@tracktest kirjoitti:
Tässä muutama esimerkki luvattu kulutus vs todellinen kulutus!
Iltalehden kaksi koeajoa. Volvo XC40 PHEV, joka pääsi parilla kolmella litralla ensimmäiset 50 kilometriä, mutta kun akku tyhjeni, niin kulutus singahti 7 litraan. Virallinen kulutus on 2,3 - 2,4 litraa sadalla.
Skoda Superb PHEVissä kulutus nousi 6,6 litraan. Virallinen kulutus on 1,3 - 1,4 litraa sadalla.
Ostajia kannustetaan pienellä autoverolla, jotta nämä ostaisivat vähäpäästöisiä lataushybridejä. Todellisuudessa lataushybridi kuluttaa parin litran sijasta 6 - 7 litraa, näin siis päästölukema voi olla ilmoitetun 30 g/km sijasta vaikkapa 150 g/km. Veroetu on suurin syy siihen, miksi iso katumaasturi ostetaan lataushybridinä.
Niin. Nuo eivät toki pääse ilmoitettuun normikulutukseen, mutta nyt väität että "todellinen kulutus" on 6-7 litraa. Eihän ole. Se on toteutunut kulutus sen jälkeen kun akku on tyhjentynyt. Keskimääräisillä ajosuoritteilla eli 50 kilometrillä päivässä tuo ladattu sähkö tuo merkittävän eron.
"Todellinen" kulutus on kuskista / käyttötarpeesta kiinni, mutta useimmille "todellinen" ei ole normin mukainen pari litraa, mutta ei se myöskään ole se ilman ulkopuolista virtaa ajettu tulos.
Joku pääsee lähes nollakulutuksella, minä säästän 30-40%, jonkun toisen tulos voi olla lähes sama kuin pelkällä polttomoottorilla varustetun auton kanssa.
Harvassa ovat ne urpot jotka eivät autojaan lataa. Minäkin autoetuautoilijana lataan ihan omaan piikkiini, vaikka bensa on "ilmaista".
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Totta että joissain medioissa puhutaan "luvatusta kulutuksesta" tai "virallisesta kulutuksesta" vaikka oikeasti tarkoitetaan WLTP normin mukaista kulutusta. Tästä ei ihmisiä ole informoitu tarpeeksi, eikä myöskään siitä että jos päivittäin täytyy ajaa Hangosta Ivaloon peräkärry perässä, niin silloin lataushybridi ei ole oikea valinta.
Ei kai kukaan oikeasti usko, että yli 2t malmikasa liikkuu sähkön loputtuakin reilun litran kulutuksella - tai mistäpä minä tiedän, voihan joku reaalimaailmasta vieraantunut, tekniikasta mitään ymmärtämätön näin luullakin.
Totta sekin, että sähkön loputtua polttoaineen kulutus nousee melkein samalle tasolle mitä vastaavan kokoisella pelkällä polttomoottorilla oleva ajoneuvo kuluttaa, mutta tuon polttomoottorin käynnistystä edeltävänä sähköajon aikana ei käytönaikaisia päästöjä synny ollenkaan. Jos plugaria lataa säännöllisesti, niin parhaimmassa tapauksessa tuo "päästötön" ajo tapahtuu joka kerta kun autolla lähdetään liikkeelle, edellyttäen että ajoakustossa on virtaa. En omista katumaasturia, enkä aio sellaista koskaan edes hankkia, ei ole mun juttu, mutta olettaisin etteivät kaikki plugarikatumaasturin omistajatkaan aja joka kerta vähintään sitä 100km kun käynnistävät auton (jolloin siis saataisiin jonkinlainen vertailukelpoinen kulutuslukema paljonko sitä polttoainetta nyt tällä kertaa meni 100km matkalla). Päähuomio pitäisi kiinnittää keskikulutukseen pitemmällä aikavälillä/matkalla eikä takertua siihen hetkelliseen kulutukseen.
