Keskustelu tuntuu juuttuneen pelkkään urakeskusteluun. Nekin tietysti lisäävät vesiliirto-onnettomuuksia, mutta jo aiemmin linkittämäni ruotsalaisten tutkimus kertoo, että varsinkin autoilijat, joilla ei ole kunnollista luistonestoa autossaan, ovat paljon pienemmällä kuolonkolaririskillä liikkeellä nastarenkailla talvella ajaessaan. Erityisesti keskieurooppalaiset kitkat ovat melkoinen riskitekijä mellansvenssonille. Me finskit olemme tottakai parempia kuskeja.
Suomi ei ole ainoa maa, jossa on talvella lunta. Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla renkailla muissa lumimaissa ajetaan. Olen etsinyt tietoa Googlesta. Jostakin löysin tiedon, että tietyissä osissa Yhdysvaltoja käytetään jonkin verran nastarenkaita, mutta käyttäminen on vähenemässä. Nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu määräyksillä, koska nastat vaurioittavat tien pintaa.
Muuten, jos teiden urautuminen on yksin ajoneuvoyhdistelmien ja muun raskaan liikenteen syytä, niin miten ihmeessä urat syntyvät moottoriteiden vasemmalle kaistalle, jolla raskas liikenne piipahtaa vain harvoin ja hetkellisesti?
Moottoritiet ovat kantoluokaltaan korkeimman asteen teitä, samalla myöskin vilkkaimmin ja kovimmilla nopeuksilla liikennöityjä osuuksia. On siis täysin luonnollista että niissä pinnan kulutus on voimakasta jos ajetaan nastoilla ja vastaavasti painuminen vähäistä koska pohjan voisi ainakin olettaa olevan hyvä. Moottoritiet myös pidetään yleensä aina sulana, mikä lisää merkittävästi kulumista.
Kulumista arvioidessa pitää myös ottaa huomioon kaksi muutosta: merkittävästi laajentuneet talvirajoitukset vähentävät kulutusta selvästi, samoin uudet nastarengassäädökset.
varsinkin autoilijat, joilla ei ole kunnollista luistonestoa autossaan, ovat paljon pienemmällä kuolonkolaririskillä liikkeellä nastarenkailla talvella ajaessaan.
Kitkarenkaisiin kokonaan siirtyminen edellyttäisi sitä, että ajonhallintajärjestelmä olisi käytössä lähes kaikissa autoissa. Tuo aika ei ole aivan vielä, menee vielä vuosia ennenkuin nykyinen museokalusto on paalaimessa.
Todennäköisesti rajoituksia olisi silti talvikaudeksi laskettava nykyistä alemmas koska kitkarenkaiden kannalta huonoimmat kelit eivät katoa mihinkään, esim. 50 tai 60 kaikille risteysalueille ja 70 maanteille.
Samoin on selvää, että kitkarenkaiden myötä nelivetoautot yleistyisivät lisää, renkaiden puutteiden myötä haettaisiin niitä talviominaisuuksia sitten muualta. Olisiko tuo kokonaisuuden kannalta mitenkään edullista, en tiedä.
Onko mitään selitystä sille miksi joissain maissa karsastetaan nimen omaan nastarenkaita noinkin paljon? Kun nastarenkaat ovat turvalliset eivätkä kuluta katuja läheskään yhtä paljon kuin kitkarenkaat niin miksi ihmeessä niitä pitää noin pahasti diskriminoida.
Kuten sanottu: kaikki tahtoo kulua käytössä. Mutta älä ole suotta huolissasi, kyllä niitä teitä taas ensi kesänä paikkaillaan. Ainakin jossain päin.
Eikä valtiolta rahat lopu niin kauan kuin autoilijoilla riittää euroja polttoaineisiin ja uusiin autoihin. Tehkäämme kaikki voitavamme asian hyväksi! Kukkahattutätien viherpiipertelyllä tämä maa menisi hyvin pian konkurssiin.
Kitkarenkaisiin kokonaan siirtyminen edellyttäisi sitä, että ajonhallintajärjestelmä olisi käytössä lähes kaikissa autoissa. Tuo aika ei ole aivan vielä, menee vielä vuosia ennenkuin nykyinen museokalusto on paalaimessa.
