Ok. Onnistuuko se akkujen esilämmitys sähköllä latauksen yhteydessä?
Joskus taannoin opastivat, että Webastoa/Eberiä olisi käytettävä vähintään 15 min kerrallaan, kerran kuukaudessa ympäri vuoden ko.kapistuksen pitemmän eliniän takaamiseksi. En sitten tiedä oliko tuo ihan ohjekirjojen mukainen, hyväksi havaittu vai ihan hevosmiesten tietotoimiston aikaansaama ohjeistus.
Akut lämpenevät aina ladattaessa ja pysyvät lämpiminä pitkään latauksen päätyttyäkin. Epäilen, ettei sitä akkua edes erikseen tarvitse lämmittää, vaan se lämpenee ihan vain latauksen häviöistä. Ainakin kaikki kuvaukset kertovat vain akun jäähdytyspiiristä ja lämmityksestä en ole kuullut mitään.
Joo noita webastoja kannattaa aina silloin tällöin pyöritellä tiivisteiden kunnon vuoksi ja silloin kun käyttää, niin kannattaa lämmittää kuumaksi asti. Bensa kuitenkin palanee sen verran puhtaammin ja lämpimämmin, ettei poltin karstoitu lyhyilläkään käytöillä. Ongelmat muutenkin taitavat olla dieseleissäkin pahimpia niissä toteutuksissa, jotka käynnistelevät ajossa webastoa automaattisesti moottorin lämpötilan mukaan. Niin ja Volvon oma lämmitin oli joskus melkoinen susi ja vaati säännöllistä huolenpitos.
NHB muistatko missä autossa oli ensimmäinen sähköinen kaasupoljin ja mikä oli vuosi?
Akkujen lämmitys onnistuu latauksen yhteydessä, jos autossa on akkujen lämmitys. Minun tietääkseni sellainen on vain tässä yhdessä autossa. Tässä tekstiä akun lämmittimestä:
Akkujen lämmitys onnistuu latauksen yhteydessä, jos autossa on akkujen lämmitys.
Höpöhöpö. Jokainen akku lämpenee ladattaessa (ja purettaessa).
Battery output decreases in cold weather, so Toyota has introduced a heating element under each of the five stacks of 19 cells within the new lithium-ion traction battery. This minimises the impact of cold weather on the EV driving range, ensuring full power is available from the start while reducing the need of assistance from the petrol engine.
Omassani on aina latauksen jälkeen ollut tämän talven kovimmillakin pakkasilla täysi sähköinen suorituskyky käytettävissä startista lähtien, eikä polttomoottori käynnistynyt tuolloinkaan. Ja tuo täysi sulrityskyky tarkoittaa parempaa suorituskykyä kuin Prius poltto- ja sähkömoottorin voimalla. Itselleni ei kyllä käy selväksi se, mikä tuon lämmityksen etu tai tarve on, jos omassani sitä ei ole, mutta siitä huolimatta akku näkyy kyllä lämpenevän aina latauksessa.
Aikaisempina vuosina NOx-päästöt arvosteltiin siten, että testin parhaimpaan nähden 99 x päästöillä sai vielä osa-alueen arvosanaksi kiitettävän ja 150 x päästöillä heltisi vielä arvosana hyvä. Tänä vuonna tuota leväperäistä arvostelua on tiukennettu huomattavasti ja täksi vuodeksi valittu linja ei ole voimassa, kun samassa testissä on mukana taas diesel-autoja.
Arvosteluperusteet muuten säilyttävät leväperäisyytensä, esimerkiksi jossakin osakokeessa 0,5 min erottaa edelleen kiitettävän erinomaisesta, mutta kaksinkertainen ajan saanut on arvosanaltaan tyydyttävä. Arvosteluperusteita ei kaikkinensa julkaista, 10- ja 9-rajat selvinnevät joka osa-alueelta, muiden arvosanojen rajat jäävät hämärän peittoon.
