"Ruotsalaisvertailussa ei painotuksia
Teknikens Värld taas ei painota testin eri osa-alueita, vaan laskee niistä saadut pisteet suoraviivaisesti yhteen. Osioissa on jonkin verran eroa verrattuna TM:n vertailuun, mutta ruotsalaislehdenkin vertailussa Nokian Hakkapeliitta 10 oli paras jäällä ja lumella keräten niistä huippupisteet. Lehti pitääkin Hakkapeliittaa parhaana valintana vaativimpiin talviolosuhteisiin.
Pelkkiin loppusijoituksiin ei kannata tuijottaa, vaan lehti neuvoo renkaiden ostajaa ”tekemään läksynsä”, eli tutkimaan testin eri osioista saadut pisteet, ja valitsemaan renkaansa sen mukaan.
Teknikens Världin vertailussa parhaat kitkarenkaat peittosivat nastat esimerkiksi ajamisen vakaudessa, renkaan äänettömyydessä ja polttoainetaloudessa. Näistä kerättyjen muhkeiden pistesaaliiden lisäksi kärkikitkojen suoritukset olivat tasaisen varmoja lumella. Jäällä parhaatkaan kitkarenkaat eivät kuitenkaan yltäneet täysiin pisteisiin.
Märällä tai kuivalla tiellä vertailun voittaneet kitkarenkaat eivät yllättäen olleet kovin paljon parhaita nastarenkaita parempia."
Toisin sanoen ei ole vertailukelpoinen pisteytys TM:n testiin.
@Peterstar kirjoitti:
Toisin sanoen ei ole vertailukelpoinen pisteytys TM:n testiin.
Pitäisikö ollakaan? Ei minusta tarvitse - joka testaajalla on tietenkin omanlaisensa painotukset.
Nimenomaan tässä vertailussa ei ollut mitään painotuksia, vaan kaikki osa-alueet olivat tasavertaisia. Talvirenkaan tärkein ominaisuus on kuitenkin pito äärimmäisissä olosuhteissa, sen takia ne alle asennetaan, ei huvin vuoksi.
@Peterstar kirjoitti:
Toisin sanoen ei ole vertailukelpoinen pisteytys TM:n testiin.
Pitäisikö ollakaan? Ei minusta tarvitse - joka testaajalla on tietenkin omanlaisensa painotukset.
Nimenomaan tässä vertailussa ei ollut mitään painotuksia, vaan kaikki osa-alueet olivat tasavertaisia. Talvirenkaan tärkein ominaisuus on kuitenkin pito äärimmäisissä olosuhteissa, sen takia ne alle asennetaan, ei huvin vuoksi.
Ei niitä äärimmäisiä olosuhteita ole joka puolella. Sellaisia että kuljettaja ei pysy pystyssä kun astuu ulos autostaan.
Minulla on ollut nastattomat talvirenkaat (Michelin, Goodyear, Continental, Nokian), ja olen ollut niihin tyytyväinen.
Sitä ennen oli nastarenkaita, koska tiedotteissa kehotettiin kulkemaan (nastattomilla) busseilla silloin kun sataa lunta ellei alla ole nastoja (vaikkapa niitä halpoja kiinalaisia). Eihän kitkarenkaita voinut mies vaimoaan pakottaa käyttämään! No, onneksi vaimolla oli taas yksi raivokohtaus jonka jälkeen ajattelin että "ihan sama vaikka ajaisi metsään". Eipä ole ajanut kukaan metsään, eikä edes kolhinut ketään parkkipaikalla - ei kesällä, eikä talvella.
Itse tykkäsin kovasti Teknikens Värld -lehden näkemyksestä talviautoiluun. Jo vuosia sitten.
Minä valitsen renkaat sen perustella, miten ne on pisteytetty, niissä ääriolosuhteissa mihin ne on suunniteltu. Talvirenkaaseen pitää löytyä luotto liukkaaksi kiillottuneessa kaarteessa ja risteyksissä, kesärenkaaseen pitää löytyä luotto sadekelillä.
Talvirenkaan valintaan vaikuttaa myös se missä päässä Suomea asustaa, vaihteleviin ajo-olosuhteisiin sopii parhaiten nastarengas. Talvirenkaalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, kuten kesärenkaalta kesällä. Äääriolosuhteissa paras henkivakuutus on hyvät renkaat ja vaativiin olosuhteisiin sovitettu nopeus. Onnettomuustutkijat katsovat ensimmäiseksi auton renkaat missä kunnossa ne ovat. Juuri näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen ensimmäisiä talvikelejä, nehän ovat jo nyt Pohjois-Lapissa täyttä totta. Toivottavasti Etelä-Suomen kohdalla ei lue talven ensiliukkaus yllätti taas kerran autoilijat. Nyt elämme aikaa jolloin illan vesisade on aamulla jäätynyt tienpintaan ja keli on sen mukaisesti erittäin vaikea ja vaarallinen.
