Millainen auto sinulla on? Vaihtaisimmeko keskenämme? Jompi kumpi saisi tehtyä ekoteon. Tai paremminkin kumpikin olisivat osallisena siinä että toinen saisi pienemmän auton eli kumpikin tavallaan tekisivät ekoteon - vai mitä?
@Late1969 kirjoitti:
eUpissakin kuluu sähköä, jos sen rehellisesti kertoo.
VW E up on säilyttänyt tilastojen mukaan parhaiten hintansa. Taannoiset tarjousautot silloin kun tulevat käytettynä myyntiin ovat edelleen saman hintaisia tai jopa kalliimpia.
Henkilökohtainen ekoteko ei välttämättä ole ekoteko kokonaisuutta ajatellen.
Ajat isolla 10 litraa satasella vievällä autolla, mutta mietit että ajot on vähentyneet 10000 kilometriin vuodessa - pienemmälläkin pärjäisi. Näet vaihtoautosivulla pikkuhybridin joka kuluttaa 5 l/100km ja käyt vaihtamassa autosi siihen. Onnittelet itseäsi EKO-teosta!
Vanha autosi on vielä hyväkuntoinen ja herättää heti mielenkiintoa Kallessa, joka ajaa vuosittain 30000 km.
@Lukija31722 kirjoitti:
Henkilökohtainen ekoteko ei välttämättä ole ekoteko kokonaisuutta ajatellen.
Ajat isolla 10 litraa satasella vievällä autolla, mutta mietit että ajot on vähentyneet 10000 kilometriin vuodessa - pienemmälläkin pärjäisi. Näet vaihtoautosivulla pikkuhybridin joka kuluttaa 5 l/100km ja käyt vaihtamassa autosi siihen. Onnittelet itseäsi EKO-teosta!
Vanha autosi on vielä hyväkuntoinen ja herättää heti mielenkiintoa Kallessa, joka ajaa vuosittain 30000 km.
Oliko ekoteko sittenkään ekoteko?
Olihan se. Auto voisi mennä myös 3000 ajavalle. Jokaisen pitäisi ottaa vastuuta eikä yksityinen ihminen voi ajatella tuntemattoman ihmisen puolesta. Tuskin Kalle olisi tuota hybridiä kuitenkaan ostanut.
@Topi27 kirjoitti:
, jos vaihtaa pienempään – Olisitko sinä valmis samaan?
En.
...ja jos et ole ostamassa täysin uutta autoa, pienemmän ostamisesta ei ole ades ilmastolle mitään hyötyä.
Miksi ei olisi? Vai liittyykö asia E-Mersun olemattomaan kulutukseen?
E-Mersu jatkaisi auton vaihdon jälkeenkin liikenteessä aivan samoin, mitä se nyttenkin tekee. Se ei ole niin huono, että poistuisi liikennekäytöstä myytäessä.
Jopa uuden sähköauton ostamisestakin Suomeen on ollut jossain vaiheessa pelkkää haittaa ilmastolle. Joku aika sitten sähköautoja ei pystytty valmistamaan kysyttyä määrää eli tilausmäärän lisääntyessä ei saatu yhtään enempää sähköautoja liikenteeseen. Ilmastosyistä silloin jokainen suomeen tuotu sähköauto tuotti hallaa sillä: Esim. Norja on vuoristoinen ja Suomi tasainen ja sähköauto pystyy hyödyntämään Norjan alamäet latautumalla mutta polttomoottoriauto ei ja Suomessa ei juuri alamäkiä ole eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannatti mielummin viedä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Norjaan kuin Suomeen. Eteläisempään Eurooppaan verrattuna taas Suomessa hallaa sähköautoille tuo kylmä ilmasto ja sen aiheuttama auton lämmitystarve. Polttomoottorin hukkalämmöllä auto lämpenee ilmaiseksi mutta sähköauto pitää lämmittää sähköllä, jonka kulutus siis on Suomessa suurempaa kuin etelässä eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannattaa viedä ennemmin etelään kuin Suomeen. Näitäkin enemmän tietysti vaikuttaa se, millaisilla päästöillä missäkin maassa sähkö tuotetaan. Eli tuotantomäärän ollessa pullonkaulana sähköautot tietenkin kannattaa viedä sinne, missä sähkö tuotetaan vähimmillä ilmastopäästöillä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Jopa uuden sähköauton ostamisestakin Suomeen on ollut jossain vaiheessa pelkkää haittaa ilmastolle. Joku aika sitten sähköautoja ei pystytty valmistamaan kysyttyä määrää eli tilausmäärän lisääntyessä ei saatu yhtään enempää sähköautoja liikenteeseen. Ilmastosyistä silloin jokainen suomeen tuotu sähköauto tuotti hallaa sillä: Esim. Norja on vuoristoinen ja Suomi tasainen ja sähköauto pystyy hyödyntämään Norjan alamäet latautumalla mutta polttomoottoriauto ei ja Suomessa ei juuri alamäkiä ole eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannatti mielummin viedä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Norjaan kuin Suomeen. Eteläisempään Eurooppaan verrattuna taas Suomessa hallaa sähköautoille tuo kylmä ilmasto ja sen aiheuttama auton lämmitystarve. Polttomoottorin hukkalämmöllä auto lämpenee ilmaiseksi mutta sähköauto pitää lämmittää sähköllä, jonka kulutus siis on Suomessa suurempaa kuin etelässä eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannattaa viedä ennemmin etelään kuin Suomeen. Näitäkin enemmän tietysti vaikuttaa se, millaisilla päästöillä missäkin maassa sähkö tuotetaan. Eli tuotantomäärän ollessa pullonkaulana sähköautot tietenkin kannattaa viedä sinne, missä sähkö tuotetaan vähimmillä ilmastopäästöillä.
