Range Rover Evoque ja Land Rover Discovery Sport - lataushybrideihin tulee puolitoistalitraiset ja kolmipyttyiset bensamoottorit. Moottorista on saatu tehoja irti peräti 200 hevosvoimaa.
Painoa on saatu yhteensä 42 kg alemmaksi verrattuna nelisylinteriseen moottoriin.
https://teknikensvarld.se/evoque-och-discovery-sport-kommer-nu-som-laddhybrider/
Seatilta lataushybridi. 60 km range ja tehoja 204 hp. 13,1 kilowattitunnin akku.
Halvimmillaan hinta on runsaat 31.000 euroa ja ilmeisesti tähänkin hintaan saa paljon varusteita.
Jutussa ihmetyttää tuo latausaika, ei kai se voi olla 3 tuntia. 3 tuntia mainitaan kahteen kertaan.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/dbc784da-252d-4568-992f-d00b40d9c2e4
Kolmetuntia voi hyvinkin pitää paikkansa, varsinkin jos tuo ilmoitettu akun koko on bruttokapasiteetti (käytössä netto vois olla rapiat 11kWh riippuen miten akkukapasiteetin käyttö on ohjelmoitu). 1x16A latauksella 3.6kW tunnissa, jolloin kolmessa tunnissa saa sen ~10kWh vaikka jonkin verran häviöitä huomioitaisiinkin.
Akun latauksen molemmissa ääripäissä teho lienee paljon alhaisempi kuin tuo 7,2 tai jopa tuo 3,6 kW. Hintaisekseen ihan hyvä paketti. Kohtuullisen pitkä range ja kohtuullisen nopea latausteho.
Kyllä juurikin näin. Tässä astuukin kuviin akkuhallinta ja sen ohjelmointi. Näennäisesti auto voi näyttää että akkua ei ole jäljellä (nettokapasiteetti on loppu), mutta todellisuudessa bruttokapasiteetista varausta on vielä 15%, jolloin tuota hitaan latauksen vaihetta ei alussa juuri synny. Sama koskee myös toista ääripäätä. Tällä älykkäällä akunhallinnalla huolehditaan myös se että nettokapasiteetti pysyy samana mahdollisimman pitkään vaikka bruttokapasiteetti heikkenisikin vuosien kuluessa.
Kyllä sen täytyy nopeimmillaan lataantua reippaasti alle kolmessa tunnissa, koska latausteho on parhaimmillaan 7,2kW. Kolmessa tunnissa tulisi jo 21kWh ja risat. Auton mukana tulevassa tilapäislaturissa virta on rajoitettu ehkä 8A, niinkuin nyt näyttää olevan uusissa plugareissa, joten 3 tuntia ei edes riitä. Monilla ei ole mahdollista ottaa 7,2kW kotona, koska talon sulakkeet ei riitä, jos tuo 7.2kW otetaan yhdestä vaiheesta. Tavallisinta on kotilatausasemilla 1-vaihe ja 16A eli se 3,6kW ja silloin 3 tuntia on täpärällä, että riittääkö. Tekstissä sanotaan, että nopeimmillaan ja sen luulisi tarkoittavan 7,2kW latausta ja ei se voi kestää kolmea tuntia.
Tuon Seatin luulisi myyvän hyvin nyt, kun varmaan aika moni ostaa ladattavan hybridin, jos uuden auton ostaa tuossa hintaluokassa.
Lataushybridien mukanahan tulee se ns. tilapäinen latauslaite. Minun Volvossa siinä oli vielä valittavissa latausvirta 6, 8, 10 ja 13A. Auton laturi on 16A virralle eli 3,6kW teholle. Koska kotitalouspistorasiat ovat yleensä 10A sulakkeen takana ja koska huono kosketus pistorasian ja latauskaapelin pistotulpan välillä voi aiheuttaa valokaaren ja lämpenemistä, on tilapäislatauslaitteiden virta uusissa kaapeleissa kiinteä 8A. Ainakin uusissa Volvoissa ja esim. Kugassa mukana tuleva. Turvallisuussyistä.
Lehden artikkelin mukaan Seatin max latausteho on 7,2kW, joita latureita on olemassa 1-vaiheliitännällä, jolloin virta on 32A ja sitten voi olla 2-vaihelatureita, jolloin virta on 16A per vaihe. Kyse on siis autossa olevasta vaihtovirtalaturista. Tilapäinen latauslaitehan on periaatteessa vain kaapeli, jossa on virranrajoitin ja auton vaatima kommunikointi lataukselle.
