«12345»
Miten ajo-ominaisuudet muuttuvat, kun Volvo S80 vm. 2010 vakiorenkaiden (205/60/16) tilalle vaihdetaan matalaprofiilirenkaat (245/40/18)?
Kyse siis kesärenkaista ja kysyn tätä siksi, että tämän päivän Hesarissa varoiteltiin matalaprofiilirenkaiden turmiollisuudesta 
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Jotain osviittaa saa TM numeron 5/2010 rengastestistä. Siinä oli testirenkaiden 205/55-16 lisäksi mukana pari 225/40-18 rengasta. Tietysti asiaan vaikuttaa pitkälti myös se, millaisia ominaisuuksia arvostaa ja mitä ominaisuuksia hyväksyy. Kokonaan oma lukunsa on sitten se, miten matalien renkaiden ominaisuudet kehittyvät renkaan kuluessa.
Joskus 2004 tai 2005 Teknikens Värld teki muistaakseni samantyyppisen testin kuin TM. Mukana oli tosin laajempi skaala rengaskokoja, mutta vaihtoehtoja oli vain yksi per koko. Silloin mallikohtaiset erot saattaa olla merkittävämpiä kuin pieni ero rengaskoossa. Testi oli sikäli kiinnostava, että mitenkään suoraviivaisesti matala rengas ei ole edes märällä tiellä huonompi ainakaan uutena.
Ei noilla matalaprofiilirenkailla saavuta vakioautossa mitään muuta kuin ulkonäköetua.
Haittoina tulee suurempi uraherkkyys ja ajomelu ja kuluneena leveyden takia myös heikommat sadekelin ominaisuudet. Rengaskulut kasvavat aika merkittävästi, jos siirrytään 16 tuumasta 18 tuumaan.
Renkaiden tehtävä on toimia kontaktipintana tiehen ja tarjota pitoa. Siksi mielestäni on ihan loogista valita sopivista renkaista ne jotka tarjoavat eniten pitoa ilman että mennään niin outoihin että alkaa tulla haittoja jotka huomaa. Mitä enemmän kontaktipintaa, sitä enemmän pitoa. Myös, ja oikeastaan VARSINKIN sateella.
Rengasprofiili ei sinänsä meinaa yhtään mitään, ei universaalisti autoon kuin autoon, eikä varsinkaan lineaarisesti vaikuta ominaisuuksiin. Renkaissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja muuttujia on aivan älytön määrä.
Profiili on useimmiten vain sen funktio että millä saadaan tietyn levyiset renkaat auton alle ilman että halkaisija kasvaa. Katukäyttöön voi arvioida yleisesti että 45-50 profiili on paras, ehkä 55. Urheilullisemmissa 40 on täysin ok, tosin 35-profiilikin voi olla oikein mukava jos auton alusta on sellaiseksi tehty tuollaisia renkaita silmälläpitäen.
Onhan niitä 30-profiilin renkailla käytettäväksi suunniteltuja autoja ollut jotka ovat oikein hyviä mukavuudeltaan. Niiden puslat, jouset ym. on kaikki suunniteltu toimimaan niillä renkailla.
Volvo S80:essa fysiikan lait pätevät yhä eli jos laitat enemmän kontaktipintaa tarjoavat renkaat eli 245:set 205:n tilalle niin pito lisääntyy huomattavasti. Suurempi pito löysässä alustassa ja yleisestikin epäurheilullisessa laitteessa ei aina mairittele vaan saattaa olla vähän ikävän tuntuinen. Tuohon tarkoitukseen tehtyä autoa tuskin kukaan toisaalta edes ajaa siten että tuota huomaisi juurikaan, en siis olisi huolissani että RENKAAT vaikuttaisivat negatiivisesti ajettavuuteen. Nehän korkeintaan vain paljastavat alustan löysyyden ja rajoitteet suurten kitkavoimien hallitsemisessa, normaalisti ajaessa ei siis mitään hätää. Noin matalaprofiilinen löysän alustan kanssa on vähän ristiriitainen yhdistelmä, tuskin toimivat niin hyvin yhteen kun ajetaan äärirajoilla -siis tuntumaltaan. Silti turvallisuus paranee kun pitoa on reservissä huomattavasti enemmän.
