Te keskitytte nyt vääriin asioihin. Tärkeintä on ymmärtää, että Rätkätin ajaa paremmin kuin kukaan muu. Jarrujakaan ei tarvitse sen jälkeen, kun on saavuttanut Rätkättimen tason. Tällä hetkellä tosin kukaan muu ei vielä ole tuolla tasolla. Tämä on ainoa Totuus ja tässä linja pitää. Kaikki muut väitteet saavat olla ristiriitaisia ja järjettömiä. Niiden merkitys on vähäinen Suuren Totuusen rinnalla.
Kuluvathan autosta iskaritkin. Kuinka moni meistä tiedostaa liikenteessä, että kuinka monta prosenttia iskareiden toimintakunnosta on jäljellä? Veikkaan että ei kovinkaan moni. Voisin kuvitella, että aivan kaikki autoilijat eivät tiedä, kuinka hyvin heidän renkaansa sijoittuisivat, jos niitä vertailtaisiin muiden autoilijoiden kanssa. Olisiko hänen renkaansa parhaassa viidenneksessä taikka kenties huonoimmassa kolamanneksessa. Jos renkaat on ostettu aiovan äskettäin ja ne ovat testeissä hyvin menestyneet, voinee kuljettaja olla varma, että hänen autonsa alla on verrattain hyvät renkaat. Entäpä jos hän on ostanut renkaansa n. kaksi vuotta sitten taikka ajanut niillä n. 10 000 taikka 30 000 kilometriä. Vai olikohan ne ostettu sittenkin 15 kuukautta sitten ja niillä onkin ajettu nyt talven talvirengasaika poisluettuna 12 kuukautta? jne. jne. jne... Tosiin sanoen en usko, että kuljettaja keskimäärin kovin hyvin pystyy tiedostamaan renkaidensa kunnon ja ajelemaan sitten sen mukaisesti. Aivan juuri äskettäin rengasliikkeestä ulos ajanut tyhmyri kenties pystyy "ulosmittaamaan" renkaansa ajamalla liian kovaa luullen renkaiden pystyvän yliluonnollisiin suorituksiin. Sama juttu kuin iskareissa. Hyvin harva alkaa ajamaan uudet iskarit saatuaan aivan päättömästi tuolla tiestöllä. Miksi uudet talvirenkaat saanutkaan alkaisi? Aivan päätön koko ulosmittausteoria.
Ahaa .. siis edelleenkin lukematta .. no se selittää tämän
Ei ole lukematta, vaan päinvastoin. Kun sinun kirjoituksiasi lukee, niin ei oikein tiedä, että mitä mieltä sinä oikein olet. Seuraavissa vastauksissahan tuo käy taas ilmi.
Kuten tuolla aiemmin jo sanoin, niin tästä olen samaa mieltä tutkimuksen kanssa.
Opelixi:
Rätkätin:
Tietenkin on ja niinhän tutkimuskin osoittaa.
Kaiken tämän aiemman jälkeen tämä ei enää voi olla epäselvänä. Toistan nyt vielä, että uusilla ja käytetyilla, mutta laillisilla renkailla, ei ole tutkimuksen mukaan todettu olevan keskenään eroja. Sen sijaan laittomat on todettu vaarallisiksi.
No kysytään nyt sitten, että onko laillisilla, mutta erikuntoisilla renkailla merkitystä? Ja nyt kysytään sinun mielipidettä eikä ns. "tutkimustuloksia".
Tästäkin samaa mieltä kuin jo aiemmin vastasin eli samaa mieltä tutkimuksen kanssa.
Opelixi:
Rätkätin:
Kuskin virhe ja siitä ei tutkimuskaan totea tutkineensa. Kuten jokainen muukin on jo tuhannesti todennut, niin kuskin tekemiset ovat kaikkein ratkaisevimmat asiat. Voiko tämä vielä olla sinulle niin epäselvänä, että oikein kysyä pitää?
En kysynyt kuskin virheistä yhtään mitään, vaan jarrutusmatkasta ja tällä tarkoitan automallien välisiä eroja. Aihettahan sivuttiin aikaisemmin tämän otsikon alla.
Tämä on edelleenkin vain rengaskeskustelu. En ole aiemmin osallistunut mihinkään muuhun. Jos muut ovat, niin kysy heiltä.
Opelixi:
Rätkätin:
Täsä keskustellaan renkaista, ei hilavitkuttimista.
No olisit nyt kuitenkin vastannut. Näiden hilavitkuttimien toiminta on kovasti riippuvainen myös renkaista ja niiden tarjoamasta pidosta.
Ei ole edelleenkään hilavitkutinkeskustelu.
Opelixi:
Rätkätin:
Aina joillain porukoilla kolisee vaikka et väittäisikään. Johtunee suurimmalta osaltaan asenteista ja ajotavoista, suhtautumisesta liikenteeseen yleisesti ja suhtautumisesta muihin tielläliikkujiin.
Väitinkin, että kolisee useammin ja kovemmin.
Ihan vapaasti vaan väittelet.
Opelixi:
Rätkätin:
Jälleen ajotapakysymys. Kuskin osuus on ratkaiseva. Joku toinen kuin minä jo kommentoi, että vain huonot kuskit saattavat itsensä tilanteisiin, joissa tulee isoja ongelmia.
Tietenkin kuskin osuus on ratkaiseva! Suomen teillä on kuitenkin muutama miljoona kuskia ja nyt on kyse kokonaisuudesta.
Niinpä.
Opelixi:
Rätkätin:
Toisaalta tuo tutkimus esittää, että uudet tai käytetyt (lailliset) renkaat eivät esitä keskenään eroavaa roolia niin kauan kuin ne ovat laillisia.
Tosiin sanoen en usko, että kuljettaja keskimäärin kovin hyvin pystyy tiedostamaan renkaidensa kunnon ja ajelemaan sitten sen mukaisesti. Aivan juuri äskettäin rengasliikkeestä ulos ajanut tyhmyri kenties pystyy "ulosmittaamaan" renkaansa ajamalla liian kovaa luullen renkaiden pystyvän yliluonnollisiin suorituksiin. Sama juttu kuin iskareissa. Hyvin harva alkaa ajamaan uudet iskarit saatuaan aivan päättömästi tuolla tiestöllä. Miksi uudet talvirenkaat saanutkaan alkaisi? Aivan päätön koko ulosmittausteoria.
Olen tismalleen samaa mieltä.
Oman ajotapani en ole huomannut muuttuneen mitenkään kun olen ostanut uudet renkaat tai uuden autonkaan. Molemmissa tapauksissa turvallisuuteni on kuitenkin ainakin jonkin verran parantunut suhteessa vanhoihin renkaisiini tai aiempaan autooni.
Tutkimuksessa huomatiin, että nuorilla henkilöillä on paljon useammin huonoja renkaita. Vanhoissa autoissa niin ikään on huonoja renkaita. Miten nuo vanhat autot ja nuoret sitten "löytävät" toisensa jää arveltavaksi.
Tutkimuksessa todettiin, että tavallista useammin muuhun riskikäyttäytymiseen ja riskikalustoon liittyvät myös riskirenkaat. Tuo tilastollinen tosiseikka on aika päinvastainen sen kansssa, mitä sinä olet selittänyt huonommin pitävien renkaiden / huonomman kaluston vaikutuksista ajokäytökseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Minusta tuosta voisi jopa olettaa, että keskimääräistä useammin tyhmä porukka valitsee myös kalustonsa tyhmästi...?
Tutkimuksessa huomatiin, että nuorilla henkilöillä on paljon useammin huonoja renkaita. Vanhoissa autoissa niin ikään on huonoja renkaita. Miten nuo vanhat autot ja nuoret sitten "löytävät" toisensa jää arveltavaksi.
Tutkimuksessa todettiin, että tavallista useammin muuhun riskikäyttäytymiseen ja riskikalustoon liittyvät myös riskirenkaat. Tuo tilastollinen tosiseikka on aika päinvastainen sen kansssa, mitä sinä olet selittänyt huonommin pitävien renkaiden / huonomman kaluston vaikutuksista ajokäytökseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Minusta tuosta voisi jopa olettaa, että keskimääräistä useammin tyhmä porukka valitsee myös kalustonsa tyhmästi...?
"Tuo tilastollinen tosiseikka on aika päinvastainen sen kansssa, mitä sinä olet selittänyt huonommin pitävien renkaiden / huonomman kaluston vaikutuksista ajokäytökseen ja sitä kautta turvallisuuteen."
Mikä tuossa on päinvastaista?
Tutkimus nimen omaan toteaa, että laittomia renkaita oli nuorilla enemmän ja vanhoissa autoissa enemmän. Se, että nuoret ovat selvää riskiryhmää, on vanha tosiasia ja tiedossa jo paljon ennen tätä tutkimusta, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tämä tutkimus voisi todeta tuota samaa.
Outoa sanoa porukkaa tyhmäksi. Kyse on mitä ilmeisimmin rahanpuutteesta ja liikkumisen tarpeesta, mutta ei älykkyydestä.
Tutkimus:
Vaikka nuorten kuljettajien renkaat olivat usein urasyvyyden mukaan varsin kuluneita, iältään renkaat edustivat kuitenkin keskitasoa. Tämä viittaa siihen, että joko nuorten kuljettajien ajotapa kuluttaa renkaita keskimääräistä enemmän tai nuoret kuljettajat tietävät renkaiden todellisen iän keskivertoa huonommin.
-------------
Vanhojen nastarenkaiden käyttö kesärenkaina näyttää siis olevan keskimääräistä yleisempää nuorilla kuljettajilla, mutta ei kuitenkaan pelkästään nuorten kuljettajien toimintatapa.
-------------
Kuluneet nastarenkaat, kuluneet mutta lailliset kesärenkaat ja vajaapaineiset renkaat ovat myös pääasiassa vanhojen autojen ongelma mutta eivät erityisesti nuorten kuljettajien ongelma. Nämä vanhat autot eivät kuitenkaan olleet muuten erityisen huonokuntoisia autoja. Muut tekniset viat olivat näillä renkailtaan puutteellisilla autoilla vain hieman yleisempiä kuin kuolonkolareihin osallisilla autoilla keskimäärin.
-------------
Henkilö- ja pakettiautoja, joiden kesärenkaiden urasyvyys oli laittoman pieni, kuljetti kuolonkolarin tapahtuessa huomattavasti nuorempi kuljettaja kuin kolariautoja keskimäärin.
Kyse ei liene vähä-älyisyydestä, vaan tietämättömyydestä.
Esimerkiksi talvirenkaat ovat lailliset kesäkäytössä jos niissä ei ole nastoja, mutta kännykkään puhumisesta tai ajovaloitta ajamisesta sakotetaan. Tästä voi asiaa tuntematon vetää johtopäätöksen että talvirenkaat eivät vaikuttaisi haitallisesti auton ominaisuuksiin kesäkelillä silloin kun niitä turvaominaisuuksia oikeasti tarvitaan, jarrutuksessa tai väistössä. Muutoinhan ne nastattomat talvirenkaat olisivat kiellettyjä kesäaikaan.
Mikä tuossa on päinvastaista? Tutkimus nimen omaan toteaa, että laittomia renkaita oli nuorilla enemmän ja vanhoissa autoissa enemmän. Se, että nuoret ovat selvää riskiryhmää, on vanha tosiasia ja tiedossa jo paljon ennen tätä tutkimusta, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tämä tutkimus voisi todeta tuota samaa.
Outoa sanoa porukkaa tyhmäksi. Kyse on mitä ilmeisimmin rahanpuutteesta ja liikkumisen tarpeesta, mutta ei älykkyydestä
Siinä on päinvastaista ainoastaan se, että tutkimus päätyy aivan päinvastaisiin johtopäätöksiin kuin sinä olet tässä palstalla pitkään "faktoina" selittänyt. Itse linkittämäsi ja siteeraamasi tutkimuksen mukaan huonoilla renkailla ajaminen ei näy liikenteessä pienempänä riskinottona jolla renkaiden kuntoa kompensoitaisiin. Mistään ei myöskään käy ilmi, että hyvillä renkailla otettaisiin enemmän riskejä kuin huonoilla, kummassakaan sinun selittämässäsi vaihtoehdossa huonot renkaat eivät olisi yliedustuttuina onneettomuuksissa.
Tästä voisi tehdä mielenkiintoisen tutkimuksen myös vakuutusten suhteen: otetaanko kaskolla vakuutetuilla menopeleillä enemmän riskejä kuin niillä joilla sitä ei ole? Aiempien juttujesi todenperäisyyden perusteella päädyn eri hypoteesiin kuin sinä: veikkaan että vakuutusturvastaan tinkijät joutuvat muita useammin onnettomuuksiin. Voit etsiä tähän jonkin kumoavan argumentin, tämä on nyt tutkimushypoteesi.
Tutkimuksesi mukaan on päinvastoin mitä olet kertonut: huonoilla renkailla ajavat kuuluvat keskimääräistä useammin ryhmiin jotka ottavat muutenkin enemmän riskejä. Kyse ei todellakaan ole rahanpuutteesta ja liikkumisen tarpeesta, vaan minusta yksiselitteisesti typeryydestä, tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. Jos rahanpuutteen vuoksi ei voi ostaa autoonsa kunnon renkaita, fiksumpi ottaisi asian huomioon liikkumistavassaan. Vielä fiksumpi harkitsisi vähävaraisena muita kulkuneuvoja, eihän auto mitenkään pakollinen ole, suurin osa onnettomuuksista ei kuitenkaan tapahdu missään hyötyajossa vaan ihan muualla ja siihen näyttää köyhänkin rahat kuitenkin riittävän.
Siinä on päinvastaista ainoastaan se, että tutkimus päätyy aivan päinvastaisiin johtopäätöksiin kuin sinä olet tässä palstalla pitkään "faktoina" selittänyt. Itse linkittämäsi ja siteeraamasi tutkimuksen mukaan huonoilla renkailla ajaminen ei näy liikenteessä pienempänä riskinottona jolla renkaiden kuntoa kompensoitaisiin.
Katso tätä mitä kirjoitin jo ajat sitten ...
Rätkätin:
11.8.10 19:41 Tuosta tutkimuksen havainnoista sen verran, että havaintona on, että se vauhti, jota ajetaan uusilla renkailla, ei putoa (hidastu) lainkaan vanhoilla renkailla ajettaessa.
Kuinka moneen kertaan se pitää sanoa, että tutkimuksessa nimen omaan todettiin kuskien riskinotto vajavaiseksi ja siksi sitä ei erikseen tutkittu ja tämä mainitaan oikein erikseen. Minä kieltäydyn kommentoimasta kuskien riskinottoavaikka tutkimus siitä muutaman sanan sanookin.
Tutkimus:
Autonkuljettajien tietoisuus autonsa renkaiden kunnosta on haastattelututkimuksissa todettu vajavaiseksi.
---------------
Laittoman pieneen urasyvyyteen kuluneet kesärenkaat yhdistyvät kuolonkolareissa usein muuhun riskiottoon, kuten päihteisiin ja suuriin ylinopeuksiin.
---------------
Sileiksi kuluneet kesärenkaat olivat nuorilla kuljettajilla tavallisempia kuin keskimäärin, mutta muilla rengaspuutteilla ei ollut yhteyttä kuljettajan ikään.
Se mikä on totta väitteissäsi ja tutkimuksessa on, että kuluneilla (laillisilla) renkailla ajetaan samaa vauhtia kuin uusillakin. Tämän olen itsekin koko ajan sanonut.
Se mikä on totta väitteissäsi ja tutkimuksessa on, että kuluneilla (laillisilla) renkailla ajetaan samaa vauhtia kuin uusillakin. Tämän olen itsekin koko ajan sanonut.
Kukahan jaksaisi selittää Rätkättimelle, mitä hänen linkittämästään tutkimuksesta selviää ja mitä siitä ei selviä?
Varmaan jokainen, joka on sen lukenut.
Näyttää siltä, että vain Opelixi, NHB ja AkiK ovat ne, jotka jotain ovat ylimalkaankaan kommentoineet mitään. Te olette tavan takaa kyselleet, että mitä siellä tutkimuksessa oikein lukee, kun siinä on 50 sivua ja itse ei yhtään huvita lukea. Kommenteistanne huomaa heti, että ko. tutkimus on pääpiirteiltään lukematta tai joku teistä on lukenut vain muutaman rivin. Kun tämä asia teitä erityisesti vaivaa ja olette tämän palstan panneet alkuunkin ja kinanneet kaiken aikaa nastojen ja kitkarenkaiden vaikutuksista, niin olisipa todella luullut, että puolueeton tutkimus olisi kiinnostanut, kun sitä oikein erikseen pyysitte ja sellainen tarjolla olisi. Vaan eipä näytä tieto kiinnostavan. Sen sijaan koko tarmo on keskittynyt siihen, että miksi minä olen väärässä ja tutkimus on pielessä. Olen siteerannut pelkästään tutkimusta aivan riippumatta ovatko sen tulokset miellyttäneet minua itseäni lainkaan. Olen kieltäytynyt kommentoimasta hilavitkuttimia ja kuskeista johtuvia asenneongelmia ja riskinottoja.
Nyt näyttää siltä, että teillä ja tutkimuksella on syviä ristiriitoja, joista minua pyydätte kommentoimaan. Missään en ole kertonut omia mielipiteitäni vaan kaikki ovat tuon tutkimuksen mukaisia. Hetki sitten oikein tivaamalla tivattiin, että mitä mieltä minä itse olen, mutta en ole kertonut. Minun mielipiteilläni ei tässä ole väliä yhtään vaan paljon merkittävämpää olisi keskustella tuosta tutkimuksesta.
Mitkä asiat tuossa tutkimuksessa on teidän mielestänne väärin ja mitkä oikein ja miksi?
Mitkä asiat tuossa tutkimuksessa on teidän mielestänne väärin ja mitkä oikein ja miksi?
Missä joku on väittänyt että tutkimuksessa jokin asia olisi väärin? Ainoa ongelma on sinulla, koska itse linkittämäsi tutkimuksen tulokset ovat sinun aiempien väittämiesi vastaisia.
Mitkä asiat tuossa tutkimuksessa on teidän mielestänne väärin ja mitkä oikein ja miksi?
Missä joku on väittänyt että tutkimuksessa jokin asia olisi väärin? Ainoa ongelma on sinulla, koska itse linkittämäsi tutkimuksen tulokset ovat sinun aiempien väittämiesi vastaisia.
En jaksa alkaa kaivamaan lukuisista kirjoituksistasi niitä kohtia mitkä ovat puuta heinää, joten jos lyhyesti ja ytimekkäästi tekisit koosteen ihan ranskalaisilla viivoilla, että mitä tutkimuksesta sinun mukaasi nyt oikein selvisi.
En jaksa alkaa kaivamaan lukuisista kirjoituksistasi niitä kohtia mitkä ovat puuta heinää, joten jos lyhyesti ja ytimekkäästi tekisit koosteen ihan ranskalaisilla viivoilla, että mitä tutkimuksesta sinun mukaasi nyt oikein selvisi.
"Tilastollisesti kolareiden määrät pysyvät kuta kuinkin vakioina. Kun ihmiset, joilla on huonot renkaat, vaihtavat alle paremmat renkaat, niin edelleenkin kolareiden määrät pysyvät ennallaan. Miten tuo selitetään?"
"Jos renkaiden pito paranee 20m, niin todellakin voisi kuvitella, että 20m verran vähemmän sattuu ja tapahtuu, vaan näinpäs ei olekaan. Selittäkääpä minulle, kun itse en ymmärrä.... Toisaalta on kyllä niinkin, että minun ajotavallani pärjäisi kesärenkaillakin."
"Joillekinhan ne onnettomuudet sattuvat kuitenkin."
"Renkaiden tasosta tingitään, mutta vauhdeista eri tingitä. Jos huonoilla renkailla pääsee tietyn kovaa, niin hyvillä vielä kovempaa."
"Toisekseen uudet renkaat eivät olleet sen turvallisempia kuin kuluneetkaan ja poikkeuksena on tietenkin kulutuspinnan oltua jo laittomuuden rajoilla tai allekin."
"KUN selailet hieman tarkemmin tuota renkaista tehtyä tehtyä tutkimusta, niin käy vääjäämättä selville, että uudet renkaat eivät ole pelastus mihinkään, mutta laittomiksi kuluneet sen sijaan erottuivat ikvällä tavalla."
"Tuosta tutkimuksen havainnoista sen verran, että havaintona on, että se vauhti, jota ajetaan uusilla renkailla, ei putoa (hidastu) lainkaan vanhoilla renkailla ajettaessa. Tutkimuksen sanamuoto on silleen mielenkiintoinen, että uusilla ajetaan siis kovempaa tai vastaavasti kuluneilla PITÄISI ajella hitaaemmin. Sama kääntäen elikkä uusilla ajetaan kovempaa kuin vanhoilla. Tuosta tulee varmaankin tuo jonkun muun mainitsema ulosmittauskäsitys."
Jatkoa varmaan seuraa. Sivutolkulla olet kirjoitellut kertomatta oikeastaan yhtään mitään. Lähinnä väitellyt siitä, mitä et ole väittänyt. Sen lisäksi kuitenkin väität tutkimuksen väittävän sellaista, mitä siellä ei väitetä.
En minä väitä, lukekaa tutkimus...
ps. saat pitää kukkasi. Väitit tutkimuksesta selviävän sellaista mitä siellä ei ollut. Moneen kertaan väitit, väitit ja väitit, että tieto löytyy sieltä, vaan eipä löytynytkään, vaikka kuinka VÄITIT!
Missä on tutkittu kuljettajien onnettomuusriskejä ajattamalla heitä ensin huonoilla renkailla ja sitten nastarenkailla? Ehdotan, että kun täällä on aina tutkimuksiin vetoajia niin jos mahdollista niin laittakaa linkki liitteeksi siitä tuksimuksesta.
Rätkätin:
Vaikkapa TÄSSÄ <-- vaikka onhan noita muitakin ...
Ko. tutkimuksen loppupäätelmä:
Talvella renkaisiin liittyvät riskitekijät olivat kuolonkolareissa yleisempiä kuin kesällä, ja talvella kuolonkolarit olivat harvemmin seurausta huomattavasta riskinotosta, kuten päihteistä tai suuresta ylinopeudesta. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että rengastekijöihin
kohdistuvalla valistuksella voitaisiin vähentää vakavia liikenneonnettomuuksia paremmin
talvella kuin kesällä.
Eli tuo tutkimus ei valaise millään tavoin ddr5:n alkuperäistä kysymystä.
Ennen kuin laitat linkkejä noista muista tutkimuksista, niin lue edes itse ne ensin!
Missä on tutkittu kuljettajien onnettomuusriskejä ajattamalla heitä ensin huonoilla renkailla ja sitten nastarenkailla? Ehdotan, että kun täällä on aina tutkimuksiin vetoajia niin jos mahdollista niin laittakaa linkki liitteeksi siitä tuksimuksesta.
Eli tuo tutkimus ei valaise millään tavoin ddr5:n alkuperäistä kysymystä.
Tuollaiseen kysymykseen tuskin missään on vastausta.
"huonoilla renkailla" käsitteen vastakohta ei ole "nastarenkailla". En usko, että missään on ajatettu ketään ja sitten todettu, että riski oli toisilla renkailla sitä ja muunlaisilla tätä.
Tuon sijaa kyllä löytyy tätä ...
Tutkimus:
Vuosina 20002006 tapahtui 156 kuolonkolaria, eli 22 kuolonkolaria vuodessa,joissa renkaat olivat riskitekijä, eikä onnettomuudessa ollut riskitekijänä alkoholia,huumeita, lääkkeitä eikä itsetuhoisuutta, eikä kukaan onnettomuuden osallisista ajanut yli 20 km/h ylinopeutta. Näistä kuolonkolareista 52 % tapahtui jouluhelmikuussa ja 21 % toukolokakuussa. Yksittäisonnettomuudet ja kohtaamisonnettomuudet ovat kuolonkolareiden yleisimmät onnettomuusluokat. Näiden onnettomuuksien syntyyn tai seurauksiin vaikuttaa keskimääräistä useammin renkaisiin liittyvä riskitekijä. Kaikista kuolonkolareista rengasriski vaikuttaa 17 %:iin, yksittäisonnettomuuksista 9 %:iin ja kohtaamisonnettomuuksista 26 %:iin. Niistä kuolonkolareista, joihin liittyi rengasriski mutta ei kuljettajien merkittävää riskinottoa (ei alkoholia, huumeita, lääkkeitä, itsetuhoisuutta, yli 20 km/h ylinopeutta), 64 % oli yksittäisonnettomuuksia ja 21 % kohtaamisonnettomuuksia. Jouluhelmikuussa rengasriski oli osasyynä 29 %:iin yksittäisonnettomuuksista ja 33 %:iin kohtaamisonnettomuuksista. Toukolokakuussa vastaavat osuudet olivat 12 % ja 11 % ja renkaidenvaihtokuukausina eli marraskuussa ja maalis huhtikuussa 17 % ja 25 %.
Elvik (1999) teki meta-analyysin tutkimuksista, joissa käsiteltiin joko nastarenkaiden käytön vaikutusta onnettomuusasteeseen tai nastarenkaiden kieltämisen vaikutusta onnettomuuksiin. Uusimmat ja metodeiltaan parhaat tutkimukset nastarenkaiden käytön vaikutuksista osoittivat, että nastarenkaat vähensivät onnettomuuksia 5 % jäisillä ja lumisilla teillä, 2 % paljailla teillä ja 4 % erilaisilla tienpinnoilla yhteensä. Nämä tutkimukset oli tehty Norjassa ja Suomessa. Tulokset olivat yhdenmukaisia uusimpien nastarenkaiden kieltämistä tarkastelevien tutkimusten kanssa. Yhteenvetona todettiin, että nastarenkaat parantavat hieman liikenneturvallisuutta talviaikaan ja nastarenkaiden kieltäminen lisäisi talviajan onnettomuuksia 110 %.
Norjassa koottiin helmi- ja maaliskuussa vuonna 1990 renkaiden kuntoa koskevia tietoja toisaalta onnettomuuksiin joutuneista henkilöautoista ja toisaalta liikenteessä olevista autoista. Samalla koottiin myös joitakin muita tietoja, jotka voisivat selittää auton onnettomuusriskiä, esimerkiksi auton ja kuljettajan ikä. Tulosten mukaan renkaat, joissa oli suuri kitka, lisäsivät turvallisuutta lumisella ja jäisellä tiellä. Sekä suuri urasyvyys että runsas nastoitus vähensivät onnettomuuksia. Kun verrattiin nastojen määrää 91100 kpl määrään 100110 kpl, onnettomuusriski oli pienemmällä nastamäärällä 2,6 % suurempi. Vastaavasti urasyvyyden väheneminen 7 mm:stä 5 mm:iin kasvatti onnettomuuden todennäköisyyttä 8,1 %. Märällä ja kuivalla tiellä ei renkaiden kunnolla havaittu yhteyttä onnettomuusriskiin. Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että hyväkuntoisten renkaiden turvallisuusvaikutus olisi vielä suurempi, jos kuljettajat eivät kompensoisi hyväkuntoisten renkaiden vaikutusta suuremmilla nopeuksilla. (Ingebrigtsen & Fosser 1991)
Kuolonkolarien pääaiheuttajista 82 % käytti nastarenkaita, muista osallisista 72 %. Kitkarenkaat olivat yhtä yleisiä pääaiheuttajilla ja muilla osapuolilla. Kitkarenkaallisten autojen määrä pysyi jotakuinkin vakiona vuosina 20002006. Kitkarenkaiden osuus, 12 %, vastaa talven 20002001 talvirengastutkimuksen tulosta.
Vuosien 20002006 jouluhelmikuun kuolonkolareihin osallisista henkilö- ja pakettiautoista 492:ssa oli käytössä nastoitettavat talvirenkaat. Näistä 44 %:ssa nastat olivat lähes tai täysin uuden veroiset. Loppuun kuluneita, löysiä tai irronneita nastoja oli 25 %:ssa autoista. Kuolonkolarin pääaiheuttajilla nastojen kunto oli heikompi kuin muilla osallisilla: pääaiheuttajista 30 %:lla nastat olivat loppuun kuluneita, löysiä tai irronneita, kun muilla osallisilla vastaava osuus oli 16 %.
Kun nastarenkaiden urasyvyys oli alle 3 mm eli laiton, myös nastoitus oli 67 %:ssa tapauksista loppuun kulunut, löystynyt, osittain irronnut tai yhdistelmä näistä puutteista. Laillisilla mutta turvasuositusta pienemmillä 3,04,9 mm urasyvyyksillä huonokuntoisten nastoitusten osuus oli 62 % ja vähintään 5 mm urasyvyyksillä 19 %.
Tutkijalautakuntien tutkimiin kuolonkolareihin oli marraskuussa ja maalishuhtikuussa osallisena 523 henkilö- ja pakettiautoa. Niistä 65 %:ssa oli nastoitettavat talvirenkaat, 12 %:ssa kitkarenkaat ja 17 %:ssa kesärenkaat. Kuolonkolarien pääaiheuttajista 69 % käytti nastarenkaita, muista osallisista 57 %. Kesärenkaat ja kitkarenkaat olivat hieman harvinaisempia pääaiheuttajilla kuin muilla osapuolilla.
Renkaisiin liittyvät riskit olivat talvikaudella yleisempiä kuin kesäaikaan: jouluhelmikuun kuolonkolareista 24 %:iin vaikutti rengasriski Talvikauden kuolonkolareissa yleisin renkaisiin liittyvä riskitekijä oli heikkokuntoiset nastarenkaat.
Tutkijalautakunta saattaa esimerkiksi arvioida kitkarenkaat riskitekijäksi sellaisissa olosuhteissa, joissa tie on jäinen ja jarrutusmatka siten kitkarenkailla pidempi kuin uusilla nastarenkailla. Tästä ei voi kuitenkaan tehdä sellaista johtopäätöstä, että nastarenkaiden käyttö olisi yksinään estänyt onnettomuuden
Riskitekijä Kuluneita renkaita oli merkitty 74 henkilö- ja pakettiautolle. Autoista 42 %:ssa huonoimman renkaan urasyvyys alitti 1,6 mm ja 12 %:ssa urasyvyys oli 1,62,9 mm.
Riskitekijä Heikkokuntoiset nastarenkaat oli merkitty 74 henkilö- ja pakettiautolle. Näistä 86 %:lla renkaiden nastoitus oli kunnoltaan loppuun kulunut, löysiä tai irronneita nastoja tai näiden tekijöiden yhdistelmä. Autoista 8 %:lla huonoimman renkaan urasyvyys alitti talvirenkailta vaadittavan 3 mm. Autoista 9 %:ssa nastoitus oli kulunut mutta ei loppuun kulunut.
Tässä aineistossa 98 %:ssa henkilö- ja pakettiautoista, joille tutkijalautakunta oli kirjannut jonkin renkaisiin liittyvän riskitekijän.
Vuosina 20002006 tapahtui 156 kuolonkolaria, eli 22 kuolonkolaria vuodessa, joissa renkaat olivat riskitekijä, eikä onnettomuudessa ollut riskitekijänä alkoholia, huumeita, lääkkeitä eikä itsetuhoisuutta, eikä kukaan onnettomuuden osallisista ajanut yli 20 km/h ylinopeutta. Näistä kuolonkolareista 52 % tapahtui jouluhelmikuussa ja 21 % toukolokakuussa. Yksittäisonnettomuudet ja kohtaamisonnettomuudet ovat kuolonkolareiden yleisimmät onnettomuusluokat. Näiden onnettomuuksien syntyyn tai seurauksiin vaikuttaa keskimääräistä useammin renkaisiin liittyvä riskitekijä (taulukko 17). Kaikista kuolonkolareista rengasriski vaikuttaa 17 %:iin, yksittäisonnettomuuksista 19 %:iin ja kohtaamisonnettomuuksista 26 %:iin. Niistä kuolonkolareista, joihin liittyi rengasriski mutta ei kuljettajien merkittävää riskinottoa (ei alkoholia, huumeita, lääkkeitä, itsetuhoisuutta, yli 20 km/h ylinopeutta), 64 % oli yksittäisonnettomuuksia ja 21 % kohtaamisonnettomuuksia.
Henkilö- ja pakettiautoja, joiden kesärenkaiden urasyvyys oli laittoman pieni, kuljetti kuolonkolarin tapahtuessa huomattavasti nuorempi kuljettaja kuin kolariautoja keskimäärin. Kuljettajista, joiden auton renkaiden urasyvyydet olivat laittoman matalia, puolet oli 1825-vuotiaita, kun muulla tavalla renkailtaan puutteellisilla autoilla ajavista vastaava osuus oli 2530 % ja kuolonkolareihin osallisilla autoilla keskimäärin 25 %.
Tutkijalautakuntien arvioiden perusteella renkaisiin liittyvät riskitekijät olivat talvikaudella yleisempiä kuin kesäaikaan. Jouluhelmikuun kuolonkolareista 24 %:iin vaikutti rengasriski,
Virheelliset ilmanpaineet olivat hieman keskimääräistä yleisempiä niillä autoilla, joissa myös renkaiden urasyvyys oli pieni, mutta valtaosa ilmanpaineiden puutteista oli autoissa, joissa oli hyväkuntoiset renkaat.
Likimain sileiksi kuluneet kesärenkaat olivat yleisimpiä yli 10 vuotta vanhoissa autoissa nuorilla kuljettajilla. Sileiksi kuluneilla kesärenkailla ajaneet ottivat usein myös muita riskejä liikenteessä. Yli puolet sileillä kesärenkailla ajetuista kuolonkolareista oli tieltä suistumisia, ja 64 %:iin sileillä kesärenkailla ajetuista kuolonkolareista liittyi muutakin merkittävää riskiottoa, kuten päihteitä tai suuri ylinopeus.
Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilö- ja pakettiautojen renkaiden tavallisimpia puutteita ja renkailtaan puutteellisten autojen muita ominaisuuksia liikennevahinkojen tutkijalautakuntien kuolonkolariaineiston (20002006) pohjalta. Yleisimpiä renkaiden puutteita olivat: 1. kesärenkaiden urasyvyys oli alle 4 mm turvasuosituksen mutta vähintään lain vaatima 1,6 mm (12 % autoista), 2. nastarenkaiden nastoitus oli loppuunkulunut (10 % autoista), 3. renkaissa oli selvää painevajausta (6 % autoista) ja 4. kesärenkaiden urasyvyys oli alle 1,6 mm (3 % autoista). Näitä puutteita oli vähintään kymmenen vuotta vanhoissa autoissa likimain kaksi kertaa niin usein kuin uudemmissa autoissa. Yli 15-vuotiaista autoista 40 %:n renkaissa oli vähintään yksi edellä luetelluista puutteista. Nämä renkailtaan puutteelliset vanhat autot eivät kuitenkaan olleet romuautoja, muut tekniset puutteet olivat niillä vain hieman yleisempiä kuin keskimäärin. Katsastuksesta kulunut aika ei vaikuttanut renkaiden kuntoon: rengaspuutteet olivat yhtä yleisiä kuukausi katsastuksen jälkeen kuin vuosi katsastuksen jälkeen. Sileiksi kuluneet kesärenkaat olivat nuorilla kuljettajilla tavallisempia kuin keskimäärin, mutta muilla rengaspuutteilla ei ollut yhteyttä kuljettajan ikään. Talvella renkaisiin liittyvät riskitekijät olivat kuolonkolareissa yleisempiä kuin kesällä, ja talvella kuolonkolarit olivat harvemmin seurausta huomattavasta riskinotosta, kuten päihteistä tai suuresta ylinopeudesta.
Kyse ei liene vähä-älyisyydestä, vaan tietämättömyydestä.
Esimerkiksi talvirenkaat ovat lailliset kesäkäytössä jos niissä ei ole nastoja, mutta kännykkään puhumisesta tai ajovaloitta ajamisesta sakotetaan. Tästä voi asiaa tuntematon vetää johtopäätöksen että talvirenkaat eivät vaikuttaisi haitallisesti auton ominaisuuksiin kesäkelillä silloin kun niitä turvaominaisuuksia oikeasti tarvitaan, jarrutuksessa tai väistössä. Muutoinhan ne nastattomat talvirenkaat olisivat kiellettyjä kesäaikaan.
"Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että hyväkuntoisten renkaiden turvallisuusvaikutus olisi vielä suurempi, jos kuljettajat eivät kompensoisi hyväkuntoisten renkaiden vaikutusta suuremmilla nopeuksilla. (Ingebrigtsen & Fosser 1991)"
Kun tuo tutkimus tehtiin niin silloin oli olemassa vielä Tsekkoslovakia ja Neuvostoliitto. Luulisi ihmisten jo hiukan valistuneen ja sivistyneen noista ajoista.
Oman ajotapani en ole huomannut muuttuneen mitenkään kun olen ostanut uudet renkaat tai uuden autonkaan. Molemmissa tapauksissa turvallisuuteni on kuitenkin ainakin jonkin verran parantunut suhteessa vanhoihin renkaisiini tai aiempaan autooni.
Ei sitä välttämättä itse huomaakaan. Joka talvi tarjoaa monenlaista keliä, enemmän ja vähemmän liukkaampaa. Olivat ne renkaat sitten vähän paremmat tai huonommat, tunnet liukkauden ainoastaan sellaisena kuin mitä se sillä hetkellä autoon pultatuilla renkailla on. Liukkaus on renkaiden ja kelin summa.
Kun tuo tutkimus tehtiin niin silloin oli olemassa vielä Tsekkoslovakia ja Neuvostoliitto. Luulisi ihmisten jo hiukan valistuneen ja sivistyneen noista ajoista.
Ennen kaikkea autoissa on tapahtunut suuri muutos. Jollain vanhalla kinnerillä saatoin vielä uskoa siihen, että tuntuma tiehen vaikutti suuresti ajamiseen. Tosin tutkimustulokset ajotavoista eivät tätäkään kovin suuresti tue - ennen ajettiin hyvin suurilla riskeillä oli tuntuma mikä oli. Nykyisillä autoilla liikkuminen kaikissa olosuhteissa on niin ongelmatonta ja tuntuma niihin olosuhteisiin sen verran etäinen, että en jaksa uskoa tuohon renkaiden ulosmittaukseen tai siihen että huonommat renkaat otettaisiin merkittävästi paremmin huomioon kuin paremmat.
Aina on ajettava kelin/kaluston/muun liikenteen mukaan, mutta mitä uudempi auto, niin sitä huonompi "perstuntuma" keliin, siis onko kehitys kehittynyt väärään suuntaan?
Pian on taas se aika vuodesta, kun alkaa valitus pienhiukkasista ja katupölystä. Terveyden kannalta nastarenkaiden käyttö aiheuttaa ilmanlaadun heikkenemistä, epämukavia oireita ja ennenaikaisia kuolemia. Autoissa ja toimistoissa istuvat ovat suodattimien takana suojissa, mutta miten niiden laita jotka liikkuvat ulkona? Tälle olis syytä tehdä jotain sosiaali ja terveysministeriössä. Asia on tärkeämpi kuin esim. tupakoinnin hankaloittaminen. Tupakoija vaikuttaa lähinnä omaan terveyteensä, mutta nastarenkailla pärryyttelevä vaikuttaa alueella kaikkiin.
Määrätään jalankulkijoille ja pyöräilijöille hengityssuojaimet "käytettäväksi yleensä" talvirenkaiden käyttöaikana vähän kuten heijastimetkin pimeän aikaan. Niin ei tarvi sakottaa käyttämättömyydestä. Tupakan filtterit voidaan myös katsoa hengityssuojaimiksi, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
Te keskitytte nyt vääriin asioihin. Tärkeintä on ymmärtää, että Rätkätin ajaa paremmin kuin kukaan muu. Jarrujakaan ei tarvitse sen jälkeen, kun on saavuttanut Rätkättimen tason. Tällä hetkellä tosin kukaan muu ei vielä ole tuolla tasolla. Tämä on ainoa Totuus ja tässä linja pitää. Kaikki muut väitteet saavat olla ristiriitaisia ja järjettömiä. Niiden merkitys on vähäinen Suuren Totuusen rinnalla.
Kuluvathan autosta iskaritkin. Kuinka moni meistä tiedostaa liikenteessä, että kuinka monta prosenttia iskareiden toimintakunnosta on jäljellä? Veikkaan että ei kovinkaan moni. Voisin kuvitella, että aivan kaikki autoilijat eivät tiedä, kuinka hyvin heidän renkaansa sijoittuisivat, jos niitä vertailtaisiin muiden autoilijoiden kanssa. Olisiko hänen renkaansa parhaassa viidenneksessä taikka kenties huonoimmassa kolamanneksessa. Jos renkaat on ostettu aiovan äskettäin ja ne ovat testeissä hyvin menestyneet, voinee kuljettaja olla varma, että hänen autonsa alla on verrattain hyvät renkaat. Entäpä jos hän on ostanut renkaansa n. kaksi vuotta sitten taikka ajanut niillä n. 10 000 taikka 30 000 kilometriä. Vai olikohan ne ostettu sittenkin 15 kuukautta sitten ja niillä onkin ajettu nyt talven talvirengasaika poisluettuna 12 kuukautta? jne. jne. jne... Tosiin sanoen en usko, että kuljettaja keskimäärin kovin hyvin pystyy tiedostamaan renkaidensa kunnon ja ajelemaan sitten sen mukaisesti. Aivan juuri äskettäin rengasliikkeestä ulos ajanut tyhmyri kenties pystyy "ulosmittaamaan" renkaansa ajamalla liian kovaa luullen renkaiden pystyvän yliluonnollisiin suorituksiin. Sama juttu kuin iskareissa. Hyvin harva alkaa ajamaan uudet iskarit saatuaan aivan päättömästi tuolla tiestöllä. Miksi uudet talvirenkaat saanutkaan alkaisi? Aivan päätön koko ulosmittausteoria.
Opelixi:
Kuten tuolla aiemmin jo sanoin, niin tästä olen samaa mieltä tutkimuksen kanssa.
Opelixi:
Tästäkin samaa mieltä kuin jo aiemmin vastasin eli samaa mieltä tutkimuksen kanssa.
Opelixi:
Tämä on edelleenkin vain rengaskeskustelu. En ole aiemmin osallistunut mihinkään muuhun. Jos muut ovat, niin kysy heiltä.
Opelixi:
Ei ole edelleenkään hilavitkutinkeskustelu.
Opelixi:
Ihan vapaasti vaan väittelet.
Opelixi:
Niinpä.
Opelixi:
Miten niin?
Saas nähä joko Saksakin hyväksyy talvella talvirenkaat?
Viime talvena tuppas suola loppuun niiltä ja sattu siksi kesärenkailla pahoja onnettomuuksia!
Outoa kun jotkut Saksasta "raadon" ostaneet väittävät ettei Saksassa suolata teitä kuten Etelä-Suomessa)
Etelä-Suomessa on pakko suolata teitä koska ajavat talvellakin pelkällä kitkalla ja silloin sula tie on paras vaihtoehto?
Enemmän tulis onnettomuuksia jos Autobahnit kuluisivat urille
Olisi pakko luopua vapaista nopeuksista.
drive:
Rajoituksia sinnekkin lisätään jatkuvasti?
ddr5:
Olen tismalleen samaa mieltä.
Oman ajotapani en ole huomannut muuttuneen mitenkään kun olen ostanut uudet renkaat tai uuden autonkaan. Molemmissa tapauksissa turvallisuuteni on kuitenkin ainakin jonkin verran parantunut suhteessa vanhoihin renkaisiini tai aiempaan autooni.
Rätkätin:
Tutkimuksessa todettiin, että tavallista useammin muuhun riskikäyttäytymiseen ja riskikalustoon liittyvät myös riskirenkaat. Tuo tilastollinen tosiseikka on aika päinvastainen sen kansssa, mitä sinä olet selittänyt huonommin pitävien renkaiden / huonomman kaluston vaikutuksista ajokäytökseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Minusta tuosta voisi jopa olettaa, että keskimääräistä useammin tyhmä porukka valitsee myös kalustonsa tyhmästi...?
AkiK:
"Tuo tilastollinen tosiseikka on aika päinvastainen sen kansssa, mitä sinä olet selittänyt huonommin pitävien renkaiden / huonomman kaluston vaikutuksista ajokäytökseen ja sitä kautta turvallisuuteen."
Mikä tuossa on päinvastaista?
Tutkimus nimen omaan toteaa, että laittomia renkaita oli nuorilla enemmän ja vanhoissa autoissa enemmän. Se, että nuoret ovat selvää riskiryhmää, on vanha tosiasia ja tiedossa jo paljon ennen tätä tutkimusta, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tämä tutkimus voisi todeta tuota samaa.
Outoa sanoa porukkaa tyhmäksi. Kyse on mitä ilmeisimmin rahanpuutteesta ja liikkumisen tarpeesta, mutta ei älykkyydestä.
Tutkimus:
Nämä olisi voinut ihan itsekin luea sieltä ...
Eikä nämäkään lainaukset ole läheskään ainoita ..
Kyse ei liene vähä-älyisyydestä, vaan tietämättömyydestä.
Esimerkiksi talvirenkaat ovat lailliset kesäkäytössä jos niissä ei ole nastoja, mutta kännykkään puhumisesta tai ajovaloitta ajamisesta sakotetaan. Tästä voi asiaa tuntematon vetää johtopäätöksen että talvirenkaat eivät vaikuttaisi haitallisesti auton ominaisuuksiin kesäkelillä silloin kun niitä turvaominaisuuksia oikeasti tarvitaan, jarrutuksessa tai väistössä. Muutoinhan ne nastattomat talvirenkaat olisivat kiellettyjä kesäaikaan.
Rätkätin:
Siinä on päinvastaista ainoastaan se, että tutkimus päätyy aivan päinvastaisiin johtopäätöksiin kuin sinä olet tässä palstalla pitkään "faktoina" selittänyt. Itse linkittämäsi ja siteeraamasi tutkimuksen mukaan huonoilla renkailla ajaminen ei näy liikenteessä pienempänä riskinottona jolla renkaiden kuntoa kompensoitaisiin. Mistään ei myöskään käy ilmi, että hyvillä renkailla otettaisiin enemmän riskejä kuin huonoilla, kummassakaan sinun selittämässäsi vaihtoehdossa huonot renkaat eivät olisi yliedustuttuina onneettomuuksissa.
Tästä voisi tehdä mielenkiintoisen tutkimuksen myös vakuutusten suhteen: otetaanko kaskolla vakuutetuilla menopeleillä enemmän riskejä kuin niillä joilla sitä ei ole? Aiempien juttujesi todenperäisyyden perusteella päädyn eri hypoteesiin kuin sinä: veikkaan että vakuutusturvastaan tinkijät joutuvat muita useammin onnettomuuksiin. Voit etsiä tähän jonkin kumoavan argumentin, tämä on nyt tutkimushypoteesi.
Tutkimuksesi mukaan on päinvastoin mitä olet kertonut: huonoilla renkailla ajavat kuuluvat keskimääräistä useammin ryhmiin jotka ottavat muutenkin enemmän riskejä. Kyse ei todellakaan ole rahanpuutteesta ja liikkumisen tarpeesta, vaan minusta yksiselitteisesti typeryydestä, tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. Jos rahanpuutteen vuoksi ei voi ostaa autoonsa kunnon renkaita, fiksumpi ottaisi asian huomioon liikkumistavassaan. Vielä fiksumpi harkitsisi vähävaraisena muita kulkuneuvoja, eihän auto mitenkään pakollinen ole, suurin osa onnettomuuksista ei kuitenkaan tapahdu missään hyötyajossa vaan ihan muualla ja siihen näyttää köyhänkin rahat kuitenkin riittävän.
AkiK:
Katso tätä mitä kirjoitin jo ajat sitten ...
Rätkätin:
Kuinka moneen kertaan se pitää sanoa, että tutkimuksessa nimen omaan todettiin kuskien riskinotto vajavaiseksi ja siksi sitä ei erikseen tutkittu ja tämä mainitaan oikein erikseen. Minä kieltäydyn kommentoimasta kuskien riskinottoavaikka tutkimus siitä muutaman sanan sanookin.
Tutkimus:
Se mikä on totta väitteissäsi ja tutkimuksessa on, että kuluneilla (laillisilla) renkailla ajetaan samaa vauhtia kuin uusillakin. Tämän olen itsekin koko ajan sanonut.
Kukahan jaksaisi selittää Rätkättimelle, mitä hänen linkittämästään tutkimuksesta selviää ja mitä siitä ei selviä?
Rätkätin:
Ahaa.
Opelixi:
Varmaan jokainen, joka on sen lukenut.
Näyttää siltä, että vain Opelixi, NHB ja AkiK ovat ne, jotka jotain ovat ylimalkaankaan kommentoineet mitään. Te olette tavan takaa kyselleet, että mitä siellä tutkimuksessa oikein lukee, kun siinä on 50 sivua ja itse ei yhtään huvita lukea. Kommenteistanne huomaa heti, että ko. tutkimus on pääpiirteiltään lukematta tai joku teistä on lukenut vain muutaman rivin. Kun tämä asia teitä erityisesti vaivaa ja olette tämän palstan panneet alkuunkin ja kinanneet kaiken aikaa nastojen ja kitkarenkaiden vaikutuksista, niin olisipa todella luullut, että puolueeton tutkimus olisi kiinnostanut, kun sitä oikein erikseen pyysitte ja sellainen tarjolla olisi. Vaan eipä näytä tieto kiinnostavan. Sen sijaan koko tarmo on keskittynyt siihen, että miksi minä olen väärässä ja tutkimus on pielessä. Olen siteerannut pelkästään tutkimusta aivan riippumatta ovatko sen tulokset miellyttäneet minua itseäni lainkaan. Olen kieltäytynyt kommentoimasta hilavitkuttimia ja kuskeista johtuvia asenneongelmia ja riskinottoja.
Nyt näyttää siltä, että teillä ja tutkimuksella on syviä ristiriitoja, joista minua pyydätte kommentoimaan. Missään en ole kertonut omia mielipiteitäni vaan kaikki ovat tuon tutkimuksen mukaisia. Hetki sitten oikein tivaamalla tivattiin, että mitä mieltä minä itse olen, mutta en ole kertonut. Minun mielipiteilläni ei tässä ole väliä yhtään vaan paljon merkittävämpää olisi keskustella tuosta tutkimuksesta.
Mitkä asiat tuossa tutkimuksessa on teidän mielestänne väärin ja mitkä oikein ja miksi?
Rätkätin:
Missä joku on väittänyt että tutkimuksessa jokin asia olisi väärin? Ainoa ongelma on sinulla, koska itse linkittämäsi tutkimuksen tulokset ovat sinun aiempien väittämiesi vastaisia.
AkiK:
Missä?
En jaksa alkaa kaivamaan lukuisista kirjoituksistasi niitä kohtia mitkä ovat puuta heinää, joten jos lyhyesti ja ytimekkäästi tekisit koosteen ihan ranskalaisilla viivoilla, että mitä tutkimuksesta sinun mukaasi nyt oikein selvisi.
Opelixi:
Opelixi:
No ei sitten. Tässä Rätkättimen parhaat osa 1:
"Tilastollisesti kolareiden määrät pysyvät kuta kuinkin vakioina. Kun ihmiset, joilla on huonot renkaat, vaihtavat alle paremmat renkaat, niin edelleenkin kolareiden määrät pysyvät ennallaan. Miten tuo selitetään?"
"Jos renkaiden pito paranee 20m, niin todellakin voisi kuvitella, että 20m verran vähemmän sattuu ja tapahtuu, vaan näinpäs ei olekaan. Selittäkääpä minulle, kun itse en ymmärrä.... Toisaalta on kyllä niinkin, että minun ajotavallani pärjäisi kesärenkaillakin."
"Joillekinhan ne onnettomuudet sattuvat kuitenkin."
"Renkaiden tasosta tingitään, mutta vauhdeista eri tingitä. Jos huonoilla renkailla pääsee tietyn kovaa, niin hyvillä vielä kovempaa."
"Toisekseen uudet renkaat eivät olleet sen turvallisempia kuin kuluneetkaan ja poikkeuksena on tietenkin kulutuspinnan oltua jo laittomuuden rajoilla tai allekin."
"KUN selailet hieman tarkemmin tuota renkaista tehtyä tehtyä tutkimusta, niin käy vääjäämättä selville, että uudet renkaat eivät ole pelastus mihinkään, mutta laittomiksi kuluneet sen sijaan erottuivat ikvällä tavalla."
"Tuosta tutkimuksen havainnoista sen verran, että havaintona on, että se vauhti, jota ajetaan uusilla renkailla, ei putoa (hidastu) lainkaan vanhoilla renkailla ajettaessa. Tutkimuksen sanamuoto on silleen mielenkiintoinen, että uusilla ajetaan siis kovempaa tai vastaavasti kuluneilla PITÄISI ajella hitaaemmin. Sama kääntäen elikkä uusilla ajetaan kovempaa kuin vanhoilla. Tuosta tulee varmaankin tuo jonkun muun mainitsema ulosmittauskäsitys."
Jatkoa varmaan seuraa. Sivutolkulla olet kirjoitellut kertomatta oikeastaan yhtään mitään. Lähinnä väitellyt siitä, mitä et ole väittänyt. Sen lisäksi kuitenkin väität tutkimuksen väittävän sellaista, mitä siellä ei väitetä.
En minä väitä, lukekaa tutkimus...
ps. saat pitää kukkasi. Väitit tutkimuksesta selviävän sellaista mitä siellä ei ollut. Moneen kertaan väitit, väitit ja väitit, että tieto löytyy sieltä, vaan eipä löytynytkään, vaikka kuinka VÄITIT!
ddr5:
Rätkätin:
Ko. tutkimuksen loppupäätelmä:
Eli tuo tutkimus ei valaise millään tavoin ddr5:n alkuperäistä kysymystä.
Ennen kuin laitat linkkejä noista muista tutkimuksista, niin lue edes itse ne ensin!
FARwd:
Tuollaiseen kysymykseen tuskin missään on vastausta.
"huonoilla renkailla" käsitteen vastakohta ei ole "nastarenkailla". En usko, että missään on ajatettu ketään ja sitten todettu, että riski oli toisilla renkailla sitä ja muunlaisilla tätä.
Tuon sijaa kyllä löytyy tätä ...
Tutkimus:
lawnmover:
Hyvä huomio.
"Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että hyväkuntoisten renkaiden turvallisuusvaikutus olisi vielä suurempi, jos kuljettajat eivät kompensoisi hyväkuntoisten renkaiden vaikutusta suuremmilla nopeuksilla. (Ingebrigtsen & Fosser 1991)"
Kun tuo tutkimus tehtiin niin silloin oli olemassa vielä Tsekkoslovakia ja Neuvostoliitto. Luulisi ihmisten jo hiukan valistuneen ja sivistyneen noista ajoista.
AkiK:
Ei sitä välttämättä itse huomaakaan. Joka talvi tarjoaa monenlaista keliä, enemmän ja vähemmän liukkaampaa. Olivat ne renkaat sitten vähän paremmat tai huonommat, tunnet liukkauden ainoastaan sellaisena kuin mitä se sillä hetkellä autoon pultatuilla renkailla on. Liukkaus on renkaiden ja kelin summa.
ddr5:
Ennen kaikkea autoissa on tapahtunut suuri muutos. Jollain vanhalla kinnerillä saatoin vielä uskoa siihen, että tuntuma tiehen vaikutti suuresti ajamiseen. Tosin tutkimustulokset ajotavoista eivät tätäkään kovin suuresti tue - ennen ajettiin hyvin suurilla riskeillä oli tuntuma mikä oli. Nykyisillä autoilla liikkuminen kaikissa olosuhteissa on niin ongelmatonta ja tuntuma niihin olosuhteisiin sen verran etäinen, että en jaksa uskoa tuohon renkaiden ulosmittaukseen tai siihen että huonommat renkaat otettaisiin merkittävästi paremmin huomioon kuin paremmat.
Rätkätin:
varmasti olisi kaikille kivaa kuulla sinun mielipiteesi tuosta tutkimuksesta ja mikä ei siinä mielytä...
kun olet kuitenkin monesti sanonut olevasi samaa mieltä tutkimuksen kanssa....
Aina on ajettava kelin/kaluston/muun liikenteen mukaan, mutta mitä uudempi auto, niin sitä huonompi "perstuntuma" keliin, siis onko kehitys kehittynyt väärään suuntaan?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/100041-lehdet-asutko-vilkkaan-tien-varrella-%E2%80%9Dlyhentaa-elinikaa%E2%80%9D
Pian on taas se aika vuodesta, kun alkaa valitus pienhiukkasista ja katupölystä. Terveyden kannalta nastarenkaiden käyttö aiheuttaa ilmanlaadun heikkenemistä, epämukavia oireita ja ennenaikaisia kuolemia. Autoissa ja toimistoissa istuvat ovat suodattimien takana suojissa, mutta miten niiden laita jotka liikkuvat ulkona? Tälle olis syytä tehdä jotain sosiaali ja terveysministeriössä. Asia on tärkeämpi kuin esim. tupakoinnin hankaloittaminen. Tupakoija vaikuttaa lähinnä omaan terveyteensä, mutta nastarenkailla pärryyttelevä vaikuttaa alueella kaikkiin.
Määrätään jalankulkijoille ja pyöräilijöille hengityssuojaimet "käytettäväksi yleensä" talvirenkaiden käyttöaikana vähän kuten heijastimetkin pimeän aikaan. Niin ei tarvi sakottaa käyttämättömyydestä. Tupakan filtterit voidaan myös katsoa hengityssuojaimiksi, niin kaikki ovat tyytyväisiä.