Onhan näitä useita tapauksia jossa asiakas on mennyt kaupan jälkeen takaisin myyjäliikkeeseen ja todennut hybridiauto ei vastaa odotuksia autosta on annettu liian myönteinen kuva. Kallis hybridiauto ei toiminut sähköllä edes pikkupakkasella (-10).
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Jos plugaria lataa säännöllisesti, niin parhaimmassa tapauksessa tuo "päästötön" ajo tapahtuu joka kerta kun autolla lähdetään liikkeelle, edellyttäen että ajoakustossa on virtaa.
Ja edellyttäen ko. ajoneuvolle sopivaa säätä. Nyt TM:n panos noiden ulkopuolisten tekijöiden vaikutusten selvittämiseen ja käyttäjän mahdollisuuksiin kompensoida niitä jäi 0-tasolle.
@Antti239 kirjoitti:
Miksei talviautovertailussa ilmoitettu autojen kulutusta. Hybriditekniikkahan kehitettiin kulutuksen pienentämiseksi.
”. Epätarkkakin mittaus on mittaus, ja virhemarginaali voidaan hyvin antaa tiedoksi. Miksi ei kerrota mitään? Laajassa talvitestissä ei ollut sanaakaan eikä numeroakaan hybridien polttoaineen kulutuksesta, eli päästöistä! Aiemmissa testeissä on kerrottu jopa eri päästökomponenttien arvot.
Ei minuakaan kiinnosta labra-analyysi minkä hajuista, kokoista, näköistä tai makuista hiukkasta putkesta tulee minuutti viisitoista sekuntia kylmäkäynnistyksen jälkeen.
Talvitestissä autoilla kuitenkin vissiin ajettiin jommonenkin määrä kilometrejä, ihan tankkauksista laskemalla olisi selvinnyt minkä verran nestemäistä polttoainetta per 100km kului.
Tämän julkistaminen olisi jo tuonut julki edes jotain.
Ajo kaikilla mahdollismman paljon sähkö-ja hybridi moodissa. Enempi bensaa kuluttaneet kaiketi toimivat pakkasessa huonommin sähköllä.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Jos plugaria lataa säännöllisesti, niin parhaimmassa tapauksessa tuo "päästötön" ajo tapahtuu joka kerta kun autolla lähdetään liikkeelle, edellyttäen että ajoakustossa on virtaa.
Ja edellyttäen ko. ajoneuvolle sopivaa säätä. Nyt TM:n panos noiden ulkopuolisten tekijöiden vaikutusten selvittämiseen ja käyttäjän mahdollisuuksiin kompensoida niitä jäi 0-tasolle.
Täysin totta. Sen vuoksi kirjoitinkin että "parhaimmassa tapauksessa". Tuo siis edellyttää, että sellaisissa tapauksissa kun lämpötilan puolesta sähköinen toimintavalmius ei ole mahdollista heti liikkeelle lähdettäessä, auto säilytetään olosuhteissa jotka mahdollistavat sen. Parkkitalo esim. asuntoyhtiön kellarissa/lämmin autotalli tai muu paikka, jossa lämpötila pysyttelee nollan tuntumassa tai enintään muutaman asteen pakkasella.
""Sulla on mun luonto", sanottiin jo Pulttiboisissa aikoinaan.""
Tuli vaan mieleen että polttiskatumaasturista saattaa kytkin ja vauhtipyörä hajota jos sillä autolla huudattaa hangessa jumissa. Nykyäänhän on kaiken maailman nestekytkimiä joiden kanssa pitää olla varovainen. En sitten tiedä mikä sähköautossa hajoaa jos on hangessa kiinni ja osat kuumenee.
@▫️ kirjoitti:
"Sivistys kulkee sähköautossa! Tämän näkee siitä, että ei tarvitse polttiskuskin tavoin ajaa lumilinnalla.
