Autolaina vai käteinen?

En tiedä mikä minä olen ketään neuvomaan, mutta kysyttäessä neuvoa käteisellä olen itse aina autot ostanut. Sijoitus on aina riski joten hajauttamalla mielummin jos sijoitusta ajattelet, kuin kaikkien rahojen sijoittamista niin sanotusti samaan koriin (osakkeisiin). Näin minimoi tulevat tappiot jos näin hassusti kävisi. Auto on sijoituksena kehnoimmasta päästä, mutta autoistakin löytyy sijoituskohteita jos niitä haluaa kartoittaa. Päätös on jokaisen oma, mutta käteisellä ostettaessa tinkaaminen on aina hyvinkin mahdollista tämähän riippuu kokonaan yksityisen myyjän tilanteesta. Tarpeethan viime kädessä ratkaisevat mikä on paras ratkaisu.

Sanoisin, että autohankintaa ei voi ajatella sijoituksena, koska se ei taatusti tuota korkoa, siis jos normikäyttöauton hankkii.

Jos hallitset sijoittamisen, niin sijoita pääoma ja ota auto rahoituksella, mutta älä hanki autoa pankista otetulla lainalla, vaan autorahoituksella n. 1% korkokululla, kuten intelligentsiakin ehdotti. Rahoitusyhtiön korko on kiinteä eikä sitä heliborit heiluttele. Jemmassa ollut 20k€ kannattaa sitten sijoittaa, niin säilyy pääoma ja koroissakin pääset plussalle, jos sijoittamisen hallitset.

Jotkuthan ottaa pankista lainan ja sitten ovat ostavinaan auton käteisellä. Varmaan tarkoituksena on saada oma nimi omistajaksi saman tien, vaikka velkavetoisesti auton hankkiikin. Mutta pankkilaina on ainakin yleensä kalliimpaa kuin rahoitusyhtiön antama näinä päivinä.

Nykyisillä korkomarginaaleilla ei autokuluun kannata säästössä olevaa rahaa käyttää, koska autossa pääoma joka tapauksessa alkaa palaa pois saman tien. Varsinkin, jos otat auton ensirekisteröinnillä. Uudessa autossa on roppakaupalla hyviä puolia, mutta rahan säästyminen ei kuulu niihin.

Kun otat auton rahoitusyhtiön järkkäämällä pääomalla, niin se on autokaupan kannalta sama kuin käteisosto, kunhan et vaadi niitä ottamaan vaihdokkia.

Minusta kannattaa jättää auto sinne kauppaan jos pitää näperrellä parinkymppitonnin käteisen pääomatuloilla.

Toyota Hybridin pääomakulut TM 60 000 km

https://tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/asteikko_issues/issue10/page131874/a2c67473ae67767744ef489e2da8558f.jpg

Sillä on tietoa pääomakuluista.

Ok olin kiireinen kannanotossa, auton rahoituskulut on eri juttu kuin käyttökulut.

Alkuperäiseen aiheeseen kommantoidakseni vielä: autorahoituksen kulu on niin pieni suhteessa auton hankintahintaan, että autohan on järkevää hankkia rahoituksella, koska autoon ei voi ajatella sijoittavansa pääomaa (siis että auto on kulutustavara eikä kiinteää omaisuutta joka tapauksessa). Jos auton käteisoston hinta on vain pieni osa säästöistä, niin silloin tietysti käteisellä vaan auto alle.

Yksi autokauppias kerran väitti, että yli 90% autoista hankitaan rahoituksella, enkä ihmettele nykyisillä korkokustannuksilla.

Onko auton ostohinta 2% enemmän vai vähemmän, tuskin paljoa vaikuttaa päätökseen hankkia auto, jos menopeli muuten on mieleinen.

Pihistelijä: Pörssistä taas saa enemmän, mutta riski kasvaa. 2,3% nettotuotto vaatii jo alkaen 3,1% osinkotuottoa ja 3,3% myyntivoittotuottoa.
Tarkoitit varmaan, että joko 3.1% osinkotuotto tai 3.3% myyntivoitto? Siis jompi kumpi.

Pihistelijä: Nyt voisi ajatella jotain defensiivistä hyvää osingon maksajaa, esim. Telia. Nykykurssilla on luvassa yli 6% osingot. Mutta, jos rommaus alkaa sukeltaa sekin.
Tämän suuntaisia mietin itsekin. Nimittäin jos rommaus johtuu arvostustasojen laskusta vaikkapa korkotason nousun vuoksi, eivät osingot laske välttämättä lainkaan.

