«12»
13.08.2024 09:00
muokattu 13.08.2024 09:03
Unelmoin, ettei tarvitsisi ajaa teillä uria väistellen,
vaan ajoväylät olisivat mukavasti ajettavia, tasaisia.
Unelmoin, ettei pitäisi sateella väistellä teiden vesiuria,
vaan voisi ajaa sateellakin turvallisesti.
Unelmoin, ettei olisi teiden päällystetöitä menoa jarruttamassa,
vaan tietyöt olisivat vain teiden parannustöitä.
Unelmoin, ettei valtion rahaa kuluisi ajourien korjaamiseen,
vaan rahoja riittäisi teiden parantamiseen.
Unelmoin, että kaikki luopuisivat nastarenkaista,
ja ajaisivat rauhallisemmin erityisesti nollakeleillä.
Voisikohan unelmani joskus toteutua?
1
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kellosi edistää. Syksyllä kuuluu avautua ensin sumuvaloista ja vasta sen jälkeen alkaa nastarengasvalitus.
Kieltäkää joko nastarenkaat tai ainakin suolaus tai mieluummin molemmat, niin samalla loppuu pohjavesien myrkyttäminen kemikaaleilla.
--740 GLE
Nastattomat tai nastalliset talvirenkaat on ajankohtainen aihe ympäri vuoden. Kun käy autokaupoilla tulee aina tarkistaa missä kunnossa ostettavan auton talvirenkaat on (talvella kannattaa tarkistaa kesärenkaiden kunto), ja jos ne ovat hyväkuntoiset ja uudehkot, niin vielä se että ovatko ne tarkoitettu pohjoismaisiin olosuhteisiin, vaiko lauhempiin keskieurooppalaisiin olosuhteisiin.
Esimerkiksi Ruotsissa voi valita Nokianin valikoimasta joko Hakkapelitta 5:t jotka ovat "oikeat kitkarenkaat", ja sitten on "talvirenkaat" Snowproof jotka eivät ole jäällä parhaimmillaan.
https://www.nokiantyres.se/dack/personbilar/dubbfria-dack/
Itse en keksi syytä käyttää nastoja (vapaaehtoinen kielto), mutta ymmärrän että maaseudun mutkateillä voi ajoittain olla liukasta. Toisaalta siellä missä nastojen hyödyt ovat selkeät, niin niiden haitatkin ovat vähäisemmät.
Tänään oli paikoin tiheä sumu, paikoin aivan kirkasta. Osa oli niin valistuneita, että latooivat takasumuvalon, mutta muuten se ei ajotapaan vaikuttanutkaan. 120 heikossa näkyvyydessä on ihan ok, kun takana palaa kirkas punainen valo.
Saksassa jotkut ajaa 200 km/h vaikkei sumussa näy kunnolla edes oman auton nokkapeltiä.
Saksan ihannoiduista moottoriteistä voikin ottaa siis tuolta osin oppia.
Ei se unelma voi olla.
Itse ajoin 80-luvun puolella
ossienpuolella (DDR) ja ne olivat osin samojaHitinaikaisia betonilaatoja :-)Kovasti niitä korjattiin aikanaan.
Hyvinhän tuo kaiketi onnistu kun nykyään saa päästellä minkä pelistä lähtee.
Ruuhkat ei poistuneet kuitenkaan.
Ajattelutapa kysymys ?
En usko että sopii tähän maahan vielä sellaisenaan ..tosin ajat muutuu.
Suurin osa ajasta on kuitenkin jäätä ja pakkasta tässä maassa.
Routa.
Nastarenkaat melkein pakollisia ainakin jossainpäin tätä maata.
Ja se ajokulttuuri.. mitä enemmän kuristat (nopeusrajoitukset) siis se valtiovalta, sen enemmän se houkuttaa sitä kiertämään.
Hyvin kansainvälinen ilmiö.
Muna vai kana ensin ?
K-Autolla on ollut myynnissä ilmeisesti keskieuroopasta tuotuja käytettyjä ID4 ja ID5 autoja, joissa talvirenkaina oli keskieuroopan kitkarenkaita. Muistavatkohan myyjät varoittaa ostajia näistä muka talvirenkaista.
Jep, tämä valinta on juuri edessä. Olen ajanut useamman talven kitkarenkailla 2010-luvun alussa ilman isoja ongelmia, renkaat tuli auton mukana. Testejä ja artikkeleja on luettu. Unelmasi on hyvin valtiominteriöpainotteinen ja ihan tottahan nuo on. Sinänsä unelmasi on hieman virheellinen, koska nastatenkaitakin tarvitaan, jotta kitkarenlkailla saa pitoa (karhennusvaikutus). Omalla kohdalla kitkarenkaiden hyviä puolia on lisäksi äänettömyys ja sähköauton kysessä ollen myös pienempi kulutus eli parempi range kiinnostaa. Valtiovarainministerin näkökulmasta lähes 3tn henkilöauto nastarenkailla ja pääsosin maantieajossa on huono, tien kulutus on maksimaalista. Näillä perusteilla siis valinnan pitäisi olla helppo.