Hyvin yleisesti kotitalouksien pääsulakkeet ovat 3x25A, jolloin ei voi sulakkeita suurentamatta ottaa yhdellä vaiheella enempää kuin 16A eli lataustehoa 16Ax230V eli 3.6kW.
Seatin 13.1kWh:n akusta käyttöenergian osuus on varmaankin n. 10.5kWh= 10500VAh.
Tilapäislaturin kanssa menee vähintään 10500Wh/(8x230VA)=5.7h
1x16 ampeerin latausvirralla vähintään puolet tuosta eli 2,85h = 2h 51min
2x16 tai 1x32 ampeerin virralla vähintään puolet edellisestä eli 1.42h = 1h 25min
Käytännössä ehkä menee himpun enemmän, koska laturi vähentää lataustehoa loppua kohti akun säästämiseksi.
Artikkelissa ehkä alleviivataan 3h aikaa, koska siihen valtaosalla kotilatausasemia pääsee. Mutta nopeimmillaan on mahdollista ladata 60km matka 1,5 tunnissa. Ei huono ladattavalle hybridille. Liikeneasemien latauspisteistä saa irti tuon 7.2kW lataustehon.
Pitää paikkaansa ja näihin päiviin saakka myös tuo jälkimmäinen max 16A per vaihe on ollut jonkinlainen "nyrkkisääntö". Nyt kuitenkin alkaa noissa kotilatausasemissa "wallbox" olla jo sen verran älykkyyttä että pystyvät tekemään älykästä virranhallintaa olettaen että pystyvät kommunikoimaan sähkömittarin tai sen yhteydessä olevan/asennetun virranmitttauslaitteiston kanssa (yleensä käyttävät joko rs485 tai modbus protokollaa). Esim. jos talossa on 3x25 pääsulake, niin virtamittaus antaa reaaliaikaista tietoa vaihekohtaisista arvoista latauswallboxille jolloin tämä pystyy latamaan autoa siten että tuo talokohtainen maksimi 3x25A ei ylity. Näin ollen vaihekohtaisesti voidaan saada hyvinkin erisuuruisia arvoja ja muutoksia lataustapahtuman aikana koska latausteho säätyy reaaliaikaisesti sen mukaan mitä sähkölaitteita talossa käytetään latauksen aikana (esim. sähkökiuas jne.). Lisäksi nämä "älykkäämmät" wallboxit pystyy ketjuttamaan, eli ne keskustelevat keskenään, jos niitä on useampia. Tämä mahdollistaa useamman ladattavan ajoneuvon kytkemisen lataukseen hyvinkin pienellä (esim. 3x25A) pääsulakekoolla. Toki lataus täydellä teholla ei onnistu, vaan mennään sen mukaan paljonko kiinteistön pääsulakekoko kestää/mikä on maksimi arvoksi asetettu.
Jos on riski, että taloudessa on/tulee olemaan useampikin ladattava ajoneuvo, niin tämä mahdollisuus kannattaa otttaa huomioon wallboxia hankkiessa. Ja toki nämä dynaamiset virranhallintaominaisuudet eivät ole niissä wallbox valmistajien kaikista halvimmissa malleissa, mutta esim. CTEK Chargestorm, Webaston E-Flux ja BMW Wallbox Plus/Connect malleista tämä löytyy (nämä ensin tulivat mieleen, varmasti muitakin on).
Googlasin eilen tuota Seat Leonin lataustehoa, ja kansainvälisillä sivustoilla puhutaan kyllä 3.6kW laturista (esim. insideev sivustolla). Seatin omilla sivuilla kerrotaan että tekniset tiedot julkaistaan myöhemmin. Kummallista että jos se on 7.2kW laturi, niin miksi puhutaan kolmen tunnin latausajasta, kun tuo reilun 10kWhn akusto täyttyisi 7.2kW latausteholla reilusti alle 2 tunnissa.
