Onko kukaan kokeillut tai huomannut että nykyautojen "varjostava" kaukovalo-automatiikka häiritsee , eli haittaa , normaalin kaukovalo-automatiikan toimintaa.
Siis niin että omat valot eivät vaihdukaan lähivalolle kohdattaessa koska vastaantulevan valot tummenevat kohdattaessa?
Itse olen homannut ainakin Lahden moottoritiellä että vastaantulijat hermostuvat kun on itsellä sitkeästi "pitkät" päällä.
En tiedä. Automaattivalot on kuin kortittoman kuskin ohjaamat, joten pidän ohjauksen manuaaliasennossa.
Yleensä on totuttu siihen, että pitkät vaihtuvat kerralla lyhyille ja vastaantulija huomaa sen. Viime vuosina on joihinkin autoihin tullut valot, jotka eivät vaihdu kerralla lyhyille vaan säätyvät sitä mukaa kun vastaantulija tulee lähemmäs. Tuollainen hidas vaihto saattaa vastaantulijalta jäädä huomaamatta, jolloin sitten pitkiä vilkutellaan kun luulaan ettei vastaantulija vaihda lyhyille ollenkaan.
@Lukija31722 kirjoitti:
Niinhän tuo aloittaja juuri kirjoitti, vähän eri sanamuodoin vaan. Termi lienee adaptiivinen ajovalo.
Omassa autossa on "vain" pitkät tai lyhyet, perinteisesti palavat, mutta automatiikalla kuitenkin. En osaa sanoa, olenko huomannut juuri tuosta syystä, että pitkät olisivat ns. jääneet päälle? Aika hyvin näyttää vaihtavan lyhkäisille kun tullaan vastaan, tai edessä näkyy perävaloja.
Kunnes sitten ajat toisen perässä lumisateessa ja pitkät palaa koko ajan (Superb viime talvena).
Ei selvinnyt ihan suoraan, oliko tuossa Superbissa just nuo adaptiiviset ajovalot. Mutta ylipäätään, niin eri automerkkien automaattivalojen toteutuksien toimivuuksia tässä vertaillaan.
Ei ole. Se vain vaihtaa suoraan pitkiltä lyhyille jne..
Lumisateessa ei kannata (antaa automatiikan) käyttää kaukovaloja.
Osaako matriisivalot toimia oikein katuvalojen kohdalla eli lähestyttäessä pitää pitkät päällä valaistuun saakka ja laittaa pitkät taas päälle 100 m ennen valaistuksen päättymistä?
Ei.
Tuosta ekasta vaatimuksesta, en varma pitääkö noin menetellä, vaikka itse ajan pitkillä myös valastulla alueella, jos katuvalot ovat mallia myrsykylyhdyt. Toki jos tien valatus on pätevä niin sitten 'lain mukaan'. Aikoinaan sain asiata puhuttelun nopeuspartiolta, kun ajoin pitkillä valaistuksen alkuun . Konstaapeli kertoi, että pitäisi vaihtaa aikaisemmin lyhyille: "~150m ennen valastua tietä pimeä osuus valaistuu lyhyilläkin". Todellinen syy lienee, että ajattelivat saavansa oikeuden kirjoittaa sakot, mutta terävä jarrutus 60km/h nopeuteen, joka alkoi valastuksen alusta tyhjäsi aikeet, joten pysäyttivät tekemisen puutteessa 'oppitunnille'. Nopeasti partion fokus siirtyi seuravaan ja pääsin jatkamaan, sillä pääsivät seuraavan asiakkaan kohdalla tehtäviinsä, miksi olivat tien varteen keskellä yötä tulleet. Matriisivalot toimii 90-luvun konstaapelin 'ohjetta mukailleen'. Valo ei kuitenkaan vaihdu kokonaan lyhyille vaan pimelle pintareille menee valoa, mutta keskelle tietä valoa rajoitetaan siten että se ei yllä valastuille alueelle.
Valastuksen päättymisen jälkeen on sama viive kuin vastaantulijan kanssa, ainakin mun autossa.
tämä on se matriisivalojen ongelma, eivät toimi aivan UNECEN ohjeistuksen mukaisesti, myös piennarvalo nimenä/käsitteenä on lain mukaan EU alueella tuntematon käsite lain mukaisista ajovaloista. ajovaloissa edelleen puoli ja pitkät ja niiden tehtävä on selkeä, ajovaloautomatiikkaa ei ole hyvä käyttää kuin yksisuuntaisilla tai selkeästi maanteillä joissa ei katuvalaistusta ja risteäviä teitä.
