Johan sen kerran selitin. Ei noin pienillä kierroksilla aja kukaan. Vai annatko itse koneen kiertää alle 1000 rpm? Tuo kun otetaan huomioon, on pienin kulutus hyvin lähellä kaheksaakymppiä
Riippuu moottorista miten se tykkää mennä pienillä kierroksilla. Monilitraiset jenkkimyllyt eivät tietääkseni ole kierroskoneita.
Oliskohan Corvette kulkenut kutosella viittäkymppiä mitenkään? Mahdollisesti kulutus olisi jo kääntynyt kasvuun liian matalien kierrosten vuoksi. Ilmeisesti tuossa Corvettessa on niin vahva moottori ja sellaiset välitykset, ettei taloudelisuusajoa pääse harrastamaan muilla vaihteilla. Tyhjäkäyntikulutuskin varmaan useita litroja tunnissa, mikä rajoittaa kävelynopeuden taloudellisuutta.
Kyllähän tuo seittemään tonniin kiertää, johon sitä pitää kierrätääkin saadakseen parhaan kiihtyvyyden. GM:n mukaan kestävyysteisteissä 8000 rpm:kin oli mahdollinen keston puolesta, mutta kun maksimiteho tulee jo 6500 kierroksella, niin korkeammalla olevasta rajoittimesta ei olisi ollut hyötyä.
Ei todellakaan kulje kutosella viittäkymppiä, kun ei tahdo vitosellakaan mennä. Kierroksia viidennellä vaihteella n. 1000. Niin ja tuossa testissä 60 km/h kutosvaihteella tarkoitti 820 rpm kierroslukua. Tosielämän tilanne? No ei. Kyllähän sillä testissä saadaan nätti kulutus, mutta itse en ainakaan viitsi laatikkoa noin rääkätä. Z06:ssa on muutenkin herkkä aski, ja tuollaisilla kierroksilla ajamalla sen saa taatusti paskaksi.
Seitsemässä kympissä kutosella vauhtia on kierroksia noin tuhat. Eli kyllä se reaalimaailman taloudellisin ajonopeus löytyy aika läheltä 80 km/h nopeutta.
Tuostahan noita voi itse tiirailla sen lisäksi, että kierrosluvut oli merkattu siihen testin käppyräänkin:
Selvä. Ihan mielenkiintoista. VW-sivustoilla katselin juuri kulutuslukemia. Siellä oli TDi-moottorilla kulutus 120 km/h n. 6,2 litraa ja 60 vauhdissa 3,2 tai jotakin. Diesel lienee hiukan erilainen näissä asioissa. Olisi mukava tietää oman auton ihannenopeus kulutuksen suhteen mutta ei tuota oikein pystyne testaamaan kovin helposti. Pitäisi olla joku rata ja aikaa pirusti.
Selvä. Ihan mielenkiintoista. VW-sivustoilla katselin juuri kulutuslukemia. Siellä oli TDi-moottorilla kulutus 120 km/h n. 6,2 litraa ja 60 vauhdissa 3,2 tai jotakin. Diesel lienee hiukan erilainen näissä asioissa. Olisi mukava tietää oman auton ihannenopeus kulutuksen suhteen mutta ei tuota oikein pystyne testaamaan kovin helposti. Pitäisi olla joku rata ja aikaa pirusti.
Tekniikan maailmoista poimittuja bensa Audi A1:n ja diesel Volvo S60:n mitattuja kulutuksia.
50: 4.1 4.0
60: 4.3 4.1
70: 4.6 4.2
80: 4.9 4.5
90: 5.4 4.9
100: 6.0 5.4
110: 6.7 6.0
120: 7.4 6.8
Eli ei ole isompaa eroa kulutuksen riippuvuudessa nopeudesta. Bensa-autolla polttoainetta palaa toki enemmän varsinkin auton kokoon nähden, mutta dieseli vie vähemmän ihan koko nopeusalueella, ei pelkästään nopeassa ajossa. Kulutuksen riippuvuus nopeudesta ratkennee lähinnä vaihteistoratkaisujen, ja moottorin eri kierrosalueiden ominaiskulutusten pohjalta. Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä eikä sitä voi millään vippaskonstilla välttää.
Olisi mukava tietää oman auton ihannenopeus kulutuksen suhteen
Tuossa drive laittoi taulukon josta voi liikenteeseen soveltaa nykynopeusrajoituksilla 80-100-120 ilman että periaatteen tasolla häiritsee muita. Itse olen jättänyt pois tuon 120 nopeuden pois koska sillä ylimääräisellä 1,4 litralla pääsee melkein 25 kilometriä ja ajansäästö olisi vain 1 minuutti per 10 kilometriä.
Välillä Kehä3-Hämeenlinna säästyisi kesällä 8 minuuttia, diesel-laskussa vaikutus on 1,25 euroa. Rahallisesti summa on pieni, mutta kuoletettavana on myös 464 euron vuotuinen dieselvero. Ja se pohdinta onko fossiilisen polttoaineen käyttö verrattavissa vaikkapa lähdeveden ostamiseen, eli "molempia saa kaupasta rahalla".
Tuota laskelmaa voi jatkaa seuraavasti. Jos kahdeksan minuutin lisäajalla tienaa 1,25 euroa, se tarkoittaa 9,38 euron "tuntisäästöä". Ja tuo on nettorahaa, eli se vastaa verollisena tuntipalkkana noin 18 euroa(laskelma siis marginaaliveroprosentin mukaan). Ei huikean hyvä palkka vähän pidempään autossa istumisesta, mutta ei toisaalta kovin paljon alle suomalaisen keskituntiansionkaan.
Isoruokaisessa autossa vähempi vauhti ihan oikeasti kannattaa, pässee jo ylikin sen suomalaisen keskipalkan. Ja jos/kun polttoaineet kallistuvat, sitä isommaksi "palkka" hitaammasta ajosta tulee. Enpä itsekään enää ajele moottoriteillä ylintä sallittua, ellei oikeasti ole minuuttikiire johonkin. Tosi harvoin on.
Maanteillä ei viitsi hidastella alinopeuksilla, koska siellä siitä on kiireisemmille haittaa ja "säästöpalkkakin" on pienempi.
Hyöty moottoritiellä nopeuden nostosta esim. 120 -> 130 km/h onkin sekä ajallisesti (8,3%), että kustannusten takia (kulutuskäyrä kovissa nopeuksissa jyrkkä ) pienempi kuin maantiellä 80 -> 90 km/h (12,5%).
Jos kahdeksan minuutin lisäajalla tienaa 1,25 euroa, se tarkoittaa 9,38 euron "tuntisäästöä". Ja tuo on nettorahaa, eli se vastaa verollisena tuntipalkkana noin 18 euroa.
Koska kaikki halutaan aina mitata rahana, voisin ehdottaa tuolle palkalle vielä muutamaa kerrointa, joiden suuruuden voi jokainen itse päättää, ja joita voi jokainen keksiä itse lisää.
Jos joku käyttää automaattivaihteistolla varustetun 8 l/100 km normikulutuksen omaavan suuren auton ostamiseen 30000 euroa ja sen huollattamiseen valtuutetulla huoltokorjaamolla satoja euroja vuodessa sekä vielä vapaaehtoiseen kaskovakuutukseen huomattavan summan rahaa, tuntuu hieman tekopyhältä, jos hän syyttää tuhlariksi pienituloista ihmistä, joka ajaa ylinopeutta tuhannen euron käytetyllä pikkuautolla, jossa ei ole kaskovakuutusta ja jota huolletaan itse tai korjautetaan edullisesti kyläpajalla.
Näistä vertailtavista autoista jälkimmäisessä kaikki kulut ovat pienemmät. Pieni auto kuluttaa ylinopeudesta huolimatta vähemmän polttoainetta kuin iso auto. Pääomakulut ovat vain osa ison uuden auton kuluista. Määräaikaishuoltojen rajaaminen pelkkiin itse tehtäviin öljynvaihtoihin ja pakollisiin korjauksiin tulee halvemmaksi kuin uuden auton käyttäminen valtuutetun huoltokorjaamon ylihinnoitelluissa määräaikaishuolloissa. Pienituloinen vanhan auton omistaja ajaa todennäköisesti renkaat loppuun, kun taas suurituloinen uuden kalliin auton omistaja ostaa uudet renkaat aikaisemmin. Ja ison auton renkaat ovat kalliimmat kuin pikkuauton renkaat.
Kokonaisuutena uuden kalliin auton omistaja käyttää autoiluun huomattavasti enemmän rahaa kuin halvan vanhan pikkuauton omistaja. Vaikka ison auton omistaja säästäisikin taloudellisella ajotavalla muutamia satoja euroja vuodessa, hän todennäköisesti siitä huolimatta käyttää enemmän rahaa polttoaineeseen ja renkaisiin kuin pikkuauton omistaja, joka kaahailee huolettomasti kulutuksia miettimättä.
Sitä paitsi autoilun kulut ovat vain yksi osa kaikista kuluista. Jokainen säästää ja kuluttaa omalla tavallaan. Joku ( kuten minä ) säästää vaatehankinnoissa ostamalla vaatteet tarjouksista silloin kuin niitä halvalla saa. Joku toinen ostaa viimeisintä muotia hintoja miettimättä. Joku ostaa alkoholia ja tupakkaa, ja joku toinen ( kuten minä ) ei ole koskaan käynyt Alkossa eikä tupakoi.
Joku käy anniskeluravintoloissa ja käyttää niissä syömisiin ja juomisiin huomattavia summia vuodessa. Joku toinen ( kuten minä ) ostaa ruuat halvalla kaupasta ja käy korkeintaan joskus harvoin McDonaldsissa tai muussa alkoholittomassa halvan hintatason ravintolassa.
Kuluttaa ja säästää voi siis hyvin monella tavalla.
Mitkä mahtavat olla todelliset syyt, kun kaikista kulutukseen menevästä rahasta huomioidaan vain ylinopeudesta aiheutuva polttoaineen kulutuksen lisääntymiseen menevä raha, ja tämän rahan perusteella leimataan kuluttaja moraalittomaksi.
Joku tykkää viinasta, joku vauhdista. Vakavaan huolestumiseen on aihetta vasta silloin, kun joku tykkää sekä viinasta että vauhdista.
Pieni auto kuluttaa ylinopeudesta huolimatta vähemmän polttoainetta kuin iso auto.
Oletko seurannut omaa kulutustasi, paljonko menee bensaa?
...auton omistaja ostaa uudet renkaat aikaisemmin.
Renkaan kuluminen vaikuttaa turvallisuuteen, aivan kuten ylinopeuskin. Kyse ei siis ole vain rahasta.
Mitkä mahtavat olla todelliset syyt, kun kaikista kulutukseen menevästä rahasta huomioidaan vain ylinopeudesta aiheutuva polttoaineen kulutuksen lisääntymiseen menevä raha
Kaipa niihin ylinopeussakkoihinkin menee rahaa? Minulla niihin on mennyt 0,80 euroa ajettua vuotta kohden. Toisaalta ketjun aiheena on se että Suomi kuluttaisi 30 miljoonaa litraa vähemmän. Se että kuluttaa vähemmän ei tarkoita säästämistä, rahallinen säästö tulee sivutuotteena. Vähän sama idea kuin vaikka ilmalämpöpumpussa, se kuluttaa vähemmän sähköä ja siksi sähkölasku pienenee.
Jos on varaa vain halpaan vanhaan autonräppänään, luulisi polttoainekulujen ja niistä säästämisen kiinnostavan erityisen paljon, koska polttoainekulut ovat niissä erityisen suuri osa kokonaiskuluista.
Kyllä keskituloisellekin silti se 18 euroa bruttona ja yhdeksän nettona tunnissa on ihan oikeaa rahaa, tai vähän isoruokaisemmilla pelillä ajavalle esimerkiksi 12 euroa nettona tunnnissa. Sillä samalla tai huonommallakin korvauksella monet myyvät aikaansa työnantajalle.
Eli ei ole isompaa eroa kulutuksen riippuvuudessa nopeudesta. Bensa-autolla polttoainetta palaa toki enemmän varsinkin auton kokoon nähden, mutta dieseli vie vähemmän ihan koko nopeusalueella, ei pelkästään nopeassa ajossa.
Tuostakin kuitenkin näkee, että suurta intressiä ei ole matalille tasanopeuksille hankkia pikkuautoa kun isokaan ei niillä kuluta paljoa. S60 painaa kuitenkin aika paljon enemmän kuin A1 ja A1:n bensakonetta voi pitää moderneimpana mahdollisena. Tuohon rinnalle vaikkapa XC60, niin selviää yksi syy siihen miksi alhaisten nopeuksien maissa (esim USA, Norja) on paljon maasturipohjaista tai muuten erilaisiin ominaisuuksiin painottuvaa kalustoa.
Kaupunkiliikenteessä tilanne onkin sitten toinen, mutta sitähän ei nyt ollakaan rajoittamassa vaikka se juuri on turhin osa autoilua.
Autoteollisuus kun on pirun innovatiivinen: kun nopeustekijän vaikutus vähenee, keksitään jotain muuta yhtä tavoiteltavaa ostajan kannalta. Eikä suinkaan aina ympäristön parhaaksi. Jos nopeudet yleisesti alennetaan, keksitään vaan muita ominaisuuksia joita ns tarvitaan. USA:sta voi katsoa mihin se johtaa.
Tuostakin kuitenkin näkee, että suurta intressiä ei ole matalille tasanopeuksille hankkia pikkuautoa kun isokaan ei niillä kuluta paljoa. S60 painaa kuitenkin aika paljon enemmän kuin A1 ja A1:n bensakonetta voi pitää moderneimpana mahdollisena.
Enemmän bensakone tietenkin kuluttaa, osin jo polttoaineen pienemmän energiasisällön vuoksi. Pikkuauto kuluttaa aina vähemmän ja on muutenkin halvempi, dieselillä päästään kulutuslukemissa mataliin kolmosiin. Polttoaineenkulutus on tietenkin vain osatekijä autoilun kustannuksissa ja ihmisillä on parempia ja huonompia syitä sijoittaa ajamiseen enemmän kuin teoreettinen minimisumma.
lawnmover: Mielestäni se on sellainen joka kuluttaa enemmän kuin mitä tarvitsee. Jokainen desi joka kuluu enemmän siksi että valitaan 231 hv:n versio 170 hv:n sijaan on turhaa.
Aika vaikea vetää rajaa tuohon turhaan kulutukseen. Nimenomaan tehokkaiden ja melko kalliiden autojen päästöt ovat tulleet merkittävästi alaspäin, sen sijaan ns tavallisten autojen luokassa ei käytännön ajossa kovin merkittäviä ole tapahtunut.
Tehon ja kulutuksen suhde on sekin mielenkiintoinen. Meillä on perheessä 2 autoa, joista toinen on isompi ja varsin tehokas ja toinen pienempi ja aika tavallinen. Molemmat ovat uusinta tekniikkaa. Niin se vaan kuitenkin on, että tehokas vie 5,5-6 litraa sadalla dieseliä käytännön ajossa ja se tehottomampi vie 7-8 litraa bensaa vaikka ilmoitellut päästöt ovat molemmissa suht samaa luokkaa.
Toki ilmoitettu (teoreettinen ) kokonaiskulutus on uusissa autoissa saatu kivoihin lukemiin, mutta jos väännöllä 330 nm päästölukema on 145 g/km niin miksi pitäisi hankkia 540 nm malli jossa lukema on 179 g/km?
Todellinen kulutus noilla kuitenkin lähempänä toisiaan, vai mitä yrität tuossa kertoa? Yleensä tehokkaamman mallin mukana tulee jotain muutakin, esim. automaatti tai neliveto tai vastaavaa. Enkä minä pysty ainakaan arvioimaan mikä auto on kenellekin tarpeellinen. En itsekään pidä esim. maastureista, ne ovat suurelle osalle porukkaa todellisuudessa turhia. Kuitenkin on niin, että veroja maksaessaan sen jokainen huomaa mitä kuluttaa. Jos joku on valmis makselemaan kalliimmasta kyydistä, niin mikäs siinä. USA:ssahan tämän kaltaista systeemiä ei ole.
Voihan olla niinkin että hyöty on kerättyinä ja oikeisiin investointeihin käytettyinä veroeuroina suurempi kuin pieni, usein teoreettinenkin, lisähaitta ympäristölle.
Silloin kun bensan hinta kävi nykyistä korkeammalla tasolla niin kovasti se kirpaisi, vaikka se USA-bensa on melkein verotonta. Ja olennainen kysymys on se miksi pitäisi kuluttaa enemmän jos saman lopputuloksen saa vähemmällä?
USA:ssa ei olla näissä asioissa kovin rationaalisia. Ei minustakaan mitään turhaa kannata kuluttaa koskaan. Uskoisin kuitenkin, että ihmiset valitsevat nykyään taloudellisimpia vaihtoehtoja niistä haluamistaan lopputuloksista. Tuskin monikaan tieten tahtoen valitsee epätaloudellisempaa.
Tavarakuljetukset kulkevat ympäri vuoden max 80 km/h, pakettiautojen osalta kuitenkin sama kuin henkilökuljetusten max 100. Talvinopeusrajoitukset ovat voimassa puolet vuodessa.
Tavarakuljetukset ovat aika lailla eri asia, vaikka toki time is money niissäkin. Kuitenkin tavara kulkee maantiellä juurikin siksi, että junalla se on paljon hitaampaa ja hankalammpaa eli nopeus ratkaisee siinäkin.
Matka-ajalla on kuitenkin olennainen vaikutus ihmisten käytännön toimintasäteeseen esim. työssäkäyntialueen suhteen. Se on vaan fakta. Itse ainakin mittaan asioita ajassa, en matkassa. Uskoisin etenkin pk-seudulla näin toimittavan yleisesti.
Tähän vaikuttanee vahvasti hankintahinta ja se että esim. uusi 1,6 Astra päästää 147 g/km kun se 1999-mallisena päästi muistaakseni 175 g/km.
Hankintahinta tietysti ratkaisee asiaa, pienet päästöt suosivat myös varustehinnoissa. Firma-autoista kun puhuttiin, niin firmojen käytännöt vaikuttavat myös voimakkaasti asiaan. Kyllä se todellinen valinta tehdään kuitenkin uusien autojen eikä vuoden 1999 mallin ja uuden välillä. Uusien autojen ostajat yleensä vaihtavat autoa muutaman vuoden välein. Heidän valintojensa seurauksena käytettyjen ostajillakin on valittavanaan taloudellisempaa kalustoa.
Nimenomaan verouudistus muutti tuon ostokäyttäytymisen suuntaa. Miksi nyt pitää alkaa vouhkaamaan rajoituksilla, kun on juuri saatu aikaan muutos jota ei monessakaan paikassa maailmassa ole nähty? Suuntahan on ihan oikea ja muutos aika olennainen, eikö se nyt riitä? Teknologia kehittyy koko ajan jatkossakin.
Tuota laskelmaa voi jatkaa seuraavasti. Jos kahdeksan minuutin lisäajalla tienaa 1,25 euroa, se tarkoittaa 9,38 euron "tuntisäästöä".
Niin kauan kuin kulutus nousee suht lineaarisesti esim. välillä 60-100 km/h, voi myös pohtia sitä miten ihmisellä jolla on varaa ajaa 60 km/h ei olisi varaa ajaa 100 km/h.
Ja aiemmin puhuttuja työsuhdeautoja pohdittassa voisi miettiä seuraavaa. Esim. jos työsuhdeauton verotusarvo on vaikkapa 1000 eur / kk. Tosiasia on ettei tuon hintaisella autolla ajava laske kilometrejään ajoi sitten omalla tai firman autolla. Polttoainekustannus ei tuollaisessa ole mikään tekijä kustannuksissa, eikä ihminen todennäköisesti edusta tuloluokkaa jossa polttoainekustannukset karmeasti tukistaisivat. Firma-auto saattaa päinvastoin olla taloudellisempi kuin oma, koska firma saattaa vaatia taloudellisempaa mallia.
Tuo kulutuslisäys nopeuden myötä riippuu kovasti autosta. Eipä esimerkiksi tuolla omalla autollani kovin kummoisille tuntiliksoille pääse, jos kulutusero 80 -> 120 km/h on 2,1l ja 80 -> 100 km/h 0,9l.
Jos joku käyttää automaattivaihteistolla varustetun 8 l/100 km normikulutuksen omaavan suuren auton ostamiseen 30000 euroa ja sen huollattamiseen valtuutetulla huoltokorjaamolla satoja euroja vuodessa sekä vielä vapaaehtoiseen kaskovakuutukseen huomattavan summan rahaa, tuntuu hieman tekopyhältä, jos hän syyttää tuhlariksi pienituloista ihmistä, joka ajaa ylinopeutta tuhannen euron käytetyllä pikkuautolla, jossa ei ole kaskovakuutusta ja jota huolletaan itse tai korjautetaan edullisesti kyläpajalla.
Näistä vertailtavista autoista jälkimmäisessä kaikki kulut ovat pienemmät. Pieni auto kuluttaa ylinopeudesta huolimatta vähemmän polttoainetta kuin iso auto. Pääomakulut ovat vain osa ison uuden auton kuluista. Määräaikaishuoltojen rajaaminen pelkkiin itse tehtäviin öljynvaihtoihin ja pakollisiin korjauksiin tulee halvemmaksi kuin uuden auton käyttäminen valtuutetun huoltokorjaamon ylihinnoitelluissa määräaikaishuolloissa. Pienituloinen vanhan auton omistaja ajaa todennäköisesti renkaat loppuun, kun taas suurituloinen uuden kalliin auton omistaja ostaa uudet renkaat aikaisemmin. Ja ison auton renkaat ovat kalliimmat kuin pikkuauton renkaat.
Kokonaisuutena uuden kalliin auton omistaja käyttää autoiluun huomattavasti enemmän rahaa kuin halvan vanhan pikkuauton omistaja. Vaikka ison auton omistaja säästäisikin taloudellisella ajotavalla muutamia satoja euroja vuodessa, hän todennäköisesti siitä huolimatta käyttää enemmän rahaa polttoaineeseen ja renkaisiin kuin pikkuauton omistaja, joka kaahailee huolettomasti kulutuksia miettimättä.
Sitä paitsi autoilun kulut ovat vain yksi osa kaikista kuluista. Jokainen säästää ja kuluttaa omalla tavallaan. Joku ( kuten minä ) säästää vaatehankinnoissa ostamalla vaatteet tarjouksista silloin kuin niitä halvalla saa. Joku toinen ostaa viimeisintä muotia hintoja miettimättä. Joku ostaa alkoholia ja tupakkaa, ja joku toinen ( kuten minä ) ei ole koskaan käynyt Alkossa eikä tupakoi.
Joku käy anniskeluravintoloissa ja käyttää niissä syömisiin ja juomisiin huomattavia summia vuodessa. Joku toinen ( kuten minä ) ostaa ruuat halvalla kaupasta ja käy korkeintaan joskus harvoin McDonaldsissa tai muussa alkoholittomassa halvan hintatason ravintolassa.
Kuluttaa ja säästää voi siis hyvin monella tavalla.
Mitkä mahtavat olla todelliset syyt, kun kaikista kulutukseen menevästä rahasta huomioidaan vain ylinopeudesta aiheutuva polttoaineen kulutuksen lisääntymiseen menevä raha, ja tämän rahan perusteella leimataan kuluttaja moraalittomaksi.
Joku tykkää viinasta, joku vauhdista. Vakavaan huolestumiseen on aihetta vasta silloin, kun joku tykkää sekä viinasta että vauhdista.
Hehheh! Hyvä hyvä. Jatka vaan tuota kirjoittelua. En juurikaan jaksa muiden yhtä pitkiä jaaritteluja lukea mutta nämä sinun pohdiskelmat ovat mielenkiintoisia. Joskaan en polttoeineen säästämistä ja vaatteiden hanskintahintaa lähtisi itse keskenään vertailemaan.
Tuo kulutuslisäys nopeuden myötä riippuu kovasti autosta. Eipä esimerkiksi tuolla omalla autollani kovin kummoisille tuntiliksoille pääse, jos kulutusero 80 -> 120 km/h on 2,1l ja 80 -> 100 km/h 0,9l.
Tuntiliksaa tulee 5 tai 6 verottomana jos vaan jaksaa autossa istua. Ehkä jos kalenteri on buukattu täyteen rahakkaampia hommia sillä ei ole väliä, mutta puolikasta 8h päivää tekevä saa siitä helppoa lisäansiota. Enemmän lisäansiota tulee tietenkin hommaamalla pienempi ja vanhempi auto ja huoltamallasitä itse. Mut siinä itsehuollossaka ei loppujen lopuks ihmeelliselle tuntiansiolle pääse, että jos kalenteri on täynnä oikeaa työtä se ei kannata.
Tuo Geo on hyvä esimerkki siitä, että kulutusta voidaan vielä madaltaa yksinkertaisillakin keinoilla. Onneksi aerodynaamiset autot saattavat olla jonkin pian markkinoilla. Aptera tulee mieleen heti. Aero Civic on hyvä esimerkki siitä, kuinka olemattomalla pudjetilla päästään hyvin pieniin kulutuksiin: http://www.aerocivic.com/
Niin kauan kuin kulutus nousee suht lineaarisesti esim. välillä 60-100 km/h, voi myös pohtia sitä miten ihmisellä jolla on varaa ajaa 60 km/h ei olisi varaa ajaa 100 km/h.
Minä olen pohtinut asian siten että maantieajossa kuluu 100 km matkaan 5 euroa. Ja siinä vaiheessa kun halutaan ruveta perillepääsyn sijaan säästämään aikaa pitäisi laskea sen ajansäästön hyötysuhde.
Jos 10 minuutin ajansäästöillä kertynyt tunti maksaa polttoaineina 10 euroa lisää ei se ainakaan minun kohdallani kannata. Vaihtoehtona kun ei ole se että jättäisi koko matkan tekemättä. Maantienopeudet ovat nyt 100, joten helppo vertailukohta on se pitääkö ajaa nopeammin vain siksi että tietyypin nimi on moottoritie.
Vastakysymys; pystyisitkö ajamaan maantiellä 60 km/h ilman että kokisit häiritseväsi liikennettä? Minä en pystyisi.
Kyllä se todellinen valinta tehdään kuitenkin uusien autojen eikä vuoden 1999 mallin ja uuden välillä.
Tarkoitin kyllä sitä että jos ostaa samanlaisen kuin ennenkin että silloin tuo lukema laskee automaattisesti, jotta lukema pysyisi samana pitäisi ostaa aina aiempaa isompaa. Mutta kulkeeko ko. Astra todellisuudessa alle 5 litran maantiellä kuten tuo alhainen päästölukema väittää? Ei ainakaan TM:n artikkeleiden mukaan.
Vastakysymys; pystyisitkö ajamaan maantiellä 60 km/h ilman että kokisit häiritseväsi liikennettä? Minä en pystyisi.
Kai jokainen järjellä varustettu ymmärtää että se häiritsee, jos vetää perässään pitkää jonoa. 70km/h pintaan kyllä kehtais melkein ajaa, jos siihen olis itsellä halua tai perusteita. Noin hitaasti ajavasta pääsee muutenkin helposti ohi, ja toisaalta jos on ruuhkaliikenne kyseessä, se liikenne takkuaa muutenkin niin paljon ettei tuolla nopeudella välttämättä edes hirveästi jää jälkeen muusta liikenteestä. Eikös muuten 70 tai vähän alle ollut se nopeus, millä tie toimii ruuhkassa kaikkein tehokkaimmin?
Muistaakseni kun suomessa vierailivat jotkut ekoajelun suurlähettiläät tuotantogolffillaan, ne ajelivat moottoritiellä 70km/h. 50 olis varmasti jo sellainen että joku soittaisi poliisit perään
Tekniikan kehittyessä muuttuu tarvittava energia muotoon tai toiseen.
1900 luvun alussa oli kova huoli, että Helsinki hukkuu hevosten jätteisiin, mutta niinpä ei vain käynyt. Ainakin minä uskon, että nykyinen liikenne-energia tulee muuttumaan ja uskonpa siihenkin, että aivan lähi vuosikymmeninä.
Jos 10 minuutin ajansäästöillä kertynyt tunti maksaa polttoaineina 10 euroa lisää ei se ainakaan minun kohdallani kannata.
On se silti aika mielenkiintoinen kohta laittaa liikenteen kustannusraja juuri tuohon. Jos nyt ajattelee että oma autoiluni maksaa vähän laskutavasta riippuen 800-1200 euroa kuukaudessa, niin tuo säästöpotentiaali tuntuu aika olemattomalta. Polttoainekulut on 200-350 euroa / kk ja niissä esim 10% säästö siis muutama kymppi eli vain muutama prosentti kokonaiskuluista. Kun en ole valinnut kalustoa enkä mitään muutakaan sen perusteella että se olisi ollut kaikkein halvin mahdollinen, en oikein näe järkeä siinä että säästäisin rahaa niistä viimeisestä 2,5% liikennekustannuksissa. Helpompi tapa säästää tuo olisi jättää joku ajo suoraan ajamatta, ns välttämättömiähän ei ole kenenkään kaikki ajot ikinä.
Vastakysymys; pystyisitkö ajamaan maantiellä 60 km/h ilman että kokisit häiritseväsi liikennettä? Minä en pystyisi.
Tuosta toiminnasta ei juuri rangaista, joten kysymys on tavallaan epärelevantti. Mikään ei varsinaisesti nyt estä säästämästä tuolla tapaa.
Mutta kulkeeko ko. Astra todellisuudessa alle 5 litran maantiellä kuten tuo alhainen päästölukema väittää? Ei ainakaan TM:n artikkeleiden mukaan.
Pitkän ajan keskikulutus ratkaisee, ja siinä taas merkittävänä tekijänä on pitkän ajan keskinopeus. Veikkaisin että asiallisella rajotavalla nykyisten rajoitusten mukaan päästään aika lähelle. Ei tietenkään, jos matkaa tehdään paljon moottoritiellä.
Oman ajoamiseni keskinopeudet on yleensä luokkaa 65-75 km/h pitkällä aikavälillä ja EU-maantiekulutuksen ja yhdistetyn saavuttaminen ei ole mahdoton ajatus lainkaan. Ajelen kyllä moottoritielläkin, mutta sen osuus kokonaisajamisestani ei ole kovin suuri. Aika harvalla se sitä kuitenkaan on.
70km/h pintaan kyllä kehtais melkein ajaa, jos siihen olis itsellä halua tai perusteita.
Ei noita hyviä ohituspaikkoja ole oikein tarjolla, ainakaan sellaisia joissa useampi pääsisi ohitse. Ja jos ajaa tietoisesti niin hiljaa että siitä seuraa ohituksia ei se ole kovin järkevää, silloin säästö jää vain yhden autoilijan tankkiin. Kuitenkin jo se että ei aja ylinopeutta tai ohittele on hyvä alku taloudellisuusmielessä.
Eikös muuten 70 tai vähän alle ollut se nopeus, millä tie toimii ruuhkassa kaikkein tehokkaimmin?
Hitaammalla nopeudella pystyy vaihtamaan kaistoja ja liittymistä mahtuu mukaan paremmin. Mutta ajamalla 70 kyllä aiheuttaa itse ruuhkaa kun liikenteessä useimmiten ajetaan rajoitusnopeudella. Ekoajaminen kun ei kuulu jokamiehen taitoihin, uskon että useimmat saisivat 10% alennuksen bensalaskuunsa pienillä muutoksilla.
Ajoin itse 240 km matkan 4,2 litran keskikulutuksella, konsti oli olla vaan ohittelematta ja noudattamalla nopeusrajoituksia.
Edelläajavaan pitää jättää sellainen väli johon ohittelija mahtuu hyvin, kaikki kun eivät halua säästää polttoainetta tai matkustaa rauhallisesti.
Eikös muuten 70 tai vähän alle ollut se nopeus, millä tie toimii ruuhkassa kaikkein tehokkaimmin?
N. 60 km/h. Tuo edellyttää, että turvavälit pidetään riittävinä. 60 km/h perustuu siihen, että sillä nopeudella turvavälit voivat olla metreissä laskettuna pienemmät kuin kovemmalla nopeudella (tuttu yhtälö nopeuden ja jarrutusmatkan suhteesta lisättynä reaktiomatkalla).
En tiedä, millä turvaväli/reaktiomatkavaatimuksella tuo on laskettu. Sitä muuttamalla saadaan hiukan eri tuloksia.
Tuosta toiminnasta ei juuri rangaista, joten kysymys on tavallaan epärelevantti. Mikään ei varsinaisesti nyt estä säästämästä tuolla tapaa.
Eikös liian hitaasti ajaminen ole kiellettyä 3§ perusteella?
"Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Se että rangaistaanko siitä vai ei on aika epärelevanttia jos tietoisesti toimii vastoin ohjeita. Jotkut tosin voivat kokea että kaikki mistä ei saa rangaistusta on sallittua, ja sitten kun rangaistaan on se epäreilua.
On se silti aika mielenkiintoinen kohta laittaa liikenteen kustannusraja juuri tuohon.
Bussit ja pakettiautot saavat ajaa 100 km/h, eli kysymys on siitä miksi pitäisi ajaa tuota nopeammin. Onko kovempi kiire kuin bussimatkustajalla joka muutoinkin joutuu huomioimaan bussin reitin ja aikataulun.
Polttoainekulut on 200-350 euroa / kk ja niissä esim 10% säästö siis muutama kymppi eli vain muutama prosentti kokonaiskuluista.
Kymmenen prosenttia bensankulutuksessa on hieno säästö jos ajatellaan mm. CO2-päästöjä jne.
Muutama kymppi rahaa vastaa toisilla puolen päivän palkkaa, tai sitä että voi mennä perheen kanssa ravintolaan syömään. Kaupassa eivät prosentit kelpaa maksuvälineenä.
Kun tykkäät Lawnmover tuosta turhuudesta jankuttaa, niin kerropa mitä muuta automaattivaihteisto on kuin turhake? Varmaankin lisää mukavuutta, mutta miten se on yhtään sen hyväksyttävämpi valinta kuin isompi kone? Ei luonto välitä, tuleeko kulutuslisä vanhanaikaisesta automaatista vaiko isommasta koneesta.
Entäpä mihin se turhuuden raja vedetään? Sattuuko se olemaan juuri siinä kohtaa, mikä on oman autosi teho/painosuhde? Eikö sinullakin ole tarpeettoman suuri auto? Ennen perhe saatiin ahdettua kuplaan tai Miniin. Varmaan suurempi koko helpottaa elämää, mutta pohjimmiltaan turhake sekin on.
Missä ravintolassa koko perhe syö muutamalla kympillä?
Kun tykkäät Lawnmover tuosta turhuudesta jankuttaa, niin kerropa mitä muuta automaattivaihteisto on kuin turhake?
Jos koet liikenneaiheiset kirjoitukset jankutukseksi niin lue jotain toisia kirjoituksia. Tai sitten vain muiden kirjoittajien kommentit. Tai www.motiva.fi kertoo samat asiat, mutta ilman keskustelua.
Automaattivaihde on periaatteessa turhake, mutta siitä huolimatta minulla näyttäisi olevan palstan pienin kulutus. Ostin auton käytettynä, eli en tilannut automaattia tehdasvarusteena.
Entäpä mihin se turhuuden raja vedetään? Sattuuko se olemaan juuri siinä kohtaa, mikä on oman autosi teho/painosuhde?
Parhaiten tuon huomaa koeajolla. Suunnilleen 100 hevosvoimaa on riittävä, mutta vähemmälläkin pärjää. Sitä 100:aa, eli kaasu pohjassa tarvitsee hyvin, hyvin harvoin kun noudattaa liikennesääntöjä.
Eikö sinullakin ole tarpeettoman suuri auto?
Onko mielestäsi Megane suuri auto? Laguna ja Mondeo on isompi, ja niitä näkee paljon. Cliossa ja Fiestasssa puolestaan on niin pieni tavaratila että laukkuja pitäisi kuljettaa matkustamon puolella.
Missä ravintolassa koko perhe syö muutamalla kympillä?
simppa:
Riippuu moottorista miten se tykkää mennä pienillä kierroksilla. Monilitraiset jenkkimyllyt eivät tietääkseni ole kierroskoneita.
Oliskohan Corvette kulkenut kutosella viittäkymppiä mitenkään? Mahdollisesti kulutus olisi jo kääntynyt kasvuun liian matalien kierrosten vuoksi. Ilmeisesti tuossa Corvettessa on niin vahva moottori ja sellaiset välitykset, ettei taloudelisuusajoa pääse harrastamaan muilla vaihteilla. Tyhjäkäyntikulutuskin varmaan useita litroja tunnissa, mikä rajoittaa kävelynopeuden taloudellisuutta.
Kyllähän tuo seittemään tonniin kiertää, johon sitä pitää kierrätääkin saadakseen parhaan kiihtyvyyden. GM:n mukaan kestävyysteisteissä 8000 rpm:kin oli mahdollinen keston puolesta, mutta kun maksimiteho tulee jo 6500 kierroksella, niin korkeammalla olevasta rajoittimesta ei olisi ollut hyötyä.
Ei todellakaan kulje kutosella viittäkymppiä, kun ei tahdo vitosellakaan mennä. Kierroksia viidennellä vaihteella n. 1000. Niin ja tuossa testissä 60 km/h kutosvaihteella tarkoitti 820 rpm kierroslukua. Tosielämän tilanne? No ei. Kyllähän sillä testissä saadaan nätti kulutus, mutta itse en ainakaan viitsi laatikkoa noin rääkätä. Z06:ssa on muutenkin herkkä aski, ja tuollaisilla kierroksilla ajamalla sen saa taatusti paskaksi.
Seitsemässä kympissä kutosella vauhtia on kierroksia noin tuhat. Eli kyllä se reaalimaailman taloudellisin ajonopeus löytyy aika läheltä 80 km/h nopeutta.
Tuostahan noita voi itse tiirailla sen lisäksi, että kierrosluvut oli merkattu siihen testin käppyräänkin:
http://www.krocko.com/corvette/zgears.xls
Vaihteiston sallima huippunopeus siis kilometreissä pyöreästi 480 km/h. Vitosellahan tuo huiput ottaakin.
Tähän testiinkin siis merkattu kierrosluvut:
http://ecomodder.com/forum/showthread.php/tested-speed-vs-mpg-2008-corvette-z06-505-a-9841.html
Voisihan tuota itsekin katsoa joskus ajotietokoneen näytöltä. Tarkempiin mittauksiin olen liian laiska.
simppa:
Selvä. Ihan mielenkiintoista. VW-sivustoilla katselin juuri kulutuslukemia. Siellä oli TDi-moottorilla kulutus 120 km/h n. 6,2 litraa ja 60 vauhdissa 3,2 tai jotakin. Diesel lienee hiukan erilainen näissä asioissa. Olisi mukava tietää oman auton ihannenopeus kulutuksen suhteen mutta ei tuota oikein pystyne testaamaan kovin helposti. Pitäisi olla joku rata ja aikaa pirusti.
ddr5:
Tekniikan maailmoista poimittuja bensa Audi A1:n ja diesel Volvo S60:n mitattuja kulutuksia.
50: 4.1 4.0
60: 4.3 4.1
70: 4.6 4.2
80: 4.9 4.5
90: 5.4 4.9
100: 6.0 5.4
110: 6.7 6.0
120: 7.4 6.8
Eli ei ole isompaa eroa kulutuksen riippuvuudessa nopeudesta. Bensa-autolla polttoainetta palaa toki enemmän varsinkin auton kokoon nähden, mutta dieseli vie vähemmän ihan koko nopeusalueella, ei pelkästään nopeassa ajossa. Kulutuksen riippuvuus nopeudesta ratkennee lähinnä vaihteistoratkaisujen, ja moottorin eri kierrosalueiden ominaiskulutusten pohjalta. Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä eikä sitä voi millään vippaskonstilla välttää.
TM:n viimevuosien testaamissa autoissa on suurin välitys ollut BMW 530d Gran Turismossa, 75,3 km/h kierroksilla 1000 r/min.
Katso välitykset:
http://spreadsheets.google.com/pub?key=tPKuDRcGa3OJlDqjLxZvcIA&output=html
Tuossa drive laittoi taulukon josta voi liikenteeseen soveltaa nykynopeusrajoituksilla 80-100-120 ilman että periaatteen tasolla häiritsee muita. Itse olen jättänyt pois tuon 120 nopeuden pois koska sillä ylimääräisellä 1,4 litralla pääsee melkein 25 kilometriä ja ajansäästö olisi vain 1 minuutti per 10 kilometriä.
Välillä Kehä3-Hämeenlinna säästyisi kesällä 8 minuuttia, diesel-laskussa vaikutus on 1,25 euroa. Rahallisesti summa on pieni, mutta kuoletettavana on myös 464 euron vuotuinen dieselvero. Ja se pohdinta onko fossiilisen polttoaineen käyttö verrattavissa vaikkapa lähdeveden ostamiseen, eli "molempia saa kaupasta rahalla".
Tuota laskelmaa voi jatkaa seuraavasti. Jos kahdeksan minuutin lisäajalla tienaa 1,25 euroa, se tarkoittaa 9,38 euron "tuntisäästöä". Ja tuo on nettorahaa, eli se vastaa verollisena tuntipalkkana noin 18 euroa(laskelma siis marginaaliveroprosentin mukaan). Ei huikean hyvä palkka vähän pidempään autossa istumisesta, mutta ei toisaalta kovin paljon alle suomalaisen keskituntiansionkaan.
Isoruokaisessa autossa vähempi vauhti ihan oikeasti kannattaa, pässee jo ylikin sen suomalaisen keskipalkan. Ja jos/kun polttoaineet kallistuvat, sitä isommaksi "palkka" hitaammasta ajosta tulee. Enpä itsekään enää ajele moottoriteillä ylintä sallittua, ellei oikeasti ole minuuttikiire johonkin. Tosi harvoin on.
Maanteillä ei viitsi hidastella alinopeuksilla, koska siellä siitä on kiireisemmille haittaa ja "säästöpalkkakin" on pienempi.
Hyöty moottoritiellä nopeuden nostosta esim. 120 -> 130 km/h onkin sekä ajallisesti (8,3%), että kustannusten takia (kulutuskäyrä kovissa nopeuksissa jyrkkä ) pienempi kuin maantiellä 80 -> 90 km/h (12,5%).
nelivetoinen:
Koska kaikki halutaan aina mitata rahana, voisin ehdottaa tuolle palkalle vielä muutamaa kerrointa, joiden suuruuden voi jokainen itse päättää, ja joita voi jokainen keksiä itse lisää.
-Suuremmalla nopeudella kulutus noussee tasanopeuksista
arvioitua enemmän ohitustarpeen aiheuttaman pumppauksen takia.
-Turvallisuuden parantuminen.
-Luonnonvarojen säästö ja/tai ilmastonmuutoksen torjunta.
-Teiden/renkaiden kuluminen. (ks. talvirengaskeskustelut)
-Matkustusmukavuus. (vanhat romut kuten omani)
Jos joku käyttää automaattivaihteistolla varustetun 8 l/100 km normikulutuksen omaavan suuren auton ostamiseen 30000 euroa ja sen huollattamiseen valtuutetulla huoltokorjaamolla satoja euroja vuodessa sekä vielä vapaaehtoiseen kaskovakuutukseen huomattavan summan rahaa, tuntuu hieman tekopyhältä, jos hän syyttää tuhlariksi pienituloista ihmistä, joka ajaa ylinopeutta tuhannen euron käytetyllä pikkuautolla, jossa ei ole kaskovakuutusta ja jota huolletaan itse tai korjautetaan edullisesti kyläpajalla.
Näistä vertailtavista autoista jälkimmäisessä kaikki kulut ovat pienemmät. Pieni auto kuluttaa ylinopeudesta huolimatta vähemmän polttoainetta kuin iso auto. Pääomakulut ovat vain osa ison uuden auton kuluista. Määräaikaishuoltojen rajaaminen pelkkiin itse tehtäviin öljynvaihtoihin ja pakollisiin korjauksiin tulee halvemmaksi kuin uuden auton käyttäminen valtuutetun huoltokorjaamon ylihinnoitelluissa määräaikaishuolloissa. Pienituloinen vanhan auton omistaja ajaa todennäköisesti renkaat loppuun, kun taas suurituloinen uuden kalliin auton omistaja ostaa uudet renkaat aikaisemmin. Ja ison auton renkaat ovat kalliimmat kuin pikkuauton renkaat.
Kokonaisuutena uuden kalliin auton omistaja käyttää autoiluun huomattavasti enemmän rahaa kuin halvan vanhan pikkuauton omistaja. Vaikka ison auton omistaja säästäisikin taloudellisella ajotavalla muutamia satoja euroja vuodessa, hän todennäköisesti siitä huolimatta käyttää enemmän rahaa polttoaineeseen ja renkaisiin kuin pikkuauton omistaja, joka kaahailee huolettomasti kulutuksia miettimättä.
Sitä paitsi autoilun kulut ovat vain yksi osa kaikista kuluista. Jokainen säästää ja kuluttaa omalla tavallaan. Joku ( kuten minä ) säästää vaatehankinnoissa ostamalla vaatteet tarjouksista silloin kuin niitä halvalla saa. Joku toinen ostaa viimeisintä muotia hintoja miettimättä. Joku ostaa alkoholia ja tupakkaa, ja joku toinen ( kuten minä ) ei ole koskaan käynyt Alkossa eikä tupakoi.
Joku käy anniskeluravintoloissa ja käyttää niissä syömisiin ja juomisiin huomattavia summia vuodessa. Joku toinen ( kuten minä ) ostaa ruuat halvalla kaupasta ja käy korkeintaan joskus harvoin McDonaldsissa tai muussa alkoholittomassa halvan hintatason ravintolassa.
Kuluttaa ja säästää voi siis hyvin monella tavalla.
Mitkä mahtavat olla todelliset syyt, kun kaikista kulutukseen menevästä rahasta huomioidaan vain ylinopeudesta aiheutuva polttoaineen kulutuksen lisääntymiseen menevä raha, ja tämän rahan perusteella leimataan kuluttaja moraalittomaksi.
Joku tykkää viinasta, joku vauhdista. Vakavaan huolestumiseen on aihetta vasta silloin, kun joku tykkää sekä viinasta että vauhdista.
SO2001:
Oletko seurannut omaa kulutustasi, paljonko menee bensaa?
Renkaan kuluminen vaikuttaa turvallisuuteen, aivan kuten ylinopeuskin. Kyse ei siis ole vain rahasta.
Kaipa niihin ylinopeussakkoihinkin menee rahaa? Minulla niihin on mennyt 0,80 euroa ajettua vuotta kohden. Toisaalta ketjun aiheena on se että Suomi kuluttaisi 30 miljoonaa litraa vähemmän. Se että kuluttaa vähemmän ei tarkoita säästämistä, rahallinen säästö tulee sivutuotteena. Vähän sama idea kuin vaikka ilmalämpöpumpussa, se kuluttaa vähemmän sähköä ja siksi sähkölasku pienenee.
Jos on varaa vain halpaan vanhaan autonräppänään, luulisi polttoainekulujen ja niistä säästämisen kiinnostavan erityisen paljon, koska polttoainekulut ovat niissä erityisen suuri osa kokonaiskuluista.
Kyllä keskituloisellekin silti se 18 euroa bruttona ja yhdeksän nettona tunnissa on ihan oikeaa rahaa, tai vähän isoruokaisemmilla pelillä ajavalle esimerkiksi 12 euroa nettona tunnnissa. Sillä samalla tai huonommallakin korvauksella monet myyvät aikaansa työnantajalle.
drive:
Tuostakin kuitenkin näkee, että suurta intressiä ei ole matalille tasanopeuksille hankkia pikkuautoa kun isokaan ei niillä kuluta paljoa. S60 painaa kuitenkin aika paljon enemmän kuin A1 ja A1:n bensakonetta voi pitää moderneimpana mahdollisena. Tuohon rinnalle vaikkapa XC60, niin selviää yksi syy siihen miksi alhaisten nopeuksien maissa (esim USA, Norja) on paljon maasturipohjaista tai muuten erilaisiin ominaisuuksiin painottuvaa kalustoa.
Kaupunkiliikenteessä tilanne onkin sitten toinen, mutta sitähän ei nyt ollakaan rajoittamassa vaikka se juuri on turhin osa autoilua.
Autoteollisuus kun on pirun innovatiivinen: kun nopeustekijän vaikutus vähenee, keksitään jotain muuta yhtä tavoiteltavaa ostajan kannalta. Eikä suinkaan aina ympäristön parhaaksi. Jos nopeudet yleisesti alennetaan, keksitään vaan muita ominaisuuksia joita ns tarvitaan. USA:sta voi katsoa mihin se johtaa.
AkiK:
Enemmän bensakone tietenkin kuluttaa, osin jo polttoaineen pienemmän energiasisällön vuoksi. Pikkuauto kuluttaa aina vähemmän ja on muutenkin halvempi, dieselillä päästään kulutuslukemissa mataliin kolmosiin. Polttoaineenkulutus on tietenkin vain osatekijä autoilun kustannuksissa ja ihmisillä on parempia ja huonompia syitä sijoittaa ajamiseen enemmän kuin teoreettinen minimisumma.
lawnmover: Mielestäni se on sellainen joka kuluttaa enemmän kuin mitä tarvitsee. Jokainen desi joka kuluu enemmän siksi että valitaan 231 hv:n versio 170 hv:n sijaan on turhaa.
Aika vaikea vetää rajaa tuohon turhaan kulutukseen. Nimenomaan tehokkaiden ja melko kalliiden autojen päästöt ovat tulleet merkittävästi alaspäin, sen sijaan ns tavallisten autojen luokassa ei käytännön ajossa kovin merkittäviä ole tapahtunut.
Tehon ja kulutuksen suhde on sekin mielenkiintoinen. Meillä on perheessä 2 autoa, joista toinen on isompi ja varsin tehokas ja toinen pienempi ja aika tavallinen. Molemmat ovat uusinta tekniikkaa. Niin se vaan kuitenkin on, että tehokas vie 5,5-6 litraa sadalla dieseliä käytännön ajossa ja se tehottomampi vie 7-8 litraa bensaa vaikka ilmoitellut päästöt ovat molemmissa suht samaa luokkaa.
Toki ilmoitettu (teoreettinen ) kokonaiskulutus on uusissa autoissa saatu kivoihin lukemiin, mutta jos väännöllä 330 nm päästölukema on 145 g/km niin miksi pitäisi hankkia 540 nm malli jossa lukema on 179 g/km?
Todellinen kulutus noilla kuitenkin lähempänä toisiaan, vai mitä yrität tuossa kertoa? Yleensä tehokkaamman mallin mukana tulee jotain muutakin, esim. automaatti tai neliveto tai vastaavaa. Enkä minä pysty ainakaan arvioimaan mikä auto on kenellekin tarpeellinen. En itsekään pidä esim. maastureista, ne ovat suurelle osalle porukkaa todellisuudessa turhia. Kuitenkin on niin, että veroja maksaessaan sen jokainen huomaa mitä kuluttaa. Jos joku on valmis makselemaan kalliimmasta kyydistä, niin mikäs siinä. USA:ssahan tämän kaltaista systeemiä ei ole.
Voihan olla niinkin että hyöty on kerättyinä ja oikeisiin investointeihin käytettyinä veroeuroina suurempi kuin pieni, usein teoreettinenkin, lisähaitta ympäristölle.
Silloin kun bensan hinta kävi nykyistä korkeammalla tasolla niin kovasti se kirpaisi, vaikka se USA-bensa on melkein verotonta. Ja olennainen kysymys on se miksi pitäisi kuluttaa enemmän jos saman lopputuloksen saa vähemmällä?
USA:ssa ei olla näissä asioissa kovin rationaalisia. Ei minustakaan mitään turhaa kannata kuluttaa koskaan. Uskoisin kuitenkin, että ihmiset valitsevat nykyään taloudellisimpia vaihtoehtoja niistä haluamistaan lopputuloksista. Tuskin monikaan tieten tahtoen valitsee epätaloudellisempaa.
Tavarakuljetukset kulkevat ympäri vuoden max 80 km/h, pakettiautojen osalta kuitenkin sama kuin henkilökuljetusten max 100. Talvinopeusrajoitukset ovat voimassa puolet vuodessa.
Tavarakuljetukset ovat aika lailla eri asia, vaikka toki time is money niissäkin. Kuitenkin tavara kulkee maantiellä juurikin siksi, että junalla se on paljon hitaampaa ja hankalammpaa eli nopeus ratkaisee siinäkin.
Matka-ajalla on kuitenkin olennainen vaikutus ihmisten käytännön toimintasäteeseen esim. työssäkäyntialueen suhteen. Se on vaan fakta. Itse ainakin mittaan asioita ajassa, en matkassa. Uskoisin etenkin pk-seudulla näin toimittavan yleisesti.
Tähän vaikuttanee vahvasti hankintahinta ja se että esim. uusi 1,6 Astra päästää 147 g/km kun se 1999-mallisena päästi muistaakseni 175 g/km.
Hankintahinta tietysti ratkaisee asiaa, pienet päästöt suosivat myös varustehinnoissa. Firma-autoista kun puhuttiin, niin firmojen käytännöt vaikuttavat myös voimakkaasti asiaan. Kyllä se todellinen valinta tehdään kuitenkin uusien autojen eikä vuoden 1999 mallin ja uuden välillä. Uusien autojen ostajat yleensä vaihtavat autoa muutaman vuoden välein. Heidän valintojensa seurauksena käytettyjen ostajillakin on valittavanaan taloudellisempaa kalustoa.
Nimenomaan verouudistus muutti tuon ostokäyttäytymisen suuntaa. Miksi nyt pitää alkaa vouhkaamaan rajoituksilla, kun on juuri saatu aikaan muutos jota ei monessakaan paikassa maailmassa ole nähty? Suuntahan on ihan oikea ja muutos aika olennainen, eikö se nyt riitä? Teknologia kehittyy koko ajan jatkossakin.
nelivetoinen:
Niin kauan kuin kulutus nousee suht lineaarisesti esim. välillä 60-100 km/h, voi myös pohtia sitä miten ihmisellä jolla on varaa ajaa 60 km/h ei olisi varaa ajaa 100 km/h.
Ja aiemmin puhuttuja työsuhdeautoja pohdittassa voisi miettiä seuraavaa. Esim. jos työsuhdeauton verotusarvo on vaikkapa 1000 eur / kk. Tosiasia on ettei tuon hintaisella autolla ajava laske kilometrejään ajoi sitten omalla tai firman autolla. Polttoainekustannus ei tuollaisessa ole mikään tekijä kustannuksissa, eikä ihminen todennäköisesti edusta tuloluokkaa jossa polttoainekustannukset karmeasti tukistaisivat. Firma-auto saattaa päinvastoin olla taloudellisempi kuin oma, koska firma saattaa vaatia taloudellisempaa mallia.
Tuo kulutuslisäys nopeuden myötä riippuu kovasti autosta. Eipä esimerkiksi tuolla omalla autollani kovin kummoisille tuntiliksoille pääse, jos kulutusero 80 -> 120 km/h on 2,1l ja 80 -> 100 km/h 0,9l.
SO2001:
Hehheh! Hyvä hyvä. Jatka vaan tuota kirjoittelua. En juurikaan jaksa muiden yhtä pitkiä jaaritteluja lukea mutta nämä sinun pohdiskelmat ovat mielenkiintoisia. Joskaan en polttoeineen säästämistä ja vaatteiden hanskintahintaa lähtisi itse keskenään vertailemaan.
simppa:
Tuntiliksaa tulee 5 tai 6 verottomana jos vaan jaksaa autossa istua. Ehkä jos kalenteri on buukattu täyteen rahakkaampia hommia sillä ei ole väliä, mutta puolikasta 8h päivää tekevä saa siitä helppoa lisäansiota. Enemmän lisäansiota tulee tietenkin hommaamalla pienempi ja vanhempi auto ja huoltamallasitä itse. Mut siinä itsehuollossaka ei loppujen lopuks ihmeelliselle tuntiansiolle pääse, että jos kalenteri on täynnä oikeaa työtä se ei kannata.
Tässä vinkki millä saisi alennettua polttoaineenkulutusta 15%. Menisiköhän katsastuksesta läpi meillä?
http://ecomodder.com/forum/showthread.php/project-geo-metro-boat-tail-prototype-15-mpg-10691.html
Tuo Geo on hyvä esimerkki siitä, että kulutusta voidaan vielä madaltaa yksinkertaisillakin keinoilla. Onneksi aerodynaamiset autot saattavat olla jonkin pian markkinoilla. Aptera tulee mieleen heti. Aero Civic on hyvä esimerkki siitä, kuinka olemattomalla pudjetilla päästään hyvin pieniin kulutuksiin: http://www.aerocivic.com/
AkiK:
Minä olen pohtinut asian siten että maantieajossa kuluu 100 km matkaan 5 euroa. Ja siinä vaiheessa kun halutaan ruveta perillepääsyn sijaan säästämään aikaa pitäisi laskea sen ajansäästön hyötysuhde.
Jos 10 minuutin ajansäästöillä kertynyt tunti maksaa polttoaineina 10 euroa lisää ei se ainakaan minun kohdallani kannata. Vaihtoehtona kun ei ole se että jättäisi koko matkan tekemättä. Maantienopeudet ovat nyt 100, joten helppo vertailukohta on se pitääkö ajaa nopeammin vain siksi että tietyypin nimi on moottoritie.
Vastakysymys; pystyisitkö ajamaan maantiellä 60 km/h ilman että kokisit häiritseväsi liikennettä? Minä en pystyisi.
Tarkoitin kyllä sitä että jos ostaa samanlaisen kuin ennenkin että silloin tuo lukema laskee automaattisesti, jotta lukema pysyisi samana pitäisi ostaa aina aiempaa isompaa. Mutta kulkeeko ko. Astra todellisuudessa alle 5 litran maantiellä kuten tuo alhainen päästölukema väittää? Ei ainakaan TM:n artikkeleiden mukaan.
lawnmover:
Kai jokainen järjellä varustettu ymmärtää että se häiritsee, jos vetää perässään pitkää jonoa. 70km/h pintaan kyllä kehtais melkein ajaa, jos siihen olis itsellä halua tai perusteita. Noin hitaasti ajavasta pääsee muutenkin helposti ohi, ja toisaalta jos on ruuhkaliikenne kyseessä, se liikenne takkuaa muutenkin niin paljon ettei tuolla nopeudella välttämättä edes hirveästi jää jälkeen muusta liikenteestä. Eikös muuten 70 tai vähän alle ollut se nopeus, millä tie toimii ruuhkassa kaikkein tehokkaimmin?
Muistaakseni kun suomessa vierailivat jotkut ekoajelun suurlähettiläät tuotantogolffillaan, ne ajelivat moottoritiellä 70km/h. 50 olis varmasti jo sellainen että joku soittaisi poliisit perään
drive:
Tässä <-- toinen esimerkki.
Tekniikan kehittyessä muuttuu tarvittava energia muotoon tai toiseen.
1900 luvun alussa oli kova huoli, että Helsinki hukkuu hevosten jätteisiin, mutta niinpä ei vain käynyt. Ainakin minä uskon, että nykyinen liikenne-energia tulee muuttumaan ja uskonpa siihenkin, että aivan lähi vuosikymmeninä.
["lawnmover"]
Jos 10 minuutin ajansäästöillä kertynyt tunti maksaa polttoaineina 10 euroa lisää ei se ainakaan minun kohdallani kannata.
On se silti aika mielenkiintoinen kohta laittaa liikenteen kustannusraja juuri tuohon. Jos nyt ajattelee että oma autoiluni maksaa vähän laskutavasta riippuen 800-1200 euroa kuukaudessa, niin tuo säästöpotentiaali tuntuu aika olemattomalta. Polttoainekulut on 200-350 euroa / kk ja niissä esim 10% säästö siis muutama kymppi eli vain muutama prosentti kokonaiskuluista. Kun en ole valinnut kalustoa enkä mitään muutakaan sen perusteella että se olisi ollut kaikkein halvin mahdollinen, en oikein näe järkeä siinä että säästäisin rahaa niistä viimeisestä 2,5% liikennekustannuksissa. Helpompi tapa säästää tuo olisi jättää joku ajo suoraan ajamatta, ns välttämättömiähän ei ole kenenkään kaikki ajot ikinä.
Vastakysymys; pystyisitkö ajamaan maantiellä 60 km/h ilman että kokisit häiritseväsi liikennettä? Minä en pystyisi.
Tuosta toiminnasta ei juuri rangaista, joten kysymys on tavallaan epärelevantti. Mikään ei varsinaisesti nyt estä säästämästä tuolla tapaa.
Mutta kulkeeko ko. Astra todellisuudessa alle 5 litran maantiellä kuten tuo alhainen päästölukema väittää? Ei ainakaan TM:n artikkeleiden mukaan.
Pitkän ajan keskikulutus ratkaisee, ja siinä taas merkittävänä tekijänä on pitkän ajan keskinopeus. Veikkaisin että asiallisella rajotavalla nykyisten rajoitusten mukaan päästään aika lähelle. Ei tietenkään, jos matkaa tehdään paljon moottoritiellä.
Oman ajoamiseni keskinopeudet on yleensä luokkaa 65-75 km/h pitkällä aikavälillä ja EU-maantiekulutuksen ja yhdistetyn saavuttaminen ei ole mahdoton ajatus lainkaan. Ajelen kyllä moottoritielläkin, mutta sen osuus kokonaisajamisestani ei ole kovin suuri. Aika harvalla se sitä kuitenkaan on.
drive:
Ei noita hyviä ohituspaikkoja ole oikein tarjolla, ainakaan sellaisia joissa useampi pääsisi ohitse. Ja jos ajaa tietoisesti niin hiljaa että siitä seuraa ohituksia ei se ole kovin järkevää, silloin säästö jää vain yhden autoilijan tankkiin. Kuitenkin jo se että ei aja ylinopeutta tai ohittele on hyvä alku taloudellisuusmielessä.
Hitaammalla nopeudella pystyy vaihtamaan kaistoja ja liittymistä mahtuu mukaan paremmin. Mutta ajamalla 70 kyllä aiheuttaa itse ruuhkaa kun liikenteessä useimmiten ajetaan rajoitusnopeudella. Ekoajaminen kun ei kuulu jokamiehen taitoihin, uskon että useimmat saisivat 10% alennuksen bensalaskuunsa pienillä muutoksilla.
Ajoin itse 240 km matkan 4,2 litran keskikulutuksella, konsti oli olla vaan ohittelematta ja noudattamalla nopeusrajoituksia.
Edelläajavaan pitää jättää sellainen väli johon ohittelija mahtuu hyvin, kaikki kun eivät halua säästää polttoainetta tai matkustaa rauhallisesti.
drive:
N. 60 km/h. Tuo edellyttää, että turvavälit pidetään riittävinä. 60 km/h perustuu siihen, että sillä nopeudella turvavälit voivat olla metreissä laskettuna pienemmät kuin kovemmalla nopeudella (tuttu yhtälö nopeuden ja jarrutusmatkan suhteesta lisättynä reaktiomatkalla).
En tiedä, millä turvaväli/reaktiomatkavaatimuksella tuo on laskettu. Sitä muuttamalla saadaan hiukan eri tuloksia.
AkiK:
Eikös liian hitaasti ajaminen ole kiellettyä 3§ perusteella?
"Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Se että rangaistaanko siitä vai ei on aika epärelevanttia jos tietoisesti toimii vastoin ohjeita. Jotkut tosin voivat kokea että kaikki mistä ei saa rangaistusta on sallittua, ja sitten kun rangaistaan on se epäreilua.
Bussit ja pakettiautot saavat ajaa 100 km/h, eli kysymys on siitä miksi pitäisi ajaa tuota nopeammin. Onko kovempi kiire kuin bussimatkustajalla joka muutoinkin joutuu huomioimaan bussin reitin ja aikataulun.
Kymmenen prosenttia bensankulutuksessa on hieno säästö jos ajatellaan mm. CO2-päästöjä jne.
Muutama kymppi rahaa vastaa toisilla puolen päivän palkkaa, tai sitä että voi mennä perheen kanssa ravintolaan syömään. Kaupassa eivät prosentit kelpaa maksuvälineenä.
Kun tykkäät Lawnmover tuosta turhuudesta jankuttaa, niin kerropa mitä muuta automaattivaihteisto on kuin turhake? Varmaankin lisää mukavuutta, mutta miten se on yhtään sen hyväksyttävämpi valinta kuin isompi kone? Ei luonto välitä, tuleeko kulutuslisä vanhanaikaisesta automaatista vaiko isommasta koneesta.
Entäpä mihin se turhuuden raja vedetään? Sattuuko se olemaan juuri siinä kohtaa, mikä on oman autosi teho/painosuhde? Eikö sinullakin ole tarpeettoman suuri auto? Ennen perhe saatiin ahdettua kuplaan tai Miniin. Varmaan suurempi koko helpottaa elämää, mutta pohjimmiltaan turhake sekin on.
Missä ravintolassa koko perhe syö muutamalla kympillä?
simppa:
Jos koet liikenneaiheiset kirjoitukset jankutukseksi niin lue jotain toisia kirjoituksia. Tai sitten vain muiden kirjoittajien kommentit. Tai www.motiva.fi kertoo samat asiat, mutta ilman keskustelua.
Automaattivaihde on periaatteessa turhake, mutta siitä huolimatta minulla näyttäisi olevan palstan pienin kulutus. Ostin auton käytettynä, eli en tilannut automaattia tehdasvarusteena.
Parhaiten tuon huomaa koeajolla. Suunnilleen 100 hevosvoimaa on riittävä, mutta vähemmälläkin pärjää. Sitä 100:aa, eli kaasu pohjassa tarvitsee hyvin, hyvin harvoin kun noudattaa liikennesääntöjä.
Onko mielestäsi Megane suuri auto? Laguna ja Mondeo on isompi, ja niitä näkee paljon. Cliossa ja Fiestasssa puolestaan on niin pieni tavaratila että laukkuja pitäisi kuljettaa matkustamon puolella.
http://www.steffani.ee/fin.html Suosittelen.