin toisen syyn.
Autoille oli budjetoitu tietty määrä polttoainetta, jonka ne tankkasivat TB-huoltoasemilta. Todellisuudessa kuljettajat tankkasivat vähemmän ja ostivat yli jääneellä rahalla erilaisia tavaroita, mitä huoltoasemien myymälöissä oli tarjolla. Ostokuittiin merkittiin kuitenkin, että koko rahalla on ostettu polttoainetta. Neuvostosysteemin tietäen on mahdollista, että ostetut tuotteet päätyivät mustan pörssin kauppaan. Sekin on mahdollista, että kuljettajat eivät toimineet omin päin, vaan heillä oli ylemmän tason lupa tällaiseen. Ylempi taso sai tietenkin osuutensa voitoista.
Viimeksi mainitsemani asiat ovat pelkkiä arvailuja, mutta tieto siitä, että kuljettajat toimivat edellä mainitulla tavalla on peräisin huoltoaseman työntekijältä, joten pidän sitä uskottavana.
Eli maantiellä ajettiin hitaasti ja säästettiin polttoainetta, jolloin säästyneen rahan voi käyttää omaksi hyödyksi palkan lisänä tai muulla tavoin, millainen järjestelmä onkin.
Toimisikohan Suomalaisessa liikenteessä sama. Rekkakuskit saisivat puolet säästämästään polttoaineen hinnasta itselleen bonuksena, loppu menisi firmalle.
Ei taida toimia, koska pienyrittäjäkuljettajat saavat jo nyt kaiken säästön itselleen ja yritykselleen. Siitä huolimatta he eivät aja poikkeuksellisen hitaalla säästönopeudella. Tämä osoittaa, että muutkin kustannukset kuin pelkät polttoainekustannukset ovat merkittäviä.
SO2001:n kertomus siitä, miten neuvostoliittolaiset kuskit käyttivät polttoaineeseen varattuja rahoja muihin ostoihin ja ajoivat hitaasti selvitäkseen vähemmällä polttoaineella, kuulostaa aivan uskottavalta. Toisaalta ei ole tietoa siitä, millaisia työaikoja he noudattivat tai oliko tietylle Suomeen tehtävälle kuljetukselle asetettu jokin enimmäiskesto.
Vaikka otsikossa sitä kenties edellytetään tai ainakin toivotaan, minulla ei ole tällä kertaa valitettavasti mitään rakentavaa ehdotusta. No, ei niitä ole tainnut olla aikaisemminkaan. Joten jatketaanpa juttua.
Mietiskelin eilen tutulla reitillä ajaessani, miten nopeusrajoitukset ovat kyseisessä tieosuudella muuttuneet sinä aikana, kun olen reittiä ajellut eli siitä lähtien, kun olosuhteiden pakosta jouduin valitsemaan asuinpaikakseni nykyisen asuinkuntani. Ajatus nopeusrajoitusten kehittymisestä tuli mieleeni ajaessani tieosuutta, jossa ollut 80 km/h nopeusrajoitus muutettiin muutama viikko sitten 60 km/h rajoitukseksi. Jotta en menettäisi ajokorttiani "kertalaakista", joudun ajelemaan tuolla tiellä sellaista vauhtia, joka on katsottu kyseisellä tiellä turvalliseksi ja lailliseksi nopeudeksi niin kauan kuin tie on ollut olemassa. Siis tähän saakka. No, nyt tuo aikaisempi laillinen ja turvallisena pidetty nopeus on jonkun kirjoituspöytäbyrokraatin jumalallisella päätöksellä muutettu vaaralliseksi rikollisuudeksi.
En viitsi kartan kanssa laskea, miten monen kilometrin matkalla nopeusrajoituksia on tiukennettu tutulla reitilläni. Enhän edes muista, missä kohdassa nopeusrajoitusmerkit tarkasti ovat olleet. Niiden siirtelyllä muutama sata metriä suuntaan tai toiseen sallittujen ajonopeuksien alentaminen joka tapauksessa alkoi. Tieosuutta, jolla sai ajaa 100 kilometriä tunnissa, lyhennettiin kerta toisensa jälkeen, kunnes se lopulta poistettiin kokonaan. Samoin on lyhennetty tieosuuksia, joilla sai ajaa 80 kilometriä tunnissa. Niistä on napsaistu pätkiä pois siirtämällä 50 km/h ja 60 km/h nopeusrajoitusmerkkejä uusiin paikkoihin. Ja nyt muutama viikko sitten rouhaistiin pois tavallista isompi pätkä 80 km/h tietä muuttamalla se 60 km/h tieksi.
Asiat eivät tapahdu itsestään tuosta noin vain, vaan teoilla on tarkoitus. Mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden "perusnopeus" kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Vähitellen kaikilla muilla kuin valtateillä on voimassa 60 km/h nopeusrajoitus. Valtateiden nopeudet puolestaan kenties alennetaan 80 kilometriin tunnissa. "Talvinopeuksillahan" tähän tulevaisuuteen jo totutetaan ihmisiä.
Samaan aikaan, kun sallittuja nopeuksia alennetaan, nopeusrajoitusten valvontaa ja sakottamista tehostetaan.
Kun ajelin eilen maaseudun läpi kulkevaa autiota maantietä, jossa on voimassa uusi 60 km/h nopeusrajoitus, en voinut olla vertaamatta sitä tyypilliseen englantilaiseen maantiehen, jossa on sata kertaa enemmän liikennettä, ja joka on kapea ja mutkainen, ja jossa ei ole lainkaan penkereitä, ja jonka varrella on paljon kiinteistöjen liittymiä. Tuollaisella tiellä saa ajaa 96 kilometrin tuntinopeudella. Ei ole siis ihme, jos suomalaisella kuuden kympin tiellä ajaminen rajoituksen mukaan tuntuu olosuhteet huomioiden sairaalta matelulta ja ihmisten simputtamiselta.
Mieleeni tuli toinenkin asia, kun ajelin edellä mainitulla tiellä ja mietin nopeuksia ja nopeusrajoituksia. Olen tästä asiasta monta kertaa kirjoittanutkin, joten yritän esittää sen tällä kerralla lyhyesti.
Kun media esittelee autoja ja maanteitä, se tuntuu toimivan joskus aivan kuin jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa tai virtuaalimaailmassa, jossa ei tunneta nopeusrajoituksia eikä paljon muitakaan rajoituksia. Tästä oli hyvä esimerkki se, kun lehti kirjoitti eräästä uusitusta tieosuudesta. Lehdessä luki, että tie on nyt parempi, ja siellä on enemmän hyviä ohituspaikkoja, joten matka sujuu nopeammin. Haloo!!! Mihin nopeusrajoitukset olivat toimittajalta unohtuneet. Ne nimittäin jäivät ennalleen. Matka kyllä sujuu aikaisempaa nopeammin, ja mutta se edellyttää ylinopeudella ajamista. Entä onko ohittaminen helpompaa? Itse asiassa se voi olla jopa vaikeampaa, koska hyvä tie houkuttelee ohitettavat ajamaan aikaisempaa kovempaa (yli)nopeutta. Eikä niitä uusia ohitussuoriakaan ole tiehen juuri tullut. Keltaista viivaa sen sijaan riittää. Se on lisääntynyt selvästi.
Tuo nyt oli vain yksi esimerkki. Autojen koeajoselostuksissa nopeusrajoitukseton mielikuvitusmaailma tulee vielä selkeämmin esille. Autoista ja niiden suorituskyvystä kirjoitetaan aivan niin kuin käsitettä ”nopeusrajoitus” ei olisi ikinä ollutkaan olemassa.
Kuinkahan kauaksi toisistaan nuo kaksi maailmaa oikein voivat ajautua ennen kuin joku huomaa, missä mennään, ja mikä on todellisuus.
SO2001: Minulla ei ole tällä kertaa valitettavasti mitään rakentavaa ehdotusta. No, ei niitä ole tainnut olla aikaisemminkaan. Joten jatketaanpa juttua.
Miksi? Tuo oli vanhan kertausta vielä kierrätyskääreissä.
Asiat eivät tapahdu itsestään tuosta noin vain, vaan teoilla on tarkoitus.
Joku salaliittomainen tietysti? Josta kukaan muu ei tajua kuin sinä?
Mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden perusnopeus kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Vähitellen kaikilla muilla kuin valtateillä on voimassa 60 km/h nopeusrajoitus. Valtateiden nopeudet puolestaan kenties alennetaan 80 kilometriin tunnissa.
Dream on....
”Talvinopeuksillahan” tähän tulevaisuuteen jo totutetaan ihmisiä.
Niinkö. Taitaa olla jo toinen sukupolvi ainakin menossa. Milloin alkaisi totuttelua olla tarpeeksi mielestäsi?
SO2001: ” Asiat eivät tapahdu itsestään tuosta noin vain, vaan teoilla on tarkoitus. Mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden ”perusnopeus” kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa.”
Onko mieleesi hiipinyt mitään sellaisia syitä rajoitusten alentamiselle, jotka voisi perustella omien pakkomielteittesi sijaan asioilla, jotka ovat yleisessä tiedossa?
SO2001: ”Valtateiden nopeudet puolestaan kenties alennetaan 80 kilometriin tunnissa. ”Talvinopeuksillahan” tähän tulevaisuuteen jo totutetaan ihmisiä.”
Toteutetaanko? Tuo edellyttää, että päätös tuollaisesta rajoitusten laskusta on jo tehty ja että sinä tiedät että näin on käynyt. Ole hyvä ja kerro meille muillekin mistä sinä tiedät tuon. Pakkomielteesi ovat jo hyvin tiedossa, joten niitä ei kannata enää toistaa, anna niiden sijaan sellaisia perusteluja, joiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa jostain holtin lähteestä.
SO2001: ”Samaan aikaan, kun sallittuja nopeuksia alennetaan, nopeusrajoitusten valvontaa ja sakottamista tehostetaan.”
Puhuit tekojen tarkoituksesta. Sanotaan, että ajatuskin on teko, josta päästään aasinsiltaa pitkin siihen, että myös ajatuksilla on tarkoituksensa. Oletko koskaan miettinyt, mikä tarkoitus on ajatuksillasi rajoitusten alentamisesta ja nopeusvalvonnan tehostamisesta?
Olet kertonut niiden yhdessä saavan aikaan poliisille lisää tilaisuuksia nauttia sakottamisesta, takaa-ajoista, päästä alleviivaamaan eriarvoisuutta, osoittamaan valtaansa, ja kylvämään pelkoa. Tätä pelkoa poliisi sitten käyttää kansan hallintaan jotta saa sen johdatettua lopulliseen päämääräänsä, totalitaariseen diktatuuriin. Tämä diktatuuriin pyrkiminen on se perimmäinen moottori, joka pitää tuon kuvaamasi katalan koneiston käynnissä.
Mutta sinulla on myös toinen selitys sille, miksi koet rajoitusten laskun ja nopeusvalvonnan niin kuin koet. Olet kertonut että suhtautumisesi esivaltaan ja määräyksiin johtuu ankarasta kotikasvatuksesta, jossa ei tunnettu muunlaista palautetta kuin negatiivista. Vuosikausia jatkuneella ”sinusta ei ole mihinkään” -tyyppisellä arvostelulla sinulta omien puheittesi mukaan revittiin itsetunto juurituppia myöten. Sen, ja autoritäärisen kotikasvatuksen seurauksena sinun oman kertomasi mukaan oli erittäin paha ”allergia” kritiikkiä kohtaan ja yleinen kapinahenki kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan. Kun tähän lisätään ADHD, jota olet kertonut potevasi, ja jonka olet kertonut tekevän rajoitusten noudattamisesta sinulle erittäin vaikeaa, jopa kidutusta, niin mielestäni meillä on kasassa huomattavasti tuota ensimmäistä selitystä uskottavampi syy mielipiteillesi nopeusrajoituksista ja niiden valvonnasta.
Olet esittänyt perusteluja ajatuksellesi, että poliisi pyrkii diktatuuriin. Ainoa tarkistettavissa oleva perustelu oli Matti Apusen kommentti, että poliisi ja media hyödyntävät toisiaan. Se oli totta että Apunen sanoi noin, mutta se ei ole totta, että hän olisi sanonut poliisin diktatuuripyrkimyksistä jotain samansuuntaista kuin sinä. Sitä emme voi tarkistaa, pitävätkö puheesi itsetuntosi kitkemisestä, ADHD:ta, allergiastasi kritiikkiä kohtaan tai kapinastasi esivaltaa ja sääntöjä vastaan paikkansa, mutta sen tiedän, että olet johdonmukaisesti kirjoitellut ainakin 90-luvulta asti tavalla, joka vahvistaa nämä puheesi.
Jälkimmäistä vaihtoehtoa tukee sekin, että se selittää diktatuuripuheesi, kun taas diktatuuripuheet eivät selitä miksi kehitit jo lapsena kapinahengen sääntöjä ja esivaltaa vastaan. Ei ole loogista keksiä tarinoita lapsuudestaan selittämään nykyisiä mielipiteitä, mutta on loogista sepitellä aikuisena ongelmat lain ja poliisin kanssa muiden syyksi, jos on lapsena tullut kehittäneeksi itselleen yleisen kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan.
TeeCee: "Toteutetaanko? Tuo edellyttää, että päätös tuollaisesta rajoitusten laskusta on jo tehty ja että sinä tiedät että näin on käynyt. Ole hyvä ja kerro meille muillekin mistä sinä tiedät tuon. Pakkomielteesi ovat jo hyvin tiedossa, joten niitä ei kannata enää toistaa, anna niiden sijaan sellaisia perusteluja, joiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa jostain holtin lähteestä.
Kirjoitin, että nopeusrajoituksia kenties alennetaan.
Toiseksi viimeisin kuusikirjaiminen sana merkitsee sitä, että väitettä ei esitetä faktana vaan pohdiskeluna, että näin voi käydä. Ei sitä siksi tarvitse perustella esittämällä "kovia" todisteita. "Pehmeäksi" todisteeksi riittää, että sallittuja nopeuksia on alennettu, eikä trendi nopeusrajoitusten suhteen näytä muuttuneen.
Kun etsin "todisteita", löysin vahingossa jutun, joka vaikutti kummallisen tutulta. Vaikka en yleensä linkissä mainitulle foorumille kirjoitakaan, niin näytänpä ainakin seuraavan jutun kirjoittaneen kymmenisen vuotta sitten. Oma kirjoitukseni ei tietenkään kelpaa todisteeksi, mutta eiköhän todisteita löydy muitakin.
Kun nopeusrajoituksia koskevia uutisia etsii, aika vähän löytää sellaisia, joissa kerrottaisiin sallittujen nopeuksien nousseen. Yleensä uutiset kertovat nopeusrajoitusten tiukentamisesta.
Seuraavassa esimerkki propagandasta, jonka kohteena ovat olleet lukiolaiset:
"Pimeässä ajettaessa reaktioajaksi voidaan arvioida 2 s. Se merkitsee, että ajoneuvo kulkee noin 60 m ennen kuin kuljettaja ehtii edes aloittaa jarrutusta tai väistöä."
Kun koulussa liikennepropagandalla aivopesty ihminen myöhemmin huomaa, että hän reagoi alle puolessa sekunnissa erilaisiin tilanteisiin, oli päivä tai yö, alkaako hän pitää itseään yli-ihmisenä? Vai tajuaako hän, että hänelle syötetty propaganda oli valheellista? Jos hän päätyy jälkimmäiseen johtopäätökseen, alkaako hän kyseenalaistaa kaiken propagandan, myös sellaisen, jossa esitetyt faktat ovat todenmukaisia?
SO2001:Autojen koeajoselostuksissa nopeusrajoitukseton mielikuvitusmaailma tulee vielä selkeämmin esille. Autoista ja niiden suorituskyvystä kirjoitetaan aivan niin kuin käsitettä ”nopeusrajoitus” ei olisi ikinä ollutkaan olemassa.
Eikä vain kirjoiteta, vaan myös valmistetaan.
Mielestäni nyt on nähty käänne parempaan suuntaan kahdella aiemmin lähes puuttuneella tekniikkavalinnalla. Ennen isossa autossa piti aina olla myös iso moottori. Vain pienen auton tehtävä oli kulkea taloudellisesti, ison tehtävä oli kulkea kovaa. Jo downsizing termin olemassaolo kertoo trendistä, jossa on mahdollista ostaa myös iso ja mukava auto entistä pienemmällä moottorilla suorituskyvystä tinkien. Tai jopa tinkimättä.