Polttomoottori on huonoimmillaan tasaisella. Ylämäessä sen hyötysuhde nousee kuormituksen kasvaessa, alamäessä se voidaan sammuttaa tai se voi pyöriä takateholla polttoaineensyöttö poiskytkettynä. Alamäessä saadaan aina vähemmän energiaa kuin nousuun tarvittiin ja useimmiten rullaus on parempi vaihtoehto, jos tie sallii.
@Lukija31722 kirjoitti:
Jopa uuden sähköauton ostamisestakin Suomeen on ollut jossain vaiheessa pelkkää haittaa ilmastolle. Joku aika sitten sähköautoja ei pystytty valmistamaan kysyttyä määrää eli tilausmäärän lisääntyessä ei saatu yhtään enempää sähköautoja liikenteeseen. Ilmastosyistä silloin jokainen suomeen tuotu sähköauto tuotti hallaa sillä: Esim. Norja on vuoristoinen ja Suomi tasainen ja sähköauto pystyy hyödyntämään Norjan alamäet latautumalla mutta polttomoottoriauto ei ja Suomessa ei juuri alamäkiä ole eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannatti mielummin viedä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Norjaan kuin Suomeen. Eteläisempään Eurooppaan verrattuna taas Suomessa hallaa sähköautoille tuo kylmä ilmasto ja sen aiheuttama auton lämmitystarve. Polttomoottorin hukkalämmöllä auto lämpenee ilmaiseksi mutta sähköauto pitää lämmittää sähköllä, jonka kulutus siis on Suomessa suurempaa kuin etelässä eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannattaa viedä ennemmin etelään kuin Suomeen. Näitäkin enemmän tietysti vaikuttaa se, millaisilla päästöillä missäkin maassa sähkö tuotetaan. Eli tuotantomäärän ollessa pullonkaulana sähköautot tietenkin kannattaa viedä sinne, missä sähkö tuotetaan vähimmillä ilmastopäästöillä.
Polttomoottori on huonoimmillaan tasaisella. Ylämäessä sen hyötysuhde nousee kuormituksen kasvaessa, alamäessä se voidaan sammuttaa tai se voi pyöriä takateholla polttoaineensyöttö poiskytkettynä. Alamäessä saadaan aina vähemmän energiaa kuin nousuun tarvittiin ja useimmiten rullaus on parempi vaihtoehto, jos tie sallii.
Polttomoottorilla et saa alamäessä yhtään mitään talteen - sähkömoottorilla saat jopa suhteellisen paljon. Jopa serpentiiniylämäet ovat polttomoottorille suhteellisen huonoja vaikka hyötysuhde muuten ylämäessä paraneekin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Jopa uuden sähköauton ostamisestakin Suomeen on ollut jossain vaiheessa pelkkää haittaa ilmastolle. Joku aika sitten sähköautoja ei pystytty valmistamaan kysyttyä määrää eli tilausmäärän lisääntyessä ei saatu yhtään enempää sähköautoja liikenteeseen. Ilmastosyistä silloin jokainen suomeen tuotu sähköauto tuotti hallaa sillä: Esim. Norja on vuoristoinen ja Suomi tasainen ja sähköauto pystyy hyödyntämään Norjan alamäet latautumalla mutta polttomoottoriauto ei ja Suomessa ei juuri alamäkiä ole eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannatti mielummin viedä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Norjaan kuin Suomeen. Eteläisempään Eurooppaan verrattuna taas Suomessa hallaa sähköautoille tuo kylmä ilmasto ja sen aiheuttama auton lämmitystarve. Polttomoottorin hukkalämmöllä auto lämpenee ilmaiseksi mutta sähköauto pitää lämmittää sähköllä, jonka kulutus siis on Suomessa suurempaa kuin etelässä eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannattaa viedä ennemmin etelään kuin Suomeen. Näitäkin enemmän tietysti vaikuttaa se, millaisilla päästöillä missäkin maassa sähkö tuotetaan. Eli tuotantomäärän ollessa pullonkaulana sähköautot tietenkin kannattaa viedä sinne, missä sähkö tuotetaan vähimmillä ilmastopäästöillä.
