Jep. Nastat ovat osasyy, enkä minä muuta väittänytkään.
Älä naurata! Että oikein 'osasyy', sen verran myönnät? Kyllä se kuule on aivan ylivoimaisesti eniten tienpintoja mekaanisesti kuluttava tekijä. Käytännössä vastuu on täysin nastarenkaiden, lukuunottamatta muutamaa viikkoa jolloin pelataan myös hiekalla.
Eivät kitkarenkaat sitä kurasaastaa generoi. Nyt (syyskuussa) autot pysyvät vielä varsin puhtaina märällä tiellä ajettaessa. Tilanne alkaa muuttua kuukauden kuluttua kun nastoja alkaa rullata teillä.
Nastat eivät yksistään tee kuraa, ne irrottavat tien pinnasta jonkin verran kiviainesta, tutkimusten mukaan tuo aines on vain muutamia prosentteja teiden pinnalla olevasta irtotavarasta. Suurin irtotavaran tuoja on hiekoitus. Auton kuraamiseen tuo nastarenkaiden osuus ei riitä mitenkään.
Autot alkavat kuraantua (ja syöpyä ) tasan silloin kun suolaa (ja hiekkaa kaupungeissa) aletaan tielle kylvämään. Esim. viime talven auto pysyi hyvin puhtaana nastarenkaista huolimatta, koska riittävän kylmällä ei juuri suolattu.
Esim. viime talven auto pysyi hyvin puhtaana nastarenkaista huolimatta, koska riittävän kylmällä ei juuri suolattu.
Juuri näin. Sen lisäksi, että autot pysyivät puhtaana myös joka keväinen katupölyongelma oli huomattavasti lievempi ainakin kotikaupungissani, kun ilman lämpötila pysyi pakkasen puolella eikä jatkuvasti kylvetty hiekkaa hiekkaa kaduille kuten nollakeleillä.
Esim. viime talven auto pysyi hyvin puhtaana nastarenkaista huolimatta, koska riittävän kylmällä ei juuri suolattu.
Juuri näin. Sen lisäksi, että autot pysyivät puhtaana myös joka keväinen katupölyongelma oli huomattavasti lievempi ainakin kotikaupungissani, kun ilman lämpötila pysyi pakkasen puolella eikä jatkuvasti kylvetty hiekkaa hiekkaa kaduille kuten nollakeleillä.
Täällä sitä hiekkaa kylvettiin selvästi aiempaa enemmän viime talvena, koska oli kovia pakkasia joihin ei suola pure. Siitä huolimatta tiet kuluivat huomattavasti vähemmän kuin edeltävällä leudolla ja kuraisella talvella.
Tai kenties jopa hiekkapaperi-ilmiön vaikutuksesta kitkoilla.
Eivät kitkarenkaat sitä kurasaastaa generoi. Nyt (syyskuussa) autot pysyvät vielä varsin puhtaina märällä tiellä ajettaessa. Tilanne alkaa muuttua kuukauden kuluttua kun nastoja alkaa rullata teillä. Ei kai liene mitään syytä miksi kesärengas aiheuttaisi kuraa kitkarengasta vähemmän? Kuran aiheuttahjan on siis pakko olla nastat.
Hiekoitusta joka tapauksessa käytetään niin marginaalisesti, että se ei voi olla autojen kuraantumisen syy. Ainoa selitys on nastat.
Noinhan se on. Onneksi esim. tiemerkintöjen kuten suojateiden toivottomasta uudelleenmaalauksesta on jo luovuttu. Turhaa rahan hassausta, kun sen voi säästää koko tien uudelleenasfaltointibudjettiin.
Esim. viime talven auto pysyi hyvin puhtaana nastarenkaista huolimatta, koska riittävän kylmällä ei juuri suolattu.
Juuri näin. Sen lisäksi, että autot pysyivät puhtaana myös joka keväinen katupölyongelma oli huomattavasti lievempi ainakin kotikaupungissani, kun ilman lämpötila pysyi pakkasen puolella eikä jatkuvasti kylvetty hiekkaa hiekkaa kaduille kuten nollakeleillä.
Jep, toivotaan, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa täällä myös pikkujääkauden (ainakin talvisin). Silloin tekin voitte turvallisin mielin siirtyä kitkoihin.
Täällä sitä hiekkaa kylvettiin selvästi aiempaa enemmän viime talvena, koska oli kovia pakkasia joihin ei suola pure. Siitä huolimatta tiet kuluivat huomattavasti vähemmän kuin edeltävällä leudolla ja kuraisella talvella.
Suolataanko teillä normaalisti kaupungin keskustaakin? Minä tarkoitin kaupungin keskustaa missä pölystä yleensä on haittaa. Täällä ei katuja suolata ja hiekoitustarvekin väheni merkittävästi, kun pakkaskeleillä pinnat eivät ole niin liukkaita.
Muistaakseni suolauskin kuluttaa tienpintaa kuten vesikin.
Ei kai liene mitään syytä miksi kesärengas aiheuttaisi kuraa kitkarengasta vähemmän? Kuran aiheuttahjan on siis pakko olla nastat.
