Ladattavissa hybrideissä iso ongelma:

74 kommenttia
2
  • @Kumppani kirjoitti:
    Kuinka pienellä präntillä...

    Toivottavasti löydät apua ongelmaasi.

      2
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

    Autolla kuin autolla hetkellinen kulutus ylämäessä on 20 ja ylikin, ilman vedettävääkin. Onkohan XC60T8 yhtä janoinen kuin XC90? Jos akku riittää 50km, ei latauksella pidempää matkaa pääse, ei tulisi mieleenkään pysähtyä noin usein. Dieselinä XC60 näyttää kuluttavan melko vähän, vaikka ilmeinen tiiliskivi onkin muotoilultaan.

      
  • muokattu 14.04.2024 09:11

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Näin tapahtuu WLTP-lukeman kanssa. NEDC-karkasi minulta kakskytluvun dieselin ja kymppiluvun hybridin kanssa ulottumattomiin, mutta ei noiden vanhojen yheksänkyt- ja nolkytlukujen bensa-autojen kanssa.

    Vuosituhannen vaihteen autoken NEDC normimittaukset tehtiin rehellisemmin vähemmillä rengaspaine-, teippaus jne vedätyksillä, joten ensimmäisten NEDC-autojen lukemat oli helppo saavuttaa.

    Valvonnan puuttuessa valmistajat oppivat manipuloimaan mittauksia entistä pahemmin. Tämä tekee uudempien NEDC-lukemien saavuttamisesta vaikeampaa. Mahdotonta se ei silti ole edes ympärivuotisena keskiarvona, koska normin ajosykli simuloi taitamatonta kuljettajaa ruuhkaliikenteessä. Uudemman auton normilukeman voi edelleen saavuttaa myös työmatkapainotteisessa liikenteessä ajamalla ennakoiden ja tasaisesti ja joustavan työajan turvin ruuhkia välttäen.

    Vaikka ajankin muuten suht. taloudellisella tyylillä, joudun kyllä tunnustamaan pahan tapani ohittaa aika lailla reippaalla kaasunkäytöllä mikä lisää kulutusta. Ja ohituksia tietysti tulee joitakin, kun normivauhti on se rajoitus + 5 km/h. Perjantain työmatkalla, hyvin vähäisessä liikenteessä, pääosin 100 maantiellä, optimisäässä, 200 km ajomatkan jälkeen, vakkarilla ajettuna, viisimetrisen neliveto TDI-DSG farkun lukema mittarissa oli 5,8 l/100km, WLTP-lukeman ollessa 5,9. Välillä lukema oli jo 5,5:ssa mutta loppumatkan satasen rajoitus nosti taas lukeman ylemmäs. Ei taitaisi pärjätä tuolla lukemalla 740:n Mersulle, eikä pihistelijän ex-Seatille eikä pärjää edes omalle takavetohybridille. Siihenkin eroa olisi ollut hitusen yli puoli litraa. Hybridi olisi nostanut kulutuksen alkukilometreillä tuota dieseliäkin suuremmaksi mutta kirinyt sitten ohi viimeistään 10 km mennessä. (Tuon dieselinkin kulutuslukema on jo kevätsäässä suht tarkka kun lisälämmitin ei käynnisty ollenkaan. Tuossa "itselataavassa" takavetohybridissä taas on mukavaa, että sekalaisen ajon kulutus alittaa jopa maantieajokulutuksen - paitsi kylmänä, jolloin se kuluttaa enemmän kaikilla nopeuksilla kuin lämpimänä millään Suomessa sallituilla nopeuksilla.)

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

    Autolla kuin autolla hetkellinen kulutus ylämäessä on 20 ja ylikin, ilman vedettävääkin. Onkohan XC60T8 yhtä janoinen kuin XC90? Jos akku riittää 50km, ei latauksella pidempää matkaa pääse, ei tulisi mieleenkään pysähtyä noin usein. Dieselinä XC60 näyttää kuluttavan melko vähän, vaikka ilmeinen tiiliskivi onkin muotoilultaan.

    S60 D5 kulutus ylämäessä ei kyllä kahteenkymppiin mene ylämäessä jos ei kiihdytä nilkka suorana. Toi Volvon T8 on melko tiukkaan viritetty, 2 L kone, 320 pollea. Akussa virtaa ja yhteisteho on yli 400 hv. Nollasta sataseen XC90 pakettina 5.6s. Eli bensaa kuluu.
    Dieselissä on 48V kevythybridi jonka avulla WLTP yhdistetty kulutus on 6.8L/100km. Auto ei liiku pelkällä sähköllä lainkaan. Dieselikin kulkee ihan hyvin, nollasta sataseen 7.6s

      
  • @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

    Autolla kuin autolla hetkellinen kulutus ylämäessä on 20 ja ylikin, ilman vedettävääkin. Onkohan XC60T8 yhtä janoinen kuin XC90? Jos akku riittää 50km, ei latauksella pidempää matkaa pääse, ei tulisi mieleenkään pysähtyä noin usein. Dieselinä XC60 näyttää kuluttavan melko vähän, vaikka ilmeinen tiiliskivi onkin muotoilultaan.

    Plugaria ei ole tarkoitettukaan pelkästään sähköllä ajettavaksi, sehän on hybridi. Ajatus on, että auton WLTP-syklin kulutus saadaan alas sähkön avulla.

    Toyota-hybridiin verrattuna plugari on kuitenkin sikäli paljon parempi, että sillä voi ajaa ihmisten seassa pelkällä sähköllä kaupunkiliikenteessä, kun "itselataava hybridi" ei pysty liikkumaan ilman bensaa ollenkaan ja pystyy vain lyhyisiin pyrähdyksiin bensakone sammuneena.

    Kaupunkiliikenteessä plugarikin saa akkuun regenvirtaa ja sen todellinen sähköajomatka on enemmän kuin nimellinen, ei välttämättä yhteen putkeen paljonkaan pidempi, mutta koko kaupunkimatkaa ajatellen kyllä. Maantielläkin akun tyhjennyttyä plugari kuluttaa vähemmän kuin sama auto pelkällä bensakoneella.

    Karkeasti voi laskea pitkän matkan keskikulutuksen XC90T8:lle (sähkörange 40km) esim. 300km matkalle: (300-40)/300=0,87xbensa-ajon kulutus. 100km matkalla se olisi (100-40)/100=0.6xbensa-ajon kulutus.

    Kun ajoin pitkiä matkoja Volvolla, niin keskikulutusnäyttö pysyi 6.5 - 7.5l/100 lukemassa.

    Suomessa plugarin suurin hyöty oli alemmassa ostohinnassa tai paremminkin siinä, että bensaversiota vastaavalla ostohinnalla sai selvästi paremmin varustellun menopelin ja paremman suoritukskyvyn.

    Jos ei kantti kestä sähköautoa, niin kannattaa hankkia plugari.