Toinen vanha perinne oli katuautojen nelivedon varaaminen lähinnä suurien moottorien pariksi tavoitteena saada jotain tolkkua sateella holtittomasti sutivaan menoon. Nyt on entistä useammalla valmistajalla tarjolla nopeusrajoitettuun talviseen ympärsistöön hyvin sopiva vaatimaton nelisylinterinen nelivetoinen isoonkin autoon.
Koska polttoaine on edelleen "halpaa", ei energiankulutuksen minimointia ole vielä käyty lähellekään loppuun. Rengaskoko olisi seuraava helppo optimointikohde.
En tiedä kenenkään pakkomielteistä, kun en ole niin tarkkaan näitä keskusteluja seurannut, mutta olen kyllä pitkälti samaa mieltä nimimerkin SO2001 kanssa. Nopeusrajoituksia hivutetaan alemmas lähinnä kahta konstia käyttäen.
Kun jostain syystä tieosuudella on alennettu nopeusrajoitus, sirretään joko alempaa rajoitusta alkamaan aikaisemmin tai korkeampaa rajoitusta myöhemmin.
Toinen tapa on jättää talvinopeusrajoitus "päälle" myös kesäksi. Ekö siinä ole juuri siitä totuttamisesta kysymys.
Molemmat konstit ovat olleet viime vuosina käytössä esimerkiksi tiellä numero 54 välillä Riihimäki - Hollola, jos jotain esimerkkejä kaipaatte. Toisaalta tappio ei ole suuren suuri, sillä kyseinen tieosuus on sen verran hyvin miinoitettu nopeuskameroilla, että alati vaihtuvat nopeusrajoitukset aiheuttaisivatkin vain turhia jarrutuksia, kun yht'äkkiä ei muistakaan, onko tässä nyt sitten rajoituksena 60, 70, 80 vai 100 km/h.
Tämän kuun viidentenä päivänä julkaisemassani kirjoituksessa otin kantaa vallitsevaan nopeusrajoituspolitiikkaan. Kerroin, että sallittuja ajonopeuksia on viime vuosina monin paikoin alennettu. Kerroin eräästä tieosuudesta, jolla aikaisempi 80 km/h nopeusrajoitus on muutettu 60 km/h nopeusrajoitukseksi. Tähän liittyen mainitsin, että mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden ”perusnopeus” kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa.
Vastineessaan TeeCee otti esille kuvitellun harhaisuuteni ja poliisien diktatuurin ja ADHD:n ja kapinoinnin esivaltaa vastaan ja mistä kaikesta asian vierestä hän kirjoitti. Lisäksi hän vaati todisteita siitä, että en kirjoita omiani. "Ole hyvä ja kerro meille muillekin mistä sinä tiedät tuon", Teecee kehotti.
Yritänpä siis vastata. Pyydän kiinnittämään ensiksi huomion siihen, että en kirjoituksessani väittänyt, että maanteiden perusnopeus alennetaan kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Kirjoitin, että mieleeni on hiipinyt ajatus, että näin voisi joskus tapahtua.
Koska en ole väittänyt, että maanteiden perusnopeus alennettaisiin kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa, minun ei tarvinne myöskään tällaista "väitettä" sen kummemmin todistaa. Mitä taas tulee siihen, onko "mieleeni hiipinyt" tällainen ajatus, niin se taisi tulla jo todistetuksi. Onhan ajatuksen ollut pakko olla mielessäni jo ennen kuin kirjoitin siitä.
Sallittuja ajonopeuksia on alennettu monilla tieosuuksilla tämän vuosituhannen alusta lukien ja jo ennen sitä. Alentamista on tapahtunut siirtämällä liikennemerkkejä niin, että tieosuutta, jolla saa ajaa suuremmalla nopeudella, on lyhennetty. Tämän lisäksi on vaihdettu nopeusrajoituskylttejä. Jos tämä politiikka jatkuu tarpeeksi kauan, maanteiden "perusnopeus" alenee vähitellen itsestään ilman, että asiasta tarvitsee tehdä erillistä päätöstä. Se, millä nimellä nopeuksia kutsutaan, on epäoleellista.
Virallinen syy lähes kaikkiin liikenteessä tapahtuviin muutoksiin on turvallisuuden parantaminen. Tätähän TeeCee ilmeisesti ajoi takaa kysymällä asiasta. Ja varmaan turvallisuus paraneekin, kun ajonopeus alenee. Tämä asia on "väittelyteknisesti" mielenkiintoinen. Jos esitän toiveen, että valtateiden uusiksi nopeusrajoituksiksi tulee säätää 80 kilometriä tunnissa, kaikki nykyistä sadan kilometrin tuntinopeutta puolustavat ovat väärässä. Hehän puolustelevat liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Näin ainakin teeceemäisellä logiikalla ajatellen tuntuisi olevan. Paitsi, että ei ole. TeeCeen kaavassa on nimittäin yksi osatekijä, jota ei edellä mainittu. Se on viisikirjaiminen sana r i k o s . Suurempaa nopeutta saa puolustella ilman, että kompromentoituisi, kunhan puolusteltu nopeus on tällä hetkellä laillinen.
SO2001: ”Kun koulussa liikennepropagandalla aivopesty ihminen myöhemmin huomaa, että hän reagoi alle puolessa sekunnissa erilaisiin tilanteisiin, oli päivä tai yö, alkaako hän pitää itseään yli-ihmisenä? Vai tajuaako hän, että hänelle syötetty propaganda oli valheellista? Jos hän päätyy jälkimmäiseen johtopäätökseen, alkaako hän kyseenalaistaa kaiken propagandan, myös sellaisen, jossa esitetyt faktat ovat todenmukaisia?”
Toivottavasti tuo mainitsemasi ihminen huomaa jossain vaiheessa, että ihmistä aivopesee ylivoimaisesti eniten hän itse. Sitä tekee alitajunta sen pyrkiessä toteuttamaan omia piilossa olevia motiiveitaan. Siellä alitajunnassa piilevät mm. ihmisen pyrkimys yliarvioida omaa reaktionopeuttaan ja itseltä käsittämättä jääneiden asioiden selittely muiden syyksi. Ihminen ei luontaisesti etsi asioille oikeita, vaan itsensä kannalta helppoja selityksiä.
Jos tähän kuljettajien reaktioaika-asiaan vaivautuu vähänkään tutustumaan, huomaa aika pian että siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Itselleni tämä selvisi David Shinarin tutkimuksesta ”Traffic Safety and Human Behavior”. Nykyään mielipiteeni on, että ei ole olemassa sellaista reaktioaikaa, jonka oikeellisuudesta voisi loogisesti perustellen kinata.
Ihmisellä on eri reaktioajat erilaisiin liikenteessä saataviin ärsykkeisiin, ne muuttuvat myös sen mukaan, tuleeko ärsyke yllätyksenä, odottaako sitä, ja jos odottaa, niin kauanko aikaa kuluu ärsykkeiden välissä. Reaktioaikaan vaikuttaa paljon myös se, kuinka monen reaktiota kaipaamattoman ärsykkeen seasta reaktiota vaativa ärsyke pitää havaita. Eräässä kokeessa esimerkiksi mitattiin ensin jarruvaloon reagoimista, ja sen jälkeen sama koe toistettiin muuten samanlaisena, mutta auton kojetauluun asennettiin näyttö, jota piti seurata jarruvalojen lisäksi. Reaktioajat pitenivät kaikilla merkittävästi, pisimmillään viiteen sekuntiin.
Jos tekee sinun laillasi johtopäätöksiä liikennevalistuksen valheellisuudesta omien reaktioaikojen perusteella, ei voi päätyä oikeaa tulokseen. Liikennevalistus on suunnattu koko väestölle, mikä tarkoittaa että yksilön reaktioajoilla ei ole mitään merkitystä, merkitystä on vain suuren massan käyttäytymistä seuraamalla saadulla tiedolla. Tällainen ajattelu on näkökulman tietoista valintaa.
