Mikäli kuuluu siihen autojen käyttäjäryhmään, että vaihtaa autonsa silloin tällöin uuteen ja on kiinnostunut autoilun kustannuksista, on varmasti tullut miettineeksi myös peltilehmänsä uusimisen optimiajankohtaa.
Joku sanoo, että auto pitää uusia 3 vuoden välein.
Toinen on sitä mieltä, että auto pitää ajaa loppuun ennen vaihtoa.
Kolmas tuumailee, että rottelo pitää uusia ennen kuin mittariin pyörähtää 6-numeroinen kilometrilukema.
Kaikki ovat omalla tavallaan oikeassa.
Auton vaihtoon liittyy numeroiden ohella myös lukuisa määrä tunnepuolen asioita (esim. kuinka tuoreen tuntuisella autolla haluaa ajaa, haluaako pitää autoa jossa on takuu voimassa jne...) Nämä ovat yksilökohtaisia aivoituksia, jotka vaikuttavat siihen miten auton käyttäjä vaihtoajankohdan numeroiden ohella valitsee.
Minä pidän suhteellisen uudesta autosta, jolloin numeroiden merkitys korostuu auton vaihtoajankohtaa miettiessä. Mitä iäkkäämmäksi auto tulee, sitä vähemmän vaihtoajankohdalla alkaa olla merkitystä. Normaalin käyttöauton arvo lähenee ajan kuluessa vääjäämättä nollaa.
Kuvassa on minun yksilöllisillä arvoillani tehty graafi. Graafin muodostumiseen vaikuttavat kaikki autoliiton laskurissa olevat muuttujat kuten hankintahinta, arvon alentumine, laskutettavat työajot, vuosittaiset ajokilomtrit, huollot, vakuutukset, verot, renkaat jne. jne.
Ylemmässä graafissa on esitetty autoilun kokonaiskulut eur/kk
Alemmassa graafissa on esitetty kokonaiskulut snt/km
Vaaka-akselilla on auton pitoaika vuosissa.
Se mitä graafissa ei ole huomioitu, on auton ikääntyessä väistämättä mukaan tulevat määräaikaishuoltoihin kuulumattomat korjauskustannukset. Ne lisäävät graafin loppupään korkeutta tässä esitettyä ylemmäs. Enemmän tai vähemmän.
Autokauppiaan näkökulmasta vaihtoauton arvoon tulee ensimmäinen suurempi pudotus kun mittariin pyörähtää 100000 km. Tämä lienee joku psykologinen raja, jolla ei käytetyn auton järkiostajan kannalta ole isompaa merkitystä. Autokauppias (itseasiassa useampikin) on todennut, että kymmeniä tuhansia ajettu auto menee helpommin hyvällä hinnalla eteenpäin kuin yli sata tuhatta km ajettu. Siksi autosta saa selvästi paremman vaihtohyvityksen 89000 km ajettuna kuin 109000 km ajettuna. Edullisemman hintaluokan autoissa tämä satkun rajakohta vaikuttaa vaihtoarvoon suhteellisesti enemmän kuin autoissa joiden vuosittainen ajosuorite on tyypillisesti pikkuautoa suurempi (kuten vaikkapa diesel passat).
Graafissa olevat pykälät muodostuvat renkaiden hankinnasta, sillä niiden uusimiskustannus tulee autoilijalle kertarysäyksellä. Muut kulut ovat enemmän tai vähemmän juoksevia.
Koska itse tykkään ajaa uudehkolla autolla, minun kohdallani järkevin auton uusimisajankohta lienee n. 3 vuoden kohdalla, jonka jälkeen tulee 2 merkittävää rajapyykkiä vastaan: kilometrit nousevat yli sadan tuhannen ja molemmat rengaskerrat täytyy uusia.
Millaisella syklillä itse olet autoasi vaihtanut?
Ja se AL:n kustannuslaskurihan löytyy tuolta:
http://tinyurl.com/y8utmx4
Tuohon alla olevaan otin myös auton ikääntymisen myötä väistämättä tulevia korjauskulujakin vähän mukaan, jotta graafi vastaisi paremmin totuutta.
Korjauskuluja auton ikääntymisen myötä on huomioitu seuraavasti:
0-4v. = ei korjattavaa
5v. = 48 eur
6v. = 96 eur
7v. = 144 eur
9v. = 192 eur
10v. = 240 eur
Engineeri:
Hienoa pohdiskelua, mutta tuota rengassarjojen uusinnasta tulevaa ongelmaa en kyllä oikein ymmärrä.
Siihen uuteen autoon kun joutuu hankkimaan talvirenkaat vanteineen, jolloin rahaa palaa enemmän kuin kahdenkin rengassarjan hankintaan kuluisi. Uuden auton ostamalla et siis voi paeta renkaisiin kuluvaa osuutta.
Engineeri:
Ajokortti on ollut 20 vuotta ja tällä hetkellä alla on autot nro 49 ja 50. Siitä voi laskea..
sjvirt:
Sulla on ainakin ollut vikkelää autonvaihtorintamalla.
Renkaiden vaihtoajankohta ratkaisee sen verran autoilun kokonaiskluluissa, että heti kohta uusien renkaiden hankkimisen jälkeen autoaan ei ainakaan kannata vaihtaa. Kuten itsekin totesit : Siihen uuteenkin autoon täytyy hankkia joka tapauksessa renkaat vanteineen.
Eli auton vaihto kannattaa ajoittaa mielummin ennen rengaskertojen uusimista kuin piakkoin sen jälkeen. Silloin maksettavaksi renkaiden osalta tulee tuplakustannukset.
Itse en noin tarkkaa laskelmaa ole tehnyt. Vaihdon ajoitan siten, että auton luotettavuus ei ikääntymisen takia laske liikaa. Uskon, että tuo on aika lähellä taloudellisinta ajankohtaa vaihtaa. Uuden auton hienous tai nykyisen vanhanaikaisuus ei sinänsä ole minulle syy vaihtaa. Nykyisen ominaisuudet ovat riittävän hyvät.
Kustannusten suhteen optimaalista ajankohtaa haarukoin arvioimalla nykyisen ja seuraavan auton oletettujen kustannusvaikutusten erotuksella. Vakuutus- ja polttoainekulut on helppo laskea ja kun niiden vaikutuksen lisäksi korjauskulut kasvavat pääomakulujen tasolle tai suuremmiksi, alkaa vaihto olla ajankohtainen.
Karkea, mutta käytännössä ehkä riittävän tarkka laskelma: Jos vaihdan nykyisen rippikouluikää ja vaihtoajankohtaa lähestyvän kohta 240 tkm ajetun autoni esim. 20000 euron autoon (muutaman vuoden ikäinen käytetty), on sellaisen arvon pudotus n. 1500 e vuodessa. Nykyisen auton pääomakulut on ehkä 1/3 tuosta. Jos muut kulut ovat samaa suuruusluokkaa uudessa ja vanhassa, saa nykyistä autoa korjata melkein tonnilla vuodessa, jotta vaihto olisi perusteltu. Käytännössä valitsen nykyistä taloudellisemman, joten jos polttoainekuluissa säästän vajaa 500 e, ei kovin isoja korjauksia kannata vanhaan enää tehdä. Huollot tehdään 2 krt vuodessa, joten niiden yhteydessä voi käytännössä satasen tai pari ylimääräisiin korjauksiin käyttää. Ihan tuolla tasolla en vielä ole.
Väittäisin, että kustannusten puolesta optimaalisin ajankohta on siellä vajaa kymmenvuotias ja noin 200tkm ajettu. Tämän jälkeen täytyy usein alkaa vaihtaa jo tuulilasia, jarrulevyjä, jousia, iskareita ym. ehkä jo toiseen kertaan.
Koska suurin kuluerä on auton arvon alenenminen, niin jos auto on edes suht tomiva niin kyllä 10v vuotiaallakin ajelee kohtuu kustannuksin. 240e/kk on kyllä yläkanttiin. Sanoisin kokemuksesta korjauskuluuiksi 10v vanhalla autolla 50-150e/kk. Toyotalla tai muulla ikiliikkujalla jopa alemmat. Käytetyssä lähes kaikki on halvempaa: huolto, kun ei "tarvitse" käyttää merkkikorjaamoa (ei tosin uudellakaan), vakuutukset, rengaskulut (pienempi profiili), jne jne.
Toisaalta myös uudessa autossa voi olla korkeat korjauskulut: turbon laukeamiset, partikkelifiltterin vaihto (n. 1500-3000e) jne. Bensiinnin kulutuksessakaan ei ole kovin dramaattista tapahtunut kun vertaa 10v vanhempaan -käytännön ajossa puhutaan 1-2l/100km vähennyksestä -dieselillä ehkä litra enemmän eroa.
Sitten jos tinkii huolloista periaatteella, että kuhan kulkee niin kyllä esim. 90 luvun alun autoillakin voi ajaa melkoisen määrän edullisia kilometrejä (esim. diesel mb) ja varmasti on uudehkoa halvemmat kilomterit (jo pääoman erotus tekee 100e/kk).
Optimaalisin ajankohta on kun saat vähän ajetun auton tuhannella eurolla ja vaihdat sen pois kun siihen tulee isompi vika!
Style66:
Tuo 240 eur on vuodessa. Laitoin tarkoituksella suhteellisen alhaiseksi. Olisi tosiaan voinut olla isompikin.
Ainakin minun tapauksessani 240 vuodessa on oikea suruusluokka 10 vuotiaalle. Jos johonkin suuntaan pitäisi muuttaa, pienentäisin sitä. Näin Corollasta ja Sunnystä saatujen kokemusten perusteella. Toki paljon vaikuttaa sekin, mitä kaikkea on valmis uusimaan. Esim. iskarit ja tuulilasi voisi olla perusteltua vaihtaa, toinen pärjää vanhoillakin jos kohta kuitenkin aikoo vaihtaa autoa. Korjauskustannuksissa tulee tuosta eroa jo toista tonnia, mikä muutaman vuoden ajallekin tasattuna vielä on merkittävä kulu. Minun tapauksessani noiden vaihto olisi ajankohtainen asia, mutta alkaa olla jo rajalla, jossa edullisempaa olisi ehkä vaihtaa koko auto.
Joudun myöntämään, että minulla autonvaihtokriteerinä on se, että nykyinen käynnistää tavalla tai toisella oman lähtölaskentansa.
Sen jälkeen käytän aika paljonkin aikaa kotiläksyjen tekemiseen löytääkseni minua todennäköisesti mahdollisimman pitkään miellyttävän seuraajan. Kustannus on vain kehys, joka määrää valintaan otettavan valikoiman.
Vaihtohetkeä en edes yritä perustella taloudellisesti, mutta teen taustatyötä saadakseni jokaisessa diilissä käyttämälleni rahalle mahdollisimman paljon vastinetta.
Aloittajan laskelma on mielestäni harhassa siinä, että 3-vuotias auto laitetaan taipaleelle pienen rengaskustannuksen välttämiseksi, mutta samalla hyväksytään suuri kustannus uuden auton arvon aleneman kautta.
Jos vaihdon sijasta hommaisi vain ne renkaat, joutuisi toki sille vuodelle käyttämään määräaikaishuoltojen ulkopuolelta keskimääräistä vuotta enemmän rahaa, mutta silti vähemmän kuin vaihdossa uuteen. Eli siis uuteen vaihtaen rahaa kuluu välittömästi renkaanvaihtajaa enemmän.
Uuteen vaihtajan seuraavan vuoden arvon alenema tulee myös olemaan paljon suurempi kuin kolmivuotiaan vasta rengastetun, eli suuremman välittömän kustannuksen lisäksi uuden ostaja sitoutuu suurempaan kustannukseen myös jatkossa seuraavan vuoden-parin ajalle.
Vaihtoa aivan uuteen on vaikea perustella rahalla. Parempi myöntää vain rehellisesti, että "minä halusin tällaisen".
Style66:
Riippuu tietenkin vähän auton mallista, mutta myös minulle ylläoleva mitta on ollut edullinen ostopaikka nykyisen ja sitä edeltäneen auton kanssa. Pitää tietenkin valita hyvin hoidettu yksilö. Niitäkin löytyy kun ei pidä kiirettä.
Luettelemasi osat tuulilasia lukuunottamatta maksavat minun autooni kymppejä. Kun ei osta jo rakennussarjaksi päästettyä yksilöä, johon joutuu korjaamaan edellisten omistajien laiminlyönnit, ei jatkossa omassa ajossa kuluvista osista tule suurta riskiä.
Style66:
Noin 240 / vuosi (määräaikaishuoltojen lisäksi) on viimeiset 6 vuotta riittänyt (kahdella eri yksilöllä
Käytettynä ei ole reilua verrata lähtötasoltaan eri hintaisian samassa ikäluokassa, vaan realistisempaa on verrata mitä saa samalla rahalla.
150 / kk on minusta jo kovin paljon, sehän vaatisi jo ison haaverin joka vuodelle.
Toki lähtökohtana pitää olla auto, jolla kilometreistä ja vuosista riippumatta on täydellinen ja aukoton huoltohistoria. Siis oikeasti huollettu, eikä vain leimattu...
Jokainen kauppa on omanlaisensa. Vaihdettiin 2005 autoon, jonka listahinta + lisukkeet + toimituskulut oli 22300 . Kahden vuoden (19 kk) päästä autoliike hyvitti siitä 38000 km jälkeen 19100 . Taas oli uudet renkaat, pakoputki ja uuden takuu. Seuraava vaihdettiin kolmen vuoden kohdalla ja arvo oli pudonnut 5600 / 57000 km. Ei mielestäni ihan hullua kaupankäyntiä.
Böpi:
- saman merkkinen auto?
- saman mallinen auto?
- ja uusi samanlainen?
- samoilla varusteilla?
- samasta liikkeestä?
- sama myyjä?
Optimiajankohtaa auton vaihdolle ei rahan suhteen ole, eikä raha minusta ole ihan ainoakaan asia jota voi laskea. Tuolloin pitäisi jo autoa ostettaessa valita kulkupeli puhtaasti rahaperusteella, ja sitähän ihmiset eivät yleensä tee. Sen voi päätellä jo liikenteessä olevasta kalustosta.
Itse olen päätynyt siihen, että vaihdan kun on sen aika eli tekee mieli uutta autoa (voi johtua vanhasta autosta tai kiinnostavasta uudesta autosta) ja on siihen rahaa eli edellinen on maksettu / vähintään johonkin "järkevään" määrään asti käytetty. Yleensä nämä ovat kohdanneet 2-4 vuoden syklillä.
Optimiajankohta auton vaihdolle on itselleni se kun eteen tulee jokin niin tyylikäs ja hieno auto, että se on pakko saada! Siinä eivät paljon kannattavuuslaskelmat kiinnosta kun tunne vie miestä!
En ole koskaan ostanut autoa miettien sen jälleenmyyntiarvoa...
Böpi:
Luvut näyttävät ihan hyviltä. Voitko täydentää tarinaa vielä vahvistamalla, että nuo summat olivat suurin piirtein rahasummat kokonaisuudessaan jotka käytettiin koko autonvaihto-projektiin. Olisi reilua myös vahvistaa, ettei automyyjä ole sukulainen tms. sisäpiirietu.
En mietenkään tarkoita epäillä juttua, mutta minun yksi sukulaismies kertoi n. 20 vuotta sitten saaneensa vaihtomersusta aina enemmän kuin oli uutena maksanut. Syy oli yksinkertaisesti, että uusien hinta nousi niin reippaasti koko ajan, että nosti käytettyjenkin hintoja.
Tässä lähinnä tuli mieleen, että ekan hinta uutena oli 22t, toisen 32t ja kolmannen 42 tonnia.
- saman merkkinen auto?
Kyllä
- saman mallinen auto?
Ei aivan
- ja uusi samanlainen?
- samoilla varusteilla?
Ei aivan
- samasta liikkeestä?
Kyllä
- sama myyjä?
Kyllä, eikä sukulainen tai muuten kaveri
2 Corollaa "tason korotuksin" ja "vanha" uusi Prius
reiluin alennuksin. Myivät varastot pois.
Perheen "ykkös"-autoihin (4kpl) mennyt 2000-luvulla pääomakuluja n. 26000 euroa ja alla vajaa kaksi vuotta vanha "vanha" Prius. Kilometrejä näillä yhteensä n. 230000.
Jos noin yksityisen ihmisen taloudenpidollisesta näkökulmasta ajattelee ja autoa tarvitsee, niin se kannattaa vaihtaa ainoastaan siinä vaiheessa kun käyttö ja huoltokulut menevät sen verran korkeiksi, ettei vanhaa kannata enää paikata.
Sittenkin se kannattaa vaihtaa autoon, joka pitää arvonsa mahdollisimman hyvin, joka on edullinen huoltaa, hankkia, omistaa ja ajaa, ja pystyy tekemään juuri tarvittavan.
Muuten, uutta autoa ei kyllä turhaan kannata ostaa. Myöskään ympäristö ei tykkää jatkuvasta auton vaihtamisesta, koska uuden valmistaminen aina vaatii vaivaa työtä, saastuttaa ja kuluttaa luonnonvaroja.
Mutta sitten jos järkiperustelut jättää, ja autoa haluaa vaihtaa kuin sukkia, niin sitten ei mitään optiimiajankohtaa olekkaan. Silloin kun rahkeet riittää ja siltä tuntuu?
Jos asiaa rahallisesti ajattelee, niin taloudellisinta on todennäköisesti ostaa autonsa uutena ja ajaa se ns "loppuun". Tarkoittaa ajokilometreistä riippuen tietysti vuosissa aika vaihtelevaa elinkaarta.
Uutta ostaessa hankkii mahdollisimman taloudellisen ja käytännöllisen auton joka palvelee monia mahd. tulevaisuudessa syntyviä tarpeita ja kun sen ostaa uutena voi itse vaikuttaa sen kestoon ja käyttöikään. Autoliiton ym laskelmien mukaan kokonaistaloudellisin auto löytyy todennäköisesti ns Golf-luokan perusmalleista.
AkiK:
Näin on, jos pitää ostaa uusi auto. Jos taas hakee mahdollisimman matalaa kustannustasoa, niin kannattaa ostaa reilusti käytetty auto ja ajaa se loppuun.
Uuden auton pääomakulut (korot, arvonalennus) ovat niin suuret, että vanha auto kannattaa vaihtaa vastaavaan uuteen vasta todella huonokuntoisena. Isommalla autolla todennäköisesti kolkutellaan museoautorajaa.
Auton kokonaiskulut ovat jonkinlainen kylpyammekäyrä iän mukaan. Aluksi auto on kallis pääomakulujen takia, täysi-ikäiseksi tultuaan korjausten takia. Edullisinta autoilu on siinä vaiheessa, kun auton arvonalennus on hidastunut reilusti mutta korjauskulut eivät ole vielä nousseet.
Tuo laakso lienee tyypillisesti jossain 12-15 ikävuoden välissä. Tosin laakson sijainti riippuu myös tee-se-itse -taipumuksista. Jos on näppärä käsistään ja haluaa korjata autoaan, korjauskulujen nouseminen ajoittuu vielä myöhäisempään ajankohtaan.
Pienet autot ovat lisäksy tyypillisesti halvempia iäkkäämpinäkin. Joten jokin sopiva 10+ -vuotias pienehkö auto lienee kaikkein halvin kokonaiskustannuksiltaan.
Uuden auton ostamisessa on taloudellista järkeä vain hyvin harvoissa tapauksissa. Hauskaa se sen sijaan toki on.
AkiK:
Jos ajatellaan että pikkuauto maksaa vaikka 4000 euroa vähemmän kuin Golf-luokan auto, ja sen ylläpitokulut ovat joiltain osin samat, joiltain osin hieman pienemmät, on aika vaikea kuvitella sellaista laskelmaa, jolla Golf-luokan auto saataisiin pikkuautoa edullisemmaksi pitää.
Lefa:
Uuden pikkuauton saa n. kymppitonnilla. Golffi taitaa maksaa tuplat? Erotuksella saat keskivertoautoilijan 5 vuoden bensat, ja sen lisäksi pienempi on halvempi pitää. Ei tule sittenkään halvemmaksi, vaikka ajattelisi että sillä ajaa 20 vuotta ja Chevy Cruze menee 10 vuodessa paaliin? Veikkaisin ettei se 10-20v jakso Golfillakaan ilman isompia remppoja mene...
Auton vaihdon optimiajankohta on sitten kun korjauskulut alkavat ylittämään arvonaleneman, tai myöhemminkin. Jos arvonalenemasta ollaan valmiita maksamaan korjauskuluja enemmän, niin mikseipä toisinpäin? Toisaalta jollekin optimiajankohta on ennen kuin mitään isompia vikoja tulee, koska auton pitää toimia aina.
Autonhankinnan optimiajankohta (eli miten uuden auton hankkii) taitaa määrittyä kulloinkin lompakossa olevan rahatukun paksuuden perusteella?
Lefa:
Jos nyt lähdetään tekemään yleistä laskelmaa, se on aika monimutkainen. Tarpeet muuttuvat eikä sitä osaa miettiä mitä tarvitsee 10 vuoden päästä. Pikkuauton huono puoli uudesta loppuun pidettäessä on se, että se ei välttämättä vastaa tarpeitasi enää 10 vuoden päästä. Keskikokoinen auto vastaa todennäköisimmin useampiin tarpeisiin, eli on varma hankinta siinä mielessä. Auton vaihto maksaa kesken käyttöiän yleensä aina kuitenkin enemmän kuin sen pitäminen.
Auton vertailussa on aina vaikeaa se mihin mikäkin raja asetetaan. Autoliiton laskelmissa oli tietysti joitakin oletuksia auton jälleenmyynnistä ym. Noita Golf-luokan pelejä on Suomessa selvästi eniten. Se vaikuttaa joihinkin kustannuksiin kuten vakuutuksiin, takuuajan jälkeisiin huoltoihin ja b-varaosiin ym. Lisäksi jos auton haluaa vaihtaa tai sen joutuu vaihtamaan, saa tuon luokan autosta parhaan jälleenmyyntiarvon.
Tuon Golf-luokan kilpailukyky Suomessa perustuu osittain myös siihen, että tuon luokan autot myydään Suomeen poikkeuksellisen halvalla. Myyntihinnat ovat jotakuinkin samat kuin Saksassa. Mitä itse olen katsonut joskus tositarkoituksella näitä autoja, niin pikkuluokka ei ole ollut kovin kilpailukykyinen. Toki jos on valmis tinkimään olennaisista turvavarusteista tms, saattaa vähän säästää. Mutta ihmeen vähän silti.
drive:
Ei tuollainen kymppitonnin kirppu millään muotoa vastaa keskivertoautoilijan tila- ym tarpeita. Ei noita siis ihan suoraan voi verrata. Lisäksi Cruzen ajattelua vastaava auto Golf-luokassa ei ole Golf, vaan enemmänkin luokan edullisimmat korealaiset. Tuolloin hintaero supistuu jo huomattavasti.
Kulujen suhteen saattaa myös tulla laskennassa yllätyksiä. Aika vähäinen nimittäin on tuo 20 tonnin autonkin pääomakulu jos auton käyttöiäksi omassa käytössä laskee vaikkapa 10-12 vuotta. Tuolla iällä yksittäiset sattumat ratkaisevat jo paljon, pari tonnia remotteihin kääntää koko laskelman. Hyvin luotettavaksi osoittautunut korealainen keskiluokan kulkine saattaa olla aika hyvä ottamaan muutaman tonnin ostohintaeroa takaisin noilla ikävuosilla. Pikkukirpusta ei lisäksi tuon ikäisenä saa enää mitään. Golffista tai vastaavasta korealaisesta vielä muutaman tonnin, mikä pistääkin puntit jo aika tasan.
AkiK:
Hieno tarina, mutta tuskin muuttaa sitä tosiasiaa että pikkuauto on edullisempia hankkia ja pitää. Enkä nyt puhu mistään halpisautoista, vaan Auris/Yaris, Golf/Polo, Astra/Corsa -tyyppisistä. Pikkuauto on 4000-5000 euroa edullisempi hankkia, ja samanlainen tai joiltain osin edullisempi ylläpitää. Euromääräinen arvonalennuskin on varmasti pienempi kuin kalliimmissa autoissa. Näitä tosiasioita ei mikään selittely muuta.
Autoilun tarpeet toki muuttuvat ihmisillä ajan myötä, mutta se on jo ihan eri keskustelun aihe. Ei suurperhettä Golf-luokan autollakaan kuljeteta.
Optimiajankohta on silloin, kun ylläpito- ja osienvaihtoremontteja alkaa olla useampia vuodessa. Usein silloin ajokilometritkin alkavat painaa, maalipinta menee huonoksi yms.
Kymmenen vuoden ikään ja noin 250000 kilometriin näyttäisi pääsevän aika helposti, jos nyt yrittää yleistää.
Äkkisemmin vaihto on edessä jos automalli tarve muuttuu, esim. perhe kasvaa tai pienenee (lapset lähtevät kotoa), pitempi työmatka vaatii vähäruokaista dieseliä bensakoneen sijaan tms.
Jälleenmyyntiarvon varaan en ole koskaan laskenut mitään, se realisoituu vaihtohetkellä ja riippuu täysin vaihdokista. Vaihdatko listaykköseen vai markkinaosuuttaan vimmatusti kasvattamaman pyrkivään vai jo poistuvaan vuosimalliin.
Lefa:
Golfin ja Polon hintaero ei ole kuin noin 3000 euroa jos katsoo neliovisten myyntimallien (trendline, comfortline 1.2 TSI tai 1.4 TSI) hintoja. Tuolla hintaerolla uutena ei ole kovin paljon merkitystä kokonaiskulujen kannalta esim. 12 vuoden käyttöajalla. Jos auton taas vaihtaa 3-4 vuoden päästä ratkaisee arvon säilyminen aika paljon.
Autoliiton laskelmissa joihin viittasin päästiin siihen lopputulemaan, että nimenomaan yleisimmän autoluokan (ts. Golf-luokkainen) peruskulkine pienellä bensiinimoottorilla on keskimääräiselle autoilijalle edullisin vaihtoehto, jos auton aikoo ostaa uutena ja vaihtaa keskimääräisellä aikavälillä pois. Tuossa ei tietysti laskettu sitä jos auton pitää loppuun asti eikä tietenkään tuo päde jokaiseen yksittäistapaukseen. Yllätys ainakin minulle oli se, että tuollainen auto oli kokonaistaloudellisin myös silloin jos ajoi enemmän, eli ei kalliimmasta dieselistä ollut apua.
Asiasta saa vähän osviittaa jos katsoo autotallista käytettyjen Golfien ja Polojen hintoja suunnilleen samoilla kilometrimäärillä ja esimerkiksi vm 2008 mallisia. Golf ei lainkaan automaattisesti menetä euroina enempää arvoaan kuin Polo, vaan usein jopa vähemmänkin. Kysyntähän tuon käytettyjen arvon ratkasee, ja se on selvästi suurempi Golfeilla kuin Poloilla.
AkiK:
Sattuma voi toki kääntää tilannetta suuntaan tai toiseen, mutta ei kai ne pikkuautot sen vikaisempia ole - tekniikkakin on yleensä mahdollisimman yksinkertaista ja toimivaksi havaittua.
Ja jos vaikka alussa arvoa lähtisikin yhtä nopeasti, niin sehän vaan tarkoittaa että seuraavan vaiheen omistaja on sitten hyötyjän roolissa. Ainakin kun katsoo jotain 10-12v ikäisiä autoja, niin eipä se hinta paljon riipu auton koosta jos merkki on sama - isommissa vain on enemmän kilometrejä mittarissa.
Tuollainen 7v ikäinen pikkuauto on luultavasti taloudellisessa mielessä mahdollisimman järkiostos - jos sellainen riittää kuljetustarpeensa tyydyttämään. Niitä saa alle sadan tonnin kilsoilla ja hinnasta haihtunut jo suurin osa.
Uuden auton tapauksessa saattaa tietenkin käydä niin, että hyvin valitsemalla ei menetä arvoa enempää kuin pienemmälläkään autolla. Mutta jos hankintahintaa mietitään niin uuden Golffin hinnalla pääsee myös käsiksi parin vuoden ikäisiin puolet arvostaan menettäneisiin 'arvoautoihin'.
Mutta ehkä se Golf on turvallinen valinta sellaiselle joka sellaisen tarvii... ainakin uutena.
drive:
Autojen sopiva ikä saattaisi olla 5-6 vuotta. Niin paljon innovaatiot ja tekniikkaa tuona aikana autoa kehittävät, jotta uusia autoja kannattaa suosia semminkin kun käyttökustannukset kulutuksen myötä tippuvat. Tulisi säätää "japanilainen" laki, jonka mukaan esim. 6 vuotta vanhoja autoja ei saa enää myydä käytettyinä vaan ne tulee romuttaa ja kierrättää. Näin autokanta uudistuisi ja näin toimien järkevällä (haitta)verotuksella tämä olisi myös jopa mahdollista.
AkiK:
Jokainenhan voi poimia niitä omasta mielestään "myyntimalleja", ja saada siten hintaeron näyttämään miltä vaan. Mutta jos katsotaan hinnat alkaen -malleja, on Golfin ja Polon hintaero yli 4000 euroa. Lisäksi Polo on melko hintava pikkuauto, joten muilla merkeillä ero pikkuauton ja alemman keskiluokan halvimpien versioiden välillä on vielä suurempi. Jos oletettaisiin (kuten sinä oletat) että Golfin ja Polon arvo putoaisi tietyssä ajassa saman verran, on Polon ostaja kuitenkin säästänyt hankintahinnassa sen 4000 tai enemmänkin, joka sopivalla harkinnalla on jo kasvanut mukavasti korkoa.
Ja entä ne muut kustannukset? Pikkuautossa on pienempi kulutus (ja sitä kautta vuosimaksu), pienemmät vakuutusmaksut (riippuen tietysti mallista ja moottorista), edullisempi rengaskoko ym. Saatko nämäkin jotenkin käännettyä Golfin eduksi?
Onko jossain muuten nähtävissä niitä Autoliiton laskelmia joista puhut? Olisi kiva vilkaista.
P.S. haluan vielä tähdentää, etten ole tuputtamassa kenellekään pikkuautoja, jokainen hankkikoon sellaisen menopelin kuin tarvitsee ja haluaa. Mutta jos haluaa autoilla mahdollisimman edullisesti, kannattaa hankkia niin pieni ja edullinen auto kuin tarpeet vain antavat myöden.