@Lukija336949 kirjoitti:
Meille ei auto ole lelu, vaan menee samaan katekoriaan kuin muutkin kodinaskareita helpottavat koneet.
Ne pidetään ajan tasalla, uusimalla kun mallit vanhenee.
Miten tavallisesti määrität koska kodinaskareita helpottava kone, apk, pyykinpesukone, pölynimuri, jääkaappi, pakastin, ilmalämpöpumppu, vaimo yms on vanhentunut ja pitää vaihtaa? 😎
@Lukija336949 kirjoitti:
Meille ei auto ole lelu, vaan menee samaan katekoriaan kuin muutkin kodinaskareita helpottavat koneet.
Ne pidetään ajan tasalla, uusimalla kun mallit vanhenee.
Miten tavallisesti määrität koska kodinaskareita helpottava kone, apk, pyykinpesukone, pölynimuri, jääkaappi, pakastin, ilmalämpöpumppu, vaimo yms on vanhentunut ja pitää vaihtaa? 😎
Ei hätää, kaikki on ajan tasalla, koko huoneisto valmistui marraskuussa 2021.
Vaimoni on perinteinen ihminen, ei kone.
@Lukija336949 kirjoitti:
Mihin tarkoitukseen te keräätte rahaa, jos ette edes raaski hankia uutta autoa, vaikka varaa siihen olisi?
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Kysymys mitä sijoittaja tekee rahalla on yhtä järjetön kuin miksi työntekijä menee enää töihin viime kuun palkan saatuaan. Tienaamaan tietenkin. Ansaitseminen lopetetaan sitten kun rahaa ei enää tarvitse.
Kolmen uuden Volvon lisäksi tunturimökki ja omakotitalo sekä muutamia Mersuja ja puoli tusinaa moottoripyörää on ostettu lainoja kysymättä. Jos sinun palkkasi ja eläkkeesi riittää tällaiseen, niin onnitteluni. Myönnän toki, että 1990-luvun erinomainen korkoympäristö ja dot-com kriisi antoivat onnekkaan ajoituksen.
Autot sattuvat olemaan sen verran hyviä ja moderneja, että ei ole tarvetta vaihtaa juuri nyt. En minä ainakaan huoli mitään pientä muovista roskapönttöä mihin ei mahdu mistään luukusta mitään sisälle ellet maksa niin paljon välejä että voin vaihtaa sen roskapöntön johonkin normaalikokoiseen autoon saman tien.
Moderni auto kulkee sähkömoottorilla. Sellaisen ajattelin vielä ostaa. Saa nähdä riittääkö sinni odotella Mercedes CLA Shooting Brakea vai ostanko jotain muuta ennen sitä?
@HybridRules kirjoitti:
Tuohon liittyen ylen toimittaja totesi jossain lähetyksessä jotensakin niin, että kun on säästössä paljon rahaa, on kiva, kun tietää voivansa ostaa kaikenlaista.
Mielipide, jonka tueksi ei taida löytyä tutkimustietoa? Raha ja muu tuottamaton omaisuus ei nimittäin tutkimusten mukaan tuo sitä mielenrauhaa jonka tuottava sijoitusvarallisuus antaa.
Kyse ei ole varallisuudesta vaan pääomatulosta.
Toisaalta ei voi ostaa, koska sen jälkeen ei enää olisi rahaa, eikä voísi enää ajatella voivansa ostaa kaikenlaista.
Pääomatulolla voi ostaa joka vuosi uudestaan ja seuraavana vuonna saa taas uudet osingot.
Säästöjä kerännyt on siis vähän satimessa. Varallisuutta on, mutta sitä ei voi käyttää.
Senkin voi tehdä, jos kokee saavansa riittävän vastineen mielenrauhaa tuovalle tuotolle. Valinta on oma. Meillä tuota valintaa on myös käytetty silloin kun olemme kokeneet saavamme rahalle riittävän vastineen.
@Lukija336949 kirjoitti:
Meille ei auto ole lelu, vaan menee samaan katekoriaan kuin muutkin kodinaskareita helpottavat koneet.
Ne pidetään ajan tasalla, uusimalla kun mallit vanhenee.
Miten tavallisesti määrität koska kodinaskareita helpottava kone, apk, pyykinpesukone, pölynimuri, jääkaappi, pakastin, ilmalämpöpumppu, vaimo yms on vanhentunut ja pitää vaihtaa? 😎
Ei hätää, kaikki on ajan tasalla, koko huoneisto valmistui marraskuussa 2021.
Vaimoni on perinteinen ihminen, ei kone.
Piilotin tekstiin yhden ihmisen vain testatakseni, että koko teksti on luettu.
Tarkennan kysymystä - onko koneen vanhentuminen jokin ikäkysymys vai pitäisikö toimiva 10 vuotta vanha pesukone vaihtaa uuteen koska uudessa on isompi näyttö ja jokin pöyhintäohjelma bonuksena? Uusiin jääkaappeihin saa netin ja voi kaupassa katsoa sen sisälle kännyllä - sinänsä kätevää, mutta niiden tietoturvissa on heikkouksia, jopa Nordean ongelmien arvellaan johtuneen hyökkäyksiä avustavista kotilaitteista
@Lukija336949 kirjoitti:
Elämä jatkuu, jatkakaa samaan tapaan, kukin kykyjensä mukaan.
Sori tulipahan kysyttyä, arkapaikka.
Ei millään tavoin arka paikka koska voin vastata kysymykseen uusien kodinkoneiden ostosta. Uudet ostetaan sitten kun äiskä antaa pitkään käytössä ollut luotettavan pesutornin omaan kotiinsa muuttavan lapsen matkaan ja ostaa itselleen uuden samalta valmistajalta. Vanhan pesukoneen hiiliharjallisen moottorin hiilet tosin vaihdettiin taas kerran, joten käyttötunteja on jäljellä vielä hyvin ja omana aikanaan moderni laite tarjoaa kaikki tarvittavat toiminnot.
Miten sinä valitset kodinkoneen käyttöiän? Uutta Zanussia kolmen vuoden välein kuten autotalliinkin, vai?
Minä lähden avaamaan induktiolieden kiertoilmauunin nyt kun vastus tuntuu palaneen. Saa nähdä onko rakenne integroitu pilalle niin ettei sitä pysty korjaamaan järkevästi? Ei ole valitettavasti samalta valmistajalta kuin pesutorni, joten huoltoväli näyttää olevan lyhyempi.
@Lukija336949 kirjoitti:
Mihin tarkoitukseen te keräätte rahaa, jos ette edes raaski hankia uutta autoa, vaikka varaa siihen olisi?
Jokaisella on omat mielenkiinnon kohteensa, tuijottaa tilin saldoa ja ajaa vanhanaikaisella kalustolla.
Säästöjä kerännyt on siis vähän satimessa. Varallisuutta on, mutta sitä ei voi käyttää.
Vastasin jo kerran, mutta tästä heräsi vielä toinen ajatus jälkeen päin. Nähdäkseni ansa on pikemminkin tietoisuus jokaisen ostoksen vaihtoehtoiskustannuksesta pidemmällä ajalla.
Osallistuminen "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan on oma valinta. Oman sijoituksensa kisassa voi halutessaan tarkistaa tämän päivän Kauppalehdestä:
Mainoksissa tuputetaan esim. uuden energialuokan jääkaappia joka säästää sähköä. Kun asiaa tarkemmin tutkii, uuden vuotuinen kulutus saattaa olla jopa 50 kWh pienempi kuin 10 vuotta vanhan. Minusta ei ole trendikästä laittaa kierrätykseen vanhaa laitetta jotta säästäisi 7 euroa vuodessa ja maksaa uutuudesta 800-1200 €. Näissä koneissa ei ole edes sitä arvoa jota autoissa on, että voisi naapurille näyttää - ostin uusinta uutta jääkaapin. Tyypillinen 200L jää-viileäkaappi kuluttaa alle 200kWh vuodessa eli sähköä noin 30€:lla.
@Lukija336949 kirjoitti:
Onko sijoitussalkkusi suurempi kuin ikätovereilla?
Monet ikätoverit ovat siirtyneet tuonpuoleisiin osakemarkkinoihin, jättäen osakesalkkunsa naulaan.
Niinpä. Joku vuosi sitten tein havainnon, että olen ainoana hengissä 70-luvun alun korttisakistamme.
Näin vasta amerikkalaisen eläkerahaston managerin yhteenvedon asioista joita yli seitsemänkymppiset katuvat.
Salkunhoitajan saaman kokemusperäisen asiakaspalautteen ensimmäinen usein toistunut ohje yllätti tässä asiayhteydessä. Neuvo jonka useimmat seitsemänkymppiset olisivat halunneet antaa viisikymppiselle itselleen jos se olisi vielä mahdollista oli terveiden elämäntapojen noudattaminen ja liikunta. Jos terveys on rikki, muulla ei ole merkitystä.
Uuni toimii jälleen. Vastus löytyi hyllystä ja maksoi 28 €.
@Lukija159246 kirjoitti:
20 vuotta sitten alkanutta säästämistä olisi auttanut aika kivasti tieto mainitun Nesteen osakkeen rallista viime vuosikymmenellä tai sitten tiettyjen jenkki-osakkeiden valinnat. Helsingin pörssi droppas 2010-luvun alun vaiheen paikkeilla aika pahasti ja 2004 aloitetut säästöt olisi sulanut pahasti ellei jostain syystä osannut ennakoida. Yritän vain sanoa, että 20 vuotta taaksepäin ei ole niin yksinkertainen voittoputki silloin arvioitavaksi mitä nykytietämys (jotkut sanoo "jälkiviisaat") antaa ymmärtää. Itselläni oli Nordean Venäjä-rahastossa noin 10k 2009 ja se kävin -50% tasossa vuosikymmenen alussa, tosin palautui nopeasti. Kävi tuuri ja palatessani Kiinasta 2016 piti ostaa auto johon sijoitin koko Venäjä salkun. Auto on nykyään arvokkaampi kuin Venäjä-salkku olisi
kaikki 'normaalit ihmiset' ymmärsi kun nokia laittaa osakkeet rahaksi, niin se 27€ ostohinta olisi ollut typerin veto ikinä. moni meni tähän... no saahan sitä verottajalta takasinkin päin monta vuotta kuulemma
itse olin hölmö ja otin kiinni googlea 2003-4 vain pienimmä myynnissä olleen erän 11500. nvidiaa haaveilin heti perään, mutta pankissa en osannut valehdella kylpyhuoneremontiksi, en saanut rahaa. onneksi virtuaalit nousi 2010 siivilleen ja vahingossa 2014 jäin koukkuun ja edelleen kun katsoo niin se on ollut elämäni kannattavin hairahdus
Joten miksi hengailla helsingissä, ku muualtakin sai osakkeita?
@Lukija49751 kirjoitti:
Joten miksi hengailla helsingissä, ku muualtakin sai osakkeita?
En osaa antaa muuta vastausta kuin halvan arvostustason. Sekään ei ole välttämättä riittävä peruste, koska arvostustason paranemisesta ei ole mitään takeita.
@Lukija336949 kirjoitti:
Mihin tarkoitukseen te keräätte rahaa, jos ette edes raaski hankia uutta autoa, vaikka varaa siihen olisi?
Jokaisella on omat mielenkiinnon kohteensa, tuijottaa tilin saldoa ja ajaa vanhanaikaisella kalustolla.
Säästöjä kerännyt on siis vähän satimessa. Varallisuutta on, mutta sitä ei voi käyttää.
Vastasin jo kerran, mutta tästä heräsi vielä toinen ajatus jälkeen päin. Nähdäkseni ansa on pikemminkin tietoisuus jokaisen ostoksen vaihtoehtoiskustannuksesta pidemmällä ajalla.
Osallistuminen "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan on oma valinta. Oman sijoituksensa kisassa voi halutessaan tarkistaa tämän päivän Kauppalehdestä:
Kauppalehden jutussa aika mielenkiintoista on se, että ihmisillä on oikeastaan melko vähän sijoituksia. Tilastossahan on vain ne, joilla on sijoituksia ja mediaani näyttää olevan alle 20.000,- kaikissa ikäryhmissä miehillä. Sijoitusvarallisuus näyttää olevan merkittävä hyvin pienellä joukolla. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin nuo tilastot?
Minusta rahastosäästäminen ei ole aitoa sijoittamista, se on säästämistä kohtuullisen hyvällä korolla, mutta ei sijoittamista.
Joku Taito Tuunanen oli varsinainen sijoittaja, joka sai pörssistä irti paljon enemmän kuin indeksirahaston korkoa korolle efektin. Taisi sitten kyllä menettääkin rahaa paljon, kun kasinotalous hyytyi. Onkohan nykyään mahdollistakaan tienata pörssistä kuten kansinotalouden aikaan moni teki.
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
@Lukija49751 kirjoitti:
Joten miksi hengailla helsingissä, ku muualtakin sai osakkeita?
En osaa antaa muuta vastausta kuin halvan arvostustason. Sekään ei ole välttämättä riittävä peruste, koska arvostustason paranemisesta ei ole mitään takeita.
Helsinki harrastuksena, muu maailma indeksoitu.
--740 GLE
täytyy tosin myöntää että koronan jälkeen viisastuneena taas jälkikäteen, metsot sun muut nousi yllättävän paljon, itsellä vain roposia kiinni niin myin ahneuksissani nekin, samalla kun nordea otti kymmenennet 13,8 arvot ja joku vieläpä taas osti, itse otin niitäkin aina parin vuoden välein max 4,7-6,8... täytyis saada enemmän pelirahaa jotta voisi koettaa lotto-onnea sitähän tuo välillä on...
@HybridRules kirjoitti:
Kauppalehden jutussa aika mielenkiintoista on se, että ihmisillä on oikeastaan melko vähän sijoituksia. Tilastossahan on vain ne, joilla on sijoituksia ja mediaani näyttää olevan alle 20.000,- kaikissa ikäryhmissä miehillä. Sijoitusvarallisuus näyttää olevan merkittävä hyvin pienellä joukolla. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin nuo tilastot?
Ymmärsit tässä suhteessa aivan oikein.
Toinen merkittävä huomio on, että nuoret elävät aivan eri tavoin kuin heidän vanhempansa. Sijoittajien määrän nopea kasvu lähes 2 miljoonaan osakkeiden tai osakerahastojen omistajaan on pääosin nuorten ansiota. Lukumäärän kasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa ja uudet salkut ovat pääosin nuorten hallussa. Omistajan iästä riippumatta nuorten salkkujen suuri osuus selittää myös niiden alhaisen mediaanivarallisuuden. Toivottavasti tilanne on jo parinkymmenen vuoden kuluttua selvästi parempi?
Minusta rahastosäästäminen ei ole aitoa sijoittamista, se on säästämistä kohtuullisen hyvällä korolla, mutta ei sijoittamista.
Tarkoitatko sitä, että osakepoimija valitsee omat yrityksensä mutta passiivisiin rahastoihin sijoittava ostaa vain jonkin laskukaavan valitseman osakekorin, jonka sisältö kaiken lisäksi vaihtuu ajan myötä?
Jos tarkoitit, niin muuttuuko mielipiteesi kun otat huomioon, että myös rahastoon sijoittamisen ensimmäinen askel on allokaatiovalinta? Ennen rahasto-osuuden ostamista valitaan mille markkinalle, minkä kokoisiin yrityksiin, millä osinkopolitiikalla ja mille toimialalle sijoitetaan. Myös MSCI Worldin ostaminen on allokaatiovalinta, tosin se valinta on maailmanlaajuinen alueellinen ja toimialahajautus.
Joku Taito Tuunanen oli varsinainen sijoittaja, joka sai pörssistä irti paljon enemmän kuin indeksirahaston korkoa korolle efektin. Taisi sitten kyllä menettääkin rahaa paljon, kun kasinotalous hyytyi. Onkohan nykyään mahdollistakaan tienata pörssistä kuten kansinotalouden aikaan moni teki.
On. Tapoja on useampiakin. Tuossa yllä voimakkaasti ajoittava 47951 on käyttänyt yhtä niistä. Omasta mielestäni paras strategia on sellainen voittavan odotusarvon tarjoava strategia, jota itse osaa realistisesti arvioiduilla taidoillaan ja ajankäytöllään toteuttaa oikealla tavalla valitsemaansa strategiaa noudattaen.
Omasta mielestäni paras strategia on sellainen voittavan odotusarvon tarjoava strategia, jota itse osaa realistisesti arvioiduilla taidoillaan ja ajankäytöllään toteuttaa oikealla tavalla valitsemaansa strategiaa noudattaen.
Niinpä, mikään ei voi mennä pieleen! Eihän kukaan lähde rahojaan hassaamaan. Kaikki osaa ja tietää!
Paitsi odotusarvo ei voitakaan tai strategian voikin valita väärin. Etukäteen sitä ei voi tietää.
@Kumppani kirjoitti:
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Kyllä ja kyllä.
Isommalla sijoituksella saa tietenkin isomman euromääräisen tuoton. Sama tuottoprosentti tarkoittaa että 10 €, 100 € ja 1000 € kuukaudessa säästävän sijoittaessa koko vapaan ylijäämänsä, jokainen saa saman sijoitusperiodin jälkeen yhtä monen kuukauden vapaan ylijäämänsä verran lisätuloa.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Hyviä havaintoja, joten täsmennän paria juttua. Rouvan Mersu tosiaan maksoi neljän kuukauden sijoitustuotot hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2021, mutta siihen sisältyy myös arvon nousu eikä pelkät osingot. 100% osakepainolla sijoittavan salkun arvo vaihtelee rajusti. Helmi-maaliskuussa 2020 salkuistamme katosi enemmän kuin tämän talon arvo, josta tosin suuri osa palasi jo ennen vuoden loppua. Jos tavoittelee suurta tuottoa 100% osakepainolla, pitää hyväksyä isot arvon vaihtelut.
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Reilu kysymys esittämieni numeroiden valossa. Aiemmin esittämäni tupakkarahoilla miljonääriksi laskelmat on tehty todellisella datalla eikä alkuperäinen esimerkki ole omani. Luotan laskelman olevan silti oikein ja se pätee varsin hyvin pitkällä ajalla yli vuosikymmenien.
Omaa historiaani en halunnut antaa esimerkiksi koska siihen liittyy pari poikkeuksellista asiaa joita ei ole ihan helppo toistaa. Ensiasuntomme oli täysin vastoin 1980-luvun kasinotalouden ajan henkeä ASP-lainalla ostettu vaatimaton fixer-upper jonka remppasimme Rouvan kanssa iltaisin omin käsin. ASP:n vuoksi 1990-luvun huippukorkojen aika oli meille niin hyvää aikaa, että se säästi välirahan talon ja mökin hankintaan. Tässä hyödynnettiin maksimaalisesti verottajan laskuvirhettä, kun samaan aikaan sai sekä lainojen korkovähennystä että vähennystä tuloverosta, joiden yhteissummana tasan 50/50% asuntonsa omistavan työssäkäyvän pariskunnan asuntolainan korko vääntyi lähes koko laina-ajalla negatiiviseksi! Verottaja laski typerästi vain Helsingin hinnoilla ymmärtämättä tuon mekanismin kohtuutonta edullisuutta muualla Suomessa. Tämä laskutaitoisille suunnattu mahdollisuus tukittiin muutaman vuoden kuluttua, mutta me siihen mukaan jo hypänneet saimme pitää ansiottoman etumme koko laina-ajan loppuun saakka. Siinä samalla säästyikin 1990-luvun ennätyskoroilla seuraavan asunnon väliraha helposti korkosijoituksilla. Vaikka säästöpossu lyötiinkin talo- ja mökkikaupoilla kuoliaaksi, ei vuosituhannen vaihteen jälkeen velattomana ole tarvinnut tyytyä säästämään tupakkarahoja kun olemattoman asuntolainan kulut on saanut säästää itselle.
Minä olen yksi niistä jotka voittavat itse manageeraamallaan salkun osalla osingot mukaan laskevan vertailuindeksinsä kestävällä tavalla yli vuosikymmenien. En halua käyttää tätä esimerkkinä, koska näin hyvä onnistuminen ei ole tyypillinen tapaus. Enkä minäkään sitä indeksiä paljon voita, kyse on keskimäärin prosenttiyksikön luokkaa olevasta ylituotosta vuotta kohden. Vetomiehet voittavat isosti ja minusta ei tule sellaista koskaan, sillä en vain osaa.
Salkun arvolla ei ole suurta merkitystä koska sen verovelka on tarkoitus maksaa tuhkauurnasta. Edellä mainitun historian jälkeen tuloa ovat osingot joita tulee palkansaajien keskimmäisen tulodesiilin verran. Toisin kuin palkka tai salkun koko, osinkopotti kasvaa kaksinumeroisella prosenttiluvulla vuosittain.
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
En uskalla itsekään sijoittaa ideoihin vaan ainoastaan tuloksentekokykynsä jo osoittaneisiin yrityksiin. Siksi en tule koskaan raketoimaan minnekään, vaan junnaan vain hidasta kasvua pikku hiljaa.
Jos tuotto tuntuu roposilta, silloin salkkuun on laitettu vain roposia. Jos sijoitus on itselle merkittävä, silloin sen merkittävän saa summasta riippumatta kukin samassa suhteessa takaisin.
Omasta mielestäni paras strategia on sellainen voittavan odotusarvon tarjoava strategia, jota itse osaa realistisesti arvioiduilla taidoillaan ja ajankäytöllään toteuttaa oikealla tavalla valitsemaansa strategiaa noudattaen.
Niinpä, mikään ei voi mennä pieleen! Eihän kukaan lähde rahojaan hassaamaan. Kaikki osaa ja tietää!
Yllättävän harva osaa arvioida omia taitojaan realistisesti.
Paitsi odotusarvo ei voitakaan tai strategian voikin valita väärin. Etukäteen sitä ei voi tietää.
Eihän sitä varmaksi voikaan tietää. Mutta odotusarvon mukainen tuotto on toteutunut viimeiset 50 vuotta, viimeiset 100 vuotta ja viimeiset 200 vuotta. Lyhyemmällä ajalla on tappiokin mahdollinen, mutta 100 vuoden ajalta ei löydy yhtään tappiollista 20 vuoden jaksoa.
Näillä näytöillä minä en uskalla pelata "this time is different" oletusta.
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
@Kumppani kirjoitti:
Taito Tuunanen! Nimi menneisyydestä. Olihan noita aikanaan, kuten Pentti Kouri ja....
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
Minulla on sellainen mielikuva, että Taito Tuunanen oli taitava sijoittaja, jolla ei ollut alkupääomaa valtavasti eikä hän muistaakseni kuulunut penttikouri ja fyrkman -tyylisiin harmaan alueen toimijoihin vaan oli ihan tavallinen matti meikäläinen, joka osasi ohjata rahan poikimaan pörssissä.
@HybridRules kirjoitti:
Kauppalehden jutussa aika mielenkiintoista on se, että ihmisillä on oikeastaan melko vähän sijoituksia. Tilastossahan on vain ne, joilla on sijoituksia ja mediaani näyttää olevan alle 20.000,- kaikissa ikäryhmissä miehillä. Sijoitusvarallisuus näyttää olevan merkittävä hyvin pienellä joukolla. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin nuo tilastot?
Ymmärsit tässä suhteessa aivan oikein.
Toinen merkittävä huomio on, että nuoret elävät aivan eri tavoin kuin heidän vanhempansa. Sijoittajien määrän nopea kasvu lähes 2 miljoonaan osakkeiden tai osakerahastojen omistajaan on pääosin nuorten ansiota. Lukumäärän kasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa ja uudet salkut ovat pääosin nuorten hallussa. Omistajan iästä riippumatta nuorten salkkujen suuri osuus selittää myös niiden alhaisen mediaanivarallisuuden. Toivottavasti tilanne on jo parinkymmenen vuoden kuluttua selvästi parempi?
Minusta rahastosäästäminen ei ole aitoa sijoittamista, se on säästämistä kohtuullisen hyvällä korolla, mutta ei sijoittamista.
Tarkoitatko sitä, että osakepoimija valitsee omat yrityksensä mutta passiivisiin rahastoihin sijoittava ostaa vain jonkin laskukaavan valitseman osakekorin, jonka sisältö kaiken lisäksi vaihtuu ajan myötä?
Jos tarkoitit, niin muuttuuko mielipiteesi kun otat huomioon, että myös rahastoon sijoittamisen ensimmäinen askel on allokaatiovalinta? Ennen rahasto-osuuden ostamista valitaan mille markkinalle, minkä kokoisiin yrityksiin, millä osinkopolitiikalla ja mille toimialalle sijoitetaan. Myös MSCI Worldin ostaminen on allokaatiovalinta, tosin se valinta on maailmanlaajuinen alueellinen ja toimialahajautus.
Joku Taito Tuunanen oli varsinainen sijoittaja, joka sai pörssistä irti paljon enemmän kuin indeksirahaston korkoa korolle efektin. Taisi sitten kyllä menettääkin rahaa paljon, kun kasinotalous hyytyi. Onkohan nykyään mahdollistakaan tienata pörssistä kuten kansinotalouden aikaan moni teki.
On. Tapoja on useampiakin. Tuossa yllä voimakkaasti ajoittava 47951 on käyttänyt yhtä niistä. Omasta mielestäni paras strategia on sellainen voittavan odotusarvon tarjoava strategia, jota itse osaa realistisesti arvioiduilla taidoillaan ja ajankäytöllään toteuttaa oikealla tavalla valitsemaansa strategiaa noudattaen.
--740 GLE
Tarkoitan, että rahastosäästäminen on kuin säästäisi palkasta rahaa pankkiin, mutta saa paremman koron. Ainakin vuosikausia "sijoittamisen" aloituksesta. Rahastoon "sijoittamalla" "salkun" arvo kasvaa pääasiassa sinne itse maksettujen kuukausierien takia eikä "sijoitetun" rahan tuoton takia. 10-20 vuoden säästämisen jälkeen "sijoittaja" on roudannut "salkkuun" säästöjään ja säästösumma on kenties kasvanut niin suureksi, että se alkaa tuomaan itsekseen tuottoa ja säästämisen voisi jo lopettaa vaan ei voi, koska säästäminen on "sijoittajan" luonto.
Rahastosäästämisessä sijoittaja on salkunhoitaja, joka huolehtii rahastosta. Se saattaakin olla mukava duuni. Saa sijoittaa sydämensä kyllyydestä ja rahaa on, kuten Rinteen Anttikin sanoi vaikka toisessa yhteydessä.
Sijoittaja on sellainen, joka ostaa ja myy osakkeita kohtalaisen nopealla tahdilla ja osaa "haistaa", milloin ostaa ja milloin myy ja kerryttää varallisuuttaan huomattavasti nopeampaa tahtia kuin säästäjä.
Sijoittaja on sähköauto, säästäjä matalaviritteinen diesel, joka näkee tunnelin päässä valoa. Mutta vasta tunnelin päässä, kun sijoittajan tunneli on valaistu jo alkumatkasta.
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
@Kumppani kirjoitti:
Taito Tuunanen! Nimi menneisyydestä. Olihan noita aikanaan, kuten Pentti Kouri ja....
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
Minulla on sellainen mielikuva, että Taito Tuunanen oli taitava sijoittaja, jolla ei ollut alkupääomaa valtavasti eikä hän muistaakseni kuulunut penttikouri ja fyrkman -tyylisiin harmaan alueen toimijoihin vaan oli ihan tavallinen matti meikäläinen, joka osasi ohjata rahan poikimaan pörssissä.
Tässä lyhyt kuvaus. Ei kerrota miten aloitti uudestaan kun osakkeet myytiin ja silti jäi 50 miljoonan markan velat. Ei taida näköpiirissä olla vastaavia ”kasino” tilaisuuksia. Lainaisiko joku pankki 100 miljoonaa jonkun yhtiön osakkeita vastaan jos pisnes-idea näyttäisi hyväktä?
Minulla on sellainen mielikuva, että Taito Tuunanen oli taitava sijoittaja, jolla ei ollut alkupääomaa valtavasti eikä hän muistaakseni kuulunut penttikouri ja fyrkman -tyylisiin harmaan alueen toimijoihin vaan oli ihan tavallinen matti meikäläinen, joka osasi ohjata rahan poikimaan pörssissä.
Pointti oli "nostalginen nimi" kaukaa ajalta, jolloin jupit (YUP) olivat otsikoissa ja sijoittaminen oli kuuminta hottia. En ottanut kantaa kenenkään noiden menestymiseen/menestymättömyyteen.
Isommalla sijoituksella saa tietenkin isomman euromääräisen tuoton. Sama tuottoprosentti tarkoittaa että 10 €, 100 € ja 1000 € kuukaudessa säästävän sijoittaessa koko vapaan ylijäämänsä, jokainen saa saman sijoitusperiodin jälkeen yhtä monen kuukauden vapaan ylijäämänsä verran lisätuloa.
Huomatkaa, että painon täytyy olla sanoilla vapaa ylijäämä ja sen osuus. Meillä kaikilla siihen vaikuttaa palkka ja pakolliset menot, johon kuuluu ns.eläminen (asumisen kustannukset, syöminen, liikkuminen ym) ja mielellään harrastaminenkin. Toisille jää noiden jälkeen enemmän, toisille vähemmän, joillekin ei mitään. Tai ehkä se 10€
Jos tavoittelee suurta tuottoa 100% osakepainolla, pitää hyväksyä isot arvon vaihtelut.
Ja niinhän sen tekee, vaikka 10 €, 100 € ja 1000 € kuukaudessa.
Aiemmin esittämäni tupakkarahoilla miljonääriksi laskelmat on tehty todellisella datalla eikä alkuperäinen esimerkki ole omani. Luotan laskelman olevan silti oikein ja se pätee varsin hyvin pitkällä ajalla yli vuosikymmenien.
Paino tässä kohtaa sanoilla yli vuosikymmenien (ja minähän en ole kiistänyt laskelmia siis)
Vaikka säästöpossu lyötiinkin talo- ja mökkikaupoilla kuoliaaksi, ei vuosituhannen vaihteen jälkeen velattomana ole tarvinnut tyytyä säästämään tupakkarahoja kun olemattoman asuntolainan kulut on saanut säästää itselle.
Niinpä... Ja ihanko vaan sen osuudet olette siis sijoittaneet?
Salkun arvolla ei ole suurta merkitystä koska sen verovelka on tarkoitus maksaa tuhkauurnasta. Edellä mainitun historian jälkeen tuloa ovat osingot joita tulee palkansaajien keskimmäisen tulodesiilin verran. Toisin kuin palkka tai salkun koko, osinkopotti kasvaa kaksinumeroisella prosenttiluvulla vuosittain.
Ajatellen koko osakekantaa ja mahdollisuuksia valita, niin olet tietysti onnistunut valinnoissasi ja onnittelut siitä.
Salkun arvolla on kyllä merkitystä silloin, kun täällä "kisaillaan" sillä, ostaako samansuuruisilla tuottoprosenteilla mersuja osingoilla marmoritiskiltä vai lelukaupasta. Ihan turha sitä on mitenkään vähätellä.
En uskalla itsekään sijoittaa ideoihin vaan ainoastaan tuloksentekokykynsä jo osoittaneisiin yrityksiin.
Tottakai, niiden tunnistaminenkin on ns. taitolaji, koska muu ei selitä sijoituksiansa menettäneiden kohtaloa tässä monimutkaisessa "minne panisin ylimääräiset rahani" -pelissä. Minä tarkoitin kuitenkin sitä, että sijoittamiseen houkutellaan joskus myös vähän lennokkain esityksin. Ja riskit on sitten sillä kuuluisalla pikkupräntillä viimeisen sivun alareunassa. Ääriesimerkki tästä "hyvän idean" myymisestä ovat varmaan pyramidit.
Jos tuotto tuntuu roposilta, silloin salkkuun on laitettu vain roposia. Jos sijoitus on itselle merkittävä, silloin sen merkittävän saa summasta riippumatta kukin samassa suhteessa takaisin.
Kyllä se noin on joo. Mutta jos on mahdollisuus aloittaa "vain roposilla" (tulo- ja elämäntilanteesta riippuen), niin vuosikymmenten jälkeenkin ne ovat sinun sijoituksiin nähden vain samassa suhteessa roposia. Toki hyvin tuottaessaan enemmän kuin mitä olisi,jos ei olisi aloittanut. Mutta olisi hyvä pitää se mittakaava-ajattelu koko ajan näissä "kyllä säkin voit sitte ostaa mersut" -keskusteluissa mukana, vai mitä?
Yllättävän harva osaa arvioida omia taitojaan realistisesti.
Ja yllättävän moni ei silloin laita roposiaan myöskään oikeaan paikkaan välttämättä. Paitsi tuurilla.
Mutta odotusarvon mukainen tuotto on toteutunut viimeiset 50 vuotta, viimeiset 100 vuotta ja viimeiset 200 vuotta. Lyhyemmällä ajalla on tappiokin mahdollinen, mutta 100 vuoden ajalta ei löydy yhtään tappiollista 20 vuoden jaksoa.
Ihan mahtavaa! Jos näin on, niin heitäpäs tänne nyt ne varmat vinkit niin kenelläkään ei ole sitten tulevaisuudessa rahahuolia. Tai joillakin niitä ei ole, osalla sitten vähemmän, riippuen kk-sijoituksen määrästä.
Näillä näytöillä minä en uskalla pelata "this time is different" oletusta
@HybridRules kirjoitti:
Tarkoitan, että rahastosäästäminen on kuin säästäisi palkasta rahaa pankkiin, mutta saa paremman koron. Ainakin vuosikausia "sijoittamisen" aloituksesta. Rahastoon "sijoittamalla" "salkun" arvo kasvaa pääasiassa sinne itse maksettujen kuukausierien takia eikä "sijoitetun" rahan tuoton takia. 10-20 vuoden säästämisen jälkeen "sijoittaja" on roudannut "salkkuun" säästöjään ja säästösumma on kenties kasvanut niin suureksi, että se alkaa tuomaan itsekseen tuottoa ja säästämisen voisi jo lopettaa vaan ei voi, koska säästäminen on "sijoittajan" luonto.
Meillä vaihdettiin kivijalkapankin rahastot edullisempiin passiivisiin rahastoihin viime vuosikymmenen alkupuolella. 2014 aloitettu ja sen jälkeen jatkuvasti kuukausierillä ruokittu maailmanlaajuisella hajautuksella oleva rahasto on tällä hetkellä 85% voitolla. Menee aika tarkasti sen periaatteen mukaan että 10 vuoden jälkeen kasvua tulee tuotosta yhtä paljon kuin uusista kk-eristä.
Rahastosäästämisessä sijoittaja on salkunhoitaja, joka huolehtii rahastosta. Se saattaakin olla mukava duuni. Saa sijoittaa sydämensä kyllyydestä ja rahaa on, kuten Rinteen Anttikin sanoi vaikka toisessa yhteydessä.
Näihin kannattaakin suhtautua varauksella. Markkinatuottoa tavoittelevalle laskukaavalle pärjää kestävällä tavalla vain hyvin harva maailmalla nimeltä tunnettu salkunhoitaja.
Edes Fidelityn Magellan rahastokaan ole enää entisensä sen jälkeen kun Peter Lynch jätti homman seuraajalleen joka alkoi piiloindeksoida samoilla kuluilla jotka olivat Lynchin asiantuntemuksella oikeutettuja mutta eivät enää hänen jälkeensä ylituoton kadottua ostamalla samoja lappuja kuin kaikki muutkin.
Sijoittaja on sellainen, joka ostaa ja myy osakkeita kohtalaisen nopealla tahdilla ja osaa "haistaa", milloin ostaa ja milloin myy ja kerryttää varallisuuttaan huomattavasti nopeampaa tahtia kuin säästäjä.
Tällä kriteerillä minä en ole sijoittaja. En ole tästä edes pahoillani koska tiedän etten osaa treidata. En edes yritä kun kompetenssi ei vaan riitä.
Minä vain yritän ostaa hyvien myös tulevaisuudessa tuottavien yritysten osakkeita jatkuvasti lisää ja tyydyn osaomistamieni yritysten tuottoon. Eihän se aina onnistu, joskus tulee omistetuksi Nestettä tai Fortumia aivan liian pitkään, mutta kokonaisuus on sen verran vahvasti positiivisen tuotto-odotuksen puolella että onnistuneet ostokset tuottavat enemmän kuin virheet tuhoavat. Tämä strategia varmistaa etten tule löytämään tenbäggereitä koskaan. Saman yrityksen kahden osakesarjan hinnoitteluvirheillä voin askarrella tilaisuuden tullen (kuten Keskossa kävi koronapaniikissa ja nyt).
Sijoittaja on sähköauto, säästäjä matalaviritteinen diesel, joka näkee tunnelin päässä valoa. Mutta vasta tunnelin päässä, kun sijoittajan tunneli on valaistu jo alkumatkasta.
Olen tällä määrittelyllä etukammiodiesel. Onneksi nokalla on X-Vision Genesis paneeli, joten tunnelissakin näkee jonkin matkaa eteensä.
Toisinaan puskasta poukkaa silti tielle kulkutauti tai putleri tai joku muu musta joutsen, mutta pitkällä ajalla tuotot pysyvät tappioita isompina.
@Kumppani kirjoitti:
Salkun arvolla on kyllä merkitystä silloin, kun täällä "kisaillaan" sillä, ostaako samansuuruisilla tuottoprosenteilla mersuja osingoilla marmoritiskiltä vai lelukaupasta. Ihan turha sitä on mitenkään vähätellä.
Toki. Mutta jos säästää kymppejä kuukaudessa, silloin uuden Mersun tilaaminen Veholta ei ollut alun perinkään realistinen vaihtoehto.
Auton pääomakuluista keskusteltaessa kuulee usein kuinka tonnin pommia perustellaan sillä että auto on huono sijoitus. Väite on aina totta, mutta ostajan kannalta merkityksetön ellei uusi ole realistinen vaihtoehto millään rahoitustavalla. Siinä tapauksessa kannattaisi uuden Mersun sijasta jättää ostamatta uusi Maybach, niin kuvitteellista rahaa säästyisi vielä enemmän!
Tottakai, niiden tunnistaminenkin on ns. taitolaji, koska muu ei selitä sijoituksiansa menettäneiden kohtaloa tässä monimutkaisessa "minne panisin ylimääräiset rahani" -pelissä. Minä tarkoitin kuitenkin sitä, että sijoittamiseen houkutellaan joskus myös vähän lennokkain esityksin.
Valitettavasti näinkin tapahtuu. Usein haitallista pientä pränttiä on tarjotun sijoitusinstrumentin kustannuksissa, jotka helposti syövät osingot kokonaan (2% US markkinoilla) tai ainakin puolet niistä (4% OMXH).
Tämä ei muuta sitä tosiasiaa että keskimäärin 7% vuodessa tuottaneilla markkinoilla tappiolle päätyneet ovat tehneet itse jotain peliliikkeitä pystyäkseen vetämään itselleen tappion tarjolla olleen voiton kidasta.
Kyllä se noin on joo. Mutta jos on mahdollisuus aloittaa "vain roposilla" (tulo- ja elämäntilanteesta riippuen), niin vuosikymmenten jälkeenkin ne ovat sinun sijoituksiin nähden vain samassa suhteessa roposia.
Jos alussa ei ole paljon rahaa, sitten tarvitaan paljon aikaa ja lehmän hermot.
Toki hyvin tuottaessaan enemmän kuin mitä olisi,jos ei olisi aloittanut. Mutta olisi hyvä pitää se mittakaava-ajattelu koko ajan näissä "kyllä säkin voit sitte ostaa mersut" -keskusteluissa mukana, vai mitä?
Kyllä minunkin puoleltani keskustelun lähtökohtana oli se, että ensin on tavalla tai toisella hankittu se uuden Mersun hinta. Tässä on selkeä rajoitus, sillä vasta sen jälkeen voi realistisesti valita ostaako auton koko rahalla vai jättääkö osan auton hinnasta tienaamaan.
Ja yllättävän moni ei silloin laita roposiaan myöskään oikeaan paikkaan välttämättä. Paitsi tuurilla.
Tämä ei lakkaa hämmästyttämästä. Tilaisuus on tarjolla, mutta kovin harva osaa siihen tarttua. Tämä vaivaa Suomea selvästi muita pohjoismaita enemmän.
@HybridRules kirjoitti:
Tarkoitan, että rahastosäästäminen on kuin säästäisi palkasta rahaa pankkiin, mutta saa paremman koron. Ainakin vuosikausia "sijoittamisen" aloituksesta. Rahastoon "sijoittamalla" "salkun" arvo kasvaa pääasiassa sinne itse maksettujen kuukausierien takia eikä "sijoitetun" rahan tuoton takia. 10-20 vuoden säästämisen jälkeen "sijoittaja" on roudannut "salkkuun" säästöjään ja säästösumma on kenties kasvanut niin suureksi, että se alkaa tuomaan itsekseen tuottoa ja säästämisen voisi jo lopettaa vaan ei voi, koska säästäminen on "sijoittajan" luonto.
Meillä vaihdettiin kivijalkapankin rahastot edullisempiin passiivisiin rahastoihin viime vuosikymmenen alkupuolella. 2014 aloitettu ja sen jälkeen jatkuvasti kuukausierillä ruokittu maailmanlaajuisella hajautuksella oleva rahasto on tällä hetkellä 85% voitolla. Menee aika tarkasti sen periaatteen mukaan että 10 vuoden jälkeen kasvua tulee tuotosta yhtä paljon kuin uusista kk-eristä.
Rahastosäästämisessä sijoittaja on salkunhoitaja, joka huolehtii rahastosta. Se saattaakin olla mukava duuni. Saa sijoittaa sydämensä kyllyydestä ja rahaa on, kuten Rinteen Anttikin sanoi vaikka toisessa yhteydessä.
Näihin kannattaakin suhtautua varauksella. Markkinatuottoa tavoittelevalle laskukaavalle pärjää kestävällä tavalla vain hyvin harva maailmalla nimeltä tunnettu salkunhoitaja.
Edes Fidelityn Magellan rahastokaan ole enää entisensä sen jälkeen kun Peter Lynch jätti homman seuraajalleen joka alkoi piiloindeksoida samoilla kuluilla jotka olivat Lynchin asiantuntemuksella oikeutettuja mutta eivät enää hänen jälkeensä ylituoton kadottua ostamalla samoja lappuja kuin kaikki muutkin.
Sijoittaja on sellainen, joka ostaa ja myy osakkeita kohtalaisen nopealla tahdilla ja osaa "haistaa", milloin ostaa ja milloin myy ja kerryttää varallisuuttaan huomattavasti nopeampaa tahtia kuin säästäjä.
Tällä kriteerillä minä en ole sijoittaja. En ole tästä edes pahoillani koska tiedän etten osaa treidata. En edes yritä kun kompetenssi ei vaan riitä.
Minä vain yritän ostaa hyvien myös tulevaisuudessa tuottavien yritysten osakkeita jatkuvasti lisää ja tyydyn osaomistamieni yritysten tuottoon. Eihän se aina onnistu, joskus tulee omistetuksi Nestettä tai Fortumia aivan liian pitkään, mutta kokonaisuus on sen verran vahvasti positiivisen tuotto-odotuksen puolella että onnistuneet ostokset tuottavat enemmän kuin virheet tuhoavat. Tämä strategia varmistaa etten tule löytämään tenbäggereitä koskaan. Saman yrityksen kahden osakesarjan hinnoitteluvirheillä voin askarrella tilaisuuden tullen (kuten Keskossa kävi koronapaniikissa ja nyt).
Sijoittaja on sähköauto, säästäjä matalaviritteinen diesel, joka näkee tunnelin päässä valoa. Mutta vasta tunnelin päässä, kun sijoittajan tunneli on valaistu jo alkumatkasta.
Olen tällä määrittelyllä etukammiodiesel. Onneksi nokalla on X-Vision Genesis paneeli, joten tunnelissakin näkee jonkin matkaa eteensä.
Toisinaan puskasta poukkaa silti tielle kulkutauti tai putleri tai joku muu musta joutsen, mutta pitkällä ajalla tuotot pysyvät tappioita isompina.
--740 GLE
Mitenkähän tuo rahaston oleminen 85% voitolla pitää käsittää säästäjän kannalta?
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut. Puolessa välissä eli 2019 säästetty tonni on noussut puolet tuosta, jos oletetaan rahaston arvon nousun olevan lineaarinen. Eli vuonna 2019 säästöön viety tonni on nyt kai sitten 1.425 tonnia?
Paljonko oma säästö silloin on noussut prosentuaalisesti? Jos kuukausisäästö on vakiosumma, sillä on saanut koko ajan vähenevän määrän rahasto-osuuksia, koska niiden arvo (=hinta) on noussut.
Ajattelenko nyt jotenkin väärin tuon asian? Jos ajattelen oikein, niin 10 vuoden aikana oma säästö ei ole tuplaantunut rahaston arvon noususta, koska jokainen kuukausisäästö aloituksesta eteen päin on tuottanut arvon nousuna aina vähemmän kuin edellisen kuukauden säästö, jos siis oletetaan rahasto-osuuksien arvon nousseen lineaarisesti. Todellisuudessa arvo on noussut jollakin tavalla sahaavan käyrän mukaan, mutta periaatetta voi miettiä lineaarisen nousun mukaan yksinkertaisuuden vuoksi.
Rahastoon säästäminen on tehokkaampaa kuin pankkiin säästäminen, se on tosiasia. Rahastoon säästäminen on kuitenkin nimenomaan säästämistä eikä sijoittamista.
Jos aikoo rahastosäästämisellä hankkia rahat autoon, pitää ensin säästää n. puolet auton hinnasta 10 vuoden aikana rahastoon, jotta rahaston arvon nousu toisi sen toisen puolikkaan.
Summa summarum on, että kirjoittaessasi valitsemastasi periaatteesta ostaa 4 v. käytetty puoleen hintaan uuden hinnasta, itse asiassa perustelet meille ja kenties itsellesikin säästämisen järkevyyttä, koska et tietenkään tee kuukausisäästöjä auton hankkimiseksi vaan ostat käytetyn auton, koska siten jää enemmän rahaa säästöön. Sen sijaan, että autosi jäännösarvo pienenisi, pystyt viemään rahastoon kasvamaan korkoa kuvitellun jäännösarvon kuukausittaisen pienenemisen. Et varmaan vertaa säätöön viemääsi summaa autoasi vastaavan uuden auton jäännösrvon kuukausittaiseen pienenemiseen, mutta kumminkin saat rahaa säästöön sen sijaan, että pihallasi olisi uutena ostettu auto, josta valuisi joka kuukausi hukkaan joku summa, jonka nyt voit säästää.
Säästäminen on vaihtoehto kuluttamiselle yleensäkin eli miksi pitäisi ajatella uuden auton hankkimista jotenkin vastaparina säästämiselle. Kaikki kuluttaminen on vastapari säästämiselle, mutta tietysti uuden ja 4v vanhan käytetyn hintaero on suuri eli edustaa joko isoa säästöön vietyä summaa tai isoa summaa kulutukseen.
Miten tavallisesti määrität koska kodinaskareita helpottava kone, apk, pyykinpesukone, pölynimuri, jääkaappi, pakastin, ilmalämpöpumppu, vaimo yms on vanhentunut ja pitää vaihtaa? 😎
Ei hätää, kaikki on ajan tasalla, koko huoneisto valmistui marraskuussa 2021.
Vaimoni on perinteinen ihminen, ei kone.
Ei minulla vaan ole mitään "kerättyä rahaa"? Minulla on ansaintaväline, jonka tuotolla voin tehdä kaikkea sitä mitä rahalla tehdään.
Kysymys mitä sijoittaja tekee rahalla on yhtä järjetön kuin miksi työntekijä menee enää töihin viime kuun palkan saatuaan. Tienaamaan tietenkin. Ansaitseminen lopetetaan sitten kun rahaa ei enää tarvitse.
Kolmen uuden Volvon lisäksi tunturimökki ja omakotitalo sekä muutamia Mersuja ja puoli tusinaa moottoripyörää on ostettu lainoja kysymättä. Jos sinun palkkasi ja eläkkeesi riittää tällaiseen, niin onnitteluni. Myönnän toki, että 1990-luvun erinomainen korkoympäristö ja dot-com kriisi antoivat onnekkaan ajoituksen.
Autot sattuvat olemaan sen verran hyviä ja moderneja, että ei ole tarvetta vaihtaa juuri nyt. En minä ainakaan huoli mitään pientä muovista roskapönttöä mihin ei mahdu mistään luukusta mitään sisälle ellet maksa niin paljon välejä että voin vaihtaa sen roskapöntön johonkin normaalikokoiseen autoon saman tien.
Moderni auto kulkee sähkömoottorilla. Sellaisen ajattelin vielä ostaa. Saa nähdä riittääkö sinni odotella Mercedes CLA Shooting Brakea vai ostanko jotain muuta ennen sitä?
--740 GLE
Mielipide, jonka tueksi ei taida löytyä tutkimustietoa? Raha ja muu tuottamaton omaisuus ei nimittäin tutkimusten mukaan tuo sitä mielenrauhaa jonka tuottava sijoitusvarallisuus antaa.
Kyse ei ole varallisuudesta vaan pääomatulosta.
Pääomatulolla voi ostaa joka vuosi uudestaan ja seuraavana vuonna saa taas uudet osingot.
Senkin voi tehdä, jos kokee saavansa riittävän vastineen mielenrauhaa tuovalle tuotolle. Valinta on oma. Meillä tuota valintaa on myös käytetty silloin kun olemme kokeneet saavamme rahalle riittävän vastineen.
--740 GLE
Piilotin tekstiin yhden ihmisen vain testatakseni, että koko teksti on luettu.
Tarkennan kysymystä - onko koneen vanhentuminen jokin ikäkysymys vai pitäisikö toimiva 10 vuotta vanha pesukone vaihtaa uuteen koska uudessa on isompi näyttö ja jokin pöyhintäohjelma bonuksena? Uusiin jääkaappeihin saa netin ja voi kaupassa katsoa sen sisälle kännyllä - sinänsä kätevää, mutta niiden tietoturvissa on heikkouksia, jopa Nordean ongelmien arvellaan johtuneen hyökkäyksiä avustavista kotilaitteista
Elämä jatkuu, jatkakaa samaan tapaan, kukin kykyjensä mukaan.
Sori tulipahan kysyttyä, arkapaikka.
Ei millään tavoin arka paikka koska voin vastata kysymykseen uusien kodinkoneiden ostosta. Uudet ostetaan sitten kun äiskä antaa pitkään käytössä ollut luotettavan pesutornin omaan kotiinsa muuttavan lapsen matkaan ja ostaa itselleen uuden samalta valmistajalta. Vanhan pesukoneen hiiliharjallisen moottorin hiilet tosin vaihdettiin taas kerran, joten käyttötunteja on jäljellä vielä hyvin ja omana aikanaan moderni laite tarjoaa kaikki tarvittavat toiminnot.
Miten sinä valitset kodinkoneen käyttöiän? Uutta Zanussia kolmen vuoden välein kuten autotalliinkin, vai?
Minä lähden avaamaan induktiolieden kiertoilmauunin nyt kun vastus tuntuu palaneen. Saa nähdä onko rakenne integroitu pilalle niin ettei sitä pysty korjaamaan järkevästi? Ei ole valitettavasti samalta valmistajalta kuin pesutorni, joten huoltoväli näyttää olevan lyhyempi.
--740 GLE
Vastasin jo kerran, mutta tästä heräsi vielä toinen ajatus jälkeen päin. Nähdäkseni ansa on pikemminkin tietoisuus jokaisen ostoksen vaihtoehtoiskustannuksesta pidemmällä ajalla.
Osallistuminen "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" kisaan on oma valinta. Oman sijoituksensa kisassa voi halutessaan tarkistaa tämän päivän Kauppalehdestä:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/onko-sijoitussalkkusi-suurempi-kuin-ikatovereilla-kauppalehden-varallisuuskone-kertoo/424eb512-2489-4a00-b248-e47802a17b37
--740 GLE
Onko sijoitussalkkusi suurempi kuin ikätovereilla?
Monet ikätoverit ovat siirtyneet tuonpuoleisiin osakemarkkinoihin, jättäen osakesalkkunsa naulaan.
Mainoksissa tuputetaan esim. uuden energialuokan jääkaappia joka säästää sähköä. Kun asiaa tarkemmin tutkii, uuden vuotuinen kulutus saattaa olla jopa 50 kWh pienempi kuin 10 vuotta vanhan. Minusta ei ole trendikästä laittaa kierrätykseen vanhaa laitetta jotta säästäisi 7 euroa vuodessa ja maksaa uutuudesta 800-1200 €. Näissä koneissa ei ole edes sitä arvoa jota autoissa on, että voisi naapurille näyttää - ostin uusinta uutta jääkaapin. Tyypillinen 200L jää-viileäkaappi kuluttaa alle 200kWh vuodessa eli sähköä noin 30€:lla.
Niinpä. Joku vuosi sitten tein havainnon, että olen ainoana hengissä 70-luvun alun korttisakistamme.
-
Generaattori ja lumilinko tankattu.
Näin vasta amerikkalaisen eläkerahaston managerin yhteenvedon asioista joita yli seitsemänkymppiset katuvat.
Salkunhoitajan saaman kokemusperäisen asiakaspalautteen ensimmäinen usein toistunut ohje yllätti tässä asiayhteydessä. Neuvo jonka useimmat seitsemänkymppiset olisivat halunneet antaa viisikymppiselle itselleen jos se olisi vielä mahdollista oli terveiden elämäntapojen noudattaminen ja liikunta. Jos terveys on rikki, muulla ei ole merkitystä.
Uuni toimii jälleen. Vastus löytyi hyllystä ja maksoi 28 €.
--740 GLE
kaikki 'normaalit ihmiset' ymmärsi kun nokia laittaa osakkeet rahaksi, niin se 27€ ostohinta olisi ollut typerin veto ikinä. moni meni tähän... no saahan sitä verottajalta takasinkin päin monta vuotta kuulemma
itse olin hölmö ja otin kiinni googlea 2003-4 vain pienimmä myynnissä olleen erän 11500. nvidiaa haaveilin heti perään, mutta pankissa en osannut valehdella kylpyhuoneremontiksi, en saanut rahaa. onneksi virtuaalit nousi 2010 siivilleen ja vahingossa 2014 jäin koukkuun ja edelleen kun katsoo niin se on ollut elämäni kannattavin hairahdus
Joten miksi hengailla helsingissä, ku muualtakin sai osakkeita?
En osaa antaa muuta vastausta kuin halvan arvostustason. Sekään ei ole välttämättä riittävä peruste, koska arvostustason paranemisesta ei ole mitään takeita.
Helsinki harrastuksena, muu maailma indeksoitu.
--740 GLE
Kauppalehden jutussa aika mielenkiintoista on se, että ihmisillä on oikeastaan melko vähän sijoituksia. Tilastossahan on vain ne, joilla on sijoituksia ja mediaani näyttää olevan alle 20.000,- kaikissa ikäryhmissä miehillä. Sijoitusvarallisuus näyttää olevan merkittävä hyvin pienellä joukolla. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin nuo tilastot?
Minusta rahastosäästäminen ei ole aitoa sijoittamista, se on säästämistä kohtuullisen hyvällä korolla, mutta ei sijoittamista.
Joku Taito Tuunanen oli varsinainen sijoittaja, joka sai pörssistä irti paljon enemmän kuin indeksirahaston korkoa korolle efektin. Taisi sitten kyllä menettääkin rahaa paljon, kun kasinotalous hyytyi. Onkohan nykyään mahdollistakaan tienata pörssistä kuten kansinotalouden aikaan moni teki.
Taito Tuunanen! Nimi menneisyydestä. Olihan noita aikanaan, kuten Pentti Kouri ja....
@740GLE kirjoitti aiemmin:
Sinulla vaan on mittakaava ilmeisen erilainen kuin erittäin monella muulla rahojansa sivuun sijoituksiin laittavalla. Kaikilla samaan paikkaan sijoittavilla tuottoPROSENTTI on tietysti sama.
Annat ymmärtää, että pelkkiä osinkoja tulee/korkoja korolle vuodessakin (jopa) "mersun verran", sen täytyy tarkoittaa todella merkittävää salkkua. Sinulla se on kuitenkin tarkoittanut ensinnäkin pitkää historiaa, onnistuneita valintoja sijoituksiin, mutta todennäköisesti isot ansiotkin matkan varrella. "Kympillä aloitin 70-luvulla ja nyt oon miljunääri" -tyyppinen ei ole uskottavaa, joskin siltä kuulostat, ehkä tahtomattasikin. BitCoinin olisin voinut kyllä ostaa silloin ihan alussa minäkin, tai kaksi
Voisitko edes hehtaaritasolla valaista minkälaisesta "indeksoidusta" [vaihda tuohon oikea(t) termit] salkusta puhutaan arvoltaan tällä hetkellä ja minkä verran sinulla on ollut mahdollisuus vaikka kuukausittain ns. ylimääräisenä tulona laittaa sivuun?
Minun salkkuni "tuotto" tuntuu roposilta, meinaan. Pointti on kuitenkin se, että sijoittajaurasta haaveilevat ja nyt aloittavat saisivat omaan tilanteeseensa nähden realistisen käsityksen. Unohtamatta edelleenkään ettei menneisyys ole tae tulevasta vieläkään, etenkään sijoitusmaailmassa, vaikka kuinka "myyjät myy idistä".
täytyy tosin myöntää että koronan jälkeen viisastuneena taas jälkikäteen, metsot sun muut nousi yllättävän paljon, itsellä vain roposia kiinni niin myin ahneuksissani nekin, samalla kun nordea otti kymmenennet 13,8 arvot ja joku vieläpä taas osti, itse otin niitäkin aina parin vuoden välein max 4,7-6,8... täytyis saada enemmän pelirahaa jotta voisi koettaa lotto-onnea sitähän tuo välillä on...
Ymmärsit tässä suhteessa aivan oikein.
Toinen merkittävä huomio on, että nuoret elävät aivan eri tavoin kuin heidän vanhempansa. Sijoittajien määrän nopea kasvu lähes 2 miljoonaan osakkeiden tai osakerahastojen omistajaan on pääosin nuorten ansiota. Lukumäärän kasvu on ollut viime vuosina erittäin nopeaa ja uudet salkut ovat pääosin nuorten hallussa. Omistajan iästä riippumatta nuorten salkkujen suuri osuus selittää myös niiden alhaisen mediaanivarallisuuden. Toivottavasti tilanne on jo parinkymmenen vuoden kuluttua selvästi parempi?
Tarkoitatko sitä, että osakepoimija valitsee omat yrityksensä mutta passiivisiin rahastoihin sijoittava ostaa vain jonkin laskukaavan valitseman osakekorin, jonka sisältö kaiken lisäksi vaihtuu ajan myötä?
Jos tarkoitit, niin muuttuuko mielipiteesi kun otat huomioon, että myös rahastoon sijoittamisen ensimmäinen askel on allokaatiovalinta? Ennen rahasto-osuuden ostamista valitaan mille markkinalle, minkä kokoisiin yrityksiin, millä osinkopolitiikalla ja mille toimialalle sijoitetaan. Myös MSCI Worldin ostaminen on allokaatiovalinta, tosin se valinta on maailmanlaajuinen alueellinen ja toimialahajautus.
On. Tapoja on useampiakin. Tuossa yllä voimakkaasti ajoittava 47951 on käyttänyt yhtä niistä. Omasta mielestäni paras strategia on sellainen voittavan odotusarvon tarjoava strategia, jota itse osaa realistisesti arvioiduilla taidoillaan ja ajankäytöllään toteuttaa oikealla tavalla valitsemaansa strategiaa noudattaen.
--740 GLE
@740 GLE kirjoitti:
Niinpä, mikään ei voi mennä pieleen! Eihän kukaan lähde rahojaan hassaamaan. Kaikki osaa ja tietää!
Paitsi odotusarvo ei voitakaan tai strategian voikin valita väärin. Etukäteen sitä ei voi tietää.
Kyllä ja kyllä.
Isommalla sijoituksella saa tietenkin isomman euromääräisen tuoton. Sama tuottoprosentti tarkoittaa että 10 €, 100 € ja 1000 € kuukaudessa säästävän sijoittaessa koko vapaan ylijäämänsä, jokainen saa saman sijoitusperiodin jälkeen yhtä monen kuukauden vapaan ylijäämänsä verran lisätuloa.
Hyviä havaintoja, joten täsmennän paria juttua. Rouvan Mersu tosiaan maksoi neljän kuukauden sijoitustuotot hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2021, mutta siihen sisältyy myös arvon nousu eikä pelkät osingot. 100% osakepainolla sijoittavan salkun arvo vaihtelee rajusti. Helmi-maaliskuussa 2020 salkuistamme katosi enemmän kuin tämän talon arvo, josta tosin suuri osa palasi jo ennen vuoden loppua. Jos tavoittelee suurta tuottoa 100% osakepainolla, pitää hyväksyä isot arvon vaihtelut.
Reilu kysymys esittämieni numeroiden valossa. Aiemmin esittämäni tupakkarahoilla miljonääriksi laskelmat on tehty todellisella datalla eikä alkuperäinen esimerkki ole omani. Luotan laskelman olevan silti oikein ja se pätee varsin hyvin pitkällä ajalla yli vuosikymmenien.
Omaa historiaani en halunnut antaa esimerkiksi koska siihen liittyy pari poikkeuksellista asiaa joita ei ole ihan helppo toistaa. Ensiasuntomme oli täysin vastoin 1980-luvun kasinotalouden ajan henkeä ASP-lainalla ostettu vaatimaton fixer-upper jonka remppasimme Rouvan kanssa iltaisin omin käsin. ASP:n vuoksi 1990-luvun huippukorkojen aika oli meille niin hyvää aikaa, että se säästi välirahan talon ja mökin hankintaan. Tässä hyödynnettiin maksimaalisesti verottajan laskuvirhettä, kun samaan aikaan sai sekä lainojen korkovähennystä että vähennystä tuloverosta, joiden yhteissummana tasan 50/50% asuntonsa omistavan työssäkäyvän pariskunnan asuntolainan korko vääntyi lähes koko laina-ajalla negatiiviseksi! Verottaja laski typerästi vain Helsingin hinnoilla ymmärtämättä tuon mekanismin kohtuutonta edullisuutta muualla Suomessa. Tämä laskutaitoisille suunnattu mahdollisuus tukittiin muutaman vuoden kuluttua, mutta me siihen mukaan jo hypänneet saimme pitää ansiottoman etumme koko laina-ajan loppuun saakka. Siinä samalla säästyikin 1990-luvun ennätyskoroilla seuraavan asunnon väliraha helposti korkosijoituksilla. Vaikka säästöpossu lyötiinkin talo- ja mökkikaupoilla kuoliaaksi, ei vuosituhannen vaihteen jälkeen velattomana ole tarvinnut tyytyä säästämään tupakkarahoja kun olemattoman asuntolainan kulut on saanut säästää itselle.
Minä olen yksi niistä jotka voittavat itse manageeraamallaan salkun osalla osingot mukaan laskevan vertailuindeksinsä kestävällä tavalla yli vuosikymmenien. En halua käyttää tätä esimerkkinä, koska näin hyvä onnistuminen ei ole tyypillinen tapaus. Enkä minäkään sitä indeksiä paljon voita, kyse on keskimäärin prosenttiyksikön luokkaa olevasta ylituotosta vuotta kohden. Vetomiehet voittavat isosti ja minusta ei tule sellaista koskaan, sillä en vain osaa.
Salkun arvolla ei ole suurta merkitystä koska sen verovelka on tarkoitus maksaa tuhkauurnasta. Edellä mainitun historian jälkeen tuloa ovat osingot joita tulee palkansaajien keskimmäisen tulodesiilin verran. Toisin kuin palkka tai salkun koko, osinkopotti kasvaa kaksinumeroisella prosenttiluvulla vuosittain.
En uskalla itsekään sijoittaa ideoihin vaan ainoastaan tuloksentekokykynsä jo osoittaneisiin yrityksiin. Siksi en tule koskaan raketoimaan minnekään, vaan junnaan vain hidasta kasvua pikku hiljaa.
Jos tuotto tuntuu roposilta, silloin salkkuun on laitettu vain roposia. Jos sijoitus on itselle merkittävä, silloin sen merkittävän saa summasta riippumatta kukin samassa suhteessa takaisin.
--740 GLE
Yllättävän harva osaa arvioida omia taitojaan realistisesti.
Eihän sitä varmaksi voikaan tietää. Mutta odotusarvon mukainen tuotto on toteutunut viimeiset 50 vuotta, viimeiset 100 vuotta ja viimeiset 200 vuotta. Lyhyemmällä ajalla on tappiokin mahdollinen, mutta 100 vuoden ajalta ei löydy yhtään tappiollista 20 vuoden jaksoa.
Näillä näytöillä minä en uskalla pelata "this time is different" oletusta.
--740 GLE
Minulla on sellainen mielikuva, että Taito Tuunanen oli taitava sijoittaja, jolla ei ollut alkupääomaa valtavasti eikä hän muistaakseni kuulunut penttikouri ja fyrkman -tyylisiin harmaan alueen toimijoihin vaan oli ihan tavallinen matti meikäläinen, joka osasi ohjata rahan poikimaan pörssissä.
Tarkoitan, että rahastosäästäminen on kuin säästäisi palkasta rahaa pankkiin, mutta saa paremman koron. Ainakin vuosikausia "sijoittamisen" aloituksesta. Rahastoon "sijoittamalla" "salkun" arvo kasvaa pääasiassa sinne itse maksettujen kuukausierien takia eikä "sijoitetun" rahan tuoton takia. 10-20 vuoden säästämisen jälkeen "sijoittaja" on roudannut "salkkuun" säästöjään ja säästösumma on kenties kasvanut niin suureksi, että se alkaa tuomaan itsekseen tuottoa ja säästämisen voisi jo lopettaa vaan ei voi, koska säästäminen on "sijoittajan" luonto.
Rahastosäästämisessä sijoittaja on salkunhoitaja, joka huolehtii rahastosta. Se saattaakin olla mukava duuni. Saa sijoittaa sydämensä kyllyydestä ja rahaa on, kuten Rinteen Anttikin sanoi vaikka toisessa yhteydessä.
Sijoittaja on sellainen, joka ostaa ja myy osakkeita kohtalaisen nopealla tahdilla ja osaa "haistaa", milloin ostaa ja milloin myy ja kerryttää varallisuuttaan huomattavasti nopeampaa tahtia kuin säästäjä.
Sijoittaja on sähköauto, säästäjä matalaviritteinen diesel, joka näkee tunnelin päässä valoa. Mutta vasta tunnelin päässä, kun sijoittajan tunneli on valaistu jo alkumatkasta.
Tällaiselta asia minusta näyttää.
Tässä lyhyt kuvaus. Ei kerrota miten aloitti uudestaan kun osakkeet myytiin ja silti jäi 50 miljoonan markan velat. Ei taida näköpiirissä olla vastaavia ”kasino” tilaisuuksia. Lainaisiko joku pankki 100 miljoonaa jonkun yhtiön osakkeita vastaan jos pisnes-idea näyttäisi hyväktä?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Taito_Tuunanen
@HybridRules kirjoitti:
Pointti oli "nostalginen nimi" kaukaa ajalta, jolloin jupit (YUP) olivat otsikoissa ja sijoittaminen oli kuuminta hottia. En ottanut kantaa kenenkään noiden menestymiseen/menestymättömyyteen.
@740GLE kirjoitti:
Huomatkaa, että painon täytyy olla sanoilla vapaa ylijäämä ja sen osuus. Meillä kaikilla siihen vaikuttaa palkka ja pakolliset menot, johon kuuluu ns.eläminen (asumisen kustannukset, syöminen, liikkuminen ym) ja mielellään harrastaminenkin. Toisille jää noiden jälkeen enemmän, toisille vähemmän, joillekin ei mitään. Tai ehkä se 10€
Ja niinhän sen tekee, vaikka 10 €, 100 € ja 1000 € kuukaudessa.
Paino tässä kohtaa sanoilla yli vuosikymmenien (ja minähän en ole kiistänyt laskelmia siis)
Niinpä... Ja ihanko vaan sen osuudet olette siis sijoittaneet?
Ajatellen koko osakekantaa ja mahdollisuuksia valita, niin olet tietysti onnistunut valinnoissasi ja onnittelut siitä.
Salkun arvolla on kyllä merkitystä silloin, kun täällä "kisaillaan" sillä, ostaako samansuuruisilla tuottoprosenteilla mersuja osingoilla marmoritiskiltä vai lelukaupasta. Ihan turha sitä on mitenkään vähätellä.
Tottakai, niiden tunnistaminenkin on ns. taitolaji, koska muu ei selitä sijoituksiansa menettäneiden kohtaloa tässä monimutkaisessa "minne panisin ylimääräiset rahani" -pelissä. Minä tarkoitin kuitenkin sitä, että sijoittamiseen houkutellaan joskus myös vähän lennokkain esityksin. Ja riskit on sitten sillä kuuluisalla pikkupräntillä viimeisen sivun alareunassa. Ääriesimerkki tästä "hyvän idean" myymisestä ovat varmaan pyramidit.
Kyllä se noin on joo. Mutta jos on mahdollisuus aloittaa "vain roposilla" (tulo- ja elämäntilanteesta riippuen), niin vuosikymmenten jälkeenkin ne ovat sinun sijoituksiin nähden vain samassa suhteessa roposia. Toki hyvin tuottaessaan enemmän kuin mitä olisi,jos ei olisi aloittanut. Mutta olisi hyvä pitää se mittakaava-ajattelu koko ajan näissä "kyllä säkin voit sitte ostaa mersut" -keskusteluissa mukana, vai mitä?
Ja yllättävän moni ei silloin laita roposiaan myöskään oikeaan paikkaan välttämättä. Paitsi tuurilla.
Ihan mahtavaa! Jos näin on, niin heitäpäs tänne nyt ne varmat vinkit niin kenelläkään ei ole sitten tulevaisuudessa rahahuolia. Tai joillakin niitä ei ole, osalla sitten vähemmän, riippuen kk-sijoituksen määrästä.
Riskit tunnistaen.
Meillä vaihdettiin kivijalkapankin rahastot edullisempiin passiivisiin rahastoihin viime vuosikymmenen alkupuolella. 2014 aloitettu ja sen jälkeen jatkuvasti kuukausierillä ruokittu maailmanlaajuisella hajautuksella oleva rahasto on tällä hetkellä 85% voitolla. Menee aika tarkasti sen periaatteen mukaan että 10 vuoden jälkeen kasvua tulee tuotosta yhtä paljon kuin uusista kk-eristä.
Näihin kannattaakin suhtautua varauksella. Markkinatuottoa tavoittelevalle laskukaavalle pärjää kestävällä tavalla vain hyvin harva maailmalla nimeltä tunnettu salkunhoitaja.
Edes Fidelityn Magellan rahastokaan ole enää entisensä sen jälkeen kun Peter Lynch jätti homman seuraajalleen joka alkoi piiloindeksoida samoilla kuluilla jotka olivat Lynchin asiantuntemuksella oikeutettuja mutta eivät enää hänen jälkeensä ylituoton kadottua ostamalla samoja lappuja kuin kaikki muutkin.
Tällä kriteerillä minä en ole sijoittaja. En ole tästä edes pahoillani koska tiedän etten osaa treidata. En edes yritä kun kompetenssi ei vaan riitä.
Minä vain yritän ostaa hyvien myös tulevaisuudessa tuottavien yritysten osakkeita jatkuvasti lisää ja tyydyn osaomistamieni yritysten tuottoon. Eihän se aina onnistu, joskus tulee omistetuksi Nestettä tai Fortumia aivan liian pitkään, mutta kokonaisuus on sen verran vahvasti positiivisen tuotto-odotuksen puolella että onnistuneet ostokset tuottavat enemmän kuin virheet tuhoavat. Tämä strategia varmistaa etten tule löytämään tenbäggereitä koskaan. Saman yrityksen kahden osakesarjan hinnoitteluvirheillä voin askarrella tilaisuuden tullen (kuten Keskossa kävi koronapaniikissa ja nyt).
Olen tällä määrittelyllä etukammiodiesel. Onneksi nokalla on X-Vision Genesis paneeli, joten tunnelissakin näkee jonkin matkaa eteensä.
Toisinaan puskasta poukkaa silti tielle kulkutauti tai putleri tai joku muu musta joutsen, mutta pitkällä ajalla tuotot pysyvät tappioita isompina.
--740 GLE
Nyt ollaan aika samalla karttalehdellä:
Toki. Mutta jos säästää kymppejä kuukaudessa, silloin uuden Mersun tilaaminen Veholta ei ollut alun perinkään realistinen vaihtoehto.
Auton pääomakuluista keskusteltaessa kuulee usein kuinka tonnin pommia perustellaan sillä että auto on huono sijoitus. Väite on aina totta, mutta ostajan kannalta merkityksetön ellei uusi ole realistinen vaihtoehto millään rahoitustavalla. Siinä tapauksessa kannattaisi uuden Mersun sijasta jättää ostamatta uusi Maybach, niin kuvitteellista rahaa säästyisi vielä enemmän!
Valitettavasti näinkin tapahtuu. Usein haitallista pientä pränttiä on tarjotun sijoitusinstrumentin kustannuksissa, jotka helposti syövät osingot kokonaan (2% US markkinoilla) tai ainakin puolet niistä (4% OMXH).
Tämä ei muuta sitä tosiasiaa että keskimäärin 7% vuodessa tuottaneilla markkinoilla tappiolle päätyneet ovat tehneet itse jotain peliliikkeitä pystyäkseen vetämään itselleen tappion tarjolla olleen voiton kidasta.
Jos alussa ei ole paljon rahaa, sitten tarvitaan paljon aikaa ja lehmän hermot.
Kyllä minunkin puoleltani keskustelun lähtökohtana oli se, että ensin on tavalla tai toisella hankittu se uuden Mersun hinta. Tässä on selkeä rajoitus, sillä vasta sen jälkeen voi realistisesti valita ostaako auton koko rahalla vai jättääkö osan auton hinnasta tienaamaan.
Tämä ei lakkaa hämmästyttämästä. Tilaisuus on tarjolla, mutta kovin harva osaa siihen tarttua. Tämä vaivaa Suomea selvästi muita pohjoismaita enemmän.
--740 GLE
Mitenkähän tuo rahaston oleminen 85% voitolla pitää käsittää säästäjän kannalta?
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut. Puolessa välissä eli 2019 säästetty tonni on noussut puolet tuosta, jos oletetaan rahaston arvon nousun olevan lineaarinen. Eli vuonna 2019 säästöön viety tonni on nyt kai sitten 1.425 tonnia?
Paljonko oma säästö silloin on noussut prosentuaalisesti? Jos kuukausisäästö on vakiosumma, sillä on saanut koko ajan vähenevän määrän rahasto-osuuksia, koska niiden arvo (=hinta) on noussut.
Ajattelenko nyt jotenkin väärin tuon asian? Jos ajattelen oikein, niin 10 vuoden aikana oma säästö ei ole tuplaantunut rahaston arvon noususta, koska jokainen kuukausisäästö aloituksesta eteen päin on tuottanut arvon nousuna aina vähemmän kuin edellisen kuukauden säästö, jos siis oletetaan rahasto-osuuksien arvon nousseen lineaarisesti. Todellisuudessa arvo on noussut jollakin tavalla sahaavan käyrän mukaan, mutta periaatetta voi miettiä lineaarisen nousun mukaan yksinkertaisuuden vuoksi.
Rahastoon säästäminen on tehokkaampaa kuin pankkiin säästäminen, se on tosiasia. Rahastoon säästäminen on kuitenkin nimenomaan säästämistä eikä sijoittamista.
Jos aikoo rahastosäästämisellä hankkia rahat autoon, pitää ensin säästää n. puolet auton hinnasta 10 vuoden aikana rahastoon, jotta rahaston arvon nousu toisi sen toisen puolikkaan.
Summa summarum on, että kirjoittaessasi valitsemastasi periaatteesta ostaa 4 v. käytetty puoleen hintaan uuden hinnasta, itse asiassa perustelet meille ja kenties itsellesikin säästämisen järkevyyttä, koska et tietenkään tee kuukausisäästöjä auton hankkimiseksi vaan ostat käytetyn auton, koska siten jää enemmän rahaa säästöön. Sen sijaan, että autosi jäännösarvo pienenisi, pystyt viemään rahastoon kasvamaan korkoa kuvitellun jäännösarvon kuukausittaisen pienenemisen. Et varmaan vertaa säätöön viemääsi summaa autoasi vastaavan uuden auton jäännösrvon kuukausittaiseen pienenemiseen, mutta kumminkin saat rahaa säästöön sen sijaan, että pihallasi olisi uutena ostettu auto, josta valuisi joka kuukausi hukkaan joku summa, jonka nyt voit säästää.
Säästäminen on vaihtoehto kuluttamiselle yleensäkin eli miksi pitäisi ajatella uuden auton hankkimista jotenkin vastaparina säästämiselle. Kaikki kuluttaminen on vastapari säästämiselle, mutta tietysti uuden ja 4v vanhan käytetyn hintaero on suuri eli edustaa joko isoa säästöön vietyä summaa tai isoa summaa kulutukseen.
Jos ei kukaan osta uutta asuntoa autoa tai mitään, niin ei ole käytettyjä vähävaraisille, ja heitä on paljon kun katsoo esim. autojen ikää.