Miksi ladattavien hybridien WLTP-ajosyklissä kulutetun sähkön tuottamisesta aiheutuvia CO2-päästöjä ei ymmärtääkseni lisätä WLTP-päästöihin? Annetaanhan täyssähköautojenkin kuluttaman sähkön CO2-päästöt testeissänne maantie- ja taajama-ajossa, ja ne näyttävät olevan jopa isompia kuin hybridiautojen WLTP-päästöt. Olenko ymmärtänyt jotain väärin.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Minkä maan sähköntuotannon keskiarvoon tuo WLTP arvo tulisi rinnastaa? Tulisiko se rinnastaa esim. saksalaisen auton tapauksessa saksan sähköntuotannon co2 päästöjen keskiarvoon, ja vastaavasti japanilaisissa japanin sähköntuotannon co2 päästöjen keskiarvoon. Vaiko tulisiko testi suorittaa jokaisessa maassa johon autoa tuodaan/viedään ja tehdä testit vielä vuosittain koska tuo co2 päästön keskiarvo muuttuu vuosittain maakohtaisesti.
Tuon edellisen perusteella on melko absurdia edes yrittää arvioida/lisätä polttoaineen tuotannossa (tässä tapauksessa siis sähkön tuotannossa) syntyviä hiilidioksidipäästöjä kulutus/päästölukemiin niin kauan kun näitä ei oteta huomioon dinofossiilisien polttoaineen tuotannossakaan.
Toki näistä saa ja pitääkin keskustella, mutta tuo vertailu tahtoo aina päätyä omenoiden vertaamiseen appelsiineihin.
(Meitä) Sähköautojen hyvyydestä vakuuttuneita syytetään silloin tällöin viherpesusta, ainakin nettikeskusteluissa. Väitämme (mukamas) sähkön olevan täysin päästötöntä.
Tässä kontekstissa pitäisin mahdollisimman suurta avoimuutta kannatettavana, siten että myös auton/akun valmistuksen päästöjä tuotaisiin esiin samoin kuin sähköntuotannon päästöt. Sähköntuotannon päästöksi kävisi EUn keskiarvo, ja testiä ei tarvitse uusia vuosittain, mutta laskukaavaan voi laittaa sopivin välein uudet lukemat.
Vastaavasti samassa inforuudussa pitäisi tuoda esille polttoainelitran tuotantopäästöt.
Vaikka co2 onkin aiheuttamassa ilmastokriisiä, on fossiilisista muutakin haittaa. Pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja ja ennenaikaisia kuolemia, ja juuri uutisoitiin öljypäästöstä Etelä-Amerikassa joka sotkee 2500km rantaviivaa. Siinä vertailussa muutama (mukamas) räjähtävä lepakko on pientä.
On muuten hienoa huomata että yleinen keskustelu vaikuttaa yrityksiin. Lentoyhtiöt ja matkatoimistot tarjoavat co2-kompensointimahdollisuuksia, LähiTapiola kuittaa rahoitetun auton co2-päästöt, ja Zalandokin ilmoitti ryhtyneensä co2-neutraaliksi. Samoista pyrkimyksistä ovat ilmoittaneet myös autovalmistajat, mm. Volvo sähköisen XC40sen julkistamistilaisuudessa. Tätä lisää!
Ei ole ollenkaan absurdia arvioida WLTP arvoon mukaan ajosyklin aikan kulutetun sähkön tuotannosta syntyneitä CO2-päästöjä. Sähkön kulutuksen mittaaminen autoissakin on yleensä helppoa, ja Suomessa tuotetun sähkön keskimääräiset CO2-päästöt ovat Motivan mukaan 164 g/kWh. Sitähän lukuahan TM käyttää sähköautojen kulutuksiakin antaessaan.
Tarkoitinkin että "absurdia niin kauan kun ei arvioida dinofossiilisien tuotannossa syntyviä päästöjä". Yleensä näissä vertailutapauksissahan otetaan huomioon vain sen dinofossiilisen lopputuotteen palamisesta aiheutuneet päästöt ja verrataan niitä sähköauton tapauksessa sähköntuotannon aikaisiin+käytön aikaisiin päästöihin
Tuo on Motivan luku kaukolämmölle. Sähköllevastaava on vähän alhaisempi.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet
Molemmat luvut ovat toki vuosia vanhoja ja viimevuosina sähköntuotannon päästöt Suomessa ovat tippuneet tasolle 100 g/kWh.