Ajovalo-vatustelu jatkuu entisellään ja kaikkien osallistujien kaikkia ajovalovaihtoehtoja ei mitata saati julkaista. Leipätekstissä saatetaan mainita mitattujen ajovalojen heikoista valokeiloista, mutta arvostelun perusteella tyydyttävät ja hyvät arvosanat jaetaan melkein kaikille.
Lämmityslaitekokeesta ei yksikään auto saa kahta mittaustulosta, eikä kolmea arvosanaa tänä vuonna.
Jälleen kerran lumi- ja jääpintaista rataa on kierretty kelloa vastaan sekä ajonvakautus päällä, että pois päältä. Kellotetuilla ajoilla ei ole mitään merkitystä annettaviin arvosanoihin, vain fiilis arvostellaan.
Mitattuja jarrutusmatkoja voidaan kompensoida hyvällä/huonolla jarrupoljintuntumalla yhden tai kahden arvosanan verran.
Ko. testistä menee 5 lumihiutaletta jakoon, vaikka mitatut tulokset eivät sitä puoltaisikaan.
Parin päivän päästä näkee tuliko veikatuksi 7 oikein...
Kulutusta lämpimällä moottorilla talvikeleissä ei arvostella. Jälleen kerran osa ylittää valmistajan arvot lämpimällä moottorilla reilusti talvikelissä, mutta arvosteluun sillä ei ole mitään merkitystä.
Ajovalopesureiden puuttumisesta saatetaan rokottaa jollakin arvosanalla, mutta ajovalopesureiden pesutulosta ei mitata mitenkään. (Joskus taannoin lapsille lyötiin joku mauton, sininen nappi suuhun sulateltavaksi. Tämän jälkeen lapsi harjasi hampaita kunnes oli sitä mieltä, että hampaat olivat puhtaat. Loppujen lopuksi terveyshoitaja vast. arvioitsi hampaisiin jäljelle jääneen väriaineen perusteella, kuinka hyvin lapsi osasi harjata hampaansa.)
NHB: Niin ja Volvon oma lämmitin oli joskus melkoinen susi ja vaati säännöllistä huolenpitoa
Niinhän se oli. Italialainen tuote ja toimii kuin Pendolino pakkasella. Eli illalla ajastettu auto mittaa ulkolämpötilaa ja kelistä riippuen varmistaa, että auto on pyydetyllä hetkellä lähtövalmis. Eli siis hanki noettuna 5 metrin säteellä, vikailmoitus taulussa ja hytti kylmä kuin Ryssän Helvetti.
Tämä on ollut menneen talven lumia jo aikoja sitten. Jos oikein muistan, Volvo siirtyi käyttämään luotettavampia lämmittimiä pattikylkisten korimallien toiseen generaatioon siirryttäessä jossain 2006 - 2007 tienoilla?
Tekniikan Maailman tämänvuotisen talvivertailun voiton vei viiden lumihiutaleen (tähden) arvoisella suorituksellaan Opel Insignia. Seuraavalle sijalle ylsivät tasavahvoilla neljän lumihiutaleen suorituksillaan BMW 530e ja Škoda Karoq.
1.0 TSI (85 kW) pärjäsi hyvin. Porukan paras hyötysuhde ei-hybrideistä. Pienin kylmäkulutuksen kasvu sekä litroina että prosenteissa. Hiukkaspäästöt minimaaliset. Se ei tule tarvitsemaan hiukkassuodatinta tulevaisuudessa.
Moottorilla pystytään tekemään vähän kuluttavia autoja huomattavasti hybriditekniikkaa edullisemmin.
Kuin myös. Ja onhan Opelilla voittohistoriaa TM:n talviautovalinnoista menneiltä vuosiltakin. Mielenkiintoisinta tosiaan on, että saman merkin eri valmistustaustan autot kuitenkin eroavat noin paljon.