Polttomoottori on huonoimmillaan tasaisella. Ylämäessä sen hyötysuhde nousee kuormituksen kasvaessa, alamäessä se voidaan sammuttaa tai se voi pyöriä takateholla polttoaineensyöttö poiskytkettynä. Alamäessä saadaan aina vähemmän energiaa kuin nousuun tarvittiin ja useimmiten rullaus on parempi vaihtoehto, jos tie sallii.
Polttomoottorilla et saa alamäessä yhtään mitään talteen - sähkömoottorilla saat jopa suhteellisen paljon. Jopa serpentiiniylämäet ovat polttomoottorille suhteellisen huonoja vaikka hyötysuhde muuten ylämäessä paraneekin.
Kuinka paljon pidempiä toimintamatkoja Norjassa saavutetaan? Jääkö keskikulutus paljonkin alle Suomen lukujen? Norjassa ei taideta mennä koko ajan mäkeä ylös tai alas. Jos mentäisiin, energiasta voisi palautua takaisin puolet. Jos oletetaan, että sähköauto on painavampi, paljonko voittaa? Tuota pitäisi ihmetellä paremmin, haluatko todistaa väitteesi?
@Lukija31722 kirjoitti:
Henkilökohtainen ekoteko ei välttämättä ole ekoteko kokonaisuutta ajatellen.
Ajat isolla 10 litraa satasella vievällä autolla, mutta mietit että ajot on vähentyneet 10000 kilometriin vuodessa - pienemmälläkin pärjäisi. Näet vaihtoautosivulla pikkuhybridin joka kuluttaa 5 l/100km ja käyt vaihtamassa autosi siihen. Onnittelet itseäsi EKO-teosta!
Vanha autosi on vielä hyväkuntoinen ja herättää heti mielenkiintoa Kallessa, joka ajaa vuosittain 30000 km.
Oliko ekoteko sittenkään ekoteko?
Näkisin että tässä kyse ei ole päittäin vaihtamisesta, vaan siitä että kun on vaihtoaikeissa, että ostaako nykyisen 10 litraa vievän auton tilalle uudemman 10 litraa vievän, vaiko siirtyykö pienempään 5 litraa vievään. Ja sitten kun seuraavan kerran vaihtaa, niin sitten vaihtoon menee sellainen 5 litraa vievä, eikä sellainen 10 litraa kuluttava mihin oli tottunut.
Toki kun Suomessa on autovero, niin täällä autokanta uusiutuu hitaammin, toisaalta isoruokaiset autot on verotettu niin kalliiksi että sellaisia ei ole myyty kovin paljoa. Sähköversioina möhköfantit on autoverottomina edullisempia, tosin eivät ne halpoja siltikään ole.
Minulle tämä ei ole kovin relevantti kysymys koska minulla ei ole ollut 10 litraa kuluttavia autoja, kun en asu kaupungin keskustassa ajamassa kylmällä koneella pätkäajoa. Mutta onhan noita lähes pakettiauton kokoisia isomoottorisia henkilöautoja, ja jotkut ostavat sellaisia.
Eipä taida autoverolla olla suurta osaa suomen autokantaan.
EU keskimäärin: 12,3 vuotta
Italia: 12,5 vuotta
Suomi: 13,2 vuotta
Kroatia: 13,3 vuotta
Portugali: 13,6 vuotta
Espanja: 13,9 vuotta
Unkari: 14,6 vuotta
Tsekki: 15,9 vuotta
Viro: 16,6 vuotta
Kreikka: 17,3 vuotta
@Lukija31722 kirjoitti:
Henkilökohtainen ekoteko ei välttämättä ole ekoteko kokonaisuutta ajatellen.
Ajat isolla 10 litraa satasella vievällä autolla, mutta mietit että ajot on vähentyneet 10000 kilometriin vuodessa - pienemmälläkin pärjäisi. Näet vaihtoautosivulla pikkuhybridin joka kuluttaa 5 l/100km ja käyt vaihtamassa autosi siihen. Onnittelet itseäsi EKO-teosta!