Jos siis liikennevalistus, tai ”valheellinen propaganda” kuten sinä sitä nimität, koskee koko väestöä, valistuksessa pitää huomioida koko väestön reaktioaika. Koska reaktioaikojen vaihteluväli on monen muuttujan suhteen suuri, pitää valita ääripäiden väliltä joku arvo liikennevalistuksessa käytettäväksi. Jos arvoksi otetaan keskiarvo, päätetään samalla että liikenne suunnitellaan liian nopearytmiseksi suunnilleen puolelle kuljettajista. Jos mennään hitaimpien mukaan, yli 90 % kokee temmon liian hitaaksi.
Sinulla on tästäkin asiasta varman tuntuiset mielipiteet, joten kerro sinä miltä kohdalta vaihteluväliä se OIKEA liikennevalistuksessa käytettävä reaktionopeuden arvo pitäisi ottaa, ettei ennakkoluuloiset pääsisi sanomaan sitä valehteluksi. Minusta voisi olla oikeudenmukaista puhua vaikkapa ns. 85-percentilestä, eli reaktioajasta, jonka piiriin mahtuu 85 % kaikista kuljettajista. Mutta sitä en kyllä yhtään osaa sanoa että minkälaiseen ärsykkeeseen reagoimisesta tuo aika pitäisi ottaa. Edellä ajavan jarruvaloon? Liikennevaloon? Risteyksen havaitsemiseen? Poliisin pysäytysmerkkiin? Noiden 85-percentile reaktioajat ovat tutkimuksen mukaan välillä 1,26 - 3,6 s, joten tällä valinnalla on ratkaiseva merkitys.
Taas minä tein sen; puhuin asiaa sinulle, joka puhut vain terapoidaksesi omia traumojasi.
TeeCee: "Eräässä kokeessa esimerkiksi mitattiin ensin jarruvaloon reagoimista, ja sen jälkeen sama koe toistettiin muuten samanlaisena, mutta auton kojetauluun asennettiin näyttö, jota piti seurata jarruvalojen lisäksi. Reaktioajat pitenivät kaikilla merkittävästi, pisimmillään viiteen sekuntiin."
En ottanut tällaiseen asiaan kantaa vaan siihen, pitenevätkö reaktioajat kahteen sekuntiin, kun ajetaan pimeällä. Näinhän opetusmateriaalissa, johon viittasin, väitettiin. Osa formulakisoista ajetaan pimeään aikaan keinovalossa. En muista kuulleeni, että kuljettajien reaktioaika olisi merkittävästi pidempi kuin päiväsaikaan ajetuissa kisoissa.
Tietenkin, jos ei katso maantietä vaan seuraa auton kojelautaan asetettua näyttöä, ei reagoi yhtä nopeasti kuin jos tarkkailisi aktiivisesti maantietä auton ikkunasta. Tuollainen häiritsevä näyttö voi olla vaikkapa nopeusmittari. Siksi katselenkin yleensä tuulilasista ja harvemmin nopeusmittarin lasista. Itse asiassa olen kirjoittanut tästä asiasta monta kertaa. Jokainen nopeusmittarin vilkaisu on pois maantien katsomisesta.
Jos reaktioajan piteneminen pimeällä on totta, voisiko se johtua siitä, että nopeusmittarin katsomisen jälkeen katseen tarkentaminen ja aktivoiminen maantiehen on hitaampaa pimeään aikaan kuin päivällä. Yöllä kannattaa siis ajaa ylinopeutta, jolloin reaktioaika ei kärsi. Haittana on tosin kasvanut hirvivaara. No, en sentään vakavalla mielellä esitä tätä, koska yöllä on muita riskejä. Enkä ole seurannut, onko katseen palauttaminen tiehen pimeässä hitaampaa. Jos autossa on hyvät valot, ei kai ero kovin suuri ole.
Yöajossa olen huomannut esimerkiksi sen, että jos ei ollenkaan tiedä miten kovaa ajaa (siis ei lainkaan katso nopeusmittaria), mutkat saattavat yllättää. Toisin sanoen mutkaan tulee ajettua liian kovaa. Päivällähän mutkan näkee jo kaukaa, mutta yöllä se voi tulla valokeilaan aika nopeasti. Etäisyyksien arvioiminen pimeällä voi olla myös vaikeampaa kuin valoisassa.
Toisessa autossani on huonot valot. Aion vaihtaa siihen uudet umpiot lähiaikoina. Autolla tulee ajettua hitaasti pimeällä, koska valot ovat niin surkeat. Annan muiden autojen mennä ohitse enkä pyri ajamaan yhtä kovaa. Tästä tulee mieleen, olisi auton valojen huonontaminen turvallisuuden kannalta hyvä asia, koska se saisi autoilijat ajamaan hitaammin ja varovaisemmin. Jos kolari tapahtuisi, se tapahtuisi ainakin hitaammassa nopeudessa.
Kaikki täällä(kin) nimimerkeillä kirjoittaa, roiskien tai roiskimatta. Miksi jaksat tuotakin?
Sinä tässä tarvitset näköjään muistinvirkistystä. Tässä on se mitä edellisellä sivulla kirjoitit:
Quu:
Ehkä minä sen ymmärrän tässä keskustelussa parhaiten mitä kustannuksia nopeus aiheuttaa liikenteessä. Liian monelle liikenteen nopeuden vähättelijälle jarruvalot loistaa liian myöhään.
Tuota sinun oli tarkoitus selventää, eikä toistaa tuota edellä mainitsemaasi "kannanottoa".
Mikä siinä on epäselvää? Lue tilastoja liikenneonnettomuuksista.
Et ole itsekään lukenut (hyviä syitä epäillä löytyy). Miten se liittyikään kustannusvaikutuksiin, joiden "asiantuntija" väität olevasi. Lisävinkkinä siis kommenttiesi ristiriidat ja epäloogisuudet.
Lue edellisen sivun kysymykset ja kommentit sinulle ja palaa asiaan. Älä heittele epämuodostuneita one-liner-kommentteja jne. (Taas piti toistaa luetun ymmärryksen merkitystä)
En ole lukenut.
Ja yritän taas olla tekemättä väliheittoja Kumppanin kuulustelupöytäkirjaan.
Liian monelle tänäänkin edellä ajavan takavalot loistaa liian myöhään.
En odota sinulta väliheittoja, vain selkeyttäviä vastauksia. Enkä taida olla ainoa. Se ei vaan sinulta onnistu.
Valoista tuleekin mieleen lamppu... Se voi palaa puolivalolla, tai syttyä hitaasti jne...
.
Yksi kustannuksiin vaikuttava tekijä liikenteessä on verotus. Polttoaineen hinnasta merkittävä osuus on veroa (USA:ssa ei ole niin), ja kustannusten säästäminen kannustaa ajamaan hitaammin.
Lainaus:"Amerikka on jo välimatkojen erostakin johtuen huono esimerkki, ilmastopolitiikasta puhumattakaan."
Juuri ilmastopolitiikka onkin mielenkiintoinen seikka. Jos Suomessa tietty määrä ajoneuvoja säästää jonkin verran polttoainetta, niin miten suuri merkitys sillä on käytännössä verrattuna siihen miten muualla toimitaan? Kannattaako rangaista itseään jos enemmistö ei edes noteeraa sitä mitenkään?
En tarkoita että USA:n malli on hyvä, vaan sitä että siellä ajetaan 37 % nopeampaa vauhtia miettimättä sitä miten Suomessa toimitaan.
Vähän sama kuin suomalaisten huippukireä CO2-autovero. Viisimiljoonainen kansa luulee vaikuttavansa merkittävästi globaalisti samalla kun esim. 80 miljoonainen Saksa ajaa ilman autoveroa ja sen lisäksi 5 % kevyemmällä arvonlisäverolla.
Hitaasti syttyvä lamppu on kaukovaloissa parempi kuin nopeasti syttävä.
Quu: "Ehkä minä sen ymmärrän tässä keskustelussa parhaiten mitä kustannuksia nopeus aiheuttaa liikenteessä."
Höpö höpö. Olet yrittänyt jo parillakin hieman erilaisella mallilla rakentaa suuria lisäkustannuksia logistiikkaan, ja asiasta huomautettuna ensin vähättelet ajoajan merkitystä ja sitten vastaat ajoaikalaskurilla kuljettajan ja rahdin lähtöpaikasta piittamatta vahvistaen käsityksen, että kun et puheena olevaa aihetta tunne, niin lasket omiasi.
Argumenttien loppuessa vaihdat maalitolppien paikkaa ja kustannusten sijasta päätätkin osallistuneesi kustannuskeskusteluun liikenneturvallisuusargumenteilla.
