Maavara-keskustelussa lähti mopo käsistä, joten avaan tämän uuden aiheen sitä varten.
Opelixi:
Aikamoiseksi moralisoinniksi mennyt tämä keskustelu. On se ihme juttu, että aina löytyy joitain jotka tietävät toisten asiat ja tarpeet paremmin kuin asianomainen itse.
Ja kaikki ilmeisesti vain sen tähden, että mainitsin jossain ketjun alkupuolella ohimennen mielipiteeni eräästä nelivedon ominaisuudesta: "Tavanomaista paremmasta maavarasta ei minustakaan merkittävää haittaa ole. Nelivedosta sen sijaan on kustannusten muodossa. Sekä hankintahinnan, että kulutuksen takia."
Qasqai on ollut esillä tuossa keskustelussa pariin otteeseen. Sitä saa etuvetoisena bensa- ja dieselmallina kahdella eri moottorilla, 1,5- (tai 1,6-) ja 2,0-litraisella. Noiden välillä on normien mukaan yhdistetyssä kulutuseroa bensamallissa 1,9 l/100 km ja 0,7 l dieselissä. Menee hyvin siis samaan haarukkaan, minkä nelivetokin käytännössä tarvitsee. Harvoin kuitenkaan syntyy yhtä kiivasta keskustelua siitä, onko isomman moottorin valinta tarpeellista. Luonteeltaanhan moottorivalinnan tuoma kulutusero vastaa nelivetoa, koska se on mukana ympäri vuoden, tarvitaan sen ominaisuuksia tai ei. Tilanne on eri esim. ilmastoinnissa.
Vaikka moralisointi turhalta vaikuttaakin, on ihan hyvä joskus pysähtyä ajattelemaan omia valintoja ja sen vaikutuksia. Ei 1,5-litraisella etuvedolla maailmaa pelasteta eikä 2-litraisella tuhota, mutta termin "tarve" määritelmä on joskus syytä itse kunkin kerrata. Loputon suohan siellä on vastassa, koska seuraava kysymys kuuluu, tarvitaanko edes 1,5-litraista Qashqaita. Riittäisikö 1,2-litrainen Polo. Mutta ihan hyvä kysymys sekin on, vaikkei minimiin vaatimuksissa pyrittäisikään. Kohtuullisuuskin on hyvä tavoite.
Nuori autoilija:
Akilta kysyttiin, mutta vastaan silti. Se, miten turvallisuus muodostuu, ei yksin riipu auton vetopidosta tai muista vastaavista tekijöistä. Mukana on kuljettajankin rooli ja sehän on suurin ajamiseen vaikuttava muuttuja.
Kuljettaja ajaa sen mukaan, millaisia viestejä se autostaan tai liikenneympäristöstään saa. Liukkaalla ajetaan vetotavasta riippumatta eri tavalla kuin kuivalla tiellä. Siksi ei siis voi yleispätevästi sanoa, että riski nelivedolla hallinnan menetykseen on pienempi kuin kaksivetoisella. Neliveto on vakaampi ja se antaa erilaisen tuntuman kuin kaksivetoisen, joten ajotapakaan ei välttämättä ole samanlainen. Ohitus saatetaan tehdä nelivetoisella tilanteessa, jossa kaksivetoisella se jäisi tekemättä. Samoin liukkaalle päätielle käännyttäessä jne.
Tämä on ihan samanlainen asia, kuin moottoritehon merkitys. Tehokasta autoa perustellaan usein sen turvallisuudella ohituksissa, mutta ihan varmasti jokainen meistä pyrkii suhteuttamaan autonsa suorituskyvyn ohituspaikkaa valitessaan. Vanhalla Hiluxilla ei ohiteta samassa paikassa, jossa uudella Avensiksella ohitetaan sen enempää asiaa ajattelematta. Ongelmat syntyvät vasta sitten, kun arvioidaan tilanne väärin suhteessa auton suorituskykyyn. Oma lukunsa on sitten se porukka, joka valitsee tehokkaan auton tai vaikka nelivedon, jotta voisi ajella mahdollisimman lujaa, esim. ohittaa ahtaissakin väleissä tai liukkaalla tiellä.
Herbert:
Aivan.