Minä en olisi kehdannut postata ihmisten näkyville tuota Foresterin poistumista. Eipä tosin olisi mitään postattavaakaan, koska en kykene liikuttamaan autoani lumikinos katolla. En tosin olisi myöskään saanut vajaavetoistani pihasta liikkeelle kauhomatta alkuun puhdasta kiitorataa."
En tullut ajatelleeksi että lumilinna auton katolla pahoittaa mielen noin pahasti.
Olet aivan oikeassa, koska mielen pahoittamisesta ei olekaan kyse, enkä tunne myötähäpeää.
Subarukuski siis koheltaa aivan omaan piikkiinsä. Toivokaamme yhdessä, että auton katoilta lentävät lumilaatat osuvat sinun perheeseesi eikä minun, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
@▫️ kirjoitti:
Tuli vaan mieleen että polttiskatumaasturista saattaa kytkin ja vauhtipyörä hajota jos sillä autolla huudattaa hangessa jumissa. Nykyäänhän on kaiken maailman nestekytkimiä joiden kanssa pitää olla varovainen. En sitten tiedä mikä sähköautossa hajoaa jos on hangessa kiinni ja osat kuumenee.
Millä tavoin tämä liittyy videolla nähtyyn polttiskatumaasturiin? Manuaalivaihteisen Subarun neliveto on ainakin vielä videolla esiintyvässä korimallissa mekaaninen neliveto, jota saa kuopia kinoksessa niin paljon kuin sielu sietää kuumentamatta olemattomia nestekytkimiä.
Siksi toisekseen, nestekytkimien ja sähköiseen tasauslukitukseen käytettävien jarrujen ylikuumentuessa fiksu toteutus ilmoittaa asiasta kuljettajalle ja kertoo miksi auto muuttui vajaavetoiseksi. Jos kytkeytyvällä nelivedolla jarruilla voimaa tasaten oli vaikeuksia liikkua, nelivedon irrottamisen ja jarrujen lepuutuksen ajan on aivan sama odotella rauhassa, koska ei se ilman näitä avustimia enää mihinkään liikahda, jos nelivedollakin oli jo vaikeuksia.
Miksi sähköauton neliveto olisi hauraampi kuormitettuna kuin etuvetoiseen kyhätty valeneliveto?
"Millä tavoin tämä liittyy videolla nähtyyn polttiskatumaasturiin? Manuaalivaihteisen Subarun neliveto on ainakin vielä videolla esiintyvässä korimallissa mekaaninen neliveto, jota saa kuopia kinoksessa niin paljon kuin sielu sietää kuumentamatta olemattomia nestekytkimiä."
Näin sen pitäisikin olla, pitäisi voida kuopia niin kuin sielu sietää. Kuten totesin, niin kaikkien "nestekytkinten" kanssa pitää olla ajossa kuulemma tosi varovainen. Itsellä oli muuten Subaru Forester bensa vuosimallia noin 2008, ja se oli automaatti.
Toisen kappaleen osalta olen samaa mieltä.
"Miksi sähköauton neliveto olisi hauraampi kuormitettuna kuin etuvetoiseen kyhätty valeneliveto?"
Ei varmaankaan ole mitenkään hauraampi.
Etenemisongelmat ratkeaisi kai lumiketjuilla. Nythän ei ole puhuttu lainkaan renkaan pidosta.
@tracktest kirjoitti:
Tässä muutama esimerkki luvattu kulutus vs todellinen kulutus!
Iltalehden kaksi koeajoa. Volvo XC40 PHEV, joka pääsi parilla kolmella litralla ensimmäiset 50 kilometriä, mutta kun akku tyhjeni, niin kulutus singahti 7 litraan. Virallinen kulutus on 2,3 - 2,4 litraa sadalla.
Skoda Superb PHEVissä kulutus nousi 6,6 litraan. Virallinen kulutus on 1,3 - 1,4 litraa sadalla.