@tracktest kirjoitti:
Talvirenkaan valintaan vaikuttaa myös se missä päässä Suomea asustaa, vaihteleviin ajo-olosuhteisiin sopii parhaiten nastarengas. Talvirenkaalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, kuten kesärenkaalta kesällä. Äääriolosuhteissa paras henkivakuutus on hyvät renkaat ja vaativiin olosuhteisiin sovitettu nopeus. Onnettomuustutkijat katsovat ensimmäiseksi auton renkaat missä kunnossa ne ovat. Juuri näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen ensimmäisiä talvikelejä, nehän ovat jo nyt Pohjois-Lapissa täyttä totta. Toivottavasti Etelä-Suomen kohdalla ei lue talven ensiliukkaus yllätti taas kerran autoilijat. Nyt elämme aikaa jolloin illan vesisade on aamulla jäätynyt tienpintaan ja keli on sen mukaisesti erittäin vaikea ja vaarallinen.
Mielenkiintoinen tilanne siinä mielessä kun useimmilla on vielä tavalliset kesärenkaat alla. Jos autoon kuuluisi kitkarenkaat ei tarvitse miettiä vaihtaako jo ne alle nyt kun aamulla voi olla kuuraa.
Minä en ihan vielä vaihda, kesärenkaat kun on sateella paremmat.
Onnettomuuksia ajatellen peräänajo kesäkelissä ei ole mikään harvinainen tapahtuma, ei niistä tehdä edes uutisia lehteen. Kuljettaja voi itse olla se riskitekijä jos ajaa piittaamatta liikennesäännöistä ja määräyksistä.
@tracktest kirjoitti:
Talvirenkaan valintaan vaikuttaa myös se missä päässä Suomea asustaa, vaihteleviin ajo-olosuhteisiin sopii parhaiten nastarengas. Talvirenkaalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, kuten kesärenkaalta kesällä. Äääriolosuhteissa paras henkivakuutus on hyvät renkaat ja vaativiin olosuhteisiin sovitettu nopeus. Onnettomuustutkijat katsovat ensimmäiseksi auton renkaat missä kunnossa ne ovat. Juuri näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen ensimmäisiä talvikelejä, nehän ovat jo nyt Pohjois-Lapissa täyttä totta. Toivottavasti Etelä-Suomen kohdalla ei lue talven ensiliukkaus yllätti taas kerran autoilijat. Nyt elämme aikaa jolloin illan vesisade on aamulla jäätynyt tienpintaan ja keli on sen mukaisesti erittäin vaikea ja vaarallinen.
Mielenkiintoinen tilanne siinä mielessä kun useimmilla on vielä tavalliset kesärenkaat alla. Jos autoon kuuluisi kitkarenkaat ei tarvitse miettiä vaihtaako jo ne alle nyt kun aamulla voi olla kuuraa.
Minä en ihan vielä vaihda, kesärenkaat kun on sateella paremmat.
Onnettomuuksia ajatellen peräänajo kesäkelissä ei ole mikään harvinainen tapahtuma, ei niistä tehdä edes uutisia lehteen. Kuljettaja voi itse olla se riskitekijä jos ajaa piittaamatta liikennesäännöistä ja määräyksistä.
Juuri nyt mennään kelien mukaan eikä tuijoteta 1.11 päivää jolloin laki määrää talvirenkaat taas käyttöön.
@tracktest kirjoitti:
Talvirenkaan valintaan vaikuttaa myös se missä päässä Suomea asustaa, vaihteleviin ajo-olosuhteisiin sopii parhaiten nastarengas. Talvirenkaalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, kuten kesärenkaalta kesällä. Äääriolosuhteissa paras henkivakuutus on hyvät renkaat ja vaativiin olosuhteisiin sovitettu nopeus. Onnettomuustutkijat katsovat ensimmäiseksi auton renkaat missä kunnossa ne ovat. Juuri näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen ensimmäisiä talvikelejä, nehän ovat jo nyt Pohjois-Lapissa täyttä totta. Toivottavasti Etelä-Suomen kohdalla ei lue talven ensiliukkaus yllätti taas kerran autoilijat. Nyt elämme aikaa jolloin illan vesisade on aamulla jäätynyt tienpintaan ja keli on sen mukaisesti erittäin vaikea ja vaarallinen.
Mielenkiintoinen tilanne siinä mielessä kun useimmilla on vielä tavalliset kesärenkaat alla. Jos autoon kuuluisi kitkarenkaat ei tarvitse miettiä vaihtaako jo ne alle nyt kun aamulla voi olla kuuraa.
Minä en ihan vielä vaihda, kesärenkaat kun on sateella paremmat.
Onnettomuuksia ajatellen peräänajo kesäkelissä ei ole mikään harvinainen tapahtuma, ei niistä tehdä edes uutisia lehteen. Kuljettaja voi itse olla se riskitekijä jos ajaa piittaamatta liikennesäännöistä ja määräyksistä.
Juuri nyt mennään kelien mukaan eikä tuijoteta 1.11 päivää jolloin laki määrää talvirenkaat taas käyttöön.
Ainahan talvirenkaita saa käyttää, vain kesä- ja nastarenkaiden suhteen on rajoituksia. Se on sitten toinen keskustelu miten järkevää on heinäkuussa ajaa pakkaseen suunnitelluilla kitkoilla.
Toisaalta, silloin kun kelin kannalta on syytä käyttää talvirenkaita on nastatkin sallittuja - Suomi on pitkä maa ja vaikka Helsingissä on lämmintä voi pohjoisessa olla reilusti lunta maassa.
