Ladattavissa hybrideissä iso ongelma:

74 kommenttia
«13
  • Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

      
  • muokattu 09.04.2024 15:20

    Lehti: Laskennalliset päästöt, eli ne tehtaiden ilmoittamat viralliset WLTP-lukemat näyttävät joillekin ladattaville hybridiautoille varsin mairittelevia lukemia, mutta MIT:n lainaama EU:n tutkimus osoittaa, että niiden suhteen ollaan varsin kaukana totuudesta.

    Ihan oikeasti, kuka uskoo, että mikään SUV veisi 2-3 litraa satasella (WLTP ja CO2-grammoja alle 50), kun sähkörange - joku 50km - loppuu ja ajetaan tankkikin tyhjäksi? Melkein olisi kokonaisekologisempaa jättää sähköt pois tykkänään ja ajaa vain bensalla, jos moinen ihmeliikkuja olisi keksitty!

      
  • Olen ajanut yli 50 tkm ladattavalla keskikokoisella SUV autolla. Työmatka 16 km yhteensuuntaan. Mökkimatka 110 km yhteensuuntaan. Joitakin pitempiä matkoja. Bensaa mennyt noin 1.8 l/100 km. Oikealla käytöllä ja oikeassa paikassa hyvä valinta. Talvella kulutus isompi ja kesällä pienempi. Lukema pitkänajan keskiarvo.

      3
  • @Kumppani kirjoitti:
    Lehti: Laskennalliset päästöt, eli ne tehtaiden ilmoittamat viralliset WLTP-lukemat näyttävät joillekin ladattaville hybridiautoille varsin mairittelevia lukemia, mutta MIT:n lainaama EU:n tutkimus osoittaa, että niiden suhteen ollaan varsin kaukana totuudesta.

    Ihan oikeasti, kuka uskoo, että mikään SUV veisi 2-3 litraa satasella (WLTP ja CO2-grammoja alle 50), kun sähkörange - joku 50km - loppuu ja ajetaan tankkikin tyhjäksi? Melkein olisi kokonaisekologisempaa jättää sähköt pois tykkänään ja ajaa vain bensalla, jos moinen ihmeliikkuja olisi keksitty!

    Eikai kukaan ole edes väittänyt niiden kuluttavan 2-3 litraa sähkön loputtua?

    Minulla oli plugarin toteutunut kulutus oli jossain 5 litran paikkeilla, samaa luokkaa tai vähän alle sen mitä oli diesel-Passatilla. Latasin joka yö. Ihan tyytyväinen olin.

      3
  • @Kumppani kirjoitti:
    Lehti: Laskennalliset päästöt, eli ne tehtaiden ilmoittamat viralliset WLTP-lukemat näyttävät joillekin ladattaville hybridiautoille varsin mairittelevia lukemia, mutta MIT:n lainaama EU:n tutkimus osoittaa, että niiden suhteen ollaan varsin kaukana totuudesta.

    Ihan oikeasti, kuka uskoo, että mikään SUV veisi 2-3 litraa satasella (WLTP ja CO2-grammoja alle 50), kun sähkörange - joku 50km - loppuu ja ajetaan tankkikin tyhjäksi? Melkein olisi kokonaisekologisempaa jättää sähköt pois tykkänään ja ajaa vain bensalla, jos moinen ihmeliikkuja olisi keksitty!

    Noinhan monet väittävät, kun ei tarvitse kuin puhua. Onko niin?