Ehdottaisin että hommaat sellaiset hyvälaatuiset vanteet että saat mahd leveät renkaat alle joissa profiili kuitenkin pysyy vähintään 45:ssä. Ja siten että rengaskoko ei ole harvinainen=kallis. Katso että parhaat merkit tarjoavat uusimpia tuotteitaan tuossa koossa.
Putput:
Miksi vesisukset ovat niin leveät?
Siksi, että leveämmät kantavat paremmin veden päällä.
Mielestäni tuo ominaisuus sopii varsin huonosti maantienopeuksiin.
Putput:
Miksi ralliautoissa käytetään varsin kapeita renkaita?
Eikö tavoitteena ole ajaa mutkat mahdollisimman suurella nopeudella?
sjvirt:
No mikä sitten on kapea? WRC Asfalttiralleissa renkaat ovat 235/40 18". Joku voisi noita jo kutsua matalaprofiilisiksi.
sjvirt:
Et ymmärrä miten renkaat suunnitellaan. Ei leveitä renkaita tehdä samalla tavalla kuin kapeampia, vain mittakaavaa nostamalla. Ne on tehty toimimaan kaikissa liikennetilanteissa maksimaalisen hyvin, ja niin se vain menee että renkaiden huippumallit tarjotaan jostain syystä ihan muissa kokoluokissa kuin kapeissa.
Tämän myös todistaa tulokset: leveämmillä renkailla on SELVÄSTI parempi pito myös märällä.
(Jopa semislickseillä märkäpito on erinomainen: ovat muuten pitävimmät mitä saa huolimatta rajoitetusta kuvioinnista ja sen syvyydestä! Ainoastaan suuri määrä seisovaa vettä tasoittaa tilannetta vesiliirron kautta, eikä senkään suhteen ole nykyisissä semislickseissä läheskään niin suurta eroa kuin luulisi ihan tavallisiin renkaisiin.)
Urheilulliset leveämmät renkaat ovat vesiliirto-ominaisuuksiltaankin vähintään kapeampien tasolla, useimmiten paremmat.
Ei ralliautoissa käytetä kapeita renkaita.
Erikoisrenkaita kuten piikkirenkaita ei käytetä kuin sellaisissa olosuhteissa ja sellaisia tavoitteita täyttämään joilla ei ole MITÄÄN tekemistä kesärenkaiden käyttöön missään katuautossa. Ja ne ovat täysin laittomat ja käyttökelvottomat liikenteeseen.
Noista PutPutin jutuista saattaa oikeasti olla jo hengenvaarallisia seurauksia. Tavallisessa tieliikennekäytössä leveä rengas on herkempi nousemaan vesiliirtoon. Tämä siis tarkoittaa, että kesäisessä rankassa vesisateessa on ajettava hitaammin. Normaalit moottoritienopeudet voivat olla liikaa. Kulumisen vaikutus leveässä renkaassa on myös suhteellisesti suurempi sekä tuntumaan että vesikelin käyttäytymiseen.
Muuten tietysti jäykempi ja isompi rengas antaa enemmän pitoa. Sopivuus omaan ajoon ja autoon pitää kokeilla. Ei sitä muuten tiedä. Yleisesti ottaen koko jousituksen toiminta renkaista auton koriin on kokonaisuus. Tehtaalla on pääsääntöisesti tietoa siitä mikä toimii ja mikä ei.
PutPutin BMW-racing-huuruisiin juttuihin saa perspektiiviä kaivamalla tuon mainitun TM:n esiin. Asensivat vakioon BMW:een kaikki tehtaan itsensä toimittamat "urheilulliset" lisävarusteet: renkaat, tiukempi alusta, jne. Lopputuloksena autosta tuli rata-ajossa vakiota hitaampi. Sellaista urheilullisuutta.
Putput:
"Aquaplaning wesentlich früher auf: der 225er auf der Gera- den schon bei 69 km/h, der 185er erst bei 80 km/h."
http://www.adac.de/_mmm/pdf/Reifenbreite_Vergleich_27982.pdf
PropJock:
On ihan oma asiasi että lähdetkö puhumaan jostain TM:n testistä jota en ole edes lukenut ja väität ties mitä minusta sen perusteella, mutta itse en olisi kovin ylpeä itsestäni jos tuollaiseen toimintaan pitäisi ryhtyä kun ei muutoin osaa perustella uskomuksiaan. Mielenkiintoista että saat jonkin automerkin tähänkin vedettyä.
Olen itse käynyt läpi lukuisia testejä jotka on tehneet oikeasti osaavat tahot, ja niissä yleisin trendi on se että kun mennään leveämpään (ja useimmiten väistämättä siten suurempaan vannekokoon ja matalampaan profiiliin) niin kaikissa pitomittauksissa sekä rata-ajoissa tulee huomattavaa parannusta. Ja sitten kun mennään siihen kaikkein suurimpaan ja naurettavimpaan kokoon (useimmiten saadakseen ulkonäköä suuremmalla vannekoolla ja matalammalla profiililla, mutta ei aina lisääntyneellä leveydellä edes) niin palataan ominaisuuksissa taaksepäin.
Ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa. Ei ole mitään perustetta väittää että jäykempi rengas antaisi enemmän pitoa välttämättä. Älytön väite. Varsinkin tieliikenteessä (plus niillä radoilla jotka eivät ole äärimmäisen sileitä ) yleisesti se kaikista jäykin alusta ja matalaprofiilisin on jo liikaa eikä sovi vähänkään epätasaiselle tielle jolloin pito vähenee. Tässä kuitenkin puhutaan jo todella pitkälle menneestä muutoksesta johonkin tavisauton perusalustaan nähden. Sellaiseen saadaan hyvin paljon parannusta siihen sopivalla alustan parannuksella (jäykennys tai mikä onkaan tarpeen) ja etenkin leveämmillä ja sopivaan profiiliin menevillä renkailla.
Se on totta että kyseessä on kokonaisuus, kuten aiemmin mainitsin. Kun puhutaan esimerkkinä S80:stä ja rengaskoosta 205-245 niin kaikki varmasti toimivat ok ja ovat tehtaan suunnittelussa olleet kohteina. Oletan että kaikki em. koot ovat ihan kyseisen merkin kautta myynnissäkin, joten luulisi näin olevan... Sitä en usko että Volvoon sopii ihan 40-profiilin renkaat, tosin kuten sanoin niin tavallisessa liikenteessä ei pahemmin erot tule näkyviin esim. 45:siin nähden.
Sinulla on väärää tietoa. Leveämpi rengas ei ole herkempi nousemaan vesiliirtoon.
Myöskin etenkin Suomessa on hyvin harvoin sellaisia vesisateita että ajaessa edes suunnilleen rajoituksen mukaan vesiliirto uhkaisi millään hyvillä renkailla. Etenkin jos pitää silmät auki huomioiden pahimmat vaaran kohteet eli huono tiestö syvine urineen ja muine vikoineen.
Ja kun välttää vesiliirron vaaran (joka on hyvin helppoa) niin se millä on väliä on märkäpito. Ja sitä on leveämmässä renkaassa huomattavasti enemmän. Ne ovat siis turvallisemmat, etenkin sellaiselle kuskille joka osaa hidastaa hieman kun vettä tulee poikkeuksellisesti hirveät määrät tai seisovaa vettä näkyy tiellä paljon.
Millä fysiikan lailla PutPut perustelee sen, että leveämällä renkalla on enemmän painoa = märkäpitoa (kg/mm2) kuin kapealla?
Leveä rengas samassa autossa ei yksinkertaisesti voi pitää märällä kapeaa paremmin.Mikä tuossa voi olla niin vaikeaa tajuata?
Ainut missä noin on voinut lukea on ilmeisesti jokin BMW.n esite!
Kerro missä ihan oikesti on näin esitetty?
NHB:
Ilmeisesti pikainen testi kun ei mittaustuloksia ole ilmoitettu kuin erittäin suppeasti? En tiedä kuinka hyvin he tuppaavat renkaita testaamaan, ilmeisesti ihan ok? Missä näkyy tulokset V-nopeusluokan 225:lle, ilmoittavat vain Y-nopeusluokan renkaiden lukemia ilmeisesti siksi että kuullostaa shokeeraavammalta?
Tulokset näyttävät johdonmukaisilta: leveämmät tarjoavat aivan eri luokan pidon sekä kuivalla että märällä.
Mitä tulee vesiliirtoon niin erittäin hyvin näytti 225/45 R17 V-nopeusluokan Exaltot toimivan silloinkin, arvosanana 'hyvä'. Saman levyiset Pilot Sport PS2:set taas saivat vesiliirrosta arvosanan 'riittävä' joten sehän vain todistaa minun pointtini oikeaksi! Jopa Y-luokan, tunnetusti kuivapitopainotteiset, kilpaileviin merkkeihin nähden märällä paljon huonommat renkaatkin olivat hyvin lähellä 185-kokoisia tuossa yhdessä vesiliirtomittauksessa (josta ei tiedetä muuta, ei seisovan vesimassan syvyyttä ym.)!!!
Jos 185:set T-luokan renkaat lähtevät testissä liirtoon 80:n nopeudessa niin on aikmoiseen vesimäärään ajettu, ei todellaakaan tyypillisessä Suomalaisessa 'kovassakaan' sateessa huolta sellaisesta etenkään yllättäen. Joten se että hyvät aivan eri leveysluokassa olevat renkaat ovat muutamia km/h alemmissa nopeuksissa liirtoon lähdössä ei ole kovin oleellinen tilanne eikä varsinkaan yleinen. En tiedä ketään joka sellaisia renkaita vertailisi keskenään tai silloin olisi ongelma jos noin äärimmäisestä parivaljakosta toinen on täysin marginaalisen määrän huonompi vesiliirrossa. Ei ole kauheasti järkeä hakea sillä parilla km/h:lla vesiliirron rajaa muutenkaan...
Itsellä ei ole mitään vaikeuksia välttää vesiliirtoa muutenkaan ja painotan renkaiden pito-ominaisuuksia.
Jos vesiliirto-ominaisuudet ovat korkealla prioriteettilistalla niin tuosta testistähän näkee että 225-levyiset toimivat oikein hyvin kunhan ei valitse niitä huonoiten itselle sopivia...
Olen varma että jotkut Contin 225-leveät V-nopeusluokan renkaat ovat vesiliirrossa ja vähintään aivan samoissa kuin ÄÄRIMMÄISEN kapeat ja huonopitoiset 185-levyiset, ja paremmat kuin sellaiset renkaat jotka oikeasti olisivat niiden vaihtoehto eli jotkut 205:set. Tämä sen lisäksi että ovat joka tapauksessa AIVAN ERI LUOKKAA kaikissa muissa pito-ominaisuuksissa!
Putput:
Heh, kun tarpeeksi jaksaa selittää, niin mustakin muuttuu valkoiseksi. Tämäkin testi lienee tehty täysin väärin:
http://www.teknikensvarld.se/2009/07/23/13439/miljodack/
Ryne:
Kerro minkä fysiikan lakien mukaisesti renkaan pito määräytyy!! Sinulla ei ilmeisesti ole asiasta minkäänlaista hajua. Etkä selvästikään edes yritä, ei kukaan kai NOIN pihalla voi olla?
En usko että osaat kertoa kuinka leveä 245/40R18 rengas on, saati esim. kuinka paljon kosketuspinta-alaa sellaisessa on...
Voi, ja pitää. Mikä siinä voi olla niin vaikeaa tajuta?
Ei kannata yrittää opiskella fysiikkaa&kemiaa jne. sekä auton dynamiikkaa esitteistä! Siinä on ensimmänen virheesi! Etkä ole näköjään esitteitäkään osannut lukea!
Eikun etsimään tietoa asiasta jos sinua oikeasti kiinnostaa.
NHB:
En osaa puhua riitelykieltä joten sinun täytyy yrittää selittää pointtisi suomeksi.
Putput:
Sori vaan kun testit ovat ulkomaisia. Molemmissa testeissä leveimmät renkaat olivat huonoimpia vesiliirrossa. Tämä ei tue väitettäsi leveiden renkaiden vesiliirto-ominaisuuksista.
NHB:
Nuo kielet eivät ole käyttämääsi riitelykieltä, onneksi oli tarpeeksi kuvia sentään sinulle.
Edelleen odotan pointtiasi. Ehdotan että luet oikeasti sen mitä on kirjoitettu ensin.
Ei nimittäin kiinnosta ryhtyä taas kerran sinun taiteenmuodoksi nostamaasi äärimmäissaivartelu-hiekkalaatikkoriitelyyn. Joillakin näyttää kaikki elämässä olevan vaikeaa ja pitää oikein tehdä töitä sen eteen että saa yhä vaikeammaksi.
Onhan noita eri kokoisten renkaiden testejä tehty monissa lehdissä mm. Moottori-lehdessäkin. Yleisohjeena kun rengas mataloituu ilmatilaltaan eli renkaan korkeuden ja leveyden suhde pienenee, niin rengas ohjautuu terävämmin ja vastaa ohjausliikkeisiin nopeammin ja tämä parantaa auton hallittavuutta, kun myöhästely ja huojuminen nopeissa ohjausliikkeissä on vähäisempää. Myös jarrutusmatka lyhenee leveämmällä renkaalla.
Kun renkaat koko ajan levenee, niin märänkelin ominaisuuksiin on kiinnitetty paljon huomiota ja ne onkin parantuneet kaikilla renkailla koko ajan. Vesiliirto-ominaisuuksien suhteen leveämmällä renkaalla on suurempi vaara joutua vesiliirtoon, mutta voihan sitä kompensoida järjen käytöllä ja ei kovin pieni vesimäärä nykyrenkaita saa vesiliirtoon järjellisissä nopeuksissa. Vanha sananlasku: "kun sataa, niin älä aja sataa".
Matalaprofiiliset renkaat on meluisampia ja kuluvat nopeammin ja ovat kalliimpia, eli on niillä myös huonoja puolia ja uraherkkyys lisääntyy Suomen surkeilla teillä. Hyvät puolet tuli tuolla yllä lueteltua ja lisäksi tietenkin ulkonäkö puoltaa niiden valintaa.
Volvo S80:n tapauksessa kysyjä voi aika huoletta vaihtaa 205/60/R16 renkaiden tilalle 245/40/R18 -renkaat. Volvon ajettavuudelle nuo tekee vaan hyvää ja kun auto ei ole kovin uraherkkäkään, niin miinuspuolia ajettavuuteen on vaikea keksiä. S80 on sen verran hiljainen auto, ettei melukaan paljon lisäänny. Kannattaa kuitenkin miettiä myös 225/50/R17 -renkaita. Minulla on ne omassa vm. 2007 S80:ssä ja olen tyytyväinen niihin kesärenkaina ja antavat jo vähän ulkonäköäkin enemmän kuin liian pieniltä tuntuvat 225/55/R16 talvirenkaat. 16 " renkaat vaan on ulkonäöltään turhan pienet noin isoon autoon, joten ymmärrän aloittajan halun vaihtaa isompivanteisiin renkaisiin.
Ne ei see ihan saivartelua ole, jos testitulokset ovat vastakkaisia väitteellesi. Mutta mitäpä tuosta. Jokainen tulkitkoon testituloksia haluamallaan tavalla.
Muuten, käytätkö matalammissa renkaissa korkeampia paineita?
A-utoilija:
Tuossa se olennaisin jo tulikin eli kyse on ulkonäöstä ja sen tuomasta fiiliksestä.
Ei siinä tietysti mitään väärää olekaan, jos vaan rehellisesti tunnustaa totuuden.
Ei tarvitse sitten kotona hallitukselle perustella, kuinka Volvoon pitää uhrata 3 tonnia uusiin 18" pyöriin, vaikka tallissa odottaisi iskemättömät 16" kesäpyörät. "Ne on niin paljon turvallisemmat! Ajattele, kun viet pilttiä päiväkotiin, niin "väärän kokoisilla" renkailla voi karata auto käsistä liikenneympyrässä.. Aattelepa sitä.."
Putput:
Kerro toki Putput lisää.
Jos helpottaa, niin voin tunnustautua tietämättömäksi. Itse väitän, että esim. massaltaan 2000 kg:n auton paino jakautuisi 50/50 eli 500 kg per pyörä, niin renkaan pinta-alan kasvattaminen vähentää painetta per neliösentti. Se taas tietää helpommin alkavaa vesiliirtoa.
Kiinnostais tietää kuinka kapean renkaan voi asentaa 16 tuuman vanteelle? Onko olemassa esim. kokoa 195/70 tai 195/65 R16?
NHB:
Kerro vaan ihan suoraan ja selkeästi mitkä testitulokset ja mitkä väitteet. Olet vain läväyttänyt joitain linkkejä mitä olet löytänyt jotka eivät minun nähdäkseni mitenkään liity esitettyihin väitteisiin.
Missään tapauksessa et ole edes muodostanut kunnollisia vasta-argumentteja tai mitään sellaista. Muutenkin tapasi mukaan taitaa olla taas menossa jokin sinun yhteen itse keksimääsi (täysin irrelevanttiin) yksityiskohtaan tarttuminen ja siitä niin ihmeellisen saivartelun käynnistäminen että kierrät kehää ja kadotat kaiken kosketuksen mihinkään aiheeseen.
Ei, vaan sain matalammat renkaat halvalla siten että laskin vain alkuperäisistä renkaista paineita kunnes profiili näytti hyvältä... Ja täytän renkaat autoni pakokaasuista kerätyllä hiilidioksidilla jotta maapallo ei tuhoudu.
Zagarat:
Tuolta löytyy suoraan 16 tuumaisten erittäin kapeiden renkaiden myyntiä, kaikki tarkoitettu 16 tuuman vanteille:
http://www.google.com/search?client=safari&rls=en&q=16+inch+bicycle+tires&ie=UTF-8&oe=UTF-8#q=16+inch+bicycle+tires&hl=en&safe=off&client=safari&rls=en&prmd=imvns&source=univ&tbm=shop&tbo=u&sa=X&ei=8j9vT-z9F6aG4gTE2fG_Ag&ved=0CFQQrQQ&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_cp.r_qf.,cf.osb&fp=e84c309943c903ce&biw=1204&bih=876
...eli vanteen leveydelläkin on vähän jotain merkitystä.
Olen lukenut muutaman autonrenkaan kitkakäytöstä käsittelevän kirjan ja niiden perusteella mulle on tullut se kuva, että kyseessä on niin monimutkaiset fysikaaliset ilmiöt, että en usko että kukaan, joka ei ole renkasfysiikan kanssa ammatikseen tekemisissä, pystyy kertomaan muuta kuin korkeintaan osatotuuksia ja nekin luultavasti päin helvettiä. Hystereesi, adhersio yms. asiaan liittyvät käsitteet menee ainakin itseltäni suurimmaksi osaksi yli hilseen, mutta sen verran on jäänyt mieleen, että klassiset kitkateoriat voi heittaa hevon kuuseen kun puhutaan autonrenkaan käyttäytymisestä.
Tossa on ihan selevää suomea:
http://autot.oikotie.fi/uutinen/perinteiset-merkit-kes%C3%A4rengastestien-k%C3%A4rjess%C3%A4/19153
Sääli kun Tuulilasin omat sivut on nykyään niin aunarista, ettei sieltä löydä yhtään mitään. Muistin kuitenkin tuollaisen testin lukeneeni. Testirenkaat oli samaa merkkiä/mallia (Nokian Hakka V) ja vierintäkehältään lähes identtiset:
Keskimmäinen 205/55 R16V -rengaskoko osoittautui parhaaksi kompromissiksi tärkeimpien ominaisuuksien välillä. Kapein ja levein tulivat tasapistein toiseksi.
Kapean 195/65 R15 -renkaan etuja ovat paras mukavuus kuoppaisella tiellä sekä hyvä vesiliirron vastustamiskyky.
Leveä 225/45 R17 -rengas antoi hyvän pidon ja ajettavuuden käsiteltävyyskokeissa, mutta jäi viimeiseksi vesiliirtokokeessa.
sjvirt:
Eikös sen renkaan tiehen vastaava pinta-ala pysy samana riippumatta renkaan leveydestä, jos renkaan paine pidetään samana?
Opelixi:
Mjaah, ehkä noinkin, jos oletetaan leveän ja kapean renkaan olevan kaikilta ominaisuuksiltaan täysin identtisen.
Vaikka niin olisikin, niin silloinkin leveämmän renkaan kosketus tiehen olisi leveämpi, mutta lyhyempi. Vastaavasti kapean renkaan kapea ja pidempi.
Vesiliirron kannalta leveys lienee otollisempi mitta kuin kosketuspinnan pituus.
Joku keskustelija tuossa jo totesikin, että renkaan ja asfaltin välinen kosketus on sen verran korkeampaa fysiikkaa, ettei sitä lukiofysiikalla saa otettua haltuun.
Putput kuitenkin aloitti keskustelun julistamalla leveän renkaan olevan aina ja kaikkialla turvallisempi kuin kapean. Mitään faktaa herra ei kuitenkaan tunnu löytävän väitteensä tueksi.
Omakohtasia kokemuksia viime kesältä ja kesältä sitä ennen, vertailen siis koon 205/60 15 kesärenkaita kokoon 225/40 17
Normi ajossa ei huomaa niin mitään eroa ihan jokapäiväinen kaupunkiajo meni ilman mitään kommervenkkejä, ehkä leveämpi rengas syvimmissä urissa oli jopa pienoiseksi yllätykseksi hiukan rauhallisempi. Mukavuudessa ei ollut liiemmin eroa, tuohon tosin vaikuttanee alusta omilta osin. Äkkijarrutuksissa oli ehkä tuntuvin ero, leveämpi rengas oli rauhallismpi ja nopeampi pysähtymään - auton jarrut oli huollettu säännöllisin väliajoin ja vaikuttaa tuohon alustakin, kummatkin pidin aina kunnossa, mutta toispuoleisilla jarruilla tai löysällä alustalla varmana paremmalta tuntuva kitka olisi päässyt riuhtomaan autoa enemmän leveillä renkailla. Kyllähän leveämmillä kumiella pystyi laskemaan mutkaan paljon paremmalla luotolla eikä kaarre käyttäytymisessä ilmennyt samanlaista 'periksi antamista' kuin korkealla profiililla
Moottoritiellä leveämpi matalaprofiilin rengas tuntui menevän kuin kiskoilla, linjan hakeminen jäi pois, melu vaihtelee siinä määrin renkaiden välillä, etten näe syytä puuttua siihen, laadukas rengas on hiljaisempi kuin halpa kumi, oli koko mikä tahansa.
Vesiliirtoa ei tullut kokeiltua hyvä niin, luotin mielummin vaistooni ja kiersin sellaiset paikat, lätäköt kuitenkin näkyvät ja kyllähän tuntumasta tiehen pystyy jo hiukan sanomaan onko renkaiden alla vettä vai asfaltia.
Mutta mutta... tuolloin alla oli kevyt ja vikkelä 156, se mikä toimi siinä ei tule toimimaan samallalailla painavassa ruotsin laivassa. Harmi kuin renkailla ei ole koeajo mahdollisuutta...
sjvirt:
Renkaissa on sellainenkin asia kuin kuvio. Ellet aja laittomilla sileiksi kuluneilla renkailla tai slickseillä.
Renkaan kuvion tehtävänä on syrjäyttää vesi, ja tuo on mahdollista tehdä hyvinkin tehokkaasti leveydestä huolimatta jos vain halutaan.
slowgear:
Kun olen rengasasioista lukenut ja puhunut näitä kehittelevien ihmisten kanssa niin tasan saman käsityksen olen saanut: ihmiset oppivat erilaisista osa-alueista jne. mutta loppujen lopuksi se millä saadaan tuloksia aikaan on kokemus ratkaisuista jotka toimii ja testaaminen, testaaminen, testaaminen. Sana joka usein toistuu keskusteluissa on magia, puhutaan salaisista resepteistä ja guruista. Ihmeen paljon löytyy yrityksen ja erehdyksen kautta.
Renkaita ei suunnitella puhtaasti teoriapohjalta ja sitten vain hiotaan lopputulosta. Niissä tehdään useita eri versioita ja ihan käytännössä vasta nähdään miten hyvin mikäkin toimii eri tilanteissa.
Siksi on aika turha yrittää laskea mitään pintapaineita tai edes mitata kosketuspinta-alaa (etenkään kun porukka ei täällä edes tiedä kuinka leveä 245/40R18 rengas oikeasti on).
Olen koittanut tuoda esille sen mitä voi jollain tapaa yleistää kun on varovainen ja ottaa huomioon muuttujien mielettömän määrän tuoman varianssin.