    Niin kuin joskus vuosia sitten jo kirjoiteltiin täällä mm. M880 toimesta, plugarin hankinnassa myyjällä on iso vastuu selvittää ostajalle plugarin kulutuksen muodostuminen. Oli minullekin yllätys, että keskikulutus on käytännön ajossa litratolkulla suurempi kuin ilmoitettu keskikulutus. En ollut mitenkään perehtynyt sähkö/hybridi-autojen tekniikkaan enkä heti ymmärtänyt, mitä keskikulutusilmoitus tarkoitti. Plugarille ei voi ilmoittaa bensa-autoista tuttua keskikulutusta, koska bensan kulutus vaihtelee nollasta vastaavan bensa-auton kulutuksen tasolle. Bensan kulutus siis riippuu erittäin paljon siitä, mikä on kuskin ns. ajoprofiili.

      1
  • muokattu 14.04.2024 11:13

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Ei taitaisi pärjätä tuolla lukemalla 740:n Mersulle, eikä pihistelijän ex-Seatille eikä pärjää edes omalle takavetohybridille.

    Nyt minäkään en pärjää enää omille aiemmille lukemilleni. Tuli pari aika pahaa rasitetta, kun kaksoisahdetun 220 CDI:n tilalle tuli painavampi ja kulmikkaampi 200 CDI farkku ja 205/55R16 rengaskoon tilalle vaihtui 245/45R17 talvirenkaat ja 225/50R17 kesärenkaat.

    Kaksiturboisen 220:n vääntöhuippu alkaa hieman alle 1400 kierroksen ja 200:n vasta 1600 kohdalta. Käytännössä ero tuntuu suuremmalta ainoan ahtimen turboviiveen vuoksi. Vaikka automaatti onkin samanlainen 7G-Tronic, se on ohjelmoitu eri tavoin. 200 ajaa taajamapyörityksessä koko ajan isommalla käyntinopeudella ja tuntuu silti voimattomalta. Auto on sekä ikävämpi ajaa että kuluttaa enemmän.

    Auton näyttämä keskikulutus lopputalven ajalta on 6.1 sadalle ja Webaston vuoksi totuus muutaman desin enemmän.

      
  • muokattu 14.04.2024 13:13

    @HybridRules kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

    Autolla kuin autolla hetkellinen kulutus ylämäessä on 20 ja ylikin, ilman vedettävääkin. Onkohan XC60T8 yhtä janoinen kuin XC90? Jos akku riittää 50km, ei latauksella pidempää matkaa pääse, ei tulisi mieleenkään pysähtyä noin usein. Dieselinä XC60 näyttää kuluttavan melko vähän, vaikka ilmeinen tiiliskivi onkin muotoilultaan.

    Plugaria ei ole tarkoitettukaan pelkästään sähköllä ajettavaksi, sehän on hybridi. Ajatus on, että auton WLTP-syklin kulutus saadaan alas sähkön avulla.

    Toyota-hybridiin verrattuna plugari on kuitenkin sikäli paljon parempi, että sillä voi ajaa ihmisten seassa pelkällä sähköllä kaupunkiliikenteessä, kun "itselataava hybridi" ei pysty liikkumaan ilman bensaa ollenkaan ja pystyy vain lyhyisiin pyrähdyksiin bensakone sammuneena.

    "Pyrähdyksiin" on erittäin väärin valittu sana kuvaamaan itselataavan sähköajoa. Pyrähdyksessä kuvittelisi auton kiihdyttävän vauhtia, mutta itselataavan polttomoottori käynnistyy kyllä aina kiihdytettäessä. Joskus kokeilin miten pitkälle sähköllä pääsee yhtäjaksoisesti tasamaalla ja neljän kilometrin kohdalla polttomoottori käynnistyi. Tuollainen 4 kilometriä pitää ajaa kuitenkin korkeintaan seitsemää kymppiä, hyvin loivassakin ylämäessä hidastaen, painaen kaasua niin vähän ettei polttomoottori käynnisty kesken kaiken. Käytettävissä on "hyvässä tilanteessa" noin 0,5 kWh sähköä ja huonossa ei juuri yhtään. (Itselataavaahan ei ladata, vaan virtaa on sen verran mitä kulloisenkin ajotilanteen jälkeen sattuu olemaan eli joskus ei sähköllä pysty ajamaan yhtään vaikka haluaisi.)

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Ei taitaisi pärjätä tuolla lukemalla 740:n Mersulle, eikä pihistelijän ex-Seatille eikä pärjää edes omalle takavetohybridille.

    Nyt minäkään en pärjää enää omille aiemmille lukemilleni. Tuli pari aika pahaa rasitetta, kun kaksoisahdetun 220 CDI:n tilalle tuli painavampi ja kulmikkaampi 200 CDI farkku ja 205/55R16 rengaskoon tilalle vaihtui 245/45R17 talvirenkaat ja 225/50R17 kesärenkaat.

    Kaksiturboisen 220:n vääntöhuippu alkaa hieman alle 1400 kierroksen ja 200:n vasta 1600 kohdalta. Käytännössä ero tuntuu suuremmalta ainoan ahtimen turboviiveen vuoksi. Vaikka automaatti onkin samanlainen 7G-Tronic, se on ohjelmoitu eri tavoin. 200 ajaa taajamapyörityksessä koko ajan isommalla käyntinopeudella ja tuntuu silti voimattomalta. Auto on sekä ikävämpi ajaa että kuluttaa enemmän.

    Auton näyttämä keskikulutus lopputalven ajalta on 6.1 sadalle ja Webaston vuoksi totuus muutaman desin enemmän.

    Melkoisen löysä peruskone Mersussa olisi, jos se ei tuota kaupunkitehoa ilman ahtopainetta. Yleensä dieseleissä on ihan riittävä puristussuhde mekaaniseen toimintaan ja ahtaminen tuo sitten lisätehoa, kun kilowatteja tarvitaan oikeasti. Ei muuta, mutta automarkkinoinnissa on saati ihmiset sekaisin tehon ja väännön suhteen.

    Teoreettisesti voisi ihmetellä myös minimiruiskutusta. Sehän riippuu paineesta ja aukioloajasta. Isot ja/tai hitaat suuttimet ruiskuttavat kerralla enemmän, kun painetta ei voi liikaa tiputtaa.

      
  • muokattu 14.04.2024 14:37

    Kuinka pienellä präntillä automainoksissa on teksti todellisesta kulutuksesta, kun näkyy vain WLTP?

    @740 GLE kirjoitti:

    Toivottavasti löydät apua ongelmaasi

    Kiitos lukulasit minulla onkin jo. Mutta jotenkin arvasin, että ylimieliseltä pätemiseltäsi et oikein osannut vastata edellisellä sivulla minulle siihen, miksi on tehty lehtijuttu(ja), joissa ihmetellään, miksi plugarit kuluttaa enemmän kuin on ilmoitettu.