Sitten on helppo olla ostajana entistä suuremmalla osinkopotilla entistä halvemmalla markkinalla. Auton kokoiseen salkkuun tosin pystyy vielä syöttämään palkastakin merkittäviä summia lisää ostopaikan avautuessa.

^juuri tuo kokonaiskustannusten suunnittelu on tärkeintä vaikka aloittaja ei sitä kysynytkään.
Selvästi aloittajalla on talous aika hyvässä jamassa koska säästöjä on kertynyt. Hän siis on selvästi kykenevä näkemään että laskut eivät ole ikinä yllätyksiä.

Itse tekisin tuossa tilanteessa niin että pistäisin puolet autoon ja jättäisin puolet varmuusrahastoon. Jos auto on käytetty siinä on aina riski yllättäville menoille. Myös kodissa on riski yllätyksille (pesukone, tiskari, TV, PC, sairastuminen, työttömyys jne..). Jos rahaa on useamman kuukauden nettotulojen verran tilillä, on helpompi järjestellä menot uusiksi vaikka irtisanomisen yhteydessä tai jos työn perässä on pakko muuttaa.

Auton kaikkien kulujen (käyttö ja ylläpito (huollot, vakuutukset, renkaat, korjaus, verot polttoaine...) ja arvon alenema) jälkeenkin pitäisi jäädä säästöön >5% nettotuloista. Silloin talous on kunnossa.

Huomaa että arvonalenema pitää myös laskea kuluksi vaikkei se toteutuisi kuin vasta auton myynnissä/vaihdossa.

Hannu116:

"KomplettBank anto niinkin alkaisen kuin 8,3% koron."

Kirjoitusvirheen lisäksi pilkkuvirhe?

@Lukija18773 kirjoitti:
Autokaupat mainostavat näitä 1% korkoja, mutta päälle tulee heti alkuun 200 € luoton perustamiskulu ja joka kuukausi 10 € käsittelylisä. Niiden kanssa 20 000 € lainan todellinen vuosikorko onkin 2,3%.

Bank Norwegianista saa 1,75%, josta tosin joutuu maksamaan 30% pääomaveron eli nettona 1,2%. Pörssistä taas saa enemmän, mutta riski kasvaa. 2,3% nettotuotto vaatii jo alkaen 3,1% osinkotuottoa ja 3,3% myyntivoittotuottoa. Pörssikurssit ovat nyt aika korkealla eikä voi olla varma, että pääoma säilyy seuraavat pari-kolme vuotta. Nyt voisi ajatella jotain defensiivistä hyvää osingon maksajaa, esim. Telia. Nykykurssilla on luvassa yli 6% osingot. Mutta, jos rommaus alkaa sukeltaa sekin.

Itse mietin samaa viime keväänä autoa tilatessani. Minulle tarjottiin juuri tuota prosentin rahoitusta, joka olikin todellisuudessa yli kaksi. Kaiken tinkaamisen lopuksi vielä kysyin saako lisää alennusta, jos otan rahoituksella - ei saanut. Koska pörssissä oli jo kiinni sievoinen summa, maksoin lopulta käteisellä. Näin jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä päätös.

pankit tarjoaa jo 10t€ sijoitukselle 3,5-4,5% vuotuista. se on enemmän kotio kun 2,3% menetys.
ostaisin tähän perustuen siis velaksi, ja tuolla loppukorolla voi maksaa pienintä täyskaskopakkoa edes vähän kotiopäin. auton arvonalenema onkin sitten kimurantimpi, se toinen kymppi pitää vetää riskillä coinbaseen ja ostaa ja myydä 0,94% välistävedolla joka päivä ja myydä joka toinen tunti... käy päivätyöstä jo tuolla summalla jos haluaa yrittää tuplata sijoitetun per vuosi ja maksaa kiltisti 30% voitosta valtiolle..

@Lukija537244 kirjoitti:

........sijoittamalla aina enemmin indeksiin tähän on olemassa useita laskureita kuten vaikka https://korkoa-korolle.fi jolla voi katsoa kuinka paljon rahaa aloitussumma sekä kiinteä kk säästösumma olisi tuottanut 2010-2020 välillä, korkotilillä 10 000€ pitäminen ilman kk-säästöä tuotti tuona aikana inflaatio huomioiden 3964,69€ kun

Voi vihne, kun Lukija537244 olisi tietänyt 2010, että aikoo 2024 ostaa matkailuauton!

@Lukija537244 kirjoitti:

@Lukija49751 kirjoitti:
pankit tarjoaa jo 10t€ sijoitukselle 3,5-4,5% vuotuista. se on enemmän kotio kun 2,3% menetys.

Tohon kun ottaa inflaation nin sulle jää "tuottoa" noin prosentti, sijoittamalla aina enemmin indeksiin tähän on olemassa useita laskureita kuten vaikka https://korkoa-korolle.fi jolla voi katsoa kuinka paljon rahaa aloitussumma sekä kiinteä kk säästösumma olisi tuottanut 2010-2020 välillä, korkotilillä 10 000€ pitäminen ilman kk-säästöä tuotti tuona aikana inflaatio huomioiden 3964,69€ kun NDX100 indeksissä olisi saanut 64026,33€ tuottoa.

Noi korkotilit on tehty sitä varten että pankit saa printtaa rahaa lainojen muodossa pihalle ja vuositasolla uudesta rahasta 97% luodaan lainoilla asiakkaiden varoja vastaan.

Aivan. Lainapääoman arvo määräytyy lainakupongin liikkeellelaskupäivänä. Sen jälkeen korko joko kattaa inflaation tai sitten ei. Aika usein ei. Yritykset sen sijaan ovat osa sitä taloutta jossa inflaatio muodostuu, joten niiden osakkeissa on sisäänrakennettu inflaatiosuoja. Lukija49751:n korkolaskelma on silti validi, koska se muodostaa vertailukohteen ns. riskittömälle korolle.

Minulle Lukija537244:n teksti näyttää siltä, että hän taisi vuonna 2010 aavistaa jo ennalta, että rahalle on käyttöä myös vuonna 2024 vaikka tarkkaa ostoslistaa ei olisikaan kirjoitettu vielä 15 vuotta sitten?

--740 GLE

@Kumppani kirjoitti:
@740GLE kirjoitti:

Minulle Lukija537244:n teksti näyttää siltä, että hän taisi vuonna 2010 aavistaa jo ennalta, että rahalle on käyttöä myös vuonna 2024 vaikka tarkkaa ostoslistaa ei olisikaan kirjoitettu vielä 15 vuotta sitten?

Sinun neuvosi on sijoittaa, eikä ottaa lainaa. Nyt aloittavalle neuvosi olisi varmaan, että osta nyt vaan paku käytettynä, niin sitten loppurahat sijoittamalla saa heti vuonna 2039 sen oikean matkailuauton.

Ei ole.

--740 GLE

Kiitos, tuohan vaikuttaa mielenkiintoiselta laskurilta!

@HybridRules kirjoitti:

@Lukija48689 kirjoitti:
Toisaalla kysyttiin kuinka paljon pitää säästää päästäkseen tiettyyn tavoitteeseen X vuodessa. Moneen muuhunkin asiaan soveltuvaa Monte Carlo simulaatiota voi käyttää myös tämän kysymyksen vastauksen haarukoimiseen. Yleisperiaatteita:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio

Sijoitusmaailmaan löytyy valmiina todellista dataa hyödyntävä laskuri:

https://www.portfoliovisualizer.com/monte-carlo-simulation#analysisResults

Laskuri on konffattu oletusarvoisesti simuloimaan vaikkapa eläkerahaston todennäköisyyksiä yhden miljoonan riittävyydelle valitulla vuosittaisella nostolla 30 vuoden määräajalla, mutta sen voi vaihtaa myös laskemaan todennäköisiä loppusaldoja eri kokoisten auton puolikkaiden tuotolle yli vuosien jos tuottoa ei nosteta välillä.

Todennäköisyysjakauman äärilaidoissa ylimmän ja alimman desiilin ero on erittäin iso, mutta jo 10 vuoden ajalla heikoinkin kymmenys on sekä reaalisesti että etenkin nimellisarvoin selvästi voitolla jos rempaisee S&P500 (=US large cap) yhtiöihin koko potin tai 60/40 jakaumalla muun maailman kanssa yhdessä.

Kuten HybridRules ja Kumppani jo osoittivatkin, alku on hidasta. Tuo 10 vuotta on se alkukiihdytys jonka jälkeen numerot alkavat vilistää kiihtyvällä nopeudella. Se, mitä itse kukin tällä tiedolla tekee on jokaisen oma valinta.

Vapaasti käännettynä "Ensimmäinen sata tonnia on paska homma, mutta vaurastuakseen se on vaan lapioitava". Tuo mitta ei ole eksakti rahamäärä vaan pikemminkin aika, jonka jälkeen tuotto saa merkittävän roolin suhteessa säästösummaan. Aivan sama periaate siis pätee myös kympeistä ensimmäistä tonnia säästettäessä.

https://finance.yahoo.com/news/charlie-munger-said-trick-becoming-154510240.html?guccounter=1

--740 GLE

Jos järjestän niin, että viiden vuoden kuluessa siirrän jollekin Nordnetin sijoitukselle 100.000,- eli mainitsemasi paska homma tulisi tehtyä viidessä vuodessa, niin voinko sitten elellä sijoituksen tuotoilla?

Et. Sadan tonnin vuosituotto on KESKIMÄÄRIN odotusarvoisesti 5 - 10 tuhannen välissä. Sata tuhatta oli Charlie Mungerin mittakaava sille kuinka kauan kestää ennen kuin sijoitustuotoilla alkaa olla merkitystä.

Jos palkansaaja alkaa säästää, hän huomaa aluksi saman kuin sinäkin autorahoituslaskelmissasi, että alussa pääoma karttuu lähinnä säästöjen kautta tuoton jäädessä vielä mitättömäksi. Aikansa säästettyään sijoittaja huomaa suunnilleen sadan tuhannen kohdalla pääoman tuottavan jo yhtä paljon kuin hän itse pystyy säästämään lisää.

Todellisuudessa tämä mitta jolloin sijoitustuottojen merkitys alkaa kasvaa on aikaa, vaikka se onkin kuvattu yli ajan kertyneenä rahamääränä. Tuoton vuoksi toinen sata tuhatta vaatii puolta vähemmän. Sitä seuraava taas puolta vähemmän ja niin edelleen.

Mihin pitäisi se satatonnia sijoittaa?

Monte Carlo simulaattori oli muistaakseni oletusarvoisesti konffattu laskemaan todennäköisyyttä jolla miljoona riittää 45.000 nostoilla 30 vuodeksi. Todennäköisyydet kannattaa määritellä mahdollisten muiden tulojen ja väistämättä eteen tulevien tappiovuosien sietokyvyn perusteella.

Jos eläkesalkku on amerikkalaiseen tyyliin ainoa tai pääasiallinen tulonlähde, silloin joutuu varmistelemaan jatkuvaa jotain tuottoa vuosittain korkosijoituksilla (tai asunto-, metsä- ym.) kuten Yosemite kuulostaa tekevän. Näin saa edes jotain tuloa silloinkin kun osakkeiden arvo välillä laskee.

Jos saa pohjatulonsa työeläkkeestä ja eläkesalkun romahdus ei pakota myymään tappiolla eikä salkun tuoton tilapäinen ehtyminen vie leipää pöydästä, sitten on varaa tavoitella pidemmällä ajalla keskimäärin isompaa tuottoa minun tavoin. Tämä lähtöoletus on tärkeä disclaimer, koska minun aina 100% osakepainoni ei ole mikään yleispätevä ohje. Pikemminkin päinvastoin. Meillä sijoitushorisontin peräseinä on tuhkauurnasta maksettavassa salkun verovelassa. Siihen saakka toistaiseksi maksamattomat arvon nousun verotkin ovat tienaamassa meille lisäosinkoja, joista luonnollisesti maksamme verot sitä mukaa kun tuottoa nostamme.

Samasta syystä (=salkun verovelka) ei ole mielenkiintoa lähteä myymään mitään eikä se ole muutenkaan tavoitteena. Tyydymme omistamienne yritysten tuottoon eikä lypsävän lehmän tappaminen houkuttele.

Passiivisenkin rahaston valinta on allokointipäötös. Jos pitää kysyä minne sijoittaa, olisi vastuutonta ehdotraa muuta kuin koko maailmaan sijouttavaa MSCI World indeksiin tai S&P500 tai Dow Jones eri mantereiden teollisuusindeksejä. Eli siis laajaa maailmanlaajuista hajautusta ilman mitään näkemystä. Nämä pystyy voittamaan myös kestävällä tavalla yli vuosikymmenten, mutta sitten pitää alkaa seurata asioita eikä vain jättää vakio kuukausierää rullaamaan katsoen vuoden lopussa paljonko on vaurastunut.

--740 GLE