Ei olla. Jos puhutaan jonkun rengastyypin tms. paremmuudesta, on sitä hankala arvioida ilman, että haetaan rajoja. Jos tällaisella ei ole merkitystä, voidaan ajella kesärenkailla talvellakin. Ei ongelmaa, pitää vain ajella niin, ettei jouduta pidon äärirajoille? Tai ehkä sittenkin hyvät renkaat antavat pelivaraa arkisessa liikenteessä noita tilanteita varten.
Omituista on muuten se, että enää ei kukaan ole marissut siitä, kuinka säälittävää on vaihtaa nastat alle lokakuussa.
No onhan se säälittävää. Nastoitta pärjää vaikko koko talven.
Itsestäänselvyykistä ei näköjään enää jakseta jankuttaa.
Mitä tulee pidon äärirajoille joutumisesta, niin asia on kuten itsekin ilmaiset, että jos sinne joudutaan, niin jotain on ollut pielessä jo sitä ennen. Aika usein syy on asenteessa.
ABS:n osallisuus jarrutuksiin tuntuu polkimessa selvästi. Laittakaapa tämänkin talven tavoitteeksi se, että ABS:n ei tarvitsisi puuttua ajamiseenne millään tavalla vaan osaisitte ihan itse hoitaa homman ilman, että koneen tarvitsee puuttua asiaan. Tämä tarkoittaa, että ette joudu sellaisiin tilanteisiin. Ennakoimisella on aivan ratkaiseva merkitys. Viimetalvena oli omalta kohdaltani tuon asian suhteen haastetta ja selvästi muistan, että vain yhden kerran heti kotipihalta lahdettyäni olisin joutunut ABS:n avustamaksi. Varmaan niitä on ollut jokunen muukin, mutta selvää muistikuvaa muista ei ole. Se on tuo ABSittomuus ihan hyvä tavoite. Onhan se jollain tavalla noloa joutua koneen avustamaksi, kun konekin ymmärtää ja osaa ihmistä paremmin.
Nuorempi poikani on uusi ajoluvan haltija. Hänkin on ottanut "harrastuksekseen" sen, että liikkeellelähdöt, kaikki käsivaihteiden käyttö ja jarruttamiset ovat niin tasaisia, että matkustajat eivät välttämättä huomaa niitä ollenkaan. Kun tuo sujuu, niin kyyti on aika miellyttävää kaikessa suhteessa. Tuokin vaatii hyvää ennkointikykyä ja liikenne ei ole yhtään hitaampaa.
Puhekielessä luistolla ehkä tarkoitetaan tilannetta jossa renkaan pito romahtaa ja luistosuhde räjähtää, mutta todellisuudessa rengas luistaa ainakin jonkin verran kun haetaan reilua pitoa.
Voi olla, mutta minä en tarkoittanut tuota romahduspistettä. On selvää, että luisto alkaa jo aikaisemmin. Mutta silloin ollaan jo aika lähellä pidon romahtamista eli ajamisen suhteen äärirajaa, joten hallitussa siviililiikenteessä ei ole terveellistä noilla nopeuksilla liikkua.
Oletko varma? Liukkaalla kelillä ajaessa rengas luistaa käytännössä aina. Nastoista jää raapimisjälkiä jokaisessa kiihdytyksessä, jarrutuksessa ja isommassa käännöksessä. Ellei yhtään luistoja sallittaisi, pito olisi todella vähissä. Auto menisi pulkkana suoraan, niinkuin joillain alkeellisilla ABS-jarruilla jarruttaessa.
Tarkoitin tuossa sivuttaispitoa, kun ali- ja yliohjautumisesta oli puhetta. Tottahan esimerkiksi lähdöissä tai jarrutuksissa helposti rengas luistaa, mutta se ei aina kovin vaarallista ole.
Tarkoitin tuossa sivuttaispitoa, kun ali- ja yliohjautumisesta oli puhetta. Tottahan esimerkiksi lähdöissä tai jarrutuksissa helposti rengas luistaa, mutta se ei aina kovin vaarallista ole.
Luistaa se mutkassakin, vaikkei siinä parhaan pidon rajalle mentäisikään.
Mitä tulee pidon äärirajoille joutumisesta, niin asia on kuten itsekin ilmaiset, että jos sinne joudutaan, niin jotain on ollut pielessä jo sitä ennen. Aika usein syy on asenteessa.
ABS:n osallisuus jarrutuksiin tuntuu polkimessa selvästi. Laittakaapa tämänkin talven tavoitteeksi se, että ABS:n ei tarvitsisi puuttua ajamiseenne millään tavalla...
Samaa mieltä, jos pidon rajoille joudutaan vahingossa. Jos noin käy vahingossa niin silloin voi asenteen lisäksi olla hieman vikaa myös ymmärryksessä tai tilanneanalyysissä?
Vastuulliseen ajamiseen sen sijaan kuuluu mielestäni myös olla selvillä kulloinkin vallitsevasta tilanteesta. Vaikkei tämä edellytäkään niin karkeaa virhettä että auto TeiniCorollan ajonlinjoilla luistaisi näkyvästi johonkin suuntaan, ei pidon rajoja voi saada selville käymättä siinä rajalla. Mutta jos sallit jäähän max. parin sentin naarmut nastoista, niin sitten ollaan samalla sivulla.
Turvallisuussyistä en sitoudu ajamaan talvea ABSeja aktivoimatta, koska ainakaan minun autollani ei liukkaalla pinnalla saa täyttä jarrutustehoa ilman niitä. Sulalla tiellä ABSin aktivoituminen on minustakin kuljettajan virhe, mutta liukkaalla tulee tilanteita, joissa ennakoiva ajo vaatii suuren hidastuvuuden. Motoristit varmaan huomaavatkin mikä tilanne on kyseessä?