Tässäkin tapauksessa mahdollisen jakeluliikenteen lisääntyvät kustannukset + tai - menee kuluttajan piikkiin loppupelissä.
Ruotsinmallihan pudottaisi koko liikenteen keskinopeutta 10 km/h Ruotsihan on ollut meille aina liikenteen esimerkkimaa.
Tässäkin on vastakkain haitat ja hyödyt, kaavio onkin jo vähän hakalampi kun mukaan otetaan päästöt, sitä kautta terveys ja puhumattakaan tieverkon kustannukset.
No se ei estä sinua sotkemasta kirjoituskaavioitasi vielä jarruvaloillakin....
https://www.google.fi/search?q=jarruvalo+kaavio&sa=X&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ved=0ahUKEwjf3pfHqcrXAhWDalAKHS56CSYQsAQIKg&biw=1920&bih=960
Maanteiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset vuonna 2016 olivat arviolta 1,5 miljardia euroa, josta kuolemaan johtaneiden onnetto- muuksien osuus oli 0,5 miljardia.
Niin?
Kun lastataan paikassa A ja viedään paikkaan B.... jne.
Pompit ihan omiasi koko ajan.
Ok jne.....
Tarvitaanko tavaraliikenteen ajonopeuksiin välttämättä politiikkaa ja säädöksiä. Eihän nopeusrajoituksen pitäisi tarkoittaa, että on pakko ajaa suurinta sallittua nopeutta, vaikka se käytännössä usein näin onkin.
Jos rekkafirma laskee, että 70 kilometriä tunnissa on taloudellisin vauhti palkkakustannukset, polttoainekustannukset, pääomakustannukset ynnä muut kustannukset laskelmissaan huomioiden, niin mikä estää yhtiön autoja pyrkimästä tähän nopeuteen? Sekö, että autot olisivat tien tukkona niille, jotka haluavat ajaa kovempaa?
Neuvostoliittolaiset rekat ajoivat aikoinaan huomiota herättävän hitaasti suomalaisilla maanteillä. Syyksi arveltiin autojen vaatimatonta suorituskykyä ja muita tämän tyyppisiä teknillisiä syitä. Eräs nauvostoliittolaistautaisen Teboil-huoltoaseman työntekijä kertoi kuitenkin toisen syyn.
Autoille oli budjetoitu tietty määrä polttoainetta, jonka ne tankkasivat TB-huoltoasemilta. Todellisuudessa kuljettajat tankkasivat vähemmän ja ostivat yli jääneellä rahalla erilaisia tavaroita, mitä huoltoasemien myymälöissä oli tarjolla. Ostokuittiin merkittiin kuitenkin, että koko rahalla on ostettu polttoainetta. Neuvostosysteemin tietäen on mahdollista, että ostetut tuotteet päätyivät mustan pörssin kauppaan. Sekin on mahdollista, että kuljettajat eivät toimineet omin päin, vaan heillä oli ylemmän tason lupa tällaiseen. Ylempi taso sai tietenkin osuutensa voitoista.
Viimeksi mainitsemani asiat ovat pelkkiä arvailuja, mutta tieto siitä, että kuljettajat toimivat edellä mainitulla tavalla on peräisin huoltoaseman työntekijältä, joten pidän sitä uskottavana.
Eli maantiellä ajettiin hitaasti ja säästettiin polttoainetta, jolloin säästyneen rahan voi käyttää omaksi hyödyksi palkan lisänä tai muulla tavoin, millainen järjestelmä onkin.
Toimisikohan Suomalaisessa liikenteessä sama. Rekkakuskit saisivat puolet säästämästään polttoaineen hinnasta itselleen bonuksena, loppu menisi firmalle.
Ei taida toimia, koska pienyrittäjäkuljettajat saavat jo nyt kaiken säästön itselleen ja yritykselleen. Siitä huolimatta he eivät aja poikkeuksellisen hitaalla säästönopeudella. Tämä osoittaa, että muutkin kustannukset kuin pelkät polttoainekustannukset ovat merkittäviä.
SO2001:n kertomus siitä, miten neuvostoliittolaiset kuskit käyttivät polttoaineeseen varattuja rahoja muihin ostoihin ja ajoivat hitaasti selvitäkseen vähemmällä polttoaineella, kuulostaa aivan uskottavalta. Toisaalta ei ole tietoa siitä, millaisia työaikoja he noudattivat tai oliko tietylle Suomeen tehtävälle kuljetukselle asetettu jokin enimmäiskesto.
Vaikka otsikossa sitä kenties edellytetään tai ainakin toivotaan, minulla ei ole tällä kertaa valitettavasti mitään rakentavaa ehdotusta. No, ei niitä ole tainnut olla aikaisemminkaan. Joten jatketaanpa juttua.
Kirjoitan eilisen ajelun herättämien ajatusten jälkikaiussa.
Mietiskelin eilen tutulla reitillä ajaessani, miten nopeusrajoitukset ovat kyseisessä tieosuudella muuttuneet sinä aikana, kun olen reittiä ajellut eli siitä lähtien, kun olosuhteiden pakosta jouduin valitsemaan asuinpaikakseni nykyisen asuinkuntani. Ajatus nopeusrajoitusten kehittymisestä tuli mieleeni ajaessani tieosuutta, jossa ollut 80 km/h nopeusrajoitus muutettiin muutama viikko sitten 60 km/h rajoitukseksi. Jotta en menettäisi ajokorttiani "kertalaakista", joudun ajelemaan tuolla tiellä sellaista vauhtia, joka on katsottu kyseisellä tiellä turvalliseksi ja lailliseksi nopeudeksi niin kauan kuin tie on ollut olemassa. Siis tähän saakka. No, nyt tuo aikaisempi laillinen ja turvallisena pidetty nopeus on jonkun kirjoituspöytäbyrokraatin jumalallisella päätöksellä muutettu vaaralliseksi rikollisuudeksi.
En viitsi kartan kanssa laskea, miten monen kilometrin matkalla nopeusrajoituksia on tiukennettu tutulla reitilläni. Enhän edes muista, missä kohdassa nopeusrajoitusmerkit tarkasti ovat olleet. Niiden siirtelyllä muutama sata metriä suuntaan tai toiseen sallittujen ajonopeuksien alentaminen joka tapauksessa alkoi. Tieosuutta, jolla sai ajaa 100 kilometriä tunnissa, lyhennettiin kerta toisensa jälkeen, kunnes se lopulta poistettiin kokonaan. Samoin on lyhennetty tieosuuksia, joilla sai ajaa 80 kilometriä tunnissa. Niistä on napsaistu pätkiä pois siirtämällä 50 km/h ja 60 km/h nopeusrajoitusmerkkejä uusiin paikkoihin. Ja nyt muutama viikko sitten rouhaistiin pois tavallista isompi pätkä 80 km/h tietä muuttamalla se 60 km/h tieksi.
Asiat eivät tapahdu itsestään tuosta noin vain, vaan teoilla on tarkoitus. Mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden "perusnopeus" kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Vähitellen kaikilla muilla kuin valtateillä on voimassa 60 km/h nopeusrajoitus. Valtateiden nopeudet puolestaan kenties alennetaan 80 kilometriin tunnissa. "Talvinopeuksillahan" tähän tulevaisuuteen jo totutetaan ihmisiä.
Samaan aikaan, kun sallittuja nopeuksia alennetaan, nopeusrajoitusten valvontaa ja sakottamista tehostetaan.
Kun ajelin eilen maaseudun läpi kulkevaa autiota maantietä, jossa on voimassa uusi 60 km/h nopeusrajoitus, en voinut olla vertaamatta sitä tyypilliseen englantilaiseen maantiehen, jossa on sata kertaa enemmän liikennettä, ja joka on kapea ja mutkainen, ja jossa ei ole lainkaan penkereitä, ja jonka varrella on paljon kiinteistöjen liittymiä. Tuollaisella tiellä saa ajaa 96 kilometrin tuntinopeudella. Ei ole siis ihme, jos suomalaisella kuuden kympin tiellä ajaminen rajoituksen mukaan tuntuu olosuhteet huomioiden sairaalta matelulta ja ihmisten simputtamiselta.