    Auton näyttämä keskikulutus lopputalven ajalta on 6.1 sadalle ja Webaston vuoksi totuus muutaman desin enemmän

    Mitäs Mersu-mallisi mainos ilmoittaa kulutukseksi, eri vaihtoehtoineen (WLTP / "normi" / "todellinen" / onko muita)

      
  • muokattu 14.04.2024 14:38

    @HybridRules kirjoitti:

    Plugaria ei ole tarkoitettukaan pelkästään sähköllä ajettavaksi, sehän on hybridi. Ajatus on, että auton WLTP-syklin kulutus saadaan alas sähkön avulla.

    Niinkö? Eli kyse on siis kikkailusta. Ja sitten ihmetellään oikein lehdissä, että kumma kun ei kuluta mitä on ilmoitettu. Ja 740GLE:n mielestä kyse on kuskista ja allekin WLTP:n pitäisi mennä.

    Itselataavaan/täyshybridiin verrattuna plugari on kuitenkin sikäli paljon parempi

    Eikö sen tarkoitus ole sitten alentaa syklikulutusta?

    Karkeasti voi laskea pitkän matkan keskikulutuksen XC90T8:lle (sähkörange 40km)... Kun ajoin pitkiä matkoja Volvolla, niin keskikulutusnäyttö pysyi 6.5 - 7.5l/100 lukemassa.

    Niinpä. Kuskin vika ja oma valintasi.

    Tuo lukema ei taida olla se, mitä mainoksissa luvataan? Lukeeko perässä "todellinen kulutus" tms?

    Kerrottiinko Volvolla, ettei se nyt oikeeasti niin vähän vie kun hait sen liikkeestä? Mikä sinun mielestäsi on se sitten ihmettelyn aihe, josta otsikon juttu kertoo?

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

    Autolla kuin autolla hetkellinen kulutus ylämäessä on 20 ja ylikin, ilman vedettävääkin. Onkohan XC60T8 yhtä janoinen kuin XC90? Jos akku riittää 50km, ei latauksella pidempää matkaa pääse, ei tulisi mieleenkään pysähtyä noin usein. Dieselinä XC60 näyttää kuluttavan melko vähän, vaikka ilmeinen tiiliskivi onkin muotoilultaan.

    S60 D5 kulutus ylämäessä ei kyllä kahteenkymppiin mene ylämäessä jos ei kiihdytä nilkka suorana. Toi Volvon T8 on melko tiukkaan viritetty, 2 L kone, 320 pollea. Akussa virtaa ja yhteisteho on yli 400 hv. Nollasta sataseen XC90 pakettina 5.6s. Eli bensaa kuluu.
    Dieselissä on 48V kevythybridi jonka avulla WLTP yhdistetty kulutus on 6.8L/100km. Auto ei liiku pelkällä sähköllä lainkaan. Dieselikin kulkee ihan hyvin, nollasta sataseen 7.6s

    T8:n kampiakselilla on starter/generator, joka tukee polttomoottoria täyskiihdytyksessä muistaakseni max 10s ajan ja myös taka-akselin sähkömoottori osallistuu. Auto ei päästä koskaan akkua niin tyhjäksi, etteikö kiihdytykseen löytyisi sähkötehoa. Samoin neliveto on käytettävissä aina, koska em. generaattori tuottaa sähköä taka-akselin sähkömoottorille, jos/kun ajoakku on minimivarauksessa.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Plugaria ei ole tarkoitettukaan pelkästään sähköllä ajettavaksi, sehän on hybridi. Ajatus on, että auton WLTP-syklin kulutus saadaan alas sähkön avulla.

    Niinkö? Eli kyse on siis kikkailusta. Ja sitten ihmetellään oikein lehdissä, että kumma kun ei kuluta mitä on ilmoitettu. Ja 740GLE:n mielestä kyse on kuskista ja allekin WLTP:n pitäisi mennä.

    Itselataavaan/täyshybridiin verrattuna plugari on kuitenkin sikäli paljon parempi

    Eikö sen tarkoitus ole sitten alentaa syklikulutusta?

    Karkeasti voi laskea pitkän matkan keskikulutuksen XC90T8:lle (sähkörange 40km)... Kun ajoin pitkiä matkoja Volvolla, niin keskikulutusnäyttö pysyi 6.5 - 7.5l/100 lukemassa.

    Niinpä. Kuskin vika ja oma valintasi.

    Tuo lukema ei taida olla se, mitä mainoksissa luvataan? Lukeeko perässä "todellinen kulutus" tms?

    Kerrottiinko Volvolla, ettei se nyt oikeeasti niin vähän vie kun hait sen liikkeestä? Mikä sinun mielestäsi on se sitten ihmettelyn aihe, josta otsikon juttu kertoo?

    En ymmärrä, mikä on ihmettelyn aihe. Plugareita on tehty jo niin kauan, että luulisi otsikon kirjoittajalle jo selvinneen plugarin toimintaperiaate.

      3
  • muokattu 15.04.2024 07:25

    Onhan tuosta lataamisesta kuitenkin ollut selvää hyötyä kun kulutus on tippunut melkein 2 l/100km. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten "itselataavat" hybridit olisivat sijoittuneet taulukoissa.

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/7b-2024/lataushybridien-tosikulutus-selvisi/

    Jokaisen ajoprofiilit, autot ja ajosäät ovat täysin erilaisia, mutta tietenkin voi verrata omia autojaan/ajojaan noihin.
    Itsellä automaattivaihteinen bensarohmu tila-auto vuodelta 2006 vie keskimäärin joitain desejä vähemmän kuin keskimääräinen 2021 bensa-auto. Samoin "itselataava" takavetohybridi vuodelta 2016 vie keskimäärin joitain desejä vähemmän kuin keskimääräinen 2021 lataushybridi. 2022 4x4 TDI-DSG dieselfarkku taitaa viedä vähän enemmän kuin keskimääräinen 2021 diesel, mutta hyväksyttäköön se sillä sen 0-100 arvo on noista em. autoista paras ja siinä on vielä eniten tilaakin.

      
  • muokattu 15.04.2024 08:27

    Eikös tämä "raamattu" nyt ole se paras paikka tarkistaa todellisia kulutuksia, oli kyseessä mikä voimanlähde(-yhdistelmä) tahansa:

    https://www.spritmonitor.de/en/

    Se on kyllä totta, että sieltä tietysti näkee miten kuskistakin on paljon kiinni kulutukset. Jos kuitenkin plugareita ihmetellään, niin mahtaako nämä lehtijuttujen firman työsuhdeautolla ajavat laiskat sähkölataajat intoilla tilastolukuja tuonne?

      
  • muokattu 15.04.2024 10:05

    @Kumppani kirjoitti:
    Eikös tämä "raamattu" nyt ole se paras paikka tarkistaa todellisia kulutuksia, oli kyseessä mikä voimanlähde(-yhdistelmä) tahansa:

    https://www.spritmonitor.de/en/

    Se on kyllä totta, että sieltä tietysti näkee miten kuskistakin on paljon kiinni kulutukset. Jos kuitenkin plugareita ihmetellään, niin mahtaako nämä lehtijuttujen firman työsuhdeautolla ajavat laiskat sähkölataajat intoilla tilastolukuja tuonne?