Suomessa lainsäädännön määräyksiä käsittelee TraFi ja Euroopan laajuisesti niitä säätää UNECE. ongelma tulee eteen tämä päivänäkin kun jokin Romanian kaltainen maa lukee UNECE:n papereita liian suurinpiirtein että kaikki valaisemet menee läpi, se on se E merkin jälkeinen numero valaisimessa...Ja sielläpä se hyväksyntä tietysti bossiltakin kuin muilta löytyy. Määräyksien mukaan lähivalon tulee olla epäsymmetrinen. Tällä tarkoitetaan, että lähivalo valaisee tien oikean puoleista pientareen reunaa huomattavasti pidemmälle kuin keskustaa ja vastaantulevien kaistaa (tämä ei toteudu monessakaan matriisivalossa kuten esim mersun multibeam).
AFS-järjestelmän tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön 123 mukaisesti. AFS-järjestelmän valaisutoimintojen automaattisen muutoksen tulee olla toteutettu niin, että tielle saadaan kunnollinen valaistus, joka ei haittaa kuljettajaa eikä muita tienkäyttäjiä. Kuljettajan on voitava kytkeä järjestelmä neutraaliin asentoon ja takaisin toimintaan, toisin sanoen tilaan, jossa se tuottaa luokan C peruslähivalot. AFS-järjestelmä on pystyttävä muuttamaan myös toisen puolen liikenteen mukaiseksi kuin mihin se on hyväksytty tai sen toimintaa on muutettava niin, ettei se aiheuta muulle liikenteelle haittaa. Muutos täytyy pystyä tekemään ilman erikoistyökaluja. E-luokan moottoritie -toimitilassa valokeila suunnataan auton eteen niin, että kuljettaja ehtii ajoissa reagoimaan esteeseen tai muuhun vaaraan. Valojakauman kantama on suunniteltu leveille kaarteille suurissa nopeuksissa. Toimitila kytkeytyy aktiiviseksi noin 100 km/h nopeudesta lähtien. W-luokan huonon sään toimitilassa valokeila suunnataan auton eteen niin, ettei vastaantuleva ajoneuvo ei häikäisty sateella. Toiminto tuottaa leveämmän valon hajasäteilyn, jolloin näkyvyys paranee sateella, sumussa tai lumessa. Oman häikäistymisen vähentämiseksi tämä toiminto myös vähentää kaukovalaisua. Toimitila aktivoituu nopeusalueella 50–90 km/h ja jos lasinpyyhkimet ovat olleet käytössä yli 2 minuuttia keskeytyksettä.
Toiminto kytkeytyy pois päältä, kun lasinpyyhkimet ovat olleet pois käytöstä yli 8 minuuttia. Etusumuvalot eivät saa olla kytkettyinä samanaikaisesti tämän toimitilan kanssa.V-toimitilassa valokeila suunnataan auton eteen niin, että se valaisee paremmin esimerkiksi risteysaluetta, jalkakäytävää tai suojatietä. V-toimitilan valokuviossa on vaakasuora kirkas pimeäraja, joka vähentää häikäisyä muille tiellä liikkujille Toimitila on aktiivisena nopeuksissa alle 50 km/h. T-kaarreajovalotoiminnossa valokeila suunnataan auton eteen ohjauskulman mukaiseksi niin, että ajorata pysyy valaistuna myös kaarteen alueella. Tämä toiminto on aktiivinen nopeudesta 10 km/h lähtien sekä kaikkien AFS-toimitilojen aikana.
pystysuuntainen ajoradan U-himmennys on suurin AFS järjestelmän ja suunnittelijan keksimä täysin turha toiminto automaattisesta puolivalon ylärajan jatkuvasta kalibroinnista puhumattakaan-> puolivalojen kaupunkialueella pitää edelleen laskea 1cm/m eli 50cm korkeudella oleva valaisin saa valaista tien keskialueen max. 50m päähän (selkeä rajaus), pientareelle pidemmälle, mutta niin ettei se valaise symmetrisyyden yli (nollalinja).
ottaa päähän huonot valosuunnittelijat ja umpisokeat kuljettajat,...
Moottoritie on tietysti automaatille hankala koska vastaantulijoita ei kohdata samoin kuin muilla tietyypeillä. Toisaalta motarilla saa ajaa pitkät päällä jos edessä ei ole liikennettä eikä tie kaarra oikealle jolloin valot osuvat vastaantulijoiden silmiin. Jos jonkun silmiin ottaa normi pitkät joiden valokeila ei varmasti tule tonttiin vastaantulevan motorin puolella, vastuu häikäisystä voi olla vastaantulijallakin
Kyse oli viivestä, ajovaloautomatiikka toimii valaistulla tieosuudella aivan oikein, eli kytkeytyy pois päältä.
Se, mitä postasit standardin vaatimuksista, niin noinhan 'älyvalot' toimii. Olen ollut tyytyväinen käyttäjä jo 10 vuotta, toki valotkin kehittyy. Varjostimella toteutettu valo oli aivan toimiva, mutta nykyiset matrisiit rajaavat tarkemmin, joten 'pimeä alue' pienempi.
>
käsitin ettei vaihda lainkaan tuosta aloituksesta. Haluan puuttua tuohon kirjoittamaasi ; 'rajaavat tarkemmin' ?
Ettet nyt ole käsittänyt väärin, että penkkavalot saisi muka paistaa vastaantulevien puolelle kun ajoneuvo lähestyy -> ei saa. Rajoite perustuu samaiseen epäsymmetrisyyden lakiin, myös häikäisy ja pistemäisen valon voima on määritelty ja siksi tullut monipiste led 'matriisit' koska nykyisistä chipeistä saa ~jopa 300% (oma arvioni) yli lain salliman pistemäisen häikäysin.
@Herbert kysyi miten älyvalot kun ajetaan pimeästä valaistulle katualueelle. Manuaalivaloilla ymmärsin, että @Herbert ajaa pitkillä valon ja pitkien rajalle. Älyvalot toimii siten että noin 100m pitkien valaisu loppuu, mutta pitkien valojen keila jää vielä pientareille. Valaistusken rajalla älyvalot siirtyvät lyhyille. Poistuttaessa valaistulta alueelta kestää hetki, että älyvalot siirtyvät pitkille.
Dynaamisissa kaukovaloissa ei ole penkkavaloa. Nykyisessä autossa ei ole penkkavaloa lainkaan, edellisessä sellaiset oli sumuvalojen paikalla. Käsittääkseni ne ei pala suoraan ajaettaessa.
ok. esim S mersussa valaisee 'penkkavalon' kaltaisesti jatkuvassa ajossa oli pimeää tai katuvaloja. häikäisee sekä kävelijät että hesa-tampere motarilla vastakkaisen kaistan lähelle 5-10m korkealle asti. eikä vaihda puolivaloille missään tilassa kun aina nuo reunat paistaa vaikkakin kokoajan hakee korkeutta ja juu pitkät valot siirtyy siinäkin hitaanlaisesti ~1-2s puhtaille pitkille.
Sama havainto Mercedes S213 Multibeam valoista. Ihmettelin aluksi onko omalla puolella jotain vialla mutta ei ollut, joten päättelin jo valmiiksi varjossa istuvan vastaantulevan kaipaavan NÄKYVÄÄ valojen vaihtoa?
Tämän hoksattuani vilkuttelijat ovat vahvistaneet epäilykseni oikeaksi. Olen totutellut reagoimaan vilkutuksiin rajaamalla valonvaihtoviiksestä kaukovalot pois sekunniksi, minkä jälkeen vaihdan takaisin Multibeam täysautomatiikalle kaukovaloja myöten. Joka ainoa vilkuttelija on ollut tyytyväinen matriisikaukovaloihin nähtyään lähivalot edes sekunnin ajan.
Aloittajan kysymykseen vastaten, toisensa kohtaavien matriisivalojen en ole huomannut häiritsevän toisiaan. Pelkkien kaukovalo/lähivalo automaattien toiminnasta en osaa sanoa mitään koska vastaantulevan valojenvaihtoautomatiikkaa en näe ja oman autoni automatiikkaa rasittaa reilusti vakiota isompi kaukovalo, joka tekee automatiikan käytöstä monissa olosuhteissa epäkäytännöllistä.
Kuten yllä jo aivan oikein kerrottiinkin, onhan nykyautoissakin kuljettajaa pitkin pientareita havaituista kohteista valaisemalla ne tätä varten suunnitellulla kapealla keilalla. Ei sitä ojavaloksi eikä hakuvaloksi kutsuta lakitekstin mielessä, mutta pitkin penkkoja kohteita hakevasta kapeasta säteestä on kyse.
--740 GLE