Mieleeni tuli toinenkin asia, kun ajelin edellä mainitulla tiellä ja mietin nopeuksia ja nopeusrajoituksia. Olen tästä asiasta monta kertaa kirjoittanutkin, joten yritän esittää sen tällä kerralla lyhyesti.
Kun media esittelee autoja ja maanteitä, se tuntuu toimivan joskus aivan kuin jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa tai virtuaalimaailmassa, jossa ei tunneta nopeusrajoituksia eikä paljon muitakaan rajoituksia. Tästä oli hyvä esimerkki se, kun lehti kirjoitti eräästä uusitusta tieosuudesta. Lehdessä luki, että tie on nyt parempi, ja siellä on enemmän hyviä ohituspaikkoja, joten matka sujuu nopeammin. Haloo!!! Mihin nopeusrajoitukset olivat toimittajalta unohtuneet. Ne nimittäin jäivät ennalleen. Matka kyllä sujuu aikaisempaa nopeammin, ja mutta se edellyttää ylinopeudella ajamista. Entä onko ohittaminen helpompaa? Itse asiassa se voi olla jopa vaikeampaa, koska hyvä tie houkuttelee ohitettavat ajamaan aikaisempaa kovempaa (yli)nopeutta. Eikä niitä uusia ohitussuoriakaan ole tiehen juuri tullut. Keltaista viivaa sen sijaan riittää. Se on lisääntynyt selvästi.
Tuo nyt oli vain yksi esimerkki. Autojen koeajoselostuksissa nopeusrajoitukseton mielikuvitusmaailma tulee vielä selkeämmin esille. Autoista ja niiden suorituskyvystä kirjoitetaan aivan niin kuin käsitettä ”nopeusrajoitus” ei olisi ikinä ollutkaan olemassa.
Kuinkahan kauaksi toisistaan nuo kaksi maailmaa oikein voivat ajautua ennen kuin joku huomaa, missä mennään, ja mikä on todellisuus.
Missä on lisätty nopeusvalvontaa tai yleensä liikennevalvontaa ?
SO2001:
Minulla ei ole tällä kertaa valitettavasti mitään rakentavaa ehdotusta. No, ei niitä ole tainnut olla aikaisemminkaan. Joten jatketaanpa juttua.
Miksi? Tuo oli vanhan kertausta vielä kierrätyskääreissä.
Asiat eivät tapahdu itsestään tuosta noin vain, vaan teoilla on tarkoitus.
Joku salaliittomainen tietysti? Josta kukaan muu ei tajua kuin sinä?
Mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden perusnopeus kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Vähitellen kaikilla muilla kuin valtateillä on voimassa 60 km/h nopeusrajoitus. Valtateiden nopeudet puolestaan kenties alennetaan 80 kilometriin tunnissa.
Dream on....
”Talvinopeuksillahan” tähän tulevaisuuteen jo totutetaan ihmisiä.
Niinkö. Taitaa olla jo toinen sukupolvi ainakin menossa. Milloin alkaisi totuttelua olla tarpeeksi mielestäsi?
SO2001: ” Asiat eivät tapahdu itsestään tuosta noin vain, vaan teoilla on tarkoitus. Mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden ”perusnopeus” kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa.”
Onko mieleesi hiipinyt mitään sellaisia syitä rajoitusten alentamiselle, jotka voisi perustella omien pakkomielteittesi sijaan asioilla, jotka ovat yleisessä tiedossa?
SO2001: ”Valtateiden nopeudet puolestaan kenties alennetaan 80 kilometriin tunnissa. ”Talvinopeuksillahan” tähän tulevaisuuteen jo totutetaan ihmisiä.”
Toteutetaanko? Tuo edellyttää, että päätös tuollaisesta rajoitusten laskusta on jo tehty ja että sinä tiedät että näin on käynyt. Ole hyvä ja kerro meille muillekin mistä sinä tiedät tuon. Pakkomielteesi ovat jo hyvin tiedossa, joten niitä ei kannata enää toistaa, anna niiden sijaan sellaisia perusteluja, joiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa jostain holtin lähteestä.
SO2001: ”Samaan aikaan, kun sallittuja nopeuksia alennetaan, nopeusrajoitusten valvontaa ja sakottamista tehostetaan.”
Puhuit tekojen tarkoituksesta. Sanotaan, että ajatuskin on teko, josta päästään aasinsiltaa pitkin siihen, että myös ajatuksilla on tarkoituksensa. Oletko koskaan miettinyt, mikä tarkoitus on ajatuksillasi rajoitusten alentamisesta ja nopeusvalvonnan tehostamisesta?
Olet kertonut niiden yhdessä saavan aikaan poliisille lisää tilaisuuksia nauttia sakottamisesta, takaa-ajoista, päästä alleviivaamaan eriarvoisuutta, osoittamaan valtaansa, ja kylvämään pelkoa. Tätä pelkoa poliisi sitten käyttää kansan hallintaan jotta saa sen johdatettua lopulliseen päämääräänsä, totalitaariseen diktatuuriin. Tämä diktatuuriin pyrkiminen on se perimmäinen moottori, joka pitää tuon kuvaamasi katalan koneiston käynnissä.
Mutta sinulla on myös toinen selitys sille, miksi koet rajoitusten laskun ja nopeusvalvonnan niin kuin koet. Olet kertonut että suhtautumisesi esivaltaan ja määräyksiin johtuu ankarasta kotikasvatuksesta, jossa ei tunnettu muunlaista palautetta kuin negatiivista. Vuosikausia jatkuneella ”sinusta ei ole mihinkään” -tyyppisellä arvostelulla sinulta omien puheittesi mukaan revittiin itsetunto juurituppia myöten. Sen, ja autoritäärisen kotikasvatuksen seurauksena sinun oman kertomasi mukaan oli erittäin paha ”allergia” kritiikkiä kohtaan ja yleinen kapinahenki kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan. Kun tähän lisätään ADHD, jota olet kertonut potevasi, ja jonka olet kertonut tekevän rajoitusten noudattamisesta sinulle erittäin vaikeaa, jopa kidutusta, niin mielestäni meillä on kasassa huomattavasti tuota ensimmäistä selitystä uskottavampi syy mielipiteillesi nopeusrajoituksista ja niiden valvonnasta.
Olet esittänyt perusteluja ajatuksellesi, että poliisi pyrkii diktatuuriin. Ainoa tarkistettavissa oleva perustelu oli Matti Apusen kommentti, että poliisi ja media hyödyntävät toisiaan. Se oli totta että Apunen sanoi noin, mutta se ei ole totta, että hän olisi sanonut poliisin diktatuuripyrkimyksistä jotain samansuuntaista kuin sinä. Sitä emme voi tarkistaa, pitävätkö puheesi itsetuntosi kitkemisestä, ADHD:ta, allergiastasi kritiikkiä kohtaan tai kapinastasi esivaltaa ja sääntöjä vastaan paikkansa, mutta sen tiedän, että olet johdonmukaisesti kirjoitellut ainakin 90-luvulta asti tavalla, joka vahvistaa nämä puheesi.
Jälkimmäistä vaihtoehtoa tukee sekin, että se selittää diktatuuripuheesi, kun taas diktatuuripuheet eivät selitä miksi kehitit jo lapsena kapinahengen sääntöjä ja esivaltaa vastaan. Ei ole loogista keksiä tarinoita lapsuudestaan selittämään nykyisiä mielipiteitä, mutta on loogista sepitellä aikuisena ongelmat lain ja poliisin kanssa muiden syyksi, jos on lapsena tullut kehittäneeksi itselleen yleisen kapinahengen kaikkia sääntöjä ja esivaltaa vastaan.
TeeCee: "Toteutetaanko? Tuo edellyttää, että päätös tuollaisesta rajoitusten laskusta on jo tehty ja että sinä tiedät että näin on käynyt. Ole hyvä ja kerro meille muillekin mistä sinä tiedät tuon. Pakkomielteesi ovat jo hyvin tiedossa, joten niitä ei kannata enää toistaa, anna niiden sijaan sellaisia perusteluja, joiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa jostain holtin lähteestä.
Kirjoitin, että nopeusrajoituksia kenties alennetaan.
Toiseksi viimeisin kuusikirjaiminen sana merkitsee sitä, että väitettä ei esitetä faktana vaan pohdiskeluna, että näin voi käydä. Ei sitä siksi tarvitse perustella esittämällä "kovia" todisteita. "Pehmeäksi" todisteeksi riittää, että sallittuja nopeuksia on alennettu, eikä trendi nopeusrajoitusten suhteen näytä muuttuneen.
