Se on vähän sama asia, kun sinulla palaisi talo ja piharakennus. Keskittyisit vain piharakennuksen sammuttamiseen, jotta ruohonleikkuri säästyy, samaanaikaan kun talo palaa maantasalle.
Eli pienen viilaamisen sijasta jo hyvin syynissä olevassa kohteessa, voitaisiin siirtää keskustelu sinne, missä niitä päästöjä on oikeasti mahdollista pudottaa helposti ja paljon, ilman, että kenenkään tarvitsee näkyvästi tinkiä mukavuudestaan tai elämisenlaadustaan ollenkaan.
Itse en näe, että on mitään syytä olla pyrkimättä autoissa mahdollisimman pieneen kulutukseen. Säästöjä voidaan saada muualtakin, mutta se ei millään tavalla kumoa autoissa saavutettuja säästöjä.
Viimeinen lauseesi sisältää aika mielenkiintoisen sanoman. Toivot keskityttävän asioihin, joissa on helpoin saavuttaa säästöjä. Sen jälkeen rajaat pois sen, mistä on kaikkein helpoin tinkiä.
Itse olen sitä mieltä, että nelivedolla pääsee hyvin liikkeelle, mutta etu- tai takavetoiseen verrattuna sillä tuskin on turvallisuuden kannalta suurta merkitystä. Ajatellaanpa liukkaan kelin kurssia: "Jos ajat liian lujaa kurviin ja auto puskee, paina kytkin pohjaan ja ohjaa autoa".
Itse en usko, että keskivertokuski osaa kumota vedolla liian suuren tilannenopeuden jossa sivuttaispitoa saa lisättyä pitämällä juuri oikeaa vetoa kurvissa päällä. Tuohan tarkoittaa sitä, että kaasua pitäisi osata lisätä juuri sillä hetkellä kun auto meinaa puskea ulos tieltä. Taitavalta kuskilta tuo onnistuu. Suurin osa kuskeista painaisi jarrua kaasun sijaan.
Etuveto puskee kurvissa helpostikin jos pyörät sutii, mutta tuohan tarkoittaa yritystä maksimoida nopeus. En usko että takaveto puskee yhtään helpommin kuin neliveto. Nelivedolla samaan tilanteeseen saattaisi joutua suuremmassa nopeudessa, joka ei välttämättä tarkoita turvallisempaa tilannetta. Tarpeeksi suuressa nopeudessa vetotavasta riippumatta kuskista tulee matkustaja.
Vaikka jossittelisin kuinka en keksi yhtään esimerkkiä jossa kaksivetoinen toisi mitään turvallisuusetua nelikkoon verrattuna.
Sitäpaitsi yleensä neliveto noteerataan positiivisesti lähes joka autolehdessä jossa neliveto on koeajossa. Eikä hehkuteta pelkästään vetopitoa vaan tukevuutta ja ajon vakautta myös. Kumma juttu että kaiken kokeneet autotoimittajatkin huomaavat nelikon edut, mutta NHB ei niitä pysty myöntämään. Ajon tukevuus ja vakaus eivät myöskään ole hänen mielestään turvallisuutta parantavia asioita. Muunmuuassa tekniikanmaailman talvitestissä en muista vuotta mutta voittaja oli Skoda Superb 1.8TSI ja toiseksi tuli Subaru Impreza 2.0R. Lopputuloksissa todettiin Imprezan hävivän moottorinsa vuoksi ja että Skodan moottorin lisääminen keulalle toisi lisätehoa ja selvän testivoiton. Tällöin kone olisi sama ja ainoa erotus tulisi yllätys yllätys nelivedon ansiosta. Ja se olisi tuonut selvän testivoiton! Tokihan kaikki tämä johtuisi NBH:n mukaan pelkästään paremmasta vetopidosta eikä mistään muusta.Myös esim. asuntovaunua vedettäessä on neliveto huomattavasti turvallisemoi vaihtoehto kuin kaksivetoinen ja tätä on tutkittukin. Vai kiistätkö?
Jorma L
Jälleen kerran ärsyttävästi vihjaillaan, että nelikon kuljettajat kaahailisivat ja että mutkiin tultaisiin kovempaa. Mutta jos tullaankin samaa nopeutta on neliveto ylivoimainen. Eikö niin?
Vaikka jossittelisin kuinka en keksi yhtään esimerkkiä jossa kaksivetoinen toisi mitään turvallisuusetua nelikkoon verrattuna.
....
Jälleen kerran ärsyttävästi vihjaillaan, että nelikon kuljettajat kaahailisivat ja että mutkiin tultaisiin kovempaa. Mutta jos tullaankin samaa nopeutta on neliveto ylivoimainen. Eikö niin?
Voihan nelivedonkin toteuttaa niin, että siinä on huonot ajo-ominaisuudet. Mutta jos ajo-ominaisuudet ovat onnistuneet, ainoaksi ongelmaksi jää, että kuski "ulosmittaa" ajo-ominaisuudet - kaikissa autoissahan on kumminkin samanlaiset nelipyöräjarrut. Mutta tällainen ominaisuuksien ulosmittaus ei ole tietenkään auton, vaan ajajan vika.
Jos kaksivetoisen ajaja tulee kurviin nopeudella, jolla auto on hyvin hallittavissa, ei eroa samalla nopeudella ajavaan nelivetoiseen synny. Pitää muistaa, että neliveto vaikuttaa vain pitkittäispitoon, ei sivuttaispitoon.
Nelivetoisuuden edut liittyvät mielestäni kiihdytykseen liukkailla, ja etenemiseen huonoissa olosuhteissa, vaikkapa maastossa. Jälkimmäisen edun voi "tuhota" yhdistämällä nelivetoon pieni maavara.
Nuorukaiset tietenkin tykkäävät olla amppelilähdön kingejä, mutta muille nopea kiihtyvyys ei välttämättä tuo lisäarvoa. Ohituksissa on yleensä sitten jo kyse muusta kuin vetopidosta.
Neliveto on rakenteiltaan monimutkaisempi, kalliimpi ja vika-alttiimpi kuin kaksiveto, lisäksi lisääntynyt ajovastus ja paino lisäävät kulutusta normaaliolosuhteissa. Siksi neliveto ei ole perheautoissa yleistynyt.
Nelivedon edut tulee itselläni esiin tietenkin liikkeellelähdöissä ja mäennousussa, mutta myös mutkaisella tiellä. Kaksivetoisella tulee esim. 50-rajoituksisella mökkitiellä annettua aika useinkin sen verran liikaa kaasua mutkassa, että vetävä pää alkaa luistaa (ihan yhtä lailla etu- kuin takavedollakin). Ei se noissa nopeuksissa mitään sen kummempaa aiheuta, vähän hölläystä kaasuun ja pieni korjaus ratilla. Nelivedolla näitä pieniä vetopidon ulosmittauksia ei tule lainkaan. Samoilla nopeuksilla neliveto menee täysin eleettömästi, kaksivetoisilla tulee pientä ohjelmaa. Nykyautoissa ajonvakautus pitää huolen siitä, että nuo pienet lipsumiset eivät ainakaan noissa nopeuksissa aiheuta mitään turvallisuusriskejä, mutta nelivedolla ei ajonvakautuksen tarvitse nykiä autoa oikeaan suuntaan eikä hyydyttää tarpeettomasti menoa. Maantienopeuksilla vetopito ei ole yhtä pahasti kortilla kaksivetoisillakaan, mutta vastaavasti sen loppuessa on luvassa paljon pahempia tilanteita.
Nelivedon turvallisuutta on aivan turha etsiä tilastoista, sen ymmärtää ajamalla. Ei itseäni yhtään huolestuta tai harmita lähteä liukkaaseenkaan keliin sen paremmin etu- kuin takavetoisellakaan, mutta "ajamista" ne vaatii hiukka enemmän. Varsinkin takavetoisella ajonvakautuksen toimintaan tulee talviolosuhteissa tutustuttua melkein päivittäin. Nelivetoisella en ole saanut ajonvakautusta aktivoitumaan kertaakaan tänä talvena. Kyllä siitä jotain voi päätellä turvallisuudenkin suhteen.
Kaksivetoisella tulee esim. 50-rajoituksisella mökkitiellä annettua aika useinkin sen verran liikaa kaasua mutkassa, että vetävä pää alkaa luistaa (ihan yhtä lailla etu- kuin takavedollakin). Ei se noissa nopeuksissa mitään sen kummempaa aiheuta, vähän hölläystä kaasuun ja pieni korjaus ratilla. Nelivedolla näitä pieniä vetopidon ulosmittauksia ei tule lainkaan.
ihan samalla tavalla se nelivetokin alkaa luistamaaan mutkassa, kaasulla sitäkin pitää ajaa, jos et osaa voi auto hyvinkin puskea lepikkoon
Maalaisjärki on mielestäni riittävä syy väittää nelivetoista turvallisemmaksi!
No eihän tässä sitten mitään väittelyä enää tarvita.
Ja kyllä radalla nelivetoinen yleensä pesee kaksivetoisen jollei se ole merkittävästi tehoiltaan alakynnessä.
Todellisuuteen palataksemme kokemuksesta voin sanoa, että tuo ei pidä paikkaansa ainakaan kuivalla asfaltilla. Silloin nelivedosta ei ole kuin haittaa suuremman painon ja ajovastuksien muodossa. Jos pito on niin huono, että kiihdytettäessä kaksivetoinen sutii hillittömästi, niin nelivedolla voidaan saada kiihtyvyyden ansiosta parempi kierrosaika. Mutta ei se neliveto jääradallakaan automaattisesti nopeampi ole, kuten TM:n talvitesteistäkin olemme huomanneet. Nelivetoinen on kuitenkin huomattavasti hankalampi säätää oikeaan balanssiin ohjautuvuuden suhteen. Riippuu tietysti paljon myös nelivedon toteutuksesta. Kierrosaikaan renkaalla on yleensä paljon suurempi merkitys, kuin vetotavalla.
ihan samalla tavalla se nelivetokin alkaa luistamaaan mutkassa, kaasulla sitäkin pitää ajaa, jos et osaa voi auto hyvinkin puskea lepikkoon
No ei ala. Samalla vauhdilla, samalla kaasunkäytöllä neliveto menee ilman sutimista ja siten myös ilman sivuluistoa siinä missä kaksivetoinen sutaisee ja alkaa puskea tai kääntyä poikittain.
Kaasulla toki voi ajaa ilman sutimistakin, ja ajankin. Silloin tällöin siinä hommassa vetopito loppuu kaksivetoisella. Nelivetoisella ei ole vielä loppunut.
Nykyautoissa ajonvakautus pitää huolen siitä, että nuo pienet lipsumiset eivät ainakaan noissa nopeuksissa aiheuta mitään turvallisuusriskejä, mutta nelivedolla ei ajonvakautuksen tarvitse nykiä autoa oikeaan suuntaan eikä hyydyttää tarpeettomasti menoa.
No ehkä nelivetoa voidaan pitää siinä mielessä turvallisempana, että jarrupalat pysyy pidempään kunnossa, kun luistonesto ei joudu töihin.
FARwd:n kanssa samoilla linjoilla kaikkiaan. Talvella ripeästi eteneminen on takavetoisella lasten leikkiä vs neliveto, jolla tien leveys ei tunnu riittävän. Nelivetoisen vieminen vaatii erilaisen tyylin jota en vähäisestä nelivetokokemuksesta johtuen? hallitse. Suljetulla radalla jossa ei tarvitse pysyä omalla kaistalla voisin ehkä päästä samaan kuin hyvällä takavetoisella.
edit. syynä voi olla etten osaa viedä nelivetoista tarpeeksi agressiivisesti ja auto puskee.
Poikittain ajaminen noin yleensäkin ja varsinkin nelivetoisella luistossa räppääminen kuuluu jonnekin ihan muualle kuin yleiseen liikennöintiin. Turvallisuudesta ja tuollaisesta ajamisesta ei kannata puhua samassa ketjussa.
No ei ala. Samalla vauhdilla, samalla kaasunkäytöllä neliveto menee ilman sutimista ja siten myös ilman sivuluistoa siinä missä kaksivetoinen sutaisee ja alkaa puskea tai kääntyä poikittain.
missäs ne sun faktat on? jos halutaan ajaa mutkaan ilman minkäänlaista luistoa niin ei se neliveto mitään tietääkseni auta.
Kyllä se kuule on niin, että kun mutkassa painaa kaasua niin pito saattaa järkkyä. Kokeile, jos et usko. Kun vetäviä pyöriä on vain kaksi, niin se pito katoaa joskus aika kevyelläkin kaasun käytöllä. Nelivetoisella pitää olla jo yritystä ennen kuin vetopito loppuu. Nyt sitten kun muistelet fysiikan perusteita, niin vetopidon loppuessahan loppuu myös sivuttaispito. Liika kaasunkäyttö on varma tapa aiheuttaa ohjelmaa mutka-ajossa, ja kaksivetoisella niin käy helposti ihan tarkoituksettakin.
Olet oikeassa siinä, että jos mutka ajetaan läpi ilman, että veto on päällä missään vaiheessa, niin vetotavalla itsessään ei ole mitään merkitystä. Taitaa vain olla aika harvinaista oikeissa liikennetilanteissa, ainakin itselläni on.
Luistossa ajaminen on sitten jo vähän toinen juttu. Jos on välttämätön tarve ajaa luistossa yleisellä tiellä, niin siihen hommaan en todellakaan suosittele nelaria. Jotta luistoa syntyy kaasunkäytöllä, on lämän oltava tiskissä pitkiä aikoja ja silloin alkaa varmasti tie loppua kesken aika nopeasti. Minulle luisto yleisellä tiellä on ajovirhe, joita tulee välttää ja nelivedolla niiden välttäminen on helpompaa.
meinaatko että ajat nopeampaa vauhtia mutkan nelivedolla jos ajetaan täysin ilman luistoa? luulen että käytännössä ero on minimaalinen ja riippuu suuresti käytettävistä autoista. Ihmisillä on ihmeellisiä oletuksia nelivedosta, lähinnä hyöty ilmenee suoraan ajattaessa ja kaarteesta ulos tullessa, muut hyödyt ovat aika minimaalisia katuautoissa.
Mikä tässä on näin vaikeaa? Koitan ajaa kaikki mutkat läpi ilman merkittäviä luistoja. Kun on tosi liukasta, niin kaksivetoisella tulee silti aika usein eteen mutkia tai risteyksiä, joissa vetoa on jossain vaiheessa aavistuksen liikaa -> vetävän akselin sivuttaisliike -> korjausliike ja/tai ajonvakautuksen aktivoituminen. Ei mitään dramaattista, mutta ylimääräistä silti. Nelivedolla täsmälleen samat paikat, sama ajotapa, sama kaasunkäyttö -> vetopito ei lopu., ei ylimääräistä ohjelmaa.
Tämän enempää en jaksa selvästä asiasta jankuttaa. Ilmiölle on olemassa selvät fysikaaliset selitykset ja se on lisäksi minulle jokapäiväistä elämää. Kun kaikilla kolmella vetotavalla ajaa jatkuvasti ristiin, niin asian pääsee toteamaan helposti.
Nelivedolla näitä pieniä vetopidon ulosmittauksia ei tule lainkaan.
Samalla vauhdilla, samalla kaasunkäytöllä neliveto menee ilman sutimista ja siten myös ilman sivuluistoa siinä missä kaksivetoinen sutaisee ja alkaa puskea tai kääntyä poikittain.
Kun puhutte ja vertailette vetotapojen ominaisuuksia niin kannattaisi kokeilla samaa autoa vajaa/täysvedolla. Minulle paras vertailu oli kun osallistuin Audia talviajokouluun Tahkovuorella. A4 quatrolla ajeltiin mutta vertailun vuoksi kokeiltavana etuvetoinekin, koneena kaikissa 1,8 turbo. Etuveto ei loistanut missään tehtävässä paitsi jarrutuksessa jossa se pysähtyi 175m matkalla vs Q:n 225m. Tämä tosin johtui siitä ettei etuvetoa saanut kiihtymään kuin 80-85km/h kun Q:lla testi vauhti oli 100 km/h Mutkarataa Q meni kuin juna 40-50 km/h vauhdilla kun euvedolla ohjaamo täynä käsiä ajeltiin 30-40. Q:lla vielä sladissa nopeudet nousivat suurimmaksi. Väistökoe ABS jarrutuksella meni molemmilla samoin mutta kaasulla auttaen Q taipui paremmin. Joten valinta selvä jos turvallisuus on etusijalla eli Quattro.
eli kun auto kulkee/kiihtyy nopeampaa tahtia ja pysähtyy pidemmällä matkalla se on turvallisempi, niinpä niin tosiaan kannattaa tehdä niitä vertailuja, kun joka vetotapaa löytyy hyviä tai huonoja.
Vaikka jossittelisin kuinka en keksi yhtään esimerkkiä jossa kaksivetoinen toisi mitään turvallisuusetua nelikkoon verrattuna.
Jorma L
Jälleen kerran ärsyttävästi vihjaillaan, että nelikon kuljettajat kaahailisivat ja että mutkiin tultaisiin kovempaa. Mutta jos tullaankin samaa nopeutta on neliveto ylivoimainen. Eikö niin?
Jossittelusta viis, mutta kun auto tuntuu kiihtyvän hyvin, voi liukas tie jäädä vähemmälle huomiolle ja ajetaan vähän lujempaa. Jarrutusmatkat on kuitenkin samat tai raskaammalla pidemmät. Olisko tässä yksi esimerkki, jota et keksinyt?
Jos ajaa ihan normaalisti liikenteessä, nopeutta jossa ulosajonvaara on vähäinen, en näe eroa nelivedossa tai vajaavetoisessa.
En ainakaan tarkoituksella vihjannut mitään kaahailemisesta. Jos on liukasta, mutkaan voi tulla lujempaa jos liukkaus ei tunnu missään. Ei tuo varsinaisesti mitään kaahailemista ole.
edit: monet kavereistani luulee, että neliveto kiihtyy ja pysähtyy paremmin
Ensiksikin, asun helsingin keskustassa. Työmatkani ovat yleensä hyvin lyhyitä, mutta joudun siirtymään eri kohteisiin saman työpäivän aikana. Lisäksi joudun kuljettamaan työkaluja ja tarvikkeita autossani. Minulla on myös 3 alle 4v lasta.
Autoa tarvitsen siis työssä ja vapaa-aikanani. Kilometrejä tulee n.18000 vuodessa. Autoni on oma.
Minulle tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:
1) neliveto ja siinä lukkoja. Perustelut: joudun lähtemään joka aamu töihin, oli lunta tai ei. Kertaakaan en ole tarvinnut lumilapiota, nappi mistä neliveto kytketään on riittänyt.
2) korkea maavara. Joskus harvoin aura-auto on ehtinyt käydä auraamassa ´kivan´ vallin, josta pääsee helpommin yli korkealla autolla. Parkkipaikat tuntuvat myös lisääntyvän lumen lisääntyessä.
3) bensakone. Auto seisoo kadulla, ja sillä ajetaan lyhyitä matkoja. Taisi olla täälläkin -27 parhaimmillaan, ei startti- tai hyytymisongelmia. Iso bensakrematorio lämpenee nopeasti. Ei idioottimaista dieselveroa.
4)automaattivaihteisto. En käy kovin usein kehä3:n ulkopuolella.
5) auton oltava halpa, kestävä, helppo korjata, osat halpoja.
No, nämä ovat mielestäni ne tarpeelisimmat ominaisuudet. Kaikki muut on sitten vaan ihan kivoja lisiä. Nämähän ovat vain omia mielipiteitäni ja MINUN perusteitani auton valintaan.
edit: monet kavereistani luulee, että neliveto kiihtyy ja pysähtyy paremmin
joo, näin onkin, tai olikin. aikoinaan nelivetoisissa oli etu- ja taka-akselit kiinteästi yhteydessä toisiinsa, joten käytännössä takajarruja ei tarvittu talviaikaan ollenkaan. etujarrut jarruttivat takapyöriäkin voimansiirron välityksellä.
kaksivetoisissa "optimijarrutus" oli eturenkaat lukossa ja takarenkailla jarrutus siten että ne hieman vielä pyörivät. tai sitten käsijarrulla takarenkailla, ja jalkajarrulla pidon rajalla eturenkaita jarrutellen, kikkailun makua moisessa. toimii sinänsä abs-kaudellakin moinen, jos on ...analoginen käsijarru kahvalla.
nelivetoisissa kaikilla renkailla, paitsi vararenkaalla, pystyi jarruttamaan parhaalla pidolla. käytännössä ero oli huomattava, oppi tarkkailemaan peräpeiliä jarruttaessa... ja lukkiutuessa ensin lukkiutui perä kevyempänä, ja heti sen jälkeen eturenkaatkin. ja monta säikähdystä tuli kun oli joskus unohtanut kytkeä nelivedon...
nykyisissa abs-härpäkkeissä etu- ja taka-akselin yhteys katkaistaan, ja kaikki renkaat nakuttavat jos jarrupoljinta painaa riittävästi. eli enää ei ole jarrutuseroa, paitsi joissain erikoistapauksissa.
pääosahan nykynelivetoisista on lähes koko ajan kaksivetoisia, ja luiston alkaessa kytketään neliveto päälle. ja osassa liikkeelle lähdetään nelivetoisena, ja sitten kytketään kaksivetoiseksi.
Ensiksikin, asun helsingin keskustassa. Työmatkani ovat yleensä hyvin lyhyitä, mutta joudun siirtymään eri kohteisiin saman työpäivän aikana. Lisäksi joudun kuljettamaan työkaluja ja tarvikkeita autossani. Minulla on myös 3 alle 4v lasta.
Autoa tarvitsen siis työssä ja vapaa-aikanani. Kilometrejä tulee n.18000 vuodessa. Autoni on oma.
Minulle tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:
1) neliveto ja siinä lukkoja. Perustelut: joudun lähtemään joka aamu töihin, oli lunta tai ei. Kertaakaan en ole tarvinnut lumilapiota, nappi mistä neliveto kytketään on riittänyt.
2) korkea maavara. Joskus harvoin aura-auto on ehtinyt käydä auraamassa ´kivan´ vallin, josta pääsee helpommin yli korkealla autolla. Parkkipaikat tuntuvat myös lisääntyvän lumen lisääntyessä.
3) bensakone. Auto seisoo kadulla, ja sillä ajetaan lyhyitä matkoja. Taisi olla täälläkin -27 parhaimmillaan, ei startti- tai hyytymisongelmia. Iso bensakrematorio lämpenee nopeasti. Ei idioottimaista dieselveroa.
4)automaattivaihteisto. En käy kovin usein kehä3:n ulkopuolella.
5) auton oltava halpa, kestävä, helppo korjata, osat halpoja.
No, nämä ovat mielestäni ne tarpeelisimmat ominaisuudet. Kaikki muut on sitten vaan ihan kivoja lisiä. Nämähän ovat vain omia mielipiteitäni ja MINUN perusteitani auton valintaan.
Taidat ajaa Grand Vitaralla? Lukoilla varustettu neliveto ja halpuus ovat kyllä aika tavalla ristiriidassa keskenään, mutta suhteellistaan sekin on.
edit: monet kavereistani luulee, että neliveto kiihtyy ja pysähtyy paremmin
joo, näin onkin, tai olikin. aikoinaan nelivetoisissa oli etu- ja taka-akselit kiinteästi yhteydessä toisiinsa, joten käytännössä takajarruja ei tarvittu talviaikaan ollenkaan. etujarrut jarruttivat takapyöriäkin voimansiirron välityksellä.
Vuonna 1985 TM:n koeajossa oli Subaru 1,8 (myöhemmin sama malli nimettiin Leoneksi). Testissä etuvedolla jarrutusmatka 100 km/h nopeudesta oli n. 50 m, nelivedolla muistaakseni 44 m. Selkeä parannus siis, mutta 44 m tulos oli jo tuohon aikaan ihan tavanomainen henkilöautoille. Tässä tapauksessa jarrut olivat kovin etupainoiset ja siksi pysähtyminen etuvedolla heikkoa, neliveto ainoastaan normalisoi tilanteen. Mistään erityisestä nelivedon hyödystä ei siksi kannata puhua.
Mainitsemasi hallittavuusongelmat toki tuli nelivedolla vastaan.
Edelleenkin sama tilanne on ainakin nelivetoisissa pickupeissa poislukien joku kehittyneempi versio (Mitsun L200:ssa ainakin). Noihin saa jopa ajonhallintajärjestelmän, jonka toimintaa en voi ymmärtää. Miten sillä on minkäänlaisia edellytyksiä toimia, kun akseleiden välissä on kiinteä yhteys?
Matti-:
Itse en näe, että on mitään syytä olla pyrkimättä autoissa mahdollisimman pieneen kulutukseen. Säästöjä voidaan saada muualtakin, mutta se ei millään tavalla kumoa autoissa saavutettuja säästöjä.
Viimeinen lauseesi sisältää aika mielenkiintoisen sanoman. Toivot keskityttävän asioihin, joissa on helpoin saavuttaa säästöjä. Sen jälkeen rajaat pois sen, mistä on kaikkein helpoin tinkiä.
Itse olen sitä mieltä, että nelivedolla pääsee hyvin liikkeelle, mutta etu- tai takavetoiseen verrattuna sillä tuskin on turvallisuuden kannalta suurta merkitystä. Ajatellaanpa liukkaan kelin kurssia: "Jos ajat liian lujaa kurviin ja auto puskee, paina kytkin pohjaan ja ohjaa autoa".
Itse en usko, että keskivertokuski osaa kumota vedolla liian suuren tilannenopeuden jossa sivuttaispitoa saa lisättyä pitämällä juuri oikeaa vetoa kurvissa päällä. Tuohan tarkoittaa sitä, että kaasua pitäisi osata lisätä juuri sillä hetkellä kun auto meinaa puskea ulos tieltä. Taitavalta kuskilta tuo onnistuu. Suurin osa kuskeista painaisi jarrua kaasun sijaan.
Etuveto puskee kurvissa helpostikin jos pyörät sutii, mutta tuohan tarkoittaa yritystä maksimoida nopeus. En usko että takaveto puskee yhtään helpommin kuin neliveto. Nelivedolla samaan tilanteeseen saattaisi joutua suuremmassa nopeudessa, joka ei välttämättä tarkoita turvallisempaa tilannetta. Tarpeeksi suuressa nopeudessa vetotavasta riippumatta kuskista tulee matkustaja.
Vaikka jossittelisin kuinka en keksi yhtään esimerkkiä jossa kaksivetoinen toisi mitään turvallisuusetua nelikkoon verrattuna.
Sitäpaitsi yleensä neliveto noteerataan positiivisesti lähes joka autolehdessä jossa neliveto on koeajossa. Eikä hehkuteta pelkästään vetopitoa vaan tukevuutta ja ajon vakautta myös. Kumma juttu että kaiken kokeneet autotoimittajatkin huomaavat nelikon edut, mutta NHB ei niitä pysty myöntämään. Ajon tukevuus ja vakaus eivät myöskään ole hänen mielestään turvallisuutta parantavia asioita. Muunmuuassa tekniikanmaailman talvitestissä en muista vuotta mutta voittaja oli Skoda Superb 1.8TSI ja toiseksi tuli Subaru Impreza 2.0R. Lopputuloksissa todettiin Imprezan hävivän moottorinsa vuoksi ja että Skodan moottorin lisääminen keulalle toisi lisätehoa ja selvän testivoiton. Tällöin kone olisi sama ja ainoa erotus tulisi yllätys yllätys nelivedon ansiosta. Ja se olisi tuonut selvän testivoiton! Tokihan kaikki tämä johtuisi NBH:n mukaan pelkästään paremmasta vetopidosta eikä mistään muusta.Myös esim. asuntovaunua vedettäessä on neliveto huomattavasti turvallisemoi vaihtoehto kuin kaksivetoinen ja tätä on tutkittukin. Vai kiistätkö?
Jorma L
Jälleen kerran ärsyttävästi vihjaillaan, että nelikon kuljettajat kaahailisivat ja että mutkiin tultaisiin kovempaa. Mutta jos tullaankin samaa nopeutta on neliveto ylivoimainen. Eikö niin?
Nuori autoilija:
Voihan nelivedonkin toteuttaa niin, että siinä on huonot ajo-ominaisuudet. Mutta jos ajo-ominaisuudet ovat onnistuneet, ainoaksi ongelmaksi jää, että kuski "ulosmittaa" ajo-ominaisuudet - kaikissa autoissahan on kumminkin samanlaiset nelipyöräjarrut. Mutta tällainen ominaisuuksien ulosmittaus ei ole tietenkään auton, vaan ajajan vika.
Jos kaksivetoisen ajaja tulee kurviin nopeudella, jolla auto on hyvin hallittavissa, ei eroa samalla nopeudella ajavaan nelivetoiseen synny. Pitää muistaa, että neliveto vaikuttaa vain pitkittäispitoon, ei sivuttaispitoon.
Nelivetoisuuden edut liittyvät mielestäni kiihdytykseen liukkailla, ja etenemiseen huonoissa olosuhteissa, vaikkapa maastossa. Jälkimmäisen edun voi "tuhota" yhdistämällä nelivetoon pieni maavara.
Nuorukaiset tietenkin tykkäävät olla amppelilähdön kingejä, mutta muille nopea kiihtyvyys ei välttämättä tuo lisäarvoa. Ohituksissa on yleensä sitten jo kyse muusta kuin vetopidosta.
Neliveto on rakenteiltaan monimutkaisempi, kalliimpi ja vika-alttiimpi kuin kaksiveto, lisäksi lisääntynyt ajovastus ja paino lisäävät kulutusta normaaliolosuhteissa. Siksi neliveto ei ole perheautoissa yleistynyt.
Nelivedon edut tulee itselläni esiin tietenkin liikkeellelähdöissä ja mäennousussa, mutta myös mutkaisella tiellä. Kaksivetoisella tulee esim. 50-rajoituksisella mökkitiellä annettua aika useinkin sen verran liikaa kaasua mutkassa, että vetävä pää alkaa luistaa (ihan yhtä lailla etu- kuin takavedollakin). Ei se noissa nopeuksissa mitään sen kummempaa aiheuta, vähän hölläystä kaasuun ja pieni korjaus ratilla. Nelivedolla näitä pieniä vetopidon ulosmittauksia ei tule lainkaan. Samoilla nopeuksilla neliveto menee täysin eleettömästi, kaksivetoisilla tulee pientä ohjelmaa. Nykyautoissa ajonvakautus pitää huolen siitä, että nuo pienet lipsumiset eivät ainakaan noissa nopeuksissa aiheuta mitään turvallisuusriskejä, mutta nelivedolla ei ajonvakautuksen tarvitse nykiä autoa oikeaan suuntaan eikä hyydyttää tarpeettomasti menoa. Maantienopeuksilla vetopito ei ole yhtä pahasti kortilla kaksivetoisillakaan, mutta vastaavasti sen loppuessa on luvassa paljon pahempia tilanteita.
Nelivedon turvallisuutta on aivan turha etsiä tilastoista, sen ymmärtää ajamalla. Ei itseäni yhtään huolestuta tai harmita lähteä liukkaaseenkaan keliin sen paremmin etu- kuin takavetoisellakaan, mutta "ajamista" ne vaatii hiukka enemmän. Varsinkin takavetoisella ajonvakautuksen toimintaan tulee talviolosuhteissa tutustuttua melkein päivittäin. Nelivetoisella en ole saanut ajonvakautusta aktivoitumaan kertaakaan tänä talvena. Kyllä siitä jotain voi päätellä turvallisuudenkin suhteen.
Homeros:
ihan samalla tavalla se nelivetokin alkaa luistamaaan mutkassa, kaasulla sitäkin pitää ajaa, jos et osaa voi auto hyvinkin puskea lepikkoon
Nuori autoilija:
No eihän tässä sitten mitään väittelyä enää tarvita.
Todellisuuteen palataksemme kokemuksesta voin sanoa, että tuo ei pidä paikkaansa ainakaan kuivalla asfaltilla. Silloin nelivedosta ei ole kuin haittaa suuremman painon ja ajovastuksien muodossa. Jos pito on niin huono, että kiihdytettäessä kaksivetoinen sutii hillittömästi, niin nelivedolla voidaan saada kiihtyvyyden ansiosta parempi kierrosaika. Mutta ei se neliveto jääradallakaan automaattisesti nopeampi ole, kuten TM:n talvitesteistäkin olemme huomanneet. Nelivetoinen on kuitenkin huomattavasti hankalampi säätää oikeaan balanssiin ohjautuvuuden suhteen. Riippuu tietysti paljon myös nelivedon toteutuksesta. Kierrosaikaan renkaalla on yleensä paljon suurempi merkitys, kuin vetotavalla.
GTamv:
No ei ala. Samalla vauhdilla, samalla kaasunkäytöllä neliveto menee ilman sutimista ja siten myös ilman sivuluistoa siinä missä kaksivetoinen sutaisee ja alkaa puskea tai kääntyä poikittain.
Kaasulla toki voi ajaa ilman sutimistakin, ja ajankin. Silloin tällöin siinä hommassa vetopito loppuu kaksivetoisella. Nelivetoisella ei ole vielä loppunut.
Homeros:
No ehkä nelivetoa voidaan pitää siinä mielessä turvallisempana, että jarrupalat pysyy pidempään kunnossa, kun luistonesto ei joudu töihin.
Plus eleetön käytös moottorijarutuksissa.
FARwd:n kanssa samoilla linjoilla kaikkiaan. Talvella ripeästi eteneminen on takavetoisella lasten leikkiä vs neliveto, jolla tien leveys ei tunnu riittävän. Nelivetoisen vieminen vaatii erilaisen tyylin jota en vähäisestä nelivetokokemuksesta johtuen? hallitse. Suljetulla radalla jossa ei tarvitse pysyä omalla kaistalla voisin ehkä päästä samaan kuin hyvällä takavetoisella.
edit. syynä voi olla etten osaa viedä nelivetoista tarpeeksi agressiivisesti ja auto puskee.
Aika jännä kommentti. Itse en ole kohdannut liukkailla nelivetoa parempaa takavetoa.
Kerro lisää.
Luistojen hallinta on minulle helpompaa takavetoisella.
Et osaa?
Nelivedot nyt vaan sattuu yleensä olemaan huonompia kun ajetaan poikittain... johtuu varmaan siitä kun suurin osa on liian etuveto painotteisia.
Poikittain ajaminen noin yleensäkin ja varsinkin nelivetoisella luistossa räppääminen kuuluu jonnekin ihan muualle kuin yleiseen liikennöintiin. Turvallisuudesta ja tuollaisesta ajamisesta ei kannata puhua samassa ketjussa.
Homeros:
älä nyt jauha skeidaa
GTamv:
Okei. Kyllä tuolla argumentoinnilla on nyt osoitettu että mähän olin ihan väärässä. Sori.
missäs ne sun faktat on? jos halutaan ajaa mutkaan ilman minkäänlaista luistoa niin ei se neliveto mitään tietääkseni auta.
GTamv:
Kyllä se kuule on niin, että kun mutkassa painaa kaasua niin pito saattaa järkkyä. Kokeile, jos et usko. Kun vetäviä pyöriä on vain kaksi, niin se pito katoaa joskus aika kevyelläkin kaasun käytöllä. Nelivetoisella pitää olla jo yritystä ennen kuin vetopito loppuu. Nyt sitten kun muistelet fysiikan perusteita, niin vetopidon loppuessahan loppuu myös sivuttaispito. Liika kaasunkäyttö on varma tapa aiheuttaa ohjelmaa mutka-ajossa, ja kaksivetoisella niin käy helposti ihan tarkoituksettakin.
Olet oikeassa siinä, että jos mutka ajetaan läpi ilman, että veto on päällä missään vaiheessa, niin vetotavalla itsessään ei ole mitään merkitystä. Taitaa vain olla aika harvinaista oikeissa liikennetilanteissa, ainakin itselläni on.
Luistossa ajaminen on sitten jo vähän toinen juttu. Jos on välttämätön tarve ajaa luistossa yleisellä tiellä, niin siihen hommaan en todellakaan suosittele nelaria. Jotta luistoa syntyy kaasunkäytöllä, on lämän oltava tiskissä pitkiä aikoja ja silloin alkaa varmasti tie loppua kesken aika nopeasti. Minulle luisto yleisellä tiellä on ajovirhe, joita tulee välttää ja nelivedolla niiden välttäminen on helpompaa.
meinaatko että ajat nopeampaa vauhtia mutkan nelivedolla jos ajetaan täysin ilman luistoa? luulen että käytännössä ero on minimaalinen ja riippuu suuresti käytettävistä autoista. Ihmisillä on ihmeellisiä oletuksia nelivedosta, lähinnä hyöty ilmenee suoraan ajattaessa ja kaarteesta ulos tullessa, muut hyödyt ovat aika minimaalisia katuautoissa.
Mikä tässä on näin vaikeaa? Koitan ajaa kaikki mutkat läpi ilman merkittäviä luistoja. Kun on tosi liukasta, niin kaksivetoisella tulee silti aika usein eteen mutkia tai risteyksiä, joissa vetoa on jossain vaiheessa aavistuksen liikaa -> vetävän akselin sivuttaisliike -> korjausliike ja/tai ajonvakautuksen aktivoituminen. Ei mitään dramaattista, mutta ylimääräistä silti. Nelivedolla täsmälleen samat paikat, sama ajotapa, sama kaasunkäyttö -> vetopito ei lopu., ei ylimääräistä ohjelmaa.
Tämän enempää en jaksa selvästä asiasta jankuttaa. Ilmiölle on olemassa selvät fysikaaliset selitykset ja se on lisäksi minulle jokapäiväistä elämää. Kun kaikilla kolmella vetotavalla ajaa jatkuvasti ristiin, niin asian pääsee toteamaan helposti.
Homeros:
vaikeaa se on
Kun puhutte ja vertailette vetotapojen ominaisuuksia niin kannattaisi kokeilla samaa autoa vajaa/täysvedolla. Minulle paras vertailu oli kun osallistuin Audia talviajokouluun Tahkovuorella. A4 quatrolla ajeltiin mutta vertailun vuoksi kokeiltavana etuvetoinekin, koneena kaikissa 1,8 turbo. Etuveto ei loistanut missään tehtävässä paitsi jarrutuksessa jossa se pysähtyi 175m matkalla vs Q:n 225m. Tämä tosin johtui siitä ettei etuvetoa saanut kiihtymään kuin 80-85km/h kun Q:lla testi vauhti oli 100 km/h
Mutkarataa Q meni kuin juna 40-50 km/h vauhdilla kun euvedolla ohjaamo täynä käsiä ajeltiin 30-40. Q:lla vielä sladissa nopeudet nousivat suurimmaksi. Väistökoe ABS jarrutuksella meni molemmilla samoin mutta kaasulla auttaen Q taipui paremmin. Joten valinta selvä jos turvallisuus on etusijalla eli Quattro.
eli kun auto kulkee/kiihtyy nopeampaa tahtia ja pysähtyy pidemmällä matkalla se on turvallisempi, niinpä niin tosiaan kannattaa tehdä niitä vertailuja, kun joka vetotapaa löytyy hyviä tai huonoja.
Nuori autoilija:
Jossittelusta viis, mutta kun auto tuntuu kiihtyvän hyvin, voi liukas tie jäädä vähemmälle huomiolle ja ajetaan vähän lujempaa. Jarrutusmatkat on kuitenkin samat tai raskaammalla pidemmät. Olisko tässä yksi esimerkki, jota et keksinyt?
Jos ajaa ihan normaalisti liikenteessä, nopeutta jossa ulosajonvaara on vähäinen, en näe eroa nelivedossa tai vajaavetoisessa.
En ainakaan tarkoituksella vihjannut mitään kaahailemisesta. Jos on liukasta, mutkaan voi tulla lujempaa jos liukkaus ei tunnu missään. Ei tuo varsinaisesti mitään kaahailemista ole.
edit: monet kavereistani luulee, että neliveto kiihtyy ja pysähtyy paremmin
Tämmöisiä pohdiskelin:
Ensiksikin, asun helsingin keskustassa. Työmatkani ovat yleensä hyvin lyhyitä, mutta joudun siirtymään eri kohteisiin saman työpäivän aikana. Lisäksi joudun kuljettamaan työkaluja ja tarvikkeita autossani. Minulla on myös 3 alle 4v lasta.
Autoa tarvitsen siis työssä ja vapaa-aikanani. Kilometrejä tulee n.18000 vuodessa. Autoni on oma.
Minulle tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:
1) neliveto ja siinä lukkoja. Perustelut: joudun lähtemään joka aamu töihin, oli lunta tai ei. Kertaakaan en ole tarvinnut lumilapiota, nappi mistä neliveto kytketään on riittänyt.
2) korkea maavara. Joskus harvoin aura-auto on ehtinyt käydä auraamassa ´kivan´ vallin, josta pääsee helpommin yli korkealla autolla. Parkkipaikat tuntuvat myös lisääntyvän lumen lisääntyessä.
3) bensakone. Auto seisoo kadulla, ja sillä ajetaan lyhyitä matkoja. Taisi olla täälläkin -27 parhaimmillaan, ei startti- tai hyytymisongelmia. Iso bensakrematorio lämpenee nopeasti. Ei idioottimaista dieselveroa.
4)automaattivaihteisto. En käy kovin usein kehä3:n ulkopuolella.
5) auton oltava halpa, kestävä, helppo korjata, osat halpoja.
No, nämä ovat mielestäni ne tarpeelisimmat ominaisuudet. Kaikki muut on sitten vaan ihan kivoja lisiä. Nämähän ovat vain omia mielipiteitäni ja MINUN perusteitani auton valintaan.
Jorma L:
joo, näin onkin, tai olikin. aikoinaan nelivetoisissa oli etu- ja taka-akselit kiinteästi yhteydessä toisiinsa, joten käytännössä takajarruja ei tarvittu talviaikaan ollenkaan. etujarrut jarruttivat takapyöriäkin voimansiirron välityksellä.
kaksivetoisissa "optimijarrutus" oli eturenkaat lukossa ja takarenkailla jarrutus siten että ne hieman vielä pyörivät. tai sitten käsijarrulla takarenkailla, ja jalkajarrulla pidon rajalla eturenkaita jarrutellen, kikkailun makua moisessa. toimii sinänsä abs-kaudellakin moinen, jos on ...analoginen käsijarru kahvalla.
nelivetoisissa kaikilla renkailla, paitsi vararenkaalla, pystyi jarruttamaan parhaalla pidolla. käytännössä ero oli huomattava, oppi tarkkailemaan peräpeiliä jarruttaessa... ja lukkiutuessa ensin lukkiutui perä kevyempänä, ja heti sen jälkeen eturenkaatkin. ja monta säikähdystä tuli kun oli joskus unohtanut kytkeä nelivedon...
nykyisissa abs-härpäkkeissä etu- ja taka-akselin yhteys katkaistaan, ja kaikki renkaat nakuttavat jos jarrupoljinta painaa riittävästi. eli enää ei ole jarrutuseroa, paitsi joissain erikoistapauksissa.
pääosahan nykynelivetoisista on lähes koko ajan kaksivetoisia, ja luiston alkaessa kytketään neliveto päälle. ja osassa liikkeelle lähdetään nelivetoisena, ja sitten kytketään kaksivetoiseksi.
an300:
Taidat ajaa Grand Vitaralla? Lukoilla varustettu neliveto ja halpuus ovat kyllä aika tavalla ristiriidassa keskenään, mutta suhteellistaan sekin on.
surffari:
Vuonna 1985 TM:n koeajossa oli Subaru 1,8 (myöhemmin sama malli nimettiin Leoneksi). Testissä etuvedolla jarrutusmatka 100 km/h nopeudesta oli n. 50 m, nelivedolla muistaakseni 44 m. Selkeä parannus siis, mutta 44 m tulos oli jo tuohon aikaan ihan tavanomainen henkilöautoille. Tässä tapauksessa jarrut olivat kovin etupainoiset ja siksi pysähtyminen etuvedolla heikkoa, neliveto ainoastaan normalisoi tilanteen. Mistään erityisestä nelivedon hyödystä ei siksi kannata puhua.
Mainitsemasi hallittavuusongelmat toki tuli nelivedolla vastaan.
Edelleenkin sama tilanne on ainakin nelivetoisissa pickupeissa poislukien joku kehittyneempi versio (Mitsun L200:ssa ainakin). Noihin saa jopa ajonhallintajärjestelmän, jonka toimintaa en voi ymmärtää. Miten sillä on minkäänlaisia edellytyksiä toimia, kun akseleiden välissä on kiinteä yhteys?