Ostajia kannustetaan pienellä autoverolla, jotta nämä ostaisivat vähäpäästöisiä lataushybridejä. Todellisuudessa lataushybridi kuluttaa parin litran sijasta 6 - 7 litraa, näin siis päästölukema voi olla ilmoitetun 30 g/km sijasta vaikkapa 150 g/km. Veroetu on suurin syy siihen, miksi iso katumaasturi ostetaan lataushybridinä.
Epäselväksi jäi suuren lataushybridien talvitestin anti. Ei selvinnyt esimerkiksi autojenkulutus, jonka nyt sentään luulisi olevan merkityksellinen tekijä näissä tekniikoissa. Se sentään selvisi, että ei näitä autoja ole tarkoitettu Suomen talveen. Ja voittajaksi selvisi auto jonka latausluukku ei pysy kiinni. Olisi luullut tuonkin vian kirjautuneen huonoa-listaan.
Haluaisin lisätä vielä sen tosiasian, että käytetyn sähkön kehityksestä koituu noin 100 g/kWh tuntia CO2 - päästöjä (TM:n mukaan 141 g/kWh, jossa lienee häviöitä huomioitu?). Ei auta, että sähköautoilija ostaa sähkönsä uusiutuvana sähkönä. Sähkö tulee yleisestä verkosta, jonka päästöt ovat kaikkien tiedossa. CO2 - päästöt ovat maailman laajuinen asia, ei vain lähipäästökysymys. Siksi ladattavan hybridin käyttäjän tulee kiltisti lisätä ainakin 0,5 l/100 km kulutuslukemiinsa, riippuen sähköajonsa määrästä, jos aikoo verrata niitä polttomoottoriautoilijoiden arvoihin. Joku sanoo ehkä, että tämä on saivartelua, mutta jos puhutaan 2 litraa/100 km arvoista, on 0,5 l/100 km lisäys valtava lisäys suhteellisesti. Toivoisin, että TM ottaisi tämän asian esille tulevissa keskusteluissaan, ja tarkentaisi (tai oikaisisi) asiaa.
@Panu10 kirjoitti:
Haluaisin lisätä vielä sen tosiasian, että käytetyn sähkön kehityksestä koituu noin 100 g/kWh tuntia CO2 - päästöjä (TM:n mukaan 141 g/kWh, jossa lienee häviöitä huomioitu?). Ei auta, että sähköautoilija ostaa sähkönsä uusiutuvana sähkönä. Sähkö tulee yleisestä verkosta, jonka päästöt ovat kaikkien tiedossa. CO2 - päästöt ovat maailman laajuinen asia, ei vain lähipäästökysymys. Siksi ladattavan hybridin käyttäjän tulee kiltisti lisätä ainakin 0,5 l/100 km kulutuslukemiinsa, riippuen sähköajonsa määrästä, jos aikoo verrata niitä polttomoottoriautoilijoiden arvoihin. Joku sanoo ehkä, että tämä on saivartelua, mutta jos puhutaan 2 litraa/100 km arvoista, on 0,5 l/100 km lisäys valtava lisäys suhteellisesti. Toivoisin, että TM ottaisi tämän asian esille tulevissa keskusteluissaan, ja tarkentaisi (tai oikaisisi) asiaa.
TM käyttää vanhentuneita ja aika erikoisesti laskettuja arvoja. Energiateollisuuden mukaan tuosta 100 g/kWh tasosta on tultu alas jo kahden vuoden ajan ja viime vuonna arvo oli 62 g/kWh. Perusperiaate näiden laskentojen takana on, että hiilen vapauttaja ottaa päästöt kontolleen. Hanasaaren hiilipäästöt menevät silloin Helenin piikkiin ja autoilija ei enää toiseen kertan ota itselleen noita päästöjä. Jos aletaan puhumaan auton energian päästöistä laajemmin, niin silloin bensalle pitää laskea joku suurinpirtein neljäsosa lisää tuotannon päästöjä.