    Mahtaako yleensäkin pieneen kulutukseen pyrkivät olla innokkaampia laittamaan lukuja tuonne? Ja mahtaakohan kaikki laittaa luvut kaunistelemattomina? Luotan kyllä enemmän autojen itsensä antamaan kulutustietoon.

      
  • muokattu 15.04.2024 10:43

    @Lukija31722 kirjoitti:

    Mahtaako yleensäkin pieneen kulutukseen pyrkivät olla innokkaampia laittamaan lukuja tuonne?

    Voisin kuvitella, että asia kiinnostaa juuri tältä osin.

    Ja mahtaakohan kaikki laittaa luvut kaunistelemattomina? Luotan kyllä enemmän autojen itsensä antamaan kulutustietoon

    Vaikea sanoa spritmonitorin luotettavuudesta mitään vahvaa mutua, kun "faktaakaan" ei voi kuitenkaan.

    Auton itsensä antamalla tiedolla tarkoitat sitä uutta [joku uusi konsonanttimerkkilyhenne], ei mittaritaulussa näkyvää lukemaa? Jälkimmäinen on optimistinen yleensä.

    Jos se kerran on luotettavaa/luotettavampaa, niin siitäpä heräsi ihmettelyn aiheekseni se, että mikä estää näyttämästä "todellista kulutusta" myös mittaristossa, eikä jemmata jonnekin auton tietokoneen syövereihin? Mitä ihmeen salaamista asiassa on? Ainakin minun autossa tankki tyhjäksi/täyteen -kulutuslukema heittää jonkun desin mittariston arvoon ja ylöspäin ja on aiemmissakin ollut niin.

    Vähän sama juttu kuin että useimmat uudet autot voisivat näyttää satelliitintarkkaa nopeutta, niin miksei kulutustakin voisi myös - molemmat siis niin kuin ovat, eikä jollakin kummallisella toleranssilla.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @Kumppani kirjoitti:
    Eikös tämä "raamattu" nyt ole se paras paikka tarkistaa todellisia kulutuksia, oli kyseessä mikä voimanlähde(-yhdistelmä) tahansa:

    https://www.spritmonitor.de/en/

    Se on kyllä totta, että sieltä tietysti näkee miten kuskistakin on paljon kiinni kulutukset. Jos kuitenkin plugareita ihmetellään, niin mahtaako nämä lehtijuttujen firman työsuhdeautolla ajavat laiskat sähkölataajat intoilla tilastolukuja tuonne?

    Mahtaako yleensäkin pieneen kulutukseen pyrkivät olla innokkaampia laittamaan lukuja tuonne? Ja mahtaakohan kaikki laittaa luvut kaunistelemattomina? Luotan kyllä enemmän autojen itsensä antamaan kulutustietoon.

    Spritmonitorin käyttäjien motiiveja voi vain arvailla, oma motiivi tulee kulutuksen ja käytetyn rahamäärän seurannan helppoudesta.
    Haettaessa palvelusta jonkin ajoneuvon kulutustietoja, todenmukaisinta dataa saanee kun nostaa kilometrimäärän rajaa sopivasti ylös. Esim 50tkm rajaa jo satunnaiset käyttäjät pois.

    Plugareiden kulutusmittauksessa on ehkä alkujaan jo valuvika. Jos mittaukset olisi tehty hybridi ajotilassa, ajoakku noin puolillaan, tulos vertautuisi itselataaviin. Lisäksi olisi ilmoitettu sähköinen kantama.
    Sähköisen kantaman kilometreillä olisi voinut jollakin kaavalla hyvittää veroja/ käyttömaksuja.

      
  • muokattu 15.04.2024 12:16

    @Kumppani kirjoitti:
    @Lukija31722 kirjoitti:

    Mahtaako yleensäkin pieneen kulutukseen pyrkivät olla innokkaampia laittamaan lukuja tuonne?

    Voisin kuvitella, että asia kiinnostaa juuri tältä osin.

    Ja mahtaakohan kaikki laittaa luvut kaunistelemattomina? Luotan kyllä enemmän autojen itsensä antamaan kulutustietoon

    Auton itsensä antamalla tiedolla tarkoitat sitä uutta [joku uusi konsonanttimerkkilyhenne], ei mittaritaulussa näkyvää lukemaa?

    Jep, paitsi että mitataankohan siihenkään lukemaan lisälämmittinen kulutusta vai pelkästään moottorin?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @Lukija31722 kirjoitti:

    Mahtaako yleensäkin pieneen kulutukseen pyrkivät olla innokkaampia laittamaan lukuja tuonne?

    Voisin kuvitella, että asia kiinnostaa juuri tältä osin.

    Ja mahtaakohan kaikki laittaa luvut kaunistelemattomina? Luotan kyllä enemmän autojen itsensä antamaan kulutustietoon

    Vaikea sanoa spritmonitorin luotettavuudesta mitään vahvaa mutua, kun "faktaakaan" ei voi kuitenkaan.

    Auton itsensä antamalla tiedolla tarkoitat sitä uutta [joku uusi konsonanttimerkkilyhenne], ei mittaritaulussa näkyvää lukemaa? Jälkimmäinen on optimistinen yleensä.

    Jos se kerran on luotettavaa/luotettavampaa, niin siitäpä heräsi ihmettelyn aiheekseni se, että mikä estää näyttämästä "todellista kulutusta" myös mittaristossa, eikä jemmata jonnekin auton tietokoneen syövereihin? Mitä ihmeen salaamista asiassa on? Ainakin minun autossa tankki tyhjäksi/täyteen -kulutuslukema heittää jonkun desin mittariston arvoon ja ylöspäin ja on aiemmissakin ollut niin.

    Vähän sama juttu kuin että useimmat uudet autot voisivat näyttää satelliitintarkkaa nopeutta, niin miksei kulutustakin voisi myös - molemmat siis niin kuin ovat, eikä jollakin kummallisella toleranssilla.

    Tarkoitatko, että autosi tietää kulutuksen olevan vaikka 6,5 ja se näyttääkin 6,0? Vai aiheutuuko virhe tilavuusmittauksesta, jossa ei kompensoida esim. lämpötilaa ja siksi auto luulee väärin? Pitäisi mitata massavirtaa.

    Yleensä virheettömiä mittauksia ei ole, satelliitintarkkaa nopeuttakaan ei näe mistään. Heittoa on, mutta nopeus näytetään joltakin ajalta. Suunnon GPS-kellossa, jossa oli sellainen saippuarasiavastaanotin, nopeutta ei ollut paljoa suodatettu ja juoksunopeus nousi välillä maailmanennätyksiin.