Vanha autosi on vielä hyväkuntoinen ja herättää heti mielenkiintoa Kallessa, joka ajaa vuosittain 30000 km.
Oliko ekoteko sittenkään ekoteko?
Näkisin että tässä kyse ei ole päittäin vaihtamisesta, vaan siitä että kun on vaihtoaikeissa, että ostaako nykyisen 10 litraa vievän auton tilalle uudemman 10 litraa vievän, vaiko siirtyykö pienempään 5 litraa vievään. Ja sitten kun seuraavan kerran vaihtaa, niin sitten vaihtoon menee sellainen 5 litraa vievä, eikä sellainen 10 litraa kuluttava mihin oli tottunut.
Toki kun Suomessa on autovero, niin täällä autokanta uusiutuu hitaammin, toisaalta isoruokaiset autot on verotettu niin kalliiksi että sellaisia ei ole myyty kovin paljoa. Sähköversioina möhköfantit on autoverottomina edullisempia, tosin eivät ne halpoja siltikään ole.
Minulle tämä ei ole kovin relevantti kysymys koska minulla ei ole ollut 10 litraa kuluttavia autoja, kun en asu kaupungin keskustassa ajamassa kylmällä koneella pätkäajoa. Mutta onhan noita lähes pakettiauton kokoisia isomoottorisia henkilöautoja, ja jotkut ostavat sellaisia.
Juuri näin, koska sillä miten ja millaisia autoja teollisuus tuottaa on todellista merkitystä. Vanhat autot ovat liikenteessä aikansa, eikä se siitä juuri muutu vaikka niitä kuinka vaihtelisi keskenään. Tietenkin se on ekoteko jos paljon vuosittain ajava ajaa taloudellisella autolla ja se että uusi tehtaalta tuleva auto on vähäpäästöisesti tuotettu ja taloudellinen.
eUpissakin kuluu sähköä, jos sen rehellisesti kertoo.
Millainen auto sinulla on? Vaihtaisimmeko keskenämme? Jompi kumpi saisi tehtyä ekoteon. Tai paremminkin kumpikin olisivat osallisena siinä että toinen saisi pienemmän auton eli kumpikin tavallaan tekisivät ekoteon - vai mitä?
VW E up on säilyttänyt tilastojen mukaan parhaiten hintansa. Taannoiset tarjousautot silloin kun tulevat käytettynä myyntiin ovat edelleen saman hintaisia tai jopa kalliimpia.
Henkilökohtainen ekoteko ei välttämättä ole ekoteko kokonaisuutta ajatellen.
Ajat isolla 10 litraa satasella vievällä autolla, mutta mietit että ajot on vähentyneet 10000 kilometriin vuodessa - pienemmälläkin pärjäisi. Näet vaihtoautosivulla pikkuhybridin joka kuluttaa 5 l/100km ja käyt vaihtamassa autosi siihen. Onnittelet itseäsi EKO-teosta!
Vanha autosi on vielä hyväkuntoinen ja herättää heti mielenkiintoa Kallessa, joka ajaa vuosittain 30000 km.
Oliko ekoteko sittenkään ekoteko?
Olihan se. Auto voisi mennä myös 3000 ajavalle. Jokaisen pitäisi ottaa vastuuta eikä yksityinen ihminen voi ajatella tuntemattoman ihmisen puolesta. Tuskin Kalle olisi tuota hybridiä kuitenkaan ostanut.
En.
...ja jos et ole ostamassa täysin uutta autoa, pienemmän ostamisesta ei ole ades ilmastolle mitään hyötyä.
Miksi ei olisi? Vai liittyykö asia E-Mersun olemattomaan kulutukseen?
E-Mersu jatkaisi auton vaihdon jälkeenkin liikenteessä aivan samoin, mitä se nyttenkin tekee. Se ei ole niin huono, että poistuisi liikennekäytöstä myytäessä.