Kun etsin "todisteita", löysin vahingossa jutun, joka vaikutti kummallisen tutulta. Vaikka en yleensä linkissä mainitulle foorumille kirjoitakaan, niin näytänpä ainakin seuraavan jutun kirjoittaneen kymmenisen vuotta sitten. Oma kirjoitukseni ei tietenkään kelpaa todisteeksi, mutta eiköhän todisteita löydy muitakin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4953795/tehot-lisaantyneet-nopeusrajoitukset-alentuneet
....
Kun nopeusrajoituksia koskevia uutisia etsii, aika vähän löytää sellaisia, joissa kerrottaisiin sallittujen nopeuksien nousseen. Yleensä uutiset kertovat nopeusrajoitusten tiukentamisesta.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/559434-helsinki-aikoo-alentaa-nopeusrajoituksia-30-kmheen-koskee-keskustaa-ja-kaikkia
Ja mitä Ruotsissa ensiksi, sitä Suomessa myöehemmin. Näinhän se yleensä menee.
http://www.bike.se/hem/trafikverket-vill-slopa-50-70-och-90-94275
Seuraavassa esimerkki propagandasta, jonka kohteena ovat olleet lukiolaiset:
"Pimeässä ajettaessa reaktioajaksi voidaan arvioida 2 s. Se merkitsee, että ajoneuvo kulkee noin 60 m ennen kuin kuljettaja ehtii edes aloittaa jarrutusta tai väistöä."
Kun koulussa liikennepropagandalla aivopesty ihminen myöhemmin huomaa, että hän reagoi alle puolessa sekunnissa erilaisiin tilanteisiin, oli päivä tai yö, alkaako hän pitää itseään yli-ihmisenä? Vai tajuaako hän, että hänelle syötetty propaganda oli valheellista? Jos hän päätyy jälkimmäiseen johtopäätökseen, alkaako hän kyseenalaistaa kaiken propagandan, myös sellaisen, jossa esitetyt faktat ovat todenmukaisia?
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka2a/liikenne
Oma kokemukseni siitä, että reaktioaika pimeällä ajettaessa ei ole kahta sekuntia:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/pieni-lisanopeus-ei-lisaa-riskia/page/46/#post-694507
SO2001:Autojen koeajoselostuksissa nopeusrajoitukseton mielikuvitusmaailma tulee vielä selkeämmin esille. Autoista ja niiden suorituskyvystä kirjoitetaan aivan niin kuin käsitettä ”nopeusrajoitus” ei olisi ikinä ollutkaan olemassa.
Eikä vain kirjoiteta, vaan myös valmistetaan.
Mielestäni nyt on nähty käänne parempaan suuntaan kahdella aiemmin lähes puuttuneella tekniikkavalinnalla. Ennen isossa autossa piti aina olla myös iso moottori. Vain pienen auton tehtävä oli kulkea taloudellisesti, ison tehtävä oli kulkea kovaa. Jo downsizing termin olemassaolo kertoo trendistä, jossa on mahdollista ostaa myös iso ja mukava auto entistä pienemmällä moottorilla suorituskyvystä tinkien. Tai jopa tinkimättä.
Toinen vanha perinne oli katuautojen nelivedon varaaminen lähinnä suurien moottorien pariksi tavoitteena saada jotain tolkkua sateella holtittomasti sutivaan menoon. Nyt on entistä useammalla valmistajalla tarjolla nopeusrajoitettuun talviseen ympärsistöön hyvin sopiva vaatimaton nelisylinterinen nelivetoinen isoonkin autoon.
Koska polttoaine on edelleen "halpaa", ei energiankulutuksen minimointia ole vielä käyty lähellekään loppuun. Rengaskoko olisi seuraava helppo optimointikohde.
SO2001: ” Kirjoitin, että nopeusrajoituksia kenties alennetaan.”
Mutta senkö sinä tiesit varmaksi, että ihmisiä jo totutetaan tähän valtateiden 80:n yleisrajoitukseen talvirajoituksilla? Joka KENTIES tulee?
Minusta sinun pitäisi selkeämmin osoittaa milloin äänessä ovat pakkomielteesi ja milloin puhut asiaa.
En tiedä kenenkään pakkomielteistä, kun en ole niin tarkkaan näitä keskusteluja seurannut, mutta olen kyllä pitkälti samaa mieltä nimimerkin SO2001 kanssa. Nopeusrajoituksia hivutetaan alemmas lähinnä kahta konstia käyttäen.
Kun jostain syystä tieosuudella on alennettu nopeusrajoitus, sirretään joko alempaa rajoitusta alkamaan aikaisemmin tai korkeampaa rajoitusta myöhemmin.
Toinen tapa on jättää talvinopeusrajoitus "päälle" myös kesäksi. Ekö siinä ole juuri siitä totuttamisesta kysymys.
Molemmat konstit ovat olleet viime vuosina käytössä esimerkiksi tiellä numero 54 välillä Riihimäki - Hollola, jos jotain esimerkkejä kaipaatte. Toisaalta tappio ei ole suuren suuri, sillä kyseinen tieosuus on sen verran hyvin miinoitettu nopeuskameroilla, että alati vaihtuvat nopeusrajoitukset aiheuttaisivatkin vain turhia jarrutuksia, kun yht'äkkiä ei muistakaan, onko tässä nyt sitten rajoituksena 60, 70, 80 vai 100 km/h.
Tämän kuun viidentenä päivänä julkaisemassani kirjoituksessa otin kantaa vallitsevaan nopeusrajoituspolitiikkaan. Kerroin, että sallittuja ajonopeuksia on viime vuosina monin paikoin alennettu. Kerroin eräästä tieosuudesta, jolla aikaisempi 80 km/h nopeusrajoitus on muutettu 60 km/h nopeusrajoitukseksi. Tähän liittyen mainitsin, että mieleeni on hiipinyt ajatus, että maanteiden ”perusnopeus” kenties alennetaan jossakin vaiheessa kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa.
Vastineessaan TeeCee otti esille kuvitellun harhaisuuteni ja poliisien diktatuurin ja ADHD:n ja kapinoinnin esivaltaa vastaan ja mistä kaikesta asian vierestä hän kirjoitti. Lisäksi hän vaati todisteita siitä, että en kirjoita omiani. "Ole hyvä ja kerro meille muillekin mistä sinä tiedät tuon", Teecee kehotti.
Yritänpä siis vastata. Pyydän kiinnittämään ensiksi huomion siihen, että en kirjoituksessani väittänyt, että maanteiden perusnopeus alennetaan kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Kirjoitin, että mieleeni on hiipinyt ajatus, että näin voisi joskus tapahtua.
Koska en ole väittänyt, että maanteiden perusnopeus alennettaisiin kuuteenkymmeneen kilometriin tunnissa, minun ei tarvinne myöskään tällaista "väitettä" sen kummemmin todistaa. Mitä taas tulee siihen, onko "mieleeni hiipinyt" tällainen ajatus, niin se taisi tulla jo todistetuksi. Onhan ajatuksen ollut pakko olla mielessäni jo ennen kuin kirjoitin siitä.
Sallittuja ajonopeuksia on alennettu monilla tieosuuksilla tämän vuosituhannen alusta lukien ja jo ennen sitä. Alentamista on tapahtunut siirtämällä liikennemerkkejä niin, että tieosuutta, jolla saa ajaa suuremmalla nopeudella, on lyhennetty. Tämän lisäksi on vaihdettu nopeusrajoituskylttejä. Jos tämä politiikka jatkuu tarpeeksi kauan, maanteiden "perusnopeus" alenee vähitellen itsestään ilman, että asiasta tarvitsee tehdä erillistä päätöstä. Se, millä nimellä nopeuksia kutsutaan, on epäoleellista.