Iltalehden jutussa sanotaan 7.2kW, mutta voihan se olla virheellinen tieto. Uudessa Q7:ssakin esim. on 7.2kW lataus ja voi hyvin olla, että plugarienkin lataustehoja nostetaan uusissa malleissa. Ihmetyttää vähän, että miksi 7.2kW? Jos se tehdäänkin kahdella 3.6kW laturilla? Miksi ei ole suoraan 3-vaihelaturia, jolla saisi 11kW. Eihän kahtakaan vaihetta saa, ellei ole käytettävissä 3-vaiheliitäntää. Yhdellä vaiheella 7.2kW tehoon tarvitaan 32A, joka on jo ylisuuri ainakin suomalaisessa sähkömaailmassa. Voihan tietysti olla, että se on sellaisia maita varten ajateltu, joissa on matalampi jännite kuten jenkeissä 115V, jolloin 32A tuottaakin vain sen 3,6kW lataustehon, mutta meillä siihen voisi kytkeä 32A mutta suuremmalla jännitteellä ja saisi 7.2kW? Toisin sanoen laturi olisi mitoitettu 32A 230V, jotta se käy sekä Suomessa että jenkeissä, mutta jenkeissä latausteho jäisi 3,6kW, kun se Suomessa olisi 7.2kW. Ja Suomessa 16A virralla sama 3.6kW teho kuin jenkeissä 32A virralla. Autoa ei tarvitsisi tehtaalla varustaa eri laturilla eri maita varten?
Suomi (tai ylipäätänsä skandinaavia) on aika pieni markkina-alue. Muuallahan ei juurikaan 3-vaihe järjestelmiä kotikäyttöön edes saa. Käytännössä on joku järeä yksivaihesyöttö. Juuri juttelin UKssa asuvan kolleegani kanssa asiasta ja hänen asuinalueellaan ei kolmivaihesyöttöjä tarjota kotitalouksiin (ei ensin edes oikein ymmärtänyt mitä tuolla tarkoitan). Heille tarjotaan yksivaiheisena 60A, 80A, 100A, 120A jne.. Tällöin toimii hyvin esim . yksivaiheinen 7.2kW laturi autossa käytettäessä 32A yksivaihesyöttöä.
Miten Toyotan uusi kevythybridi CHR pitää hintansa, hyvin vai huonosti? Valitettavasti näiden yhdistelmänä, hyvin huonosti. Autollani on helmi-kesäkuun aikana ajettu ainoastaan 1600 km, koska valitettavasti sairastin keväällä kahteen kertaan sairauden, joka molemmilla kerroilla vaati sairaalahoitoa, näiden välissä lisäksi 30 päivän ajokiellon. 1600 km on vähemmän kuin liikkeen omissa esittelyautoissa on kilometrejä. Niiden autojen pyynnit ovat pari-kolmetuhatta alle uuden täysin varustein olevan. Olemme tekemässä ositusta ja perheen molemmille autoille haluttiin tietenkin löytää hinnat. Tammer-Auton arvio omasta autostani oli pöyristyttävä: 1600 km on tullut hinnan osalta maksamaan n. 10.000 euroa, eli yli 6 euroa jokaista kilometriä kohden! Häpeällistä toimintaa, auto myydään "hyvin hintansa pitävänä". No ei se sitä kyllä ole. Tiedänpähän, että voin luopua myös citymaasturini osalta ajatuksen uuden RAV 4 -lataushybridiin vaihtamisesta. Tai Lexuksen crossoverista.
Kysy ihmeessä myös muilta käytettyjä autoja myyviltä tarjouksia. Tai yritä itse myydä netissä pienemmällä tappiolla.
Liikeen ulosmyyntihinta myynti-ilmoituksessa lienee Hyvin arvonsa säilyttävä, ja siitä sitten tinkivaraa jonkin verran.
Mistä olet tuollaisen löytänyt?
Tuo on tietysti sen luokan virhe, että lukijalle tulee suoraan mieleen, että kirjoittaja on ollut myymässä ihan muun merkkistä autoa, samoin kuin se, että nimi on kirjoitettu väärin. Mutta uskon, että korona-aikana käytettyjen hinnoissa voi olla normaalia suurempaa heiluntaa.
Kyseinen liike kannattaa ohittaa muutoinkin, tunnin ajomatkan sisään löytyy useampia Toyota-liikkeitä, joista jokainen tulee tekemään paremman tarjouksen. Voit aloittaa vaikkapa postittamalla liikkeisiin spostilla tarjouspyynnöt esikarsintaa varten.
Toyotalla ei ole kevythybridiä,pitäisi sen verran tietää omasta autostaan