      
  • muokattu 15.04.2024 13:09

    @Late1969 kirjoitti:

    Tarkoitatko, että autosi tietää kulutuksen olevan vaikka 6,5 ja se näyttääkin 6,0? Vai aiheutuuko virhe tilavuusmittauksesta, jossa ei kompensoida esim. lämpötilaa ja siksi auto luulee väärin? Pitäisi mitata massavirtaa.

    [joku-uusi-merkkilyhenne]-mittauksen kerrotaan kerryttävän EU:n vaatimuksesta jotakin "todellisempaa" kulutusta. Siitä teen päätelmän, ettei mittarin kulutuslukema pidä paikkansa edes valmistajan mielestä. Tätä tukee oma tankki-tyhjäksi-ja-täyteen -laskelman kulutuslukemakin, desien heittoa on ollut kaikissa autoissa, joita olen seurannut.

    Sitä en tiedä mihin se "auton sisäinen ja salainen" EU-mittaus perustuu.

    Yleensä virheettömiä mittauksia ei ole, satelliitintarkkaa nopeuttakaan ei näe mistään. Heittoa on, mutta nopeus näytetään joltakin ajalta

    No sanotaanko näin, että luotan navigaattorin ilmoittamaan GPS-nopeuteen. Siksi minäkin, kuten varmaan kaikki muutkin kiinnostuneet, peilaan mittarinopeutta siihen. Heitto on -4km/h mittariston haitaksi.

    Kerro toki jos sinulla on joku parempi (ja tarkempi) konsti.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @Late1969 kirjoitti:

    Tarkoitatko, että autosi tietää kulutuksen olevan vaikka 6,5 ja se näyttääkin 6,0? Vai aiheutuuko virhe tilavuusmittauksesta, jossa ei kompensoida esim. lämpötilaa ja siksi auto luulee väärin? Pitäisi mitata massavirtaa.

    [joku-uusi-merkkilyhenne]-mittauksen kerrotaan kerryttävän EU:n vaatimuksesta jotakin "todellisempaa" kulutusta. Siitä teen päätelmän, ettei mittarin kulutuslukema pidä paikkansa edes valmistajan mielestä. Tätä tukee oma tankki-tyhjäksi-ja-täyteen -laskelman kulutuslukemakin, desien heittoa on ollut kaikissa autoissa, joita olen seurannut.

    Sitä en tiedä mihin se "auton sisäinen ja salainen" EU-mittaus perustuu.

    Yleensä virheettömiä mittauksia ei ole, satelliitintarkkaa nopeuttakaan ei näe mistään. Heittoa on, mutta nopeus näytetään joltakin ajalta

    No sanotaanko näin, että luotan navigaattorin ilmoittamaan GPS-nopeuteen. Siksi minäkin, kuten varmaan kaikki muutkin kiinnostuneet, peilaan mittarinopeutta siihen. Heitto on -4km/h mittariston haitaksi.

    Kerro toki jos sinulla on joku parempi (ja tarkempi) konsti.

    Mihin tarkempaa nopeudenmittausta tarvitset? Onhan niitä olemassa. Navigaattorikaan ei käytä pelkkää satelliittisignaalia, vaan myös kiihtyvyysantureita. Kannattaa käydä ajamassa Tampereen Rantatunneli. Siellä on Tammerkosken paikka merkitty sinisin valoin ja navigaattori on samaa mieltä sijainnista, heittoa ei ole enempää kuin ulkonakaan.

      1
  • muokattu 15.04.2024 15:54

    @Late1969 kirjoitti:

    Mihin tarkempaa nopeudenmittausta tarvitset?

    En minä tarvitsekaan, navin tms ilmoittama GPS-tarkkuus riittää oikein hyvin. Ja jos se on sinulle ollut vielä näkymätön asia, niin aika moni muukin on tällä palstalla tarkistanut mittarivirheen niin.

    Kerroin tuon muuten jo edellisessä vastauksessani. Joten minähän en alkanut neppailemaan asiayhteyden kanssa turhalla, vaan sinä: yleensä virheettömiä mittauksia ei ole, satelliitintarkkaa nopeuttakaan ei näe mistään.

    Mitä parempaa ilmaisua haluat sitten käyttää menetelmästä, joka näyttää käyttäjälleen GPS:n laskeman nopeuden vaikka appissa (Here -navi esim)? Ihan niin simppelistä asiasta olisi kyse.

    Navigaattorikaan ei käytä pelkkää satelliittisignaalia, vaan myös kiihtyvyysantureita

    Muista neppailla kaikille tuo, kun kertovat mittarivirheen tarkistamisestaan, eiköstävaan!

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @Late1969 kirjoitti:

    Mihin tarkempaa nopeudenmittausta tarvitset?

    En minä tarvitsekaan, navin tms ilmoittama GPS-tarkkuus riittää oikein hyvin. Ja jos se on sinulle ollut vielä näkymätön asia, niin aika moni muukin on tällä palstalla tarkistanut mittarivirheen niin.

    Kerroin tuon muuten jo edellisessä vastauksessani. Joten minähän en alkanut neppailemaan asiayhteyden kanssa turhalla, vaan sinä: yleensä virheettömiä mittauksia ei ole, satelliitintarkkaa nopeuttakaan ei näe mistään.

    Mitä parempaa ilmaisua haluat sitten käyttää menetelmästä, joka näyttää käyttäjälleen GPS:n laskeman nopeuden vaikka appissa (Here -navi esim)? Ihan niin simppelistä asiasta olisi kyse.

    Navigaattorikaan ei käytä pelkkää satelliittisignaalia, vaan myös kiihtyvyysantureita

    Muista neppailla kaikille tuo, kun kertovat mittarivirheen tarkistamisestaan, eiköstävaan!

    Et tarvitse, mutta: "Kerro toki jos sinulla on joku parempi (ja tarkempi) konsti." On niin vaikeaa tietää koska jokin tarkoittaa mitä on kirjoitettu, koska ei. Olitkin siis aiemmin kumonnut tuon.

    Mitähän järjestelmää kyselet. GNSS? Navigaattori? Vaikea keksiä, mistä et nyt pitänyt. Sori siitä.

      
  • Sotkeudut näköjään vain omiisi.... Ehkä voisit ajatuksella lukea mistä itse kirjoitit pvm:llä 15.4. alkaen klo 11:40 ja sitten mitä sinulle vastailin.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Sotkeudut näköjään vain omiisi.... Ehkä voisit ajatuksella lukea mistä itse kirjoitit pvm:llä 15.4. alkaen klo 11:40 ja sitten mitä sinulle vastailin.

    Miksi pitää palata vanhaan etsimään motiivejasi? Jos hauskaa huumoria yritit, laita hymiötä perään.

      
  • muokattu 16.04.2024 07:25

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Ei taitaisi pärjätä tuolla lukemalla 740:n Mersulle, eikä pihistelijän ex-Seatille eikä pärjää edes omalle takavetohybridille.