Virallinen syy lähes kaikkiin liikenteessä tapahtuviin muutoksiin on turvallisuuden parantaminen. Tätähän TeeCee ilmeisesti ajoi takaa kysymällä asiasta. Ja varmaan turvallisuus paraneekin, kun ajonopeus alenee. Tämä asia on "väittelyteknisesti" mielenkiintoinen. Jos esitän toiveen, että valtateiden uusiksi nopeusrajoituksiksi tulee säätää 80 kilometriä tunnissa, kaikki nykyistä sadan kilometrin tuntinopeutta puolustavat ovat väärässä. Hehän puolustelevat liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Näin ainakin teeceemäisellä logiikalla ajatellen tuntuisi olevan. Paitsi, että ei ole. TeeCeen kaavassa on nimittäin yksi osatekijä, jota ei edellä mainittu. Se on viisikirjaiminen sana r i k o s . Suurempaa nopeutta saa puolustella ilman, että kompromentoituisi, kunhan puolusteltu nopeus on tällä hetkellä laillinen.
SO2001: ”Kun koulussa liikennepropagandalla aivopesty ihminen myöhemmin huomaa, että hän reagoi alle puolessa sekunnissa erilaisiin tilanteisiin, oli päivä tai yö, alkaako hän pitää itseään yli-ihmisenä? Vai tajuaako hän, että hänelle syötetty propaganda oli valheellista? Jos hän päätyy jälkimmäiseen johtopäätökseen, alkaako hän kyseenalaistaa kaiken propagandan, myös sellaisen, jossa esitetyt faktat ovat todenmukaisia?”
Toivottavasti tuo mainitsemasi ihminen huomaa jossain vaiheessa, että ihmistä aivopesee ylivoimaisesti eniten hän itse. Sitä tekee alitajunta sen pyrkiessä toteuttamaan omia piilossa olevia motiiveitaan. Siellä alitajunnassa piilevät mm. ihmisen pyrkimys yliarvioida omaa reaktionopeuttaan ja itseltä käsittämättä jääneiden asioiden selittely muiden syyksi. Ihminen ei luontaisesti etsi asioille oikeita, vaan itsensä kannalta helppoja selityksiä.
Jos tähän kuljettajien reaktioaika-asiaan vaivautuu vähänkään tutustumaan, huomaa aika pian että siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Itselleni tämä selvisi David Shinarin tutkimuksesta ”Traffic Safety and Human Behavior”. Nykyään mielipiteeni on, että ei ole olemassa sellaista reaktioaikaa, jonka oikeellisuudesta voisi loogisesti perustellen kinata.
Ihmisellä on eri reaktioajat erilaisiin liikenteessä saataviin ärsykkeisiin, ne muuttuvat myös sen mukaan, tuleeko ärsyke yllätyksenä, odottaako sitä, ja jos odottaa, niin kauanko aikaa kuluu ärsykkeiden välissä. Reaktioaikaan vaikuttaa paljon myös se, kuinka monen reaktiota kaipaamattoman ärsykkeen seasta reaktiota vaativa ärsyke pitää havaita. Eräässä kokeessa esimerkiksi mitattiin ensin jarruvaloon reagoimista, ja sen jälkeen sama koe toistettiin muuten samanlaisena, mutta auton kojetauluun asennettiin näyttö, jota piti seurata jarruvalojen lisäksi. Reaktioajat pitenivät kaikilla merkittävästi, pisimmillään viiteen sekuntiin.
Jos tekee sinun laillasi johtopäätöksiä liikennevalistuksen valheellisuudesta omien reaktioaikojen perusteella, ei voi päätyä oikeaa tulokseen. Liikennevalistus on suunnattu koko väestölle, mikä tarkoittaa että yksilön reaktioajoilla ei ole mitään merkitystä, merkitystä on vain suuren massan käyttäytymistä seuraamalla saadulla tiedolla. Tällainen ajattelu on näkökulman tietoista valintaa.
Jos siis liikennevalistus, tai ”valheellinen propaganda” kuten sinä sitä nimität, koskee koko väestöä, valistuksessa pitää huomioida koko väestön reaktioaika. Koska reaktioaikojen vaihteluväli on monen muuttujan suhteen suuri, pitää valita ääripäiden väliltä joku arvo liikennevalistuksessa käytettäväksi. Jos arvoksi otetaan keskiarvo, päätetään samalla että liikenne suunnitellaan liian nopearytmiseksi suunnilleen puolelle kuljettajista. Jos mennään hitaimpien mukaan, yli 90 % kokee temmon liian hitaaksi.
Sinulla on tästäkin asiasta varman tuntuiset mielipiteet, joten kerro sinä miltä kohdalta vaihteluväliä se OIKEA liikennevalistuksessa käytettävä reaktionopeuden arvo pitäisi ottaa, ettei ennakkoluuloiset pääsisi sanomaan sitä valehteluksi. Minusta voisi olla oikeudenmukaista puhua vaikkapa ns. 85-percentilestä, eli reaktioajasta, jonka piiriin mahtuu 85 % kaikista kuljettajista. Mutta sitä en kyllä yhtään osaa sanoa että minkälaiseen ärsykkeeseen reagoimisesta tuo aika pitäisi ottaa. Edellä ajavan jarruvaloon? Liikennevaloon? Risteyksen havaitsemiseen? Poliisin pysäytysmerkkiin? Noiden 85-percentile reaktioajat ovat tutkimuksen mukaan välillä 1,26 - 3,6 s, joten tällä valinnalla on ratkaiseva merkitys.
Taas minä tein sen; puhuin asiaa sinulle, joka puhut vain terapoidaksesi omia traumojasi.
TeeCee: "Eräässä kokeessa esimerkiksi mitattiin ensin jarruvaloon reagoimista, ja sen jälkeen sama koe toistettiin muuten samanlaisena, mutta auton kojetauluun asennettiin näyttö, jota piti seurata jarruvalojen lisäksi. Reaktioajat pitenivät kaikilla merkittävästi, pisimmillään viiteen sekuntiin."
En ottanut tällaiseen asiaan kantaa vaan siihen, pitenevätkö reaktioajat kahteen sekuntiin, kun ajetaan pimeällä. Näinhän opetusmateriaalissa, johon viittasin, väitettiin. Osa formulakisoista ajetaan pimeään aikaan keinovalossa. En muista kuulleeni, että kuljettajien reaktioaika olisi merkittävästi pidempi kuin päiväsaikaan ajetuissa kisoissa.
Tietenkin, jos ei katso maantietä vaan seuraa auton kojelautaan asetettua näyttöä, ei reagoi yhtä nopeasti kuin jos tarkkailisi aktiivisesti maantietä auton ikkunasta. Tuollainen häiritsevä näyttö voi olla vaikkapa nopeusmittari. Siksi katselenkin yleensä tuulilasista ja harvemmin nopeusmittarin lasista. Itse asiassa olen kirjoittanut tästä asiasta monta kertaa. Jokainen nopeusmittarin vilkaisu on pois maantien katsomisesta.
Jos reaktioajan piteneminen pimeällä on totta, voisiko se johtua siitä, että nopeusmittarin katsomisen jälkeen katseen tarkentaminen ja aktivoiminen maantiehen on hitaampaa pimeään aikaan kuin päivällä. Yöllä kannattaa siis ajaa ylinopeutta, jolloin reaktioaika ei kärsi. Haittana on tosin kasvanut hirvivaara. No, en sentään vakavalla mielellä esitä tätä, koska yöllä on muita riskejä. Enkä ole seurannut, onko katseen palauttaminen tiehen pimeässä hitaampaa. Jos autossa on hyvät valot, ei kai ero kovin suuri ole.
Yöajossa olen huomannut esimerkiksi sen, että jos ei ollenkaan tiedä miten kovaa ajaa (siis ei lainkaan katso nopeusmittaria), mutkat saattavat yllättää. Toisin sanoen mutkaan tulee ajettua liian kovaa. Päivällähän mutkan näkee jo kaukaa, mutta yöllä se voi tulla valokeilaan aika nopeasti. Etäisyyksien arvioiminen pimeällä voi olla myös vaikeampaa kuin valoisassa.
Toisessa autossani on huonot valot. Aion vaihtaa siihen uudet umpiot lähiaikoina. Autolla tulee ajettua hitaasti pimeällä, koska valot ovat niin surkeat. Annan muiden autojen mennä ohitse enkä pyri ajamaan yhtä kovaa. Tästä tulee mieleen, olisi auton valojen huonontaminen turvallisuuden kannalta hyvä asia, koska se saisi autoilijat ajamaan hitaammin ja varovaisemmin. Jos kolari tapahtuisi, se tapahtuisi ainakin hitaammassa nopeudessa.