Jopa uuden sähköauton ostamisestakin Suomeen on ollut jossain vaiheessa pelkkää haittaa ilmastolle. Joku aika sitten sähköautoja ei pystytty valmistamaan kysyttyä määrää eli tilausmäärän lisääntyessä ei saatu yhtään enempää sähköautoja liikenteeseen. Ilmastosyistä silloin jokainen suomeen tuotu sähköauto tuotti hallaa sillä: Esim. Norja on vuoristoinen ja Suomi tasainen ja sähköauto pystyy hyödyntämään Norjan alamäet latautumalla mutta polttomoottoriauto ei ja Suomessa ei juuri alamäkiä ole eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannatti mielummin viedä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Norjaan kuin Suomeen. Eteläisempään Eurooppaan verrattuna taas Suomessa hallaa sähköautoille tuo kylmä ilmasto ja sen aiheuttama auton lämmitystarve. Polttomoottorin hukkalämmöllä auto lämpenee ilmaiseksi mutta sähköauto pitää lämmittää sähköllä, jonka kulutus siis on Suomessa suurempaa kuin etelässä eli tuotannon tökkiessä sähköautot kannattaa viedä ennemmin etelään kuin Suomeen. Näitäkin enemmän tietysti vaikuttaa se, millaisilla päästöillä missäkin maassa sähkö tuotetaan. Eli tuotantomäärän ollessa pullonkaulana sähköautot tietenkin kannattaa viedä sinne, missä sähkö tuotetaan vähimmillä ilmastopäästöillä.
Polttomoottori on huonoimmillaan tasaisella. Ylämäessä sen hyötysuhde nousee kuormituksen kasvaessa, alamäessä se voidaan sammuttaa tai se voi pyöriä takateholla polttoaineensyöttö poiskytkettynä. Alamäessä saadaan aina vähemmän energiaa kuin nousuun tarvittiin ja useimmiten rullaus on parempi vaihtoehto, jos tie sallii.
Polttomoottorilla et saa alamäessä yhtään mitään talteen - sähkömoottorilla saat jopa suhteellisen paljon. Jopa serpentiiniylämäet ovat polttomoottorille suhteellisen huonoja vaikka hyötysuhde muuten ylämäessä paraneekin.
Kuinka paljon pidempiä toimintamatkoja Norjassa saavutetaan? Jääkö keskikulutus paljonkin alle Suomen lukujen? Norjassa ei taideta mennä koko ajan mäkeä ylös tai alas. Jos mentäisiin, energiasta voisi palautua takaisin puolet. Jos oletetaan, että sähköauto on painavampi, paljonko voittaa? Tuota pitäisi ihmetellä paremmin, haluatko todistaa väitteesi?
Näkisin että tässä kyse ei ole päittäin vaihtamisesta, vaan siitä että kun on vaihtoaikeissa, että ostaako nykyisen 10 litraa vievän auton tilalle uudemman 10 litraa vievän, vaiko siirtyykö pienempään 5 litraa vievään. Ja sitten kun seuraavan kerran vaihtaa, niin sitten vaihtoon menee sellainen 5 litraa vievä, eikä sellainen 10 litraa kuluttava mihin oli tottunut.
Toki kun Suomessa on autovero, niin täällä autokanta uusiutuu hitaammin, toisaalta isoruokaiset autot on verotettu niin kalliiksi että sellaisia ei ole myyty kovin paljoa. Sähköversioina möhköfantit on autoverottomina edullisempia, tosin eivät ne halpoja siltikään ole.
Minulle tämä ei ole kovin relevantti kysymys koska minulla ei ole ollut 10 litraa kuluttavia autoja, kun en asu kaupungin keskustassa ajamassa kylmällä koneella pätkäajoa. Mutta onhan noita lähes pakettiauton kokoisia isomoottorisia henkilöautoja, ja jotkut ostavat sellaisia.
Eipä taida autoverolla olla suurta osaa suomen autokantaan.
EU keskimäärin: 12,3 vuotta
Italia: 12,5 vuotta
Suomi: 13,2 vuotta
Kroatia: 13,3 vuotta
Portugali: 13,6 vuotta
Espanja: 13,9 vuotta
Unkari: 14,6 vuotta
Tsekki: 15,9 vuotta
Viro: 16,6 vuotta
Kreikka: 17,3 vuotta
Auton vaihto on egoteko
Juuri näin, koska sillä miten ja millaisia autoja teollisuus tuottaa on todellista merkitystä. Vanhat autot ovat liikenteessä aikansa, eikä se siitä juuri muutu vaikka niitä kuinka vaihtelisi keskenään. Tietenkin se on ekoteko jos paljon vuosittain ajava ajaa taloudellisella autolla ja se että uusi tehtaalta tuleva auto on vähäpäästöisesti tuotettu ja taloudellinen.
Auton romuttamien, eikä tilalle oteta uutta autoa, on oikeasti egoteko.
Varsinkin, jos auto pääsee vielä uutisiin kuvan kanssa.
Autopomo pelkää kiinalaisrynnäkön kaatavan tehtaitaan – ”Ruumiita tulee”
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/79e3b8f5-9a78-4b1c-a759-674e54f86916?ref=ampparit:9705