Ensi kesänä otan taas tavakseni jarrutella sopivissa paikoissa moottoripyörää sen verran tiukasti, että rengas viheltää hennosti ja jarrupainetta on enemmän kuin ABS:n rajoitusarvo sallii, mutta ABS ei aktivoidu.
En väitä pystyväni tuohon milloin tahansa ja yllätettynä ja täsmälleen sen vuoksi sitä pitääkin jatkuvasti harjoitella.
Turvallisuussyistä en sitoudu ajamaan talvea ABSeja aktivoimatta, koska ainakaan minun autollani ei liukkaalla pinnalla saa täyttä jarrutustehoa ilman niitä.
Ei kannatakaan sitoutua. Tuo ei kuitenkaan tarkoittane sitä, etteikö voisi tavoitella sitä, että todella harvoin tarvitsisi täyttä jarrutustehoa. Itse en tarvitse (luojan kiitos) kovin usein täyttä jarrutustehoa. Melko paniikki täytyy olla, että survoisin jarrua etsien täyttä tehoa. Ehkä on niin, että ne jotka todella osaavat ajaa reippaasti, jouhevasti ja kovaa, osaavat nuo temput minua paremmin.
Melko paniikki täytyy olla, että survoisin jarrua etsien täyttä tehoa.
Aivan, jos se tapahtuu vahingossa. En kuitenkaan tarkoittanut sitä, vaan tietoisesti käytettyä maksimipitoa muodostumassa olevasta vaaratilanteesta poistumiseksi.
Tilanne: liukas valtatie, kohtuullisen paljon liikennettä kumpaankin suuntaan, pimeä, sinä käännyt kulkusuunnassasi vasemmalle.
Kumman vaihtoehdon valitset:
a) pehmeä lähestymisen risteykseen varmasti ilman ABSeja ja vielä varovaisempi käännös vasempaan ettei auto varmasti luiskahda vähääkään
b) pieni irtiotto takaatulevista sopivaan koloon vastaantulevassa jonossa sovitetuna, reilulla vauhdilla risteykseen tietenkin vilkku päällä ajoissa, reipas jarrutus ja pian pois edestä.
Jos valitset vaihtoehdon a, niin missähän takaatulevat mahtavat olla ja kuka peittää vasemman vilkkusi takaatulevalta jonolta? Jos joudut pysähtymään, ehdithän varmasti vastaantulevan alta pois ja tiedätkö kuinka liukkaaksi risteys on kiillottunut?
Motoristivinkkini tarkoitti sitä, että vastaava tilanne kesällä on vielä inhottavampi paikka odotella keskiviivan vieressä pysähtyneenä täysien pakaasien ja matkustajan kanssa vastaantulevan ja takaatulevan rekan kohtaamista risteyksessä.
En tiedä kumpi tapa on todellisuudessa turvallisempi, enkä edes ajatellut tällaisia ennen kuin aloin ajaa moottoripyörää. Motoristin pääkopassa vain tuntuu pelottavalta luopua omasta pelitilasta ja jäädä muiden armoille.
En tiedä kumpi tapa on todellisuudessa turvallisempi, enkä edes ajatellut tällaisia ennen kuin aloin ajaa moottoripyörää. Motoristin pääkopassa vain tuntuu pelottavalta luopua omasta pelitilasta ja jäädä muiden armoille.
Kaikkea sitä oppii vanhallakin iällä. Itsekin sovittauduin kauan sitten kaksipyöräiseen pelkän ha-kuljettajan kokemuksella ja koin häiritseväksi autot, jotka tulevat ihan pyörään kiinni pysähdyksissä, kun auto-auto -tilanteessa tuskin kukaan kokee mitään vastaavaa. Siitä lähtien olen jättänyt motoristille reilun "reviirin".
Tarkoitin tuossa sivuttaispitoa, kun ali- ja yliohjautumisesta oli puhetta. Tottahan esimerkiksi lähdöissä tai jarrutuksissa helposti rengas luistaa, mutta se ei aina kovin vaarallista ole.
Luistaa se mutkassakin, vaikkei siinä parhaan pidon rajalle mentäisikään.
Nyt putosin kärryiltä. Miten renkaan pito voi kasvaa, jos se luistaa? Tuo on kyllä vastoin fysiikan lakeja.
Tässähän oli kyse siitä, että jos taakse laittaa pitävämmät renkaat, ajettavuus heikkenee.
Melko paniikki täytyy olla, että survoisin jarrua etsien täyttä tehoa.
Ei välttämättä paniikki tarvitse olla. Hitaassakin vauhdissa tuota tapahtuu usein jos sattuu olemaan huonot renkaat alla.
Paniikkia voi saada tyhmällä ajolla missä vauhdissa tahansa. Pakko ei kuitenkaan ole. Voi sitä sen verran edes ympärilleen vilkuilla ja yrittää olla tilanteista selvillä ihan etukäteenkin. Sillehän ei tietenkään voi mitään, jos joku päälle ajaa vaikka olisit parkkeeroinut jonnekin.
Mitä tulee huonoihin renkaisiin, niin ne eivät satu olemaan alla. Kyllä edelleenkin kuskin on ihan pakko ja velvollisuus tietää käytössä olevien renkaiden kunto. Se on kuskin vastuulla täysin. Kun on selvillä renkaistaan, niin miksi sitten pitää ajella tietoisesti tyhmästi?
Melko paniikki täytyy olla, että survoisin jarrua etsien täyttä tehoa.