Tässä todellisia käyttökokemuksia kulutuksesta:
Hankin kolme vuotta sitten lataushybridin ympäristösyistä (MB C-sarja). Entinen oli Bemarin 500-sarjan diesel. Todellinen kaiken ajon (noin 90 000 km / 3 vuotta) keskikulutus kolmen vuoden aikana on noin 5,5 litraa satasella bensiiniä eli noin 10 % pienempi kuin luokkaa suuremmalla 7 vuotta vanhalla dieselillä (oli noin 6 litraa satasella). Talviajon keskikulutus on noin 7 litraa satasella, pelkällä ladatulla sähköllä pääsee alle nollan lämpötilassa noin 5 km, kesällä 15 km (luvattu 24 km).
Pitkässä yli 1000 km maantieajossa hybridi kuluttaa noin 0,5 litraa sataselle enemmän bensiiniä kuin vastaavan kokoinen bensiiniauto vaikka muutaman kerran lataa välissä.
Omakotitalon sähkön kulutus on lisääntynyt noin 50 %.
Lisäksi enemmän teknisiä ongelmia ja korjaamopäiviä kuin millään aikaisemmalla autolla.
Leasingsopimus loppuu ja palaan ympäristösyistä takaisin dieseliin vaikka se verotuksen takia on todennäköisesti minulle kalliimpaa. Nykydieselillä pitäisi päästä jo alle 5,5 litran ja lisäksi säästän sähköt.
@Lukija63115 kirjoitti:
Tässä todellisia käyttökokemuksia kulutuksesta:
Hankin kolme vuotta sitten lataushybridin ympäristösyistä (MB C-sarja). Entinen oli Bemarin 500-sarjan diesel. Todellinen kaiken ajon (noin 90 000 km / 3 vuotta) keskikulutus kolmen vuoden aikana on noin 5,5 litraa satasella bensiiniä eli noin 10 % pienempi kuin luokkaa suuremmalla 7 vuotta vanhalla dieselillä (oli noin 6 litraa satasella). Talviajon keskikulutus on noin 7 litraa satasella, pelkällä ladatulla sähköllä pääsee alle nollan lämpötilassa noin 5 km, kesällä 15 km (luvattu 24 km).
Pitkässä yli 1000 km maantieajossa hybridi kuluttaa noin 0,5 litraa sataselle enemmän bensiiniä kuin vastaavan kokoinen bensiiniauto vaikka muutaman kerran lataa välissä.
Omakotitalon sähkön kulutus on lisääntynyt noin 50 %.
Lisäksi enemmän teknisiä ongelmia ja korjaamopäiviä kuin millään aikaisemmalla autolla.
Leasingsopimus loppuu ja palaan ympäristösyistä takaisin dieseliin vaikka se verotuksen takia on todennäköisesti minulle kalliimpaa. Nykydieselillä pitäisi päästä jo alle 5,5 litran ja lisäksi säästän sähköt.
Sopiiko kysyä, että paljonko tuo pitkän matkan maantiekulutus on sinulla ollut? Yksi vaihtoehtohan voisi olla vain taloudellisempi hybridi. Tuo Mersusi omaa taloudellisuutta ajatellen selvästi ylisuuren/-tehokkaan polttomoottorin ja pienen akun. Uskon, että nykyinen malli tai joku toinen taloudellisempi ladattava hybdidi menisi tuntuvasti vähemmällä bensalla käytössäsi.