    Nyt minäkään en pärjää enää omille aiemmille lukemilleni. Tuli pari aika pahaa rasitetta, kun kaksoisahdetun 220 CDI:n tilalle tuli painavampi ja kulmikkaampi 200 CDI farkku ja 205/55R16 rengaskoon tilalle vaihtui 245/45R17 talvirenkaat ja 225/50R17 kesärenkaat.

    Kaksiturboisen 220:n vääntöhuippu alkaa hieman alle 1400 kierroksen ja 200:n vasta 1600 kohdalta. Käytännössä ero tuntuu suuremmalta ainoan ahtimen turboviiveen vuoksi. Vaikka automaatti onkin samanlainen 7G-Tronic, se on ohjelmoitu eri tavoin. 200 ajaa taajamapyörityksessä koko ajan isommalla käyntinopeudella ja tuntuu silti voimattomalta. Auto on sekä ikävämpi ajaa että kuluttaa enemmän.

    Auton näyttämä keskikulutus lopputalven ajalta on 6.1 sadalle ja Webaston vuoksi totuus muutaman desin enemmän.

    Melkoisen löysä peruskone Mersussa olisi, jos se ei tuota kaupunkitehoa ilman ahtopainetta.

    Anteeksi off-topic. Selvennän mistä on kyse.

    Ei sellaista ole väitettykään, vaan että 10% alemman vääntöhuippunsa hieman suuremmalla käyntinopeudella saavuttavan moottorin perässä oleva AUTOMAATTI ON OHJELMOITU ERI TAVOIN!

    Siksi 200 CDI ajaa taajamapyörityksessä suuren osan matkasta yhtä vaihdetta pienemmällä kuin kevyempää koria kapeammilla renkailla liikuttanut 220. 90 km/h jälkeen kumpikin on vaihtanut isoimmalle vaihteelle ja sitten 200 farkku jatkaa hieman tiheämmållä perävälityksellä. (1500 vs. 1600 RPM).

    Leveämmät renkaatkin vievät osansa, mutta en lähde enää jahtaamaan viimeisiä desilitroja, koska leveämpi rengas poistaa sivutuuliherkkyyden.

    Yleensä dieseleissä on ihan riittävä puristussuhde mekaaniseen toimintaan ja ahtaminen tuo sitten lisätehoa, kun kilowatteja tarvitaan oikeasti.

    On toki, mutta valmistaja ohjelmoi automaatin peittämään halvemman moottorin uneliaisuutta tyhjäkäynnin tuntumassa

    Ei muuta, mutta automarkkinoinnissa on saati ihmiset sekaisin tehon ja väännön suhteen.

    Nyt ei ole kyse siitä vaan voimansiirron sopeuttamisesta moottorin läpi koko käyntinopeusalueen rajoitetulle väännölle.

    Teoreettisesti voisi ihmetellä myös minimiruiskutusta. Sehän riippuu paineesta ja aukioloajasta. Isot ja/tai hitaat suuttimet ruiskuttavat kerralla enemmän, kun painetta ei voi liikaa tiputtaa.

    Molemmissa samat suuttimet, jotka on mitoitettu 100 kW / 360 Nm@1600 ja 125 kW / 400 Nm@1400 tarpeisiin. Kumpaankaan ei saa millään tuunauksella yhtä paljon tehoa kuin saman moottorin 150 kW / 500 Nm@1600 versioon, koska halvemmissa on pienemmät suuttimet.

    Ei tämä ole vain minun havaintoni. 200 CDI:n kulutus on ollut maalis-huhtikuussa 6.5 sadalle. Samana aikana vuosi sitten 220 CDI kulutti 5.7.

    220:lla jäi 200.000 km keskikulutukseksi 5.4 sadalle kun viimeisten vuosien jatkuva taajamapyöritys ehti nostaa aiempaa sekakäytön pitkän ajan keskiarvoa desillä.

    Tuo 220:n pitkän ajan keskiarvo sijoittuisi Kaks'satasten listalla kolmannelle sijalle:

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/28-Mercedes-Benz/262-E-Klasse.html?fueltype=1&constyear_s=2011&constyear_e=2015&power_e=140&minkm=15000&gearing=2&powerunit=2

    Yli 100 ja enintään 150 kW tehoisten (220, 250, 300 Hybrid) listalla sekä sijoitus että välimatka kärkeen litroina heikkenee. Vaikka listaykkösen mittaus alkaakin epäilyttävillä lukemilla, todennäköisesti alkutankkauksen merkkaus unohtaen, jatko on siistiä maantieajoa jatkuvilla 1000 mailin tankkausväleillä, johon tuo auto pystyy maantiellä helposti jos vain kuskin hermo kestää ajaa 80 litran tankin viimeisille litroille:

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/28-Mercedes-Benz/262-E-Klasse.html?fueltype=1&constyear_s=2011&constyear_e=2015&power_s=150&power_e=210&minkm=15000&gearing=2&powerunit=2

    Tässä erossa saattaa tosin näkyä sekin, että 220/250 on sen verran kivempi ajaa, ettei työkseen autossaan istuva huoli 200'sta?

      
  • muokattu 16.04.2024 08:24

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Ei taitaisi pärjätä tuolla lukemalla 740:n Mersulle, eikä pihistelijän ex-Seatille eikä pärjää edes omalle takavetohybridille.

    Nyt minäkään en pärjää enää omille aiemmille lukemilleni. Tuli pari aika pahaa rasitetta, kun kaksoisahdetun 220 CDI:n tilalle tuli painavampi ja kulmikkaampi 200 CDI farkku ja 205/55R16 rengaskoon tilalle vaihtui 245/45R17 talvirenkaat ja 225/50R17 kesärenkaat.

    Kaksiturboisen 220:n vääntöhuippu alkaa hieman alle 1400 kierroksen ja 200:n vasta 1600 kohdalta. Käytännössä ero tuntuu suuremmalta ainoan ahtimen turboviiveen vuoksi. Vaikka automaatti onkin samanlainen 7G-Tronic, se on ohjelmoitu eri tavoin. 200 ajaa taajamapyörityksessä koko ajan isommalla käyntinopeudella ja tuntuu silti voimattomalta. Auto on sekä ikävämpi ajaa että kuluttaa enemmän.

    Auton näyttämä keskikulutus lopputalven ajalta on 6.1 sadalle ja Webaston vuoksi totuus muutaman desin enemmän.

    Melkoisen löysä peruskone Mersussa olisi, jos se ei tuota kaupunkitehoa ilman ahtopainetta.

    Ei sellaista ole väitettykään, vaan että 10% alemman vääntöhuipounsa 10% suuremmalla käynyinopeudella saavuttavan moottorin perässä AUTOMAATTI ON OHJELMOITU ERI TAVOIN!

    Siksi 200 CDI ajaa taajamapyörityksessä suuren osan matkasta yhtä vaihdetta pienemmällä kuin kevyempää koria kapeammilla renkailla liikuttanut 220. 90 km/h jälkeen kumpikin on vaihtanut isoimmalle vaihteelle ja sitten 200 farkku jatkaa hieman tiheämmållä perävälityksellä. (1500 vs. 1600 RPM).

