MuTu-perusteella sanon, että yksikään nelivetoauto ei aja kolaria, vaikka tutkimus sanoisi mitä. Kuski siinä törmäilee eikä auto.
Yhtä hassuja johtopäätöksiä kuin kuuluisat matemaattiset mallit nopeuksien vaikutuksista onnettomuuksiin.
Periaatteessa kummallinen ajatus, että parempi kiihtyvyys (nelivedon pidon takia) aiheuttaisi pitkäksi menevän jarrutuksen. Ihan kuin liikenteessä ajettaisiin siirtymällä kiihdytyksestä suoraan jarrutukseen. Mehän kaikki ajamme erittäin kuuliaisesti rajoituksen mukaan tai alle sen, jos on liukasta. Kaikissa autoissa taitaa olla nelijarrutus vaikkei olisikaan nelivetoa.
Teoria tuossa on se että kun ei kiihdytyksessä ole liukasta ei jarrutuksessakaan ole.
Toinen tekijä on fiilis siitä että kun autossa on huipputekniikkaa on sen oltava tavanomaista parempi, vaikkei jarrutuksessa sitä extraa lopulta olekaan.
Nelivetoauto lisää liukkaalla kelillä ajettaessa onnettomuusriskiä, paljastaa tuore ruotsalaistutkimus. Tutkijoiden mukaan nelivedolla ajetaan suuremmilla nopeuksilla, mikä kostautuu pidon kadotessa.
Nelivetoisen auton edut kaksivetoiseen verrattuna korostuvat talvella. Neliveto lähtee liikkeelle helpommin ja se etenee lumessa paremmin.
Samalla nelivetoauton kuski tuudittautuu turvallisuuden tunteeseen ja antaa nopeuden kasvaa. Häneltä jää huomaamatta tien todellinen liukkaus.
Folksamin tutkimuksen mukaan liukkailla keleillä nelivetoauton henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien riski kasvaa jopa 30 prosenttia, kun sitä verrataan kaksivetoisiin autoihin. Onnettomuustiheys taas kasvoi 15–41 prosenttia.
Nythän voisi todeta, että kytkeytyvä neliveto onkin parempi kuin jatkuva neliveto tuolta kannalta ajatellen.
Vain jos alkaa lipsua, auto kytkee nelivedon päälle. Sen ehtii juuri ja juuri havaita tai siis sitä kytkemistä edeltävän pidon puutteen ehtii havaita.
Hämmästyttävää, jos nelivetojen kuskit tupeksivat kuten tilastot väittävät. Neliveto on kuitenkin ehdoton talvella, koska kaksivetoisesta tulee helposti nollavetoinen, kun momentti karkaa tasauspyörästön läpi sutivan pyörän kautta.
Kumppani: "Minulla on ollut kahdet kitkat: ensimmäiset ja viimeiset. Samalla varmuudella sain käsityksen kuin te omaan valintaanne."
Minulla ei ole vielä varmaa käsitystä kitkarenkaista. TM:n testi osaltaan ja muiden kokemuksista kuuleminen ja myös tämän palstan lukeminen osaltaan vakuutti minut sen verran, että päätin antaa kitkoille tilaisuuden. Riippuu muutamasta edessä olevasta kuukaudesta, minkä käsityksen asiasta sitten lopulta saan.
"Samalla nelivetoauton kuski tuudittautuu turvallisuuden tunteeseen ja antaa nopeuden kasvaa."
Juuri näin. Kaikkein petollisin yhdistelmä liukkailla on neliveto nastarenkailla. Etuveto kitkoilla antaa paljon rehellisemmän kuvan kelin liukkaudesta ja osaa sovittaa ajonopeutensa kelin mukaan.
Koen itselläni olevan nelivetoauton kaikilla avustuksilla tunnottomaksi, se antaa kuvan hyvästä pidosta ja jarrutettaessa siitä ei ole hyötyä. Eli turva on osittain näennäinen ja se on helposti ylimitattavissa.
Aikoinaan löytyi jäisiä sivuteitä joilla vanhan ajan nastattomilla renkailla ei voinut edes pysäyttää autoa, tuo kun alkoi valumaan ojaa kohden tien ollessa vain hieman kaareva.
Jopa työpaikan parkkipaikalla autoni oli valunut keskelle pihaa.
Rengasmelu aiheutuu pääosin karkeasta asfaltista, joka on suunniteltu kestämään paremmin nastojen aihettamaa kulumista. Sen kuulee myös kesällä ja helposti kantaa kaksikin kilometriä nopeuksista ja paikasta riippuen.
Autojen sisään kuuluvaan rengasääniin ei ole kovin paljon valmistajat panostaneet, sillä harvassa maassa nastoilla hakataan asfalttia, sehän olisi hölmöä...
Toisaalta, jos ajaisin maailman nopeimmalla autolla, siis vuokra-tai leasingautolla, valitsisin tietenkin nastat.
