Kameravalvonta tehostuu, liikennemerkistä signaali nopeuteen...telematiikka...nopeusrajoitukset...jne.
Pariin otteeseen olen heittänyt kysymyksen, tarvitsemmeko näin tehokkaita autoja arkiliikenteeseen? Ilman Saksan vapaita nopeuksia, tuskin näin tehokkaita ja nopeita autoja tulisi kaikkien autonvalmistajien liukuhihnoilta tuutin täydeltä. Koskaan aikaisemmin ei ole hevosvoimia ollut perheautoissa näin paljon, koskaan aikaisemmin ei laillinen nopeus ole ollut näin alhainen, rajoitettu, ja valvottu!
Ihmiset ostavat kuitenkin surutta tehoja joita ei voi laillisesti mitenkään hyödyntää, paitsi Saksassa kun muu liikenne ei ole esteenä. Ostin minäkin.
Milloin voisi kuvitella rajan tulevan vastaan? Mikä on hyöty-tarve-hintasuhde? Kuinka paljon on järkevää sijoittaa autoon, pois muusta elämästä? Sijoituksen hyötysuhde on helkkarin huono.
Milloin autotehtaat havahtuvat tosiasian edessä? Niillä suurilla tehoilla ei enää tehdä mitään! Kurja juttu, mutta tosiasia on pakko nostaa pöydälle ennemmin tai myöhemmin.
Oikeasti ei Suomen olosuhteissa tarvitse yli 40-50 kW:n tehoja. Meidän 2.s auto diesel Jetta kulkee 40 kW teholla reippaasti 5 hlön kuormalla yli 120 km/h. Tosin ei ohiteta juuri ketään....mutta onko tarve? Yksin tai kaksin ajaessa se on yllättävän ripeä.
[2] Milloin autotehtaat havahtuvat tosiasian edessä? Niillä suurilla tehoilla ei enää tehdä mitään! Kurja juttu, mutta tosiasia on pakko nostaa pöydälle ennemmin tai myöhemmin.
[3] Oikeasti ei Suomen olosuhteissa tarvitse yli 40-50 kW:n tehoja. Meidän 2.s auto diesel Jetta kulkee 40 kW teholla reippaasti 5 hlön kuormalla yli 120 km/h. Tosin ei ohiteta juuri ketään....mutta onko tarve? Yksin tai kaksin ajaessa se on yllättävän ripeä.
[1] Paljonko autoon kannattaa sijoittaa riippuu paljon ajomäärästä ja asioista, joista nauttii. Jos pitää enemmän joskin autosta sen hinnasta tai ominaisuuksista huolimatta tai niistä johtuen niin miksikäs ei voisi ylimääräistä maksaa, jos uskoo auton tuovan tarkoitusta elämään ja lievennystä työelämän stressiin. Yhtä hyvin voisi kysyä, että paljonko on viisasta sijoittaa vuodessa huvipuistotiketteihin. Itse en ainakaan saa siitä lainkaan kicksejä ja huvipuistot ovat minulle sen asteen kärsimystä, etten ole valmis sijoittamaan moiseen penniäkään. Paljonko kannattaa sijoittaa mökkiin? Omaan asuntoon? Tapetteihin? Lyijytäytekyniin? Itse ainakin käytän lähinnä Ballografeja niiden laadun takia. Kyse ei suinkaan ole pelkästä laatuvaikutelmasta (jota on mm. parannettu kromimaalaamalla muovista kuorta) vaan yksinkertaisesti se, että olen käyttänyt yhtä ainutta kynää yläasteelta asti ilman, että siinä olisi koskaan tapahtunut syöttöhäiriöitä. Näitä syöttöhäiriöitä olen havainnut kyllä muun merkkisissä lyijytäytekynissä todella paljon. Syöttöhäiriöitä korjatessa on tullut tapettua niin paljon aikaa, että itselle palkkaa laskiessa olisi jo voinut hankkia tusinan verran ylimääräisiä Ballografeja. Ylimääräisiä sikäli, että yhdellekään vaihtokynälle ei ole ollut tarvetta. Näin siis lyijytäytekynien kanssa, mutta Ballograf-kuulakärkikyniä olen kerännyt jo monta kymmentä ja lähes kaikki eri värisiä. Se on jo aivan toinen tarina.
Nyt puhuin lämpimikseni. Toivottavasti TeeCee huomasi eron. ^^
[2] Ei niillä mitään tarvi tehdäkään. Riittää, että ne käy kaupaksi.
[3] Jeps-jeps. 50 kW liikuttaa autoa riittävän lujaa ja pitäisi auton sillä jo kiihtyäkin riittävästi useimpiin tilanteisiin. 50 kW antaa useimmille autoille lähes saman teho-paino-suhteen kuin Heraldilla on. Heraldin epäviihtyisyyttä suurissa nopeuksissa rajoittaakin lähinnä lyhyet välitykset, jotka ovat myös edellytys, että autolla voi maksiminopeuden saavuttaa. Kun aerodynamiikka on 40 vuoden aikana kehittynyt aikalailla, ei niin suuria teho-paino-suhteita enää edes tarvitse. Kun lisäksi uudet autot suunnitellaan olemassa olevalle tiestölle niin on itsestään selvää, että niillä välityksillä täytyy pystyä ajaa moottoritielläkin.
50 kW EI TODELLAKAAN anna autolle riittävästi kiihtyvyyttä, jos se painaa enemmän kuin 800 kg. Tehoa ei tarvita pelkästään suuren huippunopeuden saamiseen, vaan myös hyvään kiihtyvyyteen. Kiihtyvyys tuo turvallisuutta. Jos auto ei yllättävässä tilanteessa kiihdy tarpeeksi, voi käydä todella huonosti. Minun puolestani autojen huippunopeudet voidaan rajoittaa pakollisilla rajoittimilla Suomessa vaikka 130 kilometriin tunnissa, mutta kiihtyvyyttä pitää silti olla.
Hyvä kiihtyvyys tuo myös mukavuutta. Jos haluaa esim. kiihdyttää moottoritielle mentäessä nopeuden suunnilleen muun liikenteen tasolle, 50 kW:n säälittävällä p***avehkeellä saa revittää koko ajan kaasu pohjassa ja kone huutaa kuin sirkkeli.
Eihän siinä olekaan sinänsä mitään pahaa, mihin omat rahansa käyttää, kuten whiic kirjoitti. Tietysti kallis hankinta pitää voida perustella, muutenhan hankinta olisi tyhmä. Tuo Ballograf esimerkki oli hyvä järkevästä perustelusta, oli sitten totta tai ei. Erona Six Packin esille tuomaan asiaan vain oli se, että suurikulutuksisten autojen käyttö rasittaa kaikkien elämää, ei vain omistajan lompakkoa. Kaikki tiedämme, että öljy on käytännössä uusitumaton energialähde, jonka polttaminen kuormittaa yhteistä ilmaamme.
Autotehtaat valmistavat juuri sellaisia autoja, joille löytyy kysyntää. Jos elintaso nousee, kalliimpien autojen myynti lisääntyy nykyoloissa halvempia enemmän. Valitettavasti kallis tarkoittaa tässä yhteydessä yleensä samaa kuin suuri kulutus, noin yleistettynä. Prius yrittää poiketa tässä suhteessa joukosta, mutta se ei tarjoa omistajalleen mitään konkreettista iloa kalliseen hintaansa nähden. Edes polttoaineen kulutus ei riitä perusteluksi, toisin kuin useimpien dieselien kohdalla tapahtuu. No, Priukselle annettakoon anteeksi, se on eräänlainen pioneeri, jolla on aina muita kivisempi tie.
Olenkin ihmetellyt joskus, miksi kalliimpien autojen käyttökulut ovat halvempia korkeammat. Eikö hienossa autossa pitäisi olla hieno tekniikka, joka ei tarvitse yhtä paljon polttoainetta kuin vastaava tavanomainen auto? Käytännössähän auton hinta ja kulutus ovat jollain tavalla suhteessa toisiinsa, vaikka niiden pitäisi olla kääntäen verrannollisia. Hienossa autossa pidetään itsestään selvänä, että kankaat ovat hienot, jousitus mukava ja suorituskyky hyvä. Polttoaineen kulutuksesta vain todetaan sitten tylysti, että jos tällaiseen autoon on varaa, ei suuri kulutus haittaa. Miksi?
Kalliita autoja hankitaan myös sen takia, että halutaan nostaa omaa imagoa muiden silmissä, se tosin usein perustellaan itselle, vaimolle ja muille kalliin automerkin laadukkuudella. Oli miten oli, mutta miten saisimme pienen kulutuksen ja ympäristörasituksen statusarvoksi, josta ollaan vaikka valmiita maksamaan ylimääräistä, kuten tietyistä brändeisä? Tämä veisi kehitystä nopeasti parempaan suuntaan eikä tarvitsisi pitkin hampain tyytyä viranomaisten järjestämiin rajoituksiin ja pakkoihin.
BMW 530D:n 135 kW antaa autolle ihan hyvän kiihtyvyyden, kun ottaa huomioon, että se painaa n. 1800 kg. Laitetaanpa samaan autoon 40 kW:n kone, niin kummasti alkavat edellä kiihdyttävät rekatkin häipyä horisonttiin.
Ei autojen tarvitse Suomessa kulkea enemmän kuin 120 km/h, mutta kyllä siihen nopeuteen täytyy päästä kohtuullisessa ajassa!
[2] Minun puolestani autojen huippunopeudet voidaan rajoittaa pakollisilla rajoittimilla Suomessa vaikka 130 kilometriin tunnissa, mutta kiihtyvyyttä pitää silti olla.
[3] Hyvä kiihtyvyys tuo myös mukavuutta. Jos haluaa esim. kiihdyttää moottoritielle mentäessä nopeuden suunnilleen muun liikenteen tasolle, 50 kW:n säälittävällä p***avehkeellä saa revittää koko ajan kaasu pohjassa ja kone huutaa kuin sirkkeli.
[1] Kuka käskee antaa itsensä tulla yllätetyksi liikenteessä? Tehokas auto antaa keinon välttyä joistakin onnettomuuksista yllättävissä tilanteissa, mutta kuinka monta "yllättävää" tilannetta syntyisikään vähemmän, jos ihmiset eivät luottaisi tehoreserveihinsä ja ohittelisi paikoissa, jossa ei näkyvyyttä ole.
Kuinka monta kertaa kuorma-autoa ohittava traktori joutuu onnettomuuteen? En ole kuullut näin tapahtuneen.
[2] Elektronisella rajoittimella tai moottoria pienempään skaalatessa voidaan molemmilla keinoin saavuttaa 120 huippunopeus. Suuremmalla moottorilla kiihtyvyys saadaan paremmaksi, mutta kuinka paljon hyötyä siitä on? Molemmilla autoilla tässä tapauksessa olisi sama huippunopeus, mutta elektronisesti rajoitettu yksilö kuluttaisi suuremman iskutilavuutensa vuoksi enemmän polttoainetta pumppaushäviöiden takia (moottoria käytetään vajaakaasulla).
Vajaakaasu haaskaa polttoainetta, mutta säästää moottoria. Tehoja saadaan toki pienestä koneesta ahtamalla ja tällöin ei tarvitse kasvattaa pumppaushäviöiden määrää saavuttaen silti hyvä kiihtyvyys pienellä iskutilavuudella. Tällöin kuitenkin tulee sama ongelma kuin ahtamattomallakin pieni-iskutilavuuksisella koneella: moottori joutuu koville. Pieni vapaastihengittävä altistuu kierrättämiselle ja pieni ahdettu altistuu korkeille palamispaineille ja lämpötiloille. Litralotjotin ei altistu kummallekaan, mutta toimii taloudellisesti (kWh/litra) vasta sellaisella kaasunkäytöllä, että kortti palaa kovin pikaisesti.
[3] Sirkkeli huutaa kuivana. Moottorissa on öljyt. Moottorin kierrättäminen moottoritien liittymisrampilla on suhteellisen vaaratonta. Pitää vaan kohtuuden siinä kierrättämisessä niin ei sen pitäisi siihen kilahtaa... eikä liika kierrättäminen enää loppujen lopuksi auta kiihdyttämäänkään.
Uudet autot ovat sitäpaitsi sen verran äänettömiä, että ei itse ainakaan koe sietämättömäksi kiihdyttää kaasupoljin pohjassa ja reiluilla kierroksilla ramppia alas. Sitä "huutoa" ei kestä montaa kymmentä sekuntia ja sitten saa jo pistää suurempaa vaihdetta.
Kieltämättä litrajenkki suorilla tuplaputkilla kuulostaa paremmalta (riippumatta siitä kiekuuko kasipata yläkierroksilla vai lotjottaako tyhjäkäyntiä), mutta ei sekään äänetöntä ole. (Tämä ei tarkoita, etteikö suuri osa jenkkiautoista olisi jopa melko äänettömiä. Kyse on sellaisesta millaiseksi autonsa haluaa väsätä - rakentelusäädösten puitteissa tietenkin.)
[2] Prius yrittää poiketa tässä suhteessa joukosta, mutta se ei tarjoa omistajalleen mitään konkreettista iloa kalliseen hintaansa nähden. Edes polttoaineen kulutus ei riitä perusteluksi, toisin kuin useimpien dieselien kohdalla tapahtuu. No, Priukselle annettakoon anteeksi, se on eräänlainen pioneeri, jolla on aina muita kivisempi tie.
[3] Olenkin ihmetellyt joskus, miksi kalliimpien autojen käyttökulut ovat halvempia korkeammat. Eikö hienossa autossa pitäisi olla hieno tekniikka, joka ei tarvitse yhtä paljon polttoainetta kuin vastaava tavanomainen auto? Käytännössähän auton hinta ja kulutus ovat jollain tavalla suhteessa toisiinsa, vaikka niiden pitäisi olla kääntäen verrannollisia. Hienossa autossa pidetään itsestään selvänä, että kankaat ovat hienot, jousitus mukava ja suorituskyky hyvä. Polttoaineen kulutuksesta vain todetaan sitten tylysti, että jos tällaiseen autoon on varaa, ei suuri kulutus haittaa. Miksi?
Kalliita autoja hankitaan myös sen takia, että halutaan nostaa omaa imagoa muiden silmissä, se tosin usein perustellaan itselle, vaimolle ja muille kalliin automerkin laadukkuudella. Oli miten oli, mutta miten saisimme pienen kulutuksen ja ympäristörasituksen statusarvoksi, josta ollaan vaikka valmiita maksamaan ylimääräistä, kuten tietyistä brändeisä? Tämä veisi kehitystä nopeasti parempaan suuntaan eikä tarvitsisi pitkin hampain tyytyä viranomaisten järjestämiin rajoituksiin ja pakkoihin.
[1] Minkä takia me poltamme öljyä? Vastaus: koska biopolttoaineet eivät ole ilman merkittäviä verohelpotuksia lainkaan kilpailukykyisiä. Älä syytä autoa siitä, että se syö paljon bensiiniä. Auto syö sitä mitä sinne tankkaa. Jos sinne SixPackin Challengerin tankkiin pistäisi biopolttoainetta niin ympäristöystävällisempi se olisi kuin Prius fossiilibensiinillä. Totta kai katalysaattorittomuus heikentää paikallista ilmanlaatua hieman, mutta siitä ei ole paljoa haittaa suurimpien metropoliiden olkopuolella.
[2] Prius on kuitenkin energianlähteeltään aivan tavallisella bensiinimoottorilla varustettu auto. Bensiinimoottori ei ole erityinen ekomoottori eikä Priuksessa taida olla mitään säikäisevää uutta kyseisen moottorin tekniikassakaan. Suurin ero on ainoastaan siinä miten moottoria käytetään: se sammutetaan auton pysähtyessä ja liikkeellelähdöt tapahtuvat sähkömoottorilla. Silloin, kun moottori on käynnissä, se on käynnissä keskimäärin suuremmalla kuormalla kuin normaali vastaavan iskutilavuuden moottori, sillä sähkömoottorin käyttäminen on kuluttanut akkujen varaustilaa ja laturi asettaa tämän takia enemmän kuormaa moottorille. Moottorin ominaiskulutus (kWh/litra) on parempi suurella kuormituksella, joten tämmöinen ajo säästää polttoainetta vaikka osa säästöistä tietenkin hukataan laturin, sähkömoottorin, akustojen, yms. takia. Samaa säästöä kuormituksen nostamisesta saavutetaan esim. sylinterien lepuutuksella (lähinnä V8- ja V12-moottoreisa): vähemmän sylintereitä toiminnassa osakaasulla, mutta käytössä olevilla sylintereillä parempi täytös.
[3] Kallis auto on usein tilava ja suorituskykyinen. Tilava tarkoittaa myös "painava". Painava tarvitsee enemmän tehopotentiaalia moottorilta saavuttaakseen saman suorituskyvyn. Jotta ostaja saa lisäksi "premiumin" tuntua, tämä sama suorituskyky ei edes riitä - pitää olla enemmän. Kääntäen verrannollisia hinta ja auton kulutus olisi vain, jos auton ostajat tekisivät ostopäätökset yksinomaan kulutusta silmälläpitäen. Näin ei todellakaan ole.
Maksaisitko sinä tuplahinnan autosta, jonka kulutus olisi vaikka puolet siitä mitä naapurilla? Kun sinun ja naapurisi autot vanhoina joutavat kierrätykseen, olet kuolettanut kalliimman hankintahintasi pois, mutta toteat samalla ajaneesi pienemmällä autolla.
Kyllä tuo "kallis => ympäristöystävällinen" toimii, jos esimerkiksi olet hankkimassa vetykennoautoa.
Torque ehti kirjoittaa sillä aikaa, kun itse väsäsin omaa tekelettäni.
"50 kW EI TODELLAKAAN anna autolle riittävästi kiihtyvyyttä, jos se painaa enemmän kuin 800 kg. Tehoa ei tarvita pelkästään suuren huippunopeuden saamiseen, vaan myös hyvään kiihtyvyyteen. Kiihtyvyys tuo turvallisuutta. Jos auto ei yllättävässä tilanteessa kiihdy tarpeeksi, voi käydä todella huonosti. Minun puolestani autojen huippunopeudet voidaan rajoittaa pakollisilla rajoittimilla Suomessa vaikka 130 kilometriin tunnissa, mutta kiihtyvyyttä pitää silti olla.
Hyvä kiihtyvyys tuo myös mukavuutta. Jos haluaa esim. kiihdyttää moottoritielle mentäessä nopeuden suunnilleen muun liikenteen tasolle, 50 kW:n säälittävällä p***avehkeellä saa revittää koko ajan kaasu pohjassa ja kone huutaa kuin sirkkeli."
Tuo on perinteinen käsitys aiheesta. Onneksi kuitenkin lopussa totesit, että kiihtyvyys tuo mukavuutta, koska sehän juuri lienee yleisin peruste tehokkaan auton hankinnalle.
Itse ajan henkilöautoni lisäksi myös hitaalla avolavalla. Sillä ei tule ohiteltua tiukoissa paikoissa. Sen lasin takaa näkee liikenteen hieman eri tavalla kuin henkilöautosta käsin. Niin paljon tehdään tarpeettomia ohituksia, joista osa lisäksi tehokkailla autoilla turvareserviä hyödyntäen ahtaissa paikoissa. Ilmeisesti monien autot ovat jopa niin tehokkaita, että keltainen viivakin on heidän mielestään venytetty tarpeettoman pitkäksi. Tai sitten nopeassa ajossa sattuu enemmän virhearvioita, jolloin mukavuuskin saattaa heiketä hieman auton törmätessä päin vastaan tulevaa rekkaa.
Kuljettajilla on usein alitajuinen käsitys siitä, että saavutettu edessä ajava ajoneuvo pitää ohittaa. Itsekin varmasti syyllistyn tähän henkilöautollani. Heikkotehoisella autolla ajava kuitenkin pakotetaan harkitsemaan ohitustarve tarkkaan, jolloin huomaa usein, ettei tarvetta olekaan. Tämän olen viimeaikoina havainnut, koska ajan juuri em. pakettiautolla maantieajoa. Usein 80 km/h rajoitus alkaa useita kilometrejä ennen kaupunkia. Nyt ne, jotka ajavat rajoitusten mukaan, kokevat olevansa häiriköitä. Kuitenkaan tällaisella alueella ohittamisesta ei yleensä saa mitään etua.
No niin, tällaisen vuodatuksen whiic tiivisti 7 riviin.
Nyt pitääkin kysyä, millaiseen tärkeysjärjestykseen asioita pitäisi laittaa?
"Ei autojen tarvitse Suomessa kulkea enemmän kuin 120 km/h, mutta kyllä siihen nopeuteen täytyy päästä kohtuullisessa ajassa!"
Mikä on kohtuullista?
Olen omistanut kolme autoa. Ensimmäinen kiihtyi TM:n mittauksessa 0-100 km/h 14 sekuntia, toinen 10,7 ja nykyinen 9,9. Kaikilla niillä olen pärjännyt hienosti, nykyisellä ajaminen on vain huolettominta ja mukavinta. Ei tarvitse niin paljon vaivata päätään ajaessaan. Näiden autojen polttoaineen kulutuksesta ei tässä yhteydessä kannata keskustella, koska uusin autoista on tämän vuoden mallia, vanhin vuodelta -76. Todetaan lyhyesti, että vanhin oli 2 litrainen Mitsu, maantiekulutus vähän päälle 8 litraa, uusin 2 litrainen Mazda, vastaava kulutus litran edellistä pienempi. Ei kovin lupaavaa kehitystä.
Kuinka tärkeäksi rankkaamme oman mukavuuden, jos siitä hieman luopumalla saavuttaisimme jotain muuta, kuten puhtaamman ilman ja öljyn riittämisen kauemmaksi tulevaisuuteen, jolloin sitä voisi käyttää sellaisiin tarkoituksiin vielä pitkään, joihin korvaavia materiaaleja ei ole löydetty?
15 sekuntia 0-120 km/h on ihan kohtuullinen aika. Silloin ei tarvitse olla kovin pitkä kiihdytyskaistakaan, jotta saa nopeuden muun liikenteen tasolle. Ja sitten voikin nopeudenrajoitin tulla saman tien kehiin.
WHIIC:
"Kallis auto on usein tilava ja suorituskykyinen. Tilava tarkoittaa myös "painava". Painava tarvitsee enemmän tehopotentiaalia moottorilta saavuttaakseen saman suorituskyvyn. Jotta ostaja saa lisäksi "premiumin" tuntua, tämä sama suorituskyky ei edes riitä - pitää olla enemmän. Kääntäen verrannollisia hinta ja auton kulutus olisi vain, jos auton ostajat tekisivät ostopäätökset yksinomaan kulutusta silmälläpitäen. Näin ei todellakaan ole.
Maksaisitko sinä tuplahinnan autosta, jonka kulutus olisi vaikka puolet siitä mitä naapurilla? Kun sinun ja naapurisi autot vanhoina joutavat kierrätykseen, olet kuolettanut kalliimman hankintahintasi pois, mutta toteat samalla ajaneesi pienemmällä autolla.
Kyllä tuo "kallis => ympäristöystävällinen" toimii, jos esimerkiksi olet hankkimassa vetykennoautoa."
Tietenkään ei pidä verrata Skoda Fabia dieseliä ja Six Packin Bemaria keskenään, koska ne eivät yksinkertaisesti tarjoa samoja perinteisiä ominaisuuksia, kuten tilaa. Suorituskyvyn ja kulutuksen painoarvoista kannattaa keskustella. Miksi premiumin tarvitsee olla nopea, mutta ei taloudellinen? Toteat ihan oikein, että näin vain tällä hetkellä on.
En itsekään ostaisi kallista, mutta pienikulutuksista autoa, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta en myöskään maksa penniäkään statusarvosta. Monet kuitenkin ostavat premium-merkkejä, jolloin saavat jotain haluamaansa vastinetta rahoillensa. Kysyinkin jo aiemmin, miten taloudellisuuden arvostus saataisiin muiden, maailman laajuisesti ajateltuna vähemmän tärkeiden asioiden edelle. Ei naurata tieto siitä, kun öljy loppuu, että ainakin autossani oli tehokas moottori.
Jottei tulisi väärinkäsityksiä lisään vielä, etten tarkoittanut sitä, että taloudellisen auton pitäisi olla kallis. Pohdin vain, olisiko se keino saada asioita parempaan suuntaan. Toinen keino on nostaa polttoaineen hintaa.
Omassa autossani tehtaan ilmoittama huippunopeus on 220 km/h. Käytän siinä rajoitinta, jolloin se ei mene yli 160 km/h, vaikka miten kaasua tarjoaisi. Rajoitin voisi ottaa alempaakin, mutta sitä ei voi säätää alemmalle nopeudelle.
Ohituksissakin harvemmin tarvitsee ajaa yli 120 km/h, kun kiihtyvyyttä löytyy ihan kohtuullisesti.
Nykytilanne tehojen ja nopeuksien suhteen on järjetön ja ristiriitainen.
Pellin alle hevosvoimia ja vääntöä vaikka kuinka. Maanteillä peltilätkät ilmoittavat 80 km/h tai 100km/h, sekä lisäksi kamerat valvomaan, että nopeuksia noudatetaan!
Kuinka monta henkilöä on menehtynyt vuositasolla siksi, että autossa ei ole tehoja tarpeeksi? Tai juuri niiden vuoksi? Kumminpäin mahtaa oikea tilanne olla?
Allekirjoitan itse myös tunteen hyvästä kiihtyvyydestä, tiedosta, että on tehokas auto alla, auton paino ja jämäkkyys ovat mahtavat, kaikki on juuri kuten pitääkin. Mutta voin, tai saan käyttää niistä vain pienen osan.
Joku tällä palstalla ilmoitti olevansa Alfa-fani ja ajavansa kaupunkiolosuhteissa 95%:sti. Jos vaikka alla olisi uusin Alfa 166 V6, vie se tehtaan mukaan 19,6 l/100 km kaupunkiajossa! Bemari vie 8-9 litraa dieseliä. Miten kiihdytän 0-30 km/h tai 0-50 km/h?
Jotenkin joudumme huijaamaan itseämme.
Kaikki kunnia markkinavoimille. Hyvin onnistuvat tehtävässään luomaan mielikuvia, sekä saamaan myös tulosta aikaiseksi.
Mielestäni tämä taulukko on aika mielenkiintoinen: http://www.citroenvisa.net/visa5.htm
Syy miksi se on mielenkiintoinen on, että voi katsoa moottorin iskutilavuuden vaikutusta kulutukseen (auto itse pysyy suunnilleen saman painoisena ja muutenkin lähes identtisenä, sillä onhan kyseessä koko ajan Citroën Visa). Uusien autojen kulutuksien seurannasta eri moottorikoo'oilla ei pysty löytämään optimimoottoria kulutuksen minimoimiseksi, sillä moottorit ovat lähinnä "suuret" ja "ylisuuret". Citroën Visaa on kuitenkin 652 kuutioisesta ylöspäin. Siitä myös huomaamme, että pienin moottori kuluttaa 5,2 @ 90 km/h ja 1124 kuutioinen kuluttaa 4,8. Pieni kone käy tarpeettoman tiukilla kierroksilla nopeassa maantieajossa säilyttääkseen taloudellisuutta. Kaupunkiajossa kääpiömoottori pääsee suunnilleen samoihin kulutuksiin. 1360 kuutioisen kaupunkiajo viekin jo kolmisen litraa enemmän kuin kumpikaan edellämainituista ja nopeassa maantieajossa suunnilleen samaan tulokseen kuin pienin moottorivaihtoehto. 1360 alkaa olemaan tarpeettoman suuri moottori taajama-ajoon, jossa moottori käy hyvin vähäisellä kuorma, lähes pintakaasulla ajaen. Visa on kuitenkin noin 800-900 kiloinen pikkuauto. Pienin puolestaa moottori aiheuttaa tehottomuutta kompensoitaessa epätaloudellista ajotapaa. Epäilen kuitenkin, että rauhallisella ajotavalla (mikä tarkoittaa, että kiihdytyksiä ei yritetäkään väkisin samaan tahtiin kuin suuremmilla moottorivaihtoehdoilla) tämä 652 kuutioinen on taajamassa taloudellisin. Todennäköisesti se on taloudellisin myös tasanopeuksisessa maantieajossa edellyttäen että emme aja 90 km/h tai yli vaan pitäydymme esimerkiksi alle 70 km/h nopeuksissa.
Pienimmälle moottorille ei ole moottoritiekulutusta (@ 120 km/h) ilmoitettu siitä ilmeisestä syystä, että kys. moottorilla auton huippunopeus on 125 km/h ja 120 km/h nopeuden pidempiaikainen ylläpitäminen ei ole millään tavoin tervejärkistä puuhaa. 1124 kuutioisen 1360 kuutioisen välillä on yhä etua pienemmästä moottorista vaikka moottori käykin suuremmalla kuormalla. Ehkä 1360 kuutioisen saisi kulkemaan taloudellisemmin, jos tässä mallissa käytettäisiin pidempiä välityksiä, jotka suuremman iskutilavuuden tarjoama parempi vääntö sallisi. On toki mahdollista, että välityksien korjaaminenkaan ei vielä tekisi suuremmasta moottorista taloudellisempaa, onhan 1,4 litrainen motti aika suuri silti 900 kiloiseen autoon, mutta elän kuitenkin uskossa, että ilmanvastus ajaa huomattavasti merkityksellisempää osaa vastuksesta kuin paino eli uskon kuitenkin 1,4 litraisen oikeilla välityksillä pystyvän alempiin kulutuksiin. Siitä suuremmat moottorit taas todennäköisesti haaskaavat polttoainetta välityksistä riippumatta. 1,4 litrainen litrainen lienisi taloudellisin moottoritiellä ja vain ainoastaan moottoritiellä ja vain ainoastaan jos siinä olisi pidemmät välitykset. 1,1 litrainen ja 0,65 litrainen olisivat yhä taloudellisemmat vaihtoehdot taajama-ajoon ja rauhalliseen maantieajoon.
Uusissa autoissa on tuplasti painoa, mutta vähemmän ilmanvastusta. Koska painon osuus ajovastuksesta ei vakionopeutta ajaessa ole kovin merkityksellinen, taloudellinen tasanopeusajo onnistunee 1,4 litraisellakin moottorilla. Kiihdyttäminen vaatii raskaalta autolta enemmän tehoja, mutta aika moni meistä kiihdyttää muutenkin epätaloudellisella tavalla: vedättämällä liikaa hyvin matalilta kierroksilta kaasupoljin lattiassa tai kierrättämällä konetta korkealle, mutta koskaan painamatta poljinta kolmasosaa enempää. Taajamien kiihtyvyyksissä ei uusien autojen tuplasti suuremmilla massoillakaan pitäisi olla ongelmaa, sillä pienikin moottori jaksaa kiihdyttää pienillä vaihteilla. Vaikuttaa siltä, että ainoa paikka jossa tehoja todella tarvitsisi olisi moottoritien kiihdytysramppi. Liittymiskaista saisi olla usein pidempi ja olenkin kateellinen heitä kohtaan, jotka saavat nautti pitkistä liittymiskaistoista, jotka ulottuvat seuraavaan poistumisramppiin asti. Sellaiselta liittymiskaistalta on taatusti helppo liittyä vaikka moottoritiellä olisikin tyypillisiä jukuripäitä ajamassa toistensa puskureissa kiinni.
Liittymiskaistoja venyttämällä voisi hieman rohkaista (ei "roskaista") alitehoisen auton hankintaa. Onhan se toki fakta, että kyllähän täysperävaunuyhdistelmätkin onnistuvat liittymään, mutta sehän tapahtuu ainoastaan isomman oikeudella eli kukaan ei tahdo jäädä kuorma-auton alle.
EDIT: sittanan typot
Vertasin Visan taulukkoa omiin laskelmiin VW Jetta 1.6 dieselin kulutukseen. Kaupunki-/taajama-ajossa Jetta ei koskaan ylitä 5 litraa/100 km, maantieajossa (eikä tarvitse pihistellä) menee aina 4 litraa satasella, dieseliä. Niin vähällä ei kulje edes mikään hybridiauto.
Meillä on nyrkkisääntönä, 20 jolla ajaa 600 km. Vaikka dieseli vaihtelee vähän 0,80 tai ylös, se ei oikeastaan vaikuta tähän mitenkään.
Moottoritien kiihdytyskaista ei tuota tuskaa, Jetta kiihtyy iloisesti ja reippaasti. Ennemmin käy niin, että 1.3 bensa-autot ovat jaloissa.
Maantienopeuksissa voi 5-vaihteella ohittaa aivan kevyesti esim. rekan. Katsoin auton omapainon, 960 kg. Ollakseen pikkuauto, se on sisältä erittäin tilava, varsinkin etumatkustajille. Olen 184 cm, 90 kg. Naisystävän Renault Laguna -96 on ahtaampi. Jetassa on oikeastaan yhtä hyvät tilat kuin Bemarissa, vaikka istuin on huonompi ja kaikki on vanhempaa, "köyhempää".
Tästä voisi päätellä, että esim. Toyota, Fiat jne. jotka tuovat 1.4 Tdi markkinoille ovat parhaita kaupunkiautoja kulutuksen suhteen, ja miksei yhtä lailla maantieajoon, tehot taisivat olla siinä 70-80kW:n paikkeilla, kulutus lienee 3,5-5 litraa.
Harmin paikka, ettei meillä ole vakuutus- ja rekisteröintijärjestelmä kuten Sveitsissä. Voit omistaa 2 autoa 1:n auton vakuutuksilla ja kilvillä. Kilpi liutetaan kiskoilta ylös esim. isommasta autosta, ja ne siirretään vastaavaan paikkaan pikkuautoosi. Fiksu käytäntö, vakuutus on voimassa siinä autossa jossa kilvet ovat, toinen on sinä aikana kilvetön ja välittömästi seisonnassa. Näin voi päivän mittaan tarpeen mukaan ajaa sillä autolla joka soveltuu parhaiten senhetkiseen ajoon.
Voisin aivan hyvin ajaa Espoota ja Helsinkiä Jetalla ja Bemarilla sitten muualle, yksillä veroilla ja vakuutuksilla.
Tuossa Citroenin tapauksessa pienimmissä moottoreissa ilmeisesti liikutaan rajoituksen mukaisiin ajonopeuksiin nähden niin pienissä tehoissa ja tilavuuksissa, että Six Packin alussa esittämää ongelmaa ei ole kuten ei myöskään sen myötä ylisuurta kulutusta. Ongelman, tai oikeastaan ilmiön voi havaita helpommin vaikka Audin taulukosta (tämä ei sitten ole mikään hyökkäys Audia tai Six Packin tehokasta Bemaria vastaan). A4-mallin pieninkin moottori pitäisi riittää erittäin hyvin normaaliin ajoon, vaikka onkin koko- ja hintaluokassaan hitaimpien joukossa. Kuitenkin suurin osa tarjotuista malleista ovat ylitehoisia, jos järkevästi ajatellaan. Myös kulutus kasvaa selkeästi tehokkaampiin malleihin siirryttäessä.
http://www.audi.fi/VV-Auto/Audi2.nsf/0/B5EAFAE3B40952A0C2256C71003BEA4E?OpenDocument
Alussa syyllistettyjä Saksan moottoriteitä en kuitenkaan yksinomaan haluaisi syyllistää tästä kehityksestä. Amerikkalaiset eivät ole saaneet autoja myytyä Euroopan markkinoille, silti siellä moottoreiden tehot ovat perinteisesti valtavia. Nopeusrajoituksetkin ovat useissa paikoissa meikäläisiä kireämmät. Eiköhän syy tällaiseen kehitykseen löydy yleisestä kilpailusta markkinoilla. Uuden mallin on oltava edellistä parempi eli nopeampi. Muuten ei mene kaupaksi. Lehdistö haukkuu auton laiskaksi eikä testivoittoja tipu. Tehtaan pitää rakentaa se 400 hevosvoimainen huippumalli pönkittääkseen merkin imagoa.
Nuorempana oli hirveä halu virittää autoa, jotta se olisi ollut hauskempi. Onneksi jäi virittämättä. Säilyi Celeste ehjänä. Seuraava auto piti kuitenkin olla edellistä tehokkaampi. Silti omatunto ei kolkuttanut. Viimeisintä autoa valitessani oli harkinnassa 2,0 ja 2,3 litraiset mallit. Valitsin pienemmän. Aivan kuin se ei olisi tarpeettoman tehokas. Mutta siinä eu-kulutus on 0,9 litraa pienempi. Syy, miksi edes mietin tehokkaampaa löytyy juuri sieltä alueelta, joka ei kestä päivänvaloa.
Itselläni on ajotietokoneessa varoitinääni kytkettynä toimimaan kun nopeus ylittää asetetun rajan. Säästän selvää rahaa ja ajokorttini, kun pysyttelen moottoritielläkin rikesakkorajan sisällä. Etelä-Suomen etäisyyksillä ei kaahaamalla voita matka-ajassa yhtään mitään, mutta polttoaineenkulutus nousee äkkiä 50%.
Pitäisin järjettömänä ostaa Suomen liikenneoloihin esim. 250-hevosvoimaisen versiota omasta automallistani. Hintaerolla tavallisempaan moottorimalliin saa hankituksi perhekokoluokan farmarin. Nyt "miedompi" perheautoni onkin erittäin hyvin lkisävarusteltu ja sen suorituskykykin on täysin riittävä. Tehot riittävät kyllä myös Keski-Euroopan moottoriteille, jos sinne päin tulee mieleen lähteä lomareissulle.
On toki ymmärrettävää, että henkilö jolla on varaa mihin tahansa, hankkii käteisellä mieleisensä auton, jossa on muun ohessa isot tehoreservit. Sitä ihmettelen, että erilaisia "näyttöautoja" ostetaan velaksi. Jos palkkatulot ovat vaikkapa 60.000 euroa vuodessa, miksi autoon pitää sijoittaa 85.000 ? (Saksassa ym. maissa sama auto maksaisi tosin alle 50.000).
Missä autossa on noin hieno keksintö? Se on varmasti hyvä vaihtoehto vakionopeussäätimelle, jos raja-arvo on helposti määritettävissä.
No audissapa tietenkin. Ilman ohjekirjaa sitä on kyllä turha yrittää tallentaa. Itse asiassa hälytyksiä on kaksi, toinen on pysyvä ja toinen jotenkin matkakohtainen tms. Mutta käyttö vaatii sen ohjekirjan :-((
Kaverini äiti ajoi jalat ristissä kun autossa oli vakionopeudensäädin. Vaarallinen keksintö se on...
Itse ajan usein autolla, jossa on vakionopeudensäädin. Mahtava varuste mutta yksi ongelma on. Mihin sen tarpeettoman oikean jalan laittaa? Pidemmällä matkalla jalka väsyy jos sitä pitää koukussa polkimien etupuolella, koska silloin reisituki jää vajaaksi. Jos sen suoristaa polkimien alle niin asento on kyllä hyvä mutta saako jalan siirrettyä riittävän nopeasti jarrulle? Onko jossakin autossa saatu ratkaistua tämä ongelma?
että auton sopiva hevosvoimamäärä ja asunnon sopiva koko Suomessa on samat, eli 250.
Talvioloissa raskaalla lastilla 250 on ihan sopiva.
Jossain Amerikassa 250 on liian vähän, koska vuoristo-oloissa raskaasti lastattu auto hyytyy tällä teholla. Otappa perhe kyytiin ja mene ajelemaan ylätasangoille. 250 on ihan paperia. Sama koskee Keski-Eurooppaa/Alpit, vaikka tiet siellä kulkevatkin matalammalla.
Rajoittamisesta on esimerkki, kun Suomessa sai aikanaan rakentaa vain 99 neliön asuntoja (Arava-säännökset). Toinen esimerkki löytyy veljesmaa DDR:sta, jossa yhteiskunta suunnittelijat ja liikenne psykologit suunnitteli Trabant konseptin.
Itkun ja naurun paikka on, kun nykyisin kukaan ei halua näiden yhteiskunta suunnittelijoiden 1960-lukulaisia tieteellisesti tutkittuja elementtiluomuksia - olihan oikein tutkittu mikä on ihmiselle parasta.
Nyt vanhemmiten olen sitä mieltä että asunnoissa 250 on liian vähän, 300-400 on sopiva. Autoissa dieseleillä pärjää kyllä Suomessa 200-300 haarukassa.
1970-luvulla tehot putosi energiakriisin jälkeen. Nyt ei ole sitä "vaaraa", kun on opittu tekemään vähän kuluttavia mutta tehokkaita koneita.
On kumma kun jotkut on halukkaat säätelemään sitä miten joku toinen asuu tai minkälaisella autolla ajaa. Kateus?
"Mihin sen tarpeettoman oikean jalan laittaa? Pidemmällä matkalla jalka väsyy jos sitä pitää koukussa polkimien etupuolella, koska silloin reisituki jää vajaaksi. Jos sen suoristaa polkimien alle niin asento on kyllä hyvä mutta saako jalan siirrettyä riittävän nopeasti jarrulle? Onko jossakin autossa saatu ratkaistua tämä ongelma?"
Laita se jalka vaan huoletta kaasupolkimelle. Siinä sillä on hyvä paikka, vaikka vakionopeussäädintä käyttäisitkin.
Onko vakionopeuden säätimessä ns.nopeusvirhettä jos laittaa vaikka 80km/h nopeudeksi niin se voisi kulkea vaikka 75km/h?
Tottakai mittarivirhe vaikuttaa. Jos itse asetan nopeudeksi 100km/h, auto kulkee todellisuudessa n. 93km/h. Tätäkö tarkoitit?
Juu kiitos. Olin "vähän idiootti".
Tällainen löytyy myös Alfa Romeosta... Ainakin 156:ssa oli jo pari vuotta sitten vakiona. Alkaa huutamaan niin hemmetisti jos ajaa yli asetetun raja-arvon ja vilkuttaa siinä keskikonsolin monitoiminäytössä nopeusrajoituskylttiä, jossa lukee asetettu nopeus ja jotain "speed limit exceeded!" tai no.. ainakin sinnepäin...
Hauska juttu oli, että koeajon aikana en oppinut tietokonetta käyttämään, mutta tämän hälyttimen sain ensimmäiseksi toimimaan...
En voi kuin ihmetellä. Jos tietty voima autossa riittää teille, hyvä niin. Se mikä kuitenkin pitää suoda jokaiselle ihmiselle on valinnan vapaus. Jos itse haluan että autossani on hevosia vaikka muille jakaa, se on oma valintani.
Kuka on sanonut että 120km/h on korkein nopeus Suomessa harmaaseen tulevaisuuteen asti? Teitä pitäisi parannella niin että voi ajaa nopeammin, ei niin että rajoitetaan autoja, ja hidastetaan nopeuksia. 30km/h kaupungissa on naurettavaa.
Taas tyypillistä Suomalaisuutta parhaimmillaan, koska minä haluan näin, pakotetaan kaikki tekemään samalla tavalla.
Kuka on sanonut että 120km/h on korkein nopeus Suomessa harmaaseen tulevaisuuteen asti? Teitä pitäisi parannella niin että voi ajaa nopeammin, ei niin että rajoitetaan autoja, ja hidastetaan nopeuksia. 30km/h kaupungissa on naurettavaa.
Taas tyypillistä Suomalaisuutta parhaimmillaan, koska minä haluan näin, pakotetaan kaikki tekemään samalla tavalla.
En nyt yleistäisi tätä suomalaisuudeksi, katso vaikkapa esimerkkiä suvaitsevana ja joustavana pidetystä Ranskasta, jossa yhteiskunta on ryhtynyt todella koviin toimiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja ainakin minusta täysin epäranskalaisiin toimenpiteisiin.
Uskaltaisin kyllä sanoa, että 120 km/h +/- 10 km/h tulee "lopullisesti" olemaan korkein autoliikenteelle sallittu nopeus Suomessa. Myös ainoalle vapaiden moottoritienopeuksien maalle Saksalle on jo tullut paine ensin lisätä nopeusrajoituksien kattaman tieverkon osuutta ja sitten ulottaa rajoitukset kaikkialle. Korkein toteutettava kattonopeus todennäköisesti on ensi vaiheessa tosin välillä 200-250 km/h.
Nopeusvalvonta tulee lisääntymään olennaisesti tekniikan kehittyessä edelleen. Ajokieltorangaistusten määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti teknisen valvonnan lisääntymisen myötä. Pistejärjestelmän toteuttaminen nopeasti olisi minusta paikallaan.
Suurena puutteena näen edelleen ajotapavalvonnan, joka Suomessakin on nykyään olematonta. Tällä tarkoitan muiden liikennesääntöjen kuin nopeusrajoituksen noudattamisen valvontaa. Suomalainen ei ole todellakaan kypsä vuosisadat tiiviissä kyläyhteisöissä asuneiden Välimeren maiden ihmisten sosiaaliselle joustavalle ajotavalle; tämä koillinen ihmisrotuhan haluaa edelleenkin eristäytyä lajitovereistaan ja on jatkuvassa konfliktissa oletusarvoisesti vihamieliseksi kokemaansa lähiympäristöönsä.
Öljyn saatavuus alkaa nyt ja tässä suoraviivaisesti nostaa nykyisten polttoaineiden hintoja ja siirtyminen uusiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin on jo tosiasiassa alkanut. Tämä alkaa vaikuttaa paitsi käytännönkin kattonopeuksiin, mutta myös itse ajoneuvoihin. Ajoneuvoluokat alkavat asteittain muuntautua pitkän matkan autoihin ja kaupunkiautoihin jne. Tämäkin kehitys on jo selvästi alkanut.
Ihmisen tulisi myös kehittyä: alkaisi olla korkea aika sille, että kaksi/nelipyöräinen moottoriajoneuvo olisi todellakin se tarkoitustaan vastaava turvallinen siirtymisväline paikasta A paikkaan B, eikä "sotavaunu", sosioekonomisen kilpailun ilmenemä tai turhaumien purkamisen välikappale. Viimeksi eilen alkuillasta Ruoholahdessa taisi olla kyse viimeksi mainitusta, lopullisena ratkaisuna ?
Minulla ei ole sinänsä mitään sitä vastaan, että ostetaan "yli"tehokkaita autoja, en vain näe siinä mitään järkeä. Etenkään silloin, kun ratkaisu kuormittaa ostajan muuta taloutta ylisuhtaisesti. Varsinainen vastustukseni liittyy siihen, kun tehoja käytetään toimien sääntöjen vastaisesti muun liikenteen seassa. Tämä toiminta on aidosti vaarallista, ja pääasiassa muiden terveydelle.
Ehkä olisi hyvä järjestää vaikkapa moottoriradoille mahdollisuuksia vuokrata nopeita autoja karteista muskeliautoihin, ajo-opetuksen kera. Näin vauhtipaineita voisi purkaa valvotuissa olosuhteissa. - Eihän kukaan nyrkkeilyn harrastajakaan (oletan) käytä jalkakäytävän satunnaisia vastaantulijoita harjoitusvastustajina ?!
Tätä ajatusta kannatan. Myös kaikki ne oikeiden maastureiden omistajat jotka haluavat möyriä maastossa. Nykyään maastoajoneuvolaki kieltää tien ulkopuolella liikkumisen.Jos säännöllisesti käy moottoriradalla, ei ole paineita pullistella liikenteen seassa vaikka olisi suuria tehoja pellin alla. Kuten minä, ajoin kiihdytyskisaa sille tarkoitetulle radalla, en liikenteessä.
Kiihdytyksia järjestetään ns. Gti-päivinä Alastaron radalla 20,- maksua vastaan, saa näyttää tai kokeilla miten oma peli lähtee. Radalla tapahtuu usein käänteisesti. Siellä ei näytetä, vaan otetaan luulot pois!
En nyt yleistäisi tätä suomalaisuudeksi, katso vaikkapa esimerkkiä suvaitsevana ja joustavana pidetystä Ranskasta, jossa yhteiskunta on ryhtynyt todella koviin toimiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja ainakin minusta täysin epäranskalaisiin toimenpiteisiin.
Uskaltaisin kyllä sanoa, että 120 km/h +/- 10 km/h tulee "lopullisesti" olemaan korkein autoliikenteelle sallittu nopeus Suomessa. Myös ainoalle vapaiden moottoritienopeuksien maalle Saksalle on jo tullut paine ensin lisätä nopeusrajoituksien kattaman tieverkon osuutta ja sitten ulottaa rajoitukset kaikkialle. Korkein toteutettava kattonopeus todennäköisesti on ensi vaiheessa tosin välillä 200-250 km/h.
Nopeusvalvonta tulee lisääntymään olennaisesti tekniikan kehittyessä edelleen. Ajokieltorangaistusten määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti teknisen valvonnan lisääntymisen myötä. Pistejärjestelmän toteuttaminen nopeasti olisi minusta paikallaan.
Suurena puutteena näen edelleen ajotapavalvonnan, joka Suomessakin on nykyään olematonta. Tällä tarkoitan muiden liikennesääntöjen kuin nopeusrajoituksen noudattamisen valvontaa. Suomalainen ei ole todellakaan kypsä vuosisadat tiiviissä kyläyhteisöissä asuneiden Välimeren maiden ihmisten sosiaaliselle joustavalle ajotavalle; tämä koillinen ihmisrotuhan haluaa edelleenkin eristäytyä lajitovereistaan ja on jatkuvassa konfliktissa oletusarvoisesti vihamieliseksi kokemaansa lähiympäristöönsä.
Öljyn saatavuus alkaa nyt ja tässä suoraviivaisesti nostaa nykyisten polttoaineiden hintoja ja siirtyminen uusiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin on jo tosiasiassa alkanut. Tämä alkaa vaikuttaa paitsi käytännönkin kattonopeuksiin, mutta myös itse ajoneuvoihin. Ajoneuvoluokat alkavat asteittain muuntautua pitkän matkan autoihin ja kaupunkiautoihin jne. Tämäkin kehitys on jo selvästi alkanut.
Ihmisen tulisi myös kehittyä: alkaisi olla korkea aika sille, että kaksi/nelipyöräinen moottoriajoneuvo olisi todellakin se tarkoitustaan vastaava turvallinen siirtymisväline paikasta A paikkaan B, eikä "sotavaunu", sosioekonomisen kilpailun ilmenemä tai turhaumien purkamisen välikappale. Viimeksi eilen alkuillasta Ruoholahdessa taisi olla kyse viimeksi mainitusta, lopullisena ratkaisuna ?
Minulla ei ole sinänsä mitään sitä vastaan, että ostetaan "yli"tehokkaita autoja, en vain näe siinä mitään järkeä. Etenkään silloin, kun ratkaisu kuormittaa ostajan muuta taloutta ylisuhtaisesti. Varsinainen vastustukseni liittyy siihen, kun tehoja käytetään toimien sääntöjen vastaisesti muun liikenteen seassa. Tämä toiminta on aidosti vaarallista, ja pääasiassa muiden terveydelle.
Ehkä olisi hyvä järjestää vaikkapa moottoriradoille mahdollisuuksia vuokrata nopeita autoja karteista muskeliautoihin, ajo-opetuksen kera. Näin vauhtipaineita voisi purkaa valvotuissa olosuhteissa. - Eihän kukaan nyrkkeilyn harrastajakaan (oletan) käytä jalkakäytävän satunnaisia vastaantulijoita harjoitusvastustajina ?!
Tiesitkö että mm. Autobahn:lla tapahtuu vähemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia suhteutettuna ajettuihin kilometerihin kuin esim. Ruotsissa, jossa tiet ovat erinomaisia?
Suurin osa onnettomuuksista ei tapahdu ylinopeuden johdosta, vaikka valtio haluaa uskotella näin. Sakotus kun on hyvä rahasampo. Suurimmat syyt kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin ovat:
1. Rattijuoppous
2. Hirvikolarit
3. Risteyskolarit (yleensä vanhempi ihminen joka ajaa suoraan auton eteen)
4. Sairaudet / itsemurhat
5. Nuorten hurjastelu, kokemattomuus
Tällä hetkellä valtio siis väittää että ylinopeus on se suurin synti. Mitä valtio tekee rattijuoppojen vähentämiseksi? Miten nuo muut?
Tietenkin nopeus on vaikuttava tekijä, sitä en kiellä, mutta nopeuksien alentaminen ei ole ratkaisu. Ikinä minkään kehityksen historiassa ollaan tyydytty heikompaan suoritukseen, tässä esimerkissä siis niin että pisteestä A:sta B:hen kestää kauemmin kuin aikaisemmin.
Väität että auton teho jollain tavalla korreloisi tapahtuneitten onnettomuuksien kanssa. Vaikka itselläni ei ole statistiikkaa, uskallan väittää toista; Suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu noin 10v vanhoilla autoilla, joissa tehot ovat suhteellisen surkeat.
Väität että suomalaiset eivät ole kypsiä, ja ajotapaa ei voi verrata etelä-eurooppalaisten joustavaan ajoon. Itse paljon euroopassa ajaneena voin hyvin sanoa että suomalaiset noudattavat erinomaisesti liikennesääntöjä verrattuna etelä-eurooppalaisiin.
Et pidä siitä että "tehoja käytetään käytetään toimien sääntöjen vastaisesti muun liikenteen seassa. Tämä toiminta on aidosti vaarallista, ja pääasiassa muiden terveydelle." Mielestäni sinun pitäisi olla enemään huolissaan muista yllä mainitsemista kohdista, rattijuoppoumus jne.
Miten on, jos ajan 100 km/h 80 km/h suoralla, ja auto kääntyy eteen ja tapahtuu kolari, oliko onnettomuuden syy ylinopeus, vai toisen ajajan huomaamattomuus?
Missä "valtio" tuollaista väittää?