Pannaanpa lisää vettä myllyyn, ja verrataan SIXPACKin diesel Audia ja minun bensa (rosvo) Volvoani. Samat arvot (suhteessa), kuin tässä on uusille autoille, pätevät kyllä myös käytetyille.
Audi A6 Avant 2.5 V6 TDI Quattro, 68099 vs. Volvo V70 A,41500.
Ajetaan 10'000 km kaupunkiajoa vuodessa ja 50'000 maantieajoa. Bensan litrahinta 1,18 ja diesel 0,937. Volvolla ajon bensakulut 5959 vuodessa ja Audilla 4905 vuodessa (sis 604,8 dieselveron). Katso itse Tuulilasin laskurista.
Audilla säästää 1053 vuodessa, kun on investoinut 26599 enemmän säästääkseen!
Tuolla investoinnilla Volvoon ostaa melkein viisi vuotta bensoja !!! Ai niin eikä haise muuten kädet polttoöljylle pumppuun tarttuttua....
Omat ajoni ovat nykyisellä autolla olleet 27'000 km vuodessa, joten kuittaan tällä aloittamani keskustelun tästä aiheesta loppuun käsitellyksi.
No verrataanpa 1.4 TDi koneista autoa siihen sinun Volvoon Taula. Miten on sitten asia? Mistä muuten repäisit tuon Audin hinnan? Onko sellaista edes saatavilla? Kaikkea ne pojat keksii?
Pannaanpa lisää vettä myllyyn, ja verrataan SIXPACKin diesel Audia ja minun bensa (rosvo) Volvoani. Samat arvot (suhteessa), kuin tässä on uusille autoille, pätevät kyllä myös käytetyille.
Audi A6 Avant 2.5 V6 TDI Quattro, 68099 vs. Volvo V70 A,41500.
Et lue tai halua muista aikaisempia vastauksia kunnolla. Audini on vm. -03, Suomesta ostettu saksan tuonti, veroton 19500,- + verot n. 7000,- . Audin hinta 26.500,- . (Pörssissä pyydetään + 40K näistä, tiliä tiedossa). Näin Audin todelliset kulut pitävät oikein hyvin paikkansa, Audi on ollut Volvoa 15.000,- halvempi. En viitsi edes laskea paljonko kilometrejä hyödyn kilometri kilometri jälkeen verrattuna Volvoon. Minulla on ollut 6 kpl Volvoja, 3 dieseliä, 3 bensaa. Tiedän bensa-Volvon persouden bensaan. Laskurit eivät ota laskuun mukaan kuin vain uudet autot. Olet oikeassa, laskelmat ovat turhia, Audia ja Volvoa ei voi asettaa näillä edellytyksin samalle viivalle kustannusvertailussa. Polta rahaa ja bensaa rauhassa menemään.
Audin hinta 26.500,- . (Pörssissä pyydetään + 40K näistä, tiliä tiedossa). Näin Audin todelliset kulut pitävät oikein hyvin paikkansa, Audi on ollut Volvoa 15.000,- halvempi.
Entä jos se Volvokin olisi uitettu käytettynä Suomeen? 40 000 eur hinnasta pois? Mikä sen jälkeen on kannattavuuksien ero??
No verrataanpa 1.4 TDi koneista autoa siihen sinun Volvoon Taula. Miten on sitten asia?
No, jos verrataan noita pikkudieseleitä yleensäkin, niin ei niissä voi juuri ajamisen nautinnosta puhua. Vääntöä on jonkin verran, mutta kun kone ei kierrä eikä vääntöalueelta löydy kuitenkaan hevosvoimia, niin aika nuhaista se meno on. Vastaavanhintainen tai jopa halvempi 1.6 bensa on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto lähes äänieristämättömässä autossa. Pysyy talvellakin lämpimänä, koska ei näissä pikkuautoissa mitään ylimääräisiä sähkölämmittimiä ole, ja kallis webasto tämän hintaluokan vehkeessä on aika harvinainen. Näissä pikkudieseleissä ei myöskään ole hintaluokan takia mitään hiukkassuodattimia.
No verrataanpa 1.4 TDi koneista autoa siihen sinun Volvoon Taula. Miten on sitten asia?
No, jos verrataan noita pikkudieseleitä yleensäkin, niin ei niissä voi juuri ajamisen nautinnosta puhua. Vääntöä on jonkin verran, mutta kun kone ei kierrä eikä vääntöalueelta löydy kuitenkaan hevosvoimia, niin aika nuhaista se meno on. Vastaavanhintainen tai jopa halvempi 1.6 bensa on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto lähes äänieristämättömässä autossa. Pysyy talvellakin lämpimänä, koska ei näissä pikkuautoissa mitään ylimääräisiä sähkölämmittimiä ole, ja kallis webasto tämän hintaluokan vehkeessä on aika harvinainen. Näissä pikkudieseleissä ei myöskään ole hintaluokan takia mitään hiukkassuodattimia.
Paljonkos sitä on tullut pikkudieselillä ajeltua?
Itselläni oli ensin Yaris Verso 1.3 bensa, jonka vaihdoin 1.4 dieseliin. Havaintoja:
-Vaikka dieselissä on vähemmän heppoja, tuntuu se käytännön ajossa huomattavasti 1.3 bensaa tehokkaammalta - Ohittaminen onnistuu dieselillä mainiosti 5-vaihteella. Tosin kepittäminen 4:selle ei tuo sitten sitä lisätehoa (joka tosin 1.3 bensalla jää muutenkin aika vähäiseksi) - Tuo dieseli on käytännössä lämpimämpi, kiitos webaston joka on vakiona. - Kulutus on osoittautunut dieselissä 2-3 litraa bensaa vähäisemmäksi - Dieselin käyntiääni kuuluu sisälle paikallaan, mutta maantienopeuksissa metelissä ei ole mitään eroa, kiitos rengasäänien. - Diesel on huomattavasti parempi ajaa, en tiedä johtuuko se suuremmasta moottorin painosta, vähemmän tehostetusta ohjauksesta vai erilaisesta ohjaustehostimesta (dieselissä hydraulinen?) - Diesel vetää heti kylmänä kunnolla ilman mitään ylikierroksia, sammumisia tai nykimisiä mitä bensa-autot pakkasella usein harrastavat.
Sanoisin, että on tullut ajettua ihan riittävästi, etten aio sellaista vielä ostaa. Pääsyynä tuo metelipuoli.
Olemme ilmeisesti ajaneet eri bensa-autoilla, koska minun bensakoneiset autoni eivät ole nykineet sitten 80-luvun, jolloin minulla oli viimeinen kaasuttimellinen auto. Mutta on minulla ollut pari dieseliäkin, ei niiden käynnissä mitään moittimista ollut.
Tuo hintaero, 2200 euroa on tietysi Yaris-kohtainen, ja kuten ennenkin on tullut todettua, nämä ovat mallikohtaisia nämä hintaerot. Kuitenkin, unohdit mainita, että n. 1000 euroa 1.4 D4-D:tä edullisemmin olisit saanut 1.5 vvt-i:n, jonka ominaisuudet taas olisivat ehkä paremmin vertailukelpoiset kuin pienemmän bensakoneen???
Niin, mistäköhän se johtuu, että tällä palstalla perustellaan kovin paljon dieselien erinomaisuutta ympäristöasioissa tuolla hiukkassuodattimella, jota ei käytännössä ole monessakaan autossa?
Mistä tuo 7000 euron vero tulee? Vaikuttaa kovin alhaiselta.
Tuontiautosta peritään 30% autoveroa. Alkuperäsiet kauppalaskut ja dokumentit olivat mukana, sekä tullin valmis päätös.
Kesällä 2004 julkaisin täällä TMnet-palstalla eurolleen mitä Saksasta tuomani BMW 530 D Touring kustansi kaikkineen. Ei tämä muuttanut kovin asetelmia, mutta poiketen Audi oli Suomessa valmiiksi, mutta maksut maksamatta. Monen väännön ja epäilyn jälkeen ja kaikkien moottorinohjauspiirien tarkastuksien jälkeen päädyin kauppoihin. Myyjää vaivasi nähtävästi kova rahapula. Navia tässä ei ole, muuten kyllä kaikki, eikä ollut tietenkään talvi vanne+rengaskertaa.
[SixPack muokkasi tätä viestiä 25.11.2005 klo 19:17]
Tuontiautosta peritään 30% autoveroa. Alkuperäsiet kauppalaskut ja dokumentit olivat mukana, sekä tullin valmis päätös.
Kesällä 2004 julkaisin täällä TMnet-palstalla eurolleen mitä Saksasta tuomani BMW 530 D Touring kustansi kaikkineen. Ei tämä muuttanut kovin asetelmia, mutta poiketen Audi oli Suomessa valmiiksi, mutta maksut maksamatta. Monen väännön ja epäilyn jälkeen ja kaikkien moottorinohjauspiirien tarkastuksien jälkeen päädyin kauppoihin. Myyjää vaivasi nähtävästi kova rahapula. Navia tässä ei ole, muuten kyllä kaikki, eikä ollut tietenkään talvi vanne+rengaskertaa.