    Yleensä dieseleissä on ihan riittävä puristussuhde mekaaniseen toimintaan ja ahtaminen tuo sitten lisätehoa, kun kilowatteja tarvitaan oikeasti.

    On toki, mutta valmistaja ohjelmoi automaatin peittämään halvemman moottorin uneliaisuutta tyhjäkäynnin tuntumassa

    Ei muuta, mutta automarkkinoinnissa on saati ihmiset sekaisin tehon ja väännön suhteen.

    Nyt ei ole kyse siitä vaan saman moottorin vakioversion ja rajoitetun version läpi koko käyntinopeusalueen rajoitetusta väännöstä.

    Teoreettisesti voisi ihmetellä myös minimiruiskutusta. Sehän riippuu paineesta ja aukioloajasta. Isot ja/tai hitaat suuttimet ruiskuttavat kerralla enemmän, kun painetta ei voi liikaa tiputtaa.

    Molemmissa samat suuttimet, jotka on mitoitettu 100 kW / 360 Nm@1600 ja 125 kW / 400 Nm@1400 tarpeisiin. Kumpaankaan ei saa millään tuunauksella yhtä paljon tehoa kuin saman moottorin 150 kW / 500 Nm@1600 versioon, koska halvemmissa on pienemmät suuttimet.

    Ei tämä ole vain minun havaintoni. 200 CDI:n kulutus on ollut maalis-huhtikuussa 6.5 sadalle. Samana aikana vuosi sitten 220 CDI kulutti 5.7.

    No nytpä ei tarvitse enää olla niin alamaissa 200 hp neliveto Superb TDI:n suuresta kulutuksesta, tai no pitää kuitenkin kun pihistelijä ajoi bensa-Seatillaan melkein puolella siitä... Eilen kävin asiakkaan luona 50 km:n päässä keskinopeuden ollessa 95 km/h ja kotona mittarikulutus oli vain 6,3, eli kerrankin näen GLE:n Mersussa suuremman lukeman, nyt pitää antaa aplodit Skodalle.
    (Skodassa vääntöhuippu saavutetaan vasta 1750 kierroksella. Maantienopeuksillakin ollaan alle tuon kierrosluvun ja sen kyllä huomaa. Jos DSG ei vaihtaisi seiskalta alaspäin heti tarpeen tullen, ajaminen olisi tosi tuskaista. Toisaalta, ajamani hybridi kulkee tasamaata vieläkin pienemmällä kierrosnopeudella ja polttomoottorin suurin momentti, joka on melkein puolet tuota TDI:tä pienempi, on vasta 4200-5400:ssa.)

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Ei taitaisi pärjätä tuolla lukemalla 740:n Mersulle, eikä pihistelijän ex-Seatille eikä pärjää edes omalle takavetohybridille.

    Nyt minäkään en pärjää enää omille aiemmille lukemilleni. Tuli pari aika pahaa rasitetta, kun kaksoisahdetun 220 CDI:n tilalle tuli painavampi ja kulmikkaampi 200 CDI farkku ja 205/55R16 rengaskoon tilalle vaihtui 245/45R17 talvirenkaat ja 225/50R17 kesärenkaat.

    Kaksiturboisen 220:n vääntöhuippu alkaa hieman alle 1400 kierroksen ja 200:n vasta 1600 kohdalta. Käytännössä ero tuntuu suuremmalta ainoan ahtimen turboviiveen vuoksi. Vaikka automaatti onkin samanlainen 7G-Tronic, se on ohjelmoitu eri tavoin. 200 ajaa taajamapyörityksessä koko ajan isommalla käyntinopeudella ja tuntuu silti voimattomalta. Auto on sekä ikävämpi ajaa että kuluttaa enemmän.

    Auton näyttämä keskikulutus lopputalven ajalta on 6.1 sadalle ja Webaston vuoksi totuus muutaman desin enemmän.

    Melkoisen löysä peruskone Mersussa olisi, jos se ei tuota kaupunkitehoa ilman ahtopainetta.

    Anteeksi off-topic. Selvennän mistä on kyse.

    Ei sellaista ole väitettykään, vaan että 10% alemman vääntöhuippunsa hieman suuremmalla käyntinopeudella saavuttavan moottorin perässä oleva AUTOMAATTI ON OHJELMOITU ERI TAVOIN!

    Siksi 200 CDI ajaa taajamapyörityksessä suuren osan matkasta yhtä vaihdetta pienemmällä kuin kevyempää koria kapeammilla renkailla liikuttanut 220. 90 km/h jälkeen kumpikin on vaihtanut isoimmalle vaihteelle ja sitten 200 farkku jatkaa hieman tiheämmållä perävälityksellä. (1500 vs. 1600 RPM).

    Leveämmät renkaatkin vievät osansa, mutta en lähde enää jahtaamaan viimeisiä desilitroja, koska leveämpi rengas poistaa sivutuuliherkkyyden.

    Yleensä dieseleissä on ihan riittävä puristussuhde mekaaniseen toimintaan ja ahtaminen tuo sitten lisätehoa, kun kilowatteja tarvitaan oikeasti.

    On toki, mutta valmistaja ohjelmoi automaatin peittämään halvemman moottorin uneliaisuutta tyhjäkäynnin tuntumassa

    Ei muuta, mutta automarkkinoinnissa on saati ihmiset sekaisin tehon ja väännön suhteen.

    Nyt ei ole kyse siitä vaan voimansiirron sopeuttamisesta moottorin läpi koko käyntinopeusalueen rajoitetulle väännölle.

    Teoreettisesti voisi ihmetellä myös minimiruiskutusta. Sehän riippuu paineesta ja aukioloajasta. Isot ja/tai hitaat suuttimet ruiskuttavat kerralla enemmän, kun painetta ei voi liikaa tiputtaa.

    Molemmissa samat suuttimet, jotka on mitoitettu 100 kW / 360 Nm@1600 ja 125 kW / 400 Nm@1400 tarpeisiin. Kumpaankaan ei saa millään tuunauksella yhtä paljon tehoa kuin saman moottorin 150 kW / 500 Nm@1600 versioon, koska halvemmissa on pienemmät suuttimet.

    Ei tämä ole vain minun havaintoni. 200 CDI:n kulutus on ollut maalis-huhtikuussa 6.5 sadalle. Samana aikana vuosi sitten 220 CDI kulutti 5.7.

    220:lla jäi 200.000 km keskikulutukseksi 5.4 sadalle kun viimeisten vuosien jatkuva taajamapyöritys ehti nostaa aiempaa sekakäytön pitkän ajan keskiarvoa desillä.