      
  • Onhan se uskottavaa, ettei bensaa kulu jos tankkaus maksetaan omasta lompakosta joten latailun vaivalla säästää.
    Poikkeuksellisesti joidenkin katse tähyää latauspaikkaa koko ajan, eli menee äärimmäisyyksiin ja kysytään jo kyläpaikoissakin saako ladata kun pistorasia kerran seinässä on. Tulee silloin mieleen voisiko kysyä bensaakin jos ruohonleikkurin bensakannu osuu näkökenttään 😎

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Onhan se uskottavaa, ettei bensaa kulu jos tankkaus maksetaan omasta lompakosta joten latailun vaivalla säästää.
    Poikkeuksellisesti joidenkin katse tähyää latauspaikkaa koko ajan, eli menee äärimmäisyyksiin ja kysytään jo kyläpaikoissakin saako ladata kun pistorasia kerran seinässä on. Tulee silloin mieleen voisiko kysyä bensaakin jos ruohonleikkurin bensakannu osuu näkökenttään 😎

    Jos minulta joku vierailija tulee pyytämään lataussähköä tai bensaa, niin kyllähän kumpaakin voi käypään hintaan luovuttaa, mikä ettei. Todellisuudessa kukaan lataushybridikuski tuskin virtaa pyytää, koska tavanomaisella kyläilyreissulla tavanomaisesta pistorasiasta akkuun saatava määrä on todella marginaalista.

      1
  • @M880 kirjoitti:

    Ei kai kukaan ole edes väittänyt niiden kuluttavan 2-3 litraa sähkön loputtua?

    Löydätkö mainoksista kuinka monta WLTP-lukemaa per auto, joista joku "kertoo totuuden, eikä mairittele"?

      
  • @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

      
  • @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

      
  • @koreileva kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Onhan se uskottavaa, ettei bensaa kulu jos tankkaus maksetaan omasta lompakosta joten latailun vaivalla säästää.
    Poikkeuksellisesti joidenkin katse tähyää latauspaikkaa koko ajan, eli menee äärimmäisyyksiin ja kysytään jo kyläpaikoissakin saako ladata kun pistorasia kerran seinässä on. Tulee silloin mieleen voisiko kysyä bensaakin jos ruohonleikkurin bensakannu osuu näkökenttään 😎

    Jos minulta joku vierailija tulee pyytämään lataussähköä tai bensaa, niin kyllähän kumpaakin voi käypään hintaan luovuttaa, mikä ettei. Todellisuudessa kukaan lataushybridikuski tuskin virtaa pyytää, koska tavanomaisella kyläilyreissulla tavanomaisesta pistorasiasta akkuun saatava määrä on todella marginaalista.

    Kun asiaan suhtautuu riittävällä vakavuudella, katse skannaa latauspaikkoja lakkaamatta. Ellei ole huolellinen, keskikulutus voi lipsahtaa 1.8 -> 1.9 L/100km. Jotta keskikulutus ei nouse, auton käyttäytyminen pitää oppia, jottei kone yllättäen hörähdä käyntiin ja pilaa koko päivää.

      1
  • muokattu 10.04.2024 07:12

    @Kumppani kirjoitti:
    @M880 kirjoitti:

    Ei kai kukaan ole edes väittänyt niiden kuluttavan 2-3 litraa sähkön loputtua?

    Löydätkö mainoksista kuinka monta WLTP-lukemaa per auto, joista joku "kertoo totuuden, eikä mairittele"?

    En ole vielä päässyt niin uusiin autoihin, että niillä olisi WLTP-normilukemaa mutta sitä edeltänyt NEDC-normi näyttää kuvaavan auton suorituskykyä Suomen olosuhteissa varsin tarkasti.

    Vaikka auto saavuttaakin normilukemansa, kaikki kuljettajat eivät saavuta. Topi ja hänen viittaamansa juttu tiivistävätkin ongelman selkeästi. Jos Plugareiden kulutus on ongelma, sen aiheuttaa kuljettaja.

      1
  • @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Niinhän tuo juttu sanookin.

    Plugareita ladataan ahkerasti kun niitä tarjotaan ainoastaan käyttöetuna. Tämä on helppo ja edullinen tapa rakentaa yrityskuvaa.