Aivan, jos se tapahtuu vahingossa. En kuitenkaan tarkoittanut sitä, vaan tietoisesti käytettyä maksimipitoa muodostumassa olevasta vaaratilanteesta poistumiseksi.
Tilanne: liukas valtatie, kohtuullisen paljon liikennettä kumpaankin suuntaan, pimeä, sinä käännyt kulkusuunnassasi vasemmalle.
Kumman vaihtoehdon valitset:
a) pehmeä lähestymisen risteykseen varmasti ilman ABSeja ja vielä varovaisempi käännös vasempaan ettei auto varmasti luiskahda vähääkään
b) pieni irtiotto takaatulevista sopivaan koloon vastaantulevassa jonossa sovitetuna, reilulla vauhdilla risteykseen tietenkin vilkku päällä ajoissa, reipas jarrutus ja pian pois edestä.
Jos valitset vaihtoehdon a, niin missähän takaatulevat mahtavat olla ja kuka peittää vasemman vilkkusi takaatulevalta jonolta? Jos joudut pysähtymään, ehdithän varmasti vastaantulevan alta pois ja tiedätkö kuinka liukkaaksi risteys on kiillottunut?
Motoristivinkkini tarkoitti sitä, että vastaava tilanne kesällä on vielä inhottavampi paikka odotella keskiviivan vieressä pysähtyneenä täysien pakaasien ja matkustajan kanssa vastaantulevan ja takaatulevan rekan kohtaamista risteyksessä.
En tiedä kumpi tapa on todellisuudessa turvallisempi, enkä edes ajatellut tällaisia ennen kuin aloin ajaa moottoripyörää. Motoristin pääkopassa vain tuntuu pelottavalta luopua omasta pelitilasta ja jäädä muiden armoille.
Aivan ehdottomasti vaihtoehto a.
Siksikin, että jo riittävän kaukaa aloitettu vilkuttaminen ja vauhdin hidastaminen antaa muulle liikenteelle signaalin tulevasta. Muille jää aikaa ennakoida mitä tuleman pitää ja muille jää aikaa varautua rauhalllisesti miten aikovat menetellä. Jos kuitenkin joku tulee takaa koko jonon ohi kylkeen, niin minkäs sille sitten voi. Jonojen ohittaminen on kiellettyä muutenkin risteysalueilla. Tavallisten ja normaalien autoilijoiden kanssa tuo sujuu erittäin hyvin ja turvallisesti. Kaikenlainen pikainen tempominen ja puikkelehtiminen on suureksi vaaraksi yleisen liikenteen seassa. Ennalta-arvattavuus ja ennakoiminen on paras henkivakuutus.
Liikenne on sellaista, että olisi kovin suotavaa, että liikennesääntöjä noudatettaisiin. Sitten on melko joukko sellaisia, joita säännöt eivät koske. Osa tuosta porukasta miettii sitten lopun elämäänsä, että olikohan ihan pakko ajaa kovaa ja olisikohan ihan oikeasti voinut toimia toisin, kun on pilannut jonkun muun elämän. Tämäkin asia on sellainen, että sitä mietitään vasta, kun on liian myöhäistä ja tehtyä ei enää saa tekemättömäksi. Olen täysin varma, että kukaan ei runno muita tahallaan, mutta jälkeenpäin kyllä miettivät, että oliko sittenkään ihan pakko.
On siinä omat hyvät puolensa, että ei tarvitse liikenteen seassa kokeilla renkaiden pidon rajoja, kiihtyvyyttä tai jarrujen tehoja jne. Siinä on omat hyvyytensä, että tajuaa, että liikenne ei ole mikään peli eikä kilpailu ja siinä ei mitata ihmisten keskinäistä paremmuutta. Ainakin minä olen paljon mieluummin perillä vaikka 10min myöhemmin, kuin olisin miettimässä minne korjaamolle soittelisin ja yrittäisin varailla vakuutustarkastajalta aikoja.
Nyt putosin kärryiltä. Miten renkaan pito voi kasvaa, jos se luistaa? Tuo on kyllä vastoin fysiikan lakeja.
Peruskoulufysiikalla ei kannata yrittää selittää renkaan ja tien välistä kitkaa. Renkaan kitkavoima on suurimmillaan kun rengas luistaa hieman. Jos fysiikkasi ei selitä tätä, niin silloin käytät vääriä lakeja.
Itse ainakin olen tuskaillut liukkaalla hitaissa mutkissa puskemisen kanssa. Edessä on niin jäykkä kallistuksenvakaaja, ettei liukkaalla kelillä saa kunnolla painoa ja pitoa ulkorenkaalle, vaan auto tuppaa menemään suoraan naurettavan hitaassakin vauhdissa.
Painon siirtyminen parantaa pitoa vain poikkeustapauksissa. Mitä pienempiä ovat painonsiirtymät, sitä parempi auton ajettavuus on. Jäykkä kallistuksenvakaaja edessä nimenomaan painaa ulkokaarteen puoleista eturengasta tietä vasten. Samalla kuitenkin sisäkaarteen puolella pito heikkenee. Kokonaisvaikutus on negatiivinen ja auto puskee. Ideaalista olisi säilyttää mahdollisimma tasainen kuorma kaikilla renkailla.
Etuvetoisella ajavan luulisi tinkivän joka kerta, jos aikoo käyttää renkaansa järkevästi loppuun.
Ajotavassa tai autossa on jotain vialla, jos etuvetoisessa etupyörät aivan huimasti takapyöriä enemmän kuluvat. Oman kokemuksen mukaan asiallisesti ajaen eroa tulee jonkin verran, mutta ei kovin merkittävästi.
Mietitäänpäs vähän tuota etuvetoista:
ajatellaan että talvirenkailla ajetaan kolme talvea:
1. talvena renkaat on alle laitettaessa uudet ja koko ajan takana on yhtä hyvät / paremmat renkaat.
2. talveksi vaihdetaan renkaat päittäin, jolloin alkutalvesta takana on todennäköisesti 1-2mm kuluneemmat kuin edessä, mutta lopputalvesta ollaan jo tasoissa.
3. talveksi voi jättää kummin päin vain, periaatteessa eroa ei pitäisi olla. Eturenkaiden kuluessa vähän enemmän taas on koko talven samantasoiset / paremmat renkaat takana.
Eli ei tuossa nyt kovin paljon periaatteesta tingitä, toisin kuin väität.
Emme taida päästä yksimielisyyteen, joten kummankin täytynee jatkaa ajamistaan siten kuin parhaaksi näkee.
Korjaan kuitenkin muutaman väärinkäsityksen ennen kuin päästän sinut jatkamaan valitsemallasi tiellä, jossa onnettomuuksia vain sattuu eikä niille voi mitään, mutta onneksi mitään ongelmaa ei ole, ellei ole itse syyllinen.
Rätkätin:
Aivan ehdottomasti vaihtoehto a.
Siksikin, että jo riittävän kaukaa aloitettu vilkuttaminen ja vauhdin hidastaminen antaa muulle liikenteelle signaalin tulevasta. Muille jää aikaa ennakoida mitä tuleman pitää ja muille jää aikaa varautua rauhalllisesti miten aikovat menetellä. Jos kuitenkin joku tulee takaa koko jonon ohi kylkeen, niin minkäs sille sitten voi. Jonojen ohittaminen on kiellettyä muutenkin risteysalueilla.
Meillä on eri tavoitteet. Sinulle riittää olla oikeassa, minä haluan pysyä terveenä.
Vaaralliset ohitukset ovat kiellettyjä ja silti niitä tapahtuu jatkuvasti. Vaikka en sellaista tee itse, joudun elämään ympäristössä jossa niin tapahtuu.
"Minkäs sille sitten voi" ei ole totta. Kyllä voi, jos osaa.
Siinä vasemmalle kääntymistä odottaessasi on myös sallittua mutta ei suositeltavaa kääntää ratti valmiiksi vasemmalle. Välillisesti tästä johtuen kuolee 1 - 2 suomalaista joka vuosi. Vahinkoahan ei tosin tapahtune, koska kuollut ei ole näissä tapauksissa itse syypää kohtaloonsa?
Rätkätin:
Tämäkin asia on sellainen, että sitä mietitään vasta, kun on liian myöhäistä ja tehtyä ei enää saa tekemättömäksi. Olen täysin varma, että kukaan ei runno muita tahallaan, mutta jälkeenpäin kyllä miettivät, että oliko sittenkään ihan pakko.
Juuri siksi mietinkin näitä jo etukäteen enkä vain aja mahdollisimman hitaasti riippumatta siitä millaisen riskin se aiheuttaa.
Jos sinun kannaltasi asia on kunnossa kun päälleajo tapahtui vahingossa, niin siltä kannalta on tosiaan jotenkin loogista että annat takanatulevan peittää suuntavilkkusi?
Rätkätin:
Siinä on omat hyvyytensä, että tajuaa, että liikenne ei ole mikään peli eikä kilpailu ja siinä ei mitata ihmisten keskinäistä paremmuutta. Ainakin minä olen paljon mieluummin perillä vaikka 10min myöhemmin, kuin olisin miettimässä minne korjaamolle soittelisin ja yrittäisin varailla vakuutustarkastajalta aikoja.
Missä kohdassa se kilpailu tapahtui? Missä kohdassa tässä kiire oli? Omasta mielestäni ajan tarkoituksenani välttää vakuutustarkastajan kanssa asiointia.
Minä muuten ajan autoani ympärivuotisena keskiarvona alle auton EU-normikulutuksen. Mites sulla?
Tarkoitin tuossa sivuttaispitoa, kun ali- ja yliohjautumisesta oli puhetta. Tottahan esimerkiksi lähdöissä tai jarrutuksissa helposti rengas luistaa, mutta se ei aina kovin vaarallista ole.
Luistaa se mutkassakin, vaikkei siinä parhaan pidon rajalle mentäisikään.
Nyt putosin kärryiltä. Miten renkaan pito voi kasvaa, jos se luistaa? Tuo on kyllä vastoin fysiikan lakeja.
Tässähän oli kyse siitä, että jos taakse laittaa pitävämmät renkaat, ajettavuus heikkenee.
Kyllä se pito vaan paranee kun pikkuisen lipsuu töppöset, usko pois.
En ole varma tuosta ajettavuuden heikkenemisestä jos laittaa paremmat renkaat taakse. Mutta siitä olen varma että jos taakse laittaa paremmat renkaat niin hankalissa paikoissa ajaminen on huomattavasti turvallisempaa.
2. talveksi vaihdetaan renkaat päittäin, jolloin alkutalvesta takana on todennäköisesti 1-2mm kuluneemmat kuin edessä, mutta lopputalvesta ollaan jo tasoissa.
Eli ei tuossa nyt kovin paljon periaatteesta tingitä, toisin kuin väität.
Oli virhe sanoa joka kerta. Juuri tuota kierrättämistä tarkoitin eli ensimmäisen talven jälkeen pitää huonommat laittaa taakse, jos aikoo käyttää renkaat järkevästi loppuun. Mediassa vain renkaidenvaihto aikaan aina jaksetaan muistuttaa tuosta paremmat taakse periaatteesta, missä ei ole järkeä.
Jos sinun kannaltasi asia on kunnossa kun päälleajo tapahtui vahingossa, niin siltä kannalta on tosiaan jotenkin loogista että annat takanatulevan peittää suuntavilkkusi?
Miksi ihmeessä ne sen tekisivä?
Kyllä lähtökohdan täytyy ihan pakosta olla se, että sääntöjä noudatetaan. Siitä ei tule yhtikäs mitään, että jokainen sooloilee ihan miten sattuu. Paljon minua viisaammat ovat todenneet, että jos TLL:ää noudatettaisiin, niin kolareita ei syntyisi.
Mikä sinun mielestäsi on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden perusta?
HHietalahti:
Minä muuten ajan autoani ympärivuotisena keskiarvona alle auton EU-normikulutuksen. Mites sulla?
Minulla ajaminen ei ole rahasta kiinni ainakaan vielä näillä penzan hinnoilla ja kohta varmaa ajellaan muutenkin sähköllä. Mitä tulee ilmastonmuutokseen ja kuluttamiseen, niin olen täysin varma, että suurin osa siitä on aivan hirvittävää bullshittiä ja rahastusta eikä sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Tiedemiehet ovat huijanneet oikein kunnolla viherpiipertäjien säestyksellä. On todella säälittävää, että kaikilla poliittisilla puolueilla on kisa siitä kuka vain suinkin vihreämpi pystyy olemaan. Varmasti tulee aika, jolloin tuo hullutus loppuu ja palataan järkevään käytäntöön. En ollenkaan tarkoita, että pitäisi tahallaan sotkea, mutta mitään erityistä paniikkia ei taatusti ole. Uskoa saa jokainen ihan vaikka joulupukkiin, jos vain suinkin haluaa.
2. talveksi vaihdetaan renkaat päittäin, jolloin alkutalvesta takana on todennäköisesti 1-2mm kuluneemmat kuin edessä, mutta lopputalvesta ollaan jo tasoissa.
Eli ei tuossa nyt kovin paljon periaatteesta tingitä, toisin kuin väität.
Oli virhe sanoa joka kerta. Juuri tuota kierrättämistä tarkoitin eli ensimmäisen talven jälkeen pitää huonommat laittaa taakse, jos aikoo käyttää renkaat järkevästi loppuun. Mediassa vain renkaidenvaihto aikaan aina jaksetaan muistuttaa tuosta paremmat taakse periaatteesta, missä ei ole järkeä.
Jos meinaa kuluttaa renkaat tasaisesti loppuun niin silloin tietysti paremmat renkaat kuuluisi laittaa aina vetävälle akselille. Mutta monesti liikenneturvallisuuden ja renkaiden tasaisen kulumisen välillä on ristiriita. Kun mietitään liikenneturvallisuutta niin ensisijaisena tavoitteena ei ole renkaiden tasainen kuluminen vaan yllätys yllätys, liikenneturvallisuus. Huonot renkaat takana lisäävät huomattavasti riskiä peräpään luistoihin, joka tarkoittaa sitä, että sinne petäjään ajettaan kylki edellä. Jokainjen, joka on tutustunut auton turvarakenteisiin, ymmärtää, että autolla on huomattavasti kivempi ajella petäjään keula edellä kuin kylki edellä. Jos autossa on huonommat renkaat edessä, pyrkii etupää puskemaan ja auto muutenkin tahtoo mennä petäjän kylkeen suoraan, eli keula edellä. Ja autothan ovat rakennettu kestämään etupäässä etupäähön kohdistuviin törmäyksiin.
Ja se renkaiden kuluminen, jos ne vetävien pyörien renkaat kuluvat loppuun nopeammin kuin ne laiskottelevat pyörät niin ei se ole renkaiden oston kannalta mikään ongelma. Renkaita voi ostaa vaikka pelkästään kaksi kappaletta. Kun ostat kaksi uutta rengasta niin voit laittaa ne kaksi huonompaa rengasta huoletta eteen ja ne kaksi uutta taakse. Näin ei renkaiden hankinnallekaan tule hintaa kuin puolet normaalista, kun ei tarvitse kaikkia neljää rengasta uusia.
Kyllä se pito vaan paranee kun pikkuisen lipsuu töppöset, usko pois.
Nyt sinä ja NHB voitte vääntää asian rautalangasta, kun noin varmoja olette.
Auton suorituskyky voi parantua renkaiden luistaessa, mutta se on ihan eri asia kuin renkaiden pito.
Kaarteessa nopeutta nostamalla voimat kasvaa. Vaikka rengas jo hiukan luistaa, se silti riittää pitämään auton tiellä eli hiukan luistavalla renkaalla saavutetaan isompi kaarrenopeus kuin luistamattomalla. Luistavan renkaan pidon kasvuun en vielä vakuuttelujenne perusteella usko.
En ole varma tuosta ajettavuuden heikkenemisestä jos laittaa paremmat renkaat taakse. Mutta siitä olen varma että jos taakse laittaa paremmat renkaat niin hankalissa paikoissa ajaminen on huomattavasti turvallisempaa.
Ajettavuuden paraneminen oli väärin sanottu. Tarkoitin kaarrenopeutta tilanteessa, josta oli edellä puhetta.
Turvallisuuden paranemisesta olen ehdottomasti samaa mieltä.
Kaarteessa nopeutta nostamalla voimat kasvaa. Vaikka rengas jo hiukan luistaa, se silti riittää pitämään auton tiellä eli hiukan luistavalla renkaalla saavutetaan isompi kaarrenopeus kuin luistamattomalla. Luistavan renkaan pidon kasvuun en vielä vakuuttelujenne perusteella usko.
No jos kaarrenopeus on suurimmillaan renkaiden hieman luistaessa, niin silloinhan pidon täytyy olla suurimmillaan tuolla hetkellä.
Kaarteessa nopeutta nostamalla voimat kasvaa. Vaikka rengas jo hiukan luistaa, se silti riittää pitämään auton tiellä eli hiukan luistavalla renkaalla saavutetaan isompi kaarrenopeus kuin luistamattomalla. Luistavan renkaan pidon kasvuun en vielä vakuuttelujenne perusteella usko.
No jos kaarrenopeus on suurimmillaan renkaiden hieman luistaessa, niin silloinhan pidon täytyy olla suurimmillaan tuolla hetkellä.
Koulun fysiikanlaeilla tätä voisi selittää niin, että liukukitka on lepokitkaa suurempi. Se että renkaat luistaa, ei sinänsä tarkoita ettei pitoa ole tai että hallinta on menetetty. Ihan varmasti Herbertin autokin luistaa joka talvi joka suunnassa.
Koulun fysiikanlaeilla tätä voisi selittää niin, että liukukitka on lepokitkaa suurempi. Se että renkaat luistaa, ei sinänsä tarkoita ettei pitoa ole tai että hallinta on menetetty. Ihan varmasti Herbertin autokin luistaa joka talvi joka suunnassa.
Koulufysiikka on riittämätön selittämään renkaan kitkaa. Se toimii hyvin kovilla, sileillä ja muotoaan muuttamattomilla kappaleilla. Renkaat tilanne on paljon monimutkaisempi.
Koulun fysiikanlaeilla tätä voisi selittää niin, että liukukitka on lepokitkaa suurempi. Se että renkaat luistaa, ei sinänsä tarkoita ettei pitoa ole tai että hallinta on menetetty. Ihan varmasti Herbertin autokin luistaa joka talvi joka suunnassa.
Koulufysiikka on riittämätön selittämään renkaan kitkaa. Se toimii hyvin kovilla, sileillä ja muotoaan muuttamattomilla kappaleilla. Renkaat tilanne on paljon monimutkaisempi.
Renkaat eiväto ole ominaisuuksiltaan yhtä vakiot kuin koulufysiikka antaa ymmärtää, mutta jokaiselle kuviteltavissa olevalle hetkelliselle tilanteelle voidaan silti ajatella tapauskohtainen kitkakerroin kumin ja tien pinnan väliin. Se on vain yksi pitokykyä hyvin kuvaava, mitattavissa oleva muuttuja.
Renkaat eiväto ole ominaisuuksiltaan yhtä vakiot kuin koulufysiikka antaa ymmärtää, mutta jokaiselle kuviteltavissa olevalle hetkelliselle tilanteelle voidaan silti ajatella tapauskohtainen kitkakerroin kumin ja tien pinnan väliin. Se on vain yksi pitokykyä hyvin kuvaava, mitattavissa oleva muuttuja.
Kannattaako inttää aiheesta, joka on sulle täysin vieras. Lähdetäänkö vaikka siitä liikkeelle, että ajettaessa ei olla koskaan puhtaan lepokitkan alueella. Lepokitka toteutuu ainoastaan pysähdyttäessä. Samoin puhdas puhdas liukuminen tapahtuu vain paikallaa sutiessa tai jarrut lukossa liukuessa. Olennaisimmat jutut ovat aina näiden välimuotoja.
Mitä fysiikanlakisi sanovat osittaisesta luistosta?
Peruskoulufysiikka kertoo myös, ettei pinta-ala vaikuta kitkavoimaan. Eli renkaiden koon, paineen ja määrän ei pitäisi vaikuttaa pitoon.
Renkaat eiväto ole ominaisuuksiltaan yhtä vakiot kuin koulufysiikka antaa ymmärtää, mutta jokaiselle kuviteltavissa olevalle hetkelliselle tilanteelle voidaan silti ajatella tapauskohtainen kitkakerroin kumin ja tien pinnan väliin. Se on vain yksi pitokykyä hyvin kuvaava, mitattavissa oleva muuttuja.
Kannattaako inttää aiheesta, joka on sulle täysin vieras. Lähdetäänkö vaikka siitä liikkeelle, että ajettaessa ei olla koskaan puhtaan lepokitkan alueella. Lepokitka toteutuu ainoastaan pysähdyttäessä. Samoin puhdas puhdas liukuminen tapahtuu vain paikallaa sutiessa tai jarrut lukossa liukuessa. Olennaisimmat jutut ovat aina näiden välimuotoja.
Mitä fysiikanlakisi sanovat osittaisesta luistosta?
Peruskoulufysiikka kertoo myös, ettei pinta-ala vaikuta kitkavoimaan. Eli renkaiden koon, paineen ja määrän ei pitäisi vaikuttaa pitoon.
Yritin vain selittää asian niin että se avautuisi peruskoulupohjallakin. Erilaisilla renkailla on erilaisia leveydestä ja muista tekijöistä riippuvia kitkakertoimia, eikä se peruskoulumalli väärä ole kun ymmärtää siinä tehtävät oletukset.
Itsekö olet Nokialla rengasinsinöörinä tai Volvolla suunnittelijana, kun esität tietäväsi enemmänkin?
Kyllä lähtökohdan täytyy ihan pakosta olla se, että sääntöjä noudatetaan.
Missä kohdassa minä rikon ja mitä liikennesääntöä valitessani oman ja muiden turvallisuuden vuoksi vaihtoehdon b?
Tunnut luottavan siihen että kun itse noudatat sääntöjä, myös muut tekevät niin? Kaunis ajatus, mutta tätä luottamusta en jaa. Myös oman erehtyväisyyden myöntäminen tuo omat fault-tolerant proseduurinsa ajamiseen.
Rätkätin:
Mikä sinun mielestäsi on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden perusta?
Oma mottoni on, ettei minun vuokseni tarvitse kenenkään muun odottaa. Se on muuten aiemmassa esimerkissä vaihtoehto b.
Rätkätin:
Minulla ajaminen ei ole rahasta kiinni ainakaan vielä näillä penzan hinnoilla...
Selvästi ei olekaan, jos on varaa venytellä kiihdytyksiä loputtomiin.
Kulutusta kysyessäni halusinkin varovasti vihjaista, että niin kauan kuin ajan perheen ainoalla vetokoukullisella ja ainoalla suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavetilla 13 km työmatkalla ympärivuotisena keskiarvona (kirjanpidon, ei tietokoneen mukaan) alle EU-normilukeman, niin ei se meno ihan järjetöntä kaahaamista mahdu olemaan.
Kyllä lähtökohdan täytyy ihan pakosta olla se, että sääntöjä noudatetaan.
Missä kohdassa minä rikon ja mitä liikennesääntöä valitessani oman ja muiden turvallisuuden vuoksi vaihtoehdon b?
Tunnut luottavan siihen että kun itse noudatat sääntöjä, myös muut tekevät niin? Kaunis ajatus, mutta tätä luottamusta en jaa. Myös oman erehtyväisyyden myöntäminen tuo omat fault-tolerant proseduurinsa ajamiseen.
En ymmärrä miten luet tuon lauseeni.
Mielestäni siinä lukee, että "lähtökohdan" ja se kyllä ihan oikeasti tarkoittaa, että perustana täytyy ihan varmasti olla jonkunmoiset yhteiset säännöt siitä miten tulisi toimia. Eihän siitä mitään tule, jos kaikki toimivat miten sattuu.
En missään nimessä ole koskaan luottanut siihen, että muut noudattaisivat liikennesääntöjä, koska ne eivät noudata. Mikäli olet seurannut kirjoittelujani, niin aivan vast'ikään kerroin, että esim. Fredrikinkatua, joka on yksisuuntainen ja siihen väärään suuntaan on jopa moottoriajoneuvolla ajo kielletty merkki, ajoi auto vastavirtaan. Pitkin kesää on kuollut porukkaa kuten kaikkina aiempinakin kesinä siihen, että ajetaan kolmioiden takaa varomatta mitään. Eikä pelkästään kesinä vaan muulloinkin.
Nuorin poikani sai juuri kortin ja nimen omaan hänelle painotin ja painotan kaiken aikaa, että missään tapauksessa ei saa luottaa siihen, että muut ajavat oikein. Kuitenkin ja aivan varmasti jonkinlaisten yhteisten sääntöjen on pakko olla kaiken järjestäytyneen liikenteen perustana.
Kaiken liikenneopetuksen ytimessä on myöskin se, että ei saa poukkoilla ja jokaisella on oltava oma tilansa ja liikenteessä tulee toimia rauhallisesti ja ennalta-arvattavasti.
HHietalahti:
Rätkätin:
Mikä sinun mielestäsi on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden perusta?
Oma mottoni on, ettei minun vuokseni tarvitse kenenkään muun odottaa. Se on muuten aiemmassa esimerkissä vaihtoehto b.
Minun vuokseni joutuvat muut odottelemaan, jos se on tarpeellista. Tahallani en tietenkään ole kenellekään harmiksi.
HHietalahti:
Rätkätin:
Minulla ajaminen ei ole rahasta kiinni ainakaan vielä näillä penzan hinnoilla...
Selvästi ei olekaan, jos on varaa venytellä kiihdytyksiä loputtomiin.
Tuskin nyt sentään loputtomiin. Ei kannata liioitella, kun ei siitäkään mitään erityistä hyötyä ole ... menee vain keskustelun sävy omituiseksi.
HHietalahti:
Kulutusta kysyessäni halusinkin varovasti vihjaista, että niin kauan kuin ajan perheen ainoalla vetokoukullisella ja ainoalla suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavetilla 13 km työmatkalla ympärivuotisena keskiarvona (kirjanpidon, ei tietokoneen mukaan) alle EU-normilukeman, niin ei se meno ihan järjetöntä kaahaamista mahdu olemaan.
Jokainen ajaa tietenkin omien resurssiensa mukaan eikä siinä mitää erityistä ainakaan minun mielestäni ole. Jos tuo EU-normitus on joillekin tärkeä, niin hyvä niin.. ei siinäkään mitään pahaa tai kummallista ole. Jos minä kulutan litran pari tai kolme enemmän kuin joku muu, niin mitäpä sitten. Varmaankin kaikki sotakoneet jossain Irakissa tai Afganistanissa kuluttavat aivan h----tisti enemmän kaikista kuuraketeista ja ohjuksista ja lentotukialuksista puhumattakaan. Kuinkakohan paljon F1-autot kuluttavat minuun verrattuna. Me tavalliset pulliaiset säästelemme itsemme sairaiksi ja muut törsäävät sen kuin vain suinkin ehtivät.
Jos tätä mualimata aletaan ihan tosissaan pelastelemaan, niin aivan ensimmäiseksi pitäisi lopettaa kaikki kaukomatkailut lentämällä. Olin Thaimaassa ja joku sanoi, että lentomatkasta tuli kerralla koko vuoden hiilijalanjälki täyteen. Eipä ihmiset näytä olevan erityisen innokkaita luopumaan lomamatkoistaan ja kaikesta sellaisesta, jolla ihan oikeasti voisi olla merkitystä. Ilmeisesti sottaaminen ei sitten kuitenkaan ole niin merkityksellistä kuin väitetään.
Nastoja käytän niissä autoissa, joissa ne sattuvat olemaan alla ja niissä kitkoja, joissa sellaiset sattuvat olemaan alla. Ihan kelpo renkaita molemmat.
Herbert:
No onhan se säälittävää. Nastoitta pärjää vaikko koko talven.
Itsestäänselvyykistä ei näköjään enää jakseta jankuttaa.
Mitä tulee pidon äärirajoille joutumisesta, niin asia on kuten itsekin ilmaiset, että jos sinne joudutaan, niin jotain on ollut pielessä jo sitä ennen. Aika usein syy on asenteessa.
ABS:n osallisuus jarrutuksiin tuntuu polkimessa selvästi. Laittakaapa tämänkin talven tavoitteeksi se, että ABS:n ei tarvitsisi puuttua ajamiseenne millään tavalla vaan osaisitte ihan itse hoitaa homman ilman, että koneen tarvitsee puuttua asiaan. Tämä tarkoittaa, että ette joudu sellaisiin tilanteisiin. Ennakoimisella on aivan ratkaiseva merkitys. Viimetalvena oli omalta kohdaltani tuon asian suhteen haastetta ja selvästi muistan, että vain yhden kerran heti kotipihalta lahdettyäni olisin joutunut ABS:n avustamaksi. Varmaan niitä on ollut jokunen muukin, mutta selvää muistikuvaa muista ei ole. Se on tuo ABSittomuus ihan hyvä tavoite. Onhan se jollain tavalla noloa joutua koneen avustamaksi, kun konekin ymmärtää ja osaa ihmistä paremmin.
Nuorempi poikani on uusi ajoluvan haltija. Hänkin on ottanut "harrastuksekseen" sen, että liikkeellelähdöt, kaikki käsivaihteiden käyttö ja jarruttamiset ovat niin tasaisia, että matkustajat eivät välttämättä huomaa niitä ollenkaan. Kun tuo sujuu, niin kyyti on aika miellyttävää kaikessa suhteessa. Tuokin vaatii hyvää ennkointikykyä ja liikenne ei ole yhtään hitaampaa.
Herbert:
Oletko varma? Liukkaalla kelillä ajaessa rengas luistaa käytännössä aina. Nastoista jää raapimisjälkiä jokaisessa kiihdytyksessä, jarrutuksessa ja isommassa käännöksessä. Ellei yhtään luistoja sallittaisi, pito olisi todella vähissä. Auto menisi pulkkana suoraan, niinkuin joillain alkeellisilla ABS-jarruilla jarruttaessa.
Tarkoitin tuossa sivuttaispitoa, kun ali- ja yliohjautumisesta oli puhetta. Tottahan esimerkiksi lähdöissä tai jarrutuksissa helposti rengas luistaa, mutta se ei aina kovin vaarallista ole.
Herbert:
Luistaa se mutkassakin, vaikkei siinä parhaan pidon rajalle mentäisikään.
Rätkätin:
Samaa mieltä, jos pidon rajoille joudutaan vahingossa. Jos noin käy vahingossa niin silloin voi asenteen lisäksi olla hieman vikaa myös ymmärryksessä tai tilanneanalyysissä?
Vastuulliseen ajamiseen sen sijaan kuuluu mielestäni myös olla selvillä kulloinkin vallitsevasta tilanteesta. Vaikkei tämä edellytäkään niin karkeaa virhettä että auto TeiniCorollan ajonlinjoilla luistaisi näkyvästi johonkin suuntaan, ei pidon rajoja voi saada selville käymättä siinä rajalla. Mutta jos sallit jäähän max. parin sentin naarmut nastoista, niin sitten ollaan samalla sivulla.
Turvallisuussyistä en sitoudu ajamaan talvea ABSeja aktivoimatta, koska ainakaan minun autollani ei liukkaalla pinnalla saa täyttä jarrutustehoa ilman niitä. Sulalla tiellä ABSin aktivoituminen on minustakin kuljettajan virhe, mutta liukkaalla tulee tilanteita, joissa ennakoiva ajo vaatii suuren hidastuvuuden. Motoristit varmaan huomaavatkin mikä tilanne on kyseessä?
Ensi kesänä otan taas tavakseni jarrutella sopivissa paikoissa moottoripyörää sen verran tiukasti, että rengas viheltää hennosti ja jarrupainetta on enemmän kuin ABS:n rajoitusarvo sallii, mutta ABS ei aktivoidu.
En väitä pystyväni tuohon milloin tahansa ja yllätettynä ja täsmälleen sen vuoksi sitä pitääkin jatkuvasti harjoitella.
HHietalahti:
Ei kannatakaan sitoutua. Tuo ei kuitenkaan tarkoittane sitä, etteikö voisi tavoitella sitä, että todella harvoin tarvitsisi täyttä jarrutustehoa. Itse en tarvitse (luojan kiitos) kovin usein täyttä jarrutustehoa. Melko paniikki täytyy olla, että survoisin jarrua etsien täyttä tehoa. Ehkä on niin, että ne jotka todella osaavat ajaa reippaasti, jouhevasti ja kovaa, osaavat nuo temput minua paremmin.
Rätkätin:
Aivan, jos se tapahtuu vahingossa. En kuitenkaan tarkoittanut sitä, vaan tietoisesti käytettyä maksimipitoa muodostumassa olevasta vaaratilanteesta poistumiseksi.
Tilanne: liukas valtatie, kