Toivoin että Peugeotin 508 RXH tulisi 45k hintaluokkaan, mutta taitaa suomihinta olla 109g päästöillä lähempänä 55k (luuloa, ei tietoa), eli jäänee harvinaisuudeksi täällä.
Toivoin että Peugeotin 508 RXH tulisi 45k hintaluokkaan, mutta taitaa suomihinta olla 109g päästöillä lähempänä 55k (luuloa, ei tietoa), eli jäänee harvinaisuudeksi täällä.
Ranskassa hinnan arvioidaan olevan 42-43000 , joten Suomen hinnan pitäisi kyllä jäädä alle 50 000 . Veikkaisin ettei hinta ylitä kovinkaan paljon sinun toivettasi. Aika näyttää, autothan tulevat Suomeen vasta reilun vuoden kuluttua.
Citroen DS5 hybridi tulee sitä ennen, eli ensi keväänä ja se antaa osviittaa millaiseksi Peugeotin hinta tulee muodostumaan. Tekniikka on sama.
Citroenin DS5 hybridin päästö on tosin pienempi, 99 g/km, joten se vaikuttaa hieman enemmän autoveroa alentavavasti.
Toivoin että Peugeotin 508 RXH tulisi 45k hintaluokkaan, mutta taitaa suomihinta olla 109g päästöillä lähempänä 55k (luuloa, ei tietoa), eli jäänee harvinaisuudeksi täällä.
Ranskassa hinnan arvioidaan olevan 42-43000 , joten Suomen hinnan pitäisi kyllä jäädä alle 50 000 . Veikkaisin ettei hinta ylitä kovinkaan paljon sinun toivettasi.
Ei onnistu 45 tonnia sitten mitenkään..
Jos ov-hinta olisi tasan 50 tonnia, niin autoveroa kannettaisiin 9.089,- euroa. (50.000 x 0,149 x 1,22). Se tarkoittaisi autoverottoman hinnan jäävän reiluun 40 tonniin, joka olisi reilusti halvempi kuin ov-hinta Ranskassa.
Ranskassa maksetaan alviakin vain 19,6 %:a, kun Suomessa se on 23 %:a ja vuoden päästä kenties vieläkin enemmän.
Jos jotain pitäisi veikata, niin Suomi-hinta olisi 49.900,- + toimituskulut 600,-. Sekin olisi äärimmäisen tiukka tarjous ja luultavasti varustusta olisi riisuttu, eikä hinnat alkaen mallia käytännössä myytäisi. Realistinen hinta lienee jossakin 52 - 53 tonnin tietämillä.
Toivoin että Peugeotin 508 RXH tulisi 45k hintaluokkaan, mutta taitaa suomihinta olla 109g päästöillä lähempänä 55k (luuloa, ei tietoa), eli jäänee harvinaisuudeksi täällä.
Ranskassa hinnan arvioidaan olevan 42-43000 , joten Suomen hinnan pitäisi kyllä jäädä alle 50 000 . Veikkaisin ettei hinta ylitä kovinkaan paljon sinun toivettasi.
Ei onnistu 45 tonnia sitten mitenkään..
Jos ov-hinta olisi tasan 50 tonnia, niin autoveroa kannettaisiin 9.089,- euroa. (50.000 x 0,149 x 1,22). Se tarkoittaisi autoverottoman hinnan jäävän reiluun 40 tonniin, joka olisi reilusti halvempi kuin ov-hinta Ranskassa.
Ranskassa maksetaan alviakin vain 19,6 %:a, kun Suomessa se on 23 %:a ja vuoden päästä kenties vieläkin enemmän.
Jos jotain pitäisi veikata, niin Suomi-hinta olisi 49.900,- + toimituskulut 600,-. Sekin olisi äärimmäisen tiukka tarjous ja luultavasti varustusta olisi riisuttu, eikä hinnat alkaen mallia käytännössä myytäisi. Realistinen hinta lienee jossakin 52 - 53 tonnin tietämillä.
Ei varmasti onnistu 45000 .
Jotain vertailua voisi koittaa tehdä näistä nykyisistä malleista.
Otetaan esimerkiksi Peugeot 508 SW Allure HDI 163 FAB A.
Hinta Suomessa:
Autoveroton hinta sis. alv 23%: 32990
Autovero 9341,92
Kokonaishinta 42331,92
Hinta Ranskassa:
Kokonaishinta 34884
Jos 508 RXH:n hinnaksi Ranskassa arvellaan 42000 olisi se 7000 kalliimpi kuin "perusversio".
En osaa sanoa onko Suomen ja Ranskan Allure-mallit varusteiltaan vastaavat, joten vertailu on siinä mielessä vaikeaa.
Monessa premiumautossakin noita varusteita joutuu ostamaan lisävarustelistalta kovaan hintaan.
Onhan siinä varusteita, mutta moniko noita niin palavasti kaipaa?
Tuulilasinäyttöä lukuunottamatta kaikki varusteet ovat löytyneet omistamistani autoista, enkä ole jäänyt niistä mitään kaipaamaan. Nykyisessä on avaimeton oven avaus ja käynnistystoiminta, enkä sitäkään juurikaan käytä.
Monessa premiumautossakin noita varusteita joutuu ostamaan lisävarustelistalta kovaan hintaan.
Onhan siinä varusteita, mutta moniko noita niin palavasti kaipaa?
Tuulilasinäyttöä lukuunottamatta kaikki varusteet ovat löytyneet omistamistani autoista, enkä ole jäänyt niistä mitään kaipaamaan. Nykyisessä on avaimeton oven avaus ja käynnistystoiminta, enkä sitäkään juurikaan käytä.
Olen samaa mieltä, en minäkään noista perusta. Ilman noitakin tulee toimeen.
Se mitä omassa autossani pitää olla on mm. automaattivaihteisto, vakionopeussäädin ja ilmastointi.
Tarkoitin että ehkä nuo varusteet osaltaan nostavat hinnan noinkin korkeaksi.
Oma IS220d ollut huollossa paripäivää ja sillä aikaa ajeltu "ilmasia" kilsoja CT200h:lla. Siksi huollossa noin kauan kun huomasivat hehkutulpan olevan pimeä ja meni tilaukseen.
Oma diesel vie samoilla ajoilla n.6litraa joka kylläkin on isompi auto.
Muita huomioita:
Hyvää,
-mittaristo on upea,ekomoodilla energiamittari ja sportilla sama mittari muuttuu jenkakelloksi ja muutenkin ei osaa selittää.
-yleinen viimeistely ihan huippua tikkaukset,"mokkanahka" penkit ja kaikki osien sovitukset sisällä muutenkin.
-auto on ns.karvalakki silti peruutuskamera joka tulee taustapeiliin ja monipuoliset muokkausmahdollisuudet eritoiminnoille ikkunat,valot,lukitukset jne.
-helkkarin hyvät etuistuimet,paremmat kuin esim.80volvossa
Huonoa,
-pieni sisältä
-typerät äänet, kierrokset eivät muutu edes "lappulattiassa"
-kello, saatana kun eivät saa 24h näyttöä
-muotoilu keula ihan ok, perä on ruma
-suorituskyky (no ei sillä jalkoihin jää mutta IS:ään verrattuna)
Tällä Keski-Suomessa tulee ainakin huomioiduksi onko sitten hyvä vaiko huono asia?
Kuitenkin vakavasti harkittava peli kun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Auton saa ulos noilla helyillä,kaksilla renkailla ja toimituskuluineen 35000.
Jos saman rahan löisi esim. johonkin diesel Audi A3:een saa Lekassa kuitenkin autoa paljon enemmän.
Käyttökuluiltaan luultavsti melko edullinen auto pitää. Arvonalennuksestahan ei vielä kukaan tiedä, voi olla kovassa huudossa muutaman vuoden päästä kun bensa maksaa 2,5/ltr.
Auton oma massa on 1732 kg ja kokonaismassa 2000 kg (TM 14/2011).
Tämä tarkoittaisi sitä että jos autossa on neljä henkilöä ei heidän keskipainonsa saisi ylittää 67 kg. Lisäksi tässä tapauksessa matkatavaroita ei saisi olla lainkaan!
Varmaan kokonaismassaa täytyy vielä tarkentaa ennen kuin auto tulee tuotantoon.
Tai sitten auto on tarkoitettu vain perhekäyttöön, 2+2.
Kun Amperan akuissa riittää 70 km sähköä vertaavat saksmannit sitä 90 km matkalla Priukseen, jolla pääsee akuilla 20 km. Ongelmana on se, että jos matka olisi ollut yli 150 km olisi Prius ollut melko tasaväkinen bensan kuluttaja. Käsitykseni mukaan Opel syö polttomoottorikäytössä enemmän. Jos taas suurin osa matkoista on alle 20 km ja on latausmahdollisuus esim. töissä, on vaikea sanoa kumpi on vähemmän polttoainetta vievä ja kokonaistaloudellinen. Myös hinnoissa on hieman eroa.
Pistokehybridien vertailut vaikeita vrt Autobild.
Kun Amperan akuissa riittää 70 km sähköä vertaavat saksmannit sitä 90 km matkalla Priukseen, jolla pääsee akuilla 20 km. Ongelmana on se, että jos matka olisi ollut yli 150 km olisi Prius ollut melko tasaväkinen bensan kuluttaja. Käsitykseni mukaan Opel syö polttomoottorikäytössä enemmän. Jos taas suurin osa matkoista on alle 20 km ja on latausmahdollisuus esim. töissä, on vaikea sanoa kumpi on vähemmän polttoainetta vievä ja kokonaistaloudellinen. Myös hinnoissa on hieman eroa.
Ei se sähkökään ihan ilmaista ole, mutta näiden tietojen valossa Opel vaikuttaisi taloudellisemmalta kokonaisratkaisulta alle 120km säteellä operoitaessa. Jo onko se sitten niin merkittävä asia jos pidemmällä matkalla joskus palaa pari litraa enemmän? Matka-ajoon keskittyvän on muutenkin aika turhaa mitään hybridiä hankkia taloudellisuusnäkökulmista.
Mielestäni tuo Opelin/GM:n tekniikkaratkaisu on yksinkertaisuudessaan luonnollisempi valinta, kuin monimutkaiset hybridit joissa sähkömoottorit avustavat polttomoottoria. Ja ajaisi ihan asiansa vähän pienemmässäkin autossa ja pienemmällä akulla.
Ei se sähkökään ihan ilmaista ole, mutta näiden tietojen valossa Opel vaikuttaisi taloudellisemmalta kokonaisratkaisulta alle 120km säteellä operoitaessa. Jo onko se sitten niin merkittävä asia jos pidemmällä matkalla joskus palaa pari litraa enemmän? Matka-ajoon keskittyvän on muutenkin aika turhaa mitään hybridiä hankkia taloudellisuusnäkökulmista.
Jos taloudellisuudella tarkoitetaan rahaa, niin uuden auton ostajan kannalta aivan ensisijainen kysymys on auton hinta. Se määrittää pääomakulut ja arvonalennuksen, jotka ovat aivan toista suuruusluokkaa kuin kulkuvoimakulut. Tällä laskennalla edes hybridin perusteleminen on vaikeaa, onnistuu lähinnä taksikäytössä. Sähköauton akku ei välttämättä kestä niin monta latausta, että sillä voisi säästää käyttövoimassa säästetyt rahat takaisin.
Toinen juttu on se, että sähköauton käytön edullisuus perustuu aika merkittävältä osalta siihen, että kulkuvoima on paljon vähemmän verotettua. Verottomillakin hinnoilla sähköauto on halvempi käyttää kuin polttomoottoriauto, mutta kilometrikohtainen ero jää siinä pieniin senttimääriin.
Käyttäjää se ei tietysti kiinnosta, mistä hintaetu tulee. Pitkällä tähtäimellä se kuitenkin kiinnostaa valtiota, veroedut tuppaavat tasoittua.
Mielestäni tuo Opelin/GM:n tekniikkaratkaisu on yksinkertaisuudessaan luonnollisempi valinta, kuin monimutkaiset hybridit joissa sähkömoottorit avustavat polttomoottoria. Ja ajaisi ihan asiansa vähän pienemmässäkin autossa ja pienemmällä akulla.
GM aikanaan väitti, että auto olisi sarjahybridi, jossa polttomoottori pyörittää generaattoria ja sähkö ajomoottoria. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. GM:n tekniikkaratkaisu on hyvin lähellä Toyotan tai Fordin hybridejä. Itse asiassa GM:n ratkaisussa on Toyotan ratkaisuun verrattuna erona kolme ylimääräistä kytkintä, joten Toyotan HSD on yksinkertaisempi kuin GM:n Voltec.
Rinnakkaishybridissä (esimerkiksi Honda Insight) taas ei ole mitään muuta ylimääräistä tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna kuin yksi polttomoottorin akselilla oleva sähkömoottori.
Toisaalta mekaanisella monimutkaisuudella on yllättävän pieni osuus hinnassa. Tavallinen automaattivaihteisto on varsin edullinen, vaikka se vaatii kovin monenlaista mekaanista, sähköistä ja sähkömekaanista hilpettä. Sähköisten ratkaisujen hinta tulee pitkälti tuotekehityksestä, sähkömoottorien hinnasta ja erityisesti akkujen hinnasta.
Ei siihen kummoistakaan kaltevuutta tarvita, että vajaavetoinen on nurmikolla pulassa. Tulipa todistettua Kangasalla rompepäivillä kerran Bemarin juuttuminen paikoilleen likimain tasaisella nurtsilla. Silloin oli hiukan kosteata, ei kuitenkaan satanut. Saattoipa tuo tapaus tosin olla kuljettajan kokemattomuuttakin...
Toivoin että Peugeotin 508 RXH tulisi 45k hintaluokkaan, mutta taitaa suomihinta olla 109g päästöillä lähempänä 55k (luuloa, ei tietoa), eli jäänee harvinaisuudeksi täällä.
halko6:
Ranskassa hinnan arvioidaan olevan 42-43000 , joten Suomen hinnan pitäisi kyllä jäädä alle 50 000 . Veikkaisin ettei hinta ylitä kovinkaan paljon sinun toivettasi. Aika näyttää, autothan tulevat Suomeen vasta reilun vuoden kuluttua.
Citroen DS5 hybridi tulee sitä ennen, eli ensi keväänä ja se antaa osviittaa millaiseksi Peugeotin hinta tulee muodostumaan. Tekniikka on sama.
Citroenin DS5 hybridin päästö on tosin pienempi, 99 g/km, joten se vaikuttaa hieman enemmän autoveroa alentavavasti.
Penteles:
Ei onnistu 45 tonnia sitten mitenkään..
Jos ov-hinta olisi tasan 50 tonnia, niin autoveroa kannettaisiin 9.089,- euroa. (50.000 x 0,149 x 1,22). Se tarkoittaisi autoverottoman hinnan jäävän reiluun 40 tonniin, joka olisi reilusti halvempi kuin ov-hinta Ranskassa.
Ranskassa maksetaan alviakin vain 19,6 %:a, kun Suomessa se on 23 %:a ja vuoden päästä kenties vieläkin enemmän.
Jos jotain pitäisi veikata, niin Suomi-hinta olisi 49.900,- + toimituskulut 600,-. Sekin olisi äärimmäisen tiukka tarjous ja luultavasti varustusta olisi riisuttu, eikä hinnat alkaen mallia käytännössä myytäisi. Realistinen hinta lienee jossakin 52 - 53 tonnin tietämillä.
sjvirt:
Ei varmasti onnistu 45000 .
Jotain vertailua voisi koittaa tehdä näistä nykyisistä malleista.
Otetaan esimerkiksi Peugeot 508 SW Allure HDI 163 FAB A.
Hinta Suomessa:
Autoveroton hinta sis. alv 23%: 32990
Autovero 9341,92
Kokonaishinta 42331,92
Hinta Ranskassa:
Kokonaishinta 34884
Jos 508 RXH:n hinnaksi Ranskassa arvellaan 42000 olisi se 7000 kalliimpi kuin "perusversio".
En osaa sanoa onko Suomen ja Ranskan Allure-mallit varusteiltaan vastaavat, joten vertailu on siinä mielessä vaikeaa.
Peugeotin päästöt ovat 109g/km.
Miten pitkän matkan sillä voi ajaa pelkällä sähköllä?
Nuo arviohinnat tuntuvat aika kovilta olkoonkin, että käytössä on myös neliveto.
"Uutuuden viehätyksestä" saa maksaa aika kovan hinnan.
---
Löytyikin tietoa: "pelkällä sähköllä lyhyitä matkoja kaupungissa".
Ilmeisesti kuten nykyisellä Priuksella.
mhj:
Pelkällä sähköllä noin 4 km.
mhj:
Toki ainakin tuohon ranskalaishintaan kuuluu mm. seuraavat vakiovarusteet:
- avaimeton open&go-järjestelmä
- sähköiset etupenkit
- tuulilasinäyttö
- 18" renkaat
- panoraama lasikatto
- tummennetut, akustisesti laminoidut sivulasit
- uusin audio- ja navigointilaitteisto
Monessa premiumautossakin noita varusteita joutuu ostamaan lisävarustelistalta kovaan hintaan.
Penteles:
Onhan siinä varusteita, mutta moniko noita niin palavasti kaipaa?
Tuulilasinäyttöä lukuunottamatta kaikki varusteet ovat löytyneet omistamistani autoista, enkä ole jäänyt niistä mitään kaipaamaan. Nykyisessä on avaimeton oven avaus ja käynnistystoiminta, enkä sitäkään juurikaan käytä.
sjvirt:
Olen samaa mieltä, en minäkään noista perusta. Ilman noitakin tulee toimeen.
Se mitä omassa autossani pitää olla on mm. automaattivaihteisto, vakionopeussäädin ja ilmastointi.
Tarkoitin että ehkä nuo varusteet osaltaan nostavat hinnan noinkin korkeaksi.
Lisäksi Li-Ion akut (50 kg) maksavat myös.
BMW i8 pistokehybridi saa voimanlähteekseen kolmesylinterisen 1,5 litraisen turboahdetun 164 kW bensiinimoottorin jonka vääntö on 300 Nm.
Päinvastoin kuin Volvo ja PSA, tulee autoon sähkömoottori etuakselille ja polttomoottori taka-akselille.
Auto voi siis olla etu-, taka- tai nelivetoinen.
Pelkällä sähköllä pääsee noin 35 km ja akut lataantuu 2 tunnissa.
>>BMW i8 <<
No niin...
Oma IS220d ollut huollossa paripäivää ja sillä aikaa ajeltu "ilmasia" kilsoja CT200h:lla. Siksi huollossa noin kauan kun huomasivat hehkutulpan olevan pimeä ja meni tilaukseen.
Ct:ssä keskikulutus ollut 4,3litraa 210km matkalla. Taajama-ajoa n.100km,100km keskustaa( jyväskylä )ja 10km motaria.
Oma diesel vie samoilla ajoilla n.6litraa joka kylläkin on isompi auto.
Muita huomioita:
Hyvää,
-mittaristo on upea,ekomoodilla energiamittari ja sportilla sama mittari muuttuu jenkakelloksi ja muutenkin ei osaa selittää.
-yleinen viimeistely ihan huippua tikkaukset,"mokkanahka" penkit ja kaikki osien sovitukset sisällä muutenkin.
-auto on ns.karvalakki silti peruutuskamera joka tulee taustapeiliin ja monipuoliset muokkausmahdollisuudet eritoiminnoille ikkunat,valot,lukitukset jne.
-helkkarin hyvät etuistuimet,paremmat kuin esim.80volvossa
Huonoa,
-pieni sisältä
-typerät äänet, kierrokset eivät muutu edes "lappulattiassa"
-kello, saatana kun eivät saa 24h näyttöä
-muotoilu keula ihan ok, perä on ruma
-suorituskyky (no ei sillä jalkoihin jää mutta IS:ään verrattuna)
Tällä Keski-Suomessa tulee ainakin huomioiduksi onko sitten hyvä vaiko huono asia?
Kuitenkin vakavasti harkittava peli kun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Auton saa ulos noilla helyillä,kaksilla renkailla ja toimituskuluineen 35000.
Jos saman rahan löisi esim. johonkin diesel Audi A3:een saa Lekassa kuitenkin autoa paljon enemmän.
Käyttökuluiltaan luultavsti melko edullinen auto pitää. Arvonalennuksestahan ei vielä kukaan tiedä, voi olla kovassa huudossa muutaman vuoden päästä kun bensa maksaa 2,5/ltr.
Ryne:
Täytyy sanoa, että vähällä menee: satasta kohdenhan tuo olisi vain 2,05 litraa.
Kulutus tosiaan kunnossa, joskaan ei varmaan ihan noin pieni.
Testeissä tuo vaan on osoittautunut melkoisen laiskaksi vehkeeksi. Eli siinä on selvästi tehty kompromissi päästöjen hyväksi.
Tässä yksi näkemys:
http://www.autocar.co.uk/CarReviews/RoadTestsHistory/Lexus-CT-200h-SE-L/256094/
Ihan tervetullut tulokas kuitenkin, kun hinta otetaan huomioon.
Sori, korjaus kirjoituksiin.
Kulutus siis ollut 4,3ltr/100km, jos nyt joku ei ymmärtänyt.
Ryne:
Kyllä kaikki varmaan ymmärsivät. Mutta ymmärrätkö sinä huumoria?
Aika mielenkiintoinen tuo Amperan massa.
Auton oma massa on 1732 kg ja kokonaismassa 2000 kg (TM 14/2011).
Tämä tarkoittaisi sitä että jos autossa on neljä henkilöä ei heidän keskipainonsa saisi ylittää 67 kg. Lisäksi tässä tapauksessa matkatavaroita ei saisi olla lainkaan!
Varmaan kokonaismassaa täytyy vielä tarkentaa ennen kuin auto tulee tuotantoon.
Tai sitten auto on tarkoitettu vain perhekäyttöön, 2+2.
Katso: http://www.opel.de/content/dam/Opel/Europe/germany/nscwebsite/de/01_Vehicles/01_PassengerCars/Ampera/katalog/ampera_katalog_3.pdf
sivu 11.
1732kg, jossa kuskin paino mukana.
No tuohan helpottaa hieman.
Jos matkatavaroita on 67 kilon verran jää kolmen matkustajan maksimi keskipainoksi 67 kg.
Joka tapauksessa hyötykuorma on aika rajoitettu.
Eipä sitä moneen muuhunkaan henkilöautoon saa ottaa lainkaan tavaroita, jos kyydessä on neljä riskiä miestä. Viidettä miestäkään ei saa ottaa kyytiin.
Pistokehybridien vertailut vaikeita vrt Autobild.
Kun Amperan akuissa riittää 70 km sähköä vertaavat saksmannit sitä 90 km matkalla Priukseen, jolla pääsee akuilla 20 km. Ongelmana on se, että jos matka olisi ollut yli 150 km olisi Prius ollut melko tasaväkinen bensan kuluttaja. Käsitykseni mukaan Opel syö polttomoottorikäytössä enemmän. Jos taas suurin osa matkoista on alle 20 km ja on latausmahdollisuus esim. töissä, on vaikea sanoa kumpi on vähemmän polttoainetta vievä ja kokonaistaloudellinen. Myös hinnoissa on hieman eroa.
Böpi:
Ei se sähkökään ihan ilmaista ole, mutta näiden tietojen valossa Opel vaikuttaisi taloudellisemmalta kokonaisratkaisulta alle 120km säteellä operoitaessa. Jo onko se sitten niin merkittävä asia jos pidemmällä matkalla joskus palaa pari litraa enemmän? Matka-ajoon keskittyvän on muutenkin aika turhaa mitään hybridiä hankkia taloudellisuusnäkökulmista.
Mielestäni tuo Opelin/GM:n tekniikkaratkaisu on yksinkertaisuudessaan luonnollisempi valinta, kuin monimutkaiset hybridit joissa sähkömoottorit avustavat polttomoottoria. Ja ajaisi ihan asiansa vähän pienemmässäkin autossa ja pienemmällä akulla.
drive:
Jos taloudellisuudella tarkoitetaan rahaa, niin uuden auton ostajan kannalta aivan ensisijainen kysymys on auton hinta. Se määrittää pääomakulut ja arvonalennuksen, jotka ovat aivan toista suuruusluokkaa kuin kulkuvoimakulut. Tällä laskennalla edes hybridin perusteleminen on vaikeaa, onnistuu lähinnä taksikäytössä. Sähköauton akku ei välttämättä kestä niin monta latausta, että sillä voisi säästää käyttövoimassa säästetyt rahat takaisin.
Toinen juttu on se, että sähköauton käytön edullisuus perustuu aika merkittävältä osalta siihen, että kulkuvoima on paljon vähemmän verotettua. Verottomillakin hinnoilla sähköauto on halvempi käyttää kuin polttomoottoriauto, mutta kilometrikohtainen ero jää siinä pieniin senttimääriin.
Käyttäjää se ei tietysti kiinnosta, mistä hintaetu tulee. Pitkällä tähtäimellä se kuitenkin kiinnostaa valtiota, veroedut tuppaavat tasoittua.
GM aikanaan väitti, että auto olisi sarjahybridi, jossa polttomoottori pyörittää generaattoria ja sähkö ajomoottoria. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. GM:n tekniikkaratkaisu on hyvin lähellä Toyotan tai Fordin hybridejä. Itse asiassa GM:n ratkaisussa on Toyotan ratkaisuun verrattuna erona kolme ylimääräistä kytkintä, joten Toyotan HSD on yksinkertaisempi kuin GM:n Voltec.
Rinnakkaishybridissä (esimerkiksi Honda Insight) taas ei ole mitään muuta ylimääräistä tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna kuin yksi polttomoottorin akselilla oleva sähkömoottori.
Toisaalta mekaanisella monimutkaisuudella on yllättävän pieni osuus hinnassa. Tavallinen automaattivaihteisto on varsin edullinen, vaikka se vaatii kovin monenlaista mekaanista, sähköistä ja sähkömekaanista hilpettä. Sähköisten ratkaisujen hinta tulee pitkälti tuotekehityksestä, sähkömoottorien hinnasta ja erityisesti akkujen hinnasta.
>> Näin << toimii HYbrid4 Citikan DS5 mallissa.
Hyvin menee, kun sitten vielä käytännössäkin.
Tuo oli kyllä uutta, että nurmikolla ajanti vaatii nelivedon.
Siihen kai niitä katumaastureitakin tarvitaan.
Kunhan tuon näytille saavat, niin käytävä on katsomassa.
Hyvää, että on valittavissa muutakin kuin tusinamuotin kautta tulevia autoja.
Onkohan tietoa valmistusmäärästä?
Markkinointi alkaa marraskussa ja tuotanto helmikuussa 2012 on 230 autoa/vrk.
Nähtäneekö vuoden loppupuolella meillä jo "uunituoreita"?
Mielenkiintoista on lukea ensimmäisiä ajkokemuksia autosta, joita tullee piakkoin Frankfurtin näyttelyn jälkeen.
(Lie sinulla salainen agentti Ranskan maalla.)
Ei siihen kummoistakaan kaltevuutta tarvita, että vajaavetoinen on nurmikolla pulassa. Tulipa todistettua Kangasalla rompepäivillä kerran Bemarin juuttuminen paikoilleen likimain tasaisella nurtsilla. Silloin oli hiukan kosteata, ei kuitenkaan satanut. Saattoipa tuo tapaus tosin olla kuljettajan kokemattomuuttakin...
Veikkaan että ensimmäiset DS5-mallit nähdään Suomessa vasta alkukesästä 2012. Toki toimittajat käyvät niitä koeajamassa ulkomailla jo keväällä.
Peugeot 3008 hybridiä lupailtiin syksyksi 2011.
Autosta ei ole vähään aikaan kuulunut mitään.
Peugeot 3008 hybrid4 esittelyautoja aletaan toimittamaan lokakuussa.
Myyntiautojen toimitukset alkavat marraskuussa.
Se milloin niitä Suomeen asti ehtii ei ole tiedossa.
Koeajolle varmaan pääsee vuodenvaihteen tienoilla.
Eiköhän aikataulut ala varmistumaan Frankfurtin näyttelyssä tai kohta sen jälkeen.