Valitettavasti valinta on kaikea muuta kuin helppo, kun ottaa oman kokemuksen ja tarpeen mukaan. Vaikka ajo on pääosin maantieajoa, se tapahtuu monasti ajankohtina (23-06), jolloin tien ylläpito on kaikea muuta kuin huippua. Matkan ajankohtaa en pysty valitsemaan, vaan keli on mitä on. Toki usein kelissä ei ole valittamista, mutta huonoa keliä mahtuu mukaan kumulatiivisesti tuhansia kilometrejä talven aikana.
Varsinainen haaste on seuraava. Olen käynyt nyt parina talvena talviajoharjoitelussa, ja viime kerralla puolet autoista oli sähköautoja ja puolet perinteisiä autoja. Kaikissa oli kitkarenkaat (nokian). Kaikki rastit ajettiin vuoron perään sähköautolla että perinteisellä autolla. Kävin lisäksi kokeilemassa paria rastia omalla autolla (nastat), joka oli painoltaan lähempänä sähköautokalustoa kuin perinteisiä. Päähavainto oli, että ns. rajanopeus, jossa auto lähtee lapasesta, oli sähköautolla huomattavasti alhaisempi kuin perinteiseellä autolla. Syynä paljon suurempi paino. Olipa kyseessä väistö, kaarrejarrutus, pujottelu, sama tulos massa vie. Toinen havainto oli, että väistö ja kaarrejarrutus omalla autolla nastrenkain oli rajanopeuden osalta paljon korkeampi kuin verrokeilla ja suorituksen helppoudessa aivan toisella planeetalla. Pidon menetyksen raja nastarenkaalla ei ole jyrkkä vaan luiston puolella on vielä jotain tehtävissä ja pito on mahdollista palauttaa, vaikka painoa on. Väistökokeessa kitkarenkaalla ohjausliikkeen kanssa pitää olla todella tarkka, jotta etupää ei lähde alta jo ensimmäisessä käännössä. Ja vaikka auton saa kääntymään, haastetta riittää kaikkein renkaiden sortaessa ja auton edetessä nelipyöräluisussa. Väistökoe, jonka ajanee kuivalla asfaltilla reipaasti toista sataa (kesän ajoharjoitelussa testi onnistui 120km/h lähtövauhdilla, toki hyvin urheilullisella menopelillä), onnistui sähköautolla (2,7tn) 57km/h lähtönopeudella Polttomoottoriautolla (1,6tn) 67km/h ja oma auto nastoilla (2,5tn) 75 km/h (tosin en ehtinyt kokeilemaan missä vauhdissa hallinta katoaa, suht lähellä tuota varmaan, ~80km/h olis raja). Väistökoe on seuraava, portilla jysäytetään jarru pohjaan ja ohjataan auto kaistalla olevan esteen ohi koko ajan jarruttaen. Jarrutusmatkaa oli muistaakseni 10m ennen esteen väistöä. Kesärenkailla kuivalla tietty vauhti hidastuu erittäin paljon (hyvä olla vyöt kireällä ettei nenään satu
), nastarenkaiden kanssakin jarrutus on tehokas, kitkarenkailla hidastuvuutta juuri tunne olipa sähkö tai polttomoottoriauto kyseessä. Kesärenkailla ja nastarenkailla ajolinjat lähtee levenemään ilman totaalista hallinmenetystä. Kitkarenkain ikkuna on varsin kapea, käytännössä siis aika digitaalinen -joko väistö onnistuu tai hallintya menetetään täysin. Ja hyvä suoritus (ohajus) vaatii harjoittelua useaman kerran, että onnistuu ylipäätään. Ulkopuolisesta ammattilaisesta on tämän hieromisessa suunnaton apu.
No kun tuon tiedon vie sitten liikenteeseen, niin kysessä on melkoinen ero. En ole ole nähnyt kenenkään ajavan valtateillä huonossa kelissä <60km/h vauhdilla talvella, enkä aja niin itsekään.. Eli kun tie on jäässä, niin väistö epäonnistuisi ko. vauhdilla, koska tilannopeus on ylitetty reippaasti. Vastaavasti hyvillä nastarenkailla väistö onnistuu tyypillisellä huonon kelin ajonopeudella( 70..80km/h) hyvinkin suurella varmuudella. Tällä hetkellä olen fifty-sixty kallistumassa nastarenkaisiin. Valtionvarainmisteri ei päätökselle hurraa, mutta tämän painoista autoa ei kyllä pitele oikein mitenkään näpeissä ilman nastoja. Ja omasta näkövinkellsitä melu ja toimintamatkan lyhennys on vain hyväksyttävä kompromissinä paremman hallitavuuden turvaamiseksi.
Rajanopeuksien kokeilu on hyvä asia. Silloin voi paremmin ymmärtää miten paljon hitaaltakin tuntuva nopeus vaikuttaa auton hallittavuuteen.
Mutta tuossa auton painoasiassa on jonkinlainen notkahdus? Kevyet autot, ja sitten kun painoa tulee enemmän, eli kuorma-autot toimivat ilman nastoja? Ero ei johtunut esimerkiksi siitä oliko auto etu- tai takavetoinen?
Vielä ei olla julkaistu tämän syksyn talvirengastestiä, että onko mukana pari talvea (tai useamman) ajetut käytetyt talvirenkaat mukana antamassa mittasuhteita sille minkälaisilla renkailla enemmistö ajaa. Teknikens Värld vertaili tänä syksynä ihan tuliteriä renkaita käytettyihin, mutta en ole ehtinyt lukea testejä.
Nastojen ja kitkojen merkittävin suorituskykyero on jäällä. Lumella ja asfaltilla ei ole suurta eroa, muutoin kuin asfaltin kuluttamisen suhteen - ja siltä osin nastarenkaiden käyttö on erikseen pitänyt lailla kieltää osan ajan vuodesta (ellei keli edellytä talvirenkaiden käyttöä, jolloin ne voivat olla myös nastoitetut).
Omassa ajossani en ole yli vuosikymmenen aikana tarvinnut nastoja, en ole päätynyt penkkaan tai kolaroinut. Sen verran kuitenkin olen parantanut talvivarustelua, että hybridiauton mukana tullut neliveto vaikutti auton vaihtopäätökseen. Lumen auraus kun on joskus tullut vasta sen jälkeen kun liikenne on jo tampannut sen kovaksi alustaksi, eikä paksuun lumikerrokseen vaikuta se onko nastoja vaiko ei.
Toisaalta, vaikka talven voisi olettaa olevan vaarallisinta aikaa, niin tilastojen perusteella "Liikennevahinkoja on yleisesti ottaen tapahtunut tasaisesti kaikkina vuodenaikoina. Viiden vuoden keskiarvojen perusteella talvella ja kesällä on tapahtunut 26−27 prosenttia liikennevahingoista, ja keväällä sekä syksyllä 24 prosenttia liikennevahingoista."
Kesällä, sekä kuivalla tiellä kuitenkin tapahtuu selvästi eniten henkilövahinkoja.
(lvk.fi)
Tämä liikennevahinkotilaston lainaus kertoo ainakin osittain sen että liukkaus ei olekaan se merkittävin vaaratekijä, vaan kuljettajat tai tienkäyttäjät itse tekevät jotakin josta seuraa tilastomerkintä. Henkilövahinkojen osalta peräänajot on ykkösenä, tosin ulosajot eli suistumiset kakkosena.
Molemmat auto oli nelivetoisia tuossa ä, mutttalviajokoulussa, mutta sillähän ei ole merkitystä, kun jarru on pohjassa ja ABS yms muu ajovakautuseletroniikka tekee töitä täysillä.
Rekkaa en ole ajanut, mutta epäilen, että rekka ei selviä tuosta väistöstä edes kuivassa kesäkelissä maantievahdilla. Siis 80km/h mittariin, 10m ja väistö rinnakaiselle kaistalle. Keilakujan levys on luokkaa 2,5m. molemmilla kaistoilla mihin pitäsi osua. Mutta jos olet rekan ohjaamossa niin tarve väistölle pysyäksesi hengissä ei ehkei ole se olennainen asia. Itse ehkä yrittäisin pitää rekan vain pystyssä jotenkin ja saada vauhdin pois, mutta en tied mitä noilla pystyy tekemään ja mitä ei. No ammatimiehet sanokoon tähän komenttisa, en tosiaankaa tiedä asiasta mitään. Ajokortissa on vain kirjaimet ABE.
Tottakain nastarengas menettää pitoaan kun se vanhenee, mutta niin tekee valitettavasti kitkakin.
En ole huolissani lumisesta kelistä, sohjosta, polanteista tms, kunnon pakkaskelissa tie on harvoin jäässä. Valitettavasti eteläisen Suomen huonossa kelissä tie on jäätyy nollan tienoilla, sataa alijäähtynyttä vettä jne. Tällöin on liukasta nastarenkainkin. Ei nastatkaan tuohon ohueeseen jäähän kovin hyvin pure. Useasti toki suolaa on/tulee nopeasti, että tälläinen keli onkin vesikeli mutta ei suinkaan aina ja näitä kilometrejä tulee joka talvi.
No tuo ei nyt ole kovin ihmeellinen tilasto, koska suurin osa liikenteestä tapahtuu hyvissä oloissa. Talvella liikennettä on vähemmän kuin kesällä. Jos/kun vahinkoja tapahtuu tasaisesti niin eikö tuo tarkoita, että talvi on riskialtiimpaa aikaa?
Eipä tämäkään paljoa lohduta minua yksilönä. Jos tulen puolen yön maissa Helski-Vantaalle reissusta ja ajetavaa on talvirajoituksilla 2,5h kotiin. Tuohon sitten sattuu keli, joka on oikeasti huono. Kunnossapito moottoriteillä on hoidettu Pvooroseen asti, siitä eteenpäin olet omillasi, matkaa on jäljellä vajaat 200km . Miten arvottaisit hyvät renkaat vs. parhaat renkaat. Kannataako parhaat renkaat (nastat) kuitekin olla alla, vaikka ne ovatkin 85% ajasta overkilliä? Tätä olen pohtinut. Autossa on sen verran hyvät äänieristeet, että melun kasvu on vähäistä. Rangen pudotus 5% merkkaa varmasti jotain, koska talvella sitä tuhraantuun muutenkin ja kaikki alkaa merkaamaan.
Pieni ja ei merkittävä juttu, on mainitsemasi renkaiden kuluminen. Oma havainto oli X5:sta, että kitkarenkaat kuluivat paljon vauhdikkaammin kuin nastarenkaat urasyyvyyden mittarilla. Toki nasta menettää myös pitoaan, vaikka rengas itsessään kuluukin hitaammin. Havaintoni mukaan kolme talvea alla pyörieet kitkarenkaat oli vaihtokunnossa kain puolin. Nastarenkailla olen ajanut saman kokoisilla autoilla (X5) luokkaa 5-6 vuotta ennen uusimista, jos nyt auto on jaksanut pitää edes noin pitkään. Onhan tuokin toki jonkilainen kustannus, tämänkokoiset talvipyörät maksaa 1600-2000€ per kierros. Ero kitka- ja nastakierroksen välillä on kymppejä. Eli 200-300€ lisäkulu per talvi kitkarenkaasta tulee. Toki isossa polttomoottoriautossa nastarenkaalla kulutus on suurempi (vierintävastus +5%), joten ero pienenee alla sataseen per kausi. Sähköauton kyseessä olleassa sähkö on sen verran halpaa, että rengaskulun nousu jää aika pitkälti kuluksi ja se ei kuttaannu kulustussäästönä. AIka mielnkiintoista, vaikka fiskaallinen intensiivi (teiden kuluminen) on suurimmillaan tälläisessä painavassa sähköautossa, käyttäjän näkökulmasta kulurakenne kannustaa päinvastaiseen päätökseen. No, tässä ei ole kohdallani mitenkään merkittävä asia vaihtoehtoja miettiessäni.
eikö tämä ole jo naapurimaissa totta?
Kommentissa tämä ajatus jäi vaivaamaan. Ei, ei se tarkoita sitä että talvi olisi riskialttiimpaa. Se tarkoittaa vain sitä että renkaiden ja olosuhteiden merkitys on vähäisempi kuin kuljettajan ajotavoilla. Ajamalla vähäriskisesti liikennesääntöjen mukaisesti jäävät sekä urheiluautojen että nastojen edut hyödyntämättä, eli kaikkeen ehtii reagoida paremmin, pysähtymismatkat jäävät lyhyemmiksi jne. Talvirajoituksilla pyritään samaan, eli renkaiden eikä kuljettajien tarvitse olla näkökyvyltään ja ajotaidoiltaan kesäkuljettajiin nähden ylivertaisia kun sekä olosuhteet että renkaat ovat huonompia kuin mitä kesällä autoillessa.
Urheiluautojen ja nastojen hyödyt. Pois lukien moottoriradat ja jotkin liukkaat sivutiet kun sataa vettä jäiselle pinnalle, vaikka onhan se hauskempaa ajaa urheiluautolla, ja joskus nastoista on etua, mutta useimpina päivinä nastojen yhteiskunnalliset haitat ylittävät niiden edut. Nastoja kun käytetään kuitenkin jopa 7 kuukautta vuodesta, eli lokakuun alusta huhtikuun loppuun - esimerkiksi vuonna 2024 huhtikuun 23. päivä Helsingissä oli runsaasti lunta. Ne jotka pyrkivät rajaamaan nastojen käytön 4-5 kuukauteen voivat joutua ottamaan riskejä joita ei nastattomien renkaiden käyttäjien tarvitse ottaa, tai joutuvat jättämään joinakin päivinä ajamatta jotta eivät syyllistyisi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (vai onko kesärenkailu takatalvessa vain rike?).
@Lukija49751 kirjoitti:
Riippuu mihin ja miten vertaa!
Unelmoin, ettei tarvitsisi ajaa teillä uria väistellen, vaan ajoväylät olisivat mukavasti ajettavia, tasaisia.
Aivan kuten Suomessa, joka maasta löytyy sileämpiä ja uraisempia teitä
Unelmoin, ettei pitäisi sateella väistellä teiden vesiuria, vaan voisi ajaa sateellakin turvallisesti
Sama juttu, joka maasta löytyy kun on xx-tuhansia kilometrejä tarkasteltavana.
Unelmoin, ettei olisi teiden päällystetöitä menoa jarruttamassa vaan tietyöt olisivat vain teiden parannustöitä
Sama juttu
Unelmoin, ettei valtion rahaa kuluisi ajourien korjaamiseen, vaan rahoja riittäisi teiden parantamiseen
Sama juttu
Unelmoin, että kaikki luopuisivat nastarenkaista, ja ajaisivat rauhallisemmin erityisesti nollakeleillä
Kaksi eri asiaa. Kitkoillakin kun voisivat monet ajaa rauhallisemmin. Ei se ole nasta-autoilijoiden "yksinoikeus" oli nolla- tai miinuskeli.
Voisikohan unelmani joskus toteutua?
Kukapa meistä on edes vahtimassa "naapurimaissa" koko aikaa, että voisi väittää että niissä olisi asiat ns. paremmin. Ehkä se on myös unelmaasi?
Taidat myös olla länteen kallellaan ja unohdat, että idässä on myös naapurimaa. Vähäisen kokemukseni mukaan Leningradiin/Pietariin asti bussin kyydissä istuneena, että täällä ajetaan loistavilla teillä. Moskovan nurkista en siis tiedä minäkään.
Minun toiveeni, että sähköautoille olisi asetettu nastarengaskielto, mikä olisi ollut ensiaskel kokonaisvaltaiselle kiellolle kaikille autoille, ei toteutunut.
Minulla oli joku vuosi sitten kuvitelma että kun hankkii auton jonka takaluukussa lukee "eco" tai "hybrid", että niissä olisi luonnollisesti ollut myös ecorenkaat. Mutta ei sentäs, autossa jossa lukee eco on pienemmän tehon ansiosta eli polttoaineenkulutuksen, eli CO2-päästön ansioista matalampi autovero, eli se on halvempi kuin se missä on enemmän tehoa.
Sama Teslojen yms. suhteen, samanlainen auto bensamoottorilla olisi verotettu niin kalliiksi että vain harvoilla olisi niihin varaa. Ja kun auto ostetaan, niin joko ostetaan tottumuksesta samanlaiset kuin ennenkin, tai sitten tiedetään että ajotapa on liukkaallakin kaikkea muuta kuin ennakoiva.
Nastojen paras terävyys eli pito katoaa parissa vuodessa, sitä ei vaan huomaa kun se tapahtuu vähitellen. Katsastuksessa hylkäysperuste puolestaan on silloin kun talvirenkaassa pintaa on alle 3 mm, tai jostakin renkasta puuttuu 62 nastaa (25 % vähemmän verrattuna parhaaseen, jos siinä on vielä alkuperäiset 250 nastaa vielä jäljellä). Toki kaikissa rengassarjoissa ei ole täyttä 1000 kpl nastaa, vaan se vaihtelee mallien mukaan.
Joskus siis ihmettelen sitä miksi auton alla on nastaversio, mutta renkaat on silti vanhat ja kuluneet. Onko rahasta niin tiukkaa, vai onko oletuksena vain se että ei renkaiden pito heikkene kun kerran katsastus on hyväksytty (joka on monissa autoissa kesärengaskaudella). Turvallisuudella sitä ei voi perustella, tai sitten huijaa itseään.
Minua ei lakkaa hämmästyttämästä kuljettajat, jotka muistavat millainen pito heidän renkaissaan oli toissa talvena?
Minä en uskalla ajaa edes matkan alussa vallinneen tilanteen mukaisesti, eilisestä kelistä puhumattakaan. Minä olen niin epäluuloinen, että pitää koko ajan pitää tuntea mitä on tekeillä.
Nastojen irtoaminen on myös ihme juttu? Ehkä minulla on vain käynyt hyvä tuuri kun nastat pysyvät jatkuvasti pitoa luiston rajalla tunnustelevan kuljettajan takavetoisessa autossa mitä mainioimmin. Kolmemillisestä talvirenkaasta en kommentoi kun ei ole asiasta kokemusta.
--740 GLE
Ei näitä tarvitse lukea siten että olettaa että niissä puhutellaan henkilökohtaisella tasolla. Renkaiden kulumisesta voi lukea esimerkiksi Tekniikan Maailman testeistä. Vuoden 2024 testiä ei vielä ole julkaistu, mutta numerossa 18/2023 voi verrata käytettyjä renkaita ihan uusiin. Aina voi tietysti pohtia sitä miten hyviä nuo verrokit ovat, jos kitkarengas oli valmistettu viikolla 25/2015 - se oli rengastyypistä riippumatta verrokkiryhmässä "iältään vanha rengas". Verrokkinastarengas oli vm. 2019, mutta nastojen puuttumista ei ollut. Yhteistä molemmille oli se että ne oli kulutettu 4 mm tasoon, eli ne olivat lähes loppuunajetut (3 mm sakotusrajana).
Tuurista on vaikea sanoa - minulle on osunut käytetty auto jossa talvi-takarenkaissa kulutuspintaa oli 8 mm ja edessä 4 mm. Laillinen, mutta omituinen tarve pitää takarenkaina lähes uudenkuntoiset renkaat, ja vastaavasti etuvetoisessa autossa pitää edessä sekä jarrutuksen, ohjaamisen että etenemisen kannalta lähes vaihtokuntoiset renkaat. Se että yhdellä on asiat hyvin, niin se ei tarkoita että suinkaan kaikilla olisi.
Joka tapauksessa Tieliikennelaki on tehty tässä kiireisen oloisesti, eli se jää periaatteessa harkinnanvaraiseksi paljonko eroa eri renkaiden välillä saa olla - laki ei sitä määrittele. "Nastojen määrät ajoneuvon eri renkaissa ei saa poiketa toisistaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon renkaiden nastamäärien sallituista eroista." (Ja mistä tavallinen ihminen tietää mikä firma se sellainen on, ja mistä sen määräyksistä saa tietoa? Google kertoi että se toimiikin nimellä Traficom, eli se tahi joka lähettää ajoneuvoveromaksulaput.)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L5P106
https://www.autonrengasliitto.fi/rengasmaaraykset/
Olisi mielenkiintoista nähdä nastarengas joka vastaa "Verrokkinastarengas oli vm. 2019, mutta nastojen puuttumista ei ollut. Yhteistä molemmille oli se että ne oli kulutettu 4 mm tasoon, eli ne olivat lähes loppuunajetut"
Jos kulutuspintaa on kadonnut 4-5mm sitten renkaan paistamisen niin voiko nastat olla paikoillaan? Oma kokemus nastarenkaista on, että ne kovettuvat muutamassa vuodessa (kuten kaikki renkaat) eikä kulumista tapahdu normiajossa useampaan vuoteen juuri ollenkaan. Eli 8 vuotta vanhat renkaat, ajettu 90.000km, puolet nastoista puuttuu ja pintaa 7mm.
Lakkasin unelmoimasta ja ostin vanhojen ja kuluneiden talvirenkaiden tilalle kohtuuhintaiset Bridgestone Blizzakit.
En unelmoi kykeneväni vaikuttamaan valinnallani tien kuntoon millään tavoin. En myöskään unelmoi kunnollisen talvirenkaan käytöksestä jäisissä olosuhteissa. En koe sädekehäni loistavan yhtään kirkkaammin kuin eilen.
Odotan saavani ajaa hiljaisella autolla, joka käyttäytyy talvellakin kohtuullisen hyvin ellei ole kovin liukasta. Eläkeläisellä on aikaa.
--740 GLE
Pienistä puroista kasvaa isot joet. Yksittäisistä tienkäyttäjistä muodostuu liikenne. Päiväkohtaisista ajosuoritteista kertyy tuhansien kilometrien vuotuiset ajot. Talvirengasviikoista kertyy puolikas vuosi.
Jäisistä päivistä kertyy... viikko tai kaksi?
Realistisemmin ehkä parisen kuukautta, koska ainakin aiemmin testin voittaneet Continentalin kitkarenkaat löysivät liukasta jäätä myös olosuhteissa joissa nastarengaskuski ei olisi liukkautta havainnut. Tämä on erityisen yllättävää liikenteen kiillottamien paikkojen ollessa kevyen pakkaslumen peitossa.
Annetaan nyt kuitenkin Blizzakille mahdollisuus näyttää mitä osaa. Miellyttävää E-sarjalaiseen sopivaa pehmeää mukavuutta odotan jo innolla viime talven liian leveiden hammasrattaiden jälkeen, koska rengastyypin lisäksi myös renkaan leveys ja profiilisuhde muuttuivat aikuisempaan suuntaan.
Priorisointikysymyshän tämä on, ja minun autollani ei tarvitse enää ajaa huonossa kelissä ainakaan pidempään kuin haluaa ja jaksaa. Tämän kertainen valinta perustuu osin siihen että eläkeläisellä on aikaa ja osin siihen että farkun avoin tavaratila pahentaa rengasmelua.
--740 GLE
Olen ajanut Volvolla lähes 600 tkm ja yhdet kitkat on olleet, muuten nastat. Nyt pistin tilaukseen Continental VikingContact8 joita saa mm. Kärkkäiseltä alle 600€ kotiin tuotuna (peruskoko 205/55/16 - sopiva talvigummi). Kuvittelen ehkä, mutta kokemuksen karttuessa pärjään mahdollisesti kitkoillakin
Viime talvena ajaessani Continental VikingContact7 -renkailla, jäätävä tihkusade pakotti minut poistumaan moottoritieltä ensimmäisessä mahdollisessa kohdassa, koska muut autoilijat eivät reagoineet jäätävään sateeseen. Tarvitaan vain yhden auton liukastuminen, ja kaikki voivat joutua samaan onnettomuuteen.
Unelmaksi jäi omalla kohdalla tällä kertaa. Luettuni näitä kokemuksia ja juteltuani ammattikuskien kanssa samoista asioista, valinta on HKPL10 EV. Etelä-Suomen kelit on vaikeat, suora lainaus viimeisimmästä TM:n rengastestistä: "Aivan nollakelissä äärimmäisen sileällä jääpinnalla kitkarenkaat ovat edelleen heikkoja."
Ammattikuskit on sanana sellainen että se voi tarkoittaa mitä vaan. Se voi tarkoittaa taksitolpan tappelijoita (linkki alempana), tai sitä rekkamiestä joka ajaa lähes henkilöautojen takaikkunassa kiinni.
Oma ajotapa ja se missä ajaa on se millä on merkitystä. Yksi helppo mittari on se miten usein ajonvakautusjärjestelmä ja lukkiutumattomat jarrut aktivoituvat arkisessa talviajossa.
TM rengastestin mukaan kaikki renkaat selvisivät testistä, mutta mittaustulosten perusteella on parempia ja huonompia renkaita. Helsingissä suolattujen kehäteiden suhteen huono märkäpito jarrutuksissa voi olla tärkeä mittaustulos, kun taas maaseudulla jääominaisuudet voivat olla se mitä kannattaa katsoa tarkemmin - varsinkin jos risteyksiin tulee aina vauhdilla ja jarruttamalla voimakkaasti. Maaseudulla näkee usein tuoreessa lumessa että ajetaan siten että mutkissa oikaistaan vastaantulijan kaistaa hyödyntäen - sellainen ajotapa voi tarkoittaa vastaantulijan sattuessa kohdalle liian kovaa tilannenopeutta.
Minulla viimeisiksi kokemuksiksi nastarenkaista jäi Hakkapeliitta 4, ostin ne silloin tottumuksesta, kun en ollut voinut koeajaa nastattomia renkaita ja kokeilla tarvitseeko niitä oikeasti ajaa rallikuskin taidoilla arkiliikenteessä. En sano etteikö nastojen parempi pito märällä jäisellä tiellä olisi hyvä asia, mutta kun se tarkoittaa myös sitä että on ½ vuodesta tietä kuluttavat ja auton sisäpuolista ja auton ulkopuolista liikennemelua tuottavat nastat alla, niin se on aina tuntunut vastenmieliseltä.
Nyt yli 10 vuoden nastattomuuden jälkeen minulla on neliveto - ei jään, vaan lumen vuoksi. Kaupungin aurauskalusto on sellainen mihin ei voi luottaa, eikä nastoista ole apua lumihangessa. Itsestäänselvyys, mutta mainitaan kuitenkin että neliveto ei vaikuta pysähtymiseen, nelipyöräjarrut on kaikissa autoissa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010378457.html
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009244949.html
Tarkoistan tässä yhteydessä amaattikuskeille henkilöitä, jotka tekevät päätöksiä kalustusta, vastaavat toiminnasta ja ajavat myös itse. Ovat tuttuja muualta kuin taksitolpalta, käytän takseja hyvin vähän.
Et nähtävästi lue noita testejä sitten kuitenkaan, ja et ole myös sisäistänyt mitä tässä keskutelussa on sanottu. Testin mukaan märällä, lumella, pakkasella, vesisateella, kuivalla ja karkealla jäällä renkaat ovat hyvin tasaväkisiä keskenään. Erot ovat pieniä. kytännössä olosuhteet vaihtelevat paljon enemmän kuin mitä renkailla on eroa monissa talvitestin osa-aluiessa. Ongelma ei siis ole maaseutujen lumiset ja/tai jäiset tiet vaan ns. tasainen peilijää, jolla jopa käveleminen on haastavaa. Ongelma esiintyy tietyillä keleillä kaupunkien risteyksissä ja ennenkaikkea isoilla teillä. Noista paikoista löytyy tuota peilijäätä, john nastarenkaallakin on vaikeuksia purra, varsinkin jos/kun jääkalvo on hyvin ohut. Näissä oloissa hyväkään kitkarengas ei toimi, on testin tulos.
Mitä nelivetoiseen tuleen, (olen ajanut 25 vuotta nelivetoautoilla), niin neliveto on huonossa kelissä petollisen hyvä. Huononkin renkaanveto- ja sivuittaispito on täysin riittäävä, jotta ajovakautuksenvalot eivät juuti vilkahtele ilman provosointia. Jarrutuksessa tilanne on toinen ja neliveto ei auta yhtään.
Hyvä jos päätöksentekijät ajavat itsekin työkseen. Siellä missä minä olen töissä, niin autokaluston määrittelevät henkilöt ovat tradenomeja tms., vähän samaan tapaan kuin Suomessa liikenneministerillä ei tarvitse olla ajokorttia.
Olen vuosikausia lukenut testejä, mutta kuten tuossa jo kirjoitin, niin luovuin nastoista yli 10 talvea sitten, yli 20 nastarengastalven jälkeen. Eli minulla on omakohtaista kokemusta nastattomista ja nastallisista renkaista, ei pelkkää teorialukemista. Ja on totta sekin minkä mainitset, että huonopohjaisilla kengillä ei pidä lähteä talvella ajamaan, koska astuessa ulos autosta voi liukastuminen rikkoa jopa luita. Autossa on neljä pyörää, joten liukastuminen ei kaada sitä.
Huhtikuun 23. päivä 2024 kun tuli takatalvi minulla oli nastattomat talvirenkaat alla. Moni nastarenkaisiin luottava oli vaihtanut jo kesärenkaat tuolloin alle. Käyttöaika talvirenkaille on niin pitkä (jopa yli puolet vuodesta) että ne muut ominaisuudet (osa-alueiden painotukset) minkä vuoksi ei pärjää testivoittajalle voi kuitenkin olla omalla kohdalla valintaperuste, kuten se minun ajotavallani ja reitilläni on.
Jos koet että en ole sisäistänyt keskustelua, niin auttaako se korjaamaan käsitystä jos kerron että minulla on yli 30 vuoden puhdas kolarihistoria?
Minulla riittää edelleen vajaavetoinen niin maalla kuin kaupungissa vaikka mökki on vaaramaisemassa alhaalla järven rannassa Enontekiön alapuolisen Suomen runsaslumisimmalla alueella heikoimman mahdollisen hoitoluokituksen pienen soratien varrella. Ajan tietä pitkin joten neliveto ei ole tarpeen kun ostaa kunnolliset talvirenkaat.
Ihan ihmeellinenhän sellainen vuosi olisikin jos huhtikuu ei olisi hiihtokautta. Juuri siksi renkaat vaihtuvat ensin tönkkösuolatun taajaman lähellä pyörivään autoon ensin ja valkoisessa talvessa liikkuvaan vasta viimeisen hiihtoreissun jälkeen.
Viime keväänä huonoin keli oli toukokuun puolivälissä kun kirkkaaksi sohjoksi sulaneella latu-uralla ei päässyt suksilla eikä läskipyörällä mihinkään. Tilanne on vaikea kun edes 4.8" läskäri 0.3 bar paineella ei kanna.
Miksiköhän se ei tunnu kelpaavan, että jokainen hankkisi jotkut lailliset renkaat, antaisi muidenkin tehdä samoin ja sitten vain kaikki pyritään välttämään osumia?
--740 GLE
Kokeile joskus nelivetoa, minulla se tuli osana hybridin toteutustapaa (sähkömoottori takapyörille, edessä bensamoottori). Meillä on joskus ollut kadulla useita autoja jumissa kun ovat jääneet pohjastaan kiinni - nastarenkaista huolimatta. Jos kirjoitan että hybridillä ei ollut ongelmaa edetä, niin ärsyttäisikö se vähemmän?
Sanopas muuta. Anna minun nauttia ajamisesta nastattomilla pohjoismaisilla talvirenkailla, kuten Hakkapeliitta 5, Goodyear UltraGrip Ice 2 tai 3, Michelin X-Ice 3 tai Snow, Continental Viking Contact 6,7 tai 8 - eihän se sinulta ole pois mitkä laatumerkkiset renkaat autoni alla on. Kunhan et sentään ajaisi kesäkuussa nastoilla, koska sellaisesta tulisi määrätä liikennevirhemaksu, mutta senkin kirjoittaisi kuitenkin joku muu kuin minä. Nastoilla kuluttaisit yhteisiä teitämme pölyksi tai harmaaksi kuraksi hitaalla piikkien aiheuttamalla eroosiolla tuhansien muiden tienkäyttäjien tavoin, kuten tuottaisit myös ylimääräistä liikennemelua, mutta sellaisen teet edelleen ihan laillisesti, ei kukaan sitä ole kieltämässä - varsinkin kun Vihreät putosivat hallituksesta ja menettivät monta kansanedustajaa (mitä en tosin sure hetkeäkään).
https://yle.fi/a/74-20007203
Minulla ei ole osaa eikä arpaa tähän kieltoon, mutta jutun mukaan sillä pääsisi 100 000 euron päiväkohtaiseen liikevaihtoon (alv 0%) - talven aikana se tekisi yli 10 miljoonan liikevaihdon. Tai sitten se tuottaisi sen vaikutuksen että liikennemerkkejä osattaisiin noudattaa paremmin.
Tai lentolupakirjaa tai laivan kipparin papereita. Eikä veturinkuljettajan pätevyyttä. Kovastihan ratahankkeet ovat nyt pinnalla. Ja kun ministeri vastaa myös viestintäpuolen asioista, varmaan silläkin saralla jotain pätevyyksiä saisi olla.