@Lukija63115 kirjoitti:
Tässä todellisia käyttökokemuksia kulutuksesta:
Hankin kolme vuotta sitten lataushybridin ympäristösyistä (MB C-sarja). Entinen oli Bemarin 500-sarjan diesel. Todellinen kaiken ajon (noin 90 000 km / 3 vuotta) keskikulutus kolmen vuoden aikana on noin 5,5 litraa satasella bensiiniä eli noin 10 % pienempi kuin luokkaa suuremmalla 7 vuotta vanhalla dieselillä (oli noin 6 litraa satasella). Talviajon keskikulutus on noin 7 litraa satasella, pelkällä ladatulla sähköllä pääsee alle nollan lämpötilassa noin 5 km, kesällä 15 km (luvattu 24 km).
Pitkässä yli 1000 km maantieajossa hybridi kuluttaa noin 0,5 litraa sataselle enemmän bensiiniä kuin vastaavan kokoinen bensiiniauto vaikka muutaman kerran lataa välissä.
Omakotitalon sähkön kulutus on lisääntynyt noin 50 %.
Lisäksi enemmän teknisiä ongelmia ja korjaamopäiviä kuin millään aikaisemmalla autolla.
Leasingsopimus loppuu ja palaan ympäristösyistä takaisin dieseliin vaikka se verotuksen takia on todennäköisesti minulle kalliimpaa. Nykydieselillä pitäisi päästä jo alle 5,5 litran ja lisäksi säästän sähköt.
Sopiiko kysyä, että paljonko tuo pitkän matkan maantiekulutus on sinulla ollut? Yksi vaihtoehtohan voisi olla vain taloudellisempi hybridi. Tuo Mersusi omaa taloudellisuutta ajatellen selvästi ylisuuren/-tehokkaan polttomoottorin ja pienen akun. Uskon, että nykyinen malli tai joku toinen taloudellisempi ladattava hybdidi menisi tuntuvasti vähemmällä bensalla käytössäsi.
Maantiekulutus bensa Avensis 5,6 ja MB 6,1 litraa satasella - sama matka ja sama kuski
Niin. Nuo eivät toki pääse ilmoitettuun normikulutukseen, mutta nyt väität että "todellinen kulutus" on 6-7 litraa. Eihän ole. Se on toteutunut kulutus sen jälkeen kun akku on tyhjentynyt. Keskimääräisillä ajosuoritteilla eli 50 kilometrillä päivässä tuo ladattu sähkö tuo merkittävän eron.
"Todellinen" kulutus on kuskista / käyttötarpeesta kiinni, mutta useimmille "todellinen" ei ole normin mukainen pari litraa, mutta ei se myöskään ole se ilman ulkopuolista virtaa ajettu tulos.
Joku pääsee lähes nollakulutuksella, minä säästän 30-40%, jonkun toisen tulos voi olla lähes sama kuin pelkällä polttomoottorilla varustetun auton kanssa.
Harvassa ovat ne urpot jotka eivät autojaan lataa. Minäkin autoetuautoilijana lataan ihan omaan piikkiini, vaikka bensa on "ilmaista".
Onhan näitä useita tapauksia jossa asiakas on mennyt kaupan jälkeen takaisin myyjäliikkeeseen ja todennut hybridiauto ei vastaa odotuksia autosta on annettu liian myönteinen kuva. Kallis hybridiauto ei toiminut sähköllä edes pikkupakkasella (-10).
Ja edellyttäen ko. ajoneuvolle sopivaa säätä. Nyt TM:n panos noiden ulkopuolisten tekijöiden vaikutusten selvittämiseen ja käyttäjän mahdollisuuksiin kompensoida niitä jäi 0-tasolle.
Ei minuakaan kiinnosta labra-analyysi minkä hajuista, kokoista, näköistä tai makuista hiukkasta putkesta tulee minuutti viisitoista sekuntia kylmäkäynnistyksen jälkeen.
Talvitestissä autoilla kuitenkin vissiin ajettiin jommonenkin määrä kilometrejä, ihan tankkauksista laskemalla olisi selvinnyt minkä verran nestemäistä polttoainetta per 100km kului.
Tämän julkistaminen olisi jo tuonut julki edes jotain.