Ihan hyvin pärjää kuka tahansa etuvedolla ilman ajonvakautusta kitkoilla. Nämä autot on suunniteltu aika vakaiksi, eikä ne vahingossa lähde takapyöräluistoon. Oikeastaan aina kun saa lukea jostain takapyöräluisto-kuolonkolareista, ni osallisena on ollut joko takavetoinen auto, tai sitten etuvetoinen jotka on takarenkailtaan laittomassa kunnossa (nastakato), tai sitten kuljettaja on muuten ajanut keliin nähden aivan liian kovaa.
ABS-jarrut on ihan hyvä talviajovaruste taitamattomalle regnasvalinnasta riippumatta. Itsellä ei sellaisia kylläkään ole, mutta höyhenjarrutus ja -ohjaus tulee selkäytimestä.
Ajonvakautusjärjetelmät auttavat tilanteissa, joihin varovaisen autoilijan ei pitäisi edes joutua. Auttavat eniten niitä ykköskuskeja, jotka ajavat kovaa ja rajusti kelistä ja pidosta piittaamatta.
Todennäköisesti rajoituksia olisi silti talvikaudeksi laskettava nykyistä alemmas koska kitkarenkaiden kannalta huonoimmat kelit eivät katoa mihinkään, esim. 50 tai 60 kaikille risteysalueille ja 70 maanteille.
Parin km/h:n nopeuserolla kumoutuu pidosta aiheutuva jarrutusmatkaero. Eikä pitoerolla edes ole mitään merkitystä, jos ajaa varovasti ja ennakoi.
Varovaiset kuskit uskaltavat ja kehtaavat hidastaa riittävästi kelin edellyttämällä tavalla, oli rengasvalinta ja rajoitus sitten mikä tahansa. Yks erittäin merkittävä syy talvirajoituksiin on teiden kuluminen. 20-vuotta sitten lama-aikaan ne tuli, kun tienhoidon määrärahoista jouduttiin tinkimään. Eikä niitä sittemmin ole palautettu.
Jos Suomella ei ole varaa pudottaa akselipainoja eurooppalaiselle tasolle, pitäisi olla sitten selkärankaa saattaa tiestö kuormitusta vastaavalle tasolle.
Pysyköön akselipaino suurena harvaan asutussa maassamme. Ei meidän tarvitse matkia muita tässä asiassa. Urat saa kyllä paikattua. Tiet voisi kyllä tehdä nykyistä laadukkaammin. Esim kun lähtee ajelemaan Helsingistä kohti Porvoota niin tiehän on kuin vuoristorata. Ennen tehtiin työt kunnolla kun ei ollut kilpailutusta eri firmojen välillä. Nykyisin valtion eri firmat kilpailevat keskenään urakoista ja sitten tehdään halvalla huonoa. Sitten ne firmat, jotka eivät saa urakoita joutuvat irtisanomaan työntekijöitään, jotka sitten palkataan niihin firmoihin, jotka voittavat tarjouskilpailuja halvimmilla hinnoilla. Vaikka en kommunisti olekaan niin kyllä silti väittäisin, että tuo valtionfirmojen yksityistäminen loppujen lopuksi on laskenut työn laatua aikamoisen paljon.
Suomi ei ole ainoa maa, jossa on talvella lunta. Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla renkailla muissa lumimaissa ajetaan.
Japanissa nastat ovat kielletty kaikkialla. Kielto on tiukempi kuin Saksassa, jossa saa ajaa nastoilla parilla tiellä. Japanissa ei missään. Hokkaidossa ja Honshun pohjoisosissa sekä vuoristossa ajetaan pohjolan kitkoilla. Tokion seudulla pääasissa keski-Euroopan kitkoilla.
Liikenne sujuu hyvin ilman nastoja vaikka kelit ovat hankalemmat kuin Suomessa. Läheskään kaikissa autoissa ei ole ajonvakautusta. Esimerkiksi suurimmassa osassa takseista (ks. kuva) ei ole edes ABS-jarruja! Nastarengaskiellon myötä japanilaiset ovat oppineet ajamaan kelin mukaan.
Eikös Japanissa pitäisi autojen olla viimeisen päälle uusia ja huipputeknisiä? Käsittääkseni sieltä rahdataan kaikki yli viisivuotiaat autot Vladivostokiin venäläisille Ladojen korvikkeiksi. ja halvalla.
Japanissa on paljon kei-luokan autoja. Pieni keltakilpinen auto pienellä moottorilla. Niissä ei juuri ole ajonvakautusta. Ylläolevassa Toyotassa ei myöskään ole. Auto on kuin suoraan 80-luvulta, vaikka on uutta tuotantoa. Eikä yli 10 vuotiaskaan auto ole Tokiossa mikään harvinaisuus.
Onko mitään selitystä sille miksi joissain maissa karsastetaan nimen omaan nastarenkaita noinkin paljon?
Samaa voisi kysyä monesta muustakin asiasta. Miksi täällä kännykän käyttö ajaessa on kielletty, vaikka esim. Ruotsissa se on sallittu. Miksi Suomen tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen maailmalla, kun joku pikkurikas juppi ajaa hiukan ylinopeutta. Miksi täällä valtio itsepintaisesti pyristelee eu:n autoveromääräyksiä vastaan, miksi täällä puhutaan promillerajan laskusta, vaikka monissa muissa maissa raja on 0,8 jne.
Onko mitään selitystä sille miksi joissain maissa karsastetaan nimen omaan nastarenkaita noinkin paljon?
Samaa voisi kysyä monesta muustakin asiasta. Miksi täällä kännykän käyttö ajaessa on kielletty, vaikka esim. Ruotsissa se on sallittu. Miksi Suomen tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen maailmalla, kun joku pikkurikas juppi ajaa hiukan ylinopeutta. Miksi täällä valtio itsepintaisesti pyristelee eu:n autoveromääräyksiä vastaan, miksi täällä puhutaan promillerajan laskusta, vaikka monissa muissa maissa raja on 0,8 jne.
Niin .. mutta se mitä täällä tehdään ei niin paljon kiinnostakaan, mutta joku selitys luulisi löytyvän sille mitä ne muualla tekevät. Jollain niiden luulisi perustelleen omat päätöksensä ... siis siellä muualla. Tarkoitan, että samoja perusteluita voitaisiin soveltaa sitten tännekin, niin saataisiin rupatella kännyköihin ja tehdä kaikkea listasssasi mainitsemia asioita kuten muuallakin ilman, että heti kriminalisoitaisiin. Joku perusteluhan niillä on täytynyt olla nastarenkaiden hyljeksimiseenkin .. vai mitä? Sehän se tässä kiinnostaa .. perustelut siis.
Joku perusteluhan niillä on täytynyt olla nastarenkaiden hyljeksimiseenkin .. vai mitä? Sehän se tässä kiinnostaa .. perustelut siis.
Perusteluissa aina laitetaan hyvät ja huonot puolet rinnatusten. Koska ne eivät ole yhteismitallisia asioita, päätös tehdään enemmän tai vähemmän tunteella. Se taas on politiikkaa, mutta siitä et taida olla kiinnostunut keskustelemaan.
"...it has brought about the negative effects with the regulations unexpected result of making winter roadways extremely slippery. Those include increased winter accidents, worsened winter traffic pattern, and increased deicing chemical usage, and these remain unsolved".
Ihan hyvin pärjää kuka tahansa etuvedolla ilman ajonvakautusta kitkoilla. Nämä autot on suunniteltu aika vakaiksi, eikä ne vahingossa lähde takapyöräluistoon. Oikeastaan aina kun saa lukea jostain takapyöräluisto-kuolonkolareista, ni osallisena on ollut joko takavetoinen auto, tai sitten etuvetoinen jotka on takarenkailtaan laittomassa kunnossa (nastakato), tai sitten kuljettaja on muuten ajanut keliin nähden aivan liian kovaa.
2002 lokakuussa oli alla uudet nastarenkaat, puoli vuotta vanha Civic 5D, vautia 25 - 30 km/h, alamäki, kurvi oikeaan ja kallistus ulkokurviin, yön vesisade ja aamupakkanen eli ensi liukas -> onneksi ketään ei tullut vastaan, kun tein 1 1/2 kierrosta ja päädyin toiselle puolelle tietä bussipysäkille perä menosuuntaan.
Talven tullen huomasin, että auto tarjosi jokaisessa kurvissa takamusta eteen. Se niistä vakaista etuvetoisista.
Joku perusteluhan niillä on täytynyt olla nastarenkaiden hyljeksimiseenkin .. vai mitä? Sehän se tässä kiinnostaa .. perustelut siis.
Perusteluissa oleellista on maan sijainti ja olosuhteet, eli (termisen) talven pituus ja liukkaiden kelien yleisyys vuodessa. Suomea lähinnä vastaavat olosuhteet löytynevät Ruotsista, vaikka se toki onkin keskimäärin etelämpänä. Silti siellä nastarenkaita saa käyttää lain mukaan kuukautta aikaisemmin, kuin Suomessa.
Ihan hyvin pärjää kuka tahansa etuvedolla ilman ajonvakautusta kitkoilla.
Ei kyse ole siitä millä pärjää vaan siitä mikä on turvallista. Kantasi tarkoittaisi automaattisesti nopeuksien laskua jos aiottaisiin pysyä nykyisellä turvallisuustasolla.
Ajonvakautus pitäisi kyllä saada kaikkiin autoihin riippumatta millä renkailla ajetaan.
Nämä autot on suunniteltu aika vakaiksi, eikä ne vahingossa lähde takapyöräluistoon.
Ajonvakautuksella on vähän muitakin tehtäviä kuin estää takavetoisten takapyöräluisut. Ne estyivät jo luistonestolla, eivätkä isot takavetoiset kovin epävakaitakaan ole ilman järjestelmiäkään.
ABS-jarrut on ihan hyvä talviajovaruste taitamattomalle regnasvalinnasta riippumatta.
ABS on hyvä järjestelmä, mutta siitäkin on hyvä tietää että oikein liukkaalla pinnalla auto ei ABSeilla juuri hidastu. Ne vaativat toimiakseen oikein riittävän pitävän pinnan / renkaat.
Ajonvakautusjärjetelmät auttavat tilanteissa, joihin varovaisen autoilijan ei pitäisi edes joutua. Auttavat eniten niitä ykköskuskeja, jotka ajavat kovaa ja rajusti kelistä ja pidosta piittaamatta.
Täyttä kukkua. Ajonvakautuksesta valittavat juuri eniten nuo mainitsemasti ykköskuskit, koska se rajoittaa heidän kaahaustaan.
Ajonvakautuksesta hyötyvät tutkitusti ihan kaikki, aivan samoin kuin turvavöistä, turvatyynyistä, turvarekenteista ym.
Parin km/h:n nopeuserolla kumoutuu pidosta aiheutuva jarrutusmatkaero. Eikä pitoerolla edes ole mitään merkitystä, jos ajaa varovasti ja ennakoi.
Pitoerolla on suuuri merkitys, koska pitoeron vaikutukset tulevat esiin juuri silloin kun sitä pitoa eniten tarvitaan. Aina ei voi ennakoida kaikkea ja isossa mittakaavassa joku on aina tilanteessa jossa pitoa tarvitaan..
Parin kilometrin keskinopeusero tarkoittaa käytännössä rajoitusten laskua 10-20 km/h:lla
Varovaiset kuskit uskaltavat ja kehtaavat hidastaa riittävästi kelin edellyttämällä tavalla,
Näin ne tekevät nytkin, kovin paljon en luota kuitenkaan siihen että näiden varovaisten kuskien määrä yhtäkkiä jotenkin hyppäisi ylöspäin. Teknologia etenee paljon nopeammin kuin evoluutio.
Joku perusteluhan niillä on täytynyt olla nastarenkaiden hyljeksimiseenkin .. vai mitä? Sehän se tässä kiinnostaa .. perustelut siis.
Perusteluissa oleellista on maan sijainti ja olosuhteet, eli (termisen) talven pituus ja liukkaiden kelien yleisyys vuodessa. Suomea lähinnä vastaavat olosuhteet löytynevät Ruotsista, vaikka se toki onkin keskimäärin etelämpänä. Silti siellä nastarenkaita saa käyttää lain mukaan kuukautta aikaisemmin, kuin Suomessa.
Ehtotan kansalaisaloitteen muodossa ja jotennii suomalaisen kansanluonteen tuntijana, että nastarenkaiden käyttö sallitaan 1.7.-30.6. välisenä aikana. Samoin talvirenkaiden käyttösuositus olisi 31.12.-1.1. välillä, tahi muulloinkin jos olosuhteet sitä edellyttävät. Eiköhän se siitä jotennii lutviinnu.
Liikenne hyvin sujuu ilman nastoja vaikka kelit ovat hankalemmat kuin Suomessa.
Mitä nyt tutkimusten mukaan onnettomuudet, kemikaalien käyttö ym ovat lisääntyneet ja liikenne merkittävästi hidastunut. Mutta mitäs noista faktoista, paras vaan vetää fiilisperiaatteella.
Ihan hyvin pärjää kuka tahansa etuvedolla ilman ajonvakautusta kitkoilla. Nämä autot on suunniteltu aika vakaiksi, eikä ne vahingossa lähde takapyöräluistoon.
Tämä taitaa olla hyvinkin yleinen harhakäsitys. Kyllähän etuvetoinen auto lähtee hyvin helposti takapyöräluistoon esim. kevennettäessä kaasua liukkaassa kaarteessa, mikä tulee suurena yllätyksenä kuljettajalle, joka kuvitteli ajavansa puskevaa autoa. Etupyörät ohjaavat ja takapyörät välittävät ohjausvoiman tiehen, tämä pätee niin etu-, taka- kuin nelivetoisiinkin autoihin ja on perusta monen maalaisjärkeilevän ja kaikenkokeneen automiähen suunnattomasti vieroksumalle rengastusohjesäännölle "paremmat renkaat aina taakse".
Ihan hyvin pärjää kuka tahansa etuvedolla ilman ajonvakautusta kitkoilla. Nämä autot on suunniteltu aika vakaiksi, eikä ne vahingossa lähde takapyöräluistoon.
2002 lokakuussa oli alla uudet nastarenkaat, puoli vuotta vanha Civic 5D, vautia 25 - 30 km/h, alamäki, kurvi oikeaan ja kallistus ulkokurviin, yön vesisade ja aamupakkanen eli ensi liukas -> onneksi ketään ei tullut vastaan, kun tein 1 1/2 kierrosta ja päädyin toiselle puolelle tietä bussipysäkille perä menosuuntaan.
Talven tullen huomasin, että auto tarjosi jokaisessa kurvissa takamusta eteen. Se niistä vakaista etuvetoisista.
Jep, tottakai etuvetoisessa perä karkaa alta kun ensin ajetaan liian kovaa mutkaa, jonka jälkeen päästetään kaasupoljin ylös> painon siirtymä eteen, perä kevenee ja hupskeikkaa.. vielä kun on kyseessä lyhytakselivälinen ns.pölynimuriauto, mutkassa talvella pieniä epätasaisuuksia (tai urat) ja tuollainen alkeellinen kuljettajan virhe..
Suomi ei ole ainoa maa, jossa on talvella lunta. Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla renkailla muissa lumimaissa ajetaan.
Japanissa nastat ovat kielletty kaikkialla. Kielto on tiukempi kuin Saksassa, jossa saa ajaa nastoilla parilla tiellä. Japanissa ei missään. Hokkaidossa ja Honshun pohjoisosissa sekä vuoristossa ajetaan pohjolan kitkoilla. Tokion seudulla pääasissa keski-Euroopan kitkoilla.
Liikenne hyvin sujuu ilman nastoja vaikka kelit ovat hankalemmat kuin Suomessa. Läheskään kaikissa autoissa ei ole ajonvakautusta. Esimerkiksi suurimmassa osassa takseista (ks. kuva) ei ole edes ABS-jarruja! Nastarengaskiellon myötä japanilaiset ovat oppineet ajamaan kelin mukaan.
Aika mielenkiintoista, että Japanilaisissa autoissa ei ole vielä ABS-jarruja. Ovathan ne olleet jo täälläkin pakollisia yli kymmenen vuotta.Itse asiassa Toyota Corolla taisi olla ensimmäisiä autoja, joissa oli sekä ABS-jarrut, että Airbag vakiovarusteena. Tämä tapahtui 1990-luvun puolenvälin jälkeen.
Keskustelu tuntuu juuttuneen pelkkään urakeskusteluun. Nekin tietysti lisäävät vesiliirto-onnettomuuksia, mutta jo aiemmin linkittämäni ruotsalaisten tutkimus kertoo, että varsinkin autoilijat, joilla ei ole kunnollista luistonestoa autossaan, ovat paljon pienemmällä kuolonkolaririskillä liikkeellä nastarenkailla talvella ajaessaan. Erityisesti keskieurooppalaiset kitkat ovat melkoinen riskitekijä mellansvenssonille. Me finskit olemme tottakai parempia kuskeja.
Suomi ei ole ainoa maa, jossa on talvella lunta. Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla renkailla muissa lumimaissa ajetaan. Olen etsinyt tietoa Googlesta. Jostakin löysin tiedon, että tietyissä osissa Yhdysvaltoja käytetään jonkin verran nastarenkaita, mutta käyttäminen on vähenemässä. Nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu määräyksillä, koska nastat vaurioittavat tien pintaa.
http://training.ce.washington.edu/wsdot/Modules/09_pavement_evaluation/studded_tires.htm
Ovatko nastat Suomessakin katoavaa kansanperinnettä?
nimim Erkki:
Moottoritiet ovat kantoluokaltaan korkeimman asteen teitä, samalla myöskin vilkkaimmin ja kovimmilla nopeuksilla liikennöityjä osuuksia. On siis täysin luonnollista että niissä pinnan kulutus on voimakasta jos ajetaan nastoilla ja vastaavasti painuminen vähäistä koska pohjan voisi ainakin olettaa olevan hyvä. Moottoritiet myös pidetään yleensä aina sulana, mikä lisää merkittävästi kulumista.
Kulumista arvioidessa pitää myös ottaa huomioon kaksi muutosta: merkittävästi laajentuneet talvirajoitukset vähentävät kulutusta selvästi, samoin uudet nastarengassäädökset.
Böpi:
Kitkarenkaisiin kokonaan siirtyminen edellyttäisi sitä, että ajonhallintajärjestelmä olisi käytössä lähes kaikissa autoissa. Tuo aika ei ole aivan vielä, menee vielä vuosia ennenkuin nykyinen museokalusto on paalaimessa.
Todennäköisesti rajoituksia olisi silti talvikaudeksi laskettava nykyistä alemmas koska kitkarenkaiden kannalta huonoimmat kelit eivät katoa mihinkään, esim. 50 tai 60 kaikille risteysalueille ja 70 maanteille.
Samoin on selvää, että kitkarenkaiden myötä nelivetoautot yleistyisivät lisää, renkaiden puutteiden myötä haettaisiin niitä talviominaisuuksia sitten muualta. Olisiko tuo kokonaisuuden kannalta mitenkään edullista, en tiedä.
Lehdessä oli --> tämmöistä
Onko mitään selitystä sille miksi joissain maissa karsastetaan nimen omaan nastarenkaita noinkin paljon? Kun nastarenkaat ovat turvalliset eivätkä kuluta katuja läheskään yhtä paljon kuin kitkarenkaat niin miksi ihmeessä niitä pitää noin pahasti diskriminoida.
Kuten sanottu: kaikki tahtoo kulua käytössä. Mutta älä ole suotta huolissasi, kyllä niitä teitä taas ensi kesänä paikkaillaan. Ainakin jossain päin.
Eikä valtiolta rahat lopu niin kauan kuin autoilijoilla riittää euroja polttoaineisiin ja uusiin autoihin. Tehkäämme kaikki voitavamme asian hyväksi! Kukkahattutätien viherpiipertelyllä tämä maa menisi hyvin pian konkurssiin.
AkiK:
Ihan hyvin pärjää kuka tahansa etuvedolla ilman ajonvakautusta kitkoilla. Nämä autot on suunniteltu aika vakaiksi, eikä ne vahingossa lähde takapyöräluistoon. Oikeastaan aina kun saa lukea jostain takapyöräluisto-kuolonkolareista, ni osallisena on ollut joko takavetoinen auto, tai sitten etuvetoinen jotka on takarenkailtaan laittomassa kunnossa (nastakato), tai sitten kuljettaja on muuten ajanut keliin nähden aivan liian kovaa.
ABS-jarrut on ihan hyvä talviajovaruste taitamattomalle regnasvalinnasta riippumatta. Itsellä ei sellaisia kylläkään ole, mutta höyhenjarrutus ja -ohjaus tulee selkäytimestä.
Ajonvakautusjärjetelmät auttavat tilanteissa, joihin varovaisen autoilijan ei pitäisi edes joutua. Auttavat eniten niitä ykköskuskeja, jotka ajavat kovaa ja rajusti kelistä ja pidosta piittaamatta.
Parin km/h:n nopeuserolla kumoutuu pidosta aiheutuva jarrutusmatkaero. Eikä pitoerolla edes ole mitään merkitystä, jos ajaa varovasti ja ennakoi.
Varovaiset kuskit uskaltavat ja kehtaavat hidastaa riittävästi kelin edellyttämällä tavalla, oli rengasvalinta ja rajoitus sitten mikä tahansa. Yks erittäin merkittävä syy talvirajoituksiin on teiden kuluminen. 20-vuotta sitten lama-aikaan ne tuli, kun tienhoidon määrärahoista jouduttiin tinkimään. Eikä niitä sittemmin ole palautettu.
FARwd:
Pysyköön akselipaino suurena harvaan asutussa maassamme. Ei meidän tarvitse matkia muita tässä asiassa. Urat saa kyllä paikattua. Tiet voisi kyllä tehdä nykyistä laadukkaammin. Esim kun lähtee ajelemaan Helsingistä kohti Porvoota niin tiehän on kuin vuoristorata. Ennen tehtiin työt kunnolla kun ei ollut kilpailutusta eri firmojen välillä. Nykyisin valtion eri firmat kilpailevat keskenään urakoista ja sitten tehdään halvalla huonoa. Sitten ne firmat, jotka eivät saa urakoita joutuvat irtisanomaan työntekijöitään, jotka sitten palkataan niihin firmoihin, jotka voittavat tarjouskilpailuja halvimmilla hinnoilla. Vaikka en kommunisti olekaan niin kyllä silti väittäisin, että tuo valtionfirmojen yksityistäminen loppujen lopuksi on laskenut työn laatua aikamoisen paljon.
Jenkeissä ajetaan selvästikin kitkarenkailla:
https://www.youtube.com/watch?v=eP28pbcz4tM&p=3C84B845BEDA81AB&playnext=1&index=17
SO2001:
Japanissa nastat ovat kielletty kaikkialla. Kielto on tiukempi kuin Saksassa, jossa saa ajaa nastoilla parilla tiellä. Japanissa ei missään. Hokkaidossa ja Honshun pohjoisosissa sekä vuoristossa ajetaan pohjolan kitkoilla. Tokion seudulla pääasissa keski-Euroopan kitkoilla.
Liikenne sujuu hyvin ilman nastoja vaikka kelit ovat hankalemmat kuin Suomessa. Läheskään kaikissa autoissa ei ole ajonvakautusta. Esimerkiksi suurimmassa osassa takseista (ks. kuva) ei ole edes ABS-jarruja! Nastarengaskiellon myötä japanilaiset ovat oppineet ajamaan kelin mukaan.
Eikös Japanissa pitäisi autojen olla viimeisen päälle uusia ja huipputeknisiä? Käsittääkseni sieltä rahdataan kaikki yli viisivuotiaat autot Vladivostokiin venäläisille Ladojen korvikkeiksi. ja halvalla.
Japanissa on paljon kei-luokan autoja. Pieni keltakilpinen auto pienellä moottorilla. Niissä ei juuri ole ajonvakautusta. Ylläolevassa Toyotassa ei myöskään ole. Auto on kuin suoraan 80-luvulta, vaikka on uutta tuotantoa. Eikä yli 10 vuotiaskaan auto ole Tokiossa mikään harvinaisuus.
Rätkätin:
Samaa voisi kysyä monesta muustakin asiasta. Miksi täällä kännykän käyttö ajaessa on kielletty, vaikka esim. Ruotsissa se on sallittu. Miksi Suomen tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen maailmalla, kun joku pikkurikas juppi ajaa hiukan ylinopeutta. Miksi täällä valtio itsepintaisesti pyristelee eu:n autoveromääräyksiä vastaan, miksi täällä puhutaan promillerajan laskusta, vaikka monissa muissa maissa raja on 0,8 jne.
Herbert:
Niin .. mutta se mitä täällä tehdään ei niin paljon kiinnostakaan, mutta joku selitys luulisi löytyvän sille mitä ne muualla tekevät. Jollain niiden luulisi perustelleen omat päätöksensä ... siis siellä muualla. Tarkoitan, että samoja perusteluita voitaisiin soveltaa sitten tännekin, niin saataisiin rupatella kännyköihin ja tehdä kaikkea listasssasi mainitsemia asioita kuten muuallakin ilman, että heti kriminalisoitaisiin. Joku perusteluhan niillä on täytynyt olla nastarenkaiden hyljeksimiseenkin .. vai mitä? Sehän se tässä kiinnostaa .. perustelut siis.
Kitkakalle:
kun oliskin tiet tuossa kunnossa...
mut kun monen kaupungin kassa on tyhjä niin lumipyryn jälkiä korjataan viikkokin helposti ja tiet ovat aika surkeassa kunnossa...
Kyllä ne tiet ovat surkeassa kunnossa siksi, että lämpötila sahaa nollan kahta puolta.
Lapissa tuollaista maisemaa löytyy meilläkin. Ja lapin keleihin kitkat soveltuukin paremmin kuin etelään.
Rätkätin:
Perusteluissa aina laitetaan hyvät ja huonot puolet rinnatusten. Koska ne eivät ole yhteismitallisia asioita, päätös tehdään enemmän tai vähemmän tunteella. Se taas on politiikkaa, mutta siitä et taida olla kiinnostunut keskustelemaan.
Tässä vielä yksi kuva Sapporosta. Kuvassa olevissa autoissa ei liene yhdessäkään ajonvakautusta.
Asako Motoki: A STUDY ON PROGRAM EVALUATION OF ROAD MAINTENANCE BY LOGIC MODEL -IN THE CASE OF THE NON-STUDDED-TIRE POLICY
Lyhennelmä nastakiellon vaikutuksista liikenneturvallisuuteen:
"...it has brought about the negative effects with the regulations unexpected result of making winter roadways extremely slippery. Those include increased winter accidents, worsened winter traffic pattern, and increased deicing chemical usage, and these remain unsolved".
drive
2002 lokakuussa oli alla uudet nastarenkaat, puoli vuotta vanha Civic 5D, vautia 25 - 30 km/h, alamäki, kurvi oikeaan ja kallistus ulkokurviin, yön vesisade ja aamupakkanen eli ensi liukas -> onneksi ketään ei tullut vastaan, kun tein 1 1/2 kierrosta ja päädyin toiselle puolelle tietä bussipysäkille perä menosuuntaan.
Talven tullen huomasin, että auto tarjosi jokaisessa kurvissa takamusta eteen. Se niistä vakaista etuvetoisista.
Rätkätin:
Perusteluissa oleellista on maan sijainti ja olosuhteet, eli (termisen) talven pituus ja liukkaiden kelien yleisyys vuodessa. Suomea lähinnä vastaavat olosuhteet löytynevät Ruotsista, vaikka se toki onkin keskimäärin etelämpänä. Silti siellä nastarenkaita saa käyttää lain mukaan kuukautta aikaisemmin, kuin Suomessa.
Kysymys Kitkakallelle:
Minkälaiset nopeusrajoitukset on Hokkaidossa pääteillä, moottoriteillä, sivuteillä? Entä busseilla, kuorma-autoilla ja yhdistelmillä?
drive:
Kitkakalle:
Ja sekös se on hienoa ja merkki edistyksestä.
FARwd:
Ehtotan kansalaisaloitteen muodossa ja jotennii suomalaisen kansanluonteen tuntijana, että nastarenkaiden käyttö sallitaan 1.7.-30.6. välisenä aikana. Samoin talvirenkaiden käyttösuositus olisi 31.12.-1.1. välillä, tahi muulloinkin jos olosuhteet sitä edellyttävät. Eiköhän se siitä jotennii lutviinnu.
Kitkakalle:
Mitä nyt tutkimusten mukaan onnettomuudet, kemikaalien käyttö ym ovat lisääntyneet ja liikenne merkittävästi hidastunut. Mutta mitäs noista faktoista, paras vaan vetää fiilisperiaatteella.
drive:
Tämä taitaa olla hyvinkin yleinen harhakäsitys. Kyllähän etuvetoinen auto lähtee hyvin helposti takapyöräluistoon esim. kevennettäessä kaasua liukkaassa kaarteessa, mikä tulee suurena yllätyksenä kuljettajalle, joka kuvitteli ajavansa puskevaa autoa. Etupyörät ohjaavat ja takapyörät välittävät ohjausvoiman tiehen, tämä pätee niin etu-, taka- kuin nelivetoisiinkin autoihin ja on perusta monen maalaisjärkeilevän ja kaikenkokeneen automiähen suunnattomasti vieroksumalle rengastusohjesäännölle "paremmat renkaat aina taakse".
Böpi:
FARwd:
Samat kuin muuallakin Japanissa.
- pää- ja moottoriteillä 70-100 km/h
- sivuteillä 50-60 km/h
- kaupungissa 40 km/h
Raskaan kaluston rajoituksista en tiedä. Busseilla ei taida olla eritysrajoituksia.
Kitkakalle:
Aika mielenkiintoista, että Japanilaisissa autoissa ei ole vielä ABS-jarruja. Ovathan ne olleet jo täälläkin pakollisia yli kymmenen vuotta.Itse asiassa Toyota Corolla taisi olla ensimmäisiä autoja, joissa oli sekä ABS-jarrut, että Airbag vakiovarusteena. Tämä tapahtui 1990-luvun puolenvälin jälkeen.