Joskus kun Väli-Suomessakin oli kunnon pakkasia (80-luvulla) kaikkein lämpimimpien autojen joukossa oli Opel Ascona C. Ja kyllä vuoden talviauto Astra G oli ja on lämmin, vaikka muutoin taisi monen omistajan lämmittää muillakin tavoin...
Jaetulle toiselle sijalle yltäneet BMW 530e ja Škoda Karoq jäivät talviarvosanallaan (8,7) vain kymmenyksen päähän voittajasta. Tasaistahan se on, hyviä talviautoja kaikki kolme.
Itse veikkasin neljän kärkeen BMW:tä, Skodaa, Seatia ja Volkswagenia. Veikkaukseni oli pelkkä heitto perustuen muun muassa VW-konsernin menestymiseen viime vuoden talvitestissä (Audi A2, Seat Ateca ja VW Tiguan).
Tässä vuoden 2018 testissä viiden kärki on seuraava. Veikkasin Seat Aronaa muistaakseni neljänneksi.
Opel Insignia 8,8 p
BMW 530e ja Skoda Karoq 8,7 p
Seat Arona 8,5 p
VW T-Roc 8,3 p
Ihmettelen miksi TM vuodesta toiseen panostaa niin paljon penkinlämmittimien testaamiseen. Minulle ne ovat täysin turha varuste. En ole eläessäni tarvinnut niitä. Joskus on mennyt vahingossa päälle ja ihmetellyt miksi persettä kuumottaa. Joka autossa on saanut maksaa niistä turhaan. Saisivat olla lisävarusteena. Laittaisivat mieluimmin lämmitettävät tuulilasin pesimen suuttimet vakiona.
Energiasta suurimman osan harakoille hukkaavissa polttiksissa ei penkilämmittimille niin suurta tarvetta ole, koska hukkaenergiaa on tarjolla yllin kyllin. Sähköautoissa taasen penkinlämmitin on energiatehokas tapa lämmittää hekilöitä verrattuna perinteiseen ilman kautta lämmittämiseen.
Lasinpesusuuttimien lämmitys on minusta yhtä turha kuin istuinlämmitys, mutta eipä tuo haittaa, vaikka suuttimien lämmitys on vakiona ja penkinlämmitys optiona.
Pesunestettä on pakko käyttää joka tapauksessa, koska muuten lämpösuuttimista läpi tuleva vesi jäätyy lasiin.
Istuinlämmittimiä ei tarvi, koska nahkaistuimelle talveksi heitetty lampaantalja on mukavampi. Tässä tietysti oletuksena lähtö valmiiksi esilämmitetyllä autolla.
Pääasia kuitenkin, ettei lämmitettävästä tuulilasista joudu kärsimään. Ikävää katsella sadekelillä hilan läpi.
Kyllä on kiva istahtaa ikkunoiden putsauksen aikana sähköllä lämmitetyille penkeille kun polttomoottori yleensä alkaa vasta pukkaamaan lämpöä tuulilasiin.
Quu:"Kyllä on kiva istahtaa ikkunoiden putsauksen aikana sähköllä lämmitetyille penkeille kun polttomoottori yleensä alkaa vasta pukkaamaan lämpöä tuulilasiin."
Minkä ihmeen ikkunoiden putsauksen? Eikös talviauton ikkunat ole jo lähtiessä valmiiksi kirkkaat ja sisällä jo valmiiksi mukavan lämmintä.
Lämmitin alkaa puhaltaa lämmintä autoon sisälle ja moottoriin yleensä noin 15 minuuttia ennen käynnistystä. Turvavyö kiinni ja saman tien ajamaan lähtien moottorin lämpötila ylittää 50 astetta joko portista ulos ajettaessa tai viimeistään seuraavan kortteöin matkalla.
NHB:"Ei lämmitettävä tuulilasi välttämättä tarkoita mitään hilaa."