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
Talvirenkaita on 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä vaatii. Nyt talvirenkaat on siis oltava alla jo marraskuussa, jos keli on talvinen. Aikaisemmin "talvirengaspakko" alkoi vasta joulukuun alussa kelistä riippumatta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Etelä-Suomessa tiet ovat sulat ja lämpömittari plussan puolella, kesärenkailla voi ajaa läpi talven. Tämä on tosin hyvin epätodennäköistä. Lämpötilan laskiessa nollaan märät tiet jäätyvät, joten kesärenkailla ei pidä talvikuukausina liiemmin kikkailla. Tänä talvena talvirenkaat voidaan vaihtaa alle ensimmäistä kertaa säiden, eikä vain kalenterin perusteella.
Onnettomuuksia ajatellen peräänajo kesäkelissä ei ole mikään harvinainen tapahtuma, ei niistä tehdä edes uutisia lehteen.
Siis kaikista sattuneista peräänajoista pitäisi tehdä sinun mielestäsi uutisia mediaan?
Kuljettaja voi itse olla se riskitekijä jos ajaa piittaamatta liikennesäännöistä ja määräyksistä
Sattumoisin viikonlopun HS:ssa oli Lukijan mielipide -palstalla vastine Meeri Sorjoselta Liikenneturvasta. Poimintana sieltä hän kirjoittaa että niin vanha kuin myös kesäkuussa 2020 voimaan tullut tieliikennelaki koskettaa kyllä jokaista liikkujaa. Myös tieliikennelakiin kirjatut periaatteet ohjaavat kaikkia toimimaan vaaraa ja vahinkoa välttäen ja toiset liikkujat huomioiden. Riippumatta kulkutavasta yksittäisellä liikkujalla on vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta. Vastuunjakoa kuvataan usein termillä jaettu vastuu. Suurinta vastuuta kantavat viranomaiset ja järjestelmän suunnittelijat, joiden tehtävänä on rakentaa liikennejärjestelmästä sellainen, ettei inhimillinen virhe johda vakaviin seurauksiin.
Hän ei poimi erikseen peräänajoja vaikkapa. Nehän ovat vain yksi mahdollinen muoto olla piittaamatta säännöistä ja määräyksistä. Aika paljon muitakin vaihtoehtoisia onnettomuuksia, jotka eivät ole harvinaisia. Pahimmillaan lopputulos on ihan yhtä paha kuin peräänajossakin.
Kaikissa onnettomuuksissa (kolareissa, vahingoissa ja mitä näistä nyt termejä käytetäänkään) on aste-eroja: joskus pikkuisen pelti (tai muovi) nirhaantuu, toisissa lähtee henkiä, puhumattakaan "välimalleista". Ensimmäisistä ei varmaan aiotakaan kirjoittaa niinkään kun vertaa jälkimmäiseen, oli tapahtumatyyppi mikä vaan, äärimmäiset päätyvät mediaan - niin valitettavaa kuin se osallisille kulloinkin aina on.
@tracktest kirjoitti:
Talvirenkaita on 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä vaatii. Nyt talvirenkaat on siis oltava alla jo marraskuussa, jos keli on talvinen. Aikaisemmin "talvirengaspakko" alkoi vasta joulukuun alussa kelistä riippumatta.
Onnettomuuksia ajatellen peräänajo kesäkelissä ei ole mikään harvinainen tapahtuma, ei niistä tehdä edes uutisia lehteen.
Siis kaikista sattuneista peräänajoista pitäisi tehdä sinun mielestäsi uutisia mediaan?
Voisihan se avata monen silmät sen suhteen onko "kannattavaa" roikkua toisten perässä kiinni. Kyseessä on kuitenkin myös piittaamattomuus lainsäädännöstä, siinä missä kovat ylinopeudet, tai vaikkapa rattijuopumus. Harva etukäteen päättää että "tänään on hyvä päivä törmäillä", mutta vain nuo kaksi edellämainittua koetaan vakavina vaaroina - ylinopeuksista moottoritiellä voi seurata uutisotsikko valtakunnan tasolle.
Voisihan se avata monen silmät sen suhteen onko "kannattavaa" roikkua toisten perässä kiinni.
Kaikki peräänajot eivät tapahdu kuitenkaan maantiellä maantienopeuksissa, joten ehkä rajoittaisin pois vaikka parkkipaikalla tapahtuvat.
Kyseessä on kuitenkin myös piittaamattomuus lainsäädännöstä, siinä missä kovat ylinopeudet, tai vaikkapa rattijuopumus.
Eihän kukaan sitä ole kiistänyt. Kun nuo muut nyt mainitsit, jos päätyy mediaan niin painohan on yleensä sanoilla kova ylinopeus, tai törkeä rattijuopumus. On siis monella tasolla aste-eroja niilläkin, jos ovat päätymässä, tai jäämässä pois mediasta.
Harva etukäteen päättää että "tänään on hyvä päivä törmäillä", mutta vain nuo kaksi edellä mainittua koetaan vakavina vaaroina
Öhhhh....tuossa oli taas joku Karrette-logiikka, jossa asiayhteydet ei aukea.
ylinopeuksista moottoritiellä voi seurata uutisotsikko valtakunnan tasolle
Aika reippaasti saa olla kyllä. Sinä haluat kaikista "liian lähellä ajamisista" myös uutisotsikoita? Siinä olisi kyllä piirtämistä siihen kuuluisaan veteen...
