Miksi nastarenkaiden käyttö on kielletty kesällä, jolleivat ne rouhi uria teihin?
Tähän olisi tosiaan mukava saada vastaus fanaatikoilta.
Tosiaan, mutta sama nimimerkkihän on vaatinut kitkojen kieltämistä kokonaan, ei vain kesäksi tai talveksi. Ovat vaarallisen liukkaita molemmissa, ja tuottavat kuulemma enemmän pölyä.
Turha haukkua fanaatikoksi vi...taa vain suuresti kitkajengin paskapuheet.
Kyllä minuakin harmittaa, ettei tullut repäistyä talteen kyseistä yhden palstan ja kymmenen sentin mittaista uutista. Luin sen moneen kertaan todetakseni, että kyllä siinä näin lukee että yhden ajoneuvoyhdistelmän 60t kulutusvaikutus vastaa kymmentätuhatta henkilöautoa. Se että eräät eivät usko sellaista olleen, ei minua henkilökohtaisesti paljon liikuta.
Onko kukaan nähnyt julkaistua tutkimusta raskaan kaluston teitä kuluttavasta vaikutuksesta, en minä ainakaan. Se tietysti on satavarmaa, että sellaisia on tehty mutta miettikääpä miksi niitä ei missään julkaista, ei taida olla vaikea arvata.
Itsellä on omakohtaista kokemusta päivittäin ajamastani tieosuudesta, noin 35 vuoden ajalta, kun se on ollut asfaltoitu. Se kertoo vääjäämättä totuuden raskaankaluston osuudesta tien kulumisesta tai painumisesta, miten se tapahtuu sillä ei ole väliä lopputulos on kuitenkin sama. Mainittakoon että tiellä liikkuu päivittäin 80-200 perävaunullista hiekkarekkaa.
Kun tuo raideväli niin vakuuttavasti halutaan ymmärtää henkilöauton tekemiksi niin kertokaa toki minullekin että ymmärtäisin tuon jäkätyksen. Mikä on kuorma-auton korin leveys se lienee 250cm lain perusteella. Entä mikä on renkaiden ulkoreunan mitta se lienee n.220-230cm Sisämitta? 180-190cm Sisimmäisten paripyörien ulkomitta 170-180cm Entä sisämitta se lienee 120-130cm eli joko rupeaa osumaan samoille senteille kuin henkilöautoissa. Näihin muutamiin seikkoihin, kun saisi edes jotenkin perusteltuja vastauksia mutun sijaan
Koskaan en ole nähnyt minkään autoksi kutsutun liikkuvan täysin samaa uraa kaistalla, vaan ajotyylejä on monenlaista on keskiviivan ajajaa reunassa viihtyvää jne.. täten voisi olettaa, että on vaikea määrittää urien tarkkaa syntymekanismiä, itse en moiseen pohdintaan ole paljon viitsinyt paneutua.
Misar se vaan jaksaa jauhaa samaa mantraa! Kyllähän raskas liikenne vaurioittaa tietä, mutta ne urat eivät varmaan ole niiden aiheuttamia. Karheat urat, jotka saavat renkaat meluamaan. Miten tuon nyt raskaan liikenteen piikkiin voi laskea; vai onko niin, että rekan rengas karhentaa asfaltin.
Päällystetyn tiestön kunto on tällä hetkellä keskimäärin suhteellisen hyvä, mutta varsinkin ohutpäällysteisellä tiestöllä on osuuksia, jotka ovat erittäin huonossa kunnossa. Pituus- ja poikkisuuntaisen epätasaisuuden osalta tiestöllä ei ole tapahtunut heikkenemistä viime vuosina. Sen sijaan erilaiset pintavauriot varsinkin pituus- ja poikkisuuntaiset halkeamat ovat lisääntyneet.
Pitkällä aikavälillä nykyisin käytettävillä suhteellisen keveillä korjaustoimenpiteillä päällystetyn tiestön kunto ei tule pysymään nykyisellä tasolla. Tiestön kunto tulee väistämättä heikkenemään johtuen pituus- ja poikkisuuntaisten halkeamien lisääntymisestä ja siitä aiheutuvasta tiestön rakenteellisen kunnon yleisestä rappeutumisesta. Jos päällystetyn tiestön kunto halutaan pitää nykyisellä tasolla, ylläpito- ja korjaustoimenpiteitä tulee lisätä.
Tuon driven linkittämän tutkimuksen perusteella en sanoisi, että nastarenkaat olisivat edes suurin syy teiden kulumiseen, puhumattakaan että ainoa.
Kuka tästä on itkenyt? Enemmän ärsyttää pääteillä ajellessa ne urat ja urapaikkaukset ja kuraantuminen. Ja kaupungissa yleinen likaisuus ja pöly. Osa uristahan korjautuu samalla kun tietä muutenkin kunnostetaan.
Knight Rider:
Tuskin kovin moni itkee sen takia, että urien paikkaaminen maksaa valtiolle. Syynä on pikemminkin se, että ne urat tekevät teistä helvetin meluisia.
Onneksi meillä kaikilla eivät asiat ole kovinkaan huonosti jos suurimmat murheet liikenteessä ovat likainen auto ja äänekäs tien pinta.
Nyt kun on yhdessä todettu kitkarenkaat huonommin pitäviksi kuin nastarenkaat niin sitten aletaan hakea aika kaukaakin vikoja nastarenkaiden sivuvaikutuksista. Sepelvaltimotauti ja Pyykkien nokeentuminen vain parina seikkana mainitakseni.
Ettäkö kokoaika hengittäisi sellaisen tupakkafiltterin läpi vai? Vaikea ajatus, kun en edes tupakoi. Mahtaako siitä läpi saada henkeä ollenkaan? Varmuuden vuoksi pitäisi kumpaankin sieraimeenkin työntää filtteri. Ei kuitenkaan liian syvälle, jotta voi vaihtaakin.
Ensi kerralla kun tulen Suomeen ostan siis paketin röökifilttereitä?
Vai meinaatko, että se varsinainen savukekin pitää ottaa käyttöön? Tupakan imeminenkin on terveellisempää kuin asfalttipölyn kyllästämä ulkoilma?
Keuhkoja ei ole tarvetta puhdistaa, jos puhutaan tien kiviaineksen pölystä joka on kuitenkin suurikokoisia hiukkasia. Tämän hetken tiedon valossa ne aiheuttavat lähinnä ylähengitystieoireita niille herkistyneille. Asian voi tarkistaa lukemalla vaikkapa www.hiukkastieto.fi.
Palamisen jätteenä syntyvät hiukkaset esim. raskaasta kalustosta, voimaloista ym. ovat sitten eri asia. Niistä olisin terveyden kannalta paljon enemmän huolissani kuin satunnaisesta pölystä lähinnä muutamana kevätviikkona. Eikä nuo kotimaisesta lähteestä peräisin olevat palojätteetkään nykmymääräyksillä kuitenkaan Suomessa ole mikään suuri ongelma vrt esim. tiiviisti asuttu Keski-Eurooppa puhumattakaan Kiinasta.
Tuon driven linkittämän tutkimuksen perusteella en sanoisi, että nastarenkaat olisivat edes suurin syy teiden kulumiseen, puhumattakaan että ainoa.
Teiden päällystykseen käytettiin esim. vuonna 2005 140 miljoonaa euroa, josta urapaikkaukseen 35 miljoonaa. Tuosta voisi päätellä, että nastat aiheuttavat teiden kulumasta noin 25%.
Tuon driven linkittämän tutkimuksen perusteella en sanoisi, että nastarenkaat olisivat edes suurin syy teiden kulumiseen, puhumattakaan että ainoa.
En ole kerennyt lukemaan kuin tiivistelmän, mutta siinä sanottiin se mikä on muutenkin hyvin tiedossa, että urautuminen vilkkailla ja hyväpohjaisilla teillä johtuu pääasiassa nastarenkaiden käytöstä. Urautuminen tekee ajamisesta vähemmän nautittavaa ja varsinkin sadesäällä ikävää vesilammikoiden kiertelyä. Oli tie miten hyvä tahansa, urautumista ei voi välttää jos nastarenkaiden käyttö sallitaan. Kulumista on tietenkin muunlaistakin kuin urautumista. Hiljaisilla teillä suurimmat murheet kulumisen osalta lienee jotain ihan muuta. Siellä ne ehtivät halkeilla ja mennä palasiksi ennen urautumista. Murenemista varmaan kiihdyttää nastarenkaita kestävän päällysten käyttö. Asuntokaduilla tiet jopa painuvat raskaiden ajoneuvojen alla, mutta se ei liene ongelma kun nopeuksien on tarkoitus olla alhaisia ja sinne asennellaan kaikenlaisia epätasoittavia esteitä muutenkin.
Tuon driven linkittämän tutkimuksen perusteella en sanoisi, että nastarenkaat olisivat edes suurin syy teiden kulumiseen, puhumattakaan että ainoa.
Teiden päällystykseen käytettiin esim. vuonna 2005 140 miljoonaa euroa, josta urapaikkaukseen 35 miljoonaa. Tuosta voisi päätellä, että nastat aiheuttavat teiden kulumasta noin 25%.
Edellyttäen, että nastat aiheuttivat 100% urittumisen.
Onneksi meillä kaikilla eivät asiat ole kovinkaan huonosti jos suurimmat murheet liikenteessä ovat likainen auto ja äänekäs tien pinta.
Totta. Autot saa puhtaaksi pesemällä ja korvatulppia myydään edullisesti vaikka apteekeissa.
Keuhkot onkin sitten vaikeampi puhdistaa.
Ja tokihan urissa on ikävä ajaakin. Tuli kesällä kokeiltua, miten 325 leveä rengas sopii uraan. Ei sopinut.
tuskinpa kenenkään keuhkot nastojen takia tukkeutuvat. Sen verran tuota loskaa on talvisin, että se kyllä sitoo pölyn. Aika puhdas ilma täällä on esim. moniin Kiinan nastattomiin kaupunkeihin verrattuna. Keväällä kun kelit kuivuvat niin siloin saattaa parin viikon ajan olla hiukan pölyistä joillakin alueilla. Ei silti kvoin paljoa. Aika vähän Suomessa kuollaan nastarenkaiden aiheuttamiin keuhkosairauksiin. Keski-Euroopassa ennenaikaiset kuolemat ilman hiukkaspitoisuuksien takia taitaa olla aika paljon yleisempiä.
Oletko harkinnut laittaa alle kapeampaa rengasta? Kannattaa valita kulkuvälineistö vallitsevien olosuhteiden mukaan. Teitä hoidetaan kuitenkin varmaan enemmistön ajokaluston tarpeita varten eikä muutamaa tuning-autoa varten. Jos täällä ajelisi enemmistö 325 renkailla niin tokihan täällä olisi myöskin sadan metrin soritetut turva-alueet teiden varsilla ja ukkelit heiluttelemassa teiden penkereillä keltaisia lippuja ja ruutulippuja ja mitä niitä olikaan. ja ei olisi nopeusrajoituksia, että niillä leveillä renkailla olisi jotakin muutakin kuin ulkonäöllistä käyttöä. Vai oliko nuo sinun 325 renkaat kenties Zetorin tai Jyry-Sisun alla? Silloin minäkin purnaisin ja syyttäisin huonoista ajo-ominaisuuksista teiden uria.
Loistavaa Drive, tuo linkkisi todisti suurin piirtein kaiken mitä olen sanonut raskaan kaluston osuudesta, samalla se todistaa kitkailijoiden väitteet huuhaaksi. Ylivoimainen teidentuhoaja on raskaskalusto.
Tuon saman asian olen saanut todistaa omin silmin jo parikymmentä vuotta sitten ilman mitään tutkimuksia. Riittää hyvin kun on realisti ja jättää väliin kaikki huuhaa teoriat ja käyttää omia aisteja päätymättä fanaatikoksi.
Mielenkiintoisin kohta oli ehdottomasti kuvapari, jossa oli kuvattu urien muoto silloin kun se nastan aikaansaama ja silloin kun on kysymys raskaankaluston aikaansaannoksista. Kuvien perusteella sanoisin suomen asfaltoiduista teistä 53000km nastojen aiheuttamaa on korkeintaan 530km ehkä kehä 3 ja joku toinen kadunpätkä.
Pikaisen lukemisen perusteella en tosin löytänyt mitään vertailua nastojen ja raskaankaluston osuuksista lopputulemaan. Ehkä se on juuri tvh:n miehen HS:ssä kertoma 1:10000 asia jota varmasti emme koskaan saa tietää, sillä pitäähän viulujen maksajien huono omatunto pitää yllä, ettei vaan syntyisi mitään turhia vaatimuksia maksajan osoitteenmuutoksesta.
Jaa millaisia ne urat olivat. Nastankuluttama on 30-40cm levyinen jyrkkäreunainen ura, ja raskaankaluston 60-80cm levyinen laakeapohjainen ilman teräviä reunoja oleva painauma. Kehä 3 on ilmeisesti suomen vilkkain tie 60000 autoa/vrk olenko väärässä, jos väitän etten itse ainakaan ole pahemmin siellä näitä jyrkkiä reunoja nähnyt. Jos olen oikeassa niin mitä siitä voimme päätellä??
Miksi nastarenkaiden käyttö on kielletty kesällä, jolleivat ne rouhi uria teihin?
Tähän olisi tosiaan mukava saada vastaus fanaatikoilta.
Tosiaan, mutta sama nimimerkkihän on vaatinut kitkojen kieltämistä kokonaan, ei vain kesäksi tai talveksi. Ovat vaarallisen liukkaita molemmissa, ja tuottavat kuulemma enemmän pölyä.
Taisi olla tekniikan maailma, jonka testeistä selviää miksi näin on, ja pölyntuottamisen todisti Hgin kaupungin tutkimus. Joten ettekö osaa lukea, vai onko asian myöntäminen vaikeaa??
Jaa millaisia ne urat olivat. Nastankuluttama on 30-40cm levyinen jyrkkäreunainen ura
Juuri tuollaisia olen nähnyt taajama-alueilla juuri niissä liikennevalojen kiihdytyskohdissa, joissa renkaat sutivat hullun lailla. Mutta ne urat eivät ole monen metrin mittaiset. Tuossa aiemmin komentoinkin asiasta.
Kehä 3 on ilmeisesti suomen vilkkain tie 60000 autoa/vrk olenko väärässä, jos väitän etten itse ainakaan ole pahemmin siellä näitä jyrkkiä reunoja nähnyt. Jos olen oikeassa niin mitä siitä voimme päätellä??
Niitä jyrkkäreunaisia uria on omien havaintojeni mukaan pääasiassa taajama-alueilla, missä ei ole raskasta liikennettä. Ja noilla alueilla asfaltti on todella vanhaa, eihän taajama-alueilla ole urista kovin suurta vaaraa esim. vesiliirron suhteen. Ei ole siis korjauslistalla ensimmäisinä nuo taajamaurat, kun niistä ei niin suurta vaaraakaan ole.
Ja tokihan urissa on ikävä ajaakin. Tuli kesällä kokeiltua, miten 325 leveä rengas sopii uraan. Ei sopinut.
Onneksi meillä on vapaus valita olosuhteisiimme sopiva kalusto, joten Corvetten uraherkkyys on epäolennainen asia.
Itse ajan autolla, jonka mallinimen kolme ensimmäistä kirjainta ovat samoja kuin sinulla. Uraherkkyys ei kuitenkaan vaivaa ja muutenkin auto toimii loistavasti suomalaisissa olosuhteissa.
Kyllähän raskas liikenne vaurioittaa tietä, mutta ne urat eivät varmaan ole niiden aiheuttamia. Karheat urat, jotka saavat renkaat meluamaan. Miten tuon nyt raskaan liikenteen piikkiin voi laskea; vai onko niin, että rekan rengas karhentaa asfaltin.
