Ja niitä uusien autojen normikulutuksia on täysin turhaa hehkuttaa, kuten vähäpäästöisyyttäkään. Myönteinen kehitys viime vuosien aikana kulutuksissa & päästöissä on näkynyt ainoastaan valmistajan ilmoittamissa luvuissa.
Todellista keskikulutusta vertaamalla kehitys on aika hemmetin maltillista.
Viime TM:n numerossa reilun vuoden käyttötestissä kehuttiin erityisesti Kiia Ceedin pientä kulutusta (valmistaja: 6,1/100, TM:7/100). Noh, olihan se selvästi säästeliäämpi kuin 3 muuta käyttötestattua ajokkia, joihin sen lukuja artikkelissa verrattiin...
Kuitenkin, kun miettii että moderni Kia häviää omalle yli 20 autolleni (samankokoinen moottorikin), niin ei voi kuin ihmetellä tätä suurta tarvetta autokannan uusiutumiseen.
Verotushan (mutu) perustuu päästöjen osalta ilmoitettuihin hiilidioksikipäästöihin, jotka taas ovat pitkälti riippuvaisia polttoaineenkulutuksesta. Lyhyen laskutoimituksen jälkeen sain Kiian todelliseksi päästöksi reilut 160 grammaa kilometrille, ilmoitetun 140 gramman sijaan (katsoin vielä ennen lähettämistä TM:n artikkelista mitatun arvon: 165g).
Koita tässä sitten puolustaa verottajaa... Jos verottavat liikaa, niin verottakoot edes kunnollisten lukujen pohjalta.
Ville Verottaja saisi katsastuskonttorilta helposti tietoonsa kilometrimäärät, kuten oikeat päästötkin. Täten ihmisillä olisi intressissä pitää autojensa katit ja muut päästöihin vaikuttavat osat kunnossa, eikä vaan savuttaa menemään valmistajan ilmoittaman, pyllypyyhkeeksi paremmin kelpaavan kulutuslappusen turvin maailman tappiin asti.
Varmasti autoihin tuleva internet-yhteys liitetään tulevaisuudessa jollakin tavalla poliisin, vakuutusyhtiön, verottajan jne. tietojärjestelmiin.
"Pakettiin kuuluu auton nettiyhteys sekä esimerkiksi sovellus reittien suunnitteluun ja pysäköidyn auton paikantamiseen. Kartat ja ruuhkatiedot päivittyvät automaattisesti."
"Niiden avulla digitaalinen kartturi voi varoittaa, jos kuljettaja ajaa liian kovaa mutkaan tai auto näyttää ajautuvan kaistalta."
Viime TM:n numerossa reilun vuoden käyttötestissä kehuttiin erityisesti Kiia Ceedin pientä kulutusta (valmistaja: 6,1/100, TM:7/100). Noh, olihan se selvästi säästeliäämpi kuin 3 muuta käyttötestattua ajokkia, joihin sen lukuja artikkelissa verrattiin...
Kuitenkin, kun miettii että moderni Kia häviää omalle yli 20 autolleni (samankokoinen moottorikin), niin ei voi kuin ihmetellä tätä suurta tarvetta autokannan uusiutumiseen.
Paljonko sitten Volvosi vei TM:n käyttötestissä? Voisiko joku katsoa, mitä TM mittasi Volvo 440:n käyttötestissä lehdessä 18/1990 ja 460 Gli:n vertailussa lehdessä 11/1990. Olisi mielenkiintoista nähdä, onko tuossa kuukerin hehkuttamassa tämän päivän autot voittavassa taloudellisuudessa mitään perää.
Onko myös niin, että Volvossasi on noin 85 hevosvoimainen moottori ja verrokki KIA:ssa 135 hevosvoimainen? Jos näin on, niin eihän tuo KIA ole kuin "ainoastan" 60 prosenttia tehokkaampi. Saman kokoinen moottori juu. Unohtaa voimme tietenkin myös sen, että KIA on tilavampi ja paljon paremmin turvavarusteltu.
Mitä katsoo noin käyttötestejä vuosilta 2001-2010, niin aika hyvin tuo KIA:n 7 litraa sijoittuu. Oikeastaan pitää mennä luokkaa pienempiin ja pienitehoisempiin tai hybrideihin/dieseleihin, ennen kuin päästään parempaan. Onko niin, että Volvosi on jo 90-luvun alussa päässyt paljon parempaan kuin yksikään 2000-luvun auto?
Ville Verottaja saisi katsastuskonttorilta helposti tietoonsa kilometrimäärät, kuten oikeat päästötkin.
Mistä katsastuskonttori tietää oikeat kilometrit tai päästöt?
Se on joko 84 tai 94 hv, rekisteriotteessa on 94, mutta vaikea sanoa mikä on totuus kun ei ole dynoa. Joka tapauksessa voin sanoa että tehoa on tarpeeksi jokaiseen tilanteeseen normaalissa tieliikenteessä.
Tuohon liittyen vuonna 90 tehty käyttötesti ei ole välttämättä vertailukelpoinen koska Volvo teki käsittääkseni 1,6 moottoriin päästöihin vaikuttavia muutoksia seuraavina vuosina.
Sitten ne renkaat... 20 vuotta sitten vierintävastukset olivat toista luokkaa, eikö? Vertailukelpoisuus?
Häveten tunnustan että olen tähän asti orjallisesti noudattanut autoon merkittyjä rengaspaineita 190/210 ja vasta nyt, muutama päivä sitten tajusin että nykyään paineet tulee olla jotain min. 2,5 bar ja mielellään samat paineet edessä ja takana. Täten rankasti alipaineisilla renkailla kulutuslukemani tulevat ennestään pienenemään. Olenpas muuten hankkinut ajotietokoneen, millä voin tarkemmin asiaa tutkia.
Sitten moottoriöljyt. Eiköhän niissäkin ole kehitystä tapahtunut sillä tavoin että kulutus jä päästöt ovat pienemmät kuin samalla autolla 20 vuotta sitten. Huomasinpas vielä viime kesänä että kulutus nousi miltei litralla, kun olin laittanut liian jähmeää ölppää moottoriin. Tämäkin asia joka tulee ottaa huomioon vetailuissa.
Eli se, että onko Volleni jo 90-luvun alussa kepittänyt seuraavien vuosien autot, on liian vaikea kysymys kun ei tiedetä ilman syväanalyysiä kulloinkin käytetyistä renkaista ja öljyistä. Ja ihän bensakaan taida olla aivan samaa kuin silloin? En tarkoita vain etanolia.
Iskutilavuus on sama, sitä ei pidä unohtaa. Yrität hehkuttaa tehoeroa, mutta kun muutoin aina vain päästöistä tai kulutuksista, niin älä nytkään mene sivuraiteille. Olis joo kiva jos olis enemmän tehoa, mutta eipä ole ja tälläkin pärjää Suomen teillä tasan yhtä hyvin.
Turvavarusteluista sanon sen mitä aiemminkin, että henk. koht. ei voisi vähempää kiinnostaa. Omasta liikennekäyttäytymisestä se turvallisuus on kiinni.
Jos et ole tässä autossa istunut, niin äläppä sano mittään sen tiloista. Ei ole kukaan valittanut ahtaudesta. Tavaratilan koko jotain 450 litraa muistaakseni ja takapenkit saa kaadettua jos tarvii. Ei ole tarvinut. Pyykkikonekin meni nätisti takaovesta penkille.
Katsastukonttori voi katsoa matkamittarin lukemaa ja kirjata sen ylös. Joku virkamies jossain tekee vähennyslaskun ja saa katsastusten välisen lukeman.
Katsastusasemalla voidaan mitata päästöarvot ja raportoida veromiehelle/naiselle.
"Pakettiin kuuluu auton nettiyhteys sekä esimerkiksi sovellus reittien suunnitteluun ja pysäköidyn auton paikantamiseen. Kartat ja ruuhkatiedot päivittyvät automaattisesti."
Noi nyt suurinpiirtein löytyy ja on löytynyt vuosikausia jokaisesta Nokian preemium-puhelimesta. Ihmetyttää kun ollaan mukamas tuomassa uusia innovaatioita...
Ja Nokia kartoista vielä se, että omassa puhelimessani oleva ohjelma ei enää, syystä tai toisesta, tiedä nopeuskameroista, saatikka varoita niistä. Se ei myöskään suostu näyttämään kartalla valitunlaisia kohteita, esim. parkkipaikkoja, huoltsikoita, sairaaloita jne.
Siis se ei vaan toimi. En ala asentamaan puhelimen käyttöjärjestelmää tuollaisen takia.
Niin tyypillistä Nokiaa. Ja jos nuo poropeukalot onnistuvat lobbailemaan itsensä pakolliseksi "rajapinnaksi" autokansan ja virkamieskoneiston väliin, niin voi pojat...
Noi nyt suurinpiirtein löytyy ja on löytynyt vuosikausia jokaisesta Nokian preemium-puhelimesta. Ihmetyttää kun ollaan mukamas tuomassa uusia innovaatioita..
Mersu ainakin testaa Nokian "senttimetri" karttoja autossaan.
uohon liittyen vuonna 90 tehty käyttötesti ei ole välttämättä vertailukelpoinen koska Volvo teki käsittääkseni 1,6 moottoriin päästöihin vaikuttavia muutoksia seuraavina vuosina.
Hirmuinen selittely jo näin etukäteen. Taidat epäillä, että TM:n testien tulokset eivät tue kertomaasi. Jotku öljyjen ja renkaiden muutokset ovat sen verran pieniä tekijöitä, etteivät ne mitään isoja muutoksia tuo, varsinkaan kun polttoaineen energiasisältö on samalla heikentynyt.
Mllaista tervaa laitoit moottoriisi, kun kulutuksesi kasvio ilmeisesti noin viidesosalla? Tuo on taas jälleen kerran uskomattoman kuuloinen väite. Taitaa olla niin, että tapanasi on liioitella asioita. Öljyissä on toki tapahtunut kehitystä, mutta ainoa huomattavasti kulutukseen vaikuttava muutos on viskositeettien alentuminen. Itse en kuitenkaan vanhaan Volleen laittaisi nykypäivän ohuita öljyja.
Iskutilavuus on sama, sitä ei pidä unohtaa. Yrität hehkuttaa tehoeroa, mutta kun muutoin aina vain päästöistä tai kulutuksista, niin älä nytkään mene sivuraiteille.
Ei sinun kannata yrittää valehdella, koska kirjoitukseni ovat kaikkien nähtävillä ja google löytää viestini hetkessä. Olen kirjoittanut lukemattomia kertoja kuluksen ja tehon suhteesta. Tässä esimerkkejä
Olis joo kiva jos olis enemmän tehoa, mutta eipä ole ja tälläkin pärjää Suomen teillä tasan yhtä hyvin.
Turvavarusteluista sanon sen mitä aiemminkin, että henk. koht. ei voisi vähempää kiinnostaa.