@Kumppani kirjoitti:
Aika reippaasti saa olla kyllä. Sinä haluat kaikista "liian lähellä ajamisista" myös uutisotsikoita? Siinä olisi kyllä piirtämistä siihen kuuluisaan veteen...
Erona liian lähellä ajamisessa ja ylinopeudessa on se toisen ihmisen liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Vaikka tässä on kysessä pakollista ajokorttia eli koulutustodistusta vaativa tekeminen (jolloin piittaamattomuus itsessään on rangaistavaa), niin pääsääntöisesti itseään saa vahingoittaa tai vaarantaa, mutta toisten vaarantaminen tai vahingoittaminen on rikos.
Itse en halua vaarantaa edes itseäni (esim. ajaa hirvikolaria), joten ajelen ennakoivasti, eli pyrin näkemään mitä edessä tapahtuu - ei siis riitä että näen edellä ajavan perän.
Erona liian lähellä ajamisessa ja ylinopeudessa on se toisen ihmisen liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Erona, miten niin? Eiköhän molemmissa ole kyse siitä, missä liikennetilanteessa ja millä nopeudella kumpaakin tapahtuu.
Vaikka tässä on kyseessä pakollista ajokorttia eli koulutustodistusta vaativa tekeminen , niin pääsääntöisesti itseään saa vahingoittaa tai vaarantaa, mutta toisten vaarantaminen tai vahingoittaminen on rikos
No shit.Mutta miten tähän keskuteluun nyt oikeasti saisi sen vinkkelin, että liikenteessä on x määrä tilanteita joissa tuo toteutuu. Sinun teksistäsi saa sen kuvan, ettei ole mitään muuta kuin perässä ajaminen. Suorastaan pakkomielteisesti.
PIiittaamattomuuttakin on vaikka minkälaista liikenteessä, jonka seurauksena voi sattua pieniä tai isoja vahinkoja. Sinulla on merkillinen mittakaava-arvio tämän yhdenasian juttusi kanssa.
Itse en halua vaarantaa edes itseäni (esim. ajaa hirvikolaria)
Ei kannata tosiaan ajaa liian lähellä hirviäkään.
....joten ajelen ennakoivasti, eli pyrin näkemään mitä edessä tapahtuu - ei siis riitä että näen edellä ajavan perän.
Aivan loistavaa, hienoa. Mutta se on kyllä aika monen tapa ajaa ja tavoite, jos menisit kysymään. Riippumatta siitä, miten sinä tulkitset etäisyyden edellä ajavaan.
Vuonna 2019 ajettiin 15 620 peräänajoa joista tehtiin ilmoitus vakuutusyhtiöön, ja näistä 3302 oli henkilövahinkoja
Kaikki vahingot on tietysti turhaa. Onko 21% paljon vai vähän verrattuna muihin onnettomuustyyppeihin?
Kaikki lähellä ajaminen ei onneksi johda automaattisesti onnettomuuteen, kuten ei kaikki ylinopeudella ajaminenkaan. Molemmissa tapauksissa voi kuski kyllä katsoa peiliin, samasta syystä. Ihan niin kuin lähellä ajamista, niin ylinopeudella ajamista voi pitää toisen ihmisen vaarantamisena, mutta ne aste-erot tekevät niistä enemmän tai sitten vähemmän rangaistavaa.
@tracktest kirjoitti:
Talvirenkaita on 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä vaatii. Nyt talvirenkaat on siis oltava alla jo marraskuussa, jos keli on talvinen. Aikaisemmin "talvirengaspakko" alkoi vasta joulukuun alussa kelistä riippumatta.
Toisen vannesarjan mukana tuli kaupanpäällisinä hyväkuntoiset Mixhelin Alpin Keski-Euroopan kitkat, joilla on jo ehditty vähän matkaa ajaakin räntäloskassa.
Rouva ei edelleenkään halua autoonsa pakkasessa jäätyvälle jäätikölle minkäänlaisia kitkarenkaita sen enempää kuin minäkään, mutta kolmannen vannesarjan hänen autoonsa saa kuulemma ottaa kiinni kun sellainen tulee vastaan. Ajettavat kitkarenkaat syyskuun lopussa alle on kuulemma yövuorolaisen mieltä rauhoittava tekijä. Renkaanvaihto tapahtuu kotitallissa sen verran rivakasti, että voihan ne oikeat talvirenkaat vaihtaa alle sitten kun niitä oikeasti tarvitaan. Keski-Eurooppakitka ei ole paras mahdollinen talvirengas, mutta kyllä se viileässä sateessa kesärenkaan voittaa.
Niin kauan voi ajaa kesärenkailla kun kelit antaa myöden. Laki sallii nyt ensimmäistä kertaa sen, että jos Etelä-Suomessa tiet ovat sulat ja lämpömittari plussan puolella, kesärenkailla voi ajaa läpi talven.
@tracktest kirjoitti:
Niin kauan voi ajaa kesärenkailla kun kelit antaa myöden. Laki sallii nyt ensimmäistä kertaa sen, että jos Etelä-Suomessa tiet ovat sulat ja lämpömittari plussan puolella, kesärenkailla voi ajaa läpi talven.