Ajo kaikilla mahdollismman paljon sähkö-ja hybridi moodissa. Enempi bensaa kuluttaneet kaiketi toimivat pakkasessa huonommin sähköllä.
Olisiko ollut liian epätieteellistä?
Täysin totta. Sen vuoksi kirjoitinkin että "parhaimmassa tapauksessa". Tuo siis edellyttää, että sellaisissa tapauksissa kun lämpötilan puolesta sähköinen toimintavalmius ei ole mahdollista heti liikkeelle lähdettäessä, auto säilytetään olosuhteissa jotka mahdollistavat sen. Parkkitalo esim. asuntoyhtiön kellarissa/lämmin autotalli tai muu paikka, jossa lämpötila pysyttelee nollan tuntumassa tai enintään muutaman asteen pakkasella.
""Sulla on mun luonto", sanottiin jo Pulttiboisissa aikoinaan.""
Tuli vaan mieleen että polttiskatumaasturista saattaa kytkin ja vauhtipyörä hajota jos sillä autolla huudattaa hangessa jumissa. Nykyäänhän on kaiken maailman nestekytkimiä joiden kanssa pitää olla varovainen. En sitten tiedä mikä sähköautossa hajoaa jos on hangessa kiinni ja osat kuumenee.
Olet aivan oikeassa, koska mielen pahoittamisesta ei olekaan kyse, enkä tunne myötähäpeää.
Subarukuski siis koheltaa aivan omaan piikkiinsä. Toivokaamme yhdessä, että auton katoilta lentävät lumilaatat osuvat sinun perheeseesi eikä minun, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
Millä tavoin tämä liittyy videolla nähtyyn polttiskatumaasturiin? Manuaalivaihteisen Subarun neliveto on ainakin vielä videolla esiintyvässä korimallissa mekaaninen neliveto, jota saa kuopia kinoksessa niin paljon kuin sielu sietää kuumentamatta olemattomia nestekytkimiä.
Siksi toisekseen, nestekytkimien ja sähköiseen tasauslukitukseen käytettävien jarrujen ylikuumentuessa fiksu toteutus ilmoittaa asiasta kuljettajalle ja kertoo miksi auto muuttui vajaavetoiseksi. Jos kytkeytyvällä nelivedolla jarruilla voimaa tasaten oli vaikeuksia liikkua, nelivedon irrottamisen ja jarrujen lepuutuksen ajan on aivan sama odotella rauhassa, koska ei se ilman näitä avustimia enää mihinkään liikahda, jos nelivedollakin oli jo vaikeuksia.
Miksi sähköauton neliveto olisi hauraampi kuormitettuna kuin etuvetoiseen kyhätty valeneliveto?
Näin sen pitäisikin olla, pitäisi voida kuopia niin kuin sielu sietää. Kuten totesin, niin kaikkien "nestekytkinten" kanssa pitää olla ajossa kuulemma tosi varovainen. Itsellä oli muuten Subaru Forester bensa vuosimallia noin 2008, ja se oli automaatti.
Toisen kappaleen osalta olen samaa mieltä.
"Miksi sähköauton neliveto olisi hauraampi kuormitettuna kuin etuvetoiseen kyhätty valeneliveto?"
Ei varmaankaan ole mitenkään hauraampi.
Etenemisongelmat ratkeaisi kai lumiketjuilla. Nythän ei ole puhuttu lainkaan renkaan pidosta.
Epäselväksi jäi suuren lataushybridien talvitestin anti. Ei selvinnyt esimerkiksi autojenkulutus, jonka nyt sentään luulisi olevan merkityksellinen tekijä näissä tekniikoissa. Se sentään selvisi, että ei näitä autoja ole tarkoitettu Suomen talveen. Ja voittajaksi selvisi auto jonka latausluukku ei pysy kiinni. Olisi luullut tuonkin vian kirjautuneen huonoa-listaan.