Herbert:
Se mikä on jollekin muulle ahdas väli voi olla tehokkaammalla autolla ajavälle sopivan turvallinen väli. Hulluahan se olisi jos ei niitä ominaisuuksia mitä on hankkinut pyrkisi hyödyntämään siinä käytössä mihin ne sopivat. Minusta tässä on kyse juuri siitä suhteutuksesta josta tuossa yllä puhuit.
Ja jotta en nyt taas leimautuisi liian ahtaassa välissä ohittajaksi niin muistutan, että mun tekemissä ohituksissa on nykyisin ykköskriteerinä pitää nopeus pienenä, koska ei enää kiinnosta maksaa sakkoja mitä ohitustilanteen 5-10 sekuntia kestävästä ylinopeudesta saa. Näin ollen en ohita ahtaissa väleissä joissa tarvitaan reilusti tehoa ja sitä kautta väistämättä seuraavaa nopeutta. Mutta silti toivon että ne tehokkaan auton omistajat, joilla ei tätä ongelmaa ole, ohittavat niissäkin väleissä joissa muut eivät pääse ohi, jos vain sen voivat turvallisesti tehdä. Tämä hyödyttää kaikkia tiellä liikkuvia.
Ominaisuudet joita haluan autooni vaikka ei tarvitsisikaan (eli tulisin toimeen ilman niitä
ovat: 4-veto, automaatti, vakionopeussäädin ja automaatti-ilmastointi. ihan mukavuuden halusta. Mutta kaikkein tärkein ominaisuus on kunnon penkki ja ajoasento riittävin säädöin ja niitä kun ei aina saa edes rahalla. Ongelmahan on tähän asti ollut se ettei haluamania ominaisuuksia ole saanut pienempiin ja taloudellisempiin malleihin. Jatkossa onneksi alkaa tulla pienempiä crossovereita. Esim Evoque on pieni luksusauto kaikenlaisine varusteineen kuten isoveljensä mutta kulutuslukemat on saatu kohtuulliksi. "Halpisluokkaan" on tulossa myös mm Fordilta ja Opelilta nykyistä pienempää muutkin varmaan seuraa perässä. Laman tultua puhuttiin että SUV on mennyttä mutta kuitenkin ihmiset haluavat sen tyyppisiä autoja, nyt vaan pienempiä ja taloudellisimpia kuin isot "möhköt".
-Hyvä passivinen turvallisuus
-Mieleiseni ajettavuus (kulkee suoraan suoralla tiellä ja urissa sekä kesällä että talvella)
-Pieni kulutus ja päästöt
-Hiljaisuus (vaikea saavuttaa riittävää
-Vakionopeussäädin
-Automaatti-ilmastointi
-Tuuletetut ja mukavat istuimet
-Kohtuullinen äänentoisto
Herbert:
Ei se sinun yksittäisestä kirjoituksesta johdu. Tätä samaa moralisointia ilmenee jatkuvasti täällä.
Herbert:
Kyllähän ihmiset harkitsevatkin autoa hankkiessaan kulutusta ja tarvetta, tosin lähinnä taloudellisista syistä ei niinkään ympäristön.
Kukin saa olla mitä mieltä haluaa, mutta oma kantani on, että on aivan sama mitä me täällä pienessä Suomessa teemme, sillä ei maailmaa pelasteta eikä tuhota. Ainahan voi selittää, että meidän täytyy olla esimerkkinä muille, paskat sanon minä.
Ja miksi tämä kulutus nousee esiin lähinnä vain autoista puhuttaessa. Miksei jeesustella esim. sillä, että tarvitseeko suomalaisen saada ostaa kaupasta banaaneja? Onko Aasian lomamatkat välttämättömiä? Muotivaatteet? Punainen liha? Suuret omakotitalot?
Kyllä minusta jokaisella ihmisellä on jokin moraalinen vastuu tekemisistään, vaikka asioita nyt ei kannata mihinkään äärettömiin viedäkään koska emme tosiaan pelasta maailmaa Suomesta käsin.
Polttoaineenkulutuksesta jos puhutaan, niin asialla on ympäristön lisäksi suuri kansantaloudellinen ja myös turvallisuuteen liittyvä vaikutus. Öljy on 100% tuontitavaraa ja mitä vähemmän ja tehokkaammin sitä käytetään sitä paremmin meillä taloudellisesti menee. Samoin omavaraisuus on aina parempi, mitä vähemmän öljyn varassa ollaan.
AkiK:
Suomalaiset näyttävät kantavan vastuunsa minusta aivan hyvin. Itse en pidä siitä, että aletaan moralisoida toisten täysin laillisia tekemisiä mistä vielä peritään isot verot ja maksut.
AkiK:
Tuontitavaraa se on kivihiili, maakaasu, uraani (ainakin toistaiseksi) ja venäläinen sähkökin. Samoin puuvilla ja banaanit. Suosiossa on myös lukuisat muut ulkomaiset elintarvikkeet ja elektroniikka.
Raakaöljy on kyllä tuontitavaraa, mutta jalostetaan, sekä himoverotetaan Suomessa.
Erikoista, että olet huolissasi raakaöljyn vaikutuksesta kauppataseeseen, mutta ei käynyt mielessä, että kaikki uudet autot ovat tuontitavaraa?
Onhan se hieman kapeakatseista samanaikaisesti jumittua yhteen epäkohtaan, ja samaan aikaan toisaalla ylistää asiaa, joka itseasiassa kumoaa edellisen päkohdan tuomat ympäristöedut.
Eli se, että moralisoidaan vaikkapa nelivedosta, ja sitten kehutaan isoa konetta. Tottakai asioista pitää voida ja saada puhua. Mutta yksittäisen asian merkitystä ei tule liikaa korostaa, samaanaikaan unohtaen monia muita paljon merkityksellisempiä asioita.
Ulkomaanmatkailu, koira lemmikkinä, talon lämmitysmuoto, kyllähän näitä säästötapoja löytyy vaikka kuinka. Lainsäädännöllisesti on jo luotu aikamoiset kannusteet säästämiseen autoilun osalta ja tulevat päästö normit, jotka vaiheittain astuvat voimaan, ovat jo aika hyvällä mallilla ympäristöperspektiivistä. Siksi onkin mielestäni aika irrelevanttia keskittyä siihen enää noin paljoa, kun niin monet muut asiat ovat edelleen varsin rempallaan. Samaan aikaan esimerkiksi kotitalouspuolella, ja teollisuudessa olisi varaa suuriinkin energia säästöihin.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa valaistus. Korvaamalla hehkulamput ledilampuilla, tehtäisiin valtava energiasäästö. Hehkulampun käyttämästä energiasta 90% menee lämmöksi. Ledilampussa hyötysuhde on paljon parempi. Ledilamput nykyisellääm myös kestävät 25 vuotta, vs hehkulamppujen 1000h. Esimerkiksi sähkön säästöön ei näemmä ole vielä riittäviä kannustimia.
Suomen CO2 päästöistä viidennes tulee yksityisautoilusta. Siksikin, me ei edes kotosuomessa saada merkittäviä pudotuksia keskittymällä vain autoiluun, puhumattakaan koko maailman mittakaavassa.
En ymmärrä tätä nelivedon hyödyllisyyden kyseenalaistamista sen perusteella, että ihmiset kumminkin ulosmittaa sen aikaansaaman paremman turvallisuuden kaahaamalla. EI pidä paikkaansa! Jotkut saattavat näin tehdä, mutta ei sitä voi laskea nelivedon syyksi!
Tähän vedoten voisin alkaa kiistää esim. ajonvakautuksen turvallisuushyötyä koska "moni varmasti ohittaa järjestelmän napista jolloin sen turvallisuushyöty on nolla" ei tämäkään kuitenkaan ole järjestelmän vaan ihmisen syy aivan kuten nelivetoasiassakin!
Jos kaksi- ja nelivetoinen sama automalli ajavat samaa nopeutta samoilla renkailla on nelivedolla kiistatta suurempi turvamarginaali. Tätä kumoavaa faktaa en ole edelleenkään nähnyt. Ainoastaan väitteitä joiden mukaan kaahailu poistaa turvamarginaalin ja renkaat ovat tärkeämmät kuin neliveto. Näin ilman muuta onkin, mutta miksi nelivetokuski muka tinkisi renkaistaan verrattuna kaksivetoisella ajavaan?? Tässä ei ole mitään logiikkaa! Myöskään kaikki nelikot eivät ole supertehokkaita, esim Subaru Imprezaa myytiin 1.5 litraisella koneella ja Suzuki Swiftiä sai myös nelikkona. Eivät nämä autot houkuttele kaahaamiseen. Tietääkseni kummassakaan autossa ei myöskään ollut ainakaan vakiona ajnovakautusta jolloin nelivedon edut kohoavat entisestään. Edes kaikissa uusissa nelivetoisissa automalleissa ei ole ajonvakautusta esim. dacia duster.
Matti-:
Samaa mieltä. Jos nyt vaikka minä täällä foorumilla hehkutan tehokkaiden ja ei-niin-taloudellisten isojen bensakoneiden puolesta niin ei se minusta automaattisesti tarkoita, että ajattelisin kaikessa muussa suhteessa noin yksisilmäisesti välinpitämättömästi siihen miten valintani vaikuttaa ympäristöön. Itse näen maapallon väkimäärän yhtenä suurimmista ongelmista. Se montako lasta hankin vaikuttaa varmasti paljon enemmän kuin se onko autoni 2-veto vai neliveto, tai ajanko V8:lla vai en. Aika vähän on kuitenkaan julkisuudessa ollut moralisointia lasten hankkimisesta, jos nyt ei Pentti Linkolaa lasketa (en ole tutustunut tarkemmin hänenkään ajatuksiin). Vai olenko vain jättänyt huomiotta tämän aiheen keskustelun jossain?
Matti-:
Suomessa lamppujen lämmitysvaikutus ei mene hukkaan kuin pienen osan vuotta.
Itse käytän lähes pelkästään 3000h kestäviä halogeenilamppuja, ja ne tuntuu kestävän tavallisessa kotikäytössä helposti 5+ vuotta. En olisi ollenkaan varma kestääkö ledilamputkaan luvattua 25 vuotta, koska yksin sen ledin itsensä kesto ei riitä vaan siinä lampussa jolla voisin korvata 230V tai 12V hehkulampun on myös muuta elektroniikkaa joka kuumana käydessään varmasti ikääntyy.
Nuori autoilija:
Oletko sitten nähnyt jossain tätä tukevaa faktaa?
Neliveto tekee kiihdytykset ja ohitukset helpommiksi liukkaalla kelillä. Saman tekee tehokas moottori pitävällä kelillä. Mukavuus epäilemättä paranee, mutta entä turvallisuus?
Matti-:
Kokemuksia LED-lampuista.
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6215
BoB-BoB:
aktiivinen turvallisuus ei liene tärkeää?, kun suoraan ajettavuuskin on yhtenä pääkriteerinä.
Opelixi: Suomalaiset näyttävät kantavan vastuunsa minusta aivan hyvin. Itse en pidä siitä, että aletaan moralisoida toisten täysin laillisia tekemisiä mistä vielä peritään isot verot ja maksut.
Joissain asioissa suomalaiset ovat ehkä vastuullisia ja joissain sitten eivät. Tosiasiat kannattaa kuitenkin tunnustaa, suomalaiset käyttävät hyvin paljon luonnonvaroja. Toki harvaan asutulla maalla on siihen vähän varaakin, jos asiaa ajattelee vain Suomen sisäisenä kysymyksenä.
Tuontitavaraa se on kivihiili, maakaasu, uraani (ainakin toistaiseksi) ja venäläinen sähkökin. Samoin puuvilla ja banaanit. Suosiossa on myös lukuisat muut ulkomaiset elintarvikkeet ja elektroniikka.
Tuontitavaraa on paljon. Kansantaloudellisesti kun miettii asiaa, niin kivihiili ja maakaasu käytetään Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, mikä on hyötysuhteeltaan selvästi parempi vaihtoehto kuin liikennepolttoaineet joissa hyötysuhteet jäävät todella heikoiksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon hyötysuhteita ei enää kovin paljon pystytä nostamaan ja lämmittämättä on paha olla. Liikenteessä on sen sijaan varsin helposti toteutettavaa säästöpotentiaalia edelleen jäljellä.
Erikoista, että olet huolissasi raakaöljyn vaikutuksesta kauppataseeseen, mutta ei käynyt mielessä, että kaikki uudet autot ovat tuontitavaraa?
Yhteen viestiin en viitsinyt laittaa aivan kaikkea. Autojen verotuksessa on periaatteessa kansantaloudellisesti paljonkin järkeä, ne ovat kalliita tuontitavaroita. USA on aika varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu kun maassa vain kulutetaan eikä tuoteta samassa suhteessa.
Voidaan toki laskea karkeasti öljyn ja autojen vaikutusta vaihtotaseeseen. Suomessa kulutetaan vuodessa yli 10.000.000 tonnia öljyä eli noin 73.000.000 barrelia. Jos raakaöljybarrelin hinta on 100 taalaa tuosta tulee 7,3 mrd dollaria eli nykykurssilla noin 5,2 miljardia euroa vuodessa. Tämän hetken kurssi antaa vielä paljon anteeksi. Jos tähän heitetään luvuiksi vaikkapa 150 taalaa / barreli ja taalan kurssiksi 1,20 saadaan jo aivan eri mittaluokkia. Ja nuo lukuarvot eivät edes ole mitenkään kaukaa haettuja.
Jos taas ajattelee vuosittaista 100.000 kpl:een henkilöautomyyntiä ja oletetaan autojen verottoman hinnan olevan vaikkapa 15.000 euroa keskimäärin niin tuosta tulee 1,5 miljardia euroa vuodessa. Eikä autojen hinta paljon heittele kuitenkaan, äkillistä nousua ei tule miljardiluokissa.
Aika selvää minusta siis kummasta kannattaa säästää esim. 10-20% pois. Ja onhan ihmisten joka tapauksessa liikuttava, ei ilman autoja ole nykymallista kansantalouttakaan. On niitä vaan pakko joku määrä ostaa, kuten ei öljyn kulutuksestakaan kokonaan päästä.
Nuori autoilija:
Kun kaksi- ja nelivetoisella on ajeltu sadoissa turvallisuutta mittaavissa kokeissa, esim. väistöissä tai jarrutuksissa, ei niiden välillä ole näkynyt eroa nelivedon eduksi. Samoin ei yksiselitteisesti näy eroja mutkaradallakaan. Neliveto ei taitu mutkaan kovempaa, mutkasta lähtönopeus kyllä voi olla kovempi ainakin jos pito radalla on heikompi. Kyllä nelivedon pitäisi noissa kokeissa erottua selvästi edukseen, jos väitteesi pitäisi paikkansa. Turvallisuuteen vaikuttaa myös ajoneuvon paino ja nelivedot ovat painavampia. Sillä voisi periaatteessa olla negatiivinen vaikutus mutta tuskin kovin olennainen sekään.
Ainoa ryhmä mikä tilastoista vetotavan mukaan erottuu on vanhat takavetoiset teinien käsissä, mutta siinä tullaankin ehkä sitten niihin ajotapoihin.
Farwd
Parempi vetopito ja nelivetoisuus ajettaessa samaa nopeutta kaksivetoisen kanssa: Luistoon ei joudu yhtä helposti, luistoa on helpompi hallita ja se päätty nopeammin koska jompikumpi akseli saa pitoa ennemmin tai myöhemmin ja jos se pitoa saava akseli ei satu olemaan vetävä akseli on kaksivetoinen hädässä, nelivedolle on samantekevää kumpi akseli sen pidon saa... Maalaisjärki on mielestäni riittävä syy väittää nelivetoista turvallisemmaksi! Te kysytte kokoajan minulta faktaa joka todistaisi nelivedon turvallisuusedun, mutta enpä ole nähnyt teidän päinvastaistakaan todistavia faktojanne! Ette myöskään ole kumonneet yhtään väitettäni/esimerkkiäni... Odotan edelleen ja mielellään perusteiden kanssa!
Akik
Ei mene kovempaa mutkissa ei mutta luistot alkavat rauhallisemmin ja ovat helpommin hallittavissa kuin kaksivetoisella! Ja kyllä radalla nelivetoinen yleensä pesee kaksivetoisen jollei se ole merkittävästi tehoiltaan alakynnessä. Erityisesti kostealla ja liukkaalla sitä on myös helpompi hallita jos neliveto on hyvin tehty! Ja se mielstäni parantaa turvallisuutta jos ajoneuvo on helpommin hallittava!
Matti-:
Minusta enemmän kapeakatseista on jättää säästämättä siinä kohdassa jossa se on järkevästi ja vieläpä varsin helposti mahdollista. Miksi liikenteessä pitäisi jättää mielestäsi säästämättä vain sillä perusteella, että jossain muussakin on vielä säästöpotentiaalia tai naapurikaan ei vielä ole luopunut öljylämmityksestä? Minusta tuo logiikkasi ei oikein toimi. Auton energiankulutuksessa säästäminen on minusta selkeästi helpompaa kuin vaikkapa asuintalon eristysten ja lämmityksen täydellinen uudistaminen.
Eihän autoa tai talon lämmitystä tai mitään muutakaan kannata vaihtaa ennenkuin on vaihdon tarve. Mutta siinä vaiheessa kun tuon vaihdon tekee, kannattaa minusta miettiä mitä valitsee. Ei tuossa sen kummemmasta asiasta ole kyse.
Nuori autoilija:
Tietysti nelivedolla pystyy rata-ajossa tai rallityyppisessä ajossa hyödyntämään tehokkaammin auton nelipyöräluistot ja suuremman vetopidon jos tehoa riittää. Mutta mitä tekemistä sillä on liikenteen turvallisuuden kanssa - ei mitään. Liikenteessä autoa ei ole tapana ajaa parin prosentin luistossa tai käyttää mutkissa sen maksimitehoja.
Jos ajaminen tapahtuu aina kaksivetoisen vetopidon rajoissa, niin neliveto ei ole yhtään turvallisempi. Neliveto tuo lisää turvallisuutta siinä mielessä, että se ei ole liukkaalla yhtä herkkä virheelliselle kaasunkäytölle. Vetopidon raja ei tule nelikolla ihan vahingossa vastaan, jolloin sivuttaispitokin säilyy. Huonosti toimiva neliveto toki voi irrottaa pidon ensin toiselta akselilta ja pahimmillaan heti perään siltä toiselta ollen jopa kaksivetoista huonompi, mutta käytännössä kaikki jatkuvatoimiset ja myös esim haldex4-nelarit ovat kaksivetoisia vakaampia ajettavia niissä kaikkein vaativimmissa ajo-olosuhteissa ja siten myös turvallisempia. Turvallisuuslisä konkretisoituu kuitenkin vain todellakin liukkaissa olosuhteissa ja silloinkin vain ajovirheen seurauksena. Mukavuuslisä sentään aika useinkin pitkin talvea. Kulutus- ja muu kustannuslisä on mukana ympäri vuoden, ja näiden hyötyjä ja haittoja jokaisen on pohdittava omalla kohdallaan. Kuten tuossa toisessa ketjussa sanoin, niin itse pidän Ocu Scoutia helposti kustannustensa arvoisena autona, ja alle 5,5 litran toteutunutta kulutusta lukemana joka jää aika monelta kaksivetoisella ajavalta saavuttamatta.
Akik:
En missään väittänyt ettei autoilusta pidä pudottaa. Sanoin, että autoilussa meillä jo on tehokkaat kannustimet vihreyden puolseta vireillä, ja vaiheittain käytäntöön tulossa. Se on jo kovan syynin ja tarkkailun alla.
Eli nyt on aika katsoa muutakin, jos niitä oikeita vaikutuksia halutaan.
Se on vähän sama asia, kun sinulla palaisi talo ja piharakennus. Keskittyisit vain piharakennuksen sammuttamiseen, jotta ruohonleikkuri säästyy, samaanaikaan kun talo palaa maantasalle.
Eli pienen viilaamisen sijasta jo hyvin syynissä olevassa kohteessa, voitaisiin siirtää keskustelu sinne, missä niitä päästöjä on oikeasti mahdollista pudottaa helposti ja paljon, ilman, että kenenkään tarvitsee näkyvästi tinkiä mukavuudestaan tai elämisenlaadustaan ollenkaan.
Hyvänä esimerkkinä tuo valaistus.
AkiK:
Syynä tähän on luonnollisesti pitkät etäisyydet, sekä pimeät ja kylmät talvet. Luonnollisesti myös vientiteollisuus kuluttaa paljon energiaa, jos sitä aletaan suhteuttaa väkilukuun.
AkiK:
Voi kun tietäisit kuinka paljon esim. teollisuudessa hukataan edelleen energiaa, koska se on niin halpaa. Luvut ovat kertaluokkaa suurempia kuin kotitalouksissa ja lämmittää voi muullakin kuin kivihiilellä, uraanilla, maakaasulla tai öljyllä. Myös siihen kuinka suurta tilaa lämmittää voi vaikuttaa.
Joka tapauksessa kaikki elektroniikka, autot, vaatteet ja monet elintarvikkeet ovat tuontitavaraa. Nämä kaikki vaikuttavat kauppataseeseen ja luonnollisesti päästöihin mistä olet, niin huolissasi.
AkiK:
Nyt ei ollutkaan kyse verotuksesta.
AkiK:
Tuota määrää ei kuluteta liikenteessä, eikä varsinkaan henkilöautoliikenteessä.
AkiK:
Viime vuonna rekisteröitiin 112.000 uutta henkilöautoa ja siihen lisäksi sitten käytettyjen tuonti.
AkiK:
Minäkin kannatan öljynkulutuksen vähentämistä. On kuitenkin olemassa muitakin säästökohteita kuin pelkästään henkilöautoliikenne, mitkä vaikuttavat päästöihin ja kauppataseeseen.
Matti-:
Tuo valaistus ei oikeasti ole kovin hyvä esimerkki. Omasta mielestäni energiansäästölamput ovat täyttä kusetusta. Pihavalaistukseen ne ovat järkeviä, mutta sisätiloissa niistä ei ole mitään hyötyä. Unohtaa ei pidä sitäkään, että niiden valmistus ja hävitys tuottaa päästöjä.
Asiahan on tismalleen kuten Homeros kirjoitti! AkiK taas ei ottanut mitään kantaa kertomiini asioihin rauhallisemmin alkavista luistoista tai niiden hallinnasta vaan vetosi siihen ettei radalla tehdä niin tai näin! Talvella nelikosta on edelleen suuri apu turvallisuuteen etkä ole edelleenkään pystynyt tätä kiistämään. Asian vierestä kirjoitus tuntuu kuitenkin sujuvan erittäinkin hyvin! Mikset voi kirjoittaa näin:
Väitteesi paremmasta luistonhallinnasta ja turvallisemmista ohituksista eivät pidä paikkaansa koska...
Tai:
Neliveto ei hyödytä talvella kaksivetoiseen verrattuna koska...
Niinpä et taida pystyä koska noiden pisteiden jälkeen ei taida olla minkäänlaisia argumentteja. Osuiko lähelle?
Nuori autoilija:
tuo on niin riippuvainen autoista, ei asia ole ihan noin yksioikoinen, yleensä neliveto on vielä painavampi joten suoraa vertailua on vaikea tehdä. Teoria ja autot käytännössä eroavat niin paljon että vertailu pitäisi tehdä oikeilla automalleille. Eli huono neliveto on huonompi kuin hyvä kaksivetoinen jne.
GTamv:
Joo, näin on. Aktiivinen turvallisuus vaatii aktiivisen ja osaavan kuljettajan. Itse en taida kuulua tuohon kastiin joten parempi että pysyy auto tiellä edes suoraan mentäessä
Minä arvostan mukavuutta (auto)liikenteessä yli kaiken. Tosin siihen kuuluu sitten myös turvallisuus (ECS & kaikki härpäkkeet) ja helppous (automaattivaihteisto, adaptiivinen vakkari).
BoB-BoB:
aktiivisesti turvallinen auto on parempi myös huonolla kuskilla.
GTamv:
Olin ymmärtänyt aktiivisen turvallisuuden väärin, enkä ajatellut että esim. ajonvakatusjärjestelmä on aktiivisen turvallisuuden tärkeimpiä osia. Sen on tietysti tärkeä, mutta se löytyy lähes kaikista uusista autoista. Uudet systeemimit kuten kaistavahti, automaattinen jarrutus ja kuljettajan vireystilaa tarkkailevat järjestelmät eivät ole listallani korkealla, ainakaan vielä.
Nuori autoilija:
Miksi autolehdet eivät löydä nelivetoisten hallittavuudesta ääritilanteissä mitään selkeää parannusta? Kaikkien vetotapojen edustajista löytyy hyviä ja huonoja arvosanoja saavia yksilöitä.
Kun tarpeeksi paljon jossittelee, niin takuulla jokainen keksii jokaiselle vetotavalle sopivan esimerkin. Tuo ei kuitenkaan kerro oikein mitään. Neli- ja kaksivetoisten välillä ei olla havaittu missään yhteydessä eroa onnettomuusalttiudessa. Eikö tuo ole olennaisempi juttu kuin yksittäistapauksilla jossittelu?
Varmasti kuvailemasi tilanne, jossa paremmasta vetopidosta on hyötyä, on mahdollinen. Todennäköisesti se voi myös joskus tapahtua. Mutta samoin varmasti joku nelivetokuski ei huomaa tien liukkautta hyvän vetopidon ja vakaan menon vuoksi, vaan joutuu onnettomuuteen liian suuren tilannenopeuden vuoksi.