Hyvä jos ei tarkoita. Noita ohuilla kesäpäivänä lähes näkymättömillä ja sateessa vastaantulijan valot vaakasuoriksi säkeniksi levittäviä lankoja paheksuin.
Hyvä, jos ne on saatu piiloon. Toimivatko uudet jollain kalvotekniikalla vai kuinka?
En tosin silti hoksaa kuin yhden tilanteen, mihin niitä vastuksia tarvitsisin, mutta tämä on käyttötapakysymys. Pitääkö lämmitetyn lasin teho lasin sulana alijäähtyneessä sateessa? Siis -2 astetta ja sataa ihan selvää vettä? Tuossa tilanteessa lasin lämmittäminen lämmityslaitteella tekee tuulilasiin niin kovat vääntörasitukset, että jos on pienikin vika lähtiessä, niin halkeaa varmasti kaunis kaari laidasta laitaan lasin isotermikäyrän mukaisesti.
NHB muistatko missä autossa oli ensimmäinen sähköinen kaasupoljin ja mikä oli vuosi?
Akut lämpenevät aina ladattaessa ja pysyvät lämpiminä pitkään latauksen päätyttyäkin. Epäilen, ettei sitä akkua edes erikseen tarvitse lämmittää, vaan se lämpenee ihan vain latauksen häviöistä. Ainakin kaikki kuvaukset kertovat vain akun jäähdytyspiiristä ja lämmityksestä en ole kuullut mitään.
Joo noita webastoja kannattaa aina silloin tällöin pyöritellä tiivisteiden kunnon vuoksi ja silloin kun käyttää, niin kannattaa lämmittää kuumaksi asti. Bensa kuitenkin palanee sen verran puhtaammin ja lämpimämmin, ettei poltin karstoitu lyhyilläkään käytöillä. Ongelmat muutenkin taitavat olla dieseleissäkin pahimpia niissä toteutuksissa, jotka käynnistelevät ajossa webastoa automaattisesti moottorin lämpötilan mukaan. Niin ja Volvon oma lämmitin oli joskus melkoinen susi ja vaati säännöllistä huolenpitos.
Muistan.
Akkujen lämmitys onnistuu latauksen yhteydessä, jos autossa on akkujen lämmitys. Minun tietääkseni sellainen on vain tässä yhdessä autossa. Tässä tekstiä akun lämmittimestä:
http://blog.toyota.co.uk/outstanding-firsts-2017-toyota-prius-plug
Höpöhöpö. Jokainen akku lämpenee ladattaessa (ja purettaessa).
Omassani on aina latauksen jälkeen ollut tämän talven kovimmillakin pakkasilla täysi sähköinen suorituskyky käytettävissä startista lähtien, eikä polttomoottori käynnistynyt tuolloinkaan. Ja tuo täysi sulrityskyky tarkoittaa parempaa suorituskykyä kuin Prius poltto- ja sähkömoottorin voimalla. Itselleni ei kyllä käy selväksi se, mikä tuon lämmityksen etu tai tarve on, jos omassani sitä ei ole, mutta siitä huolimatta akku näkyy kyllä lämpenevän aina latauksessa.
Ennakkoarvailuja tämän vuoden talviauto-testistä:
Aikaisempina vuosina NOx-päästöt arvosteltiin siten, että testin parhaimpaan nähden 99 x päästöillä sai vielä osa-alueen arvosanaksi kiitettävän ja 150 x päästöillä heltisi vielä arvosana hyvä. Tänä vuonna tuota leväperäistä arvostelua on tiukennettu huomattavasti ja täksi vuodeksi valittu linja ei ole voimassa, kun samassa testissä on mukana taas diesel-autoja.
Arvosteluperusteet muuten säilyttävät leväperäisyytensä, esimerkiksi jossakin osakokeessa 0,5 min erottaa edelleen kiitettävän erinomaisesta, mutta kaksinkertainen ajan saanut on arvosanaltaan tyydyttävä. Arvosteluperusteita ei kaikkinensa julkaista, 10- ja 9-rajat selvinnevät joka osa-alueelta, muiden arvosanojen rajat jäävät hämärän peittoon.
