AutoBild:in bensa vs. diesel kulutusvertailu moottoritiellä
Joskus vähän harmittaa kun TM/TL mittaa kulutukset vain 120 km/h asti vaikka monet varmasti ajaa Suomessakin kesällä 138-139 km/h todellista nopeutta moottoritiellä ja vaikka ei ajaisikaan niin esim. silloin kun suunnitellaan kesälomamatkoja Välimerelle niin kulutus isommissa nopeuksissa saattaa kiinnostaa.
AutoBild oli tehnyt viime kuussa Saksassa tämmöisen kulutusvertailun, joka ainakin mulla oli jäänyt aiemmin huomaamatta. Oli siis otettu samojen automallien bensa- ja diesel-versiot ja verrattu kulutusta moottoritiellä 180 km/h nopeudessa.
Taulukoin tulokset itse kun en niitä löytänyt mistään helppolukuisessa tiivistetyssä muodossa. Pahoittelen Oven pakko-JPEG-pakkausta, uppasin kuvan kyllä PNG:nä, mutta eihän se mitään auttanut. Harmaat on dieseleitä, siniset bensoja.
Sharanin dieselversion kulutus ei osunut mulla silmään ollenkaan, joku saksankielentaitoisempi voisi ehkä senkin vielä löytää: http://www.autobild.de/artikel/diesel-gegen-benziner-verbrauchstest-1539244.html
Ymmärsin että diesel-Sharanin kulutus oli 5 litraa vähemmän kuin TSI:n, eli 12,2 l.
Skoda Roomster. Molemmissa 77 kW.
1.6 TDI
- EU-kulutus 4,7
- 180 km/h 10,7
1.2 TSI
- EU-kulutus 5,7
- 180 km/h 18,9
Kyllä tämä uusi bensa-tekniikka on hienoa!
kuruma:
Roomsterin ilmavastuskerroin on 0,33 ja otsapintaakin on suhteellisen runsaasti. Kun tuossa nopeudessa kulkuvastukset määräytyvät lähinnä ilmanvastuksen perusteella, Roomster on hiukan väärässä seurassa.
Lisäksi tietysti mielenkiintoinen juttu on se, että tuon TDI:n huippunopeudeksi annetaan 181 km/h, joten tasaisen 180 km/h:n testaaminen on kovin vaikeaa.
Joten vähän epäilen, että tuossa on sattunut jokin lipsahdus numeroiden tai testin kanssa. Esimerkiksi 12,4 l/100 km dieselille sopisi ihan hyvin muuhun seurakuntaan ja olisi kohtuudella linjassa bensakoneen kanssa. Bensakone toki on hyvinkin heikoilla tuossa, koska silläkin versiolla ajetaan kaasu pohjassa.
Muuten data näyttäisi olevan eri autoilla aika hyvin kuosissa. Dieselit kulkevat tyypillisesti noin 20 % pienemmällä energiankulutuksella ja päästöillä kuin bensakoneet kovassa ajossa. Litroina ero on vielä suurempi, dieseliä kuluu noin 30 % vähemmän kuin bensiiniä.
Piti käydä tarkastamassa nuo huippunopeudet, ja niinhän se vaan on että Roomster todella kulkee bensalla ja dieselillä juuri ja juuri 180 km/h. Kyllä noista lukemista voi siis paljon kertoa dieseltekniikan eduista bensiiniin verrattuna.
Lefa:
Kun lähdin hakemaan korrelaatioita bensiinin ja dieselin kulutusten kohdalla, niin muut autot menivät plusmiinus litran sisään hyvinkin kauniisti samalle suoralle. Tuo Roomster kuitenkin hyppäsi linjasta litratolkulla.
Ensimmäinen ajatus on tietysti se, että kaasu pohjassa ajettu 1.2TSI on erittäin juoppo. Jäin kuitenkin miettimään auton sijoitusta listassa muutenkin, koska tila-autot eivät yleensä ole kovin aerodynaamisia. Sillä perusteella tuntuisi siltä, että tuo Roomsterin dieselille annettu lukema on optimistisen tuntuinen. Bensakoneelle annettu lukema puolestaan on aika realistinen.
Sekin on mahdollista, että diesel olisi jokin EcoXXX-versio, jonka aerodynamiikkaa on tuunattu. Mallimerkintä ei kuitenkaan viittaa siihen.
Kulutusmittaukset ovat vaikeita, ja erityisesti isoissa nopeuksissa vaikeudet korostuvat. Metri sekunnissa vastatuulta nostaa kulutusta puolen litran verran. Eli ulkona noita mittauksia ei voi käytännössä tehdä. Dynamometrilla kyllä pitäisi onnistua.
Lehdistä (ja usein saksalaisista sellaisista) on aina silloin tällöin tullut sellaisia mittaustuloksia, jotka eivät oikein osu yksiin todellisuuden kanssa. Tästä syystä olen aika skeptinen taulukon yksittäisi lukemia kohtaan, niissä voi olla isojakin virheitä.
Sen sijaan trendin tuosta taulukosta saa, ja sekin on tietysti hyvin selvä. Diesel kuluttaa noissa oloissa paremman hyötysuhteensa vuoksi noin 20 % vähemmän energiaa. Ero on iso, ja siihen on ihan hyviä termodynaamisia syitä.
Autobild on toisinaan syyllistynyt kulutuksien mittaamiseen ajotietokoneella. Toivottavasti ei kuitenkaan tällä kertaa.
Oletettaa sopii, että 1.2 TSI:n kaltainen kone ei ole parhaimmillaan huippunopeutta ajettaessa. Tuolloin korkeat kierrokset ja ahdistava pakopuoli tiputtavat hyötysuhdetta.
NHB:
Jotenkin sain itsekin sellaisen vaikutelman että näin voisi tässä testissä olla kun katsoin tuota AB:n testistä tekemää kuvagalleriaa, jossa oli kuvia ajotietokoneiden kulutuslukemista. Varmaksi en tätä nyt sano, mutta minusta tekstissäkin oli jotain mainintaa tuohon suuntaan että lukemat ois ajotietokoneista otettu.
Kyllä se vain taitaa yhä olla, että diesel on selvästi taloudellisempi mitä raskaammat olosuhteet ovat. Muutama vuosi sitten Moottori-lehdessä vertailtiin Seat Leon TDI 1.9 (110 kW) ja 1.8T (132 kW). Autoilla ajettiin moottoriradalla. Diesel on joitain sekunnin kymmenyksiä hitaampi kuin bensa. Selvästi vähemmän kuitenkin mitä tehoerosta voisi päätellä.
Kulutusero oli todella suuri. Diesel vei 15 l/100 km ja bensa 30 l/100 km.
Dieselillä ei tarvi keskittyä pihistelyyn läheskään niin tarkasti kuin bensalla. Kaasua saa painaa surutta, jos vain malttaa olla painamatta jarrua.
Nyt menevät taas kerran puurot ja vellit sekaisin.
Dieselöljyn, bensiinin ja mahdollisen bensiini-etanoliseoksen sisältämä energiamäärä tilavuusyksikköä kohti on aivan erilainen. Kulutuksen vertailu litroina on lähtökohtaisestikin päin seiniä.
Toinen juttu on, että jos halutaan verrata dieseliä ja bensamoottoria keskenään pitäisi moottorien olla muuten vastaavat, esimerkiksi molempien ahdettuja tai molempien ahtamattomia. Tämäkään ei tässä toteudu. Puhumattakaan autojen välityksistä, rengastuksesta, sääolosuhteista, jne.
PropJock:
Bemariltahan tuosta löytyy sekä ahdettu bensa että ahdettu diesel samalla iskutilavuudella ja samalla sylinterimäärälläkin.
PropJock:
Polttoaineet kuitenkin hinnoitellaan per litra, joten kulutuksen vertailu litroina ei liene ihan turha idea
PropJock:
Mutta kaikki autot ovat todellisia ja tuossa on niiden kulutuserot. Mielenkiintoista ei ole dieselin tai bensan energiasisällöt, vaan että bensa-autot ovat suhteessa vielä epätaloudellisempia kovissa nopeuksissa kuin norminopeuksissa. Mielenkiintoista on myös moottoritekniikaltaan taloudellisena ja modernina pidetyn järkiauton sijoittuminen huonoimmalle sijalle, verrattuna samassa sarjassa painivaan Merivaan jonka kulutus on varsin maltillinen. Mutta 180 on sellainen nopeus ettei se suomessa kiinnosta. Ja on luultavasti hyvin lähellä 1.2 Roomsterin huippunopeutta. Mutta 6 litraa sadalla liikaa. Huhhuh.
Ostanmpa Merivan koska 180 nopeudessa kuluttaa vähemmän! Toisaalta en hirveästi oikein luota tuohon AutoBildiin, sillä harvoin näkee lehdessä vertailua, jossa ei olisi virheitä!
Nasse:
Voihan se niinkin olla. Ja näyttääkö nuo volkkarit sun muut muutenkaan kulutuksia oikein, tälläkin palstalla oli keskustelua joistain yllättävistä kulueroista volkkareista, joiden olisi luullut olevan lähempänä toisiaan.
Ehkä pitäisi luottaa enemmän silmiä auton muotoilun osalta, moottorin vääntö- ja ominaiskulutuskäyriä, sekä tarkastaa vaihdevälitykset.
Eiköhän nuo välitykset ole valittu jo tehtaan toimesta melko luontevasti eri moottorien ominaisuuksiin nähden. Vai pitäisikö jonkun mielestä bensa- ja dieselmoottorisiin autoihin laittaa samat välitykset "tasapuolisuuden" vuoksi?
"Mutta kaikki autot ovat todellisia ja tuossa on niiden kulutuserot. Mielenkiintoista ei ole dieselin tai bensan energiasisällöt, vaan että bensa-autot ovat suhteessa vielä epätaloudellisempia kovissa nopeuksissa kuin norminopeuksissa."
Niin AutoBildin taulukossa nimenomaan eivät ole näiden autojen kulutuserot. Sen sijaan siinä on listattu tankista moottorille kulkeneen polttoaineen tilavuus jollakin epämääräisella tarkkuudella. Polttoaineen määrä ja energiasisältö on sitten aivan eri asia.
Vieläpä jokaisella moottorilla on oma "mukavuusalueensa", johon auto on optimoitu ja jossa hyötysuhde on parhaimmillaan. Jollain 1,2 -litraisella bensakoneella tämä ei varmastikaan satu 180 km/h tienoille. 3-litraisen BMW:n tapauksessa ollaan jo vähän lähempänä, muttei silti aivan. Bensa- tai diesel, tuollaisen pienen moottorin käyttöikäkin lyhenee rajusti +180-nopeuksia pitkään tahkotessa. Auton moottoreita ei ole tehty sellaiseen käyttöön. Lentokonemoottorit ovat luku erikseen.
Mitä tulee dieselin ja bensakoneiden etuihin eri käyttötilanteissa, ei liene epäselvää miksi raskaassa kalustossa suositaan dieseleitä. Mutta ei se tarkoita, että sellaisen asentaminen henkilöautoon tekisi siitä taloudellisemman tai miellyttävämmän käyttää.
Vertailu on pikkuisen lähempänä järkevää katsomalla vaikkapa VW:n tai BMW:n likipitäen vastaavien mallien CO2-päästöjä EU-syklin mukaan ilmoiteuttuna. Yllättäen dieselin etu häviää.
@PropJock
No ei varmasti satukkaan 180 kohdalle, muta mitä se siihen vaikuttaa, jos tarkoitus on nimenomaan verrata 180 kohdalta? Kunkin auton yksittäinen optimointi on silloin aivan merkityksetön asia.
Mittaustekniikasta en osaa sanoa varmasti mitään. Olettaisi kuitenkin, että jos oikea kulutusvertailu on päätarkoituksena, niin eikai sitä mikään itseään kunnioittava automedia ajotietokoneesta katsomalla tee. Vähemmänkin ymmärtävälle tulee ensimmäisenä mieleen, että onko ajotietokone luotettava alkuunkaan.
Yksittäisen auton koeajossa lienee eri juttu, kun kulutuksen mittaaminen ei ole itse tarkoitus?
Tarkoitus ei myöskään liene ollut energiamäärän mittaaminen, vaan nimenomaan polttoaineen kulutuksen mittaaminen, koska polttoaine kuitenkin ostetaan huoltoasemalta siinä muodossa. Sitä on mielekästä mitata, ja siitä saa heti käsityksen rahallisesta merkityksestä.
Matti-:
Ainoa luotettava tapa on tehdä mittaus dynamometrilla. Siinä on vain se ongelma, että tarvitaan hyvä käsitys auton ilmanvastuksesta. Sen taas saa joko valmistajalta tai sitten tuulitunnelissa mittaamalla.
Sitten vain auto dynamometriin ja mitataan moottorille menevä polttoaine riittävän tarkasti. Mielellään vielä vähän varioidaan vastusta kohtuullisten tuulennopeuden vaikutusten simuloimiseksi, ja tulokset ovat siinä.
Tuo noin niin kuin siinä vaiheessa, kun mittauksia pitäisi ihan oikeasti tehdä kriittisen tarkastelun kestävällä tavalla. Näin eivät lehdet yleensä tee.
Mutta mikä on huomionarvoista on se, että TM:n antamat kulutuslukemat ovat yleensä korkeampia kuin monella muulla lehdellä. Enkä nyt ensimmäisenä epäilisi TM:ää, vaikka sen testimenetelmäissä on näiltä osin vähän sanomista. Ehkä kuitenkin vähemmän kuin muilla.
Yleensä polttoaine ostetaan asemalta euroilla. Käytännössä lienee kolme järkevää vertailukohtaa, kun vertaillaan eri polttoaineilla kulkevia autoja:
1. Energiavertailu (MJ/km)
2. Päästövertailu (gCO2/km)
3. Hintavertailu (e/km)
Bensiinin ja dieselin kohdalla kohdat 1 ja 2 ovat likipitäen samat. Hinta taas on täysin eri. Litrat ovat välttämättömiä näiden laskemiseen, mutta litrojen vertaaminen suoraan ei ole hedelmällistä oikein missään tarkoituksessa.
Ja jos verrataan tuollaista jatkuvaa erittäin suurella teholla ajamista, diesel on selvä voittaja. Linja on sama niin autoissa, raskaassa tieliikenteessä, laivoissa kuin lentokoneissakin. (Ja ennen kuin kukaan ihmettelee, niin ihan oikeasti on olemassa mäntämoottorikoneita, joissa on dieselmoottori.) Ero on sen termisen hyötysuhteen ero, noin 20 % energiassa.
Sen sijaan käytännön autoilussa voi käydä myös toisin. Tällä hetkellä monessa käytössä kaikkein pihein markkinoilla oleva teknologia on bensiinihybridi, ja kilpailu dieselhybridien kanssa tulee olemaan mielenkiintoinen ja kova.
Hiilipäästö:
Ja saattaapa sieltä keulalta löytyä autosta peräisin oleva moottorikin ilmadieselin sijaan. Pienkoneitahan on jonkin verran "dieselöity" juuri pienempien polttoainekustannusten takia.
Malmin Ilmailukerhon Cessna 172:llehan kävi taannoin vähän huonosti, kun diesel-kone petti. Tällä kertaa kyse oli kyllä ihan ehdasta lentokonemoottorista.
Mielenkiintoista tuossa taulukossa on Mersujen taloudellisuus kovemmissa nopeuksissa, koskee sekä diesel että bensakonetta. E ei ole kuitenkaan mikään ihan pieni auto. Tämä näkyi jo aikanaan saman lehden "Vollgas" testissä.
Monien bensakoneiden syöppöys kovemmalla rasituksella ei ole mikään yllätys. Yleensä ajotapa on vaikuttanut bensavehkeiden kulutukseen dieseleitä enemmän, eikä tuo näytä uusien koneiden myötä paljonkaan muuttuneen.
Matti-:
Autobild