Ei pidä paikkaansa, Motiva antaa edelleen 164 g/kWh sähkön yhteistuotannossa, ja 158 g/kWh keskimääräisenä pelkän sähkön tuotannossa Suomessa. TM käyttää arvoa 164 g/kWh, ja uskon heidän olevan ajan tasalla. Pelkän kaukolämmön tuotannon päästöt ovat jo termodynamiikankin perusteella alhaisemmat kuin sähkön tuotannon arvot, eli 40...80 g/kWh Motivan mukaan, katso liite.
kyllähän Suomessa sähkön lataaminen autoon on sitä mistä maksaa. Itse vaihdoin aurinkoenergiaan tänä vuonna ja sitä ennen oli Vantaan energian tuulisähkö toistakymmentä vuotta pitkälti. Vaikka lataushetkellä tulisi niin sanotusti kivihiili sähköä niin sähkösopimukseni mukaan Vantaan energia sitoutuu rakentamaan tai vuokraamaan vuosikulutukseni verran tilaamaani aurinkosähköä ja ennen tuulisähköä. Voin siis latailla kulkuneuvoja hyvillä mielin tutkimusten CO2e arvoilla, jotka ovat noin.
Kun hiilijalanjälkiä arvioidaan hiilidioksidiekvivalentteina tuotettua kilowattituntia kohtaan, aurinkosähkön osalta yksikiteisille piikennoille arvo 45 CO2e (g)/kWh, monikiteisille piikennoille arvo 37 CO2e (g)/kWh, ja CdTe-kennoille arvo 22 CO2e (g)/kWh. Vastaaviksi arvoiksi tuulivoiman osalta taas saatiin offshore-voimaloille 13,96 CO2e (g)/kWh ja onshore-voimaloille 10,99 CO2e (g)/kWh. (lähde Tampereen teknillinen yliopisto Sievi-Korte.pdf )
Topi27:
"Vantaan energian tuulisähkö toistakymmentä vuotta pitkälti."
Missä se Vantaan tuulimylly on, mikä tuottaa niin paljon sähköä että riittää kaikille halukkaille.
Ei tämä mikään uskon asia ole. Tuossahan kerrotaan ihanmsuoraan, että puhutaan tilastovuodesta 2017, jolloin on ilmoitettu viiden vuoden keskiarvo. Uusin lukema on siis 2016 vuodelta ja loput neljä lukemaa sitäkin vanhempi. Viiden vuoden keskiarvo ei ole koskaan oikein tuore ja tämä 2017 vuoden tilasto on jo aika vanha, kun kohta ollaan jo vuodessa 2020.
Tämä ei ole uskon asia. Katsotaanpa mitä tuossa oikein lukee. ”Keskimääräinen sähköntuotannon CO2-päästökerroin Suomessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona: 158 kg CO2/MWh
(Lähde: Tilastokeskus, tilastovuosi 2017)”
Kannattaa katsoa tästä julkaisusta päästöjen kehitys 29. slidestä, niin ymmärrät sen jälkeen varmasti paremmin, miksi tuolla kuluvan vuosikymmen alkupuolen luvulla on vain hsitoriatiedon arvo:
https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/energiavuosi_2018_-_sahko.html
Sähköä tuotetaan paljon pienipäästöisillä tavoilla: ydinenergia, vesivoima ja tuulivoima isoimpina. Siksi on erittäin luonnollista, että sähkön päästöt ovat kaukolämpöä pienemmät. Ei tällä ole mitään tekemistä termodynamiikan kanssa. Kaukolämmön päästö ei ole sähköntuotannon päästö.
Kuluttaja voi hyvin merkittävästi vaikuttaa nykyään sähkön tuotantoon valitsemalla viisaasti.