Ajovalo-vatustelu jatkuu entisellään ja kaikkien osallistujien kaikkia ajovalovaihtoehtoja ei mitata saati julkaista. Leipätekstissä saatetaan mainita mitattujen ajovalojen heikoista valokeiloista, mutta arvostelun perusteella tyydyttävät ja hyvät arvosanat jaetaan melkein kaikille.
Lämmityslaitekokeesta ei yksikään auto saa kahta mittaustulosta, eikä kolmea arvosanaa tänä vuonna.
Jälleen kerran lumi- ja jääpintaista rataa on kierretty kelloa vastaan sekä ajonvakautus päällä, että pois päältä. Kellotetuilla ajoilla ei ole mitään merkitystä annettaviin arvosanoihin, vain fiilis arvostellaan.
Mitattuja jarrutusmatkoja voidaan kompensoida hyvällä/huonolla jarrupoljintuntumalla yhden tai kahden arvosanan verran.
Ko. testistä menee 5 lumihiutaletta jakoon, vaikka mitatut tulokset eivät sitä puoltaisikaan.
Parin päivän päästä näkee tuliko veikatuksi 7 oikein...
Ja vielä ne lisänumerot:
Kulutusta lämpimällä moottorilla talvikeleissä ei arvostella. Jälleen kerran osa ylittää valmistajan arvot lämpimällä moottorilla reilusti talvikelissä, mutta arvosteluun sillä ei ole mitään merkitystä.
Ajovalopesureiden puuttumisesta saatetaan rokottaa jollakin arvosanalla, mutta ajovalopesureiden pesutulosta ei mitata mitenkään. (Joskus taannoin lapsille lyötiin joku mauton, sininen nappi suuhun sulateltavaksi. Tämän jälkeen lapsi harjasi hampaita kunnes oli sitä mieltä, että hampaat olivat puhtaat. Loppujen lopuksi terveyshoitaja vast. arvioitsi hampaisiin jäljelle jääneen väriaineen perusteella, kuinka hyvin lapsi osasi harjata hampaansa.)
NHB: Niin ja Volvon oma lämmitin oli joskus melkoinen susi ja vaati säännöllistä huolenpitoa
Niinhän se oli. Italialainen tuote ja toimii kuin Pendolino pakkasella. Eli illalla ajastettu auto mittaa ulkolämpötilaa ja kelistä riippuen varmistaa, että auto on pyydetyllä hetkellä lähtövalmis. Eli siis hanki noettuna 5 metrin säteellä, vikailmoitus taulussa ja hytti kylmä kuin Ryssän Helvetti.
Tämä on ollut menneen talven lumia jo aikoja sitten. Jos oikein muistan, Volvo siirtyi käyttämään luotettavampia lämmittimiä pattikylkisten korimallien toiseen generaatioon siirryttäessä jossain 2006 - 2007 tienoilla?
740GLE:
""NHB: Niin ja Volvon oma lämmitin oli joskus melkoinen susi ja vaati säännöllistä huolenpitoa"
Niinhän se oli. Italialainen tuote ja toimii kuin Pendolino pakkasella."
Oliko tällä Volvoissa käytetyllä italialaisella tuotteella jokin nimi millä sitä markkinoitiin?
Tekniikan Maailman tämänvuotisen talvivertailun voiton vei viiden lumihiutaleen (tähden) arvoisella suorituksellaan Opel Insignia. Seuraavalle sijalle ylsivät tasavahvoilla neljän lumihiutaleen suorituksillaan BMW 530e ja Škoda Karoq.
https://tekniikanmaailma.fi/kesken-opel-insigniasta-tekniikan-maailman-talviauto-2018/
Kuinka tulokseen pitää suhtautua, onko se BMW:n kannalta voitto vai tappio? Kun saa Skodan ja Seatin kanssa saman hiutalemäärän.