Kuinka voi olla näin vaikeata ymmärtää, että molemmat aiheuttavat urautumista. Nastat vain kuluttavat pintaa eri tavalla kuin rekat. Tottahan karkealla viilalla tulee erilainen jälki kuin hienolla hiekkapaperilla deformaatiosta puhumattakaan.
Tuon saman asian olen saanut todistaa omin silmin jo parikymmentä vuotta sitten ilman mitään tutkimuksia. Riittää hyvin kun on realisti ja jättää väliin kaikki huuhaa teoriat ja käyttää omia aisteja päätymättä fanaatikoksi.
---
Pikaisen lukemisen perusteella en tosin löytänyt mitään vertailua nastojen ja raskaankaluston osuuksista lopputulemaan. Ehkä se on juuri tvh:n miehen HS:ssä kertoma 1:10000 asia jota varmasti emme koskaan saa tietää, sillä pitäähän viulujen maksajien huono omatunto pitää yllä, ettei vaan syntyisi mitään turhia vaatimuksia maksajan osoitteenmuutoksesta.
Misar hyvä, kuten itsekin kirjoitat viestisi alussa, jotkut asiat ovat itsestään selviä maalaisjärjellä ilman mitään tutkimuksia. Olet myös aiemmin korostanut vahvasti suomalaisten naurettavaa auktoriteettiuskoa ja virkamiesten kyvyttömyyttä.
Kuitenkin nyt kun on kyse yksittäisen virkamiehen itsellesi mieluisasta lausumasta, jonka kaiken lisäksi vain sinä tunnut muistavan (ja kaikilla meillä saattaa muisti joskus tehdä tepposiaan), olet valmis korottamaan tämän lausujan ehdottoman oikeassa olevaksi auktoriteetiksi ja uskot yhden rekan kuluttavan tietä 10000 henkilöauton edestä. Ole hyvä ja anna kontrolli hetkeksi maalaisjärjelle ja sisäiselle tekniikan miehellesi ja mieti miten tuo väite voisi pitää paikkansa? Mitään henkimaailman asioita ei kuitenkaan tapahdu sen enempää rekan kuin henkilöautonkaan renkaan ja tienpinnan välissä, joten 10000-kertainen kulutus pitäisi jotenkin selittää fysiikan keinoin.
Ja vielä kerran: miksi nastarenkaiden kuluttavuus pitää kiistää?
Sivumennen sanoen tämä keskustelu on antanut mahdollisen vastauksen pitkään mieltäni vaivanneeseen kysymykseen: miksi suurin osa autoilijoista ajaa uskollisen sitkeästi urissa vaikka vieressä olisi sileämpää pintaa, jolla ajo on vetelemätöntä, hiljaisempaa, sateella turvallisempaa ja kaikin puolin mukavampaa? Aivan ilmeisesti he eivät näe uria, kuule niiden aiheuttamaa melulisää tai tunne käsissään niiden vaikutusta ohjauspyörässä.
Eipä ole mikään auto täysin tunnoton urille ollut.
Onneksi ei, koska sellaisella ajaminen olisi varmaan pelottavaa.
Toiset on kuitenkin ominaisuuksiltaan parempia kuin toiset. Sitten kun jokin ominaisuus on riittävän hyvä, ei se ole este tai edes hidaste hankinnalle.
En minä sinun valintaasi yrittänyt moittia, ethän kai sillä edes täällä ajele. Pointtina oli, että on kohtuutonta vaatia tänne teitä, jossa jokin erikoinen auto olisi parhaimmillaan. Vähän sama juttu, kun Nunchaku valittaa autonsa olevan ikävä ajettava meikäläisillä alhaisilla rajoituksilla. On helpompaa valita sopiva auto kuin rakentaa liikennejärjestelmä jonkun tehokkaan Bemarin ominaisuuksille soveltuvaksi.
Tottahan tuokin. Ajellaan kaikki sellaisilla autoilla kuin halutaan! Enhän minä nyt tietenkään oleta, että tiet pitäisi tehdä juuri minun autovalintani mukaan.
En ole kyllä millään päätiellä nähnyt teräväreunaisia uria, siitä huolehtii jo se etteivät edes ylivertaiset kuljettajat pysty ajamaan tismalleen samaa ajolinjaa koko ajan päätienopeuksissa. Urat ovat yleensä riittävän leveitä kaikelle kalustolle.
Koko ajan keskustelussa menee sekaisin teiden kuluminen ja teiden pinnan kuluminen. Ensimmäistä aiheuttaa raskas kalusto, routa, aika ym. tekijät ja seuraukset vaativat tien kokonaisvaltaisempaa remonttia. Jälkimmäinen on lähinnä nastojen ja hiekoituksen tekosia. Suolauksella on pinnankulumista voimistava vaikutus. Teiden laajempi uusiminen on kallista, pelkkien pintojen (usein osittainen) uusiminen ei nykyisellään maksa paljon. Tekniikka siihen on viime aikoina kehittynyt huomattavasti, nykyään hyväksikäytetään kaikki massat ja voidaan tehokkaasti paikata tarvittaessa pelkät urat.
Kukaan nastoista itkevä ei näytä kuitenkaan olevan suuresti huolissan tuosta isommasta kustannustekijästä. Nykyisellä korjaustahdilla useiden raskaan liikenteen käyttämien teiden rungot alkavat pettää, ja se se vasta maksaa.
Sekin on selvä asia että eri kulutusmuotojen suhde vaihtelee paljon teittäin. Vilkkailla kaupungin sisääntuloväylillä henkilöautoliikenne ja siis nastat ovat merkittävin kuluttaja. Paljon rekkojen liikennöimillä päätieosuuksilla taas ne kuluttavat tietä eniten. Kaupunkialueella teitä kuluttavat kaikki hiekkapaperi-ilmiön takia ja risteysalueilla näkyy hyvin nastoilla kiihdyttely ja jarruttelu (luonnollisesti samaa uraa kaikki). Melkoiset urat löytyy esimerkiksi linjaliikenteen pysäkeiltä, vaikka busseissa ei ole nastoja...
Jotenkin tuntuu että tätä ns keskustelua käydään vain muutaman tieosuuden perusteella. Pitäisi katsoa kokonaiskuvaa. On vain muutamia teitä, joita tarvitsee asfaltoida 5-8 vuoden välein. Suurimmalla osalla tieverkkoa ongelmat ovat ihan muunlaisia.
Jaa millaisia ne urat olivat. Nastankuluttama on 30-40cm levyinen jyrkkäreunainen ura, ja raskaankaluston 60-80cm levyinen laakeapohjainen ilman teräviä reunoja oleva painauma. Kehä 3 on ilmeisesti suomen vilkkain tie 60000 autoa/vrk olenko väärässä, jos väitän etten itse ainakaan ole pahemmin siellä näitä jyrkkiä reunoja nähnyt. Jos olen oikeassa niin mitä siitä voimme päätellä??
Väitätkö että kaikki henkilöautot ajavat samoja uria? Uran leveydestä ei voida yksin päätellä uran aiheuttajaa, olennaisempaa on mitata raideväli urien syvimmästä kohdasta. Esimerkiksi moottoriteillä on monesti aika leveitä uria, mutta toisaalta urien väli on hyvin kapea. Rekkojen pyörät sopivat vain niiden ulkoreunoihin, jolloin on selvää että urat on tehty kapeammilla autoilla. Taajamissa näkyy kapeampia uria. Ilmeisesti hitaammassa vauhdissa auto keskittää paremmin itsensä uran pohjalle.
nimim Erkki:
Tähän olisi tosiaan mukava saada vastaus fanaatikoilta. Varmaan tulee kivoja mantroja taas.
Knight Rider:
ainakin minä ole ajanut heinäkuussa yli +25 helteessä laillisesti nastoilla.....
Knight Rider:
Tosiaan, mutta sama nimimerkkihän on vaatinut kitkojen kieltämistä kokonaan, ei vain kesäksi tai talveksi. Ovat vaarallisen liukkaita molemmissa, ja tuottavat kuulemma enemmän pölyä.
Tuolta voi lukea teiden kulumisesta: http://oci.oulu.fi/OuluConstructionInnovations/Tiedostot/Projektit/selv15_02.pdf
Turha haukkua fanaatikoksi vi...taa vain suuresti kitkajengin paskapuheet.
Kyllä minuakin harmittaa, ettei tullut repäistyä talteen kyseistä yhden palstan ja kymmenen sentin mittaista uutista. Luin sen moneen kertaan todetakseni, että kyllä siinä näin lukee että yhden ajoneuvoyhdistelmän 60t kulutusvaikutus vastaa kymmentätuhatta henkilöautoa. Se että eräät eivät usko sellaista olleen, ei minua henkilökohtaisesti paljon liikuta.
Onko kukaan nähnyt julkaistua tutkimusta raskaan kaluston teitä kuluttavasta vaikutuksesta, en minä ainakaan. Se tietysti on satavarmaa, että sellaisia on tehty mutta miettikääpä miksi niitä ei missään julkaista, ei taida olla vaikea arvata.
Itsellä on omakohtaista kokemusta päivittäin ajamastani tieosuudesta, noin 35 vuoden ajalta, kun se on ollut asfaltoitu. Se kertoo vääjäämättä totuuden raskaankaluston osuudesta tien kulumisesta tai painumisesta, miten se tapahtuu sillä ei ole väliä lopputulos on kuitenkin sama. Mainittakoon että tiellä liikkuu päivittäin 80-200 perävaunullista hiekkarekkaa.
Kun tuo raideväli niin vakuuttavasti halutaan ymmärtää henkilöauton tekemiksi niin kertokaa toki minullekin että ymmärtäisin tuon jäkätyksen. Mikä on kuorma-auton korin leveys se lienee 250cm lain perusteella. Entä mikä on renkaiden ulkoreunan mitta se lienee n.220-230cm Sisämitta? 180-190cm Sisimmäisten paripyörien ulkomitta 170-180cm Entä sisämitta se lienee 120-130cm eli joko rupeaa osumaan samoille senteille kuin henkilöautoissa. Näihin muutamiin seikkoihin, kun saisi edes jotenkin perusteltuja vastauksia mutun sijaan
Koskaan en ole nähnyt minkään autoksi kutsutun liikkuvan täysin samaa uraa kaistalla, vaan ajotyylejä on monenlaista on keskiviivan ajajaa reunassa viihtyvää jne.. täten voisi olettaa, että on vaikea määrittää urien tarkkaa syntymekanismiä, itse en moiseen pohdintaan ole paljon viitsinyt paneutua.
Misar se vaan jaksaa jauhaa samaa mantraa! Kyllähän raskas liikenne vaurioittaa tietä, mutta ne urat eivät varmaan ole niiden aiheuttamia. Karheat urat, jotka saavat renkaat meluamaan. Miten tuon nyt raskaan liikenteen piikkiin voi laskea; vai onko niin, että rekan rengas karhentaa asfaltin.
