Myös profiilin madaltuminen on lisännyt nastojen määrää per rengas. Nastojen määrä riippuu vannekoosta. Isompi vanne, enemmän nastoja. Profiilin madaltuessa vierintäkehä ei kuitenkaan ole kasvanut. Lopputuloksena nastoja saa olla enemmän sama kokoisessa renkaassa. Täten nastarenkaiden tien kuluttavuudessa on menty vain pahempaan suuntaan sitten 90-luvun.
Tuo nastojen lukumäärän kasvu onneksi muutettiin uudella säädöksellä viime vuonna. Siinä on tosin siirtymäaika aina vuoteen 2013 asti. Uuden mukaan nastoja saa olla 50 kpl per ulkokehän metri. Se on keskimäärin sama lukema kuin se oli 90-luvulla korkeaprofiilisten renkaiden aikana.
Autojen massat ovat kasvaneet ja nastojen lukumäärä lisääntynyt. Siksi ne jyrsivät entistä enemmän asfaltteja tomuksi. Ja vielä vuosia sen jälkeenkin, koska vanhoja renkaita saa toki käyttää. Rajoitus koskee vain valmistusaikaa.
Sen lienevät vannoutuneimmatkin nastasankaritkin myöntäneet, että teiden urat ovat lähes täysin nastarenkaiden eikä raskaan liikenteen aikaansaamia.
Tuskin kuitenkaan se sankari, joka tässäkin ketjussa on vedonnut auktoriteettina lehtijuttuun, jossa kerrottiin hänen muistaakseen yhden rekan kuluttavan tietä 10000 henkilöauton verran ja joka on myös luullakseen nähnyt Helsingin kaupungin tutkimuksen, jonka mukaan nastat aiheuttavat urista vain 2%. Samaisen herran tietojen mukaan Suomessa on 700000 virkamiestä (joista kaikilla narsistinen persoonallisuushäiriö ) ja onhan hänellä myös varmaa tietoa moottoripyörien jarrutusmatkoista, kuten olemme hiljattain saaneet lukea.
Sen lienevät vannoutuneimmatkin nastasankaritkin myöntäneet, että teiden urat ovat lähes täysin nastarenkaiden eikä raskaan liikenteen aikaansaamia.
Tuskin kuitenkaan se sankari, joka tässäkin ketjussa on vedonnut auktoriteettina lehtijuttuun, jossa kerrottiin hänen muistaakseen yhden rekan kuluttavan tietä 10000 henkilöauton verran ja joka on myös luullakseen nähnyt Helsingin kaupungin tutkimuksen, jonka mukaan nastat aiheuttavat urista vain 2%. Samaisen herran tietojen mukaan Suomessa on 700000 virkamiestä (joista kaikilla narsistinen persoonallisuushäiriö ) ja onhan hänellä myös varmaa tietoa moottoripyörien jarrutusmatkoista, kuten olemme hiljattain saaneet lukea.
Muistaakseni aikaisemmin kielsit ehdottomasti, ettei katsekontaktia ole liikenteessä edes olemassa, sen taisit kyllä kirkkaasti hävitä, asia jonka jokainen kokenut autoilija tunnistaa.
Yhtäkään noista tutkimuksista en ole itse tehnyt, mutta ilmeisesti suomessa ei saa poiketa pilkkuakaan virallisesta disinformaatiosta, tai joutuu välittömästi sylkykupiksi. Suomessahan ei poikkeavia mielipiteitä sallita, vaan tapa on jupista ja puida nyrkkiä selän takana, tai nettisivuilla.
Muistaakseni sanoin virkamiehissä olevan puolet enemmän häiriöisiä, kuin normaalikansalaisilla eli n.3% ja tuolla määrällä pitäisi pystyä hoitammaan 25-50milj.asukkaan asiat, jolloin turhat säännöt ja byrokratia vähentyisi viides tai kymmenesosaan.
Niin jos vertaa 70 ja 80-luvun nastoihin. Sitten 90-luvun mitään merkittävää kehitystä ei ole tapahtunut. Liikennemäärät ovat vain kasvaneet ja nastat kuluttavat teitä entistä enemmän.
Ei pidä myöskään unohtaa että nykyauto painaa ainakin 1.5x sen mitä 20v takainen edeltäjänsä. Myös nastatekniikkaa on kehitetty, eikä suinkaan teiden kulumisen vähentäminen mielessä. Kehätietäkin pahempaa urautumista on havaittavissa hitaammilla mutta vilkkailla kaduilla, joilla käytetää hiljaista päällystettä. Sellaisen kadun ylittäminen poikittain on varsinaista rymistelyä. Sen lienevät vannoutuneimmatkin nastasankaritkin myöntäneet, että teiden urat ovat lähes täysin nastarenkaiden eikä raskaan liikenteen aikaansaamia. Tilanne on selkeästi havaittavissa sadekelillä teillä joilla kaikki ovat ajaneet samaa uraa pitkin. Mitä tulee meluun, kitkarenkaathan ovat selvästi kesärenkaita hiljaisempia.
Ilmeisesti henkilöautojen raideväli on kolmisen metriä, muuten ei kulutusuria ei niin selvästi tunnistaisi henkilöautojen aikaansaamiksi, pitänee käydä autotallissa oikein mittaamassa.
Ilmeisesti henkilöautojen raideväli on kolmisen metriä, muuten ei kulutusuria ei niin selvästi tunnistaisi henkilöautojen aikaansaamiksi, pitänee käydä autotallissa oikein mittaamassa.
Teiden urien perusteella rekkojen raideväli näyttäisi olevan puolentoista metrin luokkaa. Ilmeisesti rekat ovat kaventuneet viime vuosina.
TM:n viimesyksyisessä talvirengastestissä rengaskoko oli 205/55 R 16. Eli vanteen koko oli 16 tuumaa. Koko sallii juuri ja juuri maksimit 130 nastaa. Renkaan nastatiheys on suuri. Tuon koon minäkin valitsisin, jos haluaisin varmistaa, että nastarengas pärjää mahdollisimman hyvin. Sama koko on ollut ainakin vuodesta 2006 asti.
Uuden säädöksen mukaan niitä saa olla 50 kpl per metri. Testin renkaan kehä on 1928 mm. Joten niitä saisi olla vain 96 kpl. Vähennystä peräti 26%. Ei voi olla näkymättä jäätuloksissa. Kitkat tulevat kuromaan eroa kiinni.
Saa nähdä missä vaiheessa TM tekee talvirengastestinsä uusien säädösten mukaan. Tekeekö ensi syksynä (tai on jo tehnyt) vai suosiiko yhä nastoja ja vetkuttelee vuoteen 2013 asti.
Muistaakseni aikaisemmin kielsit ehdottomasti, ettei katsekontaktia ole liikenteessä edes olemassa, sen taisit kyllä kirkkaasti hävitä, asia jonka jokainen kokenut autoilija tunnistaa.
Jaa. Katsekontaktia varsinkaan kahden autoilijan välillä ei juuri pääse syntymään kuin hyvin hiljaisissa nopeuksissa risteyksissä ja pysäköintialueilla. Kovin usein ei voi puhua varsinaisesta katsekontaktista edes autoilijan ja kevyen liikenteen välillä, mutta kasvojen ja katseen suunnan havaitsiminen on luonnollisesti erittäin tärkeää.
Ihmettelen miten jotkut aina vaan kyseenalaistaa sen että kuluttaako henkilöautojen nastarenkaat urat tienpintoihin, vai eivät, vai mikä ihme ne saa aikaan.
Asia voisi kuvitella olevan aivan selvä juttu, kuitenkin heitellään näitä juttuja että ''ei ne nykynastat niin pahasti kuluta''. HEH.
Sattui kerran tuttu tielaitoksen inssi kohdalleni, ja kysäisin asiasta häneltä, mitä mieltä hän on näistä myyteistä.
Kertoi että kyllä, nastarenkaiden käyttö pääasiassa pilaa tienpinnat. Nastoja ei hänen mielestään kuitenkaan pidä kieltää, sillä tienpintojen uusimiset nasta-jyystön jäljiltä tulevat silti halvemmaksi yhteiskunnalle.
No, jokainen luottakkoon mihin haluaa. Itse luotan tähän kaveriin ennemmin kuin johonkin tmnetin nasta-pelkuriin.
Kertoi että kyllä, nastarenkaiden käyttö pääasiassa pilaa tienpinnat. Nastoja ei hänen mielestään kuitenkaan pidä kieltää, sillä tienpintojen uusimiset nasta-jyystön jäljiltä tulevat silti halvemmaksi yhteiskunnalle.
Näistä kustannuksistahan on jotain tutkimuksiakin tehty. Nastatuhojen korjausten hinta on varmasti 'tielaitoksella' hyvin tiedossa. Henkilö- ja aineellisten vahinkojen kustannukset ovatkin sitten jo hyvin spekulatiivinen asia, ja 'tielaitoksen' tilatessa näitä tutkimuksia tarkoitus lienee lobata teiden jokavuotisen kunnostamisen jatkuvuuden puolesta. Viimeaikoina on ruvettu tietyissä piireissä arvioimaan myös nastapölyn terveys- ja viihtyvyysvaikutuksia. Niillekin voidaan spekuloida monenlaista hintaa.
Miksiköhän suurin osa autoilijoista kuitenkin ajaa nastoilla? Jos tasaisia hyvin ajettavia tienpintoja arvostettaisiin tärkeimmäksi tekijäksi, niin luulisi kaikkien ajavan kitkoilla. Kyllä nämä turvallisuustekijät painavat vaakakupissa enemmän kuin mukavuus ja kyseenalaiset ajoelämykset. Myöskään en näe mielekkääksi pudottaa omia totuttuja nopeuksia talvella, vaikkakin vain pariksi kolmeksi kuukaudeksi vastineeksi urattomista teistä. Elikkä ajetaan maassa maan tavalla, että silleen.
Kun täällä painotetaan Helsingin olosuhteita, niin ratkaisuna voisi kokeilla muuttaa kaikki tiet ja kadut mukulakivisiksi, niin päästäisiin asfalttipölystä hah.
Kun täällä painotetaan Helsingin olosuhteita, niin ratkaisuna voisi kokeilla muuttaa kaikki tiet ja kadut mukulakivisiksi, niin päästäisiin asfalttipölystä hah.
Hyvä idea. Samalla luotaisiin noin miljoona uutta työpaikkaa. Tosin paikallisia joutilaita ko. hommat eivät ehkä kiinnostaisi, joten ne työläiset jouduttaisiin tuomaan jostakin muualta.
Samalla voitaisiin heittää nopeusrajoitusmerkit kierrätykseen ja lopettaa nopeusvalvonta tarpeettomana.
En ole tosin vakuuttunut siitä, etteikö nastat raapisi paikallisesta graniitista yhtä paljon pölyä kuin asfaltista, mutta ehkä nastojen "tarvitsijoiden" populaatiossa kävisi romahdus, joten lopuilla ei olisi käytännön merkitystä.
Näin kertoillaan: Nastoja ei hänen mielestään kuitenkaan pidä kieltää, sillä tienpintojen uusimiset nasta-jyystön jäljiltä tulevat silti halvemmaksi yhteiskunnalle.
Mihinkä verrattuna vaiko verrattuna siihen, että teitä ei korjattaisi?
Näin kertoillaan: Nastoja ei hänen mielestään kuitenkaan pidä kieltää, sillä tienpintojen uusimiset nasta-jyystön jäljiltä tulevat silti halvemmaksi yhteiskunnalle.
Mihinkä verrattuna vaiko verrattuna siihen, että teitä ei korjattaisi?
Verrattuna siihen että nastat olisi kielletty, josta ''seuraisi enemmän henkilövahinkoja''.
Jokainen kuolema tai loukkaantuminen maksaa sen ja sen verran, heillä on siihen olemassa laskukaavat joiden avulla näitä asioita puntaroidaan. On siis halvempaa päällystää vituiksi jyrsittyjä tienpintoja, kuin maksella nastattomuudesta seuraavia henkilövahinkoja.
Miksiköhän suurin osa autoilijoista kuitenkin ajaa nastoilla? Jos tasaisia hyvin ajettavia tienpintoja arvostettaisiin tärkeimmäksi tekijäksi, niin luulisi kaikkien ajavan kitkoilla. Kyllä nämä turvallisuustekijät painavat vaakakupissa enemmän kuin mukavuus ja kyseenalaiset ajoelämykset. Myöskään en näe mielekkääksi pudottaa omia totuttuja nopeuksia talvella, vaikkakin vain pariksi kolmeksi kuukaudeksi vastineeksi urattomista teistä. Elikkä ajetaan maassa maan tavalla, että silleen.
En usko että monikaan autoilija renkaita valitessaan miettii, paljonko ne kuluttavat tienpintaa. Enemmän kiinnostaa renkaiden pito. Päällysteen korjauskustannuksia ja kurapölyhaittoja ei mitenkään langeteta nastoilla ajavien maksettavaksi.
Suurin osa siis arvostaa maksimaalista pitoa. Pitävillä renkailla voi ajaa suurpiirteisemmin. Ajaminen onnistuu heikommilla taidoilla ja asenteella, koska liukkaat kohdat eivät tunnu yhtä selvästi.
Itse en koe liukkautta sellaiseksi ongelmaksi, että nastoja tarvitsisin. Pitoa enemmän kaipaisin renkailta hyvää ajettavuutta paksussa lumessa ja sohjossa. Liukastuneilla teillä ajettavuus on ollut hyvää kovemmassakin vauhdissa. Jään peittämillä teilläkin pystyy hyvin ajaa, vaikka siellä pidon puute vaatii hidastamaan muutaman km/h:n enemmän pysähdysten varalta.
Tuskinpa on mitään uskottavia kaavoja olemassa onnettomuuksien riippuvuudelle renkaista, koska pätevää lähdeaineistoakaan ei ole mitenkään saatavissa. Sama juttu suolauksen suhteen. Heittävät vain lukuja lobatakseen kunnossapito-osaston puolesta.
Itse ainakin olen oppinut kitkoilla varovaisuuden talviajossa ja sama on jatkunut, vaikka viime vuosina on ollut alla nastat. Muista syistä, ei kitkoista johtuvana. Suosittelen suuresti näille nastafanaatikoille ainakin yhden talven kokemusta kitkoilla. Saattaa muuten mieli monella muuttua.
Miksiköhän suurin osa autoilijoista kuitenkin ajaa nastoilla?
Osa haluaa ottaa mielestään varman päälle, osa haluaa ajaa lujempaa jäisellä kelillä, osan taidot eivät riitä ajamaan ilman nastoja, osa ei tiedä muista renkaista jne.
MMS:
Jos tasaisia hyvin ajettavia tienpintoja arvostettaisiin tärkeimmäksi tekijäksi, niin luulisi kaikkien ajavan kitkoilla.
Niin luulisi, mutta monet eivät edes tiedä/ymmärrä nastojen kuluttavan teitä. Sehän on tässäkin keskustelussa tullut selväksi.
MMS:
Kyllä nämä turvallisuustekijät painavat vaakakupissa enemmän kuin mukavuus ja kyseenalaiset ajoelämykset.
Turvallisuus lähtee aina ensisijaisesti kuljettajasta, ei nastoista. Talvella saa usein lukea lehdistä pääkaupunkiseudulla tapahtuneista kymmenistä kolareista, joista useimmat ovat nastakuskien aiheuttamia. Niitä kolareita tapahtuu myös paljon lumikeleillä, jolloin nastoista ei edes ole apua.
MMS:
Myöskään en näe mielekkääksi pudottaa omia totuttuja nopeuksia talvella, vaikkakin vain pariksi kolmeksi kuukaudeksi vastineeksi urattomista teistä.
Nopeuden pudotus koskisi vain jäisiä kelejä, joita tulevaisuudessa on ainakin Etelä-Suomessa yhä vähemmän.
Ilmeisesti on mielekkäämpää, kun on paljon sekä renkaiden että tien aiheuttamaa melua. Myöskin sateellä on mielekästä ajella, kun urat ovat täynnä vettä.
Turvallisuus lähtee aina ensisijaisesti kuljettajasta, ei nastoista. Talvella saa usein lukea lehdistä pääkaupunkiseudulla tapahtuneista kymmenistä kolareista, joista useimmat ovat nastakuskien aiheuttamia.
Tämä johtunee siitä, että suurin osa ajaa nastarenkailla ja se vähemmistö, mikä ajaa kitkarenkailla on todennäköisesti ainakin osittain ajotaidoltaan parempia ja alla usein varsin tuoreet renkaat, kun taas nastarenkaat ovat saattaneet olla alla jo useita vuosia. Tilanne ei siis oletettavasti paranisi, jos näitä vanhoja nastarenkaita vaihdettaisiin vanhoihin kitkarenkaisiin.
MMS:
Nopeuden pudotus koskisi vain jäisiä kelejä, joita tulevaisuudessa on ainakin Etelä-Suomessa yhä vähemmän.
Se, että osaa oikeasti pudottaa sitä nopeutta tilanteen, niin vaatiessa onkin helpommin sanottu kuin käytännössä toteutettu. Onnettomuudet, kun pääsääntöisesti tulevat yllätyksenä kuljettajalle.
Sinänsä on erikoista, että tietyt henkilöt puhuvat turvallisuudesta, kun valitsevat testivoittaja kesärenkaita, mutta talvirenkaissa ei sitten ajo-ominaisuuksilla ja pidolla olekaan väliä, vaikka erot nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välillä on yleensä huomattavasti suuremmat kuin kesärenkaissa.
Henkilökohtainen mielipide on, että sallitaan nastarenkaat ja lopetetaan teiden hiekoitus tai ainakin suolaus!
Molemmissa renkaissa on vierintäkehä sama. Tässä uudessa on vain 44% enemmän nastoja!
Jospa näyttäisit miten olet laskenut tuon 44% enemmän.
Ja muutenkaan 13" rengastus ei ollut mitenkään tavallinen 90-luvulla, tyypilliset perheauton renkaat olivat 14" ja 15", 16" alkoi myös yleistyä. Minulla ei ainakaan ollut 90-luvulla enää yhtään autoa, jossa oli 14" vanteita. Niitä oli tuolloinkin lähinnä pikkuautoissa, joissa on nytkin 14" tai 15" renkaat. Oikea vertailukohta on siis yhden tuuman ero, ei kolmen.
Nastojen määrä renkaassa ei sinänsä ole kovin ratkaiseva tekijä ja uusissa säädöksissä se on joka tapauksessa rajattu.
Ratkaisevaa on se, montako nastaa on tien pinnassa yhtä aikaa ja mikä on niihin kohdistuva paine (johon vaikuttaa myös esim ulkonema). Paine pinta-alayksikköä kohden vähenee mitä leveämmästä renkaasta on kyse. Vaikka autojen paino on lisääntynyt, ei tuo tienpintaan kohdistuva paine välttämättä ole kasvanut ollenkaan samassa suhteessa. Talvirenkaiden leveys on kasvanut 165-185 mm:stä nykyisin tyypilliseen 205-225 milliin, samaan aikaan autojen painoon on tullut lisää tyypillisesti 100-300 kg. Eli esimerkiksi ennen 1200 kg auton painoon on tullut 300 kg lisää (=25%) mutta renkaan leveyteen 50 mm lisää (=28%). Tuosta voi suoraan nähdä että tien pintaan kohdistuva paine on ennallaan tai jopa vähentynyt eikä kasvanut kuten sinä oletat.
Ihanko oikeasti meinaisit ajella kolareita, jos sinulla ei ole nastoja?
Sama porukka näitä onnettomuuskulujen ja tienkorjauskulujen suhteiden laskelmia on tehnyt mikä muutkin liikennesäännöt on lainsäätäjälle esitellyt. Voit ihan vapaasti päättää, uskotko kokonaiskustannuslaskennan perusteita vaiko et, laskennan tulokset kuitenkin puoltavat yksiselitteisesti nykyistä nastarengaskäytäntöä.
Jos et usko, niin sitten kannattaisi ehkä suhtautua kriittisemmin moneen muuhunkin laskentaan ja niiden perusteella tehtyihin sääntöihin. Ne on tehty samalla tapaa ja samojen tahojen toimesta.
Tosin nyt näyttää Suomessa keskustelu menneen mielenkiintoiselle tasolle. Nastarengaskielto ja alkoholirajan lasku - tietääkseni ensimmäistä kertaa Suomessa voisi näiden toteutuessa saada rangaistuksen toiminnasta, joka lisää tai ei ainakaan vaaranna turvallisuutta.
Jospa näyttäisit miten olet laskenut tuon 44% enemmän.
100(130-90)/90 = 44%
13 => 14 tuumaa: 100(110-90)/90 = 22%
15 => 16 tuumaa: 100*(130-110)/110 = 18%
Selvää nastojen lukumäärän kasvua tuumallakin.
Mulla oli Golfissa 90-luvun alussa 13-tuumaiset vanteet. Nykyään senkin vannekoko on jo 16-tuumaa. Tosin kehäkin on kasvanut noin 7%. Silti nyky Golfissa on noin 40% enemmän nastoja per metri kuin mun vanhassa.
Jos et usko, niin sitten kannattaisi ehkä suhtautua kriittisemmin moneen muuhunkin laskentaan ...
Myönnän toki, että yhtään ainutta tilastoa tai tutkimusta ko. asiasta en ole itse tehnyt ja olen täysin muiden ilmoittamien tulosten varassa ihan riippumatta siitä miten paljon ne ovat kenenkin kannalta pielessä tai oikeassa.
Ilmeisesti teet ihan itse omat uskottavammat tulokset.
Tästä rengasasiasta sen verran, että joka talvi ajan sekä kitkoilla että nastoilla ja kummillakin ajo sujuu ihan hyvin. En henkilökohtaisesti pysty ymmärtämään mistä nastarenkailijat pystyvät kaivelemaan ongelmia kitkarenkaiden käyttäjille. Voi olla eräs tekijä, kun en harrasta enkä tarvitse kaahailua enkä turvavälienkään pitämisessä ole kokenut ongelmia. Sen kyllä näkee meidän pihalla ihan silmilläkin, että niiden autojen parkkiruutujen kohdilla on jonkin verran kulumaa, jotka käyttävät nastoja, mutta kitkarenkaallisten autojen kohdilla ei vielä(kään) näy kulumia. Varmaan harhaa tai ikävää panettelua.
Myös profiilin madaltuminen on lisännyt nastojen määrää per rengas. Nastojen määrä riippuu vannekoosta. Isompi vanne, enemmän nastoja. Profiilin madaltuessa vierintäkehä ei kuitenkaan ole kasvanut. Lopputuloksena nastoja saa olla enemmän sama kokoisessa renkaassa. Täten nastarenkaiden tien kuluttavuudessa on menty vain pahempaan suuntaan sitten 90-luvun.
Tuo nastojen lukumäärän kasvu onneksi muutettiin uudella säädöksellä viime vuonna. Siinä on tosin siirtymäaika aina vuoteen 2013 asti. Uuden mukaan nastoja saa olla 50 kpl per ulkokehän metri. Se on keskimäärin sama lukema kuin se oli 90-luvulla korkeaprofiilisten renkaiden aikana.
Autojen massat ovat kasvaneet ja nastojen lukumäärä lisääntynyt. Siksi ne jyrsivät entistä enemmän asfaltteja tomuksi. Ja vielä vuosia sen jälkeenkin, koska vanhoja renkaita saa toki käyttää. Rajoitus koskee vain valmistusaikaa.
Verrataan kahden eri vuosikymmenen autoa.
1990-luku
- vanteen koko 13-tuumaa
- profiili 80
- 90 nastaa/rengas
2000-luku
- vanteen koko 16-tuumaa
- profiili 60
- 130 nastaa/rengas
Molemmissa renkaissa on vierintäkehä sama. Tässä uudessa on vain 44% enemmän nastoja!
Kitkakalle:
Siis täh?! Kumpikohan meistä on ymmärtänyt rengasmerkinnät väärin?
"Nastarenkaassa saa olla enintään 50 nastaa yhtä renkaan vierintäkehän metriä kohden."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030408
Kuten sanoin, asetus muuttui viime vuonna. Siinä on tosin siirtymäaikaa vuodelle 2013 asti.
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/tarkeita-muutoksia-talvirenkaiden-nastamaarayksissa
Sen jälkeen on kaikilla renkailla tuo 50 nastaa/m
Opelixi:
http://www.miata.net/garage/tirecalc.html
- 185/80 R 13 => 1967 mm
- 185/60 R 16 => 1974 mm
Kehät eivät ole aivan samat, mutta eroa on vain 0,4%.
drive:
Tuskin kuitenkaan se sankari, joka tässäkin ketjussa on vedonnut auktoriteettina lehtijuttuun, jossa kerrottiin hänen muistaakseen yhden rekan kuluttavan tietä 10000 henkilöauton verran ja joka on myös luullakseen nähnyt Helsingin kaupungin tutkimuksen, jonka mukaan nastat aiheuttavat urista vain 2%. Samaisen herran tietojen mukaan Suomessa on 700000 virkamiestä (joista kaikilla narsistinen persoonallisuushäiriö ) ja onhan hänellä myös varmaa tietoa moottoripyörien jarrutusmatkoista, kuten olemme hiljattain saaneet lukea.
nimim Erkki:
Muistaakseni aikaisemmin kielsit ehdottomasti, ettei katsekontaktia ole liikenteessä edes olemassa, sen taisit kyllä kirkkaasti hävitä, asia jonka jokainen kokenut autoilija tunnistaa.
Yhtäkään noista tutkimuksista en ole itse tehnyt, mutta ilmeisesti suomessa ei saa poiketa pilkkuakaan virallisesta disinformaatiosta, tai joutuu välittömästi sylkykupiksi. Suomessahan ei poikkeavia mielipiteitä sallita, vaan tapa on jupista ja puida nyrkkiä selän takana, tai nettisivuilla.
Muistaakseni sanoin virkamiehissä olevan puolet enemmän häiriöisiä, kuin normaalikansalaisilla eli n.3% ja tuolla määrällä pitäisi pystyä hoitammaan 25-50milj.asukkaan asiat, jolloin turhat säännöt ja byrokratia vähentyisi viides tai kymmenesosaan.
drive:
Ilmeisesti henkilöautojen raideväli on kolmisen metriä, muuten ei kulutusuria ei niin selvästi tunnistaisi henkilöautojen aikaansaamiksi, pitänee käydä autotallissa oikein mittaamassa.
misar:
Teiden urien perusteella rekkojen raideväli näyttäisi olevan puolentoista metrin luokkaa. Ilmeisesti rekat ovat kaventuneet viime vuosina.
Vielä tästä muuttuneesta nastasäädöksestä.
TM:n viimesyksyisessä talvirengastestissä rengaskoko oli 205/55 R 16. Eli vanteen koko oli 16 tuumaa. Koko sallii juuri ja juuri maksimit 130 nastaa. Renkaan nastatiheys on suuri. Tuon koon minäkin valitsisin, jos haluaisin varmistaa, että nastarengas pärjää mahdollisimman hyvin. Sama koko on ollut ainakin vuodesta 2006 asti.
Uuden säädöksen mukaan niitä saa olla 50 kpl per metri. Testin renkaan kehä on 1928 mm. Joten niitä saisi olla vain 96 kpl. Vähennystä peräti 26%. Ei voi olla näkymättä jäätuloksissa. Kitkat tulevat kuromaan eroa kiinni.
Saa nähdä missä vaiheessa TM tekee talvirengastestinsä uusien säädösten mukaan. Tekeekö ensi syksynä (tai on jo tehnyt) vai suosiiko yhä nastoja ja vetkuttelee vuoteen 2013 asti.
misar:
Jaa. Katsekontaktia varsinkaan kahden autoilijan välillä ei juuri pääse syntymään kuin hyvin hiljaisissa nopeuksissa risteyksissä ja pysäköintialueilla. Kovin usein ei voi puhua varsinaisesta katsekontaktista edes autoilijan ja kevyen liikenteen välillä, mutta kasvojen ja katseen suunnan havaitsiminen on luonnollisesti erittäin tärkeää.
Ihmettelen miten jotkut aina vaan kyseenalaistaa sen että kuluttaako henkilöautojen nastarenkaat urat tienpintoihin, vai eivät, vai mikä ihme ne saa aikaan.
Asia voisi kuvitella olevan aivan selvä juttu, kuitenkin heitellään näitä juttuja että ''ei ne nykynastat niin pahasti kuluta''. HEH.
Sattui kerran tuttu tielaitoksen inssi kohdalleni, ja kysäisin asiasta häneltä, mitä mieltä hän on näistä myyteistä.
Kertoi että kyllä, nastarenkaiden käyttö pääasiassa pilaa tienpinnat. Nastoja ei hänen mielestään kuitenkaan pidä kieltää, sillä tienpintojen uusimiset nasta-jyystön jäljiltä tulevat silti halvemmaksi yhteiskunnalle.
No, jokainen luottakkoon mihin haluaa. Itse luotan tähän kaveriin ennemmin kuin johonkin tmnetin nasta-pelkuriin.
petos:
Näistä kustannuksistahan on jotain tutkimuksiakin tehty. Nastatuhojen korjausten hinta on varmasti 'tielaitoksella' hyvin tiedossa. Henkilö- ja aineellisten vahinkojen kustannukset ovatkin sitten jo hyvin spekulatiivinen asia, ja 'tielaitoksen' tilatessa näitä tutkimuksia tarkoitus lienee lobata teiden jokavuotisen kunnostamisen jatkuvuuden puolesta. Viimeaikoina on ruvettu tietyissä piireissä arvioimaan myös nastapölyn terveys- ja viihtyvyysvaikutuksia. Niillekin voidaan spekuloida monenlaista hintaa.
Miksiköhän suurin osa autoilijoista kuitenkin ajaa nastoilla? Jos tasaisia hyvin ajettavia tienpintoja arvostettaisiin tärkeimmäksi tekijäksi, niin luulisi kaikkien ajavan kitkoilla. Kyllä nämä turvallisuustekijät painavat vaakakupissa enemmän kuin mukavuus ja kyseenalaiset ajoelämykset. Myöskään en näe mielekkääksi pudottaa omia totuttuja nopeuksia talvella, vaikkakin vain pariksi kolmeksi kuukaudeksi vastineeksi urattomista teistä. Elikkä ajetaan maassa maan tavalla, että silleen.
Kun täällä painotetaan Helsingin olosuhteita, niin ratkaisuna voisi kokeilla muuttaa kaikki tiet ja kadut mukulakivisiksi, niin päästäisiin asfalttipölystä hah.
MMS:
Hyvä idea. Samalla luotaisiin noin miljoona uutta työpaikkaa. Tosin paikallisia joutilaita ko. hommat eivät ehkä kiinnostaisi, joten ne työläiset jouduttaisiin tuomaan jostakin muualta.
Samalla voitaisiin heittää nopeusrajoitusmerkit kierrätykseen ja lopettaa nopeusvalvonta tarpeettomana.
En ole tosin vakuuttunut siitä, etteikö nastat raapisi paikallisesta graniitista yhtä paljon pölyä kuin asfaltista, mutta ehkä nastojen "tarvitsijoiden" populaatiossa kävisi romahdus, joten lopuilla ei olisi käytännön merkitystä.
Näin kertoillaan: Nastoja ei hänen mielestään kuitenkaan pidä kieltää, sillä tienpintojen uusimiset nasta-jyystön jäljiltä tulevat silti halvemmaksi yhteiskunnalle.
Mihinkä verrattuna vaiko verrattuna siihen, että teitä ei korjattaisi?
Nasse:
Verrattuna siihen että nastat olisi kielletty, josta ''seuraisi enemmän henkilövahinkoja''.
Jokainen kuolema tai loukkaantuminen maksaa sen ja sen verran, heillä on siihen olemassa laskukaavat joiden avulla näitä asioita puntaroidaan. On siis halvempaa päällystää vituiksi jyrsittyjä tienpintoja, kuin maksella nastattomuudesta seuraavia henkilövahinkoja.
On todella lottovoitto syntyä suomeen
petos:
Ihanko oikeasti meinaisit ajella kolareita, jos sinulla ei ole nastoja?
Rätkätin:
En, minä vaan kerroin mitä se tielaitoksen kaveri sanoi minulle.
Kysy kaverilta antaisiko ne laskukaavat näytille?
MMS:
En usko että monikaan autoilija renkaita valitessaan miettii, paljonko ne kuluttavat tienpintaa. Enemmän kiinnostaa renkaiden pito. Päällysteen korjauskustannuksia ja kurapölyhaittoja ei mitenkään langeteta nastoilla ajavien maksettavaksi.
Suurin osa siis arvostaa maksimaalista pitoa. Pitävillä renkailla voi ajaa suurpiirteisemmin. Ajaminen onnistuu heikommilla taidoilla ja asenteella, koska liukkaat kohdat eivät tunnu yhtä selvästi.
Itse en koe liukkautta sellaiseksi ongelmaksi, että nastoja tarvitsisin. Pitoa enemmän kaipaisin renkailta hyvää ajettavuutta paksussa lumessa ja sohjossa. Liukastuneilla teillä ajettavuus on ollut hyvää kovemmassakin vauhdissa. Jään peittämillä teilläkin pystyy hyvin ajaa, vaikka siellä pidon puute vaatii hidastamaan muutaman km/h:n enemmän pysähdysten varalta.
Nasse:
Tuskinpa on mitään uskottavia kaavoja olemassa onnettomuuksien riippuvuudelle renkaista, koska pätevää lähdeaineistoakaan ei ole mitenkään saatavissa. Sama juttu suolauksen suhteen. Heittävät vain lukuja lobatakseen kunnossapito-osaston puolesta.
Itse ainakin olen oppinut kitkoilla varovaisuuden talviajossa ja sama on jatkunut, vaikka viime vuosina on ollut alla nastat. Muista syistä, ei kitkoista johtuvana. Suosittelen suuresti näille nastafanaatikoille ainakin yhden talven kokemusta kitkoilla. Saattaa muuten mieli monella muuttua.
MMS:
Osa haluaa ottaa mielestään varman päälle, osa haluaa ajaa lujempaa jäisellä kelillä, osan taidot eivät riitä ajamaan ilman nastoja, osa ei tiedä muista renkaista jne.
MMS:
Niin luulisi, mutta monet eivät edes tiedä/ymmärrä nastojen kuluttavan teitä. Sehän on tässäkin keskustelussa tullut selväksi.
MMS:
Turvallisuus lähtee aina ensisijaisesti kuljettajasta, ei nastoista. Talvella saa usein lukea lehdistä pääkaupunkiseudulla tapahtuneista kymmenistä kolareista, joista useimmat ovat nastakuskien aiheuttamia. Niitä kolareita tapahtuu myös paljon lumikeleillä, jolloin nastoista ei edes ole apua.
MMS:
Nopeuden pudotus koskisi vain jäisiä kelejä, joita tulevaisuudessa on ainakin Etelä-Suomessa yhä vähemmän.
Ilmeisesti on mielekkäämpää, kun on paljon sekä renkaiden että tien aiheuttamaa melua. Myöskin sateellä on mielekästä ajella, kun urat ovat täynnä vettä.
Knight Rider:
Tämä johtunee siitä, että suurin osa ajaa nastarenkailla ja se vähemmistö, mikä ajaa kitkarenkailla on todennäköisesti ainakin osittain ajotaidoltaan parempia ja alla usein varsin tuoreet renkaat, kun taas nastarenkaat ovat saattaneet olla alla jo useita vuosia. Tilanne ei siis oletettavasti paranisi, jos näitä vanhoja nastarenkaita vaihdettaisiin vanhoihin kitkarenkaisiin.
MMS:
Se, että osaa oikeasti pudottaa sitä nopeutta tilanteen, niin vaatiessa onkin helpommin sanottu kuin käytännössä toteutettu. Onnettomuudet, kun pääsääntöisesti tulevat yllätyksenä kuljettajalle.
Sinänsä on erikoista, että tietyt henkilöt puhuvat turvallisuudesta, kun valitsevat testivoittaja kesärenkaita, mutta talvirenkaissa ei sitten ajo-ominaisuuksilla ja pidolla olekaan väliä, vaikka erot nastarenkaiden ja kitkarenkaiden välillä on yleensä huomattavasti suuremmat kuin kesärenkaissa.
Henkilökohtainen mielipide on, että sallitaan nastarenkaat ja lopetetaan teiden hiekoitus tai ainakin suolaus!
Kitkakalle:
Jospa näyttäisit miten olet laskenut tuon 44% enemmän.
Ja muutenkaan 13" rengastus ei ollut mitenkään tavallinen 90-luvulla, tyypilliset perheauton renkaat olivat 14" ja 15", 16" alkoi myös yleistyä. Minulla ei ainakaan ollut 90-luvulla enää yhtään autoa, jossa oli 14" vanteita. Niitä oli tuolloinkin lähinnä pikkuautoissa, joissa on nytkin 14" tai 15" renkaat. Oikea vertailukohta on siis yhden tuuman ero, ei kolmen.
Nastojen määrä renkaassa ei sinänsä ole kovin ratkaiseva tekijä ja uusissa säädöksissä se on joka tapauksessa rajattu.
Ratkaisevaa on se, montako nastaa on tien pinnassa yhtä aikaa ja mikä on niihin kohdistuva paine (johon vaikuttaa myös esim ulkonema). Paine pinta-alayksikköä kohden vähenee mitä leveämmästä renkaasta on kyse. Vaikka autojen paino on lisääntynyt, ei tuo tienpintaan kohdistuva paine välttämättä ole kasvanut ollenkaan samassa suhteessa. Talvirenkaiden leveys on kasvanut 165-185 mm:stä nykyisin tyypilliseen 205-225 milliin, samaan aikaan autojen painoon on tullut lisää tyypillisesti 100-300 kg. Eli esimerkiksi ennen 1200 kg auton painoon on tullut 300 kg lisää (=25%) mutta renkaan leveyteen 50 mm lisää (=28%). Tuosta voi suoraan nähdä että tien pintaan kohdistuva paine on ennallaan tai jopa vähentynyt eikä kasvanut kuten sinä oletat.
Rätkätin:
Sama porukka näitä onnettomuuskulujen ja tienkorjauskulujen suhteiden laskelmia on tehnyt mikä muutkin liikennesäännöt on lainsäätäjälle esitellyt. Voit ihan vapaasti päättää, uskotko kokonaiskustannuslaskennan perusteita vaiko et, laskennan tulokset kuitenkin puoltavat yksiselitteisesti nykyistä nastarengaskäytäntöä.
Jos et usko, niin sitten kannattaisi ehkä suhtautua kriittisemmin moneen muuhunkin laskentaan ja niiden perusteella tehtyihin sääntöihin. Ne on tehty samalla tapaa ja samojen tahojen toimesta.
Tosin nyt näyttää Suomessa keskustelu menneen mielenkiintoiselle tasolle. Nastarengaskielto ja alkoholirajan lasku - tietääkseni ensimmäistä kertaa Suomessa voisi näiden toteutuessa saada rangaistuksen toiminnasta, joka lisää tai ei ainakaan vaaranna turvallisuutta.
AkiK:
100(130-90)/90 = 44%
13 => 14 tuumaa: 100(110-90)/90 = 22%
15 => 16 tuumaa: 100*(130-110)/110 = 18%
Selvää nastojen lukumäärän kasvua tuumallakin.
Mulla oli Golfissa 90-luvun alussa 13-tuumaiset vanteet. Nykyään senkin vannekoko on jo 16-tuumaa. Tosin kehäkin on kasvanut noin 7%. Silti nyky Golfissa on noin 40% enemmän nastoja per metri kuin mun vanhassa.
AkiK:
Myönnän toki, että yhtään ainutta tilastoa tai tutkimusta ko. asiasta en ole itse tehnyt ja olen täysin muiden ilmoittamien tulosten varassa ihan riippumatta siitä miten paljon ne ovat kenenkin kannalta pielessä tai oikeassa.
Ilmeisesti teet ihan itse omat uskottavammat tulokset.
Tästä rengasasiasta sen verran, että joka talvi ajan sekä kitkoilla että nastoilla ja kummillakin ajo sujuu ihan hyvin. En henkilökohtaisesti pysty ymmärtämään mistä nastarenkailijat pystyvät kaivelemaan ongelmia kitkarenkaiden käyttäjille. Voi olla eräs tekijä, kun en harrasta enkä tarvitse kaahailua enkä turvavälienkään pitämisessä ole kokenut ongelmia. Sen kyllä näkee meidän pihalla ihan silmilläkin, että niiden autojen parkkiruutujen kohdilla on jonkin verran kulumaa, jotka käyttävät nastoja, mutta kitkarenkaallisten autojen kohdilla ei vielä(kään) näy kulumia. Varmaan harhaa tai ikävää panettelua.