    Jos sen lisäksi työpaikalle rakennetaan latauspaikkoja, niidenkin kustannukset kevenevät täyden autoedun käyttäjien bensalaskujen vähetessä paremmin varusteltujen ja tehokkaampien hybridien tavoitteluun.

      
  • muokattu 10.04.2024 07:29

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Olet siis aivan oikean periaatteen jäljillä. Kulutusverot olisi loogista periä kulutetun energiamäärän mukaan. Ellei niin haluta tehdä, sitten olisi rehellisempää myöntää tosiasia että ei ole tarkoituskaan verottaa kuluttamista vaan liikennekelpousen auton omistamista.

      1
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Olet siis aivan oikean periaatteen jäljillä. Kulutusverot olisi loogista periä kulutetun energiamäärän mukaan. Ellei niin haluta tehdä, sitten olisi rehellisempää myöntää tosiasia että ei ole tarkoituskaan verottaa kuluttamista vaan liikennekelpousen auton omistamista.

    Taitaa suurin osa olla epänormaaleja kuljettajia. Autovero ja ajoneuvovero ovat samat kaikille, voihan autolla ajaa sinun mukaasi normipäästöillä, jos niin haluaa, ja asia on kunnossa. Enemmän kaasuttelevat maksavat polttoaineen hiilen energiamäärän mukaan enemmän ajelustaan, mutta maksu on tasavero, jokaisessa litrassa sama. Ihan oikein siis menee, mutta voisi vero olla progressiivinen, jolloin ostettaisiin oikeasti vähemmän kuluttavia autoja.

    Suurimmalla osalla autoilijoista ei tosin taida olla mahdollista ostaa autoa kulutuksen mukaan, suurikulutuksisetkin autot menevät lopulta joillekin käyttöön, kun pienempikulutuksiset loppuvat. Verokannustinongelmia on niin kovin harvalla, vaikka Suomea johdetaan nyt niiden avulla.

      
  • muokattu 10.04.2024 09:22

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

    2001 puhuttiin vielä EU-kulutuksesta ja keskikulutus autolleni oli 7,9. Aika pian todellinen kulutus asettui 7,0 litraan ja on sen nyt 180 tkm matkalla. Tulos johtuu osittain maantieajosta, osittain kaupunkiajon keveydestä. Pienin kulutus on 6,1 maantiellä tankkauksen litroista ja matkamittarista laskettuna. Maantienormi oli 6,5. Vastoin odotusta alkoholi ei ole vaikuttanut kulutukseen.

      
  • muokattu 10.04.2024 10:22

    @Late1969 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

    2001 puhuttiin vielä EU-kulutuksesta ja keskikulutus autolleni oli 7,9. Aika pian todellinen kulutus asettui 7,0 litraan ja on sen nyt 180 tkm matkalla. Tulos johtuu osittain maantieajosta, osittain kaupunkiajon keveydestä. Pienin kulutus on 6,1 maantiellä tankkauksen litroista ja matkamittarista laskettuna. Maantienormi oli 6,5. Vastoin odotusta alkoholi ei ole vaikuttanut kulutukseen.

    Minunkin vanhemmilla autoilla pääsee NEDC-kulutukseen jopa keskimäärin. (Johtuu tietysti myös paljolti siitä, että kaupunkikulutus niissä on paljon suurempi kuin maantiekulutus ja itse tulee ajettua eniten maantietä.) Uudemmilla autoilla NEDC-kulutus kutistui kutistumistaan mutta todellinen kulutus pieneni vain vähän. Siksi kulutusmittausmormi muutettiinkin paremmin todellisuutta kuvaavaksi WLTP:ksi. Kun tuohon WLTP:hen otettaisiin mukaan pakkasen vaikutus ja lataushybrideiden kulutus pidemmällä matkalla, saataisiin jo aika hyvä vertailuarvo autojen välille.

    Ps. Oma "itselataava" hybridikin on kyllä sellainen laite kaupungissa että jonkin 5 kilometrin ajon jälkeen kulutusmittari voi näyttää samalla reitillä toisella kertaa 2,4 l/100km ja toisella kerralla vastaavasti ajettuna 8,4 litraa. Lyhyellä koeajolla ei saa minkäänlaista käsitystä pidemmän ajan kulutuksesta. Lataushybridillä varmasti ero voi olla paljon suurempi. Esim. 0-10 l/100km sähkön käytöstä riippuen.

      
  • muokattu 10.04.2024 13:18

    @740 GLE kirjoitti:

    Vaikka auto saavuttaakin normilukemansa, kaikki kuljettajat eivät saavuta.

    Onko "normilukema" sitten WLTP-ilmoitus jonka kuluttaja lukee mainoksesta?

    Jos Plugareiden kulutus on ongelma, sen aiheuttaa kuljettaja

    Eli jos mainos ilmoittaa että pitäisi päästä 2-3 litraan satkulla - ja oikeasti menee vaikka 5l/100km - niin se on kuljettajan ongelma. Silloinkin kun autoa ei lataa sille tyypillisesti 50km sähkörangelle plugariaan, eri syistä? Yksi syy voisi olla että pitää suoriutua vaikka 200-300km matkalla käymättä huoltoasemalla.

    Ajamalla vain sähköllä voi tietenkin juhlallisesti julistaa 0-päästöjä ja bensa happanee tankkiin, jos sitä on tullut sinne tankattua. Mutta eihän tuo juttu siitä kerro, eihän?

    Muuten tuossa lehtijutun ihmettelyssä ei oikein ole idistä noin ylipäätään... Pitäisi olla tunnistettu homma ilman sitäkin tuo "pulma", koska autonvalmistajat mainoksissaan tunnetusti ilmoittavat optiomoitujen testiensä lukemat, kaupallisista tai jopa verotuksellisista syistä.

      1
  • muokattu 10.04.2024 12:56

    @Lukija31722 kirjoitti:

    Oma "itselataava" hybridikin on kyllä sellainen laite kaupungissa että jonkin 5 kilometrin ajon jälkeen kulutusmittari voi näyttää samalla reitillä toisella kertaa 2,4 l/100km ja toisella kerralla vastaavasti ajettuna 8,4 litraa. Lyhyellä koeajolla ei saa minkäänlaista käsitystä pidemmän ajan kulutuksesta. Lataushybridillä varmasti ero voi olla paljon suurempi. Esim. 0-10 l/100km sähkön käytöstä riippuen.

    Eiköhän näissä kuitenkin keskustella keskikulutustermillä ja uskoisin, että pohjalta tankki/akku-täyteen-ja-tyhjäksi. Tai ainakin usemmasta täytöstä/latauksesta.

    Sellaisiin lukemiin itse ainakin luotan paremmin tilastollisesti. Hetkellisesti kun kulutus voi olla milloin alle ilmoitetun (ja sitä mainostetaan saavutuksena), tai karmeasti yli vaikkapa kylmäkäynnistyksen jälkeen. "Totuus" selviää pidemmällä seurannalla.

      
  • muokattu 10.04.2024 17:01

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

    https://www.wltpfacts.eu/from-nedc-to-wltp-change/

    NEDC-syklissä ajetaan tietty 11 km matka 20 minuutissa keskinopeudella 34 km/h ilman että radio, tuuletin, penkinlämmittimet, ajovalot yms. on käynnissä. NEDC-syklissä lämpötila on 20-30 astetta, eli se koskee vain kesää.

    Sitten on - kuten tuossa mainitaan - maantie, kaupunki ja yhdistelmä, eli kun vertaa omaa suoritustaan, niin pitää suhteuttaa se siihen miten hyvin osasi simuloida tuon testin.