Kummallista, 2003-mallisesta autosta maksetaan veroa 28%, kuten kaikista vuoden 2002 jälkeen ensirekisteröidyistä. Vero lasketaan suomen markkinahinnan perusteella eikä ostohinnasta, joten oikea vero on yli 10t euroa. itse asiassa tullin päätöksissä näyttää vero edullisimillaan tuollaisesta autosta olleen yli 15t. Mene ja tiedä, mutta tuolla 26 tonnilla ei autoa maahan ja rekisteriin taida saada...
Itse ajelen tuollaisella VAGn V6 dieselillä ja automaatilla ja keskikulutus on melko tarkkaan 8,0 litraa satasella. Siis kaikki, nimenomaan kaikki ajetut kilometrit ja tankatut litrat on talletettu kotitietokoneelle, eikä pelkästään luettu ajotietokoneesta. Ajotyyli on mielestäni säästäväinen. Parhaimmillaan olen päässyt hieman yli 6 l/100 tankkausvälillä. Automaatti-ilmastointi jne. vievät osansa.
Sitä olen itsekin ajatellut, enpä taida enää säästää mitään tällä dieselillä ajolla, mutta on se silti paljon hauskempaa ajaa alle 2000 kierrosta minuutissa ja silti on käytössä 350 Nm. Siinä ei paljoa enää moottoria ajossa kuule. Tätä ei bensakone tarjoa.
Olemme ilmeisesti ajaneet eri bensa-autoilla, koska minun bensakoneiset autoni eivät ole nykineet sitten 80-luvun, jolloin minulla oli viimeinen kaasuttimellinen auto. Mutta on minulla ollut pari dieseliäkin, ei niiden käynnissä mitään moittimista ollut.
Tuo hintaero, 2200 euroa on tietysi Yaris-kohtainen, ja kuten ennenkin on tullut todettua, nämä ovat mallikohtaisia nämä hintaerot. Kuitenkin, unohdit mainita, että n. 1000 euroa 1.4 D4-D:tä edullisemmin olisit saanut 1.5 vvt-i:n, jonka ominaisuudet taas olisivat ehkä paremmin vertailukelpoiset kuin pienemmän bensakoneen???
Niin, mistäköhän se johtuu, että tällä palstalla perustellaan kovin paljon dieselien erinomaisuutta ympäristöasioissa tuolla hiukkassuodattimella, jota ei käytännössä ole monessakaan autossa?
Ei ainakaan itelle ole vielä tullut vastaan bensa-autoa, joka esimerkiksi käynnistettäessä -20 asteessa vetää dieselin veroisesti.
Joo 1.5 bensa on tosiaan 800 vastaava varusteista dieseliä halvempi, toisaalta taas 300 kalliimpi kuin karvalakki diesel. Vertasin siksi 1.3 bensaan, koska sellainen minulla on ollut ja tuota 1.5:sta en ole koskaan edes ajanut. Tarkoitus nimittäin oli kertoa kokemuksista, jotka koskivat täsmälleen samaa autoa. Mulla on sellainen kutina, että noita 1.5:sia ei ole edes hirveästi myyty.
Niin, tosiaan auton kulutukseksi voidaan kertoa mitä tahansa. Ainakin itse olen huomannut, että ns. normikulutukset ovat vain suuntaa antavia. Ainakin oma ajoni on sen verran vaihtelevaa, että taatusti menee yli. Lyhyttä ajoa ja kylmäkäynnistyksiä, tosin ajotapakin vaikuttaa. Sama asia on ollut bensakoneisellakin ajaessa. Varmaan pitää hankkia DSG, sillä vaikutelma on, että meikäläisen ajolla se saattaisi jopa pienentää kulutusta. Aivan liian usein tulee turhaan kierrätettyä konetta. DSG:llä ajaessa huomasin, että kierrokset ovat huomattavasti matalemmalla varsinkin kaupunkiajossa. On muuten melkoisen mahtava vaihteisto, sanoisin, että kannattaa kokeilla.
Voi olla että kohta kukaan ei aja tiisselillä kun päästövaatimukset tiukkenee? Mutta kehitys kehittyy ja inssit voi keksiä uusia metkuja kun tiisselin nykytekniikalla tuleviin arvoihin ei päästä!
Turbodieseleillä on ainakin minun kokemukseni mukaan niin ohut alakierrosten vääntö, että alle 2500 rpm ei tapahdu juuri mitään. Lisäksi dieseleihin ei osata tehdä kestäviä, kauniisti vaihtavia automaattilaatikoita-ainakaan vielä.
Tässä keskustelussa on puhuttu mm. dieselin pitkästä tankkausvälistä ja paremmista ajo-ominaisuuksita. Aika kaukaa haettu etu ostopäätöksille.
Kyllä meidän perheen autoilla voi matka-ajoa ajaa jopa 900 km yhdellä tankillisella. Enkä usko, että painavampi dieselmoottori tekisi mistään autosta parempaa ajo-ominaisuuksiltaan; tai ehkä takavetoinen Skoda???
Heh! Turbodieselien paras vääntö on nimenomaan alle 2000 r/min (esim. Peso 406 per 1750 r/min 250 Nm, tuleva Audini: A6 Quattro 3.0 TDI 165 kW per 1400 r/min 450 Nm!!)
Eli todella kepeän vaivatonta menoa näillä dieseleillä!
Monen tuntema tosiasia on lisäksi se, että kun auton paino nousee, niin myös jousitus, iskunvaimennus ja kallistuksenvakaajat ovat jämäkämpää tekoa/säätöä, jolloin ajo-ominaisuudet varsinkin "isolla tiellä" (missä ne lomamatkatkin tehdään!) ovat dieselissä (yleensä) paremmat kuin vastaavassa bensakoneisessa. Loistava esimerkki jälleen Peso 406: 2-litrainen bensa on hyvä ja vakaa, mutta 2-litrainen HDI on vielä jämäkämpi ja suuntavakaampi sekä tunnokkaampi.
P.S. Hauskaa ajaa autolla (dieselillä), jonka tankkausväli on pitkä, 1000-1400 km, ei tarvitse sotkea käsiään/kenkiään/takkiaan/lompakkoaan jatkuvalla tankkaamisella...
Ei ainakaan itelle ole vielä tullut vastaan bensa-autoa, joka esimerkiksi käynnistettäessä -20 asteessa vetää dieselin veroisesti.
Puhummeko eri asioista? Itselläni ei ole tullut vastaan autoa, jota kannattaisi vedättää kovemmin, jos sen koneen lämpötila on -20 astetta. En ole kyllä huomannut minkäänlaista huonoa vetoa bensa-autoissani, minusta nämä nykyiset vetävät kyllä hyvin ja nykimättä aina. Johtuu myös varmaan siitä, että ajan bensavehkeellä aina hissukseen 2000-3000 rpm kierroksilla niin kauan kuin kone on lämmennyt (dieselillä siis vähän matalammilla). Minusta tämä koko asia on siis aika epäolennainen.
(En tarkoita tällä seuraavalla sinua jjvi).Tämä nykyinen koneiden mukisematon veto on koneiden kestävyyden kannalta aika tuhoisaa, koska vaikuttaa että kaikki eivät paljon viitsi moottorista (ja ympäristöstä) välittää. Kyllähän se on niin, ettei kylmää konetta pitäisi huudattaa eikä myöskään väännättää väkisin liian isolla vaihteella. Kun katselee menoa aamuliikenteessä, niin kyllä siinä aika surutta näkee täysin kylmää konetta huudatettavan, oli sitten bensa tai diesel. Ja sitten ihmetellään kun vehkeet ei kestä.
Toinen juttu on myös se, miten kylmällä autoa ylipäänsä kannattaa käynnistää. Helsingissäkin pitäisi ympäristösyistä kieltää koko yksityisautoilu jos lämpötila on alle -20 astetta.
Ei ainakaan itelle ole vielä tullut vastaan bensa-autoa, joka esimerkiksi käynnistettäessä -20 asteessa vetää dieselin veroisesti.
Puhummeko eri asioista? Itselläni ei ole tullut vastaan autoa, jota kannattaisi vedättää kovemmin, jos sen koneen lämpötila on -20 astetta. En ole kyllä huomannut minkäänlaista huonoa vetoa bensa-autoissani, minusta nämä nykyiset vetävät kyllä hyvin ja nykimättä aina. Johtuu myös varmaan siitä, että ajan bensavehkeellä aina hissukseen 2000-3000 rpm kierroksilla niin kauan kuin kone on lämmennyt (dieselillä siis vähän matalammilla). Minusta tämä koko asia on siis aika epäolennainen.
(En tarkoita tällä seuraavalla sinua jjvi).Tämä nykyinen koneiden mukisematon veto on koneiden kestävyyden kannalta aika tuhoisaa, koska vaikuttaa että kaikki eivät paljon viitsi moottorista (ja ympäristöstä) välittää. Kyllähän se on niin, ettei kylmää konetta pitäisi huudattaa eikä myöskään väännättää väkisin liian isolla vaihteella. Kun katselee menoa aamuliikenteessä, niin kyllä siinä aika surutta näkee täysin kylmää konetta huudatettavan, oli sitten bensa tai diesel. Ja sitten ihmetellään kun vehkeet ei kestä.
Toinen juttu on myös se, miten kylmällä autoa ylipäänsä kannattaa käynnistää. Helsingissäkin pitäisi ympäristösyistä kieltää koko yksityisautoilu jos lämpötila on alle -20 astetta.
Joo epäolennaistahan tämä on, niinkuin 90% muistakin aiheista mitä täällä foorumilla puidaan. En tiedä, onko nuo ruisku bensat joilla olen ajanut sitten olleet jotenkin erikoisia, mutta ainakin tuo aiemmin mainostetun Yarisiksen ruiskunohjaus nosti kylmänä kierrokset älyttömän ylös ihan samaan tapaan kuin vanha automaattiryyppy. Samaten äskettäin ajamani Hyundai Getz sammui kylmänä kaksi kertaa, kun ei millään mennyt viesti aivoilta kaasujalalle, että autoa pitää oikeasti kaasuttaa että sen saa kylmänä liikkeelle.
Tuo mitä kirjoitit tuosta kylmänä vedättämisestä on kyllä ihan totta ja lienee myrkkyä noille pienille turbodieseleille. Ainakin Variksessa siitä ihan varoitetaan erikseen ohjekirjassa, lisäksi tietenkin vielä se pakollinen käyttäminen ennen moottorin sammuttamista.
Itse päädyin viimeksi bensavehkeeseen ainakin osittain oletetun vuotuisen ajomäärän (jäänyt todellisuudessa jopa alle sen) ja pienen alkupääoman vuoksi (suurempi hankintahinta lisää korkokuluja). Tällä ajomäärällä (vajaa 25tkm / vuosi) todelliset kulut autolla on olleet 11,85 senttiä / kilometri. Tämä sisältää siis ihan kaiken lukuunottamatta pääomakuluja. Auton hankintahinta oli uutena (n. kolme vuotta sitten) kaikkine varusteineen n. 18600, ja tämän hetkinen arvo minimissään luokkaa 13k. Jos nyt myisin auton 13k:lla, niin todellisiksi kilometrikuluiksi muodostuisi kokolailla tarkkaan 25senttiä. Sisältäen siis myös pääomakulut (n. 3000 euron edestä maksettuja korkoja).
Vastaavia OIKEITA laskelmia olisi mielenkiintoista nähdä jostain kiisselihärvelistä.
Bensa-Diesel valintaa helpotti myös kummasti se, ettei ko automallia ole saatavana diisselinä. Silloiset markkinoilla olleet yhtä tilavat (perheen + harrastusten vuoksi ehdoton vaatimus) diisselit olivat kaikki vähintään muutaman tonnin kalliimpia, eikä ainakaan paremmin varusteltuja / suorituskykyisempiä. Nykyään tilanne voi olla jo aivan toinen.
Käytettyä en pitänyt vaihtoehtona, koska haluan pitää samaa autoa itsellä mahdollisimman pitkään huolettomasti. Ettei tartte parin vuoden välein rakennella muutaman sadan työtunnin hifiasennuksia.
Sitten ärsyttää tämä TM:n toimituksenkin harrastama vääntölukemien hehkutus. Niillä ei ole MITÄÄN tekemistä auton suorituskuvun kanssa. Pelkkänä numerona vain teho kertoo jotain auton suorituskyvystä. Kuvitelkaapa vaikka tilanne jossa on kaksi moottoria lukuunottamatta identtistä autoa - molemmilla nopeutta 100km/h, toisella on 250Nm@1500rpm, ja toisella 125Nm@3000rpm käytössä. Yllätys yllätys - kiihtyvyys on täsmälleen sama.
Sitten ärsyttää tämä TM:n toimituksenkin harrastama vääntölukemien hehkutus. Niillä ei ole MITÄÄN tekemistä auton suorituskuvun kanssa. Pelkkänä numerona vain teho kertoo jotain auton suorituskyvystä. Kuvitelkaapa vaikka tilanne jossa on kaksi moottoria lukuunottamatta identtistä autoa - molemmilla nopeutta 100km/h, toisella on 250Nm@1500rpm, ja toisella 125Nm@3000rpm käytössä. Yllätys yllätys - kiihtyvyys on täsmälleen sama.
Tokihan se näinkin on: teho = vääntömomentti x kierrosluku (x mittayksiköistä riippuva vakio)
Toisaalta: jos vääntömomenttikäyrä on tiedossa, sen perusteella voi piirtää tehokäyrän ja päinvastoin. Eli jos SAMALLA KIERROSLUVULLA toinen moottori antaa 125 Nm ja toinen 250 Nm, sillä kierrosluvulla 250 Nm antava moottori on 2 kertaa tehokkaampi.
Eri asia sitten on, mikä kierroslukualue on maantieliikenteessä se eniten käytetty: suurimman vääntömomentin vai suurimman tehon? Väitänpä, että suurin osa autoilijoista ei juuri koskaan (edes ohituksissa) käytä suurimman tehon kierroslukualuetta; sen sijaan suurimman väännön alue on hyvin paljon käytössä.
Tuota juuri ajoin takaa, koska 99 prosenttia ihmisistä luulevat, että tupla väännöllä auto on ainakin tuplaten kovempi kulkemaan. Paljon kuvaavampaa olisi ilmoittaa lukemina pelkkä huipputeho, sekä esim. 90 prosenttisen väännön rpm alue. Tällöin saisi paljon paremman kuvan moottorin luonteesta. Tietty paras olisi teho- tai vääntökayrä, niin mikään ei jäisi epäselväksi.
Itse olen loppujen lopuksi ajanut varsin vähän nykydiisseleillä, mutta sellainen mutu on jäänyt, että ripeässä ajossa niillä joutuu hämmentämään keppiä enemmän kuin vastaavan tehoisella bensavehkeellä. Kierrosalue kun on niin onnettoman kapea. Tai sitten en vaan ole osannut ajaa riittävän suurella vaihteella
Sitten ärsyttää tämä TM:n toimituksenkin harrastama vääntölukemien hehkutus. Niillä ei ole MITÄÄN tekemistä auton suorituskuvun kanssa. Pelkkänä numerona vain teho kertoo jotain auton suorituskyvystä. Kuvitelkaapa vaikka tilanne jossa on kaksi moottoria lukuunottamatta identtistä autoa - molemmilla nopeutta 100km/h, toisella on 250Nm@1500rpm, ja toisella 125Nm@3000rpm käytössä. Yllätys yllätys - kiihtyvyys on täsmälleen sama.
Otetaanpa käytännön esimerkki: kaksi samanmallista autoa, toisessa 136 hp bensakone (190 Nm/4000 r/min), toisessa 110 hp diesel (250 Nm/1750 r/min):
esim. kehätiellä nopeus valoista lähdettäessä on molemmilla autoilla noussut nyt n. 50 km/h-nopeuteen ja molemmilla on nyt kolmosvaihde päällä, sitten pääsee kiihdyttämään (esim. 90 km/h-nopeuteen), kumpi kiihtyy nopeammin? Diesel kiihtyy tuohon 90-nopeuteen selvästi nopeammin kuin tuo 136 hp-bensa!! Tuo on sitä vääntöä, jolla käytännössä liikenteessä liikutaan (!) Selitys tuohon on yksinkertaisesti se, että diesel on jo lähdettäessä kiihdyttämään max-vääntönsä alueella, kun taas bensa ei ole vielä lähelläkään sitä! Tämä on sitä käytännön voimaa ja ajamisen vaivattomuutta, jota bensa-autojen kuljettajat joutuvat aina välillä hölmistyneenä (suu hämmästyksestä auki) seuraamaan...Kaupan päälle dieselissä tulee vielä pieni kulutus, vaikka kuinka "kiihdyttelisi" vajaalämpöiselläkin koneella.
Tämä on sitä käytännön voimaa ja ajamisen vaivattomuutta, jota bensa-autojen kuljettajat joutuvat aina välillä hölmistyneenä (suu hämmästyksestä auki) seuraamaan...
Enpähän ole moista hölmistystä havainnut, vaikka en nyt harrastakaan liikennevaloista kiihdyttelyä. Mielestäni MB perus 1.8 kompressorilla antaa ihan mukavat ominaisuudet, ei tarvitse olla jaloissa. Kone tuottaa jotakuinkin tasaisen maksimiväännön 220 Nm kierroksilla 2400 - 4000 r/min. Huipputehoa on 105 kw / 5000 r/min Jo alle 2000 kierroksen on käytössä ihan reilusti vääntöä, itse asiassa vääntöalue on tasaisempi ja selvästi laajempi kuin useimmissa vastaavissa dieseleissä. Erona vain on se, että kone on paljon venyvämpi ja hiljaisempi. Hintaakin on 5 tonnia vähemmän kuin vastaavalla MB:n dieselillä.
Erona vain on se, että kone on paljon venyvämpi ja hiljaisempi. Hintaakin on 5 tonnia vähemmän kuin vastaavalla MB:n dieselillä.
Jotkut eivät vain pysy kehítyksessä mukana. Koeajoin Mitsubishi Grandiksen viime viikonloppuna, bensana ja dieselillä huvin vuoksi. Diesel, sillä äänekkäällä VW:n pumppusuutindieselillä oli hiljaisempi kuin rahiseva bensaversio. Bensa oli vieläpä hidas, kuin ei mitään olisi kotona. Bensamittari sitävastoin liikkui vääjäämättä terhakkaasti tyhjää kohti. AutoBild lehdessä koeajettu Peugeot 607 on dieselversiona äänetön. Bensaversio rahisee tuttuun tapaan. Olisiko aika muuttaa asenteita? Mielenkiintoista seurata mihin kehitys menee? Milloin rahisevat, äänekkäät, syöpöt bensa-autot ovat historiaa!
Mielenkiintoista seurata mihin kehitys menee? Milloin rahisevat, äänekkäät, syöpöt bensa-autot ovat historiaa!
Eikä dieseliä tankatessakaan ole OIKEASTI yhtään sen epäsiistimpää kuin bensapelejä tankatessa. Miten ihmeessä tuollaista täällä joku enää jaksaa kaivaa esiin. (nimim. 5 vuoden kokemuksella diisseliautolla)
MISSÄ IHMEESSÄ te luullette meidän käyvän tankkaamassa?? Siinähän se dsl-pistooli on ihan 95:n ja 98:n pistoolin vieressä, saman katoksen ja mittarin alla!! Ainakin Nesteellä, Teboililla, Shellillä, Essolla, Jetillä, ST1:llä, Ysi5:lla ja SEO:lla
Otetaanpa käytännön esimerkki: kaksi samanmallista autoa, toisessa 136 hp bensakone (190 Nm/4000 r/min), toisessa 110 hp diesel (250 Nm/1750 r/min):
esim. kehätiellä nopeus valoista lähdettäessä on molemmilla autoilla noussut nyt n. 50 km/h-nopeuteen ja molemmilla on nyt kolmosvaihde päällä, sitten pääsee kiihdyttämään (esim. 90 km/h-nopeuteen), kumpi kiihtyy nopeammin? Diesel kiihtyy tuohon 90-nopeuteen selvästi nopeammin kuin tuo 136 hp-bensa!! Tuo on sitä vääntöä, jolla käytännössä liikenteessä liikutaan (!) Selitys tuohon on yksinkertaisesti se, että diesel on jo lähdettäessä kiihdyttämään max-vääntönsä alueella, kun taas bensa ei ole vielä lähelläkään sitä! Tämä on sitä käytännön voimaa ja ajamisen vaivattomuutta, jota bensa-autojen kuljettajat joutuvat aina välillä hölmistyneenä (suu hämmästyksestä auki) seuraamaan...Kaupan päälle dieselissä tulee vielä pieni kulutus, vaikka kuinka "kiihdyttelisi" vajaalämpöiselläkin koneella.
Ei nyt tarvitse hermostua, jos antamani esimerkki vaikutti jotenkin diisselin morkkaamiselta. Et siis pystynyt mitenkään ymmärtämään, että se vääntölukema ei edelleenkään kerro kuinka hyvin auto kiihtyy. Tuossa mainitsemassasi esimerkissä pitäisi tietää autojen välitykset, jolloin voisi suorittaa laskutoimituksen kuinka paljon kummassakin on tehoa 50km/h kolmosella. Veikkaampa että kyseisessä tapauksessa ero on hyvin pieni, koska diisseleissä on taatusti pidemmät välitykset.
Jotkut eivät vain pysy kehítyksessä mukana. Koeajoin Mitsubishi Grandiksen viime viikonloppuna, bensana ja dieselillä huvin vuoksi. Diesel, sillä äänekkäällä VW:n pumppusuutindieselillä oli hiljaisempi kuin rahiseva bensaversio. Bensa oli vieläpä hidas, kuin ei mitään olisi kotona. Bensamittari sitävastoin liikkui vääjäämättä terhakkaasti tyhjää kohti. AutoBild lehdessä koeajettu Peugeot 607 on dieselversiona äänetön. Bensaversio rahisee tuttuun tapaan. Olisiko aika muuttaa asenteita? Mielenkiintoista seurata mihin kehitys menee? Milloin rahisevat, äänekkäät, syöpöt bensa-autot ovat historiaa!
Mitä mahdat tarkoittaa "rahisevalla"? En ole moista kuullut...
Miten tuo diesel nyt niin ylivoimaiseksi koneen tekee, sehän on vain polttoainetta. Vertaat sujuvasti vapaasti hengittävää perusbensakonetta selvästi kalliimpaan tekniikkaan perustuvaan dieseliin
Minä vertasin common rail turbo -dieseliin vähän vastaavampaa tuotetta, MB:n kompressoria (jolla et ilmeisestikään ole ajanut). Pidän sitä ominaisuuksiltaan parempana kuin useampia dieseleitä joilla itse olen ajanut. En yritäkään verrata sitä mihinkään V6 dieseliin. MB:n oma perusdiesel on hyvä, mutta myös äänekkäämpi ja selvästi kalliimpi meillä Suomessa. PSA:n koneet ovat selvästi sivistyneimpiä käynniltään ja käyttöominaisuuksiltaan. Seuraava Pösöni on varmaan diesel, jos ne alkavat hinnoitella noita Suomessa eri tavalla sitä ennen.
En ole missään vaiheessa moittinut dieseleitä sinänsä, mutta en myöskään kritiikittä hyväksy tuota dieselien yleistämistä samanlaisiksi. On aivan eri asia puhua parhaista mahdollisisista dieseleistä, kuin näistä "tavan kansan" saatavilla olevista 70-110 heppaisista nakuttajista. Ihan sama on bensakoneissa. Jos et ole ajanut kompressorilla tai modernilla turbolla (esim Audin TFSI), sinun on turha yleistää bensan ja dieselin suhdetta noin yksioikoisesti. Sanon omasta kokemuksesta, että sen jälkeen kun ajat tuolla TFSI:llä, muuttuu käsityksesi bensakoneesta (mikäli et ole liian fiksoitunut tuohon dieseliin). Lexuksen hybridi voisi olla myös mielenkiintoinen, sitä en ole päässyt kokeilemaan. Kokeilen sitten, kun tekniikka yleistyy ja tulee järkevämmän mallisen farmariauton nokalle järkevämpään hintaan (todennäköisesti halvempaan kuin Suomessa ylihinnoitellut dieselit).
607 Hdi varmasti on hiljainen ja hyvä ajaa, mutta sitä on jo koneen ja auton hinnan takiakin aivan turha verratakaan näihin pikkudieseleihin (koska ilmeisesti tarkoitit tuota 2,7 Hdi:tä). Tuon 2,7 Hdi-koneen hinnalla saisi myös tehtyä esimerkiksi Audin käyttämän 2,7 biturbon. Pösön ei tarvitse sellaista tehdä, koska sille ei Ranskassa ole markkinoita. Siksi sen nokalla olevat bensa-V6 edustaa lähinnä 80-luvun tekniikkaa. En siis käyttäisi tätä esimerkkiä aivan suoraan perusteena dieselin ylivoimaisuudesta.
SixPack, bensakoneet eivät maailmasta häviä mihinkään. Nekin tulevat kehittymään selvästi, ja hybridit tulevat yleistymään. Bensaa pitää polttaa jossain, ja on paljon järkevämpää käyttää se liikenteessä kuin polttaa se jalostamon tuutissa.
Otetaanpa käytännön esimerkki: kaksi samanmallista autoa, toisessa 136 hp bensakone (190 Nm/4000 r/min), toisessa 110 hp diesel (250 Nm/1750 r/min):
esim. kehätiellä nopeus valoista lähdettäessä on molemmilla autoilla noussut nyt n. 50 km/h-nopeuteen ja molemmilla on nyt kolmosvaihde päällä, sitten pääsee kiihdyttämään (esim. 90 km/h-nopeuteen), kumpi kiihtyy nopeammin? Diesel kiihtyy tuohon 90-nopeuteen selvästi nopeammin kuin tuo 136 hp-bensa!! Tuo on sitä vääntöä, jolla käytännössä liikenteessä liikutaan (!) Selitys tuohon on yksinkertaisesti se, että diesel on jo lähdettäessä kiihdyttämään max-vääntönsä alueella, kun taas bensa ei ole vielä lähelläkään sitä!
Kyllä se bensakoneellakin alkaa olla jo ihan mukavasti vääntöalueella kolmosvaihteella 50km/h nopeudella ja väännöt kasvaa siitä eteenpäin.
SIXPACKILLE:
Pannaanpa lisää vettä myllyyn, ja verrataan SIXPACKin diesel Audia ja minun bensa (rosvo) Volvoani. Samat arvot (suhteessa), kuin tässä on uusille autoille, pätevät kyllä myös käytetyille.
Audi A6 Avant 2.5 V6 TDI Quattro, 68099 vs. Volvo V70 A,41500.
Ajetaan 10'000 km kaupunkiajoa vuodessa ja 50'000 maantieajoa.
Bensan litrahinta 1,18 ja diesel 0,937. Volvolla ajon bensakulut 5959 vuodessa ja Audilla 4905 vuodessa (sis 604,8 dieselveron). Katso itse Tuulilasin laskurista.
Audilla säästää 1053 vuodessa, kun on investoinut 26599 enemmän säästääkseen!
Tuolla investoinnilla Volvoon ostaa melkein viisi vuotta bensoja !!! Ai niin eikä haise muuten kädet polttoöljylle pumppuun tarttuttua....
Omat ajoni ovat nykyisellä autolla olleet 27'000 km vuodessa, joten kuittaan tällä aloittamani keskustelun tästä aiheesta loppuun käsitellyksi.
No verrataanpa 1.4 TDi koneista autoa siihen sinun Volvoon Taula. Miten on sitten asia? Mistä muuten repäisit tuon Audin hinnan? Onko sellaista edes saatavilla? Kaikkea ne pojat keksii?
Pannaanpa lisää vettä myllyyn, ja verrataan SIXPACKin diesel Audia ja minun bensa (rosvo) Volvoani. Samat arvot (suhteessa), kuin tässä on uusille autoille, pätevät kyllä myös käytetyille.
Audi A6 Avant 2.5 V6 TDI Quattro, 68099 vs. Volvo V70 A,41500.
Et lue tai halua muista aikaisempia vastauksia kunnolla. Audini on vm. -03, Suomesta ostettu saksan tuonti, veroton 19500,- + verot n. 7000,- . Audin hinta 26.500,- . (Pörssissä pyydetään + 40K näistä, tiliä tiedossa). Näin Audin todelliset kulut pitävät oikein hyvin paikkansa, Audi on ollut Volvoa 15.000,- halvempi. En viitsi edes laskea paljonko kilometrejä hyödyn kilometri kilometri jälkeen verrattuna Volvoon. Minulla on ollut 6 kpl Volvoja, 3 dieseliä, 3 bensaa. Tiedän bensa-Volvon persouden bensaan. Laskurit eivät ota laskuun mukaan kuin vain uudet autot. Olet oikeassa, laskelmat ovat turhia, Audia ja Volvoa ei voi asettaa näillä edellytyksin samalle viivalle kustannusvertailussa. Polta rahaa ja bensaa rauhassa menemään.
Entä jos se Volvokin olisi uitettu käytettynä Suomeen? 40 000 eur hinnasta pois? Mikä sen jälkeen on kannattavuuksien ero??
Meneeköhän tuo pakettiautona? Siinä olisi edullista ajoa työmatkoihin 1,4 l dieselillä.
http://www.ford.fi/mallisto_fiestavan.html
No, jos verrataan noita pikkudieseleitä yleensäkin, niin ei niissä voi juuri ajamisen nautinnosta puhua. Vääntöä on jonkin verran, mutta kun kone ei kierrä eikä vääntöalueelta löydy kuitenkaan hevosvoimia, niin aika nuhaista se meno on. Vastaavanhintainen tai jopa halvempi 1.6 bensa on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto lähes äänieristämättömässä autossa. Pysyy talvellakin lämpimänä, koska ei näissä pikkuautoissa mitään ylimääräisiä sähkölämmittimiä ole, ja kallis webasto tämän hintaluokan vehkeessä on aika harvinainen. Näissä pikkudieseleissä ei myöskään ole hintaluokan takia mitään hiukkassuodattimia.
http://www.ford.fi/mallisto_fiestavan.html
Kyllähän tuo todennäköisesti menee 2 hengen pakettiautona.
Vertaapa Polo 1.4 TDI:n ohituskiihtyvyyksiä esim. V70:n Bensan kanssa (140-170hv) nelos ja vitosvaihteella. Mahtaa moni yllättyä?
No, jos verrataan noita pikkudieseleitä yleensäkin, niin ei niissä voi juuri ajamisen nautinnosta puhua. Vääntöä on jonkin verran, mutta kun kone ei kierrä eikä vääntöalueelta löydy kuitenkaan hevosvoimia, niin aika nuhaista se meno on. Vastaavanhintainen tai jopa halvempi 1.6 bensa on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto lähes äänieristämättömässä autossa. Pysyy talvellakin lämpimänä, koska ei näissä pikkuautoissa mitään ylimääräisiä sähkölämmittimiä ole, ja kallis webasto tämän hintaluokan vehkeessä on aika harvinainen. Näissä pikkudieseleissä ei myöskään ole hintaluokan takia mitään hiukkassuodattimia.
Paljonkos sitä on tullut pikkudieselillä ajeltua?
Itselläni oli ensin Yaris Verso 1.3 bensa, jonka vaihdoin 1.4 dieseliin. Havaintoja:
-Vaikka dieselissä on vähemmän heppoja, tuntuu se käytännön ajossa huomattavasti 1.3 bensaa tehokkaammalta
- Ohittaminen onnistuu dieselillä mainiosti 5-vaihteella. Tosin kepittäminen 4:selle ei tuo sitten sitä lisätehoa (joka tosin 1.3 bensalla jää muutenkin aika vähäiseksi)
- Tuo dieseli on käytännössä lämpimämpi, kiitos webaston joka on vakiona.
- Kulutus on osoittautunut dieselissä 2-3 litraa bensaa vähäisemmäksi
- Dieselin käyntiääni kuuluu sisälle paikallaan, mutta maantienopeuksissa metelissä ei ole mitään eroa, kiitos rengasäänien.
- Diesel on huomattavasti parempi ajaa, en tiedä johtuuko se suuremmasta moottorin painosta, vähemmän tehostetusta ohjauksesta vai erilaisesta ohjaustehostimesta (dieselissä hydraulinen?)
- Diesel vetää heti kylmänä kunnolla ilman mitään ylikierroksia, sammumisia tai nykimisiä mitä bensa-autot pakkasella usein harrastavat.
Ja hintaero bensaan vaivaiset 2200
Niistä hiukkassuodattimista, ei niitä näy pahemmin muissakaan hintaluokissa http://www.ajovalo.net/Diesel_parhaat.htm
Audini on vm. -03, Suomesta ostettu saksan tuonti, veroton 19500,- + verot n. 7000,- . Audin hinta 26.500,- . (Pörssissä pyydetään + 40K näistä, tiliä tiedossa).
Mistä tuo 7000 euron vero tulee? Vaikuttaa kovin alhaiselta.
Paljonkos sitä on tullut pikkudieselillä ajeltua?
- Diesel vetää heti kylmänä kunnolla ilman mitään ylikierroksia, sammumisia tai nykimisiä mitä bensa-autot pakkasella usein harrastavat.
Ja hintaero bensaan vaivaiset 2200
Niistä hiukkassuodattimista, ei niitä näy pahemmin muissakaan hintaluokissa http://www.ajovalo.net/Diesel_parhaat.htm
Sanoisin, että on tullut ajettua ihan riittävästi, etten aio sellaista vielä ostaa. Pääsyynä tuo metelipuoli.
Olemme ilmeisesti ajaneet eri bensa-autoilla, koska minun bensakoneiset autoni eivät ole nykineet sitten 80-luvun, jolloin minulla oli viimeinen kaasuttimellinen auto. Mutta on minulla ollut pari dieseliäkin, ei niiden käynnissä mitään moittimista ollut.
Tuo hintaero, 2200 euroa on tietysi Yaris-kohtainen, ja kuten ennenkin on tullut todettua, nämä ovat mallikohtaisia nämä hintaerot. Kuitenkin, unohdit mainita, että n. 1000 euroa 1.4 D4-D:tä edullisemmin olisit saanut 1.5 vvt-i:n, jonka ominaisuudet taas olisivat ehkä paremmin vertailukelpoiset kuin pienemmän bensakoneen???
Niin, mistäköhän se johtuu, että tällä palstalla perustellaan kovin paljon dieselien erinomaisuutta ympäristöasioissa tuolla hiukkassuodattimella, jota ei käytännössä ole monessakaan autossa?
Tuontiautosta peritään 30% autoveroa. Alkuperäsiet kauppalaskut ja dokumentit olivat mukana, sekä tullin valmis päätös.
Kesällä 2004 julkaisin täällä TMnet-palstalla eurolleen mitä Saksasta tuomani BMW 530 D Touring kustansi kaikkineen. Ei tämä muuttanut kovin asetelmia, mutta poiketen Audi oli Suomessa valmiiksi, mutta maksut maksamatta. Monen väännön ja epäilyn jälkeen ja kaikkien moottorinohjauspiirien tarkastuksien jälkeen päädyin kauppoihin. Myyjää vaivasi nähtävästi kova rahapula. Navia tässä ei ole, muuten kyllä kaikki, eikä ollut tietenkään talvi vanne+rengaskertaa.
Tuontiautosta peritään 30% autoveroa. Alkuperäsiet kauppalaskut ja dokumentit olivat mukana, sekä tullin valmis päätös.
Kesällä 2004 julkaisin täällä TMnet-palstalla eurolleen mitä Saksasta tuomani BMW 530 D Touring kustansi kaikkineen. Ei tämä muuttanut kovin asetelmia, mutta poiketen Audi oli Suomessa valmiiksi, mutta maksut maksamatta. Monen väännön ja epäilyn jälkeen ja kaikkien moottorinohjauspiirien tarkastuksien jälkeen päädyin kauppoihin. Myyjää vaivasi nähtävästi kova rahapula. Navia tässä ei ole, muuten kyllä kaikki, eikä ollut tietenkään talvi vanne+rengaskertaa.
Kummallista, 2003-mallisesta autosta maksetaan veroa 28%, kuten kaikista vuoden 2002 jälkeen ensirekisteröidyistä. Vero lasketaan suomen markkinahinnan perusteella eikä ostohinnasta, joten oikea vero on yli 10t euroa. itse asiassa tullin päätöksissä näyttää vero edullisimillaan tuollaisesta autosta olleen yli 15t. Mene ja tiedä, mutta tuolla 26 tonnilla ei autoa maahan ja rekisteriin taida saada...
Itse ajelen tuollaisella VAGn V6 dieselillä ja automaatilla ja keskikulutus on melko tarkkaan 8,0 litraa satasella. Siis kaikki, nimenomaan kaikki ajetut kilometrit ja tankatut litrat on talletettu kotitietokoneelle, eikä pelkästään luettu ajotietokoneesta. Ajotyyli on mielestäni säästäväinen. Parhaimmillaan olen päässyt hieman yli 6 l/100 tankkausvälillä. Automaatti-ilmastointi jne. vievät osansa.
Sitä olen itsekin ajatellut, enpä taida enää säästää mitään tällä dieselillä ajolla, mutta on se silti paljon hauskempaa ajaa alle 2000 kierrosta minuutissa ja silti on käytössä 350 Nm. Siinä ei paljoa enää moottoria ajossa kuule. Tätä ei bensakone tarjoa.
Joten hauskasta pitää aina maksaa.
Olemme ilmeisesti ajaneet eri bensa-autoilla, koska minun bensakoneiset autoni eivät ole nykineet sitten 80-luvun, jolloin minulla oli viimeinen kaasuttimellinen auto. Mutta on minulla ollut pari dieseliäkin, ei niiden käynnissä mitään moittimista ollut.
Tuo hintaero, 2200 euroa on tietysi Yaris-kohtainen, ja kuten ennenkin on tullut todettua, nämä ovat mallikohtaisia nämä hintaerot. Kuitenkin, unohdit mainita, että n. 1000 euroa 1.4 D4-D:tä edullisemmin olisit saanut 1.5 vvt-i:n, jonka ominaisuudet taas olisivat ehkä paremmin vertailukelpoiset kuin pienemmän bensakoneen???
Niin, mistäköhän se johtuu, että tällä palstalla perustellaan kovin paljon dieselien erinomaisuutta ympäristöasioissa tuolla hiukkassuodattimella, jota ei käytännössä ole monessakaan autossa?
Ei ainakaan itelle ole vielä tullut vastaan bensa-autoa, joka esimerkiksi käynnistettäessä -20 asteessa vetää dieselin veroisesti.
Joo 1.5 bensa on tosiaan 800 vastaava varusteista dieseliä halvempi, toisaalta taas 300 kalliimpi kuin karvalakki diesel. Vertasin siksi 1.3 bensaan, koska sellainen minulla on ollut ja tuota 1.5:sta en ole koskaan edes ajanut. Tarkoitus nimittäin oli kertoa kokemuksista, jotka koskivat täsmälleen samaa autoa. Mulla on sellainen kutina, että noita 1.5:sia ei ole edes hirveästi myyty.
Niin, tosiaan auton kulutukseksi voidaan kertoa mitä tahansa. Ainakin itse olen huomannut, että ns. normikulutukset ovat vain suuntaa antavia. Ainakin oma ajoni on sen verran vaihtelevaa, että taatusti menee yli. Lyhyttä ajoa ja kylmäkäynnistyksiä, tosin ajotapakin vaikuttaa. Sama asia on ollut bensakoneisellakin ajaessa. Varmaan pitää hankkia DSG, sillä vaikutelma on, että meikäläisen ajolla se saattaisi jopa pienentää kulutusta. Aivan liian usein tulee turhaan kierrätettyä konetta. DSG:llä ajaessa huomasin, että kierrokset ovat huomattavasti matalemmalla varsinkin kaupunkiajossa. On muuten melkoisen mahtava vaihteisto, sanoisin, että kannattaa kokeilla.
Voi olla että kohta kukaan ei aja tiisselillä kun päästövaatimukset tiukkenee? Mutta kehitys kehittyy ja inssit voi keksiä uusia metkuja kun tiisselin nykytekniikalla tuleviin arvoihin ei päästä!
Turbodieseleillä on ainakin minun kokemukseni mukaan niin ohut alakierrosten vääntö, että alle 2500 rpm ei tapahdu juuri mitään. Lisäksi dieseleihin ei osata tehdä kestäviä, kauniisti vaihtavia automaattilaatikoita-ainakaan vielä.
Tässä keskustelussa on puhuttu mm. dieselin pitkästä tankkausvälistä ja paremmista ajo-ominaisuuksita. Aika kaukaa haettu etu ostopäätöksille.
Kyllä meidän perheen autoilla voi matka-ajoa ajaa jopa 900 km yhdellä tankillisella. Enkä usko, että painavampi dieselmoottori tekisi mistään autosta parempaa ajo-ominaisuuksiltaan; tai ehkä takavetoinen Skoda???
Heh! Turbodieselien paras vääntö on nimenomaan alle 2000 r/min (esim. Peso 406 per 1750 r/min 250 Nm, tuleva Audini: A6 Quattro 3.0 TDI 165 kW per 1400 r/min 450 Nm!!)
Eli todella kepeän vaivatonta menoa näillä dieseleillä!
Monen tuntema tosiasia on lisäksi se, että kun auton paino nousee, niin myös jousitus, iskunvaimennus ja kallistuksenvakaajat ovat jämäkämpää tekoa/säätöä, jolloin ajo-ominaisuudet varsinkin "isolla tiellä" (missä ne lomamatkatkin tehdään!) ovat dieselissä (yleensä) paremmat kuin vastaavassa bensakoneisessa. Loistava esimerkki jälleen Peso 406: 2-litrainen bensa on hyvä ja vakaa, mutta 2-litrainen HDI on vielä jämäkämpi ja suuntavakaampi sekä tunnokkaampi.
P.S. Hauskaa ajaa autolla (dieselillä), jonka tankkausväli on pitkä, 1000-1400 km, ei tarvitse sotkea käsiään/kenkiään/takkiaan/lompakkoaan jatkuvalla tankkaamisella...
Ei ainakaan itelle ole vielä tullut vastaan bensa-autoa, joka esimerkiksi käynnistettäessä -20 asteessa vetää dieselin veroisesti.
Puhummeko eri asioista? Itselläni ei ole tullut vastaan autoa, jota kannattaisi vedättää kovemmin, jos sen koneen lämpötila on -20 astetta. En ole kyllä huomannut minkäänlaista huonoa vetoa bensa-autoissani, minusta nämä nykyiset vetävät kyllä hyvin ja nykimättä aina. Johtuu myös varmaan siitä, että ajan bensavehkeellä aina hissukseen 2000-3000 rpm kierroksilla niin kauan kuin kone on lämmennyt (dieselillä siis vähän matalammilla). Minusta tämä koko asia on siis aika epäolennainen.
(En tarkoita tällä seuraavalla sinua jjvi).Tämä nykyinen koneiden mukisematon veto on koneiden kestävyyden kannalta aika tuhoisaa, koska vaikuttaa että kaikki eivät paljon viitsi moottorista (ja ympäristöstä) välittää. Kyllähän se on niin, ettei kylmää konetta pitäisi huudattaa eikä myöskään väännättää väkisin liian isolla vaihteella. Kun katselee menoa aamuliikenteessä, niin kyllä siinä aika surutta näkee täysin kylmää konetta huudatettavan, oli sitten bensa tai diesel. Ja sitten ihmetellään kun vehkeet ei kestä.
Toinen juttu on myös se, miten kylmällä autoa ylipäänsä kannattaa käynnistää. Helsingissäkin pitäisi ympäristösyistä kieltää koko yksityisautoilu jos lämpötila on alle -20 astetta.
Ei ainakaan itelle ole vielä tullut vastaan bensa-autoa, joka esimerkiksi käynnistettäessä -20 asteessa vetää dieselin veroisesti.
Puhummeko eri asioista? Itselläni ei ole tullut vastaan autoa, jota kannattaisi vedättää kovemmin, jos sen koneen lämpötila on -20 astetta. En ole kyllä huomannut minkäänlaista huonoa vetoa bensa-autoissani, minusta nämä nykyiset vetävät kyllä hyvin ja nykimättä aina. Johtuu myös varmaan siitä, että ajan bensavehkeellä aina hissukseen 2000-3000 rpm kierroksilla niin kauan kuin kone on lämmennyt (dieselillä siis vähän matalammilla). Minusta tämä koko asia on siis aika epäolennainen.
(En tarkoita tällä seuraavalla sinua jjvi).Tämä nykyinen koneiden mukisematon veto on koneiden kestävyyden kannalta aika tuhoisaa, koska vaikuttaa että kaikki eivät paljon viitsi moottorista (ja ympäristöstä) välittää. Kyllähän se on niin, ettei kylmää konetta pitäisi huudattaa eikä myöskään väännättää väkisin liian isolla vaihteella. Kun katselee menoa aamuliikenteessä, niin kyllä siinä aika surutta näkee täysin kylmää konetta huudatettavan, oli sitten bensa tai diesel. Ja sitten ihmetellään kun vehkeet ei kestä.
Toinen juttu on myös se, miten kylmällä autoa ylipäänsä kannattaa käynnistää. Helsingissäkin pitäisi ympäristösyistä kieltää koko yksityisautoilu jos lämpötila on alle -20 astetta.
Joo epäolennaistahan tämä on, niinkuin 90% muistakin aiheista mitä täällä foorumilla puidaan.
Tuo mitä kirjoitit tuosta kylmänä vedättämisestä on kyllä ihan totta ja lienee myrkkyä noille pienille turbodieseleille. Ainakin Variksessa siitä ihan varoitetaan erikseen ohjekirjassa, lisäksi tietenkin vielä se pakollinen käyttäminen ennen moottorin sammuttamista.
Itse päädyin viimeksi bensavehkeeseen ainakin osittain oletetun vuotuisen ajomäärän (jäänyt todellisuudessa jopa alle sen) ja pienen alkupääoman vuoksi (suurempi hankintahinta lisää korkokuluja). Tällä ajomäärällä (vajaa 25tkm / vuosi) todelliset kulut autolla on olleet 11,85 senttiä / kilometri. Tämä sisältää siis ihan kaiken lukuunottamatta pääomakuluja. Auton hankintahinta oli uutena (n. kolme vuotta sitten) kaikkine varusteineen n. 18600, ja tämän hetkinen arvo minimissään luokkaa 13k. Jos nyt myisin auton 13k:lla, niin todellisiksi kilometrikuluiksi muodostuisi kokolailla tarkkaan 25senttiä. Sisältäen siis myös pääomakulut (n. 3000 euron edestä maksettuja korkoja).
Vastaavia OIKEITA laskelmia olisi mielenkiintoista nähdä jostain kiisselihärvelistä.
Bensa-Diesel valintaa helpotti myös kummasti se, ettei ko automallia ole saatavana diisselinä. Silloiset markkinoilla olleet yhtä tilavat (perheen + harrastusten vuoksi ehdoton vaatimus) diisselit olivat kaikki vähintään muutaman tonnin kalliimpia, eikä ainakaan paremmin varusteltuja / suorituskykyisempiä. Nykyään tilanne voi olla jo aivan toinen.
Käytettyä en pitänyt vaihtoehtona, koska haluan pitää samaa autoa itsellä mahdollisimman pitkään huolettomasti. Ettei tartte parin vuoden välein rakennella muutaman sadan työtunnin hifiasennuksia.
Sitten ärsyttää tämä TM:n toimituksenkin harrastama vääntölukemien hehkutus. Niillä ei ole MITÄÄN tekemistä auton suorituskuvun kanssa. Pelkkänä numerona vain teho kertoo jotain auton suorituskyvystä. Kuvitelkaapa vaikka tilanne jossa on kaksi moottoria lukuunottamatta identtistä autoa - molemmilla nopeutta 100km/h, toisella on 250Nm@1500rpm, ja toisella 125Nm@3000rpm käytössä. Yllätys yllätys - kiihtyvyys on täsmälleen sama.
Tokihan se näinkin on: teho = vääntömomentti x kierrosluku (x mittayksiköistä riippuva vakio)
Toisaalta: jos vääntömomenttikäyrä on tiedossa, sen perusteella voi piirtää tehokäyrän ja päinvastoin. Eli jos SAMALLA KIERROSLUVULLA
toinen moottori antaa 125 Nm ja toinen 250 Nm, sillä kierrosluvulla 250 Nm antava moottori on 2 kertaa tehokkaampi.
Eri asia sitten on, mikä kierroslukualue on maantieliikenteessä se eniten käytetty: suurimman vääntömomentin vai suurimman tehon?
Väitänpä, että suurin osa autoilijoista ei juuri koskaan (edes ohituksissa) käytä suurimman tehon kierroslukualuetta; sen sijaan suurimman väännön alue on hyvin paljon käytössä.
Tuota juuri ajoin takaa, koska 99 prosenttia ihmisistä luulevat, että tupla väännöllä auto on ainakin tuplaten kovempi kulkemaan. Paljon kuvaavampaa olisi ilmoittaa lukemina pelkkä huipputeho, sekä esim. 90 prosenttisen väännön rpm alue. Tällöin saisi paljon paremman kuvan moottorin luonteesta. Tietty paras olisi teho- tai vääntökayrä, niin mikään ei jäisi epäselväksi.
Itse olen loppujen lopuksi ajanut varsin vähän nykydiisseleillä, mutta sellainen mutu on jäänyt, että ripeässä ajossa niillä joutuu hämmentämään keppiä enemmän kuin vastaavan tehoisella bensavehkeellä. Kierrosalue kun on niin onnettoman kapea. Tai sitten en vaan ole osannut ajaa riittävän suurella vaihteella
Sitten ärsyttää tämä TM:n toimituksenkin harrastama vääntölukemien hehkutus. Niillä ei ole MITÄÄN tekemistä auton suorituskuvun kanssa. Pelkkänä numerona vain teho kertoo jotain auton suorituskyvystä. Kuvitelkaapa vaikka tilanne jossa on kaksi moottoria lukuunottamatta identtistä autoa - molemmilla nopeutta 100km/h, toisella on 250Nm@1500rpm, ja toisella 125Nm@3000rpm käytössä. Yllätys yllätys - kiihtyvyys on täsmälleen sama.
Otetaanpa käytännön esimerkki: kaksi samanmallista autoa, toisessa 136 hp bensakone (190 Nm/4000 r/min), toisessa 110 hp diesel (250 Nm/1750 r/min):
esim. kehätiellä nopeus valoista lähdettäessä on molemmilla autoilla noussut nyt n. 50 km/h-nopeuteen ja molemmilla on nyt kolmosvaihde päällä, sitten pääsee kiihdyttämään (esim. 90 km/h-nopeuteen), kumpi kiihtyy nopeammin? Diesel kiihtyy tuohon 90-nopeuteen selvästi nopeammin kuin tuo 136 hp-bensa!! Tuo on sitä vääntöä, jolla käytännössä liikenteessä liikutaan (!) Selitys tuohon on yksinkertaisesti se, että diesel on jo lähdettäessä kiihdyttämään max-vääntönsä alueella, kun taas bensa ei ole vielä lähelläkään sitä! Tämä on sitä käytännön voimaa ja ajamisen vaivattomuutta, jota bensa-autojen kuljettajat joutuvat aina välillä hölmistyneenä (suu hämmästyksestä auki) seuraamaan...Kaupan päälle dieselissä tulee vielä pieni kulutus, vaikka kuinka "kiihdyttelisi" vajaalämpöiselläkin koneella.
Tämä on sitä käytännön voimaa ja ajamisen vaivattomuutta, jota bensa-autojen kuljettajat joutuvat aina välillä hölmistyneenä (suu hämmästyksestä auki) seuraamaan...
Enpähän ole moista hölmistystä havainnut, vaikka en nyt harrastakaan liikennevaloista kiihdyttelyä. Mielestäni MB perus 1.8 kompressorilla antaa ihan mukavat ominaisuudet, ei tarvitse olla jaloissa. Kone tuottaa jotakuinkin tasaisen maksimiväännön 220 Nm kierroksilla 2400 - 4000 r/min. Huipputehoa on 105 kw / 5000 r/min Jo alle 2000 kierroksen on käytössä ihan reilusti vääntöä, itse asiassa vääntöalue on tasaisempi ja selvästi laajempi kuin useimmissa vastaavissa dieseleissä. Erona vain on se, että kone on paljon venyvämpi ja hiljaisempi. Hintaakin on 5 tonnia vähemmän kuin vastaavalla MB:n dieselillä.
Jotkut eivät vain pysy kehítyksessä mukana.
Koeajoin Mitsubishi Grandiksen viime viikonloppuna, bensana ja dieselillä huvin vuoksi. Diesel, sillä äänekkäällä VW:n pumppusuutindieselillä oli hiljaisempi kuin rahiseva bensaversio. Bensa oli vieläpä hidas, kuin ei mitään olisi kotona. Bensamittari sitävastoin liikkui vääjäämättä terhakkaasti tyhjää kohti.
AutoBild lehdessä koeajettu Peugeot 607 on dieselversiona äänetön. Bensaversio rahisee tuttuun tapaan. Olisiko aika muuttaa asenteita?
Mielenkiintoista seurata mihin kehitys menee? Milloin rahisevat, äänekkäät, syöpöt bensa-autot ovat historiaa!
Mielenkiintoista seurata mihin kehitys menee? Milloin rahisevat, äänekkäät, syöpöt bensa-autot ovat historiaa!
Eikä dieseliä tankatessakaan ole OIKEASTI yhtään sen epäsiistimpää kuin bensapelejä tankatessa. Miten ihmeessä tuollaista täällä joku enää jaksaa kaivaa esiin. (nimim. 5 vuoden kokemuksella diisseliautolla)
MISSÄ IHMEESSÄ te luullette meidän käyvän tankkaamassa??
Siinähän se dsl-pistooli on ihan 95:n ja 98:n pistoolin vieressä, saman katoksen ja mittarin alla!! Ainakin Nesteellä, Teboililla, Shellillä, Essolla, Jetillä, ST1:llä, Ysi5:lla ja SEO:lla
esim. kehätiellä nopeus valoista lähdettäessä on molemmilla autoilla noussut nyt n. 50 km/h-nopeuteen ja molemmilla on nyt kolmosvaihde päällä, sitten pääsee kiihdyttämään (esim. 90 km/h-nopeuteen), kumpi kiihtyy nopeammin? Diesel kiihtyy tuohon 90-nopeuteen selvästi nopeammin kuin tuo 136 hp-bensa!! Tuo on sitä vääntöä, jolla käytännössä liikenteessä liikutaan (!) Selitys tuohon on yksinkertaisesti se, että diesel on jo lähdettäessä kiihdyttämään max-vääntönsä alueella, kun taas bensa ei ole vielä lähelläkään sitä! Tämä on sitä käytännön voimaa ja ajamisen vaivattomuutta, jota bensa-autojen kuljettajat joutuvat aina välillä hölmistyneenä (suu hämmästyksestä auki) seuraamaan...Kaupan päälle dieselissä tulee vielä pieni kulutus, vaikka kuinka "kiihdyttelisi" vajaalämpöiselläkin koneella.
Ei nyt tarvitse hermostua, jos antamani esimerkki vaikutti jotenkin diisselin morkkaamiselta. Et siis pystynyt mitenkään ymmärtämään, että se vääntölukema ei edelleenkään kerro kuinka hyvin auto kiihtyy. Tuossa mainitsemassasi esimerkissä pitäisi tietää autojen välitykset, jolloin voisi suorittaa laskutoimituksen kuinka paljon kummassakin on tehoa 50km/h kolmosella. Veikkaampa että kyseisessä tapauksessa ero on hyvin pieni, koska diisseleissä on taatusti pidemmät välitykset.
Jotkut eivät vain pysy kehítyksessä mukana.
Koeajoin Mitsubishi Grandiksen viime viikonloppuna, bensana ja dieselillä huvin vuoksi. Diesel, sillä äänekkäällä VW:n pumppusuutindieselillä oli hiljaisempi kuin rahiseva bensaversio. Bensa oli vieläpä hidas, kuin ei mitään olisi kotona. Bensamittari sitävastoin liikkui vääjäämättä terhakkaasti tyhjää kohti.
AutoBild lehdessä koeajettu Peugeot 607 on dieselversiona äänetön. Bensaversio rahisee tuttuun tapaan. Olisiko aika muuttaa asenteita?
Mielenkiintoista seurata mihin kehitys menee? Milloin rahisevat, äänekkäät, syöpöt bensa-autot ovat historiaa!
Mitä mahdat tarkoittaa "rahisevalla"? En ole moista kuullut...
Miten tuo diesel nyt niin ylivoimaiseksi koneen tekee, sehän on vain polttoainetta. Vertaat sujuvasti vapaasti hengittävää perusbensakonetta selvästi kalliimpaan tekniikkaan perustuvaan dieseliin
Minä vertasin common rail turbo -dieseliin vähän vastaavampaa tuotetta, MB:n kompressoria (jolla et ilmeisestikään ole ajanut). Pidän sitä ominaisuuksiltaan parempana kuin useampia dieseleitä joilla itse olen ajanut. En yritäkään verrata sitä mihinkään V6 dieseliin. MB:n oma perusdiesel on hyvä, mutta myös äänekkäämpi ja selvästi kalliimpi meillä Suomessa. PSA:n koneet ovat selvästi sivistyneimpiä käynniltään ja käyttöominaisuuksiltaan. Seuraava Pösöni on varmaan diesel, jos ne alkavat hinnoitella noita Suomessa eri tavalla sitä ennen.
En ole missään vaiheessa moittinut dieseleitä sinänsä, mutta en myöskään kritiikittä hyväksy tuota dieselien yleistämistä samanlaisiksi. On aivan eri asia puhua parhaista mahdollisisista dieseleistä, kuin näistä "tavan kansan" saatavilla olevista 70-110 heppaisista nakuttajista. Ihan sama on bensakoneissa. Jos et ole ajanut kompressorilla tai modernilla turbolla (esim Audin TFSI), sinun on turha yleistää bensan ja dieselin suhdetta noin yksioikoisesti. Sanon omasta kokemuksesta, että sen jälkeen kun ajat tuolla TFSI:llä, muuttuu käsityksesi bensakoneesta (mikäli et ole liian fiksoitunut tuohon dieseliin). Lexuksen hybridi voisi olla myös mielenkiintoinen, sitä en ole päässyt kokeilemaan. Kokeilen sitten, kun tekniikka yleistyy ja tulee järkevämmän mallisen farmariauton nokalle järkevämpään hintaan (todennäköisesti halvempaan kuin Suomessa ylihinnoitellut dieselit).
607 Hdi varmasti on hiljainen ja hyvä ajaa, mutta sitä on jo koneen ja auton hinnan takiakin aivan turha verratakaan näihin pikkudieseleihin (koska ilmeisesti tarkoitit tuota 2,7 Hdi:tä). Tuon 2,7 Hdi-koneen hinnalla saisi myös tehtyä esimerkiksi Audin käyttämän 2,7 biturbon. Pösön ei tarvitse sellaista tehdä, koska sille ei Ranskassa ole markkinoita. Siksi sen nokalla olevat bensa-V6 edustaa lähinnä 80-luvun tekniikkaa. En siis käyttäisi tätä esimerkkiä aivan suoraan perusteena dieselin ylivoimaisuudesta.
SixPack, bensakoneet eivät maailmasta häviä mihinkään. Nekin tulevat kehittymään selvästi, ja hybridit tulevat yleistymään. Bensaa pitää polttaa jossain, ja on paljon järkevämpää käyttää se liikenteessä kuin polttaa se jalostamon tuutissa.
Otetaanpa käytännön esimerkki: kaksi samanmallista autoa, toisessa 136 hp bensakone (190 Nm/4000 r/min), toisessa 110 hp diesel (250 Nm/1750 r/min):
esim. kehätiellä nopeus valoista lähdettäessä on molemmilla autoilla noussut nyt n. 50 km/h-nopeuteen ja molemmilla on nyt kolmosvaihde päällä, sitten pääsee kiihdyttämään (esim. 90 km/h-nopeuteen), kumpi kiihtyy nopeammin? Diesel kiihtyy tuohon 90-nopeuteen selvästi nopeammin kuin tuo 136 hp-bensa!! Tuo on sitä vääntöä, jolla käytännössä liikenteessä liikutaan (!) Selitys tuohon on yksinkertaisesti se, että diesel on jo lähdettäessä kiihdyttämään max-vääntönsä alueella, kun taas bensa ei ole vielä lähelläkään sitä!
Kyllä se bensakoneellakin alkaa olla jo ihan mukavasti vääntöalueella kolmosvaihteella 50km/h nopeudella ja väännöt kasvaa siitä eteenpäin.