Onhan talviautovertailussa kardaaniautolla pärjääminen hyvä saavutus.
Ja sitten vain valitusta väärästä testauksesta ja solvauksia odotellessa.
1.0 TSI (85 kW) pärjäsi hyvin. Porukan paras hyötysuhde ei-hybrideistä. Pienin kylmäkulutuksen kasvu sekä litroina että prosenteissa. Hiukkaspäästöt minimaaliset. Se ei tule tarvitsemaan hiukkassuodatinta tulevaisuudessa.
Moottorilla pystytään tekemään vähän kuluttavia autoja huomattavasti hybriditekniikkaa edullisemmin.
Onnittelut saksalaisvalmisteiselle Opelille.
Kuin myös. Ja onhan Opelilla voittohistoriaa TM:n talviautovalinnoista menneiltä vuosiltakin. Mielenkiintoisinta tosiaan on, että saman merkin eri valmistustaustan autot kuitenkin eroavat noin paljon.
Joskus kun Väli-Suomessakin oli kunnon pakkasia (80-luvulla) kaikkein lämpimimpien autojen joukossa oli Opel Ascona C. Ja kyllä vuoden talviauto Astra G oli ja on lämmin, vaikka muutoin taisi monen omistajan lämmittää muillakin tavoin...
Jaetulle toiselle sijalle yltäneet BMW 530e ja Škoda Karoq jäivät talviarvosanallaan (8,7) vain kymmenyksen päähän voittajasta. Tasaistahan se on, hyviä talviautoja kaikki kolme.
Veikkasiko kukaan täysin oikein 3-4 kärjen?
Viime vuoden voittajat Audi A2 ja Volvo S90 saivat viisi tähteä kukin. Tänä vuonna viiteen tähteen ylsi vain Opel insignia.
"Veikkasiko kukaan täysin oikein 3-4 kärjen?"
Itse veikkasin neljän kärkeen BMW:tä, Skodaa, Seatia ja Volkswagenia. Veikkaukseni oli pelkkä heitto perustuen muun muassa VW-konsernin menestymiseen viime vuoden talvitestissä (Audi A2, Seat Ateca ja VW Tiguan).
Tässä vuoden 2018 testissä viiden kärki on seuraava. Veikkasin Seat Aronaa muistaakseni neljänneksi.
Opel Insignia 8,8 p
BMW 530e ja Skoda Karoq 8,7 p
Seat Arona 8,5 p
VW T-Roc 8,3 p
Ihmettelen miksi TM vuodesta toiseen panostaa niin paljon penkinlämmittimien testaamiseen. Minulle ne ovat täysin turha varuste. En ole eläessäni tarvinnut niitä. Joskus on mennyt vahingossa päälle ja ihmetellyt miksi persettä kuumottaa. Joka autossa on saanut maksaa niistä turhaan. Saisivat olla lisävarusteena. Laittaisivat mieluimmin lämmitettävät tuulilasin pesimen suuttimet vakiona.
Energiasta suurimman osan harakoille hukkaavissa polttiksissa ei penkilämmittimille niin suurta tarvetta ole, koska hukkaenergiaa on tarjolla yllin kyllin. Sähköautoissa taasen penkinlämmitin on energiatehokas tapa lämmittää hekilöitä verrattuna perinteiseen ilman kautta lämmittämiseen.
Sokea-Reetta:"Oliko tällä Volvoissa käytetyllä italialaisella tuotteella jokin nimi millä sitä markkinoitiin?"
Ardic ei ollut kuuluisa pitkästä huoltovälistään. Pikemmin päinvastoin.
Lasinpesusuuttimien lämmitys on minusta yhtä turha kuin istuinlämmitys, mutta eipä tuo haittaa, vaikka suuttimien lämmitys on vakiona ja penkinlämmitys optiona.