Hiekoitusta joka tapauksessa käytetään niin marginaalisesti, että se ei voi olla autojen kuraantumisen syy. Ainoa selitys on nastat.
Kyllä niitä syitä on muitakin. Heti tulee mieleen suolojen kiteytyminen, suolojen vetta sitova vaikutus, hiekkapaperi-ilmiö ja veden jäätyminen.
Joopa joo, vaan kun ei täällä periferiassa suolata eikä juuri hiekoteta ja silti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen alkaa kura lentämään kun aletaan vaihtamaan nastarenkaita alle
Täällä periferiassa ei lennä kura, vaikka ajetaan nastoilla. Luulen, että se kura tulee suolauksesta sekä vilkkaasta liikennöinnistä, jolloin tiehen tarttuu renkaista kumia sun muuta paskaa. Täällä ei siis suolata eikä kuraa lennä. Pakkasella tiet ovat jäässä ja plussakelillä tiet ovat kuivat.
[quote="driveTäällä sitä hiekkaa kylvettiin selvästi aiempaa enemmän viime talvena, koska oli kovia pakkasia joihin ei suola pure. Siitä huolimatta tiet kuluivat huomattavasti vähemmän kuin edeltävällä leudolla ja kuraisella talvella.
Kuinkas paljon vähemmän tiet kuluivat verrattuna aiempiin vuosiin? Kuinka mittaus suoritettiin? Veikkaan, että kun kitarengasautoilijoita varten pitää teitä hiekottaa, niin se hiekka se vasta teitä kuluttaakin. Ja siihen kuluttamiseen syypäitä ovat tiellä sudittelevat kitkarenkaat.
Älä naurata! Että oikein 'osasyy', sen verran myönnät? Kyllä se kuule on aivan ylivoimaisesti eniten tienpintoja mekaanisesti kuluttava tekijä. Käytännössä vastuu on täysin nastarenkaiden, lukuunottamatta muutamaa viikkoa jolloin pelataan myös hiekalla.
Ei ollut tarkoitus naurattaa, mutta nyt kyllä naurattaa.
En minä mitään "sen verran" myönnä. En puhunut tien mekaanisesti kuluttavista tekijöistä. Kyse oli kuraantumisesta.
Jos autossa on akselipainot suurin piirtein tasapainossa ja kuski ei pahemmin sudittele, niin ei ernkaiden kulumisnopeudessa nyt aivat valtavaa eroa ole.
Tilanne on yleensä tuollainen taka- tai joissain nelivetoisissa. Mutta niissä kuluminen muutenkin on tasaisempaa kuin etuvetoisissa, joissa ei yleensä n. 60/40 tasaisempaa painojakaumaa ole.
Jos ajat riittävällä nopeudella riittävän jyrkkään ylämäkeen, niin jousitus pohjaa. Jos ajat riittävällä vauhdilla riittävän jyrkkään alamäkeen, niin silloin renkaat eivät edes koske tiehen.
Aika harvinainen tilanne eikä siksi olennainen teiden kulumisen kannalta.
Mun mielestä pelkästään jo tuosta nastan iskujäljen muodosta voi päätellä paljon. Jos vetävien pyörien tangentiaalivoima olisi suurin tekijä, niin silloin iskujäljen pitäisi olla pitkän mallinen vetävillä pyörillä ja vedottomilla pyörillä ei saisi olla oikein minkäälaista jälkeä.
Laitatko linkin tutkimukseen, jossa nastan jäkiä käsiteltiin. Minua kiinnostaa, kuinka siinä huomioitiin vetävien ja vapaasti rullaavien pyörien synnyttämä nastajälki.
Tangentiaalivoima kasvaa kyllä hieman vetävissä pyörissä, mutta selitäpä se, miksi ajonopeuden kasvaessa iskujälki muuttuu pistemäisemmäksi?
Muuttuuko? Miksi? Laita linkki myös sellaiseen tutkimukseen, jossa tuo on osoitettu.
Täällä sitä hiekkaa kylvettiin selvästi aiempaa enemmän viime talvena, koska oli kovia pakkasia joihin ei suola pure. Siitä huolimatta tiet kuluivat huomattavasti vähemmän kuin edeltävällä leudolla ja kuraisella talvella.
Voisiko olla myös niin, että jäätyvän veden aiheuttama eroosio olisi osasyyllisenä tienpintojen kulumiseen? Jos lämpötila on pitkään kunnolla pakkasen puolella, ei eroosio ole yhtä kuluttavaa kuin leudolla ja märällä kelillä, jolloin toistuvasti päivällä kosteat tiet jäätyvät öisin.
Mitä pidempi kosketuskuvio on, sitä enemmän rengas joustaa ja sitä enemmän renkaan pintä liukuu. Leveän renkaan kosketuspinta on taasen lyhyempi, jolloin sen kosketus tiehen on puhtaampaa rullaamista.