2000 luvun alkupuolella sai Vantaan Energialta ostaa vain yhden tuulisähköosuuden 1000 kWh olikohan se nyt 2,80 euroa kuukaudessa joka hyvitettiin S-kaupan bonustarjouksessa ja tuolloin kulutukseni oli n. 1900 kWh. Myöhemmin tuuliosuuksia sai ostettua useampia a 2,00 euroa 1000 kWh/kk:ssa, joten sain ostettua koko vuosi kulutukseni tuulisähköä. Tänä syksynä tuli mahdolliseksi jo aiemmin tiedustelemaani aurinkosähköä ostaa 4,90 euroa/kk vaihdoin siihen ilomielin ympäristöä ajatellen kun Suomessa hyvin hankalia nuo tuulipuistojen rakentamiset kaikkien valitusten myötä ja uskon aurinkosähkön CO2e jäljen laskevan paneelien kehittyessä. Vesivoimaa en halua suosia vesistöjen bioversiditeetin tuhojen takia, ydinvoima on suorastaan idioottimaista satojentuhansien vuosien saateineen pienien akuuttien riskien lisäksi Sternobyl, Fukusima ym. ja kivihiili ja turve suorastaan naurettavia vaihtoehtoja. Vantaan Energia tarjoo jopa roskasähköä mitä pidän arveluttavana pääpainon täytyy olla kierrätys.
Aurinkoenergian talteenottoonkin alkaa löytymään ratkaisuja esim.
Ruotsalaiset tutkijat ovat kehittäneet keinon varastoida auringon energiaa jopa vuosikymmenien ajaksi.
https://tekniikanmaailma.fi/ruotsalaiskeksijoiden-lapimurto-aurinkoenergiaa-voisi-sailoa-jopa-vuosikymmenien-ajaksi-ja-lammittaa-silla-koteja/
Laittestot kotitalouksien aurinkoenergiasta nestemäisiksi polttoaineiksi muuttavaksi energiaksi (esim. vety ja metaani) olevat pienet yksiköt ovat jo valmiita vaatii vielä käyttövarmuustestejä.
Kaveri kertoi ostavansa Fortumilta tuulisähköä, joten eiköhän sitä aika hyvin löydy usealtakin myyjältä kun viittsii vähän googlettaa.
Kuluttaja voi nykyään ostotoimenpiteillään vaikuttaa paljonkin. Esim ostamalla tuuli sähköä kilpailijalta alkaa varmaan entinen sähköntarjoaja paikkaamaan markkinarakoa huomatessaan asiakkaitten katoavan. Siirtoverkoillehan ei oikein voi mitään paitsi Kirkkonummen tyyppisten talojen varustelun kanssa lisäten sähköautot akustoksi voi heittää Carunat ym. runkoverkon monopolit helvettiin.
Olkiluoto kolmosen hinnalla n. 9 miljardia Suomen olisi saanut aika täyteen aurinko ja tuulisähköä. Lisäksi olisi satoja tuhansia työpaikkoja nuorille asentamaan koko suomi täyteen aurinkopaneeleja ja aurinkokeräimiä, joten eihän tuossa olisi kuin voittajia 99% maailman väestösta glopaalisti toteutettuna vain rikkaimman 1% itkun ja hammastenkiristyksen varjolla.
Hieman rajallisiksi menevät nuo sinun energiavaihtoehtosi. Aurinko ja tuulienergia on erittäin hyvä juttu, mutta ainakin toistaiseksi, ja oletettavasti varsin pitkään ei pelkästään niillä pärjätä. Jos ja kun fossiilisista pitää päästä eroon, on ydinvoima varsin mainio vaihtoehto. Fukushimassa ei varsinaiseen ydinvoimaonnettomuuteen ole kuollut kukaan, suurimmat tuhot aiheuttivat maanjäristys ja tsunami. Liian suurta säteilyaltistustakin on enää verrattaen pienellä alueella. Joten lisää vain ydinvoimaa korvaamaan hiilivoimalat. Mielellään heti.
"Suostuisitko itse asumaan ydinvoimalan naapurissa?" Kyllä, varsinkin jos naapurin omakotitalokyttääjän saa annettua vaihdossa.
Ennen tuota tarjousta oli roskien kierrätystapa käytännössä läjitys Ämmässuon kaatopaikalle. Ei lopulta kovin fiksun oloinen toimintatapa, kun samaan aikaan tuotiin maahan ulkomailta kiivihiltä energiantuotantoa varten.
Kuluttajaa on näemmä helppo kusettaa maksamaan tuulivoimana samasta kaapelista tulevan fossiilisen sähkön kanssa.
Olet oikeassa, Motivan tilastot ovat tosiaan vanhentuneet. Ihmettelen, että he eivät päivitä oleellista julkaisuaan. Näin ollen TM myös käyttää vanhoja arvoja. Keskimääräinen CO2-päästökerron on tänä päivänä 100 g/kWh tuntumassa.