Olen puhunut ns keskimääräisestä autoilijasta ja siihen noita karkeita laskelmiakin on viritetty. Autoliiton laskelmiin ei pääse käsiksi ilman tunnuksia.
Tottakai on selvää että vähälle kilometrimäärälle esim. kakkosautoksi hankittuna kannattaa katsoa mahdollisimman halpaa hankintahintaa jos kulut ovat se mikä asian ratkaisee. Eihän vähällä ajolla ole paljon muita kuluja kuin pääomakulut. Tosin tässäkin kannattaisi miettiä mihin (uutta) autoa tarvitsee jos sillä ajaa vain vähän. Joskus olen laskeskellut että halvimmallakin uudella autolla ajamisen kulut ovat aika kovat, taksillakin ajaa todella paljon jo niihin verraten.
Enemmillä kilometreillä ja pidemmällä käyttöiällä ostohinta ei ole kovin ratkaiseva tekijä jos erot ovat muutamia tonneja; ylläpitokulut, kulutus ja jälleenmyyntiarvo enemmän ajetuna ovat olennaisempia. Siinä tullaan sitten siihen miksi joissakin laskelmissa juuri Golf-luokan perusmallit olivat edullisia.
Minusta pitää verrata verrannollisia malleja ainakin siinä mielessä että olennaiset turvavarusteet ym pitää löytyä.
Autojen sopiva ikä saattaisi olla 5-6 vuotta. Niin paljon innovaatiot ja tekniikkaa tuona aikana autoa kehittävät, jotta uusia autoja kannattaa suosia semminkin kun käyttökustannukset kulutuksen myötä tippuvat.
Yllä kirjoittaa mainosmiesten retkuun mennyt. 5-6 vuodessa autoissa muuttuu vain jotkut mukavuusvarusteet (radion nappulat ratissa tms.) ja pellin taivuttelu, sekin yleensä huonompaan suuntaan (hankalampia poikkauksia, vaikeampia oikoa) eikä mikään sellainen jota ilmankin tultaisiin toimeen.
Autojen sopiva ikä saattaisi olla 5-6 vuotta. Niin paljon innovaatiot ja tekniikkaa tuona aikana autoa kehittävät, jotta uusia autoja kannattaa suosia semminkin kun käyttökustannukset kulutuksen myötä tippuvat. Tulisi säätää "japanilainen" laki, jonka mukaan esim. 6 vuotta vanhoja autoja ei saa enää myydä käytettyinä vaan ne tulee romuttaa ja kierrättää.
Varoitus: pääsi päällä leijuu tonni tiiliä, mutta ellet ainoastaan trollaa, niin kerropa perustelusi ennen kuin pudotan?
Miten päädyit siihen, että tänään uuden Dacian, Toyota Priuksen ja Mercedes BlueEfficiencyn järkeävä käyttöikä on sama määrä kilometrejä ja vuosia?
Miksi mielestäsi vanhat autot pitäisi romuttaa?
Annatko myös laskelman jolla osoitat kustannusten putoavan vaihtamalla 5-6 vuotias auto uuteen samantasoiseen ja -kokoiseen?
qetep:
järkevällä (haitta)verotuksella tämä olisi myös jopa mahdollista.
Tuosta olen samaa mieltä. Olisi tasapuolista verottaa päästöjen mukaan myös busseja, junia, lentokoneita ja laivoja, eikä pelkästään henkilöautoja.
Olen puhunut ns keskimääräisestä autoilijasta ja siihen noita karkeita laskelmiakin on viritetty. Autoliiton laskelmiin ei pääse käsiksi ilman tunnuksia.
Tottakai on selvää että vähälle kilometrimäärälle esim. kakkosautoksi hankittuna kannattaa katsoa mahdollisimman halpaa hankintahintaa jos kulut ovat se mikä asian ratkaisee. Eihän vähällä ajolla ole paljon muita kuluja kuin pääomakulut. Tosin tässäkin kannattaisi miettiä mihin (uutta) autoa tarvitsee jos sillä ajaa vain vähän. Joskus olen laskeskellut että halvimmallakin uudella autolla ajamisen kulut ovat aika kovat, taksillakin ajaa todella paljon jo niihin verraten.
Enemmillä kilometreillä ja pidemmällä käyttöiällä ostohinta ei ole kovin ratkaiseva tekijä jos erot ovat muutamia tonneja; ylläpitokulut, kulutus ja jälleenmyyntiarvo enemmän ajetuna ovat olennaisempia. Siinä tullaan sitten siihen miksi joissakin laskelmissa juuri Golf-luokan perusmallit olivat edullisia.
Minusta pitää verrata verrannollisia malleja ainakin siinä mielessä että olennaiset turvavarusteet ym pitää löytyä.
En tiedä minkälaisessa todellisuudessa Sinun tai Autoliiton keskivertoautoilija elää, jos hänelle kerran auto, joka on kalliimpi ostaa ja pitää, tulee edullisemmaksi. En ole paremmasta jälleenmyyntiarvostakaan kovin vakuuttunut, ja sekin etu kuittautuu joka tapauksessa sillä tosiasialla, että kalliimpaan autoon on sidottu enemmän pääomaa. Tai kuten hyvin usein, lainarahaa. Tuo vertailusi 2008-mallisten Golfien ja Polojen pyyntihinnoista on parillakin tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin Golf on poikkeuksellisen hyvin arvonsa säilyttävä auto, ja toiseksi, Polo oli tuolloin vielä väistyvää 'vanhaa' mallia, mikä varmasti on vaikuttanut arvon säilymiseen.
Ja nythän on puhuttu melko hintavista pikkuautoista, todellinen penninvenyttäjä ostaa vaikka Citroen C1:n, Renault Twingon tai Suzuki Alton, joita kaikkia myydään kymppitonnilla. Näissä joutuukin jo tinkimään reilummin tiloista ja mukavuudesta, ehkä turvallisuudestakin, mutta säästöetu Golf-luokkaan vain kasvaa.
Isompien ja pienempien autojen arvonsäilymisestä vielä. Se on jännä miten 10v ikäisissä isomman ja pienemmän välillä ei ole enää oikeastaan mitään eroa jäljellä. Isolla on toki ajettu enemmän, mutta luulisi kilometrien tulevan enimmälti maantieltä, ja isomman myös kestävän paremmin kilometrejä.
Esim. Opel-vertailu vm. 2001 nettiautosta.
Corsa 1.2L tyypilliset kilometrit 125k ja tyypillinen hinta 3500
Astra 1.6L tyypilliset kilometrit 175k ja tyypillinen hinta 3500
Vectra 1.8L tyypilliset kilometrit 200k ja tyypillinen hinta 3500
Todennäköisenä selityksenä pidän sitä, että käytettyjen ostajat ovat hakevat mieluiten halvasti pidettäviä autoja. Uusien ostajat taaseen ostavat mieluummin jotain muuta kuin pienimpiä ja halvimpia malleja, syystä tai toisesta. Käytettyjen markkinoilla niistä on sitten ylitarjontaa ja arvo kuolettuu olemattomaksi kymmenessä vuodessa.
Autojen sopiva ikä saattaisi olla 5-6 vuotta. Niin paljon innovaatiot ja tekniikkaa tuona aikana autoa kehittävät, jotta uusia autoja kannattaa suosia semminkin kun käyttökustannukset kulutuksen myötä tippuvat. Tulisi säätää "japanilainen" laki, jonka mukaan esim. 6 vuotta vanhoja autoja ei saa enää myydä käytettyinä vaan ne tulee romuttaa ja kierrättää. Näin autokanta uudistuisi ja näin toimien järkevällä (haitta)verotuksella tämä olisi myös jopa mahdollista.
Vaikka muutkin tähän jo tarttuivat, niin miksen minäkin. Kerro vähän perusteluja aika rajulle väitteellesi . . .
Autojen kehityksessä ei ole tapahtunut mitään aivan valtavan radikaalia todellisuudessa vajaaseen sataan vuoteen.
Tehoa ja taloudellisuutta on tullut hieman lisää, samoin turvallisuutta. Mutta perusidea on edelleen täysin sama, kumipyörillä kulkeva laite, joka käyttää polttomoottoria ja polttaa pääosin fossiilisa polttoaineita, liikenergiaksi. Itseasiassa perusajatus ei ole muuttunut yhtään.
Jos ihan realistisia ollaan, 20-30 vuotta vanhalla autolla pärjää edelleen erinomaisesti, jos se vain toimii. Mitään niin radikaalia ei ole sitten 80-luvun tullut, etteikö sitä ilman voisi tehdä melkein kaikkea mitä nykyäänkin.
Sitten jos haluaa vähän extra turvallisuutta ja mukavuutta, noin 10 vuotta vanha auto on sekin jo varsin hyvä, eikä enää kovinkaan kaukana nykyisestä jos ihan totta puhutaan ja jätetään mainosmiesten hömpötykset sikseen.
Sitten toki jos ajanhermolla tykkää olla, kuten useimmat meistä, itseni mukaanlukien. On uudehko auto varsin mukava.
Autojen jatkuva vaihdattaminen, paalaaminen ja uudelleenvamlistaminen, kuluttaa sekin luontoa ja resursseja. Taloudelle se on hyväksi, ihmisten rahat saadaan kiertoon ja isoilla monikansallisilla yhtiöillä on myytävää.
Taloudellisuus, ja ylläpitokulut summattuna ja verrattuna uuden auton hintaan, tekee sen eron, milloin on järkevää vaihtaa uusi auto, jos täysin uutta on järkevää vaihtaa ikinä. Muuten asia on täysin mukavuustekijä.
Ja auton 6 vuoden iän jälkeinen pakkopaalaus on aivan älytön idea, varsinkin suomen nykyisellä autoverotuksella.
Minusta sopiva laskennallinen ikä voisi olla noin 12-14 vuotta, tuossa ajassa ehtii periaatteessa vaihtua 2 mallisarjaa ja tapahtua siis jotain kehitystäkin.
En tiedä minkälaisessa todellisuudessa Sinun tai Autoliiton keskivertoautoilija elää, jos hänelle kerran auto, joka on kalliimpi ostaa ja pitää, tulee edullisemmaksi.
Laskelmissa edullisin auto oli se joka maksaa kokonaisuutena vähiten. Tietysti vertailu vaatii aina jotain reunaehtoja. Minusta vertailuun ei voi esim hyväksyä autoa, josta puuttuu olennaisia turvavarusteita, eihän tuollainen ole vertailukelpoinen. Samoin pitää määritellä pitääkö auton olla 2-paikkainen vai 4- vai aidosti 5-paikkainen. Jos 2-paikkainen riittää, niin sitten löytyy noita koppiautoja jotka eivät maksa paljon mitään. Tosin niillä ei ole sille tavalliselle autoilijalle juuri mitään käyttöä, joten ei niitä voi minään yleisratkaisuna edulliseen autoiluun pitää.
Edullisuuttakin voidaan laskea monella tapaa, jos käytetään esim. kustannuksia per matkustajakilometri (joka on vertailukohtana jos verrataan joukkoliikenteeseen), ei pieni auto aina ole edes halpa.
En ole paremmasta jälleenmyyntiarvostakaan kovin vakuuttunut, ja sekin etu kuittautuu joka tapauksessa sillä tosiasialla, että kalliimpaan autoon on sidottu enemmän pääomaa.
Laskelmissa ei yleensä oteta huomioon sidottua pääomaa, kuten ei oteta asuntoja tms laskiessakaan. Kulut ja arvonmenetys huomioidaan.
Tuo vertailusi 2008-mallisten Golfien ja Polojen pyyntihinnoista on parillakin tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin Golf on poikkeuksellisen hyvin arvonsa säilyttävä auto, ja toiseksi, Polo oli tuolloin vielä väistyvää 'vanhaa' mallia,
Aina on markkinoilla autoja jotka säilyttävät arvonsa hyvin ja aina on väistyviä malleja, vertailun voit tehdä ihan miten haluat. Ehkä uusi Polo tulee pitämään arvonsa hyvin, tosin vähän epäilen että Golf on silti kokonaisuutena halutumpi malli käytettynä. Jos nuo pienemmät autot olisivat poikkeuksellisen haluttuja, ne olisivat sitä jo uutena kuten ovat Etelä-Euroopassakin. Kuitenkin Suomessa ylivoimaisesti myydyin autoluokka on tuo golf-kokoluokka, mikä kertonee siitä että se vastaa parhaiten jonkinlaisen keskivertoautoilijan tarpeita ja lompakkoa. Ja tuo näkyy sitten myös käytettyjen hinnassa.
Kuten aiemmin sanoin, uskoisin tällä hetkellä hyvin edullisen useimpien autoilijoiden tarpeet täyttävän auton löytyvän noista Golfin kokoisista korealaisista.
Ja nythän on puhuttu melko hintavista pikkuautoista, todellinen penninvenyttäjä ostaa vaikka Citroen C1:n, Renault Twingon tai Suzuki Alton, joita kaikkia myydään kymppitonnilla.
Minä edelleen luulen että todellinen penninvenyttäjä ei osta autoa, jos yhtään osaa laskea. Hän on jo lähtökohtaisesti myös järjestänyt elämänsä siten ettei sitä myöskään tarvitse.
Minä luulin, että tässä alunperin haettiin kuluiltaan mahdollisimman halpaa autoa.
Sitäpaitsi, mikä ihme siinä on, että juuri se Golf-kokoluokan auto on "tarpeellinen". Jollekin Golf voi olla ominaisuuksiltaan täysin puutteellinen. Sitten päästäänkin vertaamaan S-sarjan mersun luokkaisiin. Aina voi keksiä jonkun syyn, miksei pienempi riitä.
Minä väitän, että valtaosa autoilijoista tulisi todella hyvin toimeen Aygolla tai viimeistään vaikkapa Cliolla. Satunnaiset isommat kuljetustarpeet voi sitten hoitaa vuokrapakulla ja edelleen tulee halvemmaksi kuin Golf-kokoluokan kulkine.
Löytyyhän esimerkiksi Fabiasta, Cliosta ja Ibizasta farkkumallitkin. Fabiassa ja Cliossa on käsittääkseni kunnon kokoinen konttikin. Joku Fabia tai Ibiza farkku 1.2 TDI:llä voisi olla aika nuuka peli. Yhdistetty kulutus 3,4l Ibiza farkussa. Uskallan väittää, että diesel-koneinen Fabia farkku pitää hintansakin melkoisen hyvin.
Ja niistä turvavarusteista sen verran, että hyvin turvallisia nuo pikkuautotkin alkavat olemaan. Mitä olennaisia turvavarusteita esimerkiksi Cliosta tai Polosta puuttuu?
Minä en edes yritä perustella itselleni, miksen aja BlueMotion Pololla. Meillä on kaksi objektiivisesti ajatellen täysin "turhaa" menopeliä.
Suomessa ostetaan Golfeja, koska Suomessa siinä menee ihmisten "kipuraja" autonostobudjetille. Usko tai älä, jos tulot tuplaantuisivat, niin Golfit vaihtuisivat bemareihin ja mersuihin. Mitään tekemistä tarpeen kanssa tuolla ei siis ole. Valtaosa Golfeilla ajavista tulisi vallan hyvin toimeen Pololla.
Sitäpaitsi, mikä ihme siinä on, että juuri se Golf-kokoluokan auto on "tarpeellinen".
En tiedä muusta tarpeellisuudesta, mutta aika moni tarvitsee autoon 4-5 käytettävissä olevaa paikkaa tai takakontin. Se ei ole kovin kaukaa eikä teoreettisesti kuviteltu tarve.
Minusta halvin (ja myös ekologisin) auto on se, joka on kuluiltaan mahdollisimman edullinen, kuluttaa vähän ja jota voi tarpeiden ym suhteen pitää mahdollisimman pitkään koska auton vaihto on kallista. Tämä ei ole mainos, mutta jos ostat nyt esim. perusmallin Kia Ceed farmarin, epäilen että pääset seuraavat 10 vuotta taatusti edullisesti eikä ihan heti tule vastaan todellista tarvetta jota tuo auto ei täyttäisi. Ja jos joudut autosta välillä luopumaan, saat siitä hyvin rahasi pois. Se on minun käsitykseni kokonaisedullisuudesta.
Minä väitän, että valtaosa autoilijoista tulisi todella hyvin toimeen Aygolla tai viimeistään vaikkapa Cliolla.
Hyvin suuri osa tulisi toimeen ilman autoakin, taksilla ajaa pitkälle sen Clionkin hinnoilla.
Satunnaiset isommat kuljetustarpeet voi sitten hoitaa vuokrapakulla ja edelleen tulee halvemmaksi kuin Golf-kokoluokan kulkine.
Paljonko sillä Clion ja vähän isomman peruskorealaisen muutaman tonnin hintaerolla, josta Suomen automarkkinoilla suuri osa vielä karisee myöhemmin vaihtoarvossa pois, ajelee vuokrapakuilla? Aika vähän epäilisin.
Ja niistä turvavarusteista sen verran, että hyvin turvallisia nuo pikkuautotkin alkavat olemaan. Mitä olennaisia turvavarusteita esimerkiksi Cliosta tai Polosta puuttuu?
Noista kymppitonnin perusautoista jotka ovat kustannuksiltaan taatusti edullisempia puuttuu aika paljonkin olennaista, esim ajonhallinta, useampia turvatyynyjä, jarruassistentti jne. Cliosta ja Polosta ei olennaista puutu, mutta hintaakin on sitten lähempänä 20 kuin 10 tonnia ja kokonaiskulut eivät välttämättä ole enää lainkaan halvemmat kuin vähän isommalla peruskulkineella.
Usko tai älä, jos tulot tuplaantuisivat, niin Golfit vaihtuisivat bemareihin ja mersuihin. Mitään tekemistä tarpeen kanssa tuolla ei siis ole. Valtaosa Golfeilla ajavista tulisi vallan hyvin toimeen Pololla.
Epäilemättä moni tulisi nykytilanteessa toimeen, mutta tarpeet vaihtelevat ja automarkkinat ovat ne mitkä ovat. En ole ikinä väittänyt että autojen kyseen ollen olisi järjellä tai tarpeella suurta tekemistä.
Usein on kuitenkin taloudellista hyötyä suosia malleja, joilla on markkinoilla hyvä kysyntä ja melko alhaiset käyttökulut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ihmiset ovat hyvinkin kiinnostuneita golf-luokan autoista, joita saa uutena edullisemmin kuin Golfeja, lähinnä siis korealaisista. Pikkuautot eivät edelleenkään Suomessa ole laajamittaisesti ostoslistalla, sen sijaan vähän isommat Hyundait, Kiat ym. ovat.
Huoltoasemathan vuokraavat pakettiautoja tuntivuokralla. Eli kyllä sillä jonkin verran ajelee.
Fabia farkussa kulkee tavaratkin mukana. Tavaratila on yli 500 l, joka on aika pirun paljon tuonkokoiseen autoon. Lisäksi tuo pitää jälleenmyyntiarvonsa hyvin ja 1.2 TDI:llä ei liika menovesikään maistu.
Enkä oikeastaan keksi, mitä olennaisia ominaisuuksiakaan tuosta puuttuu. Laiskahan 1.2 TDI on, mutta saa tuollakin korttinsa hyllylle jopa motarilla varsin vaivatta.
Itse en näe mitään syytä, mikseivät pikkuautot voisi kasvattaa myyntiä reippastikin lähivuosina. Jotenkin tuntuu, että suomalaisilla on melkoiset ennakkoluulot noita kohtaan aivan turhaan. Raja menee juuri siinä Golf-kokoluokassa. Etelä-Euroopassa menevät Cliot ja Puntot kaupaksi vallan mainiosti.
Onhan esimerkiksi Altossakin etuturvatyynyjen lisäksi sivuturvatyynyt. Varmasti turvallisempi kuin moni vanhempi auto. En minä näe mitään syytä, miksei esimerkiksi Altolla tai Aygolla uskaltaisi ajaa.
Itse en näe mitään syytä, mikseivät pikkuautot voisi kasvattaa myyntiä reippastikin lähivuosina. Jotenkin tuntuu, että suomalaisilla on melkoiset ennakkoluulot noita kohtaan aivan turhaan.
En minäkään mitään järkevää syytä siihen keksi, aivan hyvin ne voivat lisääntyä. Ja jos niiden kysyntä käytettyjen markkinoilla paranee, paranee myös jälleenmyyntiarvo samalle tasolle mitä se on kysytyimmillä autoilla.
Yksi aiemmin vaikuttanut merkittävä ero on kyllä ollut suhteessa esimerkiksi Saksaan. Suomessa on vasta viime aikoina lisääntynyt merkittävästi se että taloudessa on useampi auto. Se lisää väistämättä pienten autojen myyntiä, mutta ei ole välttämättä mitenkään järkevää sinänsä.
Fabia farkussa kulkee tavaratkin mukana. Tavaratila on yli 500 l, joka on aika pirun paljon tuonkokoiseen autoon. Lisäksi tuo pitää jälleenmyyntiarvonsa hyvin ja 1.2 TDI:llä ei liika menovesikään maistu.
Tuo voisi olla hyvä ehdokas kokonaistaloudelliseksi menopeliksi.
Ja niistä turvavarusteista sen verran, että hyvin turvallisia nuo pikkuautotkin alkavat olemaan. Mitä olennaisia turvavarusteita esimerkiksi Cliosta tai Polosta puuttuu?
Kokoonpainumisvyöhyke perästä. Tila-autojen yhteudessä oli juttua siitä, että 7-paikkaisissa taaimmaisella penkillä matkustajat ovat liki takalasissa kiinni. Polossa yms. on sama juttu.
Huoltoasemathan vuokraavat pakettiautoja tuntivuokralla. Eli kyllä sillä jonkin verran ajelee.
Tyypillisesti isompaa autoa tarvitaan lomamatkoille, jouluksi ym mökki- ja sukulaisreissuille, ei siihen huoltsikan kilometriveloitteinen paku käy. Kyllä siinä on vuokraamoon mentävä ja tyypillisesti perheluokan auto maksaa 300-500 euroa / viikko tai viikonloppu + polttoaineet. Ei mitään halpaa lystiä tuokaan jos reissuja on vuoden mittaan yhtään useampia.
Voihan siihen Altoon tai Aygoon kytkeä perävaunun.
Nuo pikkufarkut ovat tavaratiloiltaan yllättävän isoja. Esimerkiksi tuo Fabia pesee monet isommat autot mennen tullen. Luulisi tuohon jo mökkiromppeetkin mahtuvan.
Voihan siihen Altoon tai Aygoon kytkeä perävaunun.
Altoon jarruton perävaunu 100kg tai jarrullinen 200kg hiphei...
Että kyllä tavalliset Polot ja Micrat jotain etuja tarjoavat näihin hintajohtajiin verrattuna. Mökkikärryä vetäessä nopeusrajoitus on muutenkin 80km/h, ettei siihen tarkoitukseen mitään Mersua tai Volvoa tarvita, niinkuin useimmat vetäjät tuntuvat ajattelevan...
Kokoonpainumisvyöhyke perästä. Tila-autojen yhteudessä oli juttua siitä, että 7-paikkaisissa taaimmaisella penkillä matkustajat ovat liki takalasissa kiinni. Polossa yms. on sama juttu.
3. rivillä istutaan pää kiinni takalasissa. Normaaleissa pikkuautoissa tilanne on oleellisesti parempi.
Nuo pikkufarkut ovat tavaratiloiltaan yllättävän isoja. Esimerkiksi tuo Fabia pesee monet isommat autot mennen tullen. Luulisi tuohon jo mökkiromppeetkin mahtuvan.
Aika sidoksissa omistamaansa krääsään pitää olla, jos lomamatkallakin pitää olla kuutiokaupalla tavaraa mukana.
Noista kymppitonnin perusautoista jotka ovat kustannuksiltaan taatusti edullisempia puuttuu aika paljonkin olennaista, esim ajonhallinta, useampia turvatyynyjä, jarruassistentti jne. Cliosta ja Polosta ei olennaista puutu, mutta hintaakin on sitten lähempänä 20 kuin 10 tonnia ja kokonaiskulut eivät välttämättä ole enää lainkaan halvemmat kuin vähän isommalla peruskulkineella.
Ajonhallinta, jarruassistentti ja vaikka turvatyynyt löytyvät jo usein vakiona tai kohtuullista hintaa vastaan. Esim. Ford Ka: turvaverhot + ESP yhteensä listahinnaltaan 700. Kyllä tuo paketti pitäisi jäädä alle 15 kE:n hintaiseksi. Tai sitten Italialaisen designin ystäville Fiat 500 vakiovarusteisilla seitsemällä tyynyllä ja ESP:llä. Nämä ovat myös varmasti sellaisia varusteita, jotka tulevat yhä vain useampiin autoihin vakiovarusteiksi. Seuraavan sukupolven isojen valmistajien malleissa uskon ESP:n olevan jokaisessa vakiovarusteena.
Tuosta edellä jarnatusta kolariturvallisuudesta ja varusteista minulla on pari lausetta sanottavana.
Suzuki Swift - pikkukinneri, jollaisen itsekin omistan - oli vuonna 2010 kolaritestatuista autoista kaikkein turvallisin. (Lähde : Tekniikan Maailma 7/2011 "Autojen kolariturvallisuus: Millä autolla ajaisit seinään?" )
Taakse jäivät mm. MB GLK, VW Passat, Ford Grand C-Max, MB E-sarja, BMW 5-sarja, WV Amarok.
Toki nekin kaikki ihan hyviä ja lähes yhtä turvallisia kuin tämä piskuinen Swift.
Artikkelissa todetaan: "Amerikkalainen "Big is better"-ajattelutapa ei tuo autuutta testissä. Painolla ei ole vaikutusta tulokseen. Tähän lopputulokseen päästään, jos tutkitaan Euro NCAP-tuloksia massan perusteella."
"Parhaat pisteet tulivat 990 kiloa painavalle autolle ja huonoimmat 1420 kiloa painavalle"
Sitten noista varusteista: Muiden pikkuautojen varustelistaa en ole kolunnut läpi, mutta ainakin tästä Swiftistä löytyy hienosti toimiva ajonvakautusjärjestelmä (ei liian kaitseva), etumatkustajien turvatyynyt, sivuturvatyynyt, turvaverhot matkustamon pituudelta, turvavöiden esikiristimet jne.
Ainoa minkä olen kokenut isompiin autoihin selkeäksi puutteeksi on ollut hyvin pieni tavaratila. Silti kävimme (4 henk perhe) tällä autolla ilman kärryä viettämässä juhannusviikonlopun yli 200 km päässä. Sovittiin hyvin - ja tavarat kanssa.
Kärry on toki pihassa jos oikeasti tulee eteen tilanne, ettei autoon sovi. Kertaakaan tätä tilannetta ei vielä ole tämän auton kanssa eteen tullut. Todennäköisesti tulee 1-2 krt vuodessa.
Kannattaako sitä isoa ja tyhjää konttia sitten ajeluttaa turhaan auton jatkona jos todellista tarvetta on noin 0,3% ajokilometreistä?
Mielestäni se ei ainakaan ole välttämätöntä. Etenkin jos se maksaa pirusti enemmän vuositasolla kuin pienen tyhjän kontin ajeluttaminen.
Itse sanoisin jotakuinkin näin:
Kukin tarpeensa mukaan. Me ei harrasteta juurikaan automatkailua ja ehkä n. 98% kilometreistä kertyy yhden henkilön työ- ja arkiajosta. Matkustamo tyhjänä - kontti tyhjänä.
Pahinta edellisten (etenkin viimeisimmän) autojen kanssa oli kuitenkin tarpeettoman suuri vuosittainen rahavirta pois pankkitililtä. Nyt sekin puoli on hienolla tolalla.
Näin perustelin itselleni pikkuauton, edellisten ökympien tilalle.
Seuraavan sukupolven isojen valmistajien malleissa uskon ESP:n olevan jokaisessa vakiovarusteena.
ESP tulee pakolliseksi varusteeksi oliko niin että ensi vuodesta alkaen kaikissa uusina sukupolvenvaihdos esiteltävissä malleissa ja 2014 kaikissa malleissa?
3. rivillä istutaan pää kiinni takalasissa. Normaaleissa pikkuautoissa tilanne on oleellisesti parempi.
Engineeri:
Tuosta edellä jarnatusta kolariturvallisuudesta ja varusteista minulla on pari lausetta sanottavana.
Suzuki Swift - pikkukinneri, jollaisen itsekin omistan - oli vuonna 2010 kolaritestatuista autoista kaikkein turvallisin. (Lähde : Tekniikan Maailma 7/2011 "Autojen kolariturvallisuus: Millä autolla ajaisit seinään?" )
Taakse jäivät mm. MB GLK, VW Passat, Ford Grand C-Max, MB E-sarja, BMW 5-sarja, WV Amarok.
Toki nekin kaikki ihan hyviä ja lähes yhtä turvallisia kuin tämä piskuinen Swift.
Artikkelissa todetaan: "Amerikkalainen "Big is better"-ajattelutapa ei tuo autuutta testissä. Painolla ei ole vaikutusta tulokseen. Tähän lopputulokseen päästään, jos tutkitaan Euro NCAP-tuloksia massan perusteella."
"Parhaat pisteet tulivat 990 kiloa painavalle autolle ja huonoimmat 1420 kiloa painavalle"
Euroncap-testissä tosiaan ajetaan päin seinää. Peräänajoa ei testata ja sehän tuossa edellä olikin pointtina. 7-hengen tila-autoissa ei tilaa muodonmuutoksille ole, vaan takimmaisen penkin matkustajat ottavat törmäysenergian lähes sellaisenaan vastaan. Pikkuautoissa tilanne on ehkä hiukan parempi, matkaa puskurista selkänojaan on muutamia kymmeniä senttejä, mikä on varmasti kaksinverroin em. tila-autoihin verrattuna. Silti verrattuna ns. normaaliin autoon, jossa matkaa on n. metri, tilanne ei ole hyvä. Kovinkaan kummoinen peräänajon ei tarvitse olla, kun jo takapenkki pystyperäisessä pikkuautossa siirtyy.
Vai olisitko Engineeri edelleen peräänajossa mielummin Swiftin kuin Passatin tai 500-sarjan Bemarin takapenkillä?
Big is better-sanonta ei myöskään ole välttämättä harhaanjohtava. Useimmat kolarit ajetaan kahden auton kesken, joten painosuhteet vaikuttavat lopputulokseen. Todennäköisesti tulos nokkakolarissakin Swiftin ja 500-sarjan Bemarin kanssa on erikainen kuin laboratoriokokeen tuloksesta voisi päätellä.
Törmäystestin tulokset suhteutetaan autoluokittain. Luokkia ei voi suoraan vertailla keskenään, testistä ei voi päätellä mitä tapahtuu jos 5 tähden pieni auto ja 5 tähden suuri auto kolaroivat tiellä. Toki autojen massojen erot ovat tasoittuneet, poikkeuksen tekevät oikestaan vain aivan pikkuautot ja isommat maasturit ym. Turvatekniikan erot ovat myöskin tasoittuneet, ainakin pääosin.
Itse asiassa EuroNCAPin testi jossa ajetaan seinään 64 km/h simuloi tilannetta, jossa ajetaan nokkakolari samanpainoisen auton kanssa molempien nopeuden ollessa 55 km/h. Tuo 55 km/h taas määritetty raja-arvoksi onnettomuustilastojen perusteella.
Isosta massasta on joissain tapauksissa haittaa, esim. jos ajetaan päin vaikkapa sillanpilaria tai kovalla nopeudella ulos tieltä johonkin esteeseen. Tyypillisesti liikenneonnettomuudet ajetaan kuitenkin kahden ajoneuvon kesken ja silloin istuisin kyllä mieluummin isommassa kuin pienemmässä autossa, jos puhutaan muuten turvateknisesti samantasoisistakin laitteista. Isompi massa ja ehkä ennenkaikkea suuremmat painumavyöhykkeet tuovat väistämättä turvallisuutta. Se 5 cm enemmän tilaa sivullasi saattaa olla aika ratkaiseva vaikkapa lonkkasi kannalta.
Big is better-sanonta ei myöskään ole välttämättä harhaanjohtava. Useimmat kolarit ajetaan kahden auton kesken, joten painosuhteet vaikuttavat lopputulokseen. Todennäköisesti tulos nokkakolarissakin Swiftin ja 500-sarjan Bemarin kanssa on erikainen kuin laboratoriokokeen tuloksesta voisi päätellä.
Onko kovin mielekästä ajaa isolla autolla, jos se aiheuttaa kolaritilanteessa pienemmälle vastapuolelle merkittävästi ongelmia? 2009 kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 44 prosenttia oli tieltä suistumisia. Samat ajosuunnat (peräänajo) sai 6 prosenttia ja samat ajosuunnat / joku kääntyi sai 3 prosenttia. Montakohan prosenttia noista on takapenkkiläisiä?
Tyypillisesti liikenneonnettomuudet ajetaan kuitenkin kahden ajoneuvon kesken ja silloin istuisin kyllä mieluummin isommassa kuin pienemmässä autossa, jos puhutaan muuten turvateknisesti samantasoisistakin laitteista. Isompi massa ja ehkä ennenkaikkea suuremmat painumavyöhykkeet tuovat väistämättä turvallisuutta. Se 5 cm enemmän tilaa sivullasi saattaa olla aika ratkaiseva vaikkapa lonkkasi kannalta.
Kuten NHB totesi, niin yleisin onnettomuustyyppi on suistumisonnettomuus. Vuonna 2009 kohtaamisonnettomuuksien osuus oli 28%.
Näistäkin aika iso taitaa olla sellaisia, että vastapuolena on raskasta kalustoa, koska:
"Yhteenajo-onnettomuuksien vastapuolista oli kuorma- ja linja-autoja 40%"
Varmasti sillä on jotain merkitystä törmääkö siihen rekan keulaan 500:lla bemarilla vai Swiftillä, mutta pääsääntöisesti syy näissä yhteenajoissa on kuitenkin ollut henkilöauton kuljettajalla eli hyvin pystyy itse vaikuttamaan siihen, että joutuuko kolariin vai ei (= ei aja väsyneenä, -kännissä, -kääntyneenä takapenkille ja kaikista olennaisinta, että ei aja tietoisesti toista päin).
Onko kovin mielekästä ajaa isolla autolla, jos se aiheuttaa kolaritilanteessa pienemmälle vastapuolelle merkittävästi ongelmia?
Ei, mutta jätetään jossittelu pois, koska kokonaisuus ratkaisee. Tälläkin palstalla käsitellyssä tutkimuksessa ilmeni, että iso auto ei välttämättä kasvata kokonaisriskiä argressiivisuudellaan. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että isojen autojen suunnittelussa asia on osattu/on ollut varaa ottaa huomioon.
2009 kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 44 prosenttia oli tieltä suistumisia.
Eipä noissakaan vastapuoli pahasti kärsi.
Samat ajosuunnat (peräänajo) sai 6 prosenttia ja samat ajosuunnat / joku kääntyi sai 3 prosenttia. Montakohan prosenttia noista on takapenkkiläisiä?
Varmaan aika vähän, koska henkilöautossa on keskimäärin 1,7 matkustajaa. Lisäksi peräänajo ei yleensä ole kovin vakava, joten kuolemat ei korostu niissä. Loukkaantumisia taatusti tapahtuu ihan tarpeeksi.
Ostajan ei kuitenkaan tarvitse tuijottaa tilastoja, koska kriteerit määräytyvät omien vaatimusten perusteella. Jos vaikka nuoria perheitä ajatellaan, lapsia on aika usein takapenkillä. Ainakin itse pelkästään tuon takia karsastan kovin lyhytperäisiä autoja. Esim. Fabiasta ottaisin paljon mielummin farkun kuin hb:n. Ei pitäisi olla epämielekkään iso ja agressiivinen auto.
Jatkan uusimman Tuulilasin innoittamana vielä kädenvääntöä siitä kumpi tulee edullisemmaksi, Golf- vai Polo-luokan auto. Ko. lehdessä oli Polon kestotestin loppuraportti, jossa sanottiin pikkuauton ylläpidon olevan isoa halvempaa. Kulutus oli alhainen, samoin ajoneuvovero ja renkaiden hinta. Myös huoltokuluja, 180 euroa vuodessa ja 30tkm:ssa, kiiteltiin. Jälleenmyyntiarvo vuoden käytön jälkeen oli poikkeuksellisen hyvä, arvonalennus vuodessa 3000 euroa eli 15%. Aika hyvin, varsinkin ottaen huomioon joidenkin esittämät mielipiteet pikkuautojen vähäisestä kysynnästä käytettynä.
Sehän on selvää, ettei seinäänajaessa mitenkään toimi amerikkalainen ajattelu tapa isompi parempi. Ongelma on siinä, ettei seinäänajotesti mallinna todellisuuden onnettomuustialnteita ollenkaan hyvin. Se mallintaa pienelle autolle harvinaista tilannetta, jossa vastapuoli on myös pieni. Näin harvoin on, joten siksi selvästi suurimmassa osassa törmäyksiä muiden ajoneuvojen kanssa, pienessä autossa oleva on heikossa asemassa.
Tämä selviää kun katsotaan tilastoja normaaliliikenteestä, niin harvoin tilanne onkaan se, että ajetaan optiimivauhtia betoniseinään kuten testeissä. Se on suorastaan todella harvoin se tilanne.
Testeissä on sekin ongelma, että ne ovat hyvin kontrolloituja tapahtumia, ja autonvalmistajat ovat suunnitelleet autot juuri niin, että ne menestyvät testeissä halutulla tavalla.
Sitten tuleekin helposti isoja eroja kun aletaan tekemään odottamattomia testejä, aiheista joita ei yleensä ole ollut tapana testata. Tai kun esimerkiksi testin nopeutta kasvatetaan hieman.
Rajuja ympäriajo testejä, tai miten käy kun ajat pienellä autolla vastakkain ison auton kanssa.
Iso auto on liikenteessä turvallisempi jos törmäät pienempään, se nyt vain on ihan yksinkertainen fakta silloin kun, oletetaan että molemmat ovat saman ikäluokan autoja, ja saman aikakauden standardein tehtyjä. Eli, ei se amerikkalainen filosofia ihan joka kohdassa onnnu.
Tosin se pitää muistaa, että esimerkiksi korkea auto voi kaatua helpommin jne. Ja amerikkalaisten logiikka kyllä tökkää siinä vaiheessa kun kaikilla on isot autot, jotka vielä nyt kaatuukin helpommin.
Autojen oikeaan turvallisuuden tutkimiseen voisi olla järkevintä käyttää jotakin tutkimusta, miten oikeasti on onnettomuuksissa käynyt.
Ja kyllä niissä kevyet autot on yleensä menestyneet heikohkosti. Suomessakin tehtiin tällaisia taannoin ja taisi silloin Nissan Micra olla turvattomin auto. Nämä siis kun tutkitaan liikennettä, tapahtuneita onnettomuuksia, ja tuloksia.
Isossa autossa, esimerkiksi citymaasturissa joka tuntuu helpommin kaatuvalta, tai huonommalta ajaa, siinä on myös se psykologinen efekti, ettei sillä välttämättä tule ajettua läheskään yhtä luottavaisesti. Joka taas lisää turvallisuutta.
Olen puhunut ns keskimääräisestä autoilijasta ja siihen noita karkeita laskelmiakin on viritetty. Autoliiton laskelmiin ei pääse käsiksi ilman tunnuksia.
Tottakai on selvää että vähälle kilometrimäärälle esim. kakkosautoksi hankittuna kannattaa katsoa mahdollisimman halpaa hankintahintaa jos kulut ovat se mikä asian ratkaisee. Eihän vähällä ajolla ole paljon muita kuluja kuin pääomakulut. Tosin tässäkin kannattaisi miettiä mihin (uutta) autoa tarvitsee jos sillä ajaa vain vähän. Joskus olen laskeskellut että halvimmallakin uudella autolla ajamisen kulut ovat aika kovat, taksillakin ajaa todella paljon jo niihin verraten.
Enemmillä kilometreillä ja pidemmällä käyttöiällä ostohinta ei ole kovin ratkaiseva tekijä jos erot ovat muutamia tonneja; ylläpitokulut, kulutus ja jälleenmyyntiarvo enemmän ajetuna ovat olennaisempia. Siinä tullaan sitten siihen miksi joissakin laskelmissa juuri Golf-luokan perusmallit olivat edullisia.
Minusta pitää verrata verrannollisia malleja ainakin siinä mielessä että olennaiset turvavarusteet ym pitää löytyä.
Yllä kirjoittaa mainosmiesten retkuun mennyt. 5-6 vuodessa autoissa muuttuu vain jotkut mukavuusvarusteet (radion nappulat ratissa tms.) ja pellin taivuttelu, sekin yleensä huonompaan suuntaan (hankalampia poikkauksia, vaikeampia oikoa) eikä mikään sellainen jota ilmankin tultaisiin toimeen.
qetep:
Varoitus: pääsi päällä leijuu tonni tiiliä, mutta ellet ainoastaan trollaa, niin kerropa perustelusi ennen kuin pudotan?
Miten päädyit siihen, että tänään uuden Dacian, Toyota Priuksen ja Mercedes BlueEfficiencyn järkeävä käyttöikä on sama määrä kilometrejä ja vuosia?
Miksi mielestäsi vanhat autot pitäisi romuttaa?
Annatko myös laskelman jolla osoitat kustannusten putoavan vaihtamalla 5-6 vuotias auto uuteen samantasoiseen ja -kokoiseen?
qetep:
Tuosta olen samaa mieltä. Olisi tasapuolista verottaa päästöjen mukaan myös busseja, junia, lentokoneita ja laivoja, eikä pelkästään henkilöautoja.
AkiK:
En tiedä minkälaisessa todellisuudessa Sinun tai Autoliiton keskivertoautoilija elää, jos hänelle kerran auto, joka on kalliimpi ostaa ja pitää, tulee edullisemmaksi. En ole paremmasta jälleenmyyntiarvostakaan kovin vakuuttunut, ja sekin etu kuittautuu joka tapauksessa sillä tosiasialla, että kalliimpaan autoon on sidottu enemmän pääomaa. Tai kuten hyvin usein, lainarahaa. Tuo vertailusi 2008-mallisten Golfien ja Polojen pyyntihinnoista on parillakin tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin Golf on poikkeuksellisen hyvin arvonsa säilyttävä auto, ja toiseksi, Polo oli tuolloin vielä väistyvää 'vanhaa' mallia, mikä varmasti on vaikuttanut arvon säilymiseen.
Ja nythän on puhuttu melko hintavista pikkuautoista, todellinen penninvenyttäjä ostaa vaikka Citroen C1:n, Renault Twingon tai Suzuki Alton, joita kaikkia myydään kymppitonnilla. Näissä joutuukin jo tinkimään reilummin tiloista ja mukavuudesta, ehkä turvallisuudestakin, mutta säästöetu Golf-luokkaan vain kasvaa.
Isompien ja pienempien autojen arvonsäilymisestä vielä. Se on jännä miten 10v ikäisissä isomman ja pienemmän välillä ei ole enää oikeastaan mitään eroa jäljellä. Isolla on toki ajettu enemmän, mutta luulisi kilometrien tulevan enimmälti maantieltä, ja isomman myös kestävän paremmin kilometrejä.
Esim. Opel-vertailu vm. 2001 nettiautosta.
Corsa 1.2L tyypilliset kilometrit 125k ja tyypillinen hinta 3500
Astra 1.6L tyypilliset kilometrit 175k ja tyypillinen hinta 3500
Vectra 1.8L tyypilliset kilometrit 200k ja tyypillinen hinta 3500
Todennäköisenä selityksenä pidän sitä, että käytettyjen ostajat ovat hakevat mieluiten halvasti pidettäviä autoja. Uusien ostajat taaseen ostavat mieluummin jotain muuta kuin pienimpiä ja halvimpia malleja, syystä tai toisesta. Käytettyjen markkinoilla niistä on sitten ylitarjontaa ja arvo kuolettuu olemattomaksi kymmenessä vuodessa.
qetep:
Vaikka muutkin tähän jo tarttuivat, niin miksen minäkin. Kerro vähän perusteluja aika rajulle väitteellesi . . .
Autojen kehityksessä ei ole tapahtunut mitään aivan valtavan radikaalia todellisuudessa vajaaseen sataan vuoteen.
Tehoa ja taloudellisuutta on tullut hieman lisää, samoin turvallisuutta. Mutta perusidea on edelleen täysin sama, kumipyörillä kulkeva laite, joka käyttää polttomoottoria ja polttaa pääosin fossiilisa polttoaineita, liikenergiaksi. Itseasiassa perusajatus ei ole muuttunut yhtään.
Jos ihan realistisia ollaan, 20-30 vuotta vanhalla autolla pärjää edelleen erinomaisesti, jos se vain toimii. Mitään niin radikaalia ei ole sitten 80-luvun tullut, etteikö sitä ilman voisi tehdä melkein kaikkea mitä nykyäänkin.
Sitten jos haluaa vähän extra turvallisuutta ja mukavuutta, noin 10 vuotta vanha auto on sekin jo varsin hyvä, eikä enää kovinkaan kaukana nykyisestä jos ihan totta puhutaan ja jätetään mainosmiesten hömpötykset sikseen.
Sitten toki jos ajanhermolla tykkää olla, kuten useimmat meistä, itseni mukaanlukien. On uudehko auto varsin mukava.
Autojen jatkuva vaihdattaminen, paalaaminen ja uudelleenvamlistaminen, kuluttaa sekin luontoa ja resursseja. Taloudelle se on hyväksi, ihmisten rahat saadaan kiertoon ja isoilla monikansallisilla yhtiöillä on myytävää.
Taloudellisuus, ja ylläpitokulut summattuna ja verrattuna uuden auton hintaan, tekee sen eron, milloin on järkevää vaihtaa uusi auto, jos täysin uutta on järkevää vaihtaa ikinä. Muuten asia on täysin mukavuustekijä.
Ja auton 6 vuoden iän jälkeinen pakkopaalaus on aivan älytön idea, varsinkin suomen nykyisellä autoverotuksella.
Kuudessa vuodessa ei useimmiten edes mallisukupolvi ehdi vaihtua...
Minusta sopiva laskennallinen ikä voisi olla noin 12-14 vuotta, tuossa ajassa ehtii periaatteessa vaihtua 2 mallisarjaa ja tapahtua siis jotain kehitystäkin.
Lefa:
Laskelmissa edullisin auto oli se joka maksaa kokonaisuutena vähiten. Tietysti vertailu vaatii aina jotain reunaehtoja. Minusta vertailuun ei voi esim hyväksyä autoa, josta puuttuu olennaisia turvavarusteita, eihän tuollainen ole vertailukelpoinen. Samoin pitää määritellä pitääkö auton olla 2-paikkainen vai 4- vai aidosti 5-paikkainen. Jos 2-paikkainen riittää, niin sitten löytyy noita koppiautoja jotka eivät maksa paljon mitään. Tosin niillä ei ole sille tavalliselle autoilijalle juuri mitään käyttöä, joten ei niitä voi minään yleisratkaisuna edulliseen autoiluun pitää.
Edullisuuttakin voidaan laskea monella tapaa, jos käytetään esim. kustannuksia per matkustajakilometri (joka on vertailukohtana jos verrataan joukkoliikenteeseen), ei pieni auto aina ole edes halpa.
Laskelmissa ei yleensä oteta huomioon sidottua pääomaa, kuten ei oteta asuntoja tms laskiessakaan. Kulut ja arvonmenetys huomioidaan.
Aina on markkinoilla autoja jotka säilyttävät arvonsa hyvin ja aina on väistyviä malleja, vertailun voit tehdä ihan miten haluat. Ehkä uusi Polo tulee pitämään arvonsa hyvin, tosin vähän epäilen että Golf on silti kokonaisuutena halutumpi malli käytettynä. Jos nuo pienemmät autot olisivat poikkeuksellisen haluttuja, ne olisivat sitä jo uutena kuten ovat Etelä-Euroopassakin. Kuitenkin Suomessa ylivoimaisesti myydyin autoluokka on tuo golf-kokoluokka, mikä kertonee siitä että se vastaa parhaiten jonkinlaisen keskivertoautoilijan tarpeita ja lompakkoa. Ja tuo näkyy sitten myös käytettyjen hinnassa.
Kuten aiemmin sanoin, uskoisin tällä hetkellä hyvin edullisen useimpien autoilijoiden tarpeet täyttävän auton löytyvän noista Golfin kokoisista korealaisista.
Minä edelleen luulen että todellinen penninvenyttäjä ei osta autoa, jos yhtään osaa laskea. Hän on jo lähtökohtaisesti myös järjestänyt elämänsä siten ettei sitä myöskään tarvitse.
Minä luulin, että tässä alunperin haettiin kuluiltaan mahdollisimman halpaa autoa.
Sitäpaitsi, mikä ihme siinä on, että juuri se Golf-kokoluokan auto on "tarpeellinen". Jollekin Golf voi olla ominaisuuksiltaan täysin puutteellinen. Sitten päästäänkin vertaamaan S-sarjan mersun luokkaisiin. Aina voi keksiä jonkun syyn, miksei pienempi riitä.
Minä väitän, että valtaosa autoilijoista tulisi todella hyvin toimeen Aygolla tai viimeistään vaikkapa Cliolla. Satunnaiset isommat kuljetustarpeet voi sitten hoitaa vuokrapakulla ja edelleen tulee halvemmaksi kuin Golf-kokoluokan kulkine.
Löytyyhän esimerkiksi Fabiasta, Cliosta ja Ibizasta farkkumallitkin. Fabiassa ja Cliossa on käsittääkseni kunnon kokoinen konttikin. Joku Fabia tai Ibiza farkku 1.2 TDI:llä voisi olla aika nuuka peli. Yhdistetty kulutus 3,4l Ibiza farkussa. Uskallan väittää, että diesel-koneinen Fabia farkku pitää hintansakin melkoisen hyvin.
Ja niistä turvavarusteista sen verran, että hyvin turvallisia nuo pikkuautotkin alkavat olemaan. Mitä olennaisia turvavarusteita esimerkiksi Cliosta tai Polosta puuttuu?
Minä en edes yritä perustella itselleni, miksen aja BlueMotion Pololla. Meillä on kaksi objektiivisesti ajatellen täysin "turhaa" menopeliä.
Suomessa ostetaan Golfeja, koska Suomessa siinä menee ihmisten "kipuraja" autonostobudjetille. Usko tai älä, jos tulot tuplaantuisivat, niin Golfit vaihtuisivat bemareihin ja mersuihin. Mitään tekemistä tarpeen kanssa tuolla ei siis ole. Valtaosa Golfeilla ajavista tulisi vallan hyvin toimeen Pololla.
simppa:
En tiedä muusta tarpeellisuudesta, mutta aika moni tarvitsee autoon 4-5 käytettävissä olevaa paikkaa tai takakontin. Se ei ole kovin kaukaa eikä teoreettisesti kuviteltu tarve.
Minusta halvin (ja myös ekologisin) auto on se, joka on kuluiltaan mahdollisimman edullinen, kuluttaa vähän ja jota voi tarpeiden ym suhteen pitää mahdollisimman pitkään koska auton vaihto on kallista. Tämä ei ole mainos, mutta jos ostat nyt esim. perusmallin Kia Ceed farmarin, epäilen että pääset seuraavat 10 vuotta taatusti edullisesti eikä ihan heti tule vastaan todellista tarvetta jota tuo auto ei täyttäisi. Ja jos joudut autosta välillä luopumaan, saat siitä hyvin rahasi pois. Se on minun käsitykseni kokonaisedullisuudesta.
Hyvin suuri osa tulisi toimeen ilman autoakin, taksilla ajaa pitkälle sen Clionkin hinnoilla.
Paljonko sillä Clion ja vähän isomman peruskorealaisen muutaman tonnin hintaerolla, josta Suomen automarkkinoilla suuri osa vielä karisee myöhemmin vaihtoarvossa pois, ajelee vuokrapakuilla? Aika vähän epäilisin.
Noista kymppitonnin perusautoista jotka ovat kustannuksiltaan taatusti edullisempia puuttuu aika paljonkin olennaista, esim ajonhallinta, useampia turvatyynyjä, jarruassistentti jne. Cliosta ja Polosta ei olennaista puutu, mutta hintaakin on sitten lähempänä 20 kuin 10 tonnia ja kokonaiskulut eivät välttämättä ole enää lainkaan halvemmat kuin vähän isommalla peruskulkineella.
Epäilemättä moni tulisi nykytilanteessa toimeen, mutta tarpeet vaihtelevat ja automarkkinat ovat ne mitkä ovat. En ole ikinä väittänyt että autojen kyseen ollen olisi järjellä tai tarpeella suurta tekemistä.
Usein on kuitenkin taloudellista hyötyä suosia malleja, joilla on markkinoilla hyvä kysyntä ja melko alhaiset käyttökulut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ihmiset ovat hyvinkin kiinnostuneita golf-luokan autoista, joita saa uutena edullisemmin kuin Golfeja, lähinnä siis korealaisista. Pikkuautot eivät edelleenkään Suomessa ole laajamittaisesti ostoslistalla, sen sijaan vähän isommat Hyundait, Kiat ym. ovat.
Huoltoasemathan vuokraavat pakettiautoja tuntivuokralla. Eli kyllä sillä jonkin verran ajelee.
Fabia farkussa kulkee tavaratkin mukana. Tavaratila on yli 500 l, joka on aika pirun paljon tuonkokoiseen autoon. Lisäksi tuo pitää jälleenmyyntiarvonsa hyvin ja 1.2 TDI:llä ei liika menovesikään maistu.
Enkä oikeastaan keksi, mitä olennaisia ominaisuuksiakaan tuosta puuttuu. Laiskahan 1.2 TDI on, mutta saa tuollakin korttinsa hyllylle jopa motarilla varsin vaivatta.
Itse en näe mitään syytä, mikseivät pikkuautot voisi kasvattaa myyntiä reippastikin lähivuosina. Jotenkin tuntuu, että suomalaisilla on melkoiset ennakkoluulot noita kohtaan aivan turhaan. Raja menee juuri siinä Golf-kokoluokassa. Etelä-Euroopassa menevät Cliot ja Puntot kaupaksi vallan mainiosti.
Onhan esimerkiksi Altossakin etuturvatyynyjen lisäksi sivuturvatyynyt. Varmasti turvallisempi kuin moni vanhempi auto. En minä näe mitään syytä, miksei esimerkiksi Altolla tai Aygolla uskaltaisi ajaa.
simppa:
En minäkään mitään järkevää syytä siihen keksi, aivan hyvin ne voivat lisääntyä. Ja jos niiden kysyntä käytettyjen markkinoilla paranee, paranee myös jälleenmyyntiarvo samalle tasolle mitä se on kysytyimmillä autoilla.
Yksi aiemmin vaikuttanut merkittävä ero on kyllä ollut suhteessa esimerkiksi Saksaan. Suomessa on vasta viime aikoina lisääntynyt merkittävästi se että taloudessa on useampi auto. Se lisää väistämättä pienten autojen myyntiä, mutta ei ole välttämättä mitenkään järkevää sinänsä.
simppa:
Tuo voisi olla hyvä ehdokas kokonaistaloudelliseksi menopeliksi.
simppa:
Kokoonpainumisvyöhyke perästä. Tila-autojen yhteudessä oli juttua siitä, että 7-paikkaisissa taaimmaisella penkillä matkustajat ovat liki takalasissa kiinni. Polossa yms. on sama juttu.
simppa:
Tyypillisesti isompaa autoa tarvitaan lomamatkoille, jouluksi ym mökki- ja sukulaisreissuille, ei siihen huoltsikan kilometriveloitteinen paku käy. Kyllä siinä on vuokraamoon mentävä ja tyypillisesti perheluokan auto maksaa 300-500 euroa / viikko tai viikonloppu + polttoaineet. Ei mitään halpaa lystiä tuokaan jos reissuja on vuoden mittaan yhtään useampia.
Voihan siihen Altoon tai Aygoon kytkeä perävaunun.
Nuo pikkufarkut ovat tavaratiloiltaan yllättävän isoja. Esimerkiksi tuo Fabia pesee monet isommat autot mennen tullen. Luulisi tuohon jo mökkiromppeetkin mahtuvan.
simppa:
Altoon jarruton perävaunu 100kg tai jarrullinen 200kg hiphei...
Että kyllä tavalliset Polot ja Micrat jotain etuja tarjoavat näihin hintajohtajiin verrattuna. Mökkikärryä vetäessä nopeusrajoitus on muutenkin 80km/h, ettei siihen tarkoitukseen mitään Mersua tai Volvoa tarvita, niinkuin useimmat vetäjät tuntuvat ajattelevan...
Herbert:
3. rivillä istutaan pää kiinni takalasissa. Normaaleissa pikkuautoissa tilanne on oleellisesti parempi.
simppa:
Aika sidoksissa omistamaansa krääsään pitää olla, jos lomamatkallakin pitää olla kuutiokaupalla tavaraa mukana.
AkiK:
Ajonhallinta, jarruassistentti ja vaikka turvatyynyt löytyvät jo usein vakiona tai kohtuullista hintaa vastaan. Esim. Ford Ka: turvaverhot + ESP yhteensä listahinnaltaan 700. Kyllä tuo paketti pitäisi jäädä alle 15 kE:n hintaiseksi. Tai sitten Italialaisen designin ystäville Fiat 500 vakiovarusteisilla seitsemällä tyynyllä ja ESP:llä. Nämä ovat myös varmasti sellaisia varusteita, jotka tulevat yhä vain useampiin autoihin vakiovarusteiksi. Seuraavan sukupolven isojen valmistajien malleissa uskon ESP:n olevan jokaisessa vakiovarusteena.
Tuosta edellä jarnatusta kolariturvallisuudesta ja varusteista minulla on pari lausetta sanottavana.
Suzuki Swift - pikkukinneri, jollaisen itsekin omistan - oli vuonna 2010 kolaritestatuista autoista kaikkein turvallisin. (Lähde : Tekniikan Maailma 7/2011 "Autojen kolariturvallisuus: Millä autolla ajaisit seinään?" )
Taakse jäivät mm. MB GLK, VW Passat, Ford Grand C-Max, MB E-sarja, BMW 5-sarja, WV Amarok.
Toki nekin kaikki ihan hyviä ja lähes yhtä turvallisia kuin tämä piskuinen Swift.
Artikkelissa todetaan: "Amerikkalainen "Big is better"-ajattelutapa ei tuo autuutta testissä. Painolla ei ole vaikutusta tulokseen. Tähän lopputulokseen päästään, jos tutkitaan Euro NCAP-tuloksia massan perusteella."
"Parhaat pisteet tulivat 990 kiloa painavalle autolle ja huonoimmat 1420 kiloa painavalle"
Sitten noista varusteista: Muiden pikkuautojen varustelistaa en ole kolunnut läpi, mutta ainakin tästä Swiftistä löytyy hienosti toimiva ajonvakautusjärjestelmä (ei liian kaitseva), etumatkustajien turvatyynyt, sivuturvatyynyt, turvaverhot matkustamon pituudelta, turvavöiden esikiristimet jne.
Ainoa minkä olen kokenut isompiin autoihin selkeäksi puutteeksi on ollut hyvin pieni tavaratila. Silti kävimme (4 henk perhe) tällä autolla ilman kärryä viettämässä juhannusviikonlopun yli 200 km päässä. Sovittiin hyvin - ja tavarat kanssa.
Kärry on toki pihassa jos oikeasti tulee eteen tilanne, ettei autoon sovi. Kertaakaan tätä tilannetta ei vielä ole tämän auton kanssa eteen tullut. Todennäköisesti tulee 1-2 krt vuodessa.
Kannattaako sitä isoa ja tyhjää konttia sitten ajeluttaa turhaan auton jatkona jos todellista tarvetta on noin 0,3% ajokilometreistä?
Mielestäni se ei ainakaan ole välttämätöntä. Etenkin jos se maksaa pirusti enemmän vuositasolla kuin pienen tyhjän kontin ajeluttaminen.
Itse sanoisin jotakuinkin näin:
Kukin tarpeensa mukaan. Me ei harrasteta juurikaan automatkailua ja ehkä n. 98% kilometreistä kertyy yhden henkilön työ- ja arkiajosta. Matkustamo tyhjänä - kontti tyhjänä.
Pahinta edellisten (etenkin viimeisimmän) autojen kanssa oli kuitenkin tarpeettoman suuri vuosittainen rahavirta pois pankkitililtä. Nyt sekin puoli on hienolla tolalla.
Näin perustelin itselleni pikkuauton, edellisten ökympien tilalle.
NHB:
ESP tulee pakolliseksi varusteeksi oliko niin että ensi vuodesta alkaen kaikissa uusina sukupolvenvaihdos esiteltävissä malleissa ja 2014 kaikissa malleissa?
NHB:
Engineeri:
Euroncap-testissä tosiaan ajetaan päin seinää. Peräänajoa ei testata ja sehän tuossa edellä olikin pointtina. 7-hengen tila-autoissa ei tilaa muodonmuutoksille ole, vaan takimmaisen penkin matkustajat ottavat törmäysenergian lähes sellaisenaan vastaan. Pikkuautoissa tilanne on ehkä hiukan parempi, matkaa puskurista selkänojaan on muutamia kymmeniä senttejä, mikä on varmasti kaksinverroin em. tila-autoihin verrattuna. Silti verrattuna ns. normaaliin autoon, jossa matkaa on n. metri, tilanne ei ole hyvä. Kovinkaan kummoinen peräänajon ei tarvitse olla, kun jo takapenkki pystyperäisessä pikkuautossa siirtyy.
Vai olisitko Engineeri edelleen peräänajossa mielummin Swiftin kuin Passatin tai 500-sarjan Bemarin takapenkillä?
Big is better-sanonta ei myöskään ole välttämättä harhaanjohtava. Useimmat kolarit ajetaan kahden auton kesken, joten painosuhteet vaikuttavat lopputulokseen. Todennäköisesti tulos nokkakolarissakin Swiftin ja 500-sarjan Bemarin kanssa on erikainen kuin laboratoriokokeen tuloksesta voisi päätellä.
Törmäystestin tulokset suhteutetaan autoluokittain. Luokkia ei voi suoraan vertailla keskenään, testistä ei voi päätellä mitä tapahtuu jos 5 tähden pieni auto ja 5 tähden suuri auto kolaroivat tiellä. Toki autojen massojen erot ovat tasoittuneet, poikkeuksen tekevät oikestaan vain aivan pikkuautot ja isommat maasturit ym. Turvatekniikan erot ovat myöskin tasoittuneet, ainakin pääosin.
Itse asiassa EuroNCAPin testi jossa ajetaan seinään 64 km/h simuloi tilannetta, jossa ajetaan nokkakolari samanpainoisen auton kanssa molempien nopeuden ollessa 55 km/h. Tuo 55 km/h taas määritetty raja-arvoksi onnettomuustilastojen perusteella.
Isosta massasta on joissain tapauksissa haittaa, esim. jos ajetaan päin vaikkapa sillanpilaria tai kovalla nopeudella ulos tieltä johonkin esteeseen. Tyypillisesti liikenneonnettomuudet ajetaan kuitenkin kahden ajoneuvon kesken ja silloin istuisin kyllä mieluummin isommassa kuin pienemmässä autossa, jos puhutaan muuten turvateknisesti samantasoisistakin laitteista. Isompi massa ja ehkä ennenkaikkea suuremmat painumavyöhykkeet tuovat väistämättä turvallisuutta. Se 5 cm enemmän tilaa sivullasi saattaa olla aika ratkaiseva vaikkapa lonkkasi kannalta.
Herbert:
Onko kovin mielekästä ajaa isolla autolla, jos se aiheuttaa kolaritilanteessa pienemmälle vastapuolelle merkittävästi ongelmia? 2009 kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 44 prosenttia oli tieltä suistumisia. Samat ajosuunnat (peräänajo) sai 6 prosenttia ja samat ajosuunnat / joku kääntyi sai 3 prosenttia. Montakohan prosenttia noista on takapenkkiläisiä?
AkiK:
Kuten NHB totesi, niin yleisin onnettomuustyyppi on suistumisonnettomuus. Vuonna 2009 kohtaamisonnettomuuksien osuus oli 28%.
Näistäkin aika iso taitaa olla sellaisia, että vastapuolena on raskasta kalustoa, koska:
"Yhteenajo-onnettomuuksien vastapuolista oli kuorma- ja linja-autoja 40%"
Varmasti sillä on jotain merkitystä törmääkö siihen rekan keulaan 500:lla bemarilla vai Swiftillä, mutta pääsääntöisesti syy näissä yhteenajoissa on kuitenkin ollut henkilöauton kuljettajalla eli hyvin pystyy itse vaikuttamaan siihen, että joutuuko kolariin vai ei (= ei aja väsyneenä, -kännissä, -kääntyneenä takapenkille ja kaikista olennaisinta, että ei aja tietoisesti toista päin).
NHB:
Ei, mutta jätetään jossittelu pois, koska kokonaisuus ratkaisee. Tälläkin palstalla käsitellyssä tutkimuksessa ilmeni, että iso auto ei välttämättä kasvata kokonaisriskiä argressiivisuudellaan. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että isojen autojen suunnittelussa asia on osattu/on ollut varaa ottaa huomioon.
Eipä noissakaan vastapuoli pahasti kärsi.
Varmaan aika vähän, koska henkilöautossa on keskimäärin 1,7 matkustajaa. Lisäksi peräänajo ei yleensä ole kovin vakava, joten kuolemat ei korostu niissä. Loukkaantumisia taatusti tapahtuu ihan tarpeeksi.
Ostajan ei kuitenkaan tarvitse tuijottaa tilastoja, koska kriteerit määräytyvät omien vaatimusten perusteella. Jos vaikka nuoria perheitä ajatellaan, lapsia on aika usein takapenkillä. Ainakin itse pelkästään tuon takia karsastan kovin lyhytperäisiä autoja. Esim. Fabiasta ottaisin paljon mielummin farkun kuin hb:n. Ei pitäisi olla epämielekkään iso ja agressiivinen auto.
Jatkan uusimman Tuulilasin innoittamana vielä kädenvääntöä siitä kumpi tulee edullisemmaksi, Golf- vai Polo-luokan auto. Ko. lehdessä oli Polon kestotestin loppuraportti, jossa sanottiin pikkuauton ylläpidon olevan isoa halvempaa. Kulutus oli alhainen, samoin ajoneuvovero ja renkaiden hinta. Myös huoltokuluja, 180 euroa vuodessa ja 30tkm:ssa, kiiteltiin. Jälleenmyyntiarvo vuoden käytön jälkeen oli poikkeuksellisen hyvä, arvonalennus vuodessa 3000 euroa eli 15%. Aika hyvin, varsinkin ottaen huomioon joidenkin esittämät mielipiteet pikkuautojen vähäisestä kysynnästä käytettynä.
@Engineeri
Sehän on selvää, ettei seinäänajaessa mitenkään toimi amerikkalainen ajattelu tapa isompi parempi. Ongelma on siinä, ettei seinäänajotesti mallinna todellisuuden onnettomuustialnteita ollenkaan hyvin. Se mallintaa pienelle autolle harvinaista tilannetta, jossa vastapuoli on myös pieni. Näin harvoin on, joten siksi selvästi suurimmassa osassa törmäyksiä muiden ajoneuvojen kanssa, pienessä autossa oleva on heikossa asemassa.
Tämä selviää kun katsotaan tilastoja normaaliliikenteestä, niin harvoin tilanne onkaan se, että ajetaan optiimivauhtia betoniseinään kuten testeissä. Se on suorastaan todella harvoin se tilanne.
Testeissä on sekin ongelma, että ne ovat hyvin kontrolloituja tapahtumia, ja autonvalmistajat ovat suunnitelleet autot juuri niin, että ne menestyvät testeissä halutulla tavalla.
Sitten tuleekin helposti isoja eroja kun aletaan tekemään odottamattomia testejä, aiheista joita ei yleensä ole ollut tapana testata. Tai kun esimerkiksi testin nopeutta kasvatetaan hieman.
Rajuja ympäriajo testejä, tai miten käy kun ajat pienellä autolla vastakkain ison auton kanssa.
Iso auto on liikenteessä turvallisempi jos törmäät pienempään, se nyt vain on ihan yksinkertainen fakta silloin kun, oletetaan että molemmat ovat saman ikäluokan autoja, ja saman aikakauden standardein tehtyjä. Eli, ei se amerikkalainen filosofia ihan joka kohdassa onnnu.
Tosin se pitää muistaa, että esimerkiksi korkea auto voi kaatua helpommin jne. Ja amerikkalaisten logiikka kyllä tökkää siinä vaiheessa kun kaikilla on isot autot, jotka vielä nyt kaatuukin helpommin.
Autojen oikeaan turvallisuuden tutkimiseen voisi olla järkevintä käyttää jotakin tutkimusta, miten oikeasti on onnettomuuksissa käynyt.
http://www.goauto.com.au/mellor/mellor.nsf/story2/E58938586C8B3AE2CA2578DB0025B203
Ja kyllä niissä kevyet autot on yleensä menestyneet heikohkosti. Suomessakin tehtiin tällaisia taannoin ja taisi silloin Nissan Micra olla turvattomin auto. Nämä siis kun tutkitaan liikennettä, tapahtuneita onnettomuuksia, ja tuloksia.
Isossa autossa, esimerkiksi citymaasturissa joka tuntuu helpommin kaatuvalta, tai huonommalta ajaa, siinä on myös se psykologinen efekti, ettei sillä välttämättä tule ajettua läheskään yhtä luottavaisesti. Joka taas lisää turvallisuutta.