Jos et ole tässä autossa istunut, niin äläppä sano mittään sen tiloista. Ei ole kukaan valittanut ahtaudesta. Tavaratilan koko jotain 450 litraa muistaakseni ja takapenkit saa kaadettua jos tarvii. Ei ole tarvinut. Pyykkikonekin meni nätisti takaovesta penkille.
Se, millä tehomäärällä sinä pärjäät tai kuinka pieneen autoon haluat ahtaa itsesi, on täysin epäolennainen asia tekniikan kehityksestä puhuttaessa.
Katsastusasemalla voidaan mitata päästöarvot ja raportoida veromiehelle/naiselle.
Mitä tekemistä katsastusaseman mittauksien kanssa on todellisilla päästöillä? Katsastuksen mittaukset kertovat vain sen, onko moottorin ohjaus suurin piirtein kunnossa ja päästöt ikkunassa. Eihän siellä esimerkiksi edes yritetä mitata polttoaineen kulutusta.
Noo, mitäs tekemistä valmistajan ilmoittamilla päästöillä on todellisuuden kanssa.
Minä en valehtele; voin tietysti olettaa tai jopa väittää. Ne keskustelut joita itse olen lukenut ja sinä olet ollut niissä, ovat muovanneet käsitykseni. Enhän minä kaikkea ole lukenut.
Siis Nokian Renkaat kusettaa jos ne sanoo että uusimman Hakka Greenin vierintävastus on 15 % alempi kuin Hakka H:n?
Ja nyt puhutaan vain yhden rengassukupolven välisestä erosta.
Entä rengaskoon vaikutus? Itsellä on 14-tuumaiset, kun nykyään suositaan isompia.
Kulutukseen vaikuttaa myös aerodynamiikka, jota nykyään niin kovasti hehkutetaan uusissa autoissa. On se vaan kumma kun oma autoni ei tätä tunnu millään tajuavan. Pohjan muovittamisprojektini on edelleen suunnitteluvaiheessa. Jännä nähdä sitten miten se vaikuttaa...
Mobil 1 Peak Life 5W-50 oli se jolla oma koneeni äityi juomaan enemmän bensaa. Mahdollista että oli vain sattuma, mutta en keksi mitään muutakaan syytä. Sitä tuli testailtua vuoden verran. Kun vaihdoin Valvolinen Max Life 10W-40 kesäksi, niin loppui se ryyppääminen. Noh, jotkut koneet tykkää toisista öljyistä ja toisista ei. En siis sano että toi käyttämäni Mobil ykkönen olisi huono. Omaan autooni ei vaan sovi.
Nyt talveksi vaihdoin Mobil 1 Fuel Economyä 0W-30.
Onneksi esim. Mobilin sivuilla on taulukko josta näkee, mitkä viskositeetit kelpaa näinkin vanhoille autoille ja millä lämpötila-alueilla.
Olisi suotavaa että Volvokin jaksaisi sivuillaan päivittää suosituksiaan, erityisesti öljyn ja renkaiden osalta, mutta eihän sieltä löydy oikein mitään käyttökelpoista tietoa myynnistä poistuneista malleista.
"Se, millä tehomäärällä sinä pärjäät tai kuinka pieneen autoon haluat ahtaa itsesi, on täysin epäolennainen asia tekniikan kehityksestä puhuttaessa."
Ja mitäs tekoa sillä on päästöjen, kulutuksen ja verotusperusteiden kanssa?
"Hirmuinen selittely jo näin etukäteen. Taidat epäillä, että TM:n testien tulokset eivät tue kertomaasi."
Epälen kyllä ja syytkin mainitsin jo. Onhan kulutus pienempi, mitä auton omassa ohjekirjassa kerrotaan. Siksipä olenkin koittanut ymmärtää että miksi näin ja pohdintai tulokset kerroin.
Saattaa minulla ollakin jossain tuo käyttötesti. Jos löydän sen, niin toki laitan luvut tänne.
Noo, mitäs tekemistä valmistajan ilmoittamilla päästöillä on todellisuuden kanssa.
Niin sinähän väitit, että verottaja saisi helposti katsastuskonttorista tietoon oikeat päästöt. Edelleenkin väitteesi on perustelematta. Tuo kysymys ei perustele väitettäsi millään tavalla. Mutta silti on todettava, että EU-syklin tulokset takuulla kertovat todellisesta kulutuksesta ja päästöistä enemmän kuin katasastusaseman testit. Katsastusasemalla ei edes pyritä mittaamaan mitään vertailulukua todelliselle kulutukselle.
Minä en valehtele; voin tietysti olettaa tai jopa väittää. Ne keskustelut joita itse olen lukenut ja sinä olet ollut niissä, ovat muovanneet käsitykseni. Enhän minä kaikkea ole lukenut.
Joten pysyn kannassani: älä valentela vaan pysy asiassa.
Siis Nokian Renkaat kusettaa jos ne sanoo että uusimman Hakka Greenin vierintävastus on 15 % alempi kuin Hakka H:n?
Ja nyt puhutaan vain yhden rengassukupolven välisestä erosta.
Yllätytkö tosiaan, jos kerron, etteivät mainoksien prosentit aina kerro koko totuutta? Et usko autonvalmistajien mainoksia alentuneesta kulutuksesta, mutta rengasvalmistajan vaikeasti verifiotava heitto on täyttä totta. Koko vierintävastuksen mainostaminen on melko tuore juttu rengasbisneksessä.
Entä rengaskoon vaikutus? Itsellä on 14-tuumaiset, kun nykyään suositaan isompia.
Iso ulkohalkaisija vähentää hieman ja leveys lisää kulutusta paljon. Vännekoko on noita vähäisempi tekijä.
Kulutukseen vaikuttaa myös aerodynamiikka, jota nykyään niin kovasti hehkutetaan uusissa autoissa. On se vaan kumma kun oma autoni ei tätä tunnu millään tajuavan. Pohjan muovittamisprojektini on edelleen suunnitteluvaiheessa. Jännä nähdä sitten miten se vaikuttaa...
Ilmanvastuksessa on kaksi muuttujaa. Muotokerroin ja naamapinta-ala. Volvosi pienuutensa ansiosta on naamapinta-alaltaan selvästi verrokkina olevaa KIA:a pienempi. Samoin pienitehoinen moottori, kapeat renkaat ja tehottomat jarrut vähentävä ilmanvastusta paljon.
Saattaa minulla ollakin jossain tuo käyttötesti. Jos löydän sen, niin toki laitan luvut tänne.
Jos löydät mainitsemani vertailunkin, niin kerro toki senkin tulokset.
Löytyi TM 11/90 ja testin keskikulutus oli hulppeaat 7,9 litraa satkulla. Niin ne ajat muuttuu, vaikka autot välttämättä ei.
Joo ei ne katsastuksessa voikaan mitata kulutuksia mutta kyllä mun autolle joka kerta tehdään päästömittaus. Siis onko se ihan turhaa touhua?
Mutta jokaisen automallin oikean keskikulutuksen voisi mitata joku puolueeton taho, esim. TM, VTT tai autoilijoiden etujärjestö. Sitä lukua verottaja voisi käyttää ja tietysti autokansalle nähtäväksi oikeat luvut.
Yksinkertaisempi toi vierintävastus on mitata kuin polttoainekulutus ja päästöt. Eli vaikeampi myös vääristellä. Kumma jos ei ole joku TM testannut noita vielä.
Miten "tehottomat" jarrut vähentää ilmanvastuskerrointa? Entä moottorin pienempi teho? Älä ainakaan luule että tuossakaan olisi mitkään pienet ilmantuloaukot edessä. Täysin samat keula kuin 2-litraisessa versiossakin. Ainoastaan syyläri on pienempi, mutta tokkopa se mitään vaikuttaa...?
Älä luulekaan että täällä kukaan alkaa guuglettamaan toisten sanomisia. Ehkä korkeintaan pari-kolme tyyppiä varmaan sellaista jaksaa. Enhän mä omianikaan guuglaile. Oikeesti nyt; tämä mikään oikeudenkäynti ole. Useimmille meistä tämä on parhaimmillaankin vain hauskaa ajanvietettä. Ei ilmeisesti saisin mitään sanoa jos ei ole 100% varma.
Sen sijaan että heti hiillyt, voisit todeta että olet aiemminkin korostanut myös moottorien tehoja. Minä sanoisin OK, eikä siihen sen jälkeen tarvittaisi yhtään sanaa tai viitettä. Hyytyy muuten kiinnostavakin keskustelu aika äkäseen.
On täällä paljon pahempiakin paskanpuhujia kuin minä. Asennoidut niin kuin tämä olisi jokin huipputietävien ammattilaisten intranetti-foorumi, missä kukaan ei ikinä sano mitään tyhmää, mutta jos niin olisi, niin silloin esim. "Sedanit on turhia"-niminen ketju olisi välittömästi heitetty hiuksista vttuun aloittajineen.
Löytyi TM 11/90 ja testin keskikulutus oli hulppeaat 7,9 litraa satkulla. Niin ne ajat muuttuu, vaikka autot välttämättä ei.
Tämä antaa vähän perspektiiviä sinun kulutuksiin. Kun otetaan ympärivuotinen keskikulutus, joka sisältää myös raskaampaa kuormitusta, niin ne essonbaarin haamukulutukset eivät toteudu. Veikkaisin, että sinun käytössäsi keskikulutus Volvoasi suurin piirteinkään vastaavalla nykyautolla alkaisi nelosella tai jopa kolmosella.
Vertauksesi KIA vastaa huonosti Volvoasi. Kia on isompi, useita satoja kiloja raskaampi, paljon tehokkaampi ja automaattivaihteinen. Mutta kaikesta huolimatta, KIA pystyy Volvoasi selvästi pienempään kulutukseen. Kehitys on siis varsin selvästi nähtävissä tässä. Jos Volvoasi varusteltaisiin ja kasvatettaisiin 400 kilon edestä ja siihen laitettaisiin KIAn rengaskoko sekä automaattivaihteisto, niin TM:n testikulutus menisi helposti toiselle kymmenelle suorituskyvyn samalla romahtaessa entisestään heikommaksi.
Joo ei ne katsastuksessa voikaan mitata kulutuksia mutta kyllä mun autolle joka kerta tehdään päästömittaus. Siis onko se ihan turhaa touhua?
Kyllä katsastuksen mittaus jotain kertoo moottorin kunnosta, muttei mitään siitä, paljonko päästöjä syntyy jossakin ajotilanteessa.
Mutta jokaisen automallin oikean keskikulutuksen voisi mitata joku puolueeton taho, esim. TM, VTT tai autoilijoiden etujärjestö. Sitä lukua verottaja voisi käyttää ja tietysti autokansalle nähtäväksi oikeat luvut.
Puolueeton kolmas osapuoli sen mittauksen nytkin tekee. Ongelma on vain siinä, että mittauksen määrittelevä standardi sallii paljon keinoja auton optimoimiseen vain mittausta varten. Täydellistä mittausmenettelyä on hankala luoda, mutta nykyistä voitaisiin kyllä helposti parantaa.
Yksinkertaisempi toi vierintävastus on mitata kuin polttoainekulutus ja päästöt. Eli vaikeampi myös vääristellä. Kumma jos ei ole joku TM testannut noita vielä.
Kun näitä renkaita ei kukaan vertaa, niin ollaan puhtaasti valmistajan mainoksen varassa. Valmistajan on siis varsin helppo ilmoittaa mitä haluaa. EU-rengastarra on sentään vähän vakavemmin otettava juttu ja siinä on vähän kontrolliakin mukana, muttei sekään kerro kovin tarkkaan vastusta.
Ei se kovin yksinkertaista ole tuo renkaan mittaaminen. Pitäisi määritellä esimerkiksi: minkä ikäisiä renkaita mitataan, pitäisi löytää jostain saman ikäiset eri sukupolvien renkaat, pitäisi verrata eri kokoja, joku lämpötila pitäisi valita, otetaanko valmistajan toimittamat testioptimodut renkaat vai kaupasta jotain mitä saadaan ja silti oltaisiin vain laboratoriokokeiden varassa. Silleätä teräsrullaa vastaan tehty mittaus ei välttämättä kerro totuutta tilanteesta suomalaisella karkealla asfaltilla ilmanvastuksen vaikutuksen alaisena.
Miten "tehottomat" jarrut vähentää ilmanvastuskerrointa? Entä moottorin pienempi teho? Älä ainakaan luule että tuossakaan olisi mitkään pienet ilmantuloaukot edessä. Täysin samat keula kuin 2-litraisessa versiossakin. Ainoastaan syyläri on pienempi, mutta tokkopa se mitään vaikuttaa...?
Kyllä se vain niin menee, että ilmanvastus nousee jyrkästi moottoritehon mukana. Esimerkiksi Mersun ja Skodan teknisistä tiedoista tätä on hyvä opetella.
Syyläriin ahdetaan ilmaa kapeisiin rakoihin. Se on siis ihan kohtuullinen ilmajarru. Mitä isomman syylärin läpi ilmaa ilmaa ohjataan, sitä enemmän vastusta. Isompikoneinenkin Volvo on vielä selvästi Kiaa tehottomampi. Nykyautojen jarruteho on todella paljon parempi kuin noissa 20 vuotta vanhoissa autoissa. Tämä siitäkin huolimatta, että autot ovat kasvaneen ja tulleet raskaammiksi. Se vaatii isoja jarrulevyjä ja jäähdytysilman ohjaamista niille. Taas tulee yksi ilmanvastusta lisäävä kohta.
Älä luulekaan että täällä kukaan alkaa guuglettamaan toisten sanomisia. Ehkä korkeintaan pari-kolme tyyppiä varmaan sellaista jaksaa. Enhän mä omianikaan guuglaile. Oikeesti nyt; tämä mikään oikeudenkäynti ole. Useimmille meistä tämä on parhaimmillaankin vain hauskaa ajanvietettä. Ei ilmeisesti saisin mitään sanoa jos ei ole 100% varma.
Kirjoitit vaan tuossa aikaisemmin hyvin yksilitteisesti, että käänsin takkini tähän keskusteluun ja muutoin aina kirjoitan toisin. Jos alat syyttämään muita jostakin, niin silloin olisi parasta olla faktat kunnossa. Eikö täällä voisi kirjoittaa asioista ilman, että tarvitsee alkaa tekemään tuollaisia valheellisia väitteitä muista kirjoittajista?
Sen sijaan että heti hiillyt, voisit todeta että olet aiemminkin korostanut myös moottorien tehoja. Minä sanoisin OK, eikä siihen sen jälkeen tarvittaisi yhtään sanaa tai viitettä. Hyytyy muuten kiinnostavakin keskustelu aika äkäseen.
Edelleenkin ihmettelen, että miksi kirjoitat jatkuvasti lapsellisia naljailuja? Vai onko tuo käsityksesi hauskasta ajanvietteestä? Esitit valheellisiä väitteitä minusta ja sait vastauksena oikaisun. Kuka hiiltyi ja millä perusteella? Ja tuota samaa jupinaa olet kirjoitellut jo lukuisia kertoja. Miksi?
Tuossa ylempänähän reaktiosi ovat kaikkien nähtävillä. Sen sijaan, että korjatuksi tullessasi olisi myöntänyt olleesi väärässä, aloitkin kiertelemään ja väitit taas valheellisesti ettet ollut lukenut tuollaisia viestejä. Uskottavuutesi on aika alhainen. Pidän kuitenin silmäni auki. Olen valmis muuttamaan mielipidettäni sinusta, jos joskus teet niin kuin kirjoitit tuossa.
On täällä paljon pahempiakin paskanpuhujia kuin minä. Asennoidut niin kuin tämä olisi jokin huipputietävien ammattilaisten intranetti-foorumi, missä kukaan ei ikinä sano mitään tyhmää, mutta jos niin olisi, niin silloin esim. "Sedanit on turhia"-niminen ketju olisi välittömästi heitetty hiuksista vttuun aloittajineen.
"Tuossa ylempänähän reaktiosi ovat kaikkien nähtävillä. Sen sijaan, että korjatuksi tullessasi olisi myöntänyt olleesi väärässä, aloitkin kiertelemään ja väitit taas valheellisesti ettet ollut lukenut tuollaisia viestejä."
Olin väärässä ja ilmeisesti olin väärässä siinäkin että luulin sen jo tunnustaneeni. Luulin mitä kiertely valehtelu tarkoittaa mutta kai niissäkin olen väärässä.
Eh, valehtelu on tietääkseni tietoinen teko. En ole joko tiennyt tai muistanut, ja siksi sanonut virheellisesti. Ilmeisesti sinulla on paljon parempi muisti kuin minulla.
Ehkä olen vain huumorintajuton, naljaileva törppö...
Sitten mukavampiin asioihin:
Jos keulamaskista menee sama määrä ilmaa sisään, oli syyläri iso tai pieni, niin eikö se sama ilmamäärä joka tapauksessa törmää vaikka minkälaisiin esteisiin ennenkuin se pääsee lopulta ulos auton alle?
Jarrutehot viime katsastuksessa olivat edessä 2kN/2kN, takana 0,8/1.
Kialla 2,5/2,4, takana 0,7/0,7. On kyllä ihan ylivoimainen, juu.
Rengasvalmistajalla on paljon vähemmän voitettavaa kikkailuilla ja paljon vähemmän painetta siihen kuin suurilla autovalmistajilla.
Kia painaa about 150 kiloa enemmän kuin Volvander ja takakonttissani on useimmiten runsaasti kaikkea kamaa.
Ajan kyllä enimmäkseen taloudellisesti, mutta vaihtelunhaluisena ihmisenä tulee ajettua muillakin tavoilla. Jarrutkaan eivät pidä liiasta säästeliäisyydestä, kuten ei pakoputkistokaan. Harvoin ajan niin rauhallisilla teillä että voisin suurimmaksi osaksi vapaasti valita ajotapani.
En oikein usko että TM:n testaajakaan mitenkään epätaloudellisesti ajava oli.
""Mutku kyllä ne muutkin" on huono peruste."
Voi se olla sitäkin, mutta kuten jokapäiväisestä liikenteestäkin opimme, niin varsin yleistä ja inhimillistä. Sellainen minä olen.
Eh, valehtelu on tietääkseni tietoinen teko. En ole joko tiennyt tai muistanut, ja siksi sanonut virheellisesti. Ilmeisesti sinulla on paljon parempi muisti kuin minulla.
Tai sitten minulla ei vain tarvitse muistella mitä mieltä olen kulutuksen ja tehon vaikutuksesta toisiinsa.
Jos keulamaskista menee sama määrä ilmaa sisään, oli syyläri iso tai pieni, niin eikö se sama ilmamäärä joka tapauksessa törmää vaikka minkälaisiin esteisiin ennenkuin se pääsee lopulta ulos auton alle?
Jos se ilma ei mene jäähdyttäjän läpi, niin yksi este on vähempänä. Avoimissa vanhojen autojen konetiloissa on mahdollista, että ilma poistuu melko suoraa tietä auto alle.
Jarrutehot viime katsastuksessa olivat edessä 2kN/2kN, takana 0,8/1.
Kialla 2,5/2,4, takana 0,7/0,7. On kyllä ihan ylivoimainen, juu.
Ja taas tarjoilet katsastuksen testiä, vaikka sillä ei taaskaan pyritä mittaamaan keskusteluun liittyviä asioita. Kokeile ottaa maksimaalisia jarrutuksia huippunopeudesta, niin tiedät enemmän. Se on tympeä tunne, kun edessä oleva este lähestyy ja jarrujen teho hiipuu koko ajan.
Ajan kyllä enimmäkseen taloudellisesti, mutta vaihtelunhaluisena ihmisenä tulee ajettua muillakin tavoilla. Jarrutkaan eivät pidä liiasta säästeliäisyydestä, kuten ei pakoputkistokaan. Harvoin ajan niin rauhallisilla teillä että voisin suurimmaksi osaksi vapaasti valita ajotapani.
En oikein usko että TM:n testaajakaan mitenkään epätaloudellisesti ajava oli.
Paljonko ajat edes kohtuullisen kokoisissa kaupungeissa eli Suomesta puhuttaessa Helsingissä? En minäkään usko Tekniikanmaailman testaajien ajavan epätaloudellisesti. Sinun käyttösi poikkeaa vain oleellisesti noiden lehtien käyttöprofiilista. Siksi onkin hölmöä alkaa väittämään, kuinka nykyautot eivät pärjää kulutuksessa Volvollesi. Jos joskus kokeilisit Volvon kokoista ja tehoista taloudellista nykyautoa, niin ymmärtäisit tämän.
"Epäilisin, että Orwellkaan ei olisi pystynyt mielikuvituksessaan kehittelemään tällaista. Nykyään kaksi aikamme hienointa työkalua on valjastettu valtiollisen valvonnan käyttöön. Ne ovat matkapuhelin ja internet, Hyppönen sanoo."
"Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt liikenteen sähköiset palvelut -kokeiluhankkeen vuosille 2014-2015."
"Hallituksen kevään 2013 kehysriihessä tekemän päätöksen mukaisesti kokeilussa testataan myös liikenteen maksamisjärjestelmien teknisiä ratkaisuja, valmiuksia ja sovelluksia. Kokeiluihin ei liity verotusta."
Älyautoilu tulee. Tuleeko sen myötä kilometrivero jossakin vaiheessa?
"Autoilijan palvelunäkymään tullaan ensi vaiheessa yhdistämään tiepalvelu ja ajoneuvon hätäpuhelujärjestelmä. Paikkatieto tulee järjestelmästä suoraan, joten hädän hetkellä autoilija saa avun älypuhelimen napin painalluksella. Muita kolmansien osapuolten jo saatavilla olevia palveluita Autoasi-käyttöliittymään on muun muassa tiesää."
Eihän tuossa ole kyse muusta kuin korjaamoketjun pyrkimyksestä sitoutta asiakas käyttämään firman palveluja. Kun autoissa telkkareita nykyään kojelaudassa lähes poikkeuksetta on, vikakoodit voisi ihan hyvin selvällä Suomen kielellä näkyä siinä. Kuka niistä ymmärtää, tietää tilanteen ja kuka ei, voi kertoa tilanteen huoltoon ihan itse. Huollosta saatava etävalvonta ja tuki tarkoittaa sitä, että sieltä tulee kehoitus tuoda auto korjaamolle mahdollisimman pian. Huollon voi edelleen varata puhelimella tai sillä tietokoneella, joka kodin tai työpaikan pöydällä on. Auton omassa nettiyhteydessä ei ole mitään älyä. Se on vain päällekkäinen järjestelmä muutenkin monimutkaisessa ja kalliisti ylläpidettävässä yhteiskunnasa.
Tekes vaan jakaa rahaa tällaiseen touhuun. Valtion tavoite autoilun tulevaisuudesta on aika selkeä.
Elä nyt vain tutkitusti tyytyväisenä siellä maailman parhaasta autoverosta nauttien ja elä turhaan mieti missä muut asuvat. Kun veikkaaminen näyttää kiinnostavan, niin käy toki täyttämässä valtion virallinen lottoarvontakuponki. Se lieneekin todennäköisin tapa rikastumiseen siellä onnelassa auvoisessa. Joissakin maissa onnellisia ovat pummit, jotka jättävät vastuun elämästään yhteiskunnalle. Toisaalla onnellisia ovat ne jotka yrittävät, suorittavat ja ottavat itse vastuun elämästään.
Voitko selittää mikä sinusta estää Suomessa olemasta onnellinen ottamalla itse vastuun elämästään? Tai mikä estää menestymästä Suomessa? Onko joku joka sen kieltää?
Todelliset menestyjät harvoin valittavat mistään, ne suuntaavat energiansa ihan muuhun. Ruikuttajat sen sijaan valittavat aina ja kaikesta ja tämä tuskin poikkeaa mitenkään maakohtaisesti.
Loggiikkani ei pettänyt. Ainoastaan se, että aiemmin olet kertonut lähtösi syistä aivan eri tavalla.
Sijoittuuko nykyinen asuinpaikkasi listan kärkipäähän?
Sekoile mitä haluat ja maksa maailman parasta autoveroa tutkitusti huippuonnellisena.
Elä nyt vain tutkitusti tyytyväisenä siellä maailman parhaasta autoverosta nauttien ja elä turhaan mieti missä muut asuvat. Kun veikkaaminen näyttää kiinnostavan, niin käy toki täyttämässä valtion virallinen lottoarvontakuponki. Se lieneekin todennäköisin tapa rikastumiseen siellä onnelassa auvoisessa. Joissakin maissa onnellisia ovat pummit, jotka jättävät vastuun elämästään yhteiskunnalle. Toisaalla onnellisia ovat ne jotka yrittävät, suorittavat ja ottavat itse vastuun elämästään.
Nojoo... on täällä moni asia paremminkin akselilla sosiaalinen pääoma/todellinen sosiaalinen liikkuvuus vrt. moni muu "onnela". Löytyyhän sitä kvantidataakin. /offtopic
Silti, läpipaska uudistus toteutuessaan tämä gps-perustainen verotus. Ja tarpeeton.
Voitko selittää mikä sinusta estää Suomessa olemasta onnellinen ottamalla itse vastuun elämästään? Tai mikä estää menestymästä Suomessa? Onko joku joka sen kieltää?
Menestyminen on vain tehty todella hankalaksi Suomessa, ainakin jos puhutaan palkkatuloilla työnsä hedelmiä poimivasta kansalaisesta. Kun yrityksetkin ovat menettäneen mielenkiintonsa Suomea kohtaan, niin nuo palkkatulotkin alkavat katoamaan. Jossakin toisaalla, missä projekteja riittää, on myös kaikenlaisia tilaisuuksia toimeliaille. Suomessa taasen pummit saavat maailmanluokan ylläpidon.
Suomessa koneisto haluaa päättää puolestasi, miten ansaitsemiasi rahoja kuuluu käyttää, vaikka itse pystyn tekemään saman tahokkaammin ja paremmin tuloksin. Koneisto on myös päättänyt unohtaa demokratian ja tehdä päätöksia kansan mielipiteestä vähät välittäen. Koneisto haluaa jopa pakkosyöttää koululaisilla lähes totaalisen tarpeetonta Ruotsin kieltä, vaikka kansa on ollut jo pitkään toista mieltä ja hyödyllisempiä kieliä olisi useita tarjolla. Jo varhaisteininä itsekin ymmärsin, että olisi parempi opetellä mitä tahansa laajemmin käytettyä kieltä.
En kaipaa myöskään virkamiehiä valitsemaan autoani puolestani. Nuo puupäät kun ohjaavat suomalaisia ajamaan vanhoilla kotteroilla. Kun autot ja raha yhdistetään, niin lopputulos Suomessa on surkea. Auton ostaminen on aivan järkyttävän suuri investointi. Korkeasti koulutettu ihan kohtalaisessa toimessa työskentelevä henkilökin joutuu työskentelemään todella pitkään ansaitakseen jonkin kansanauton.
Menestyä voi kaikissa maissa. Pohjois-Koreassakin Kim Jong Unin asiat lienevät paremmin kuin hyvin. Toisissa maissa se menestyminen on vain pirusti helpompaa kuin Suomessa. Tai no, voisihan sitä Suomessakin pyrkiä yhdeksi koneiston isoksi pyöräksi, jolloin jonain hevosopiston johtajana olisi leppoisat hommat ja etuudet kunnossa. Yksityisellä puolella Suomessa menestytarinat alkavat käydä todella vähiin. Julkinen puoli paisuu ja yksityinen ajaa itseään alas tai siirtyy sinne, missä toimintaedellytykset ovat paremmat. Korttatalo pysyy kasassa vain ottamalla syömävelkaa.
Todelliset menestyjät harvoin valittavat mistään, ne suuntaavat energiansa ihan muuhun. Ruikuttajat sen sijaan valittavat aina ja kaikesta ja tämä tuskin poikkeaa mitenkään maakohtaisesti.
Joo näkeehän sen esimerkiksi Nallesta, ettei menestyjät ikinä kritisoi yhteiskunnallisia ongelmia. Vai kuuluuko Nalle mielestäsi noiden menestyjien joukkoon?
En kaipaa myöskään virkamiehiä valitsemaan autoani puolestani.
Olet varmaan ollut liian kauan poissa Suomesta. Virkamiehet valitse autoa täällä kenenkään puolesta. Täällä pätee markkinatalous siinä missä muuallakin. Kansanautojen hintaerot autoverosta huolimatta ovat pieniä Saksaan verrattuna. Tilanne muuttuu, jos haluaa juosta muodin mukana. Siinä saa ihan vapaaehtoisesti kasvattaa valmistajien ja myyjien katetta. Tässä hintapolitiikassa ei virkamiehillä ole osaa eikä arpaa.
Nuo puupäät kun ohjaavat suomalaisia ajamaan vanhoilla kotteroilla.
Moni suomalainen on valmis maksamaan alemman keskiluokan autosta 5-10 ke ylimääräistä, kun rengaskooksi laitetaan hiukan tavanomaista suurempi ja katto kulkee 20 cm henkilöautojen yläpuolella sisätiloiltaan parempaan farkkuun verrattuna. Osa porukasta riehaantui, kun käytettyjen tuonti vapautui. Tässä kalliin autoilun maassa he ihan vapaaehtoisesti ryntäsivät hakemaan Keski-Euroopasta epätaloudellisia Mersuja ja Bemareita. NHB syyttää kansan valinnoista koneistoa. Onnellisia ovat ne, jotka ottavat itse vastuun elämästään. Ehkä siksi kirjoituksesi sisältää suuret määrät katkeruutta.
Auton ostaminen on aivan järkyttävän suuri investointi. Korkeasti koulutettu ihan kohtalaisessa toimessa työskentelevä henkilökin joutuu työskentelemään todella pitkään ansaitakseen jonkin kansanauton.
Silti Suomen kilpailukyvystä ollaan huolissaan, kun viime vuosina palkat ovat nousseet ripeämmin kuin esim. Saksassa. Nyt joudutaan himmailemaan. Ja koska kansanauto maksaa täällä n. 1000 enemmän kuin Saksassa, pitää keskituloisen tehdä töitä 2 viikkoa tienataakseen tuon erotuksen.
Joo näkeehän sen esimerkiksi Nallesta, ettei menestyjät ikinä kritisoi yhteiskunnallisia ongelmia. Vai kuuluuko Nalle mielestäsi noiden menestyjien joukkoon?
Tässä on yksi pieni ero. Nalle kritisoi ja provosoi, sinä ruikutat.
En kaipaa myöskään virkamiehiä valitsemaan autoani ostaminen on aivan järkyttävän suuri investointi. Korkeasti koulutettu ihan kohtalaisessa toimessa työskentelevä henkilökin joutuu työskentelemään todella pitkään ansaitakseen jonkin kansanauton.
Nyt joudutaan himmailemaan. Ja koska kansanauto maksaa täällä n. 1000 enemmän kuin Saksassa, pitää keskituloisen tehdä töitä 2 viikkoa tienataakseen tuon erotuksen.
Korkeasti koulutettu teinaa Suomessa länsieuroopan paskinta palkkaa, maksaa autoista ja palkoista paljon veroa, kärsii surkeasta ostovoimasta ja lopputulos on 2 viikkoa. Hienosti ynnäilit! Taidat olla laskumiehiä.
Silti Suomen kilpailukyvystä ollaan huolissaan, kun viime vuosina palkat ovat nousseet ripeämmin kuin esim. Saksassa.
Googlaile vielä se, millä sektorilla ne palkat ovat Suomessa nousseet nopeasti.
Korkeasti koulutettu teinaa Suomessa länsieuroopan paskinta palkkaa, maksaa autoista ja palkoista paljon veroa, kärsii surkeasta ostovoimasta ja lopputulos on 2 viikkoa. Hienosti ynnäilit! Taidat olla laskumiehiä.
Voitko sinä vuorostasi laskea, kuinka paljon nopeammin saksalainen saa tienattua 1000 euroa halvemman Golfinsa hinnan?
Saksassa 2-ov. 1.2 TSI 85 hv maksaa toimituskuluineen ab 15.213,- . Suomessa listahinta 19 735 , josta toimituskulujen jälkeen voi saada alennusta muutaman satasen. Ero on siis 4 k
Saksassa 4-ov. 1.4 TSI ACT Comfortline maksaa 21.312,- toimituskuluineen. Suomen listahinta 27 495,77. Toimituskulut Suomen hintaan lisää ja halvennukset pois, niin ero saksaan lienee noin 5 k.
Saksassa 4-ov. 2.0 TDI BlueMotion Technology Comforline 23.223,- . Suomessa taskujen pohjalta pitää kaivella 5 tonnia enemmän.
Kommentti perustui TM:n markkinakatsaukseen, jossa puhuttiin 1000 euron hintaerosta esim. Auriksen ja Golfin tapauksessa. Hinnaston mukaan Auris on n. 1400 kalliimpi ja Golf 2500 kalliimpi. Jotain varuste-eroja näyttää olevanm mutta en ala nyt tarkemmin niitä tutkimaan.
Alennuksista ei kannata tässä vaiheessa puhua, koska ne ovat ostajan ja myyjän välisiä, tapauskohtaisia asioita. Minä esim. olen saanut 5% alennusta mallista, jota markkinoitiin aikanaan ns. nettohinnoittelulla eli että hinta on se, mikä lapussa lukee. Lisäksi vaihtoauton hyvityshinta on toinen asia, jolla kaupassa pelataan. Sekään ei näy niissä mainoksissa, joita sinä luet.
Mutta korjaan alkuperäistä kommenttiani noilta osin ja pyydän sinua laskemaan ajan, jonka keskituloinen suomalainen joutuu käyttämään 1400 ja 2500 euron hintaeron tienaamiseen keskituloiseen saksalaiseen verrattuna.
Kommentti perustui TM:n markkinakatsaukseen, jossa puhuttiin 1000 euron hintaerosta esim. Auriksen ja Golfin tapauksessa. Hinnaston mukaan Auris on n. 1400 kalliimpi ja Golf 2500 kalliimpi.
Eli tonnin ero Golfin hinnassa oli pelkästään sumutusyritys.
Tuuletetaanpa loppukin sumu pois näytöltä. Auris Saksassa toimituskuluineen:
Auris alkaen 12 545
Auris Hybrid Alkaen 19 093
Ja autovero-onnellan valtion virallistamat listahinnat ilman toimituskuluja:
Auris alkaen 20941
Auris Hybrid alkaen 28494
Vaikka verrokiksi Sasasta ottaisi varustellumman mallin, niin hintaero Suomeen on järkyttävä.
Alennuksista ei kannata tässä vaiheessa puhua, koska ne ovat ostajan ja myyjän välisiä, tapauskohtaisia asioita.
No ei sinua varmaankaan kiinnosta tuollaiset 5 prosentin korjaukset, kun satakaan prosenttia ei ole vielä muuta kuin alku sumutuksissa.
Mutta korjaan alkuperäistä kommenttiani noilta osin ja pyydän sinua laskemaan ajan, jonka keskituloinen suomalainen joutuu käyttämään 1400 ja 2500 euron hintaeron tienaamiseen keskituloiseen saksalaiseen verrattuna.
Mikä 1400 tai 2500? Noin pieniä eroja ei mainitsemiesi autojen hinnoista löytynyt. Miten olisi vaikka 8500 tuon Auris hybridin tapauksessa. Maailman parhaan autoverosihan pitäisi suosia hirmu paljon tuota pienipäästöistä hybridiä.
Autoveron poulustajat ovat jo pitkään Jumalansa mantraa hokeneet: välirahat ja hinnat eivät muutu autoveron poistuessa. No lieneepä jo Heikinkin vitsit vähentyneet, kun hänen kusetusyritykset on todettu kerta toisensa jälkeen laittomiksi. Ja kaikesta vakuuttelusta huolimatta hinnat ovat laskeneet sitä mukaa kun autoverokin on laskenut. Ja, ikävä kyllä, veroa korotettaessa hinnat ovat nousseet. Tämänhän ei pitäisi olla tähän mantraan uskovien mukaan. Ja mitä tulee välirahaa, niin jos auto maksaa uutena 8500 euroa enemmän, niin jossain muodossa joku sen maksaa. Romuraudan arvo kun on autoverosta riippumaton. Mihin hintaero katoaa, jos se ei vaikuta välirahaan?
Ja niitä uusien autojen normikulutuksia on täysin turhaa hehkuttaa, kuten vähäpäästöisyyttäkään. Myönteinen kehitys viime vuosien aikana kulutuksissa & päästöissä on näkynyt ainoastaan valmistajan ilmoittamissa luvuissa.
Todellista keskikulutusta vertaamalla kehitys on aika hemmetin maltillista.
Viime TM:n numerossa reilun vuoden käyttötestissä kehuttiin erityisesti Kiia Ceedin pientä kulutusta (valmistaja: 6,1/100, TM:7/100). Noh, olihan se selvästi säästeliäämpi kuin 3 muuta käyttötestattua ajokkia, joihin sen lukuja artikkelissa verrattiin...
Kuitenkin, kun miettii että moderni Kia häviää omalle yli 20 autolleni (samankokoinen moottorikin), niin ei voi kuin ihmetellä tätä suurta tarvetta autokannan uusiutumiseen.
Verotushan (mutu) perustuu päästöjen osalta ilmoitettuihin hiilidioksikipäästöihin, jotka taas ovat pitkälti riippuvaisia polttoaineenkulutuksesta. Lyhyen laskutoimituksen jälkeen sain Kiian todelliseksi päästöksi reilut 160 grammaa kilometrille, ilmoitetun 140 gramman sijaan (katsoin vielä ennen lähettämistä TM:n artikkelista mitatun arvon: 165g).
Koita tässä sitten puolustaa verottajaa... Jos verottavat liikaa, niin verottakoot edes kunnollisten lukujen pohjalta.
Ville Verottaja saisi katsastuskonttorilta helposti tietoonsa kilometrimäärät, kuten oikeat päästötkin. Täten ihmisillä olisi intressissä pitää autojensa katit ja muut päästöihin vaikuttavat osat kunnossa, eikä vaan savuttaa menemään valmistajan ilmoittaman, pyllypyyhkeeksi paremmin kelpaavan kulutuslappusen turvin maailman tappiin asti.
Nokian kartat autoissa.
Markkinaosuus autoihin asennetuista karttajärjestelmistä 80%.
Varmasti autoihin tuleva internet-yhteys liitetään tulevaisuudessa jollakin tavalla poliisin, vakuutusyhtiön, verottajan jne. tietojärjestelmiin.
"Pakettiin kuuluu auton nettiyhteys sekä esimerkiksi sovellus reittien suunnitteluun ja pysäköidyn auton paikantamiseen. Kartat ja ruuhkatiedot päivittyvät automaattisesti."
"Niiden avulla digitaalinen kartturi voi varoittaa, jos kuljettaja ajaa liian kovaa mutkaan tai auto näyttää ajautuvan kaistalta."
http://www.talouselama.fi/uutiset/sentin+tarkkuudella+tehdyt+kartat+ovat+nokian+seuraava+supertuote/a2214556
Kuukeri:
Paljonko sitten Volvosi vei TM:n käyttötestissä? Voisiko joku katsoa, mitä TM mittasi Volvo 440:n käyttötestissä lehdessä 18/1990 ja 460 Gli:n vertailussa lehdessä 11/1990. Olisi mielenkiintoista nähdä, onko tuossa kuukerin hehkuttamassa tämän päivän autot voittavassa taloudellisuudessa mitään perää.
Onko myös niin, että Volvossasi on noin 85 hevosvoimainen moottori ja verrokki KIA:ssa 135 hevosvoimainen? Jos näin on, niin eihän tuo KIA ole kuin "ainoastan" 60 prosenttia tehokkaampi. Saman kokoinen moottori juu. Unohtaa voimme tietenkin myös sen, että KIA on tilavampi ja paljon paremmin turvavarusteltu.
Mitä katsoo noin käyttötestejä vuosilta 2001-2010, niin aika hyvin tuo KIA:n 7 litraa sijoittuu. Oikeastaan pitää mennä luokkaa pienempiin ja pienitehoisempiin tai hybrideihin/dieseleihin, ennen kuin päästään parempaan. Onko niin, että Volvosi on jo 90-luvun alussa päässyt paljon parempaan kuin yksikään 2000-luvun auto?
Mistä katsastuskonttori tietää oikeat kilometrit tai päästöt?
NHB:
Se on joko 84 tai 94 hv, rekisteriotteessa on 94, mutta vaikea sanoa mikä on totuus kun ei ole dynoa. Joka tapauksessa voin sanoa että tehoa on tarpeeksi jokaiseen tilanteeseen normaalissa tieliikenteessä.
Tuohon liittyen vuonna 90 tehty käyttötesti ei ole välttämättä vertailukelpoinen koska Volvo teki käsittääkseni 1,6 moottoriin päästöihin vaikuttavia muutoksia seuraavina vuosina.
Sitten ne renkaat... 20 vuotta sitten vierintävastukset olivat toista luokkaa, eikö? Vertailukelpoisuus?
Häveten tunnustan että olen tähän asti orjallisesti noudattanut autoon merkittyjä rengaspaineita 190/210 ja vasta nyt, muutama päivä sitten tajusin että nykyään paineet tulee olla jotain min. 2,5 bar ja mielellään samat paineet edessä ja takana. Täten rankasti alipaineisilla renkailla kulutuslukemani tulevat ennestään pienenemään. Olenpas muuten hankkinut ajotietokoneen, millä voin tarkemmin asiaa tutkia.
Sitten moottoriöljyt. Eiköhän niissäkin ole kehitystä tapahtunut sillä tavoin että kulutus jä päästöt ovat pienemmät kuin samalla autolla 20 vuotta sitten. Huomasinpas vielä viime kesänä että kulutus nousi miltei litralla, kun olin laittanut liian jähmeää ölppää moottoriin. Tämäkin asia joka tulee ottaa huomioon vetailuissa.
Eli se, että onko Volleni jo 90-luvun alussa kepittänyt seuraavien vuosien autot, on liian vaikea kysymys kun ei tiedetä ilman syväanalyysiä kulloinkin käytetyistä renkaista ja öljyistä. Ja ihän bensakaan taida olla aivan samaa kuin silloin? En tarkoita vain etanolia.
Iskutilavuus on sama, sitä ei pidä unohtaa. Yrität hehkuttaa tehoeroa, mutta kun muutoin aina vain päästöistä tai kulutuksista, niin älä nytkään mene sivuraiteille. Olis joo kiva jos olis enemmän tehoa, mutta eipä ole ja tälläkin pärjää Suomen teillä tasan yhtä hyvin.
Turvavarusteluista sanon sen mitä aiemminkin, että henk. koht. ei voisi vähempää kiinnostaa. Omasta liikennekäyttäytymisestä se turvallisuus on kiinni.
Jos et ole tässä autossa istunut, niin äläppä sano mittään sen tiloista. Ei ole kukaan valittanut ahtaudesta. Tavaratilan koko jotain 450 litraa muistaakseni ja takapenkit saa kaadettua jos tarvii. Ei ole tarvinut. Pyykkikonekin meni nätisti takaovesta penkille.
Katsastukonttori voi katsoa matkamittarin lukemaa ja kirjata sen ylös. Joku virkamies jossain tekee vähennyslaskun ja saa katsastusten välisen lukeman.
Katsastusasemalla voidaan mitata päästöarvot ja raportoida veromiehelle/naiselle.
Penteles:
"Pakettiin kuuluu auton nettiyhteys sekä esimerkiksi sovellus reittien suunnitteluun ja pysäköidyn auton paikantamiseen. Kartat ja ruuhkatiedot päivittyvät automaattisesti."
Noi nyt suurinpiirtein löytyy ja on löytynyt vuosikausia jokaisesta Nokian preemium-puhelimesta. Ihmetyttää kun ollaan mukamas tuomassa uusia innovaatioita...
Ja Nokia kartoista vielä se, että omassa puhelimessani oleva ohjelma ei enää, syystä tai toisesta, tiedä nopeuskameroista, saatikka varoita niistä. Se ei myöskään suostu näyttämään kartalla valitunlaisia kohteita, esim. parkkipaikkoja, huoltsikoita, sairaaloita jne.
Siis se ei vaan toimi. En ala asentamaan puhelimen käyttöjärjestelmää tuollaisen takia.
Niin tyypillistä Nokiaa. Ja jos nuo poropeukalot onnistuvat lobbailemaan itsensä pakolliseksi "rajapinnaksi" autokansan ja virkamieskoneiston väliin, niin voi pojat...
Kuukeri:
Mersu ainakin testaa Nokian "senttimetri" karttoja autossaan.
http://www.autonews.com/article/20130911/OEM06/130919958/mercedes-nokia-team-up-on-smart-maps-for-connected-cars
Toivottavasti Noksu alkaa vihdoin skarppaamaan, niin ehkä saataisiin lisää työpaikkoja.
Kuukeri:
Hirmuinen selittely jo näin etukäteen. Taidat epäillä, että TM:n testien tulokset eivät tue kertomaasi. Jotku öljyjen ja renkaiden muutokset ovat sen verran pieniä tekijöitä, etteivät ne mitään isoja muutoksia tuo, varsinkaan kun polttoaineen energiasisältö on samalla heikentynyt.
Mllaista tervaa laitoit moottoriisi, kun kulutuksesi kasvio ilmeisesti noin viidesosalla? Tuo on taas jälleen kerran uskomattoman kuuloinen väite. Taitaa olla niin, että tapanasi on liioitella asioita. Öljyissä on toki tapahtunut kehitystä, mutta ainoa huomattavasti kulutukseen vaikuttava muutos on viskositeettien alentuminen. Itse en kuitenkaan vanhaan Volleen laittaisi nykypäivän ohuita öljyja.
Ei sinun kannata yrittää valehdella, koska kirjoitukseni ovat kaikkien nähtävillä ja google löytää viestini hetkessä. Olen kirjoittanut lukemattomia kertoja kuluksen ja tehon suhteesta. Tässä esimerkkejä
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6641,125#m123073
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6005#m97376
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6047,30#m103712
Se, millä tehomäärällä sinä pärjäät tai kuinka pieneen autoon haluat ahtaa itsesi, on täysin epäolennainen asia tekniikan kehityksestä puhuttaessa.
Mitä tekemistä katsastusaseman mittauksien kanssa on todellisilla päästöillä? Katsastuksen mittaukset kertovat vain sen, onko moottorin ohjaus suurin piirtein kunnossa ja päästöt ikkunassa. Eihän siellä esimerkiksi edes yritetä mitata polttoaineen kulutusta.
Noo, mitäs tekemistä valmistajan ilmoittamilla päästöillä on todellisuuden kanssa.
Minä en valehtele; voin tietysti olettaa tai jopa väittää. Ne keskustelut joita itse olen lukenut ja sinä olet ollut niissä, ovat muovanneet käsitykseni. Enhän minä kaikkea ole lukenut.
Siis Nokian Renkaat kusettaa jos ne sanoo että uusimman Hakka Greenin vierintävastus on 15 % alempi kuin Hakka H:n?
Ja nyt puhutaan vain yhden rengassukupolven välisestä erosta.
Entä rengaskoon vaikutus? Itsellä on 14-tuumaiset, kun nykyään suositaan isompia.
Kulutukseen vaikuttaa myös aerodynamiikka, jota nykyään niin kovasti hehkutetaan uusissa autoissa. On se vaan kumma kun oma autoni ei tätä tunnu millään tajuavan. Pohjan muovittamisprojektini on edelleen suunnitteluvaiheessa. Jännä nähdä sitten miten se vaikuttaa...
Mobil 1 Peak Life 5W-50 oli se jolla oma koneeni äityi juomaan enemmän bensaa. Mahdollista että oli vain sattuma, mutta en keksi mitään muutakaan syytä. Sitä tuli testailtua vuoden verran. Kun vaihdoin Valvolinen Max Life 10W-40 kesäksi, niin loppui se ryyppääminen. Noh, jotkut koneet tykkää toisista öljyistä ja toisista ei. En siis sano että toi käyttämäni Mobil ykkönen olisi huono. Omaan autooni ei vaan sovi.
Nyt talveksi vaihdoin Mobil 1 Fuel Economyä 0W-30.
Onneksi esim. Mobilin sivuilla on taulukko josta näkee, mitkä viskositeetit kelpaa näinkin vanhoille autoille ja millä lämpötila-alueilla.
Olisi suotavaa että Volvokin jaksaisi sivuillaan päivittää suosituksiaan, erityisesti öljyn ja renkaiden osalta, mutta eihän sieltä löydy oikein mitään käyttökelpoista tietoa myynnistä poistuneista malleista.
"Se, millä tehomäärällä sinä pärjäät tai kuinka pieneen autoon haluat ahtaa itsesi, on täysin epäolennainen asia tekniikan kehityksestä puhuttaessa."
Ja mitäs tekoa sillä on päästöjen, kulutuksen ja verotusperusteiden kanssa?
"Hirmuinen selittely jo näin etukäteen. Taidat epäillä, että TM:n testien tulokset eivät tue kertomaasi."
Epälen kyllä ja syytkin mainitsin jo. Onhan kulutus pienempi, mitä auton omassa ohjekirjassa kerrotaan. Siksipä olenkin koittanut ymmärtää että miksi näin ja pohdintai tulokset kerroin.
Saattaa minulla ollakin jossain tuo käyttötesti. Jos löydän sen, niin toki laitan luvut tänne.
Kuukeri:
Niin sinähän väitit, että verottaja saisi helposti katsastuskonttorista tietoon oikeat päästöt. Edelleenkin väitteesi on perustelematta. Tuo kysymys ei perustele väitettäsi millään tavalla. Mutta silti on todettava, että EU-syklin tulokset takuulla kertovat todellisesta kulutuksesta ja päästöistä enemmän kuin katasastusaseman testit. Katsastusasemalla ei edes pyritä mittaamaan mitään vertailulukua todelliselle kulutukselle.
Tämän lienet lukenut kun sen olet lainannutkin:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6747,180#m137359
Olen jopa maininnut samat vertailussaasi tekemät virheet aikaisemminkin:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6747,180#m137382
Joten pysyn kannassani: älä valentela vaan pysy asiassa.
Yllätytkö tosiaan, jos kerron, etteivät mainoksien prosentit aina kerro koko totuutta? Et usko autonvalmistajien mainoksia alentuneesta kulutuksesta, mutta rengasvalmistajan vaikeasti verifiotava heitto on täyttä totta. Koko vierintävastuksen mainostaminen on melko tuore juttu rengasbisneksessä.
Iso ulkohalkaisija vähentää hieman ja leveys lisää kulutusta paljon. Vännekoko on noita vähäisempi tekijä.
Ilmanvastuksessa on kaksi muuttujaa. Muotokerroin ja naamapinta-ala. Volvosi pienuutensa ansiosta on naamapinta-alaltaan selvästi verrokkina olevaa KIA:a pienempi. Samoin pienitehoinen moottori, kapeat renkaat ja tehottomat jarrut vähentävä ilmanvastusta paljon.
Jos löydät mainitsemani vertailunkin, niin kerro toki senkin tulokset.
Löytyi TM 11/90 ja testin keskikulutus oli hulppeaat 7,9 litraa satkulla. Niin ne ajat muuttuu, vaikka autot välttämättä ei.
Joo ei ne katsastuksessa voikaan mitata kulutuksia mutta kyllä mun autolle joka kerta tehdään päästömittaus. Siis onko se ihan turhaa touhua?
Mutta jokaisen automallin oikean keskikulutuksen voisi mitata joku puolueeton taho, esim. TM, VTT tai autoilijoiden etujärjestö. Sitä lukua verottaja voisi käyttää ja tietysti autokansalle nähtäväksi oikeat luvut.
Yksinkertaisempi toi vierintävastus on mitata kuin polttoainekulutus ja päästöt. Eli vaikeampi myös vääristellä. Kumma jos ei ole joku TM testannut noita vielä.
Miten "tehottomat" jarrut vähentää ilmanvastuskerrointa? Entä moottorin pienempi teho? Älä ainakaan luule että tuossakaan olisi mitkään pienet ilmantuloaukot edessä. Täysin samat keula kuin 2-litraisessa versiossakin. Ainoastaan syyläri on pienempi, mutta tokkopa se mitään vaikuttaa...?
Älä luulekaan että täällä kukaan alkaa guuglettamaan toisten sanomisia. Ehkä korkeintaan pari-kolme tyyppiä varmaan sellaista jaksaa. Enhän mä omianikaan guuglaile. Oikeesti nyt; tämä mikään oikeudenkäynti ole. Useimmille meistä tämä on parhaimmillaankin vain hauskaa ajanvietettä. Ei ilmeisesti saisin mitään sanoa jos ei ole 100% varma.
Sen sijaan että heti hiillyt, voisit todeta että olet aiemminkin korostanut myös moottorien tehoja. Minä sanoisin OK, eikä siihen sen jälkeen tarvittaisi yhtään sanaa tai viitettä. Hyytyy muuten kiinnostavakin keskustelu aika äkäseen.
On täällä paljon pahempiakin paskanpuhujia kuin minä. Asennoidut niin kuin tämä olisi jokin huipputietävien ammattilaisten intranetti-foorumi, missä kukaan ei ikinä sano mitään tyhmää, mutta jos niin olisi, niin silloin esim. "Sedanit on turhia"-niminen ketju olisi välittömästi heitetty hiuksista vttuun aloittajineen.
Kuukeri:
Tämä antaa vähän perspektiiviä sinun kulutuksiin. Kun otetaan ympärivuotinen keskikulutus, joka sisältää myös raskaampaa kuormitusta, niin ne essonbaarin haamukulutukset eivät toteudu. Veikkaisin, että sinun käytössäsi keskikulutus Volvoasi suurin piirteinkään vastaavalla nykyautolla alkaisi nelosella tai jopa kolmosella.
Vertauksesi KIA vastaa huonosti Volvoasi. Kia on isompi, useita satoja kiloja raskaampi, paljon tehokkaampi ja automaattivaihteinen. Mutta kaikesta huolimatta, KIA pystyy Volvoasi selvästi pienempään kulutukseen. Kehitys on siis varsin selvästi nähtävissä tässä. Jos Volvoasi varusteltaisiin ja kasvatettaisiin 400 kilon edestä ja siihen laitettaisiin KIAn rengaskoko sekä automaattivaihteisto, niin TM:n testikulutus menisi helposti toiselle kymmenelle suorituskyvyn samalla romahtaessa entisestään heikommaksi.
Kyllä katsastuksen mittaus jotain kertoo moottorin kunnosta, muttei mitään siitä, paljonko päästöjä syntyy jossakin ajotilanteessa.
Puolueeton kolmas osapuoli sen mittauksen nytkin tekee. Ongelma on vain siinä, että mittauksen määrittelevä standardi sallii paljon keinoja auton optimoimiseen vain mittausta varten. Täydellistä mittausmenettelyä on hankala luoda, mutta nykyistä voitaisiin kyllä helposti parantaa.
Kun näitä renkaita ei kukaan vertaa, niin ollaan puhtaasti valmistajan mainoksen varassa. Valmistajan on siis varsin helppo ilmoittaa mitä haluaa. EU-rengastarra on sentään vähän vakavemmin otettava juttu ja siinä on vähän kontrolliakin mukana, muttei sekään kerro kovin tarkkaan vastusta.
Ei se kovin yksinkertaista ole tuo renkaan mittaaminen. Pitäisi määritellä esimerkiksi: minkä ikäisiä renkaita mitataan, pitäisi löytää jostain saman ikäiset eri sukupolvien renkaat, pitäisi verrata eri kokoja, joku lämpötila pitäisi valita, otetaanko valmistajan toimittamat testioptimodut renkaat vai kaupasta jotain mitä saadaan ja silti oltaisiin vain laboratoriokokeiden varassa. Silleätä teräsrullaa vastaan tehty mittaus ei välttämättä kerro totuutta tilanteesta suomalaisella karkealla asfaltilla ilmanvastuksen vaikutuksen alaisena.
Kyllä se vain niin menee, että ilmanvastus nousee jyrkästi moottoritehon mukana. Esimerkiksi Mersun ja Skodan teknisistä tiedoista tätä on hyvä opetella.
Syyläriin ahdetaan ilmaa kapeisiin rakoihin. Se on siis ihan kohtuullinen ilmajarru. Mitä isomman syylärin läpi ilmaa ilmaa ohjataan, sitä enemmän vastusta. Isompikoneinenkin Volvo on vielä selvästi Kiaa tehottomampi. Nykyautojen jarruteho on todella paljon parempi kuin noissa 20 vuotta vanhoissa autoissa. Tämä siitäkin huolimatta, että autot ovat kasvaneen ja tulleet raskaammiksi. Se vaatii isoja jarrulevyjä ja jäähdytysilman ohjaamista niille. Taas tulee yksi ilmanvastusta lisäävä kohta.
Kirjoitit vaan tuossa aikaisemmin hyvin yksilitteisesti, että käänsin takkini tähän keskusteluun ja muutoin aina kirjoitan toisin. Jos alat syyttämään muita jostakin, niin silloin olisi parasta olla faktat kunnossa. Eikö täällä voisi kirjoittaa asioista ilman, että tarvitsee alkaa tekemään tuollaisia valheellisia väitteitä muista kirjoittajista?
Edelleenkin ihmettelen, että miksi kirjoitat jatkuvasti lapsellisia naljailuja? Vai onko tuo käsityksesi hauskasta ajanvietteestä? Esitit valheellisiä väitteitä minusta ja sait vastauksena oikaisun. Kuka hiiltyi ja millä perusteella? Ja tuota samaa jupinaa olet kirjoitellut jo lukuisia kertoja. Miksi?
Tuossa ylempänähän reaktiosi ovat kaikkien nähtävillä. Sen sijaan, että korjatuksi tullessasi olisi myöntänyt olleesi väärässä, aloitkin kiertelemään ja väitit taas valheellisesti ettet ollut lukenut tuollaisia viestejä. Uskottavuutesi on aika alhainen. Pidän kuitenin silmäni auki. Olen valmis muuttamaan mielipidettäni sinusta, jos joskus teet niin kuin kirjoitit tuossa.
"Mutku kyllä ne muutkin" on huono peruste.
"Tuossa ylempänähän reaktiosi ovat kaikkien nähtävillä. Sen sijaan, että korjatuksi tullessasi olisi myöntänyt olleesi väärässä, aloitkin kiertelemään ja väitit taas valheellisesti ettet ollut lukenut tuollaisia viestejä."
Olin väärässä ja ilmeisesti olin väärässä siinäkin että luulin sen jo tunnustaneeni. Luulin mitä kiertely valehtelu tarkoittaa mutta kai niissäkin olen väärässä.
Eh, valehtelu on tietääkseni tietoinen teko. En ole joko tiennyt tai muistanut, ja siksi sanonut virheellisesti. Ilmeisesti sinulla on paljon parempi muisti kuin minulla.
Ehkä olen vain huumorintajuton, naljaileva törppö...
Sitten mukavampiin asioihin:
Jos keulamaskista menee sama määrä ilmaa sisään, oli syyläri iso tai pieni, niin eikö se sama ilmamäärä joka tapauksessa törmää vaikka minkälaisiin esteisiin ennenkuin se pääsee lopulta ulos auton alle?
Jarrutehot viime katsastuksessa olivat edessä 2kN/2kN, takana 0,8/1.
Kialla 2,5/2,4, takana 0,7/0,7. On kyllä ihan ylivoimainen, juu.
Rengasvalmistajalla on paljon vähemmän voitettavaa kikkailuilla ja paljon vähemmän painetta siihen kuin suurilla autovalmistajilla.
Kia painaa about 150 kiloa enemmän kuin Volvander ja takakonttissani on useimmiten runsaasti kaikkea kamaa.
Ajan kyllä enimmäkseen taloudellisesti, mutta vaihtelunhaluisena ihmisenä tulee ajettua muillakin tavoilla. Jarrutkaan eivät pidä liiasta säästeliäisyydestä, kuten ei pakoputkistokaan. Harvoin ajan niin rauhallisilla teillä että voisin suurimmaksi osaksi vapaasti valita ajotapani.
En oikein usko että TM:n testaajakaan mitenkään epätaloudellisesti ajava oli.
""Mutku kyllä ne muutkin" on huono peruste."
Voi se olla sitäkin, mutta kuten jokapäiväisestä liikenteestäkin opimme, niin varsin yleistä ja inhimillistä. Sellainen minä olen.
Kuukeri:
Tai sitten minulla ei vain tarvitse muistella mitä mieltä olen kulutuksen ja tehon vaikutuksesta toisiinsa.
Jos se ilma ei mene jäähdyttäjän läpi, niin yksi este on vähempänä. Avoimissa vanhojen autojen konetiloissa on mahdollista, että ilma poistuu melko suoraa tietä auto alle.
Ja taas tarjoilet katsastuksen testiä, vaikka sillä ei taaskaan pyritä mittaamaan keskusteluun liittyviä asioita. Kokeile ottaa maksimaalisia jarrutuksia huippunopeudesta, niin tiedät enemmän. Se on tympeä tunne, kun edessä oleva este lähestyy ja jarrujen teho hiipuu koko ajan.
Paljonko ajat edes kohtuullisen kokoisissa kaupungeissa eli Suomesta puhuttaessa Helsingissä? En minäkään usko Tekniikanmaailman testaajien ajavan epätaloudellisesti. Sinun käyttösi poikkeaa vain oleellisesti noiden lehtien käyttöprofiilista. Siksi onkin hölmöä alkaa väittämään, kuinka nykyautot eivät pärjää kulutuksessa Volvollesi. Jos joskus kokeilisit Volvon kokoista ja tehoista taloudellista nykyautoa, niin ymmärtäisit tämän.
"Epäilisin, että Orwellkaan ei olisi pystynyt mielikuvituksessaan kehittelemään tällaista. Nykyään kaksi aikamme hienointa työkalua on valjastettu valtiollisen valvonnan käyttöön. Ne ovat matkapuhelin ja internet, Hyppönen sanoo."
http://yle.fi/uutiset/hypponen_vakoilusta_kaksi_aikamme_hienointa_tyokalua_on_valjastettu_valtiollisen_valvonnan_kayttoon/6911387
Kokeilu on alkamassa.
"Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt liikenteen sähköiset palvelut -kokeiluhankkeen vuosille 2014-2015."
"Hallituksen kevään 2013 kehysriihessä tekemän päätöksen mukaisesti kokeilussa testataan myös liikenteen maksamisjärjestelmien teknisiä ratkaisuja, valmiuksia ja sovelluksia. Kokeiluihin ei liity verotusta."
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/ministerion-hankkeessa-testataan-liikenteen-maksamisjarjestelmia-ja-edistetaan-sahkoisia
Älyautoilu tulee. Tuleeko sen myötä kilometrivero jossakin vaiheessa?
"Autoilijan palvelunäkymään tullaan ensi vaiheessa yhdistämään tiepalvelu ja ajoneuvon hätäpuhelujärjestelmä. Paikkatieto tulee järjestelmästä suoraan, joten hädän hetkellä autoilija saa avun älypuhelimen napin painalluksella. Muita kolmansien osapuolten jo saatavilla olevia palveluita Autoasi-käyttöliittymään on muun muassa tiesää."
http://auto.fi.msn.com/liikenne/korjaamoketju-hakee-%C3%A4lyautoilun-koek%C3%A4ytt%C3%A4jij%C3%A4
Älyautoilua olen aina harrastanut.
Tuossa ole muutenkaan mitään uusia jippoja. Autoasi-ketju on muuten omalla mustalla listallani.
Älyttömiä veroja voidaan lätkiä miten sattuu, joten siitä on kenenkään paha mennä sanomaan.
Eihän tuossa ole kyse muusta kuin korjaamoketjun pyrkimyksestä sitoutta asiakas käyttämään firman palveluja. Kun autoissa telkkareita nykyään kojelaudassa lähes poikkeuksetta on, vikakoodit voisi ihan hyvin selvällä Suomen kielellä näkyä siinä. Kuka niistä ymmärtää, tietää tilanteen ja kuka ei, voi kertoa tilanteen huoltoon ihan itse. Huollosta saatava etävalvonta ja tuki tarkoittaa sitä, että sieltä tulee kehoitus tuoda auto korjaamolle mahdollisimman pian. Huollon voi edelleen varata puhelimella tai sillä tietokoneella, joka kodin tai työpaikan pöydällä on. Auton omassa nettiyhteydessä ei ole mitään älyä. Se on vain päällekkäinen järjestelmä muutenkin monimutkaisessa ja kalliisti ylläpidettävässä yhteiskunnasa.
Tekes vaan jakaa rahaa tällaiseen touhuun. Valtion tavoite autoilun tulevaisuudesta on aika selkeä.
NHB:
Voitko selittää mikä sinusta estää Suomessa olemasta onnellinen ottamalla itse vastuun elämästään? Tai mikä estää menestymästä Suomessa? Onko joku joka sen kieltää?
Todelliset menestyjät harvoin valittavat mistään, ne suuntaavat energiansa ihan muuhun. Ruikuttajat sen sijaan valittavat aina ja kaikesta ja tämä tuskin poikkeaa mitenkään maakohtaisesti.
NHB:
Nojoo... on täällä moni asia paremminkin akselilla sosiaalinen pääoma/todellinen sosiaalinen liikkuvuus vrt. moni muu "onnela". Löytyyhän sitä kvantidataakin. /offtopic
Silti, läpipaska uudistus toteutuessaan tämä gps-perustainen verotus. Ja tarpeeton.
AkiK:
Menestyminen on vain tehty todella hankalaksi Suomessa, ainakin jos puhutaan palkkatuloilla työnsä hedelmiä poimivasta kansalaisesta. Kun yrityksetkin ovat menettäneen mielenkiintonsa Suomea kohtaan, niin nuo palkkatulotkin alkavat katoamaan. Jossakin toisaalla, missä projekteja riittää, on myös kaikenlaisia tilaisuuksia toimeliaille. Suomessa taasen pummit saavat maailmanluokan ylläpidon.
Suomessa koneisto haluaa päättää puolestasi, miten ansaitsemiasi rahoja kuuluu käyttää, vaikka itse pystyn tekemään saman tahokkaammin ja paremmin tuloksin. Koneisto on myös päättänyt unohtaa demokratian ja tehdä päätöksia kansan mielipiteestä vähät välittäen. Koneisto haluaa jopa pakkosyöttää koululaisilla lähes totaalisen tarpeetonta Ruotsin kieltä, vaikka kansa on ollut jo pitkään toista mieltä ja hyödyllisempiä kieliä olisi useita tarjolla. Jo varhaisteininä itsekin ymmärsin, että olisi parempi opetellä mitä tahansa laajemmin käytettyä kieltä.
En kaipaa myöskään virkamiehiä valitsemaan autoani puolestani. Nuo puupäät kun ohjaavat suomalaisia ajamaan vanhoilla kotteroilla. Kun autot ja raha yhdistetään, niin lopputulos Suomessa on surkea. Auton ostaminen on aivan järkyttävän suuri investointi. Korkeasti koulutettu ihan kohtalaisessa toimessa työskentelevä henkilökin joutuu työskentelemään todella pitkään ansaitakseen jonkin kansanauton.
Menestyä voi kaikissa maissa. Pohjois-Koreassakin Kim Jong Unin asiat lienevät paremmin kuin hyvin. Toisissa maissa se menestyminen on vain pirusti helpompaa kuin Suomessa. Tai no, voisihan sitä Suomessakin pyrkiä yhdeksi koneiston isoksi pyöräksi, jolloin jonain hevosopiston johtajana olisi leppoisat hommat ja etuudet kunnossa. Yksityisellä puolella Suomessa menestytarinat alkavat käydä todella vähiin. Julkinen puoli paisuu ja yksityinen ajaa itseään alas tai siirtyy sinne, missä toimintaedellytykset ovat paremmat. Korttatalo pysyy kasassa vain ottamalla syömävelkaa.
Joo näkeehän sen esimerkiksi Nallesta, ettei menestyjät ikinä kritisoi yhteiskunnallisia ongelmia. Vai kuuluuko Nalle mielestäsi noiden menestyjien joukkoon?
NHB:
Olet varmaan ollut liian kauan poissa Suomesta. Virkamiehet valitse autoa täällä kenenkään puolesta. Täällä pätee markkinatalous siinä missä muuallakin. Kansanautojen hintaerot autoverosta huolimatta ovat pieniä Saksaan verrattuna. Tilanne muuttuu, jos haluaa juosta muodin mukana. Siinä saa ihan vapaaehtoisesti kasvattaa valmistajien ja myyjien katetta. Tässä hintapolitiikassa ei virkamiehillä ole osaa eikä arpaa.
Moni suomalainen on valmis maksamaan alemman keskiluokan autosta 5-10 ke ylimääräistä, kun rengaskooksi laitetaan hiukan tavanomaista suurempi ja katto kulkee 20 cm henkilöautojen yläpuolella sisätiloiltaan parempaan farkkuun verrattuna. Osa porukasta riehaantui, kun käytettyjen tuonti vapautui. Tässä kalliin autoilun maassa he ihan vapaaehtoisesti ryntäsivät hakemaan Keski-Euroopasta epätaloudellisia Mersuja ja Bemareita. NHB syyttää kansan valinnoista koneistoa. Onnellisia ovat ne, jotka ottavat itse vastuun elämästään. Ehkä siksi kirjoituksesi sisältää suuret määrät katkeruutta.
Silti Suomen kilpailukyvystä ollaan huolissaan, kun viime vuosina palkat ovat nousseet ripeämmin kuin esim. Saksassa. Nyt joudutaan himmailemaan. Ja koska kansanauto maksaa täällä n. 1000 enemmän kuin Saksassa, pitää keskituloisen tehdä töitä 2 viikkoa tienataakseen tuon erotuksen.
Tässä on yksi pieni ero. Nalle kritisoi ja provosoi, sinä ruikutat.
Herbert:
Korkeasti koulutettu teinaa Suomessa länsieuroopan paskinta palkkaa, maksaa autoista ja palkoista paljon veroa, kärsii surkeasta ostovoimasta ja lopputulos on 2 viikkoa. Hienosti ynnäilit! Taidat olla laskumiehiä.
Googlaile vielä se, millä sektorilla ne palkat ovat Suomessa nousseet nopeasti.
NHB:
Voitko sinä vuorostasi laskea, kuinka paljon nopeammin saksalainen saa tienattua 1000 euroa halvemman Golfinsa hinnan?
Mikä on tuo tuhat euroa halvempi Golf?
Saksassa 2-ov. 1.2 TSI 85 hv maksaa toimituskuluineen ab 15.213,- . Suomessa listahinta 19 735 , josta toimituskulujen jälkeen voi saada alennusta muutaman satasen. Ero on siis 4 k
Saksassa 4-ov. 1.4 TSI ACT Comfortline maksaa 21.312,- toimituskuluineen. Suomen listahinta 27 495,77. Toimituskulut Suomen hintaan lisää ja halvennukset pois, niin ero saksaan lienee noin 5 k.
Saksassa 4-ov. 2.0 TDI BlueMotion Technology Comforline 23.223,- . Suomessa taskujen pohjalta pitää kaivella 5 tonnia enemmän.
http://www.autohaus24.de/neuwagen-kaufen/volkswagen/golf/kompaktwagen
Autojen lisäksi myös muut kulutushyödykkeet kuten ruoka ja vaatteet ovat Suomessa kalliita. Tämä syö ostovoimaa. http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/02/10/koulutettu-ole-iloinen-huonosta-palkastasi/201222723/139
Laskemasi viikko on ala-arvoista sumuttamista, jolla osoitat jälleen kerran kunnioitusta Suomen kansalaisten oikeuksien polkemiselle.
Ei saksassa kaikki todellakaan saa mitään huippupalkkaa.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/59576-karu-totuus-saksasta-miljoonien-ihmisten-tuntipalkka-5-10-eu
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/saksan-hallituksella-tiukin-vaanto-minimipalkasta/2445882
http://yle.fi/uutiset/merkel_hyvaksymassa_minimipalkan_saksassa/6947162
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/64933-suomi-kateutta-usassa-menkaa-suomeen
Mitäs siihen sanot?
NHB:
Kommentti perustui TM:n markkinakatsaukseen, jossa puhuttiin 1000 euron hintaerosta esim. Auriksen ja Golfin tapauksessa. Hinnaston mukaan Auris on n. 1400 kalliimpi ja Golf 2500 kalliimpi. Jotain varuste-eroja näyttää olevanm mutta en ala nyt tarkemmin niitä tutkimaan.
Alennuksista ei kannata tässä vaiheessa puhua, koska ne ovat ostajan ja myyjän välisiä, tapauskohtaisia asioita. Minä esim. olen saanut 5% alennusta mallista, jota markkinoitiin aikanaan ns. nettohinnoittelulla eli että hinta on se, mikä lapussa lukee. Lisäksi vaihtoauton hyvityshinta on toinen asia, jolla kaupassa pelataan. Sekään ei näy niissä mainoksissa, joita sinä luet.
Mutta korjaan alkuperäistä kommenttiani noilta osin ja pyydän sinua laskemaan ajan, jonka keskituloinen suomalainen joutuu käyttämään 1400 ja 2500 euron hintaeron tienaamiseen keskituloiseen saksalaiseen verrattuna.
Herbert:
Eli tonnin ero Golfin hinnassa oli pelkästään sumutusyritys.
Tuuletetaanpa loppukin sumu pois näytöltä. Auris Saksassa toimituskuluineen:
Auris alkaen 12 545
Auris Hybrid Alkaen 19 093
Ja autovero-onnellan valtion virallistamat listahinnat ilman toimituskuluja:
Auris alkaen 20941
Auris Hybrid alkaen 28494
Vaikka verrokiksi Sasasta ottaisi varustellumman mallin, niin hintaero Suomeen on järkyttävä.
No ei sinua varmaankaan kiinnosta tuollaiset 5 prosentin korjaukset, kun satakaan prosenttia ei ole vielä muuta kuin alku sumutuksissa.
Mikä 1400 tai 2500? Noin pieniä eroja ei mainitsemiesi autojen hinnoista löytynyt. Miten olisi vaikka 8500 tuon Auris hybridin tapauksessa. Maailman parhaan autoverosihan pitäisi suosia hirmu paljon tuota pienipäästöistä hybridiä.
Autoveron poulustajat ovat jo pitkään Jumalansa mantraa hokeneet: välirahat ja hinnat eivät muutu autoveron poistuessa. No lieneepä jo Heikinkin vitsit vähentyneet, kun hänen kusetusyritykset on todettu kerta toisensa jälkeen laittomiksi. Ja kaikesta vakuuttelusta huolimatta hinnat ovat laskeneet sitä mukaa kun autoverokin on laskenut. Ja, ikävä kyllä, veroa korotettaessa hinnat ovat nousseet. Tämänhän ei pitäisi olla tähän mantraan uskovien mukaan. Ja mitä tulee välirahaa, niin jos auto maksaa uutena 8500 euroa enemmän, niin jossain muodossa joku sen maksaa. Romuraudan arvo kun on autoverosta riippumaton. Mihin hintaero katoaa, jos se ei vaikuta välirahaan?