Miksi leveän renkaan kosketuspinta olisi lyhyempi kuin vastaavan halkaisijan omaavan kapeamman renkaan, jos rengaspaineet ovat samat? Eikös kuvion pituus riipu vain renkaan halkaisijasta, rengaspaineesta ja auton painosta? Toki leveän renkaan pintapaine on saman painoisilla autoilla pienempi laajemman kosketuspinnan takia.
NHB:
Miksi leveän renkaan kosketuspinta olisi lyhyempi kuin vastaavan halkaisijan omaavan kapeamman renkaan, jos rengaspaineet ovat samat?
Molemmat renkaat tarvitsevat saman kosketuspinta-alan kantaaksen kuorman. Yksinkertaistettuna tuo pinta-ala riippuu vain rengasta tiehen painavasta voimasta ja kaasun paineesta renkaan sisällä. Mitä leveämpi rengas on, sitä lyhempi kosketuskuvio kantaa kuorman.
Kuinkas paljon vähemmän tiet kuluivat verrattuna aiempiin vuosiin? Kuinka mittaus suoritettiin? Veikkaan, että kun kitarengasautoilijoita varten pitää teitä hiekottaa, niin se hiekka se vasta teitä kuluttaakin. Ja siihen kuluttamiseen syypäitä ovat tiellä sudittelevat kitkarenkaat.
Kyllä ne urat tiehen tekevät juuri nastarenkaat! Kesän aikaan lämpö hieman madaltaa noita uria, mutta keväällä taas samanlaisia.
Itse en kaipaa hiekkaa tielle, vaikka kitkoilla ajaisinkin.
Voisiko olla myös niin, että jäätyvän veden aiheuttama eroosio olisi osasyyllisenä tienpintojen kulumiseen? Jos lämpötila on pitkään kunnolla pakkasen puolella, ei eroosio ole yhtä kuluttavaa kuin leudolla ja märällä kelillä, jolloin toistuvasti päivällä kosteat tiet jäätyvät öisin.
Voisi, nimenomaan halkeilun, lohkeilun ja kuoppailun osalta. Mutta sekin johtuu suurelta osin nastarenkaiden vuoksi käytetystä karkeasta päällystemateriaalista. Ja myöskin siitä nastoille tehdyn tien rengasmelusta saadaan nauttia vuoden ympäri. En ole ollenkaan vakuuttunut, että nastarenkaiden yhteiskunnallinen kokonaisvaikutus olisi ollenkaan positiivinen. Ainakin itse koen sen paikallisesti olevan rankasti negatiivinen. Ehkä jossain perähikiällä on toisin.
Ei kai liene mitään syytä miksi kesärengas aiheuttaisi kuraa kitkarengasta vähemmän? Kuran aiheuttahjan on siis pakko olla nastat.
Hiekoitusta joka tapauksessa käytetään niin marginaalisesti, että se ei voi olla autojen kuraantumisen syy. Ainoa selitys on nastat.
Kyllä niitä syitä on muitakin. Heti tulee mieleen suolojen kiteytyminen, suolojen vetta sitova vaikutus, hiekkapaperi-ilmiö ja veden jäätyminen.
Joopa joo, vaan kun ei täällä periferiassa suolata eikä juuri hiekoteta ja silti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen alkaa kura lentämään kun aletaan vaihtamaan nastarenkaita alle
Täällä periferiassa ei lennä kura, vaikka ajetaan nastoilla. Luulen, että se kura tulee suolauksesta sekä vilkkaasta liikennöinnistä, jolloin tiehen tarttuu renkaista kumia sun muuta paskaa. Täällä ei siis suolata eikä kuraa lennä. Pakkasella tiet ovat jäässä ja plussakelillä tiet ovat kuivat.
Parhaiten asian huomaa loka-marraskuussa jolloin lämpötila pääsääntöisesti plussan puolella ja kuitenkin kosteaa jolloin tien pinta märkä. Suolaa eikä hiekkaa kylvetä. Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään. Mönjä on autotallin lattialle kuivuneena hienoa kuin tomusokeria. Ei jälkeäkään kumista tai suolasta vaan ihan selvää kiviainesta. Toissa kesän jälkeen kun päällystivät tien niin vaaleampaa ajouraa alkoi ilmestyä tien pintaa loka-marraskuun vaihteessa eli kun nastarenkaat otettiin käyttöön (noin viikko ensimmäisistä liukkaista keleistä. Eikä tietä todellakaan oltu suolattu/hiekoitettu. Eli ainut muuttuva tekijä on talvirenkaat ja lämpötila kesään verrattuna. Nyt varmaankin väität että se johtuu lämpötilan putoamisesta liki nollaan eikä nastoilla ole mitään tekemistä asian kanssa
Tässä olisi aivan selvästi paikka tehdä uusi tutkimus tien kulumisen, pölyn, kuran, pakkasen, hiekoituksen, rengastyyppien jne vaikutuksesta. Tietenkin tuohon pitäisi valmistautua erittäin hyvin vaikka kuitenkin osa porukasta kertoo, että väärin tehty tai tulos oli tilaajalle suosiollinen.
Parhaiten asian huomaa loka-marraskuussa jolloin lämpötila pääsääntöisesti plussan puolella ja kuitenkin kosteaa jolloin tien pinta märkä. Suolaa eikä hiekkaa kylvetä. Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään. Mönjä on autotallin lattialle kuivuneena hienoa kuin tomusokeria. Ei jälkeäkään kumista tai suolasta vaan ihan selvää kiviainesta. Toissa kesän jälkeen kun päällystivät tien niin vaaleampaa ajouraa alkoi ilmestyä tien pintaa loka-marraskuun vaihteessa eli kun nastarenkaat otettiin käyttöön (noin viikko ensimmäisistä liukkaista keleistä. Eikä tietä todellakaan oltu suolattu/hiekoitettu. Eli ainut muuttuva tekijä on talvirenkaat ja lämpötila kesään verrattuna. Nyt varmaankin väität että se johtuu lämpötilan putoamisesta liki nollaan eikä nastoilla ole mitään tekemistä asian kanssa
mistä tiedät milloin suolaus on aloitettu? soitatko tienhoitopiiriin vai vedätkö mutulla?
Parhaiten asian huomaa loka-marraskuussa jolloin lämpötila pääsääntöisesti plussan puolella ja kuitenkin kosteaa jolloin tien pinta märkä. Suolaa eikä hiekkaa kylvetä. Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään. Mönjä on autotallin lattialle kuivuneena hienoa kuin tomusokeria. Ei jälkeäkään kumista tai suolasta vaan ihan selvää kiviainesta. Toissa kesän jälkeen kun päällystivät tien niin vaaleampaa ajouraa alkoi ilmestyä tien pintaa loka-marraskuun vaihteessa eli kun nastarenkaat otettiin käyttöön (noin viikko ensimmäisistä liukkaista keleistä. Eikä tietä todellakaan oltu suolattu/hiekoitettu. Eli ainut muuttuva tekijä on talvirenkaat ja lämpötila kesään verrattuna. Nyt varmaankin väität että se johtuu lämpötilan putoamisesta liki nollaan eikä nastoilla ole mitään tekemistä asian kanssa
mistä tiedät milloin suolaus on aloitettu? soitatko tienhoitopiiriin vai vedätkö mutulla?
Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään. Mönjä on autotallin lattialle kuivuneena hienoa kuin tomusokeria. Ei jälkeäkään kumista tai suolasta vaan ihan selvää kiviainesta.
Aivan! Itsekin tätä tummanharmaata tavaraa pääsen jälleen pikapuoliin lakaisemaan autotallin lattialta. Kokemuksen mukaan voin kertoa, että sitä kertyy yllättävän paljon. Minulla onkin sitä tavaraa tallella yhden lakaisukerran tuotos. Tässä valokuva siitä:
Tällainen keksipaketillinen asfalttipölyä kertyy lattialämitetylle autotallin lattialle tyypillisesti noin kuukauden aikana talvella. Kesällä sitä ei kerry lainkaan.
Parhaiten asian huomaa loka-marraskuussa jolloin lämpötila pääsääntöisesti plussan puolella ja kuitenkin kosteaa jolloin tien pinta märkä. Suolaa eikä hiekkaa kylvetä. Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään. Mönjä on autotallin lattialle kuivuneena hienoa kuin tomusokeria. Ei jälkeäkään kumista tai suolasta vaan ihan selvää kiviainesta. Toissa kesän jälkeen kun päällystivät tien niin vaaleampaa ajouraa alkoi ilmestyä tien pintaa loka-marraskuun vaihteessa eli kun nastarenkaat otettiin käyttöön (noin viikko ensimmäisistä liukkaista keleistä. Eikä tietä todellakaan oltu suolattu/hiekoitettu. Eli ainut muuttuva tekijä on talvirenkaat ja lämpötila kesään verrattuna. Nyt varmaankin väität että se johtuu lämpötilan putoamisesta liki nollaan eikä nastoilla ole mitään tekemistä asian kanssa
mistä tiedät milloin suolaus on aloitettu? soitatko tienhoitopiiriin vai vedätkö mutulla?
Vai pysähtyykö hän kenties maistamaan?
Kristus kun ei mene jakeluun, maalaisjärkikin sen sanoo. Monta kertaa olette nähneet suola-auton sirottelevan plussa keleillä? Maalaisjärkikin sen sanoo että jos sataa vettä ja lämpöä yli nollan eikä säätiedote lupaa pakkasia niin ei suolaa käytetä. Ja tuolla kantatiellä jota säännöllisesti ajan ei Savon puolella suolata, kun keli kylmenee niin sitten ajetaan jäisellä tiellä. Jos siinä olisi suolaa niin sulana ja moskasena pysyisi. Eron huomaa hyvin kun siirtyy Keski-Suomen puolelle toiseen tiepiiriin jossa suolaa käytetään.
Lisäesimerkkejä Kanadasta missä olen asunut/lomaillut (Sackatshewan/Alberta) jossa ankarat talvet ja suolan käyttö runsaampaa kuin täällä. Siellä kura on tosiaan suolakuraa, ei ollenkaan niin mustaa kuin meillä. Eikä tiet ole kuluneet karheille urille niin kuin täällä vaikka routavaurioita on jopa enemmän. Ai missä ero, nastarenkaissa.
Mikähän se on niin vaikeaa myöntää että nastarengas kuluttaa tiestöä enemmän kuin kitkarengas. Minä olen valmis myöntämään että nastarengas on parempi jos katsotaan pelkästään talviturvallisuutta. Vaan kun kokonaisuutta katsotaan niin pidän kitkarengasta parempana vaihtoehtona, vaikka sitten jääkelin turvallisuudesta tinkien.
Mikähän se on niin vaikeaa myöntää että nastarengas kuluttaa tiestöä kuin kitkarengas.
Uskoisin nastarenkaan kuluttavan tienpintaa jopa hieman enemmän kuin kitkarenkaan. Siksi rohkaisenkin valitsemaan kitkarenkaat talveksi, jos niillä uskoo pärjäävänsä. Hieman lisää ennakointia ja malttia liukkaille keleille ja vähän vauhtia pois sulalla asfaltilla yllättäviä tilanteita varten, kyllä se siitä. Kukin tehköön kuitenkin valintansa itse.
[q
Parhaiten asian huomaa loka-marraskuussa jolloin lämpötila pääsääntöisesti plussan puolella ja kuitenkin kosteaa jolloin tien pinta märkä. Suolaa eikä hiekkaa kylvetä. Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään
Kyllä minä uskon, että se on suolan ja kumin sekä hiekan sekoitusta se mönjä. Ilman suolaa se ei ala muuttua likaiseksi kuravelliksi. Vaikka kaikki ajaisivat kitkoilla niin silti hiekka, suola ja kumi likaisivat autoja ihan yhtä paljon. Aika turhamaista valittaa muutenkin jostakin auton likaantumisesta.
Ei se suolaa tarvitse muuttuakseen kuravelliksi! Tuskin olette suola-autoja nähneet märällä kelillä alkusyksynä? Eikä kaikilla teillä edes suolata. Mutta paska vaan tarttuu. Riittää vaan kun laittaa nastat alle ja keli on märkä! Nythan on kosteata, mutta nastoja ei alla kellään ja ihme ja kumma auto säilyy puhtaana.
Kristus kun ei mene jakeluun, maalaisjärkikin sen sanoo. Monta kertaa olette nähneet suola-auton sirottelevan plussa keleillä?
No esim. Vantaalla n. 600 kertaa.
Totta, mutta autot on usein olleet kurapaskassa jo ennen kuin ensimmäinenkään suola-auto on liikahtanut. Viikon päästä sitä paskaa rupee taas tulemaan, nyt jo ärsyttää toi hemmetin jyrsintätouhu.
Ei se suolaa tarvitse muuttuakseen kuravelliksi! Tuskin olette suola-autoja nähneet märällä kelillä alkusyksynä? Eikä kaikilla teillä edes suolata. Mutta paska vaan tarttuu. Riittää vaan kun laittaa nastat alle ja keli on märkä! Nythan on kosteata, mutta nastoja ei alla kellään ja ihme ja kumma auto säilyy puhtaana.
Kyllä minä uskon, että se on suolan ja kumin sekä hiekan sekoitusta se mönjä. Ilman suolaa se ei ala muuttua likaiseksi kuravelliksi. Vaikka kaikki ajaisivat kitkoilla niin silti hiekka, suola ja kumi likaisivat autoja ihan yhtä paljon.
Tuo on tyypillistä nastakuskin uskomusta.
Itse olen ajanut keski-Euroopassa talvella muutamia kymmeniä tuhansia kilometrejä. Muistan ensimmäisen kerran, kun ajoin Saksan läpi yöllä. Keli oli talvinen ja autobahna oikein ui suolavellissä. Sveitsissä hämmästelin, kun punainen autoni oli ihan valkoinen. Se oli nimenomaan valkoinen, ei mustan harmaa kuten Suomessa. Jatkoin matkaa Ranskaan. Alkoi satamaan vettä. Perillä ihmettelin taas autoa. Se oli nyt puhtaan punainen. Sade oli huuhtonut kaiken suolan pois. Mitään harmaata kiviainesta ei suolamössössä ollut. Keski-Euroopan reissulla auto pysyi puhtaanan 4000 km:n matkan. Suomessa se paskaantui 100 kilometrissä mustaksi.
Täällä Japanissa on sama homma. Ajoin viime talvena Tokiosta Honshun pohjoisosaan Aomoriin. Keli oli talvinen ja teitä suolattu. Ei niin paljon kuin Saksassa, vaan Suomen tasoa. Taaskin auto pysyi puhtaana.
Tuota autojen paskaantumista esiintyy vain pohjoismaissa. Ei niinkään Tanskassa. Suomi on pahin. Kummasti se on yhteydessä nastojen käyttötiheyteen.
Vielä pitää sanoa, että on ollut nautittavaa ajaa Saksan ja Japanin moottoriteitä vaikka ne ovat suolattu. Koska ei ole nastoja, ei suolamössöön sekoitu bitumia. Se puhdas suolamössö pyyhkiytyy tuulilasista pelkillä pyyhkimillä. Ei tarvi olla kokoajan täyttämässä pissapoikaa kuten Suomessa. Näkyvyyskin ja sen myötä ajoturvallisuus on parempi.
Herbert:
Älä naurata! Että oikein 'osasyy', sen verran myönnät? Kyllä se kuule on aivan ylivoimaisesti eniten tienpintoja mekaanisesti kuluttava tekijä. Käytännössä vastuu on täysin nastarenkaiden, lukuunottamatta muutamaa viikkoa jolloin pelataan myös hiekalla.
pete61:
Nastat eivät yksistään tee kuraa, ne irrottavat tien pinnasta jonkin verran kiviainesta, tutkimusten mukaan tuo aines on vain muutamia prosentteja teiden pinnalla olevasta irtotavarasta. Suurin irtotavaran tuoja on hiekoitus. Auton kuraamiseen tuo nastarenkaiden osuus ei riitä mitenkään.
Autot alkavat kuraantua (ja syöpyä ) tasan silloin kun suolaa (ja hiekkaa kaupungeissa) aletaan tielle kylvämään. Esim. viime talven auto pysyi hyvin puhtaana nastarenkaista huolimatta, koska riittävän kylmällä ei juuri suolattu.
AkiK:
Juuri näin. Sen lisäksi, että autot pysyivät puhtaana myös joka keväinen katupölyongelma oli huomattavasti lievempi ainakin kotikaupungissani, kun ilman lämpötila pysyi pakkasen puolella eikä jatkuvasti kylvetty hiekkaa hiekkaa kaduille kuten nollakeleillä.
Opelixi:
Täällä sitä hiekkaa kylvettiin selvästi aiempaa enemmän viime talvena, koska oli kovia pakkasia joihin ei suola pure. Siitä huolimatta tiet kuluivat huomattavasti vähemmän kuin edeltävällä leudolla ja kuraisella talvella.
pete61:
Noinhan se on. Onneksi esim. tiemerkintöjen kuten suojateiden toivottomasta uudelleenmaalauksesta on jo luovuttu. Turhaa rahan hassausta, kun sen voi säästää koko tien uudelleenasfaltointibudjettiin.
Opelixi:
Jep, toivotaan, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa täällä myös pikkujääkauden (ainakin talvisin). Silloin tekin voitte turvallisin mielin siirtyä kitkoihin.
drive:
Suolataanko teillä normaalisti kaupungin keskustaakin? Minä tarkoitin kaupungin keskustaa missä pölystä yleensä on haittaa. Täällä ei katuja suolata ja hiekoitustarvekin väheni merkittävästi, kun pakkaskeleillä pinnat eivät ole niin liukkaita.
Muistaakseni suolauskin kuluttaa tienpintaa kuten vesikin.
Tomppa Kruisailija:
Täällä periferiassa ei lennä kura, vaikka ajetaan nastoilla. Luulen, että se kura tulee suolauksesta sekä vilkkaasta liikennöinnistä, jolloin tiehen tarttuu renkaista kumia sun muuta paskaa. Täällä ei siis suolata eikä kuraa lennä. Pakkasella tiet ovat jäässä ja plussakelillä tiet ovat kuivat.
[quote="driveTäällä sitä hiekkaa kylvettiin selvästi aiempaa enemmän viime talvena, koska oli kovia pakkasia joihin ei suola pure. Siitä huolimatta tiet kuluivat huomattavasti vähemmän kuin edeltävällä leudolla ja kuraisella talvella.
Kuinkas paljon vähemmän tiet kuluivat verrattuna aiempiin vuosiin? Kuinka mittaus suoritettiin? Veikkaan, että kun kitarengasautoilijoita varten pitää teitä hiekottaa, niin se hiekka se vasta teitä kuluttaakin. Ja siihen kuluttamiseen syypäitä ovat tiellä sudittelevat kitkarenkaat.
drive:
Ei ollut tarkoitus naurattaa, mutta nyt kyllä naurattaa.
En minä mitään "sen verran" myönnä. En puhunut tien mekaanisesti kuluttavista tekijöistä. Kyse oli kuraantumisesta.
NHB:
Tilanne on yleensä tuollainen taka- tai joissain nelivetoisissa. Mutta niissä kuluminen muutenkin on tasaisempaa kuin etuvetoisissa, joissa ei yleensä n. 60/40 tasaisempaa painojakaumaa ole.
Aika harvinainen tilanne eikä siksi olennainen teiden kulumisen kannalta.
Laitatko linkin tutkimukseen, jossa nastan jäkiä käsiteltiin. Minua kiinnostaa, kuinka siinä huomioitiin vetävien ja vapaasti rullaavien pyörien synnyttämä nastajälki.
Muuttuuko? Miksi? Laita linkki myös sellaiseen tutkimukseen, jossa tuo on osoitettu.
drive:
Voisiko olla myös niin, että jäätyvän veden aiheuttama eroosio olisi osasyyllisenä tienpintojen kulumiseen? Jos lämpötila on pitkään kunnolla pakkasen puolella, ei eroosio ole yhtä kuluttavaa kuin leudolla ja märällä kelillä, jolloin toistuvasti päivällä kosteat tiet jäätyvät öisin.
NHB:
Miksi leveän renkaan kosketuspinta olisi lyhyempi kuin vastaavan halkaisijan omaavan kapeamman renkaan, jos rengaspaineet ovat samat? Eikös kuvion pituus riipu vain renkaan halkaisijasta, rengaspaineesta ja auton painosta? Toki leveän renkaan pintapaine on saman painoisilla autoilla pienempi laajemman kosketuspinnan takia.
Herbert:
Pitääkö tässä nyt tosiaan kirjoittaa, että tuo on ääritapaus ja sen ja tasaisella ajamisen välillä on olemassa lukematon määrä välitapauksia?
Laitatko linkin tutkimukseen, jossa nastan jäkiä käsiteltiin.
http://www.mintc.fi/fileserver/Julkaisuja%2072_2004.pdf
No en kyllä ala etsimään mitään tutkimuksia. Kai nyt tuon verran voit jo päätelläkin?
FARwd:
Molemmat renkaat tarvitsevat saman kosketuspinta-alan kantaaksen kuorman. Yksinkertaistettuna tuo pinta-ala riippuu vain rengasta tiehen painavasta voimasta ja kaasun paineesta renkaan sisällä. Mitä leveämpi rengas on, sitä lyhempi kosketuskuvio kantaa kuorman.
ddr sanoo näin:
Kuinkas paljon vähemmän tiet kuluivat verrattuna aiempiin vuosiin? Kuinka mittaus suoritettiin? Veikkaan, että kun kitarengasautoilijoita varten pitää teitä hiekottaa, niin se hiekka se vasta teitä kuluttaakin. Ja siihen kuluttamiseen syypäitä ovat tiellä sudittelevat kitkarenkaat.
Kyllä ne urat tiehen tekevät juuri nastarenkaat! Kesän aikaan lämpö hieman madaltaa noita uria, mutta keväällä taas samanlaisia.
Itse en kaipaa hiekkaa tielle, vaikka kitkoilla ajaisinkin.
FARwd:
Voisi, nimenomaan halkeilun, lohkeilun ja kuoppailun osalta. Mutta sekin johtuu suurelta osin nastarenkaiden vuoksi käytetystä karkeasta päällystemateriaalista. Ja myöskin siitä nastoille tehdyn tien rengasmelusta saadaan nauttia vuoden ympäri. En ole ollenkaan vakuuttunut, että nastarenkaiden yhteiskunnallinen kokonaisvaikutus olisi ollenkaan positiivinen. Ainakin itse koen sen paikallisesti olevan rankasti negatiivinen. Ehkä jossain perähikiällä on toisin.
ddr5:
Parhaiten asian huomaa loka-marraskuussa jolloin lämpötila pääsääntöisesti plussan puolella ja kuitenkin kosteaa jolloin tien pinta märkä. Suolaa eikä hiekkaa kylvetä. Mutta kun talvirenkaat vaihdetaan alle niin alkaa se tumman harmaan mönjän kertyminen auton kulkiin ja perään. Mönjä on autotallin lattialle kuivuneena hienoa kuin tomusokeria. Ei jälkeäkään kumista tai suolasta vaan ihan selvää kiviainesta. Toissa kesän jälkeen kun päällystivät tien niin vaaleampaa ajouraa alkoi ilmestyä tien pintaa loka-marraskuun vaihteessa eli kun nastarenkaat otettiin käyttöön (noin viikko ensimmäisistä liukkaista keleistä
Tässä olisi aivan selvästi paikka tehdä uusi tutkimus tien kulumisen, pölyn, kuran, pakkasen, hiekoituksen, rengastyyppien jne vaikutuksesta. Tietenkin tuohon pitäisi valmistautua erittäin hyvin vaikka kuitenkin osa porukasta kertoo, että väärin tehty tai tulos oli tilaajalle suosiollinen.
Tomppa Kruisailija:
mistä tiedät milloin suolaus on aloitettu? soitatko tienhoitopiiriin vai vedätkö mutulla?
finman:
Vai pysähtyykö hän kenties maistamaan?
Tomppa Kruisailija:
Aivan! Itsekin tätä tummanharmaata tavaraa pääsen jälleen pikapuoliin lakaisemaan autotallin lattialta. Kokemuksen mukaan voin kertoa, että sitä kertyy yllättävän paljon. Minulla onkin sitä tavaraa tallella yhden lakaisukerran tuotos. Tässä valokuva siitä:
http://picasaweb.google.com/lh/photo/KPFbb9xjKV1afVB8K3NpPg?feat=directlink
Tällainen keksipaketillinen asfalttipölyä kertyy lattialämitetylle autotallin lattialle tyypillisesti noin kuukauden aikana talvella. Kesällä sitä ei kerry lainkaan.
TC05:
Kristus kun ei mene jakeluun, maalaisjärkikin sen sanoo. Monta kertaa olette nähneet suola-auton sirottelevan plussa keleillä? Maalaisjärkikin sen sanoo että jos sataa vettä ja lämpöä yli nollan eikä säätiedote lupaa pakkasia niin ei suolaa käytetä. Ja tuolla kantatiellä jota säännöllisesti ajan ei Savon puolella suolata, kun keli kylmenee niin sitten ajetaan jäisellä tiellä. Jos siinä olisi suolaa niin sulana ja moskasena pysyisi. Eron huomaa hyvin kun siirtyy Keski-Suomen puolelle toiseen tiepiiriin jossa suolaa käytetään.
Lisäesimerkkejä Kanadasta missä olen asunut/lomaillut (Sackatshewan/Alberta) jossa ankarat talvet ja suolan käyttö runsaampaa kuin täällä. Siellä kura on tosiaan suolakuraa, ei ollenkaan niin mustaa kuin meillä. Eikä tiet ole kuluneet karheille urille niin kuin täällä vaikka routavaurioita on jopa enemmän. Ai missä ero, nastarenkaissa.
Mikähän se on niin vaikeaa myöntää että nastarengas kuluttaa tiestöä enemmän kuin kitkarengas. Minä olen valmis myöntämään että nastarengas on parempi jos katsotaan pelkästään talviturvallisuutta. Vaan kun kokonaisuutta katsotaan niin pidän kitkarengasta parempana vaihtoehtona, vaikka sitten jääkelin turvallisuudesta tinkien.
Tom Kruise:
Uskoisin nastarenkaan kuluttavan tienpintaa jopa hieman enemmän kuin kitkarenkaan. Siksi rohkaisenkin valitsemaan kitkarenkaat talveksi, jos niillä uskoo pärjäävänsä. Hieman lisää ennakointia ja malttia liukkaille keleille ja vähän vauhtia pois sulalla asfaltilla yllättäviä tilanteita varten, kyllä se siitä. Kukin tehköön kuitenkin valintansa itse.
Tomppa Kruisailija:
No esim. Vantaalla n. 600 kertaa.
Tomppa Kruisailija:
Ei se suolaa tarvitse muuttuakseen kuravelliksi! Tuskin olette suola-autoja nähneet märällä kelillä alkusyksynä? Eikä kaikilla teillä edes suolata. Mutta paska vaan tarttuu. Riittää vaan kun laittaa nastat alle ja keli on märkä! Nythan on kosteata, mutta nastoja ei alla kellään ja ihme ja kumma auto säilyy puhtaana.
ddr5:
Totta, mutta autot on usein olleet kurapaskassa jo ennen kuin ensimmäinenkään suola-auto on liikahtanut. Viikon päästä sitä paskaa rupee taas tulemaan, nyt jo ärsyttää toi hemmetin jyrsintätouhu.
Nasse:
Noup!
ddr5:
Tuo on tyypillistä nastakuskin uskomusta.
Itse olen ajanut keski-Euroopassa talvella muutamia kymmeniä tuhansia kilometrejä. Muistan ensimmäisen kerran, kun ajoin Saksan läpi yöllä. Keli oli talvinen ja autobahna oikein ui suolavellissä. Sveitsissä hämmästelin, kun punainen autoni oli ihan valkoinen. Se oli nimenomaan valkoinen, ei mustan harmaa kuten Suomessa. Jatkoin matkaa Ranskaan. Alkoi satamaan vettä. Perillä ihmettelin taas autoa. Se oli nyt puhtaan punainen. Sade oli huuhtonut kaiken suolan pois. Mitään harmaata kiviainesta ei suolamössössä ollut. Keski-Euroopan reissulla auto pysyi puhtaanan 4000 km:n matkan. Suomessa se paskaantui 100 kilometrissä mustaksi.
Täällä Japanissa on sama homma. Ajoin viime talvena Tokiosta Honshun pohjoisosaan Aomoriin. Keli oli talvinen ja teitä suolattu. Ei niin paljon kuin Saksassa, vaan Suomen tasoa. Taaskin auto pysyi puhtaana.
Tuota autojen paskaantumista esiintyy vain pohjoismaissa. Ei niinkään Tanskassa. Suomi on pahin. Kummasti se on yhteydessä nastojen käyttötiheyteen.
Vielä pitää sanoa, että on ollut nautittavaa ajaa Saksan ja Japanin moottoriteitä vaikka ne ovat suolattu. Koska ei ole nastoja, ei suolamössöön sekoitu bitumia. Se puhdas suolamössö pyyhkiytyy tuulilasista pelkillä pyyhkimillä. Ei tarvi olla kokoajan täyttämässä pissapoikaa kuten Suomessa. Näkyvyyskin ja sen myötä ajoturvallisuus on parempi.