Tuon driven linkittämän tutkimuksen perusteella en sanoisi, että nastarenkaat olisivat edes suurin syy teiden kulumiseen, puhumattakaan että ainoa.
[quote="drive"
Kuka tästä on itkenyt? Enemmän ärsyttää pääteillä ajellessa ne urat ja urapaikkaukset ja kuraantuminen. Ja kaupungissa yleinen likaisuus ja pöly. Osa uristahan korjautuu samalla kun tietä muutenkin kunnostetaan.
Knight Rider:
Onneksi meillä kaikilla eivät asiat ole kovinkaan huonosti jos suurimmat murheet liikenteessä ovat likainen auto ja äänekäs tien pinta.
Nyt kun on yhdessä todettu kitkarenkaat huonommin pitäviksi kuin nastarenkaat niin sitten aletaan hakea aika kaukaakin vikoja nastarenkaiden sivuvaikutuksista. Sepelvaltimotauti ja Pyykkien nokeentuminen vain parina seikkana mainitakseni.
Totta. Autot saa puhtaaksi pesemällä ja korvatulppia myydään edullisesti vaikka apteekeissa.
FARwd:
Keuhkot onkin sitten vaikeampi puhdistaa.
Ja tokihan urissa on ikävä ajaakin. Tuli kesällä kokeiltua, miten 325 leveä rengas sopii uraan. Ei sopinut.
Auttaisko filtteritupakki siihen vaivaan?
FARwd:
Ettäkö kokoaika hengittäisi sellaisen tupakkafiltterin läpi vai? Vaikea ajatus, kun en edes tupakoi. Mahtaako siitä läpi saada henkeä ollenkaan? Varmuuden vuoksi pitäisi kumpaankin sieraimeenkin työntää filtteri. Ei kuitenkaan liian syvälle, jotta voi vaihtaakin.
Ensi kerralla kun tulen Suomeen ostan siis paketin röökifilttereitä?
Vai meinaatko, että se varsinainen savukekin pitää ottaa käyttöön? Tupakan imeminenkin on terveellisempää kuin asfalttipölyn kyllästämä ulkoilma?
simppa:
Keuhkoja ei ole tarvetta puhdistaa, jos puhutaan tien kiviaineksen pölystä joka on kuitenkin suurikokoisia hiukkasia. Tämän hetken tiedon valossa ne aiheuttavat lähinnä ylähengitystieoireita niille herkistyneille. Asian voi tarkistaa lukemalla vaikkapa www.hiukkastieto.fi.
Palamisen jätteenä syntyvät hiukkaset esim. raskaasta kalustosta, voimaloista ym. ovat sitten eri asia. Niistä olisin terveyden kannalta paljon enemmän huolissani kuin satunnaisesta pölystä lähinnä muutamana kevätviikkona. Eikä nuo kotimaisesta lähteestä peräisin olevat palojätteetkään nykmymääräyksillä kuitenkaan Suomessa ole mikään suuri ongelma vrt esim. tiiviisti asuttu Keski-Eurooppa puhumattakaan Kiinasta.
FARwd:
Teiden päällystykseen käytettiin esim. vuonna 2005 140 miljoonaa euroa, josta urapaikkaukseen 35 miljoonaa. Tuosta voisi päätellä, että nastat aiheuttavat teiden kulumasta noin 25%.
FARwd:
En ole kerennyt lukemaan kuin tiivistelmän, mutta siinä sanottiin se mikä on muutenkin hyvin tiedossa, että urautuminen vilkkailla ja hyväpohjaisilla teillä johtuu pääasiassa nastarenkaiden käytöstä. Urautuminen tekee ajamisesta vähemmän nautittavaa ja varsinkin sadesäällä ikävää vesilammikoiden kiertelyä. Oli tie miten hyvä tahansa, urautumista ei voi välttää jos nastarenkaiden käyttö sallitaan. Kulumista on tietenkin muunlaistakin kuin urautumista. Hiljaisilla teillä suurimmat murheet kulumisen osalta lienee jotain ihan muuta. Siellä ne ehtivät halkeilla ja mennä palasiksi ennen urautumista. Murenemista varmaan kiihdyttää nastarenkaita kestävän päällysten käyttö. Asuntokaduilla tiet jopa painuvat raskaiden ajoneuvojen alla, mutta se ei liene ongelma kun nopeuksien on tarkoitus olla alhaisia ja sinne asennellaan kaikenlaisia epätasoittavia esteitä muutenkin.
AkiK:
Edellyttäen, että nastat aiheuttivat 100% urittumisen.
simppa:
tuskinpa kenenkään keuhkot nastojen takia tukkeutuvat. Sen verran tuota loskaa on talvisin, että se kyllä sitoo pölyn. Aika puhdas ilma täällä on esim. moniin Kiinan nastattomiin kaupunkeihin verrattuna. Keväällä kun kelit kuivuvat niin siloin saattaa parin viikon ajan olla hiukan pölyistä joillakin alueilla. Ei silti kvoin paljoa. Aika vähän Suomessa kuollaan nastarenkaiden aiheuttamiin keuhkosairauksiin. Keski-Euroopassa ennenaikaiset kuolemat ilman hiukkaspitoisuuksien takia taitaa olla aika paljon yleisempiä.
Oletko harkinnut laittaa alle kapeampaa rengasta? Kannattaa valita kulkuvälineistö vallitsevien olosuhteiden mukaan. Teitä hoidetaan kuitenkin varmaan enemmistön ajokaluston tarpeita varten eikä muutamaa tuning-autoa varten. Jos täällä ajelisi enemmistö 325 renkailla niin tokihan täällä olisi myöskin sadan metrin soritetut turva-alueet teiden varsilla ja ukkelit heiluttelemassa teiden penkereillä keltaisia lippuja ja ruutulippuja ja mitä niitä olikaan. ja ei olisi nopeusrajoituksia, että niillä leveillä renkailla olisi jotakin muutakin kuin ulkonäöllistä käyttöä. Vai oliko nuo sinun 325 renkaat kenties Zetorin tai Jyry-Sisun alla? Silloin minäkin purnaisin ja syyttäisin huonoista ajo-ominaisuuksista teiden uria.
Loistavaa Drive, tuo linkkisi todisti suurin piirtein kaiken mitä olen sanonut raskaan kaluston osuudesta, samalla se todistaa kitkailijoiden väitteet huuhaaksi. Ylivoimainen teidentuhoaja on raskaskalusto.
Tuon saman asian olen saanut todistaa omin silmin jo parikymmentä vuotta sitten ilman mitään tutkimuksia. Riittää hyvin kun on realisti ja jättää väliin kaikki huuhaa teoriat ja käyttää omia aisteja päätymättä fanaatikoksi.
Mielenkiintoisin kohta oli ehdottomasti kuvapari, jossa oli kuvattu urien muoto silloin kun se nastan aikaansaama ja silloin kun on kysymys raskaankaluston aikaansaannoksista. Kuvien perusteella sanoisin suomen asfaltoiduista teistä 53000km nastojen aiheuttamaa on korkeintaan 530km ehkä kehä 3 ja joku toinen kadunpätkä.
Pikaisen lukemisen perusteella en tosin löytänyt mitään vertailua nastojen ja raskaankaluston osuuksista lopputulemaan. Ehkä se on juuri tvh:n miehen HS:ssä kertoma 1:10000 asia jota varmasti emme koskaan saa tietää, sillä pitäähän viulujen maksajien huono omatunto pitää yllä, ettei vaan syntyisi mitään turhia vaatimuksia maksajan osoitteenmuutoksesta.
Jaa millaisia ne urat olivat. Nastankuluttama on 30-40cm levyinen jyrkkäreunainen ura, ja raskaankaluston 60-80cm levyinen laakeapohjainen ilman teräviä reunoja oleva painauma. Kehä 3 on ilmeisesti suomen vilkkain tie 60000 autoa/vrk olenko väärässä, jos väitän etten itse ainakaan ole pahemmin siellä näitä jyrkkiä reunoja nähnyt. Jos olen oikeassa niin mitä siitä voimme päätellä??
drive:
Taisi olla tekniikan maailma, jonka testeistä selviää miksi näin on, ja pölyntuottamisen todisti Hgin kaupungin tutkimus. Joten ettekö osaa lukea, vai onko asian myöntäminen vaikeaa??
Linkitä Misar niitä todisteita meillekkin päin!
misar:
Juuri tuollaisia olen nähnyt taajama-alueilla juuri niissä liikennevalojen kiihdytyskohdissa, joissa renkaat sutivat hullun lailla. Mutta ne urat eivät ole monen metrin mittaiset. Tuossa aiemmin komentoinkin asiasta.
misar:
Niitä jyrkkäreunaisia uria on omien havaintojeni mukaan pääasiassa taajama-alueilla, missä ei ole raskasta liikennettä. Ja noilla alueilla asfaltti on todella vanhaa, eihän taajama-alueilla ole urista kovin suurta vaaraa esim. vesiliirron suhteen. Ei ole siis korjauslistalla ensimmäisinä nuo taajamaurat, kun niistä ei niin suurta vaaraakaan ole.
simppa:
Onneksi meillä on vapaus valita olosuhteisiimme sopiva kalusto, joten Corvetten uraherkkyys on epäolennainen asia.
Itse ajan autolla, jonka mallinimen kolme ensimmäistä kirjainta ovat samoja kuin sinulla. Uraherkkyys ei kuitenkaan vaivaa ja muutenkin auto toimii loistavasti suomalaisissa olosuhteissa.
Nasse:
Kuinka voi olla näin vaikeata ymmärtää, että molemmat aiheuttavat urautumista. Nastat vain kuluttavat pintaa eri tavalla kuin rekat. Tottahan karkealla viilalla tulee erilainen jälki kuin hienolla hiekkapaperilla deformaatiosta puhumattakaan.
misar:
Misar hyvä, kuten itsekin kirjoitat viestisi alussa, jotkut asiat ovat itsestään selviä maalaisjärjellä ilman mitään tutkimuksia. Olet myös aiemmin korostanut vahvasti suomalaisten naurettavaa auktoriteettiuskoa ja virkamiesten kyvyttömyyttä.
Kuitenkin nyt kun on kyse yksittäisen virkamiehen itsellesi mieluisasta lausumasta, jonka kaiken lisäksi vain sinä tunnut muistavan (ja kaikilla meillä saattaa muisti joskus tehdä tepposiaan), olet valmis korottamaan tämän lausujan ehdottoman oikeassa olevaksi auktoriteetiksi ja uskot yhden rekan kuluttavan tietä 10000 henkilöauton edestä. Ole hyvä ja anna kontrolli hetkeksi maalaisjärjelle ja sisäiselle tekniikan miehellesi ja mieti miten tuo väite voisi pitää paikkansa? Mitään henkimaailman asioita ei kuitenkaan tapahdu sen enempää rekan kuin henkilöautonkaan renkaan ja tienpinnan välissä, joten 10000-kertainen kulutus pitäisi jotenkin selittää fysiikan keinoin.
Ja vielä kerran: miksi nastarenkaiden kuluttavuus pitää kiistää?
Sivumennen sanoen tämä keskustelu on antanut mahdollisen vastauksen pitkään mieltäni vaivanneeseen kysymykseen: miksi suurin osa autoilijoista ajaa uskollisen sitkeästi urissa vaikka vieressä olisi sileämpää pintaa, jolla ajo on vetelemätöntä, hiljaisempaa, sateella turvallisempaa ja kaikin puolin mukavampaa? Aivan ilmeisesti he eivät näe uria, kuule niiden aiheuttamaa melulisää tai tunne käsissään niiden vaikutusta ohjauspyörässä.
Ddr5:
Vai tuning-auto? Ihan tehtaalta on tuolla vakiokoolla aikanaan tullut. Pienempää ei saa. Minä olen auton toinen omistaja.
Herbert:
Eipä ole mikään auto täysin tunnoton urille ollut.
simppa:
Onneksi ei, koska sellaisella ajaminen olisi varmaan pelottavaa.
Toiset on kuitenkin ominaisuuksiltaan parempia kuin toiset. Sitten kun jokin ominaisuus on riittävän hyvä, ei se ole este tai edes hidaste hankinnalle.
En minä sinun valintaasi yrittänyt moittia, ethän kai sillä edes täällä ajele. Pointtina oli, että on kohtuutonta vaatia tänne teitä, jossa jokin erikoinen auto olisi parhaimmillaan. Vähän sama juttu, kun Nunchaku valittaa autonsa olevan ikävä ajettava meikäläisillä alhaisilla rajoituksilla. On helpompaa valita sopiva auto kuin rakentaa liikennejärjestelmä jonkun tehokkaan Bemarin ominaisuuksille soveltuvaksi.
Herbert:
Tottahan tuokin. Ajellaan kaikki sellaisilla autoilla kuin halutaan! Enhän minä nyt tietenkään oleta, että tiet pitäisi tehdä juuri minun autovalintani mukaan.
En ole kyllä millään päätiellä nähnyt teräväreunaisia uria, siitä huolehtii jo se etteivät edes ylivertaiset kuljettajat pysty ajamaan tismalleen samaa ajolinjaa koko ajan päätienopeuksissa. Urat ovat yleensä riittävän leveitä kaikelle kalustolle.
Koko ajan keskustelussa menee sekaisin teiden kuluminen ja teiden pinnan kuluminen. Ensimmäistä aiheuttaa raskas kalusto, routa, aika ym. tekijät ja seuraukset vaativat tien kokonaisvaltaisempaa remonttia. Jälkimmäinen on lähinnä nastojen ja hiekoituksen tekosia. Suolauksella on pinnankulumista voimistava vaikutus. Teiden laajempi uusiminen on kallista, pelkkien pintojen (usein osittainen) uusiminen ei nykyisellään maksa paljon. Tekniikka siihen on viime aikoina kehittynyt huomattavasti, nykyään hyväksikäytetään kaikki massat ja voidaan tehokkaasti paikata tarvittaessa pelkät urat.
Kukaan nastoista itkevä ei näytä kuitenkaan olevan suuresti huolissan tuosta isommasta kustannustekijästä. Nykyisellä korjaustahdilla useiden raskaan liikenteen käyttämien teiden rungot alkavat pettää, ja se se vasta maksaa.
Sekin on selvä asia että eri kulutusmuotojen suhde vaihtelee paljon teittäin. Vilkkailla kaupungin sisääntuloväylillä henkilöautoliikenne ja siis nastat ovat merkittävin kuluttaja. Paljon rekkojen liikennöimillä päätieosuuksilla taas ne kuluttavat tietä eniten. Kaupunkialueella teitä kuluttavat kaikki hiekkapaperi-ilmiön takia ja risteysalueilla näkyy hyvin nastoilla kiihdyttely ja jarruttelu (luonnollisesti samaa uraa kaikki). Melkoiset urat löytyy esimerkiksi linjaliikenteen pysäkeiltä, vaikka busseissa ei ole nastoja...
Jotenkin tuntuu että tätä ns keskustelua käydään vain muutaman tieosuuden perusteella. Pitäisi katsoa kokonaiskuvaa. On vain muutamia teitä, joita tarvitsee asfaltoida 5-8 vuoden välein. Suurimmalla osalla tieverkkoa ongelmat ovat ihan muunlaisia.
misar:
Väitätkö että kaikki henkilöautot ajavat samoja uria? Uran leveydestä ei voida yksin päätellä uran aiheuttajaa, olennaisempaa on mitata raideväli urien syvimmästä kohdasta. Esimerkiksi moottoriteillä on monesti aika leveitä uria, mutta toisaalta urien väli on hyvin kapea. Rekkojen pyörät sopivat vain niiden ulkoreunoihin, jolloin on selvää että urat on tehty kapeammilla autoilla. Taajamissa näkyy kapeampia uria. Ilmeisesti hitaammassa vauhdissa auto keskittää paremmin itsensä uran pohjalle.