    Verojen osalta tankkauksen yhteydessä maksettu polttoainevero ohjaa hyvin, jolloin tuo syklin mukainen rekisteröintiverottaminen on turhan oloista. Se veron määrä kun vielä on sidottu enemmän auton arvoon, kuin siihen CO2-päästöön. Tuo sykli ei ota edes kantaa ajomäärään, eli ajaako paljon, vaiko vähän.

    Itse ajan ladattavalla hybridillä arkisin pelkällä sähköllä, jolloin NEDC alittuu selvästi. Lomalla se taas ylittyy moninkertaisesti - kun silloin ajan tuon 11 km matkan ylittävän syklin jälkeen bensiinimoottorilla.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

    Disclaimer: minä annan itselleni luvan ärsyyntyä muiden kertoessa "todellisen elämän kulutuksista" normi- tai muuhun kulutukseen verrattuna. Todellisuutta on myös Lontoon kehätien M25:n ulkopuolella vaikka kaikki kaupunkilaiset eivät sitä tiedäkään.

    Mikään mittausnormi ei "lupaa" mitään kulutuslukemaan missä tahansa olosuhteissa ja miten tahansa ajettuna. Normimutraus kertoo vain normitetuissa olosuhteissa mitatun kulutuksen, josta itse kukin kuljettaja voi poiketa ylös tai alaspäin ja osuupa joku ihan tuurilla täsmälleen normilukemaankin vaikka ajaakin normista poikkeavissa olosuhteissa.

    Aika usein (polttiksella) kulutuksen kannalta liian hitaasti ajaen normikulutuksen ylittävät kuvittelevat normin saavutettavan vain hitaasti ajaen vaikka ovat itsekin todistaneet sen kovin vaikeaksi. Oman kokemukseni mukaan helpoin tapa ajaa pienellä kulutuksella on pitää tasainen puuttumiskynnyksen alapuolella oleva ylinopeus joka paikassa. Kesällä normikulutus alittuu tuolla tavoin väkisin. Onneksi talven pätkäajo pakkasessa ja ahkera Webaston käyttö normalisoivat ympärivuotisen kulutuksen normilukemille.

    Hybridi ilmeisesti painaa liikaa kun kuluttaa noinkin paljon? Toivottavasti tuon kulutuksen vastineeksi saa edes Land Cruiserin tilat?

      
  • muokattu 13.04.2024 15:44

    @Kumppani kirjoitti:
    @740 GLE kirjoitti:

    Jos Plugareiden kulutus on ongelma, sen aiheuttaa kuljettaja

    Eli jos mainos ilmoittaa että pitäisi päästä 2-3 litraan satkulla - ja oikeasti menee vaikka 5l/100km - niin se on kuljettajan ongelma.

    Ei mainos ilmoita että pitäisi päästä yhtään minnekään. Mainos ilmoittaa kuinka paljon normimittauksessa kului.

    Jos normimittauksessa kului 2.5 litraa sadalle ja auto pystyy todellisuudessakin sille sopivissa olosuhteissa 2.5 litraan sadalla ja joku kuljettaja polkee ihan eri olosuhteissa 5 sadalle niin tämä kuljettaja sen eron aiheuttaa omilla valinnoillaan.

    Plugarilla normilukeman alittaminen on poikkeuksellisen helppoa. Riittää kun lataa usein ja ajaa lyhyitä matkoja. Kaikki eivät vaan osaa tai halua ja syyttävät sitten omiin valintoihinsa ihan syytöntä autoaan.

      2
  • muokattu 13.04.2024 17:59

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

    Aika usein (polttiksella) kulutuksen kannalta liian hitaasti ajaen normikulutuksen ylittävät kuvittelevat normin saavutettavan vain hitaasti ajaen vaikka ovat itsekin todistaneet sen kovin vaikeaksi. Oman kokemukseni mukaan helpoin tapa ajaa pienellä kulutuksella on pitää tasainen puuttumiskynnyksen alapuolella oleva ylinopeus joka paikassa. Kesällä normikulutus alittuu tuolla tavoin väkisin.

    Näin tapahtuu WLTP-lukeman kanssa. NEDC-karkasi minulta kakskytluvun dieselin ja kymppiluvun hybridin kanssa ulottumattomiin, mutta ei noiden vanhojen yheksänkyt- ja nolkytlukujen bensa-autojen kanssa.

      
  • muokattu 13.04.2024 18:02

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Late1969 kirjoitti:

    @koreileva kirjoitti:

    @ArvoA kirjoitti:
    Ei ongelma ole hybrideissä vaan käyttäjissä, etenkin yritysten autoissa koska monesti on PA-kortti mutta sähköä kotona ei kustanneta. Kuka silloin lataisi?

    Tuntematta muiden maiden käytäntöjä, niin ainakin Suomessa yritykset, jotka vaativat työsuhdeautoiltaan matalia laskennallisia päästöjä, toimivat kaksinaamaisesti salliessaan olennaisesti WLTP-arvot ylittävät polttoainekulut.

    Mikäs tuo WLTP-arvo on? Jos sen alle pystyy yleisesti ajamaan, siitähän voitaisiin tehdä vaikka veroraja kaikille suomalaisille. Siihen saakka saisi vähänverotettua bensaa, siitä yli hinta vaikka viisinkertaistuisi. Liikenteen verotusongelma ratkeaisi.

    Autoverollisissa autoissa verotuksen perusteena käytetty aiemmin NEDC ja nykyään WLTP-normilukema ovat taloudellisten kuljettajien subventiota pumppujaloille. Yli normilukeman polttoainetta tuhlaavat epänormaalit kuljettajat selviävät normilukeman ansiosta yhtä pienellä autoverolla ja samalla ajoneuvoverolla kuin todellisessa liikenteessä normaalisti, eli normikulutuksella ajavat.

    Minä olen varmaan epänormaali kuljettaja, kun en ole päässyt kuin aivan äärimmäisen harvoin ja koko tankillisella en koskaan hybridini NEDC-normikulutuslukemaan. (4,4 maantie, 4,3 kaup, 4,2 yhd.) Kesällä sen tod. kulutus näyttää asettuvan 5,2 l/100km (mittari 5,1) ja talven kuluessa kesästä asti mitattu pidemmän ajan kulutus nousi mittarissa jo 5,6 litraan, mikä on sattumoisin saman automallin WLTP-kulutus. NEDC-normikulutukseen pääsee vain ajamalla hidasta NEDC nopeutta valmiiksi lämpimällä autolla NEDC lämpötilassa. Parkista kylmänä käynnistetyllä ei käytännössä koskaan, eikä maanteiden keskimääräiset ajonopeudetkaan ole lähellekään niin alhaisia kuin NEDC-mittauksessa käytetyt. WLTP-mittaus sitten onkin jo paljon todellisempi, mutta sekin ylittyisi helposti ajamalla lyhyempiä kertamatkoja.

    Aika usein (polttiksella) kulutuksen kannalta liian hitaasti ajaen normikulutuksen ylittävät kuvittelevat normin saavutettavan vain hitaasti ajaen vaikka ovat itsekin todistaneet sen kovin vaikeaksi. Oman kokemukseni mukaan helpoin tapa ajaa pienellä kulutuksella on pitää tasainen puuttumiskynnyksen alapuolella oleva ylinopeus joka paikassa. Kesällä normikulutus alittuu tuolla tavoin väkisin.

    Näin tapahtuu WLTP-lukeman kanssa. NEDC-karkasi minulta kakskytluvun dieselin ja kymppiluvun hybridin kanssa ulottumattomiin, mutta ei noiden vanhojen yheksänkyt- ja nolkytlukujen bensa-autojen kanssa.

    (Paitsi ettei tuossa dieselissä ole enää DEDC-lukemaa joten käytin valistuneesti arvattua lukemaa.)

      
  • muokattu 13.04.2024 18:37

    @740 GLE kirjoitti:

    Ei mainos ilmoita että pitäisi päästä yhtään minnekään. Mainos ilmoittaa kuinka paljon normimittauksessa kului.

    Kuinka pienellä präntillä mainoksissa on sitten se teksti, jossa kerrotaan "näin paljon sen pitäisi oikeasti viedä"?

    Koska muuten en keksi, mihin arvoon verrattiin noissa jutuissa kulutuksia, joihin oltiin pettyneitä? Ei ole tiedossa kuin WLTP-luku, ainakaan minun silmin.

    Tai vaihtoehtoisesti, kenen toive "olisi kiva kun veisi vaan x litraa satkulla, mut hitsit kun ei viekään" on paras tai kivoin ja kuka sen on valinnut?

    Jos normimittauksessa kului 2.5 litraa sadalle ja auto pystyy todellisuudessakin sille sopivissa olosuhteissa 2.5 litraan sadalla ja joku kuljettaja polkee ihan eri olosuhteissa 5 sadalle niin tämä kuljettaja sen eron aiheuttaa omilla valinnoillaan.

    Tuo on kyllä niin ovelasti muotoiltu väistely kuin olla voi, ilman että kerrot mitä on "sopivat olosuhteet" tai mitä ne "omat valinnat" olisivat. Varmaan puhut sekalaisesta ajosta eri mittaisilla matkoilla ja kumulatiivisesta lukemasta kuitenkin?

    Minäkin olen todennut, että plugarilla jota käy lataamassa 50km välein (aika tyypillinen range plugareilla), kulutus on nolla litraa satasella. Olisi roima alitus kyllä. Mutta jostakin syystä juttujen ihmettelijöillä - kuskeilla ja mittaajilla - se ei sitten ole ollut sopiva olosuhde? Enkä minäkään lähtisi sille kuuluisalle Lapin matkalle tuolla tavalla, mutta sinä varmaan sitten optimoit kulutusta, eikä käytettyä aikaa.

    Plugarilla normilukeman alittaminen on poikkeuksellisen helppoa. Riittää kun lataa usein ja ajaa lyhyitä matkoja. Kaikki eivät vaan osaa tai halua ja syyttävät sitten omiin valintoihinsa ihan syytöntä autoa.

    Meinaat että plugarilla voi alittaa normilukeman (sen WLTP-mainosluvun, vai mikä se olisi) ihan tosta vaan? Oliko sinulla kokemusta aiheesta ja kuinka pitkällä referenssilomareissulla esim. Mitä "omia valintojasi" jouduit tekemään. Tai tapahtuiko alitus sittenkin vain hetkellisesti, eikä - kuten jutuissa käsittääkseni muutenkin - kumulatiivisen kulutusluvun mukaan. Tai miksei yhtä lailla ajamalla pysähtymättä plugarin tankki tyhjäksi maantiellä.

    Onko minulla? Ei, mutta tuttavapiirissä esim. Outlander PHEV vie edes takaisin mökkimatkalla n. 7 litraa satkulla, sähköt kun on loppu jo 40 km jälkeen (edes takaisin matkalla siis 80 km) jälkeen ja vielä pitäisi ajaa n. 320km bensallakin, suuntaansa siis. Löydätkö jostakin mallin mainoksesta PHEV:lle sellaisen lukeman kulutukseksi? Jos löydät, niin varmaan joku sen voi alittaakin, esim. 6,8l/100km on jo alitus

    (Nettiautossa vm. 2021: Sähköinen kantama: 44 km, CO2-päästöt: 46 g/km, kulutus, yhdistetty: 2 l/100km)

      
  • Jos puhutaan uusista plugareista, niin niistä löytyy malleja, joiden sähköajorange-WLTP on 100km ja lisäksi niissä on CCS-lataus. Jos kuski haluaa, hän voi ajaa pitkiäkin rupeamia sähköllä, koska CCS-latauksella, vaikka se olisi vain 50kW, pystyy lataamaan kohtuullisella paussin pituudella akun taas piripintaan.