Minä kävin tänään vaihdattamassa talirenkaat rengashotellilla, kesärenkaidenvaihto on sovittu toukokuulle.
@tracktest kirjoitti:
Niin kauan voi ajaa kesärenkailla kun kelit antaa myöden. Laki sallii nyt ensimmäistä kertaa sen, että jos Etelä-Suomessa tiet ovat sulat ja lämpömittari plussan puolella, kesärenkailla voi ajaa läpi talven.
Minä kävin tänään vaihdattamassa talirenkaat rengashotellilla, kesärenkaidenvaihto on sovittu toukokuulle.
Ennakoivasti siis. En ole sidoksissa aamun lähtöihin joten menen kelien mukaan. Seuraamalla säätiedotuksia, sehän on täsmäsään ajassa hyvin helppoa.
Kun vaihdoin autoa oli ilmoituksessa hyvin valokuvattu nastattomat talvirenkaat ja vanteet.
Tarkistin vuoden 2017 testistä miten R2:t pärjäsivät, niin harmittavan liukkaat ovat sen mukaan suolatulla asfaltilla, testin viimeiset. Toisaalta, oli myös nastarenkaita jotka jarruttivat pidempään jäällä kuin kitkarenkaat!
Mittauksessa v. 2017 oli auton sisätilojen melu mitattu. Desibeleissä todella isot erot 5-6 kuukautta vuodesta!
Malttamattomana odotan vielä Autobildin tapaan ohiajomelun mittauksia, varsinkin kun sport-renkaat (tai se tylsempi nimi nastarenkaat) on vapautettu EU-tarran käytöstä. Niitä ympäristövaikutuksia, vaikkei kyse ole ilmastonmuutoksesta.
Itse en ole vielä vaihtanut kitkoja alle kun on vielä lämmintä ja märkää. Moni kuuluu kuitenkin jo vaihtaneen ne "arktisen jääkelin selättäjät" alle. Odotettavissa on taas talviajan harmaata likaa, hyvällä säällä pölyä ja kesäajaksikin uria. Ja sitä kovempaa liikennemelua, myös sähköautoista.
Itse en ole vielä vaihtanut kitkoja alle kun on vielä lämmintä ja märkää.
Me jotka emme itse vaihda renkaita emme voi kelejä ennustaa kun tilaamme ajan, useassa tapauksessa viikkoja enne vaihtoa, että renkaat toimitetaan vaihtopaikalle, ja kaikki haluaa vaihdattaa renkaat samaan vuodenaikaan.
Mittauksessa v. 2017 oli auton sisätilojen melu mitattu. Desibeleissä todella isot erot 5-6 kuukautta vuodesta!
Minkä välillä?
Ja mehän emme tietenkään usko pelkkiä "kauheet erot" -heittoja ennen kuin näkee itse tarkemmin mistä voisi olla kyse vertailussa.
Kokeneena TM-palstan käyttäjänä Kumppani varmasti olisi tämän itsekkin saanut selville.
Mutta siis, 2017 talvirengasvertailussa hiljaisin oli Goodyear kitka 63,3 db. Meluisin Hankookin nasta 73,8 db.
Mittaus tehty auton sisällä kuivalla asfalttipinnalla. Ilmoitettu tulos on eri ajonopeusten keskiarvo.
"Ruotsalaisvertailussa ei painotuksia
Teknikens Värld taas ei painota testin eri osa-alueita, vaan laskee niistä saadut pisteet suoraviivaisesti yhteen. Osioissa on jonkin verran eroa verrattuna TM:n vertailuun, mutta ruotsalaislehdenkin vertailussa Nokian Hakkapeliitta 10 oli paras jäällä ja lumella keräten niistä huippupisteet. Lehti pitääkin Hakkapeliittaa parhaana valintana vaativimpiin talviolosuhteisiin.
Pelkkiin loppusijoituksiin ei kannata tuijottaa, vaan lehti neuvoo renkaiden ostajaa ”tekemään läksynsä”, eli tutkimaan testin eri osioista saadut pisteet, ja valitsemaan renkaansa sen mukaan.
Teknikens Världin vertailussa parhaat kitkarenkaat peittosivat nastat esimerkiksi ajamisen vakaudessa, renkaan äänettömyydessä ja polttoainetaloudessa. Näistä kerättyjen muhkeiden pistesaaliiden lisäksi kärkikitkojen suoritukset olivat tasaisen varmoja lumella. Jäällä parhaatkaan kitkarenkaat eivät kuitenkaan yltäneet täysiin pisteisiin.
Märällä tai kuivalla tiellä vertailun voittaneet kitkarenkaat eivät yllättäen olleet kovin paljon parhaita nastarenkaita parempia."
Toisin sanoen ei ole vertailukelpoinen pisteytys TM:n testiin.
Pitäisikö ollakaan? Ei minusta tarvitse - joka testaajalla on tietenkin omanlaisensa painotukset.
Tässä on kyseessä samat mittaukset mistä Tuulilasikin julkaisi jo oman "rengastestinsä".
Nimenomaan tässä vertailussa ei ollut mitään painotuksia, vaan kaikki osa-alueet olivat tasavertaisia. Talvirenkaan tärkein ominaisuus on kuitenkin pito äärimmäisissä olosuhteissa, sen takia ne alle asennetaan, ei huvin vuoksi.