En kiistä tutkimustulosta, mutta en myöskään ymmärrä kuskeja, jotka "ulosmittaavat" muistikuviaan toissa syksynä ostetuista nastarenkaista tai nelivedosta.
Eikö ihmisiä oikeasti kiinnosta yhtään, mitä tien ja pyörän välillä tapahtuu? En voisi kuvitella moista ajamista tuntematta mitä on tekeillä.
Kytkeytyviä nelivetoja pidän vaikeana ajaa, mutta quattro menee juuri sinne, mihin ratilla ja kaasupolkimella osoitetaan, joten jokainen ulos ajettu quattro on laitettu ojaan tarkoituksella, koska omin päin se ei sinne mene. Minulle oli yllätys nähdä, että ruotsalaistutkimus ei löytänyt eroa jatkuvan ja kytkeytyvän nelivedon välille, toisin kuin olisin odottanut.
GLE: "Kytkeytyviä nelivetoja pidän vaikeana ajaa, mutta quattro menee juuri sinne, mihin ratilla ja kaasupolkimella osoitetaan"
Tuo ei kai tarkoita tavallista liikenteessä ajamista? Olen ajanut jatkuvaa ja kytkeytyvää nelivetoa eikä niissä minusta ole sen kummempaa eroa kuin, että kytkeytyvässä vetävien pyörien luiston alkamisen voi havaita ennen kuin auto kytkee nelivedon.
Ylipäätään normaalissa liikenteessä en kaipaa nelivetoa, mutta talvisissa tilanteissa kyllä: liikkeelle lähtö, auraamaton tie, auran tekemien kinosten läpiajaminen, jäinen tie etc. Nykyisellä autollakaan en ole käyttänyt AWD-ajotilaa, joka on jatkuvan nelivedon ajotila. Pure- ja hybridi-ajotilassa autossa on kytkeytyvä neliveto ja pure-tilaa käytän päivittäisessä ajossa.
Ajelen sen verran hissun kissun liukkaalla, etten ohjaile autoa kaasulla.
Minulla tosin on nelivetona ollut maastureita ja nyt on katumaasturi eikä niillä tyypillisestikään harjoiteta "urheilullista" ajoa. Ei vaikka kuinka olisi Sport Utilityt messissä.
MuTu-perusteella sanon, että yksikään nelivetoauto ei aja kolaria, vaikka tutkimus sanoisi mitä. Kuski siinä törmäilee eikä auto.
Yhtä hassuja johtopäätöksiä kuin kuuluisat matemaattiset mallit nopeuksien vaikutuksista onnettomuuksiin.
Periaatteessa kummallinen ajatus, että parempi kiihtyvyys (nelivedon pidon takia) aiheuttaisi pitkäksi menevän jarrutuksen. Ihan kuin liikenteessä ajettaisiin siirtymällä kiihdytyksestä suoraan jarrutukseen. Mehän kaikki ajamme erittäin kuuliaisesti rajoituksen mukaan tai alle sen, jos on liukasta. Kaikissa autoissa taitaa olla nelijarrutus vaikkei olisikaan nelivetoa.
Teoria tuossa on se että kun ei kiihdytyksessä ole liukasta ei jarrutuksessakaan ole.
Toinen tekijä on fiilis siitä että kun autossa on huipputekniikkaa on sen oltava tavanomaista parempi, vaikkei jarrutuksessa sitä extraa lopulta olekaan.
Nelivetoauto lisää liukkaalla kelillä ajettaessa onnettomuusriskiä, paljastaa tuore ruotsalaistutkimus. Tutkijoiden mukaan nelivedolla ajetaan suuremmilla nopeuksilla, mikä kostautuu pidon kadotessa.
Nelivetoisen auton edut kaksivetoiseen verrattuna korostuvat talvella. Neliveto lähtee liikkeelle helpommin ja se etenee lumessa paremmin.
Samalla nelivetoauton kuski tuudittautuu turvallisuuden tunteeseen ja antaa nopeuden kasvaa. Häneltä jää huomaamatta tien todellinen liukkaus.
Folksamin tutkimuksen mukaan liukkailla keleillä nelivetoauton henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien riski kasvaa jopa 30 prosenttia, kun sitä verrataan kaksivetoisiin autoihin. Onnettomuustiheys taas kasvoi 15–41 prosenttia.
Nythän voisi todeta, että kytkeytyvä neliveto onkin parempi kuin jatkuva neliveto tuolta kannalta ajatellen.
Vain jos alkaa lipsua, auto kytkee nelivedon päälle. Sen ehtii juuri ja juuri havaita tai siis sitä kytkemistä edeltävän pidon puutteen ehtii havaita.
Hämmästyttävää, jos nelivetojen kuskit tupeksivat kuten tilastot väittävät. Neliveto on kuitenkin ehdoton talvella, koska kaksivetoisesta tulee helposti nollavetoinen, kun momentti karkaa tasauspyörästön läpi sutivan pyörän kautta.
Kumppani: "Minulla on ollut kahdet kitkat: ensimmäiset ja viimeiset. Samalla varmuudella sain käsityksen kuin te omaan valintaanne."
Minulla ei ole vielä varmaa käsitystä kitkarenkaista. TM:n testi osaltaan ja muiden kokemuksista kuuleminen ja myös tämän palstan lukeminen osaltaan vakuutti minut sen verran, että päätin antaa kitkoille tilaisuuden. Riippuu muutamasta edessä olevasta kuukaudesta, minkä käsityksen asiasta sitten lopulta saan.
"Samalla nelivetoauton kuski tuudittautuu turvallisuuden tunteeseen ja antaa nopeuden kasvaa."
Juuri näin. Kaikkein petollisin yhdistelmä liukkailla on neliveto nastarenkailla. Etuveto kitkoilla antaa paljon rehellisemmän kuvan kelin liukkaudesta ja osaa sovittaa ajonopeutensa kelin mukaan.
Pihistelijä:"Etuveto kitkoilla antaa paljon rehellisemmän kuvan kelin liukkaudesta ja osaa sovittaa ajonopeutensa kelin mukaan."
Niinpä, ja ruuhkauttaa liikenteen pahasti, noilla kesärenkaan korvikkeilla.
Koen itselläni olevan nelivetoauton kaikilla avustuksilla tunnottomaksi, se antaa kuvan hyvästä pidosta ja jarrutettaessa siitä ei ole hyötyä. Eli turva on osittain näennäinen ja se on helposti ylimitattavissa.
Aikoinaan löytyi jäisiä sivuteitä joilla vanhan ajan nastattomilla renkailla ei voinut edes pysäyttää autoa, tuo kun alkoi valumaan ojaa kohden tien ollessa vain hieman kaareva.
Jopa työpaikan parkkipaikalla autoni oli valunut keskelle pihaa.
Rengasmelu aiheutuu pääosin karkeasta asfaltista, joka on suunniteltu kestämään paremmin nastojen aihettamaa kulumista. Sen kuulee myös kesällä ja helposti kantaa kaksikin kilometriä nopeuksista ja paikasta riippuen.
Autojen sisään kuuluvaan rengasääniin ei ole kovin paljon valmistajat panostaneet, sillä harvassa maassa nastoilla hakataan asfalttia, sehän olisi hölmöä...
Toisaalta, jos ajaisin maailman nopeimmalla autolla, siis vuokra-tai leasingautolla, valitsisin tietenkin nastat.
Että näin mennään.
En kiistä tutkimustulosta, mutta en myöskään ymmärrä kuskeja, jotka "ulosmittaavat" muistikuviaan toissa syksynä ostetuista nastarenkaista tai nelivedosta.
Eikö ihmisiä oikeasti kiinnosta yhtään, mitä tien ja pyörän välillä tapahtuu? En voisi kuvitella moista ajamista tuntematta mitä on tekeillä.
Kytkeytyviä nelivetoja pidän vaikeana ajaa, mutta quattro menee juuri sinne, mihin ratilla ja kaasupolkimella osoitetaan, joten jokainen ulos ajettu quattro on laitettu ojaan tarkoituksella, koska omin päin se ei sinne mene. Minulle oli yllätys nähdä, että ruotsalaistutkimus ei löytänyt eroa jatkuvan ja kytkeytyvän nelivedon välille, toisin kuin olisin odottanut.
GLE: "Kytkeytyviä nelivetoja pidän vaikeana ajaa, mutta quattro menee juuri sinne, mihin ratilla ja kaasupolkimella osoitetaan"
Tuo ei kai tarkoita tavallista liikenteessä ajamista? Olen ajanut jatkuvaa ja kytkeytyvää nelivetoa eikä niissä minusta ole sen kummempaa eroa kuin, että kytkeytyvässä vetävien pyörien luiston alkamisen voi havaita ennen kuin auto kytkee nelivedon.
Ylipäätään normaalissa liikenteessä en kaipaa nelivetoa, mutta talvisissa tilanteissa kyllä: liikkeelle lähtö, auraamaton tie, auran tekemien kinosten läpiajaminen, jäinen tie etc. Nykyisellä autollakaan en ole käyttänyt AWD-ajotilaa, joka on jatkuvan nelivedon ajotila. Pure- ja hybridi-ajotilassa autossa on kytkeytyvä neliveto ja pure-tilaa käytän päivittäisessä ajossa.
Ajelen sen verran hissun kissun liukkaalla, etten ohjaile autoa kaasulla.
Minulla tosin on nelivetona ollut maastureita ja nyt on katumaasturi eikä niillä tyypillisestikään harjoiteta "urheilullista" ajoa. Ei vaikka kuinka olisi Sport Utilityt messissä.