Pesunestettä on pakko käyttää joka tapauksessa, koska muuten lämpösuuttimista läpi tuleva vesi jäätyy lasiin.
Istuinlämmittimiä ei tarvi, koska nahkaistuimelle talveksi heitetty lampaantalja on mukavampi. Tässä tietysti oletuksena lähtö valmiiksi esilämmitetyllä autolla.
Pääasia kuitenkin, ettei lämmitettävästä tuulilasista joudu kärsimään. Ikävää katsella sadekelillä hilan läpi.
Ei lämmitettävä tuulilasi välttämättä tarkoita mitään hilaa.
Kyllä on kiva istahtaa ikkunoiden putsauksen aikana sähköllä lämmitetyille penkeille kun polttomoottori yleensä alkaa vasta pukkaamaan lämpöä tuulilasiin.
Kuuden kärki kaikkia saksalaisia, tosin Seat VW-pohjainen. Ranskalaiset hännillä, mikä ei ole yllätys.
Quu:"Onhan talviautovertailussa kardaaniautolla pärjääminen hyvä saavutus"
Onhan noita takavetoisia hyvin pärjänneitä ollut niin kauan kuin TM on talvitestejä tehnyt.
Miksi ihmeessä takavetoinen ei voisi olla hyvä talviauto?
Quu:"Kyllä on kiva istahtaa ikkunoiden putsauksen aikana sähköllä lämmitetyille penkeille kun polttomoottori yleensä alkaa vasta pukkaamaan lämpöä tuulilasiin."
Minkä ihmeen ikkunoiden putsauksen? Eikös talviauton ikkunat ole jo lähtiessä valmiiksi kirkkaat ja sisällä jo valmiiksi mukavan lämmintä.
Lämmitin alkaa puhaltaa lämmintä autoon sisälle ja moottoriin yleensä noin 15 minuuttia ennen käynnistystä. Turvavyö kiinni ja saman tien ajamaan lähtien moottorin lämpötila ylittää 50 astetta joko portista ulos ajettaessa tai viimeistään seuraavan kortteöin matkalla.
SAAB toi jo 70-luvulla lämmöt penkkiin, ja joka autossa Suomessa se on vakio, hyvä niin.
NHB:"Ei lämmitettävä tuulilasi välttämättä tarkoita mitään hilaa."
Hyvä jos ei tarkoita. Noita ohuilla kesäpäivänä lähes näkymättömillä ja sateessa vastaantulijan valot vaakasuoriksi säkeniksi levittäviä lankoja paheksuin.
Hyvä, jos ne on saatu piiloon. Toimivatko uudet jollain kalvotekniikalla vai kuinka?
En tosin silti hoksaa kuin yhden tilanteen, mihin niitä vastuksia tarvitsisin, mutta tämä on käyttötapakysymys. Pitääkö lämmitetyn lasin teho lasin sulana alijäähtyneessä sateessa? Siis -2 astetta ja sataa ihan selvää vettä? Tuossa tilanteessa lasin lämmittäminen lämmityslaitteella tekee tuulilasiin niin kovat vääntörasitukset, että jos on pienikin vika lähtiessä, niin halkeaa varmasti kaunis kaari laidasta laitaan lasin isotermikäyrän mukaisesti.
Quu:”Onhan talviautovertailussa kardaaniautolla pärjääminen hyvä saavutus”
740 GLE "Onhan noita takavetoisia hyvin pärjänneitä ollut niin kauan kuin TM on talvitestejä tehnyt."
Tuoreet voittajat:
Takavetoisia on ollut voittajina viimeksi:
2018: BMW 530e (-0,1p)
2015: Mercedes-Benz C 220
2014: BMW 318d GT
Lisäksi takavetoinen on nautinnollinen ajaa, looginen joka suhteessa.
Se siitä Quu.