Ei niitä äärimmäisiä olosuhteita ole joka puolella. Sellaisia että kuljettaja ei pysy pystyssä kun astuu ulos autostaan.
Minulla on ollut nastattomat talvirenkaat (Michelin, Goodyear, Continental, Nokian), ja olen ollut niihin tyytyväinen.
Sitä ennen oli nastarenkaita, koska tiedotteissa kehotettiin kulkemaan (nastattomilla) busseilla silloin kun sataa lunta ellei alla ole nastoja (vaikkapa niitä halpoja kiinalaisia). Eihän kitkarenkaita voinut mies vaimoaan pakottaa käyttämään! No, onneksi vaimolla oli taas yksi raivokohtaus jonka jälkeen ajattelin että "ihan sama vaikka ajaisi metsään". Eipä ole ajanut kukaan metsään, eikä edes kolhinut ketään parkkipaikalla - ei kesällä, eikä talvella.
Itse tykkäsin kovasti Teknikens Värld -lehden näkemyksestä talviautoiluun. Jo vuosia sitten.
Minä valitsen renkaat sen perustella, miten ne on pisteytetty, niissä ääriolosuhteissa mihin ne on suunniteltu. Talvirenkaaseen pitää löytyä luotto liukkaaksi kiillottuneessa kaarteessa ja risteyksissä, kesärenkaaseen pitää löytyä luotto sadekelillä.
Talvirenkaan valintaan vaikuttaa myös se missä päässä Suomea asustaa, vaihteleviin ajo-olosuhteisiin sopii parhaiten nastarengas. Talvirenkaalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, kuten kesärenkaalta kesällä. Äääriolosuhteissa paras henkivakuutus on hyvät renkaat ja vaativiin olosuhteisiin sovitettu nopeus. Onnettomuustutkijat katsovat ensimmäiseksi auton renkaat missä kunnossa ne ovat. Juuri näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen ensimmäisiä talvikelejä, nehän ovat jo nyt Pohjois-Lapissa täyttä totta. Toivottavasti Etelä-Suomen kohdalla ei lue talven ensiliukkaus yllätti taas kerran autoilijat. Nyt elämme aikaa jolloin illan vesisade on aamulla jäätynyt tienpintaan ja keli on sen mukaisesti erittäin vaikea ja vaarallinen.
Mielenkiintoinen tilanne siinä mielessä kun useimmilla on vielä tavalliset kesärenkaat alla. Jos autoon kuuluisi kitkarenkaat ei tarvitse miettiä vaihtaako jo ne alle nyt kun aamulla voi olla kuuraa.
Minä en ihan vielä vaihda, kesärenkaat kun on sateella paremmat.
Onnettomuuksia ajatellen peräänajo kesäkelissä ei ole mikään harvinainen tapahtuma, ei niistä tehdä edes uutisia lehteen. Kuljettaja voi itse olla se riskitekijä jos ajaa piittaamatta liikennesäännöistä ja määräyksistä.
Juuri nyt mennään kelien mukaan eikä tuijoteta 1.11 päivää jolloin laki määrää talvirenkaat taas käyttöön.
Ainahan talvirenkaita saa käyttää, vain kesä- ja nastarenkaiden suhteen on rajoituksia. Se on sitten toinen keskustelu miten järkevää on heinäkuussa ajaa pakkaseen suunnitelluilla kitkoilla.
Toisaalta, silloin kun kelin kannalta on syytä käyttää talvirenkaita on nastatkin sallittuja - Suomi on pitkä maa ja vaikka Helsingissä on lämmintä voi pohjoisessa olla reilusti lunta maassa.
Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa.
Talvirenkaita on 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä vaatii. Nyt talvirenkaat on siis oltava alla jo marraskuussa, jos keli on talvinen. Aikaisemmin "talvirengaspakko" alkoi vasta joulukuun alussa kelistä riippumatta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Etelä-Suomessa tiet ovat sulat ja lämpömittari plussan puolella, kesärenkailla voi ajaa läpi talven. Tämä on tosin hyvin epätodennäköistä. Lämpötilan laskiessa nollaan märät tiet jäätyvät, joten kesärenkailla ei pidä talvikuukausina liiemmin kikkailla. Tänä talvena talvirenkaat voidaan vaihtaa alle ensimmäistä kertaa säiden, eikä vain kalenterin perusteella.
Tänä syksynä ja ensikeväänä on renkaat vaihdettava rengashotellista saadun paljon aikaisemmin tilatun kalenteripäivän mukaan.
@Karrette kirjoitti:
Siis kaikista sattuneista peräänajoista pitäisi tehdä sinun mielestäsi uutisia mediaan?
Sattumoisin viikonlopun HS:ssa oli Lukijan mielipide -palstalla vastine Meeri Sorjoselta Liikenneturvasta. Poimintana sieltä hän kirjoittaa että niin vanha kuin myös kesäkuussa 2020 voimaan tullut tieliikennelaki koskettaa kyllä jokaista liikkujaa. Myös tieliikennelakiin kirjatut periaatteet ohjaavat kaikkia toimimaan vaaraa ja vahinkoa välttäen ja toiset liikkujat huomioiden. Riippumatta kulkutavasta yksittäisellä liikkujalla on vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta. Vastuunjakoa kuvataan usein termillä jaettu vastuu. Suurinta vastuuta kantavat viranomaiset ja järjestelmän suunnittelijat, joiden tehtävänä on rakentaa liikennejärjestelmästä sellainen, ettei inhimillinen virhe johda vakaviin seurauksiin.
Hän ei poimi erikseen peräänajoja vaikkapa. Nehän ovat vain yksi mahdollinen muoto olla piittaamatta säännöistä ja määräyksistä. Aika paljon muitakin vaihtoehtoisia onnettomuuksia, jotka eivät ole harvinaisia. Pahimmillaan lopputulos on ihan yhtä paha kuin peräänajossakin.
Kaikissa onnettomuuksissa (kolareissa, vahingoissa ja mitä näistä nyt termejä käytetäänkään) on aste-eroja: joskus pikkuisen pelti (tai muovi) nirhaantuu, toisissa lähtee henkiä, puhumattakaan "välimalleista". Ensimmäisistä ei varmaan aiotakaan kirjoittaa niinkään kun vertaa jälkimmäiseen, oli tapahtumatyyppi mikä vaan, äärimmäiset päätyvät mediaan - niin valitettavaa kuin se osallisille kulloinkin aina on.
Asteikkoa löytyy myös rangaistavuudessakin.
(Jotkut lukijat pääsevät: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008333843.html)
https://www.adac.de/rund-ums-fahrzeug/ausstattung-technik-zubehoer/reifen/sicherheit/winterreifenpflicht-deutschland/
Saksassakin on talvirengaspakko, kelin niin vaatiessa. Jos sinne on reissuun lähdössä, niin nastat pitää muistaa nyppiä ensin irti, kaikki 1000 kpl.
Sakko on 60 €, paitsi jos hidastellessaan estää toisten ajoa, niin silloin opetusmaksu on 80 €. Jos kolaroi kesärenkailla, niin 120 €.
Voisihan se avata monen silmät sen suhteen onko "kannattavaa" roikkua toisten perässä kiinni. Kyseessä on kuitenkin myös piittaamattomuus lainsäädännöstä, siinä missä kovat ylinopeudet, tai vaikkapa rattijuopumus. Harva etukäteen päättää että "tänään on hyvä päivä törmäillä", mutta vain nuo kaksi edellämainittua koetaan vakavina vaaroina - ylinopeuksista moottoritiellä voi seurata uutisotsikko valtakunnan tasolle.
Siis kaikista sattuneista peräänajoista pitäisi tehdä sinun mielestäsi uutisia mediaan?
@Karrette kirjoitti:
Kaikki peräänajot eivät tapahdu kuitenkaan maantiellä maantienopeuksissa, joten ehkä rajoittaisin pois vaikka parkkipaikalla tapahtuvat.
Eihän kukaan sitä ole kiistänyt. Kun nuo muut nyt mainitsit, jos päätyy mediaan niin painohan on yleensä sanoilla kova ylinopeus, tai törkeä rattijuopumus. On siis monella tasolla aste-eroja niilläkin, jos ovat päätymässä, tai jäämässä pois mediasta.
Öhhhh....tuossa oli taas joku Karrette-logiikka, jossa asiayhteydet ei aukea.
Aika reippaasti saa olla kyllä. Sinä haluat kaikista "liian lähellä ajamisista" myös uutisotsikoita? Siinä olisi kyllä piirtämistä siihen kuuluisaan veteen...
Erona liian lähellä ajamisessa ja ylinopeudessa on se toisen ihmisen liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Vaikka tässä on kysessä pakollista ajokorttia eli koulutustodistusta vaativa tekeminen (jolloin piittaamattomuus itsessään on rangaistavaa), niin pääsääntöisesti itseään saa vahingoittaa tai vaarantaa, mutta toisten vaarantaminen tai vahingoittaminen on rikos.
Itse en halua vaarantaa edes itseäni (esim. ajaa hirvikolaria), joten ajelen ennakoivasti, eli pyrin näkemään mitä edessä tapahtuu - ei siis riitä että näen edellä ajavan perän.
Vuonna 2019 ajettiin 15 620 peräänjoa joista tehtiin ilmoitus vakuutusyhtiöön, ja näistä 3302 oli henkilövahinkoja.
https://www.lvk.fi/tilastot-ja-raportit/otin-liikennevahinkotilasto/
Nämä ovat kaikki sellaisia missä kuljettaja on ohjannut autonsa jonkun toisen päälle, eli ei ole pysäyttänyt autoaan tai väistänyt ojaan tms.
@Karrette kirjoitti:
Erona, miten niin? Eiköhän molemmissa ole kyse siitä, missä liikennetilanteessa ja millä nopeudella kumpaakin tapahtuu.
No shit.Mutta miten tähän keskuteluun nyt oikeasti saisi sen vinkkelin, että liikenteessä on x määrä tilanteita joissa tuo toteutuu. Sinun teksistäsi saa sen kuvan, ettei ole mitään muuta kuin perässä ajaminen. Suorastaan pakkomielteisesti.