    Tuo 220:n pitkän ajan keskiarvo sijoittuisi Kaks'satasten listalla kolmannelle sijalle:

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/28-Mercedes-Benz/262-E-Klasse.html?fueltype=1&constyear_s=2011&constyear_e=2015&power_e=140&minkm=15000&gearing=2&powerunit=2

    Yli 100 ja enintään 150 kW tehoisten (220, 250, 300 Hybrid) listalla sekä sijoitus että välimatka kärkeen litroina heikkenee. Vaikka listaykkösen mittaus alkaakin epäilyttävillä lukemilla, todennäköisesti alkutankkauksen merkkaus unohtaen, jatko on siistiä maantieajoa jatkuvilla 1000 mailin tankkausväleillä, johon tuo auto pystyy maantiellä helposti jos vain kuskin hermo kestää ajaa 80 litran tankin viimeisille litroille:

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/28-Mercedes-Benz/262-E-Klasse.html?fueltype=1&constyear_s=2011&constyear_e=2015&power_s=150&power_e=210&minkm=15000&gearing=2&powerunit=2

    Tässä erossa saattaa tosin näkyä sekin, että 220/250 on sen verran kivempi ajaa, ettei työkseen autossaan istuva huoli 200'sta?

    Ihan lyhyesti yritin siis sanoa, että ei kumpikaan Mersu ahtopaineen avulla kaupungissa liiku. Vaikka yksöis- tai kaksoisturbon ottaisi pois, kulku olisi käytännössä samaa. Oletan siis, että kaupunkipyöritys on suomalaista 30 ja 40 vauhtia. Massa varmaankin ratkaisee.

    Tuossa voisi olla paikka sille kuuluisalle optimoinnille. Jos päästöistä ei välitetä, moottorinohjauksen voisi muuttaa.

      
  • muokattu 16.04.2024 10:02

    @Late1969 kirjoitti:

    Miksi pitää palata vanhaan etsimään motiivejasi? Jos hauskaa huumoria yritit, laita hymiötä perään.

    Se sisälukutaito...

    Edellä oli poimittu linkki keskusteluun: https://tekniikanmaailma.fi/lehti/7b-2024/lataushybridien-tosikulutus-selvisi/

    Siellä oli mainittu se "konsonanttilyhenne": Euroopan ympäristökeskus on koonnut tiedot nyt ensimmäistä kertaa vuonna 2021 rekisteröidyistä eurooppalaisautoista. Data kerätään kyseisen vuosimallin autoihin pakolliseksi tulleesta OBFCM (On-Board Fuel and Energy Consumption Monitoring) -järjestelmästä huoltokäyntien yhteydessä. Toukokuusta 2023 alkaen tiedot auton toteutuneesta kulutuksesta on luettu myös autojen määräaikaiskatsastusten yhteydessä.

    Mistä (muissakin) otsikon lehtijutuissa olikaan kyse:
    Vuonna 2021 rekisteröityjen lataushybridien keskimääräinen polttoaineenkulutus wltp-päästömittauksessa on 1,69 litraa/100 km, mutta todellinen ajonaikainen kulutus on 3,5-kertainen, keskimäärin 5,94 litraa sadalla. Samoin päästöt ovat moninkertaiset: wltp-normin mukaan mitatut CO2-päästöt ovat keskimäärin 39,6 g/km, todellisessa ajossa taas 139,4 g/km. Myös bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen tosielämän päästöt ovat wltp-lukemia suurempia, mutta erot eivät ole dramaattisia. Bensiinimoottoristen autojen toteutunut kulutus on keskimäärin 23,7 prosenttia wltp-arvoa suurempi, dieselkäyttöisten 18,1 prosenttia

    Tuo toteutunut kulu -käsite on jännä parilla tapaa, minun mielestäni: ensinnäkin jutuissa autojen "ilmoitettuun kulutukseen" ei päästä, joka ei pitäisi hämmästyttää ketään. Mutta juttuahan siitä saadaan mediaan. Onko sinusta kyse "kuskin viasta" vai tehtaan kikkailusta (mainos-/verotus)? Nyt palstalaisen kirjoituksen perusteella voisi olla jopa muukin kaupallinen kulutustieto, joka kuluttajan tulisi tietää, siis muu kuin WLTP. Tiedätkö sinä siitä? Jos et, niin mihin muuhun kuluttaja voi kulutusoletuksensa perustaa?

    Toisekseen - se minun kysymykseni - mitä mittaristossa näkyvä kulutus on, jos tuolla OBFCM:llä mitataan ns. toteutunutta kulutusta? Ja jos ne eivät täsmää ja jälkimmäinen on tarkempi - jotenkin - niin miksi sitä ei voisi näyttää mittaristossa kumulatiivisena kulutuslukemana (eri kuin hetkellinen)? Se ei ota mitenkään kantaa siihen, mittaus on tehty, mutta olisipahan tarkka, tai tarkempi lukema, josta ei liene haittaa sinullekaan.

    Sarjassamme auto mitä ilmeisimmin tietää paremmin kuin kertoo kuskille: kyllä minusta auton nopeusmittari voisi hyödyntää saamaansa satelliittipohjaista nopeustietoa nopeusmittarin neulan lukemaksi. Hyödyntäähän se sitä vaikka matka-ajan arvioonkin. Nythän "kaikki tietävät", että mittarivirhettä autossa on, koska tehtaat tekevät sitä tahallaan säännöllä "neula saa näyttää enemmän". Useat autonomistajat osaavat tarkistaa virheen, olettaen että navigaattori tai vaikka samalla tavalla GPS:ään (tai yleisesti satelliitteihin, jos haluat) pohjautuva nopeudenmittausapplikaatio kertoo tarkan nopeuden. Näin selviää mittarivirheen suuruus aika helposti ja kyllä sitä voi pitää luotettavana.

    Jostakin syystä haluat vängätä noista. Veikkaan sen johtuneen siitä ettet ymmärtänyt mitä hain. Jos nyt sattui niin, että em. jälkeen ymmärrät, niin onko jotakin muuta vielä?

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    nyt pitää antaa aplodit Skodalle.

    Niin pitää, koska siinä saa vastaavan tasoiset tilat nelivedon kera. Mersun kulutus etenkin talvella pompsahtaa selvästi jos siihenkin lisätään neliveto.

    (Skodassa vääntöhuippu saavutetaan vasta 1750 kierroksella. Maantienopeuksillakin ollaan alle tuon kierrosluvun ja sen kyllä huomaa.

    Samoin.

    Jos DSG ei vaihtaisi seiskalta alaspäin heti tarpeen tullen, ajaminen olisi tosi tuskaista

    Liittin juuri samaan kerhoon. Edellisen autoni hyvin pienikokoinen ja kevyt jo tyhjäkäynniltä lähtien puhaltava ensiöahdin tekee kaksoisahdetusta miellyttävän ajettavan. Monivaihteinen automaatti myös hyödyntää tuon Laten kuvaamaan auton pehmeään liikkumiseen riittävän väännön aktiivisesti jo 1000 kierroksesta lähtien.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit