Olen miettinyt unelma-autoja lähinnä siltä kannalta, joihin voisi olla mahdollisuus päästä kiinni, joko nyt tai joskus tulevaisuudessa. Se sulkee pois kaikki superautot, jotka muuten listalta löytyisi. Muuten listan hankintaa rajoittaa tietysti eurot, mutta myös järki ja säilytystila.
Sekalainen listani siis alla:
Uusin korinen Audi S8 (kun se ilmestyy)
Ferrari 355, 360, 430 tai 458, pidän enemmän keskimoottorisista, vaikkakin V12 olisi kyllä unelma..
Corvette, vanha isolohkolla tai uusi Z06/ZR1. Mielellään tietysti sekä että.
MB SL 55 tai 63 AMG
MB 500E W124 90-luvulta
MB 560 SEC 80 -luvun lopulta
BMW M635Csi
BMW e36 M3 avo, laittaisin 10 vuodeksi talliin säilöön
Ford Mustang 64-66
Porsche 911 turbo uusinta korimallia kaksoiskytkin vaihteistolla tai sitten viimeinen ilmajäähdytteinen, onkos se nyt 993?
On noita muitakin, mutta tuossa nyt ensin mieleen tulleet. Kun olisi tallitilaa toteuttaisin noista joitakin (esim M3 ja joku jenkki tai Mb), mutta ei viitsi tuota varten vuokrata erikseen.
Et siis ole päässyt ajamaan vaikuttavaa autoa KERTAAKAAN?
Tuo on täysin totta. Pikkupoikana tuli kuolattua monia autoja. Sittemmin monilla noistä on tullut ajettua, enkä saanut ole niistä mitään merkittävää elämystä tai kokemusta. Mikroauto ja S-klasse ovat tähän mennessä parhaat kokemukset. Ensimmäinen on kohtuullisen hauska laite aktiiviseen ajamiseen ja toinen on varsinkin takapenkkiläiselle miellyttävä tapa tehdä matkaa. Ehkäpä sinä voisit antaa vinkkejä sellaisista autoista, jotka tarjoavat tuollaisen unohtumattoman ajokokemuksen. Itse olen pitkän aikaa miettinyt, että mitä hienoa henkilöautolla ajamisessa on. Vielä en ole keksinyt vastausta.
Veikkaan, että jos ihan oikeasti joutuisi unelma-autonsa ylläpidon huolehtimaan, lista muuttuisi monilla aika tavalla toisenlaiseksi. Mitä järkeä on unelmoida jostain älyttömän kalliista autosta, johon menee kaikki rahat? Tietysti, jos unelmoi lottovoitosta, jotta voisi haaskata rahansa tuollaiseen autoon... Kukin tavallaan.
Tuttavani päätti toteuttaa unelmansa. Hän säästi vuosia rahaa ostaakseen Porshen (en muista mallia). Hetken sillä ajeltuaan totesi, että onpa tylsä ja epämukava auto. Sen jälkeen on ajanut tyytyväisenä taviksilla.
Et siis ole päässyt ajamaan vaikuttavaa autoa KERTAAKAAN?
Tuo on täysin totta. Pikkupoikana tuli kuolattua monia autoja. Sittemmin monilla noistä on tullut ajettua, enkä saanut ole niistä mitään merkittävää elämystä tai kokemusta. Mikroauto ja S-klasse ovat tähän mennessä parhaat kokemukset. Ensimmäinen on kohtuullisen hauska laite aktiiviseen ajamiseen ja toinen on varsinkin takapenkkiläiselle miellyttävä tapa tehdä matkaa. Ehkäpä sinä voisit antaa vinkkejä sellaisista autoista, jotka tarjoavat tuollaisen unohtumattoman ajokokemuksen. Itse olen pitkän aikaa miettinyt, että mitä hienoa henkilöautolla ajamisessa on. Vielä en ole keksinyt vastausta.
Minusta taas jokaisella autolla on ollut mukava ajaa. Unohtumattomimmat kokemukset olen saanut Lada 1200L:llä sekä Kuplavolkkarilla. Vastenmielisiä autoja ei kertakaikkiaan ole. Ainoastaan Pösöllä piti koko ajan pelätä että mikähän seuraavaksi särkyy, joten sillä ajamisesta nautin ehkä kaikkein vähiten.
Minusta taas jokaisella autolla on ollut mukava ajaa. Unohtumattomimmat kokemukset olen saanut Lada 1200L:llä sekä Kuplavolkkarilla.
En mä ajamista vastenmielisenäkään pidä. Se on vain aika puuduttavan tylsää hommaa. Eikä ajaminen oikein kehitä tai vie elämässä millään tavalla eteenpäin. Mieluimmin tekisin monia muita asioita.
En jaksa innostua mistään miljoona-autolla hekumoinnista. Tuskinpa esim. Ferrari kovin nautinnollinen olisi ajaa. Kateellisia ja ihailevia katseita ehkä saisi, mutta tällainen Paris Hilton lööppijulkisuuteen perustuva mielihyvä tai nautinto ei ainakaan itselleni ole tärkeää autoilussa.
Ihan tavallisella uudella autolla autolla ajaminenkin saattaisi tuottaa tällaisen ylpeyden tunteen, mutta sekään ei ole sitä nautintoa mitä autolta haen. Käytetyssä ei ole mitään vikaa, jos se on kunnossa. Pikemminkin päin vastoin. Silloin voi keskittyä oleelliseen, eikä jokaista pikku naarmua tarvitse surra. Ei ole tullut mieleeni miettiä, mikä olisi unelma-autoni. Käytännössä sitä haaveilee sellaisista joihin on varaa ja jotka sopivat käyttötarkoitukseen.
Taasko kerran täällä ketju muuttuu ''mikä on sopivaa/riittävää märehdinnäksi'' ?
Miksei voi vain vastata mikä on unelma-autosi, tai jos asiaan ei ole mitään rakentavaa annettavaa, niin olla kirjoittamatta?? Miksi pitää ruveta arvostelemaan toisten henkilökohtaisia valintoja/mieltymyksiä/unelmia?
Nyt täällä kinataan suoraan tai rivien välistä että mikä on kivaa tai unelmoimisen arvouista ja ketkä on urpoja, ja kuka sen saa määritellä. Täysin vajaria toimintaa.
Mutta kaipa tämä on väistämätöntä. Pikkupentunakin joku poika jolla oli paha olla, tuli aina ja rikkoi muiden tekemät hiekkakakut, kun huomasi että toiset niitä ilolla olivat tehneet.
Intissäkin piti aina tulla rangaistuksi jonkun toisen hölmöilyjen takia, vaikka itse toimi moitteettomasti.
Nyt hieman vanhempana nettikeskustelut ovat oiva kanava purkautua kaikille häviäjille ja pelkureille, ja mikäs parempi kohde kuin autot.
Itse en viitsinyt tähän aiheeseen vastata, kun arvasin että tämä menee tähän. Autourheiluosioonkaan ei kukaan viitsi enää kirjoittaa, kun siellä saa heti jonkun kimppuunsa kuka kertoo miten urpo olet kun seuraat moista typeryyttä.
Et siis ole päässyt ajamaan vaikuttavaa autoa KERTAAKAAN?
Tuo on täysin totta. Pikkupoikana tuli kuolattua monia autoja. Sittemmin monilla noistä on tullut ajettua, enkä saanut ole niistä mitään merkittävää elämystä tai kokemusta. Mikroauto ja S-klasse ovat tähän mennessä parhaat kokemukset. Ensimmäinen on kohtuullisen hauska laite aktiiviseen ajamiseen ja toinen on varsinkin takapenkkiläiselle miellyttävä tapa tehdä matkaa. Ehkäpä sinä voisit antaa vinkkejä sellaisista autoista, jotka tarjoavat tuollaisen unohtumattoman ajokokemuksen. Itse olen pitkän aikaa miettinyt, että mitä hienoa henkilöautolla ajamisessa on. Vielä en ole keksinyt vastausta.
kyllähän karting auto on hinta/hauskuus yhdistelmältään ylivoimainen. hitto kun ei vaan ole ulko rataa lähistöllä....
Et siis ole päässyt ajamaan vaikuttavaa autoa KERTAAKAAN?
Hulluin kyyti johon koskaan ikinä pääsin kerran ja sain itsekin ajaa; 550 hp -69 avomallinen Corvette, 6L. moottorilla. En ikinä unohda niitä voimia, jotka junttaa jätkän selkänojaan, posket valuu kiihdytyksessä suoraan taaksepäin ja V8 raivopäinen mylvintä täyttää koko maailman. Autosta oli rakennettu jokapaikka, myös alusta sieti kovaa mutka-ajoa. Ollessani osaavan kuskin kyydissä hirnuin vain hysteerisesti, muuta ei voinut...
Oljykriisin aikoihin yli 6 litrainen GT oli varmasti haastava myytävä, mutta kyllä FF:n ja sisarmalli Interseptorin yhteiset myyntiluvut olivat ihan mallillaan verrattuna muihin vastaaviin autoihin.
Kalman lemahdusta tulikin sitten reilummin BL:n toiminnasta ja heidän huonosti kasatuista tuotteistaan.
Pyörittelipä lukuja miten vain, niin 320 myytyä autoa viidessa vuodessa on heikko suoritus. FF:n kysyntä hiipui niin heikoksi, että tuotanto loppui jo pari vuotta ennen öljykriisiä.
Taasko kerran täällä ketju muuttuu ''mikä on sopivaa/riittävää märehdinnäksi'' ?
Miksei voi vain vastata mikä on unelma-autosi, tai jos asiaan ei ole mitään rakentavaa annettavaa, niin olla kirjoittamatta?? Miksi pitää ruveta arvostelemaan toisten henkilökohtaisia valintoja/mieltymyksiä/unelmia?
Häviäjä, urpo, pelkuri... Onneksi ulosantisi on noin laadukasta. Tuo taitaa nyt olla sitä rakentavaa annettavaa, minkä puutteesta meitä vajariurpoja syytät.
Et siis ole päässyt ajamaan vaikuttavaa autoa KERTAAKAAN?
Hulluin kyyti johon koskaan ikinä pääsin kerran ja sain itsekin ajaa; 550 hp -69 avomallinen Corvette, 6L. moottorilla. En ikinä unohda niitä voimia, jotka junttaa jätkän selkänojaan, posket valuu kiihdytyksessä suoraan taaksepäin ja V8 raivopäinen mylvintä täyttää koko maailman. Autosta oli rakennettu jokapaikka, myös alusta sieti kovaa mutka-ajoa. Ollessani osaavan kuskin kyydissä hirnuin vain hysteerisesti, muuta ei voinut...
Olen ollut 450 hevosvoimaisen Corvette Stingrayn kyydissä, ja kyllähän siinä sai pelätä että kestääkö auton rakenteet kun kuski kiihdytti ja auto vaikutti aika heppoiselta, joku vuosimalli 1963 taisi olla.
Pyörittelipä lukuja miten vain, niin 320 myytyä autoa viidessa vuodessa on heikko suoritus. FF:n kysyntä hiipui niin heikoksi, että tuotanto loppui jo pari vuotta ennen öljykriisiä.
Miten se keskustelu meneekin aina tälläiseksi.
Sanoin tuossa aiemmin: "FF:n ja sisarmalli Interseptorin yhteiset myyntiluvut olivat ihan mallillaan verrattuna muihin vastaaviin autoihin"
Näiden myynti oli yli tuplaten suurempaa kun Aston Martinin samalla aikajaksolla ja kymmenkertaista jos verrataan vaikka Bristollin tuotteisiin.
FF ei itsessään myynyt kovinkaan paljon johtuen siitä että tällaisten autojen markkinat olivat (ja miksei vieläkin ole) pitkälti ameriikoissa ja nelivedon tilankäytölliset ratkaisut eivät mahdollistaneet vasemmalta ohjastettavaa mallia. Onneksi sisarmalli meni kaupaksi paremmin.
Häviäjä, urpo, pelkuri... Onneksi ulosantisi on noin laadukasta. Tuo taitaa nyt olla sitä rakentavaa annettavaa, minkä puutteesta meitä vajariurpoja syytät.
Valitan, en keksinyt parempiakaan ilmaisuja kirjoittajista jotka tieten tahtoen tulevat häiriköimään ja jauhamaan ei-oleellisista asioista, ja omista patoutumistaan johonkin tarkoitukseen luotuun ketjuun.
Jos luen tällaista ketjua, niin haluasin lukea ja osallistua minkälaisia autounelmia ja suunnitelmia keskustelijoilla on.
En välittäisi kahlata jotain kinastelua onko ne autot unelmoimisen arvoista tai ajaminen tylsää jonkun mielestä.
Ketä sellainen kiinnostaa? Tämä on autopalsta. Jokainen tietää ilman jauhamistakin että kaikki eivät saa jostain Ferrarista tms mitään iloa irti, tai että elämässä on muitakin asioita ja unelmia kuin autot. So what, eikö niistä silti voi keskustella.
Minusta tämä ketju oli simpalta oivallinen veto. Aihe josta saisi ihmisten omia ja aitoja ajatuksia, ainaisen lehtivertailu-volvo-BMW- kinastelun sijaan.
Valitan, en keksinyt parempiakaan ilmaisuja kirjoittajista jotka tieten tahtoen tulevat häiriköimään ja jauhamaan ei-oleellisista asioista, ja omista patoutumistaan johonkin tarkoitukseen luotuun ketjuun.
Tämä keskusteluhan oli varsin asiallista siihen asti, kunnes tulit jakamaan kirjoittajia voittajiin ja häviäjiin. Taisipa ne unelmat olla oneksi siihen mennessä jo lueteltu. Keskustelupalstalla on se vaara, että aiheesta voi syntyä keskustelua. Ei siitä kannata vetää itkuraivareita, jos joku ehdollistaa valintasi.
Mulla on tapana pohtia asioita. Miksi, minkä vuoksi, millä perusteella... Noihin yritän löytää vastauksia. Miksi unelmoisin autosta? En ole tuohon vielä vastausta keksinyt. Ei se ole hyökkäys sinua vastaan.
Olen Petoksen kanssa samaa mieltä, että jos ei autoista haaveilu kiinnosta, niin ei siitä välttämättä tarvitse tulla erikseen kertomaan. Nyt kuitenkin halusit tehdä kaikille selväksi, että olet aikuistunut, etkä enää haaveile autoista kuin pikkupojat. Kuolan erityskin on loppunut, hieno homma.
Mistähän unelmoi sellainen henkilö, joka ei haaveile autoista, ei pidä autolla ajamisesta eikä autourheilusta, mutta on silti hyvin kiinnostunut autoista?
Autoista voi olla kiinnostunut, vaikka ei niistä "isojen poikien" märistä unista kuten Ferrareista sun muista samankaltaisista välitäkkään. Hienojahan ne ovat, mutta mitä muuta? En itse ottaisi Ferraria, muuten kuin ilmaiseksi tai, että saisin siitä kaupasta jotain rahallista hyötyä. Sen sijaan minua kiinnostaa yleisesti autoilun kehitys noin yleensä ja mielestäni ihan normaalit käyttöautot. Tajuaisivatpa autoilun harrastajat, että säilyttäisivät vanhat autot jälkipolvien ihailtavaksi tai ihmeteltäviksi riippumatta siitä, minkä arvoinen se on.
En minäkään ottaisi Ferraria enkä mitään 60-luvun Mustangia ym. Valintani olisi ehdottomasti jokin iso, tehokas, huippu varusteltu takaveto, mikä on tehty matkan tekoon eikä kaupunki kruisailuun kesäiltaisin. Iso Jaguaari, BMW, Mersu jne.
Saat sen ainakin tehokkaasti siltä kuulostamaan. Olethan ahkerasti ollut urheiluautojen ( joista näemmä moni unelmoi ) ja autourheilun kimpussa.
Jos nyt pidän urheiluautoja ja autourheiluja lähinnä leikkimisenä, tuhlauksena ja huonona viihteenä, niin siinä ole mitään henkilökohtaista sinua tai ketään muutakaan kohtaan.
NHB, oletko todellakin hankkinut itsellesi auton, mikä täyttää kaikki toiveesi?
Usein auton hankinnassa joutuu tekemään kompromisseja. Yleensä syynä on raha, mutta myös tilan tarve, turvallisuusnäkökohdat ym. voi vaikuttaa siihen, että ei tule hankittua juuri kuljettajalle mieluisinta vaihtoehtoa.
Vaikka et autolla ajamisesta pidäkään, niin luulisi sinullekin olevan merkitystä millä autolla ajat, myös muistakin syistä kuin taloudellisuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.
Ihan sievä auto. Varmaan ollut Tsekkoslovakiassa monen unelma-auto.
Edellisen korisesta coupesta oli myös +200hv ratapelejä.
Minä en noista uudemmista takamoottori-Skodista ole oikein innostunut. Vanhemmassa 110-mallista sen sijaan on siitä jotain (ainakin kun en sellaista ole koskaan omistanut eli suhde on pysynyt turvallisen etäisenä ). Ei nyt ehkä käytännön reaaliteettien takia minun unelmani edes harrasteautoksi, mutta muutoin kyllä upea!
Maanantai-iltana televisiossa esiteltiin auto joka varmaan täyttää suurimman osan toiveet unelma-autosta
Kulutus 1,4l/100km
Aurinkoenergian kierrätyssysteemi
Kiihtyy ja kulkee lujaa (esim n. 1000km matka reiluun 3 tuntiin)
Puheohjattu käyttäjäliittymä tietojärjestelmiin
GPS navikointi yhteydessä satellitteihin niin että näkee liikennetilanteen (voi ajaa Stop-risteyksen yli pysähtymättä )
Cruise Control todellakin kontrolli eli myös ohjaa autoa ilman kuskia.
Osaa väistää jalankulkijatkin itsekseen, antureilla näkee jopa seinän läpi
Nanotekniikalla luotu omasuoja turvaa niin kolareilta kuin luodeiltakin sekä korjaa vauriot maalipinnassa itsekseen, osaa myös vaihtaa värin ja jopa rekkarinumeron jos vaikka valvontakamerat häiritsee
Jaa mitä huonoa, no takapenkillä ei oikein ole tilaa ja kulku huono kun vain kaksi ovea.
Takakonttiinkaan ei paljoa mahdu
Amerikkalainen ja kaiken lisäksi Ford
Kyseessä siis Mustang Shelby GT500KR, KITT3000 paketilla varustettuna
Ihan sievä auto. Varmaan ollut Tsekkoslovakiassa monen unelma-auto.
Edellisen korisesta coupesta oli myös +200hv ratapelejä.
Minä en noista uudemmista takamoottori-Skodista ole oikein innostunut. Vanhemmassa 110-mallista sen sijaan on siitä jotain (ainakin kun en sellaista ole koskaan omistanut eli suhde on pysynyt turvallisen etäisenä ). Ei nyt ehkä käytännön reaaliteettien takia minun unelmani edes harrasteautoksi, mutta muutoin kyllä upea!
200 heppaa tuollaiseen kuulostaa kyllä aika sairaalta.
Numerossa 11/77 julkaistu Skodan ja Warren käyttötesti kyllä karistaa vähäisetkin unelmat tuon ajan itäautoista.
Kyllä noita uudempiakin takamoottoriskodia on käyttäjien toimesta minulle ainakin kehuttu bensapiheiksi sekä laadukkaiksi verrattuna Ladoihin, ja muihinhan niitä ei kannata vertaillakaan. Toki pyöreälamppuinen Skoda on aina paras ja kaunein mahdollinen Skoda.
No voi pikku NHB:tä, onko pikkuisen masennus iskenyt?
Voivoi, pitää olla mieli aika mustana ettei tajua että lähes kaikesta voi olla 'unelmaversio', vaikkapa unelmapolkupyörä, unelmakävelyreitti, unelma-illallinen, unelmamatka... Ja voi olla vaikka ituhippijopoilija tai mikä tahansa kukkahattutäti mutta silti miettiä mikä olisi unelma-auto.
No, ehkä kun olet täällä taas vähän aikaa kiukuttelemalla hankkinut huomiota niin olo tuntuu paremmalta.
Toivottavasti pääset joskus ajamaan 'kunnon autolla' 'kunnon tielle' niin huomaat kuinka kivaa se voi olla. Ehkä joskus näet miten muut nauttivat monista eri autoilun aspekteista ja ymmärrät että erilaisia unelmia on paljonkin vaikka itseäsi ei mikään kiinnostaisi.
Ihan sievä auto. Varmaan ollut Tsekkoslovakiassa monen unelma-auto.
Edellisen korisesta coupesta oli myös +200hv ratapelejä.
Minä en noista uudemmista takamoottori-Skodista ole oikein innostunut. Vanhemmassa 110-mallista sen sijaan on siitä jotain (ainakin kun en sellaista ole koskaan omistanut eli suhde on pysynyt turvallisen etäisenä ). Ei nyt ehkä käytännön reaaliteettien takia minun unelmani edes harrasteautoksi, mutta muutoin kyllä upea!
200 heppaa tuollaiseen kuulostaa kyllä aika sairaalta.
Numerossa 11/77 julkaistu Skodan ja Warren käyttötesti kyllä karistaa vähäisetkin unelmat tuon ajan itäautoista.
Toki nuo erittäin harvinaiset ratapelit olivat alustaltaan, moottoriltaan ja kaikinpuolin eri autoja kuin siviiliautot (mm. keskimoottori), niin kuin kaikki kilpa-autot valmistusmaahan katsomatta.
Vaikka Warre ja Skeida ehkä olivatkin kehnoja autoja moniin muihin verrattuna, niin kannattaa muistaa ettei silloiset "länsimaiset" autotkaan ihan niin tasapäisiä keskenään olleet ominaisuuksiltaan kuten nykyään.
Mielestäni ketju oli ihan asiallista keskustelua autounelmista siihen asti kun sait itkupotkuraivarin.
Mutta voin toki kuvailla minkälaiseen autoon tekisi mieli vaihtaa, jos valintaa ei joutuisi tekemään markkinoiden ehdoilla. Takaveto olisi mukava. Mieluiten aito takamoottorinen. Tehoa pitäisi olla riittävästi, eli nollasta sataan alle 14 sekuntia. Itse autoon sitten. Pieni, ja alustaltaan ja matkustamoltaan mukavuuspainotteinen. Kaksi paikkaa riittää, mutta ei ahtaasta takarivistä ilman ovia haittaakaan ole. Ulkonäön olisi syytä olla virtaviivainen, ei mikään tylppäperä kauppakassi.
Olen miettinyt unelma-autoja lähinnä siltä kannalta, joihin voisi olla mahdollisuus päästä kiinni, joko nyt tai joskus tulevaisuudessa. Se sulkee pois kaikki superautot, jotka muuten listalta löytyisi. Muuten listan hankintaa rajoittaa tietysti eurot, mutta myös järki ja säilytystila.
Sekalainen listani siis alla:
Uusin korinen Audi S8 (kun se ilmestyy)
Ferrari 355, 360, 430 tai 458, pidän enemmän keskimoottorisista, vaikkakin V12 olisi kyllä unelma..
Corvette, vanha isolohkolla tai uusi Z06/ZR1. Mielellään tietysti sekä että.
MB SL 55 tai 63 AMG
MB 500E W124 90-luvulta
MB 560 SEC 80 -luvun lopulta
BMW M635Csi
BMW e36 M3 avo, laittaisin 10 vuodeksi talliin säilöön
Ford Mustang 64-66
Porsche 911 turbo uusinta korimallia kaksoiskytkin vaihteistolla tai sitten viimeinen ilmajäähdytteinen, onkos se nyt 993?
Porsche Cayenne Turbo S tai BMW X6M
Nissan Skyline edellistä koria, huimasti viritettynä
On noita muitakin, mutta tuossa nyt ensin mieleen tulleet. Kun olisi tallitilaa toteuttaisin noista joitakin (esim M3 ja joku jenkki tai Mb), mutta ei viitsi tuota varten vuokrata erikseen.
NHB:
Et siis ole päässyt ajamaan vaikuttavaa autoa KERTAAKAAN? Eihän unohtumatonta ajokokemusta varten tarvitse aina edes kovin kallista autoa...
Putput:
Tuo on täysin totta. Pikkupoikana tuli kuolattua monia autoja. Sittemmin monilla noistä on tullut ajettua, enkä saanut ole niistä mitään merkittävää elämystä tai kokemusta. Mikroauto ja S-klasse ovat tähän mennessä parhaat kokemukset. Ensimmäinen on kohtuullisen hauska laite aktiiviseen ajamiseen ja toinen on varsinkin takapenkkiläiselle miellyttävä tapa tehdä matkaa. Ehkäpä sinä voisit antaa vinkkejä sellaisista autoista, jotka tarjoavat tuollaisen unohtumattoman ajokokemuksen. Itse olen pitkän aikaa miettinyt, että mitä hienoa henkilöautolla ajamisessa on. Vielä en ole keksinyt vastausta.
Veikkaan, että jos ihan oikeasti joutuisi unelma-autonsa ylläpidon huolehtimaan, lista muuttuisi monilla aika tavalla toisenlaiseksi. Mitä järkeä on unelmoida jostain älyttömän kalliista autosta, johon menee kaikki rahat? Tietysti, jos unelmoi lottovoitosta, jotta voisi haaskata rahansa tuollaiseen autoon... Kukin tavallaan.
Tuttavani päätti toteuttaa unelmansa. Hän säästi vuosia rahaa ostaakseen Porshen (en muista mallia). Hetken sillä ajeltuaan totesi, että onpa tylsä ja epämukava auto. Sen jälkeen on ajanut tyytyväisenä taviksilla.
Putput:
Toiset kaipaa unelmien täyttymykseen muutakin kuin upean ajokokemuksen.
Anteeksi taas tylsyyteni.
NHB:
Minusta taas jokaisella autolla on ollut mukava ajaa. Unohtumattomimmat kokemukset olen saanut Lada 1200L:llä sekä Kuplavolkkarilla. Vastenmielisiä autoja ei kertakaikkiaan ole. Ainoastaan Pösöllä piti koko ajan pelätä että mikähän seuraavaksi särkyy, joten sillä ajamisesta nautin ehkä kaikkein vähiten.
ddr5:
En mä ajamista vastenmielisenäkään pidä. Se on vain aika puuduttavan tylsää hommaa. Eikä ajaminen oikein kehitä tai vie elämässä millään tavalla eteenpäin. Mieluimmin tekisin monia muita asioita.
En jaksa innostua mistään miljoona-autolla hekumoinnista. Tuskinpa esim. Ferrari kovin nautinnollinen olisi ajaa. Kateellisia ja ihailevia katseita ehkä saisi, mutta tällainen Paris Hilton lööppijulkisuuteen perustuva mielihyvä tai nautinto ei ainakaan itselleni ole tärkeää autoilussa.
Ihan tavallisella uudella autolla autolla ajaminenkin saattaisi tuottaa tällaisen ylpeyden tunteen, mutta sekään ei ole sitä nautintoa mitä autolta haen. Käytetyssä ei ole mitään vikaa, jos se on kunnossa. Pikemminkin päin vastoin. Silloin voi keskittyä oleelliseen, eikä jokaista pikku naarmua tarvitse surra. Ei ole tullut mieleeni miettiä, mikä olisi unelma-autoni. Käytännössä sitä haaveilee sellaisista joihin on varaa ja jotka sopivat käyttötarkoitukseen.
Taasko kerran täällä ketju muuttuu ''mikä on sopivaa/riittävää märehdinnäksi'' ?
Miksei voi vain vastata mikä on unelma-autosi, tai jos asiaan ei ole mitään rakentavaa annettavaa, niin olla kirjoittamatta?? Miksi pitää ruveta arvostelemaan toisten henkilökohtaisia valintoja/mieltymyksiä/unelmia?
Nyt täällä kinataan suoraan tai rivien välistä että mikä on kivaa tai unelmoimisen arvouista ja ketkä on urpoja, ja kuka sen saa määritellä. Täysin vajaria toimintaa.
Mutta kaipa tämä on väistämätöntä. Pikkupentunakin joku poika jolla oli paha olla, tuli aina ja rikkoi muiden tekemät hiekkakakut, kun huomasi että toiset niitä ilolla olivat tehneet.
Intissäkin piti aina tulla rangaistuksi jonkun toisen hölmöilyjen takia, vaikka itse toimi moitteettomasti.
Nyt hieman vanhempana nettikeskustelut ovat oiva kanava purkautua kaikille häviäjille ja pelkureille, ja mikäs parempi kohde kuin autot.
Itse en viitsinyt tähän aiheeseen vastata, kun arvasin että tämä menee tähän. Autourheiluosioonkaan ei kukaan viitsi enää kirjoittaa, kun siellä saa heti jonkun kimppuunsa kuka kertoo miten urpo olet kun seuraat moista typeryyttä.
iso huokaus
NHB:
kyllähän karting auto on hinta/hauskuus yhdistelmältään ylivoimainen. hitto kun ei vaan ole ulko rataa lähistöllä....
Hulluin kyyti johon koskaan ikinä pääsin kerran ja sain itsekin ajaa; 550 hp -69 avomallinen Corvette, 6L. moottorilla. En ikinä unohda niitä voimia, jotka junttaa jätkän selkänojaan, posket valuu kiihdytyksessä suoraan taaksepäin ja V8 raivopäinen mylvintä täyttää koko maailman. Autosta oli rakennettu jokapaikka, myös alusta sieti kovaa mutka-ajoa. Ollessani osaavan kuskin kyydissä hirnuin vain hysteerisesti, muuta ei voinut...
Pauli Petteri:
Pyörittelipä lukuja miten vain, niin 320 myytyä autoa viidessa vuodessa on heikko suoritus. FF:n kysyntä hiipui niin heikoksi, että tuotanto loppui jo pari vuotta ennen öljykriisiä.
petos:
Häviäjä, urpo, pelkuri... Onneksi ulosantisi on noin laadukasta. Tuo taitaa nyt olla sitä rakentavaa annettavaa, minkä puutteesta meitä vajariurpoja syytät.
Maastovälitys:
Olen ollut 450 hevosvoimaisen Corvette Stingrayn kyydissä, ja kyllähän siinä sai pelätä että kestääkö auton rakenteet kun kuski kiihdytti ja auto vaikutti aika heppoiselta, joku vuosimalli 1963 taisi olla.
NHB:
Miten se keskustelu meneekin aina tälläiseksi.
Sanoin tuossa aiemmin: "FF:n ja sisarmalli Interseptorin yhteiset myyntiluvut olivat ihan mallillaan verrattuna muihin vastaaviin autoihin"
Näiden myynti oli yli tuplaten suurempaa kun Aston Martinin samalla aikajaksolla ja kymmenkertaista jos verrataan vaikka Bristollin tuotteisiin.
FF ei itsessään myynyt kovinkaan paljon johtuen siitä että tällaisten autojen markkinat olivat (ja miksei vieläkin ole) pitkälti ameriikoissa ja nelivedon tilankäytölliset ratkaisut eivät mahdollistaneet vasemmalta ohjastettavaa mallia. Onneksi sisarmalli meni kaupaksi paremmin.
NHB:
Valitan, en keksinyt parempiakaan ilmaisuja kirjoittajista jotka tieten tahtoen tulevat häiriköimään ja jauhamaan ei-oleellisista asioista, ja omista patoutumistaan johonkin tarkoitukseen luotuun ketjuun.
Jos luen tällaista ketjua, niin haluasin lukea ja osallistua minkälaisia autounelmia ja suunnitelmia keskustelijoilla on.
En välittäisi kahlata jotain kinastelua onko ne autot unelmoimisen arvoista tai ajaminen tylsää jonkun mielestä.
Ketä sellainen kiinnostaa? Tämä on autopalsta. Jokainen tietää ilman jauhamistakin että kaikki eivät saa jostain Ferrarista tms mitään iloa irti, tai että elämässä on muitakin asioita ja unelmia kuin autot. So what, eikö niistä silti voi keskustella.
Minusta tämä ketju oli simpalta oivallinen veto. Aihe josta saisi ihmisten omia ja aitoja ajatuksia, ainaisen lehtivertailu-volvo-BMW- kinastelun sijaan.
Sitten niitä käydään arvostelemaan
petos:
Tämä keskusteluhan oli varsin asiallista siihen asti, kunnes tulit jakamaan kirjoittajia voittajiin ja häviäjiin. Taisipa ne unelmat olla oneksi siihen mennessä jo lueteltu. Keskustelupalstalla on se vaara, että aiheesta voi syntyä keskustelua. Ei siitä kannata vetää itkuraivareita, jos joku ehdollistaa valintasi.
Mulla on tapana pohtia asioita. Miksi, minkä vuoksi, millä perusteella... Noihin yritän löytää vastauksia. Miksi unelmoisin autosta? En ole tuohon vielä vastausta keksinyt. Ei se ole hyökkäys sinua vastaan.
Olen Petoksen kanssa samaa mieltä, että jos ei autoista haaveilu kiinnosta, niin ei siitä välttämättä tarvitse tulla erikseen kertomaan. Nyt kuitenkin halusit tehdä kaikille selväksi, että olet aikuistunut, etkä enää haaveile autoista kuin pikkupojat. Kuolan erityskin on loppunut, hieno homma.
NHB:
Saat sen ainakin tehokkaasti siltä kuulostamaan. Olethan ahkerasti ollut urheiluautojen ( joista näemmä moni unelmoi ) ja autourheilun kimpussa.
Mistähän unelmoi sellainen henkilö, joka ei haaveile autoista, ei pidä autolla ajamisesta eikä autourheilusta, mutta on silti hyvin kiinnostunut autoista?
Autoista voi olla kiinnostunut, vaikka ei niistä "isojen poikien" märistä unista kuten Ferrareista sun muista samankaltaisista välitäkkään. Hienojahan ne ovat, mutta mitä muuta? En itse ottaisi Ferraria, muuten kuin ilmaiseksi tai, että saisin siitä kaupasta jotain rahallista hyötyä. Sen sijaan minua kiinnostaa yleisesti autoilun kehitys noin yleensä ja mielestäni ihan normaalit käyttöautot. Tajuaisivatpa autoilun harrastajat, että säilyttäisivät vanhat autot jälkipolvien ihailtavaksi tai ihmeteltäviksi riippumatta siitä, minkä arvoinen se on.
En minäkään ottaisi Ferraria enkä mitään 60-luvun Mustangia ym. Valintani olisi ehdottomasti jokin iso, tehokas, huippu varusteltu takaveto, mikä on tehty matkan tekoon eikä kaupunki kruisailuun kesäiltaisin. Iso Jaguaari, BMW, Mersu jne.
Ehkä tässä olisi tarpeitasi vastaavaa auto:
https://www.youtube.com/watch?v=oV0ThTK0Ut4&feature=related
Muistaakseni kulkee jätteillä ja halutessaan voi käydä tutustumassa tulevaisuuden tekniikkaan.
petos:
Jos nyt pidän urheiluautoja ja autourheiluja lähinnä leikkimisenä, tuhlauksena ja huonona viihteenä, niin siinä ole mitään henkilökohtaista sinua tai ketään muutakaan kohtaan.
NHB, oletko todellakin hankkinut itsellesi auton, mikä täyttää kaikki toiveesi?
Usein auton hankinnassa joutuu tekemään kompromisseja. Yleensä syynä on raha, mutta myös tilan tarve, turvallisuusnäkökohdat ym. voi vaikuttaa siihen, että ei tule hankittua juuri kuljettajalle mieluisinta vaihtoehtoa.
Vaikka et autolla ajamisesta pidäkään, niin luulisi sinullekin olevan merkitystä millä autolla ajat, myös muistakin syistä kuin taloudellisuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.
TC05:
Minä en noista uudemmista takamoottori-Skodista ole oikein innostunut. Vanhemmassa 110-mallista sen sijaan on siitä jotain (ainakin kun en sellaista ole koskaan omistanut eli suhde on pysynyt turvallisen etäisenä ). Ei nyt ehkä käytännön reaaliteettien takia minun unelmani edes harrasteautoksi, mutta muutoin kyllä upea!
http://de.academic.ru/pictures/dewiki/115/skoda_110r_coupe.jpg
200 heppaa tuollaiseen kuulostaa kyllä aika sairaalta.
Numerossa 11/77 julkaistu Skodan ja Warren käyttötesti kyllä karistaa vähäisetkin unelmat tuon ajan itäautoista.
Maanantai-iltana televisiossa esiteltiin auto joka varmaan täyttää suurimman osan toiveet unelma-autosta
Kulutus 1,4l/100km
Aurinkoenergian kierrätyssysteemi
Kiihtyy ja kulkee lujaa (esim n. 1000km matka reiluun 3 tuntiin)
Puheohjattu käyttäjäliittymä tietojärjestelmiin
GPS navikointi yhteydessä satellitteihin niin että näkee liikennetilanteen (voi ajaa Stop-risteyksen yli pysähtymättä )
Cruise Control todellakin kontrolli eli myös ohjaa autoa ilman kuskia.
Osaa väistää jalankulkijatkin itsekseen, antureilla näkee jopa seinän läpi
Nanotekniikalla luotu omasuoja turvaa niin kolareilta kuin luodeiltakin sekä korjaa vauriot maalipinnassa itsekseen, osaa myös vaihtaa värin ja jopa rekkarinumeron jos vaikka valvontakamerat häiritsee
Jaa mitä huonoa, no takapenkillä ei oikein ole tilaa ja kulku huono kun vain kaksi ovea.
Takakonttiinkaan ei paljoa mahdu
Amerikkalainen ja kaiken lisäksi Ford
Kyseessä siis Mustang Shelby GT500KR, KITT3000 paketilla varustettuna
Herbert:
Kyllä noita uudempiakin takamoottoriskodia on käyttäjien toimesta minulle ainakin kehuttu bensapiheiksi sekä laadukkaiksi verrattuna Ladoihin, ja muihinhan niitä ei kannata vertaillakaan. Toki pyöreälamppuinen Skoda on aina paras ja kaunein mahdollinen Skoda.
No voi pikku NHB:tä, onko pikkuisen masennus iskenyt?
Voivoi, pitää olla mieli aika mustana ettei tajua että lähes kaikesta voi olla 'unelmaversio', vaikkapa unelmapolkupyörä, unelmakävelyreitti, unelma-illallinen, unelmamatka... Ja voi olla vaikka ituhippijopoilija tai mikä tahansa kukkahattutäti mutta silti miettiä mikä olisi unelma-auto.
No, ehkä kun olet täällä taas vähän aikaa kiukuttelemalla hankkinut huomiota niin olo tuntuu paremmalta.
Toivottavasti pääset joskus ajamaan 'kunnon autolla' 'kunnon tielle' niin huomaat kuinka kivaa se voi olla. Ehkä joskus näet miten muut nauttivat monista eri autoilun aspekteista ja ymmärrät että erilaisia unelmia on paljonkin vaikka itseäsi ei mikään kiinnostaisi.
Herbert:
Toki nuo erittäin harvinaiset ratapelit olivat alustaltaan, moottoriltaan ja kaikinpuolin eri autoja kuin siviiliautot (mm. keskimoottori), niin kuin kaikki kilpa-autot valmistusmaahan katsomatta.
Vaikka Warre ja Skeida ehkä olivatkin kehnoja autoja moniin muihin verrattuna, niin kannattaa muistaa ettei silloiset "länsimaiset" autotkaan ihan niin tasapäisiä keskenään olleet ominaisuuksiltaan kuten nykyään.
petos:
Mielestäni ketju oli ihan asiallista keskustelua autounelmista siihen asti kun sait itkupotkuraivarin.
Mutta voin toki kuvailla minkälaiseen autoon tekisi mieli vaihtaa, jos valintaa ei joutuisi tekemään markkinoiden ehdoilla. Takaveto olisi mukava. Mieluiten aito takamoottorinen. Tehoa pitäisi olla riittävästi, eli nollasta sataan alle 14 sekuntia. Itse autoon sitten. Pieni, ja alustaltaan ja matkustamoltaan mukavuuspainotteinen. Kaksi paikkaa riittää, mutta ei ahtaasta takarivistä ilman ovia haittaakaan ole. Ulkonäön olisi syytä olla virtaviivainen, ei mikään tylppäperä kauppakassi.