PIiittaamattomuuttakin on vaikka minkälaista liikenteessä, jonka seurauksena voi sattua pieniä tai isoja vahinkoja. Sinulla on merkillinen mittakaava-arvio tämän yhdenasian juttusi kanssa.
Ei kannata tosiaan ajaa liian lähellä hirviäkään.
Aivan loistavaa, hienoa. Mutta se on kyllä aika monen tapa ajaa ja tavoite, jos menisit kysymään. Riippumatta siitä, miten sinä tulkitset etäisyyden edellä ajavaan.
Kaikki vahingot on tietysti turhaa. Onko 21% paljon vai vähän verrattuna muihin onnettomuustyyppeihin?
Kaikki lähellä ajaminen ei onneksi johda automaattisesti onnettomuuteen, kuten ei kaikki ylinopeudella ajaminenkaan. Molemmissa tapauksissa voi kuski kyllä katsoa peiliin, samasta syystä. Ihan niin kuin lähellä ajamista, niin ylinopeudella ajamista voi pitää toisen ihmisen vaarantamisena, mutta ne aste-erot tekevät niistä enemmän tai sitten vähemmän rangaistavaa.
Aika halpaa. Meillähän liikennevirhemaksu on moottoriajoneuvolla töpeksijälle alkaen 100€. Kivasti tasaraha...
Toisen vannesarjan mukana tuli kaupanpäällisinä hyväkuntoiset Mixhelin Alpin Keski-Euroopan kitkat, joilla on jo ehditty vähän matkaa ajaakin räntäloskassa.
Rouva ei edelleenkään halua autoonsa pakkasessa jäätyvälle jäätikölle minkäänlaisia kitkarenkaita sen enempää kuin minäkään, mutta kolmannen vannesarjan hänen autoonsa saa kuulemma ottaa kiinni kun sellainen tulee vastaan. Ajettavat kitkarenkaat syyskuun lopussa alle on kuulemma yövuorolaisen mieltä rauhoittava tekijä. Renkaanvaihto tapahtuu kotitallissa sen verran rivakasti, että voihan ne oikeat talvirenkaat vaihtaa alle sitten kun niitä oikeasti tarvitaan. Keski-Eurooppakitka ei ole paras mahdollinen talvirengas, mutta kyllä se viileässä sateessa kesärenkaan voittaa.
Niin kauan voi ajaa kesärenkailla kun kelit antaa myöden. Laki sallii nyt ensimmäistä kertaa sen, että jos Etelä-Suomessa tiet ovat sulat ja lämpömittari plussan puolella, kesärenkailla voi ajaa läpi talven.
Minä kävin tänään vaihdattamassa talirenkaat rengashotellilla, kesärenkaidenvaihto on sovittu toukokuulle.
Ennakoivasti siis. En ole sidoksissa aamun lähtöihin joten menen kelien mukaan. Seuraamalla säätiedotuksia, sehän on täsmäsään ajassa hyvin helppoa.
Siis eipä ollutkaan, länsinaapurissa onkin testailtu useampia kokoja. Teknikens Värld ottikin vertailuun isommat 225/50/17 kokoiset renkaat.
Kun vaihdoin autoa oli ilmoituksessa hyvin valokuvattu nastattomat talvirenkaat ja vanteet.
Tarkistin vuoden 2017 testistä miten R2:t pärjäsivät, niin harmittavan liukkaat ovat sen mukaan suolatulla asfaltilla, testin viimeiset. Toisaalta, oli myös nastarenkaita jotka jarruttivat pidempään jäällä kuin kitkarenkaat!
Mittauksessa v. 2017 oli auton sisätilojen melu mitattu. Desibeleissä todella isot erot 5-6 kuukautta vuodesta!
Malttamattomana odotan vielä Autobildin tapaan ohiajomelun mittauksia, varsinkin kun sport-renkaat (tai se tylsempi nimi nastarenkaat) on vapautettu EU-tarran käytöstä. Niitä ympäristövaikutuksia, vaikkei kyse ole ilmastonmuutoksesta.
Itse en ole vielä vaihtanut kitkoja alle kun on vielä lämmintä ja märkää. Moni kuuluu kuitenkin jo vaihtaneen ne "arktisen jääkelin selättäjät" alle. Odotettavissa on taas talviajan harmaata likaa, hyvällä säällä pölyä ja kesäajaksikin uria. Ja sitä kovempaa liikennemelua, myös sähköautoista.
Me jotka emme itse vaihda renkaita emme voi kelejä ennustaa kun tilaamme ajan, useassa tapauksessa viikkoja enne vaihtoa, että renkaat toimitetaan vaihtopaikalle, ja kaikki haluaa vaihdattaa renkaat samaan vuodenaikaan.
@Karrette kirjoitti:
Minkä välillä?
Ja mehän emme tietenkään usko pelkkiä "kauheet erot" -heittoja ennen kuin näkee itse tarkemmin mistä voisi olla kyse vertailussa.
Kokeneena TM-palstan käyttäjänä Kumppani varmasti olisi tämän itsekkin saanut selville.
Mutta siis, 2017 talvirengasvertailussa hiljaisin oli Goodyear kitka 63,3 db. Meluisin Hankookin nasta 73,8 db.
Mittaus tehty auton sisällä kuivalla asfalttipinnalla. Ilmoitettu tulos on eri ajonopeusten keskiarvo.