Haluaisin lisätä vielä sen tosiasian, että käytetyn sähkön kehityksestä koituu noin 100 g/kWh tuntia CO2 - päästöjä (TM:n mukaan 141 g/kWh, jossa lienee häviöitä huomioitu?). Ei auta, että sähköautoilija ostaa sähkönsä uusiutuvana sähkönä. Sähkö tulee yleisestä verkosta, jonka päästöt ovat kaikkien tiedossa. CO2 - päästöt ovat maailman laajuinen asia, ei vain lähipäästökysymys. Siksi ladattavan hybridin käyttäjän tulee kiltisti lisätä ainakin 0,5 l/100 km kulutuslukemiinsa, riippuen sähköajonsa määrästä, jos aikoo verrata niitä polttomoottoriautoilijoiden arvoihin. Joku sanoo ehkä, että tämä on saivartelua, mutta jos puhutaan 2 litraa/100 km arvoista, on 0,5 l/100 km lisäys valtava lisäys suhteellisesti. Toivoisin, että TM ottaisi tämän asian esille tulevissa keskusteluissaan, ja tarkentaisi (tai oikaisisi) asiaa.
TM käyttää vanhentuneita ja aika erikoisesti laskettuja arvoja. Energiateollisuuden mukaan tuosta 100 g/kWh tasosta on tultu alas jo kahden vuoden ajan ja viime vuonna arvo oli 62 g/kWh. Perusperiaate näiden laskentojen takana on, että hiilen vapauttaja ottaa päästöt kontolleen. Hanasaaren hiilipäästöt menevät silloin Helenin piikkiin ja autoilija ei enää toiseen kertan ota itselleen noita päästöjä. Jos aletaan puhumaan auton energian päästöistä laajemmin, niin silloin bensalle pitää laskea joku suurinpirtein neljäsosa lisää tuotannon päästöjä.
Tässä todellisia käyttökokemuksia kulutuksesta:
Hankin kolme vuotta sitten lataushybridin ympäristösyistä (MB C-sarja). Entinen oli Bemarin 500-sarjan diesel. Todellinen kaiken ajon (noin 90 000 km / 3 vuotta) keskikulutus kolmen vuoden aikana on noin 5,5 litraa satasella bensiiniä eli noin 10 % pienempi kuin luokkaa suuremmalla 7 vuotta vanhalla dieselillä (oli noin 6 litraa satasella). Talviajon keskikulutus on noin 7 litraa satasella, pelkällä ladatulla sähköllä pääsee alle nollan lämpötilassa noin 5 km, kesällä 15 km (luvattu 24 km).
Pitkässä yli 1000 km maantieajossa hybridi kuluttaa noin 0,5 litraa sataselle enemmän bensiiniä kuin vastaavan kokoinen bensiiniauto vaikka muutaman kerran lataa välissä.
Omakotitalon sähkön kulutus on lisääntynyt noin 50 %.
Lisäksi enemmän teknisiä ongelmia ja korjaamopäiviä kuin millään aikaisemmalla autolla.
Leasingsopimus loppuu ja palaan ympäristösyistä takaisin dieseliin vaikka se verotuksen takia on todennäköisesti minulle kalliimpaa. Nykydieselillä pitäisi päästä jo alle 5,5 litran ja lisäksi säästän sähköt.
Sopiiko kysyä, että paljonko tuo pitkän matkan maantiekulutus on sinulla ollut? Yksi vaihtoehtohan voisi olla vain taloudellisempi hybridi. Tuo Mersusi omaa taloudellisuutta ajatellen selvästi ylisuuren/-tehokkaan polttomoottorin ja pienen akun. Uskon, että nykyinen malli tai joku toinen taloudellisempi ladattava hybdidi menisi tuntuvasti vähemmällä bensalla käytössäsi.
Maantiekulutus bensa Avensis 5,6 ja MB 6,1 litraa satasella - sama matka ja sama kuski