    Minulla vajaan kolmen vuoden ajalta XC90T8:n keskikulutus oli n. 6.3 litraa tankkikirjasta laskettuna. Sähkön kulutusta en seurannut ollenkaan. Bensaa meni vain pitkillä matkoilla, mutta niitä minulle tuli paljon.

    2018 mallin Volvossa oli vain 40km sähköajon mahdollistava akku ja etanalataus. Latasin akun yön yli ja uudestaan työpaikalla ja pitkiä matkoja lukuun ottamatta ajoin käytännössä pelkästään sähköllä.

    Minun mielestäni ladattavissa hybrideissä ei ole ongelmaa vaan siinä, että verotukseen vaikuttava päästö mitataan vain WLTP-testillä ja olen melko varma (perustelu: oma päättely), että autojen valmistajat ovat ensi alkuun tähdänneet vain päästöarvon pienentämiseen ja vasta myöhemmin plugareilla on alettu tarjota oikeasti sähköajon mahdollistavia malleja. Sähkörange 100km ja CCS lataus tarkoittaa, että halutessaan autolla voi ajaa pelkästään sähköllä niin paljon, että taatusti WLTP-arvo alittuu.

    Minä en toisaalta oikein ymmärrä, miksi ottaa plugari, jos aikoo kuitenkin ajaa pelkästään sähköllä. Sähköajoon sähköauto on paljon parempi vaihtoehto kuin plugari. Lataamistakin tarvitsee harrastaa sähköautolla paljon vähemmän kuin plugarilla. Minulla muuten ei ole mennyt sähköauton lataamiseen ollenkaan aikaa muutamaan kuukauteen. Autohan latailee itsekseen ollessaan parkissa työpaikan pihalla. Bensapumpulla olisi pitänyt viettää aikaa paljon enemmän ja lisäksi kärsiä bensan katkusta, jos polttista ajaisin.

      
  • muokattu 13.04.2024 20:25

    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Niin, toi XC90 T8 vie yli kymppiä jos ei voi ajaa sähköllä. Jo 120 km/h motarilla aiheuttaa keskikulutuksen tarkkailijalle näppyjä.. 😳
    Siihen kärry perään ja vaikka nopeus tippuu sataseen, ylämäessä hetkellinen kulutus lähenee kahtakympppiä..

    Siinä sen näkee, että plugaritekniikka pienentää oleellisesti päästöjä vaikka pitkää matkaa ajava ei pääsekään 40km sähkörangen ja 3,5kW latausteholla wltp-kulutukseen.

      1
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Näin tapahtuu WLTP-lukeman kanssa. NEDC-karkasi minulta kakskytluvun dieselin ja kymppiluvun hybridin kanssa ulottumattomiin, mutta ei noiden vanhojen yheksänkyt- ja nolkytlukujen bensa-autojen kanssa.

    Vuosituhannen vaihteen autoken NEDC normimittaukset tehtiin rehellisemmin vähemmillä rengaspaine-, teippaus jne vedätyksillä, joten ensimmäisten NEDC-autojen lukemat oli helppo saavuttaa.

    Valvonnan puuttuessa valmistajat oppivat manipuloimaan mittauksia entistä pahemmin. Tämä tekee uudempien NEDC-lukemien saavuttamisesta vaikeampaa. Mahdotonta se ei silti ole edes ympärivuotisena keskiarvona, koska normin ajosykli simuloi taitamatonta kuljettajaa ruuhkaliikenteessä. Uudemman auton normilukeman voi edelleen saavuttaa myös työmatkapainotteisessa liikenteessä ajamalla ennakoiden ja tasaisesti ja joustavan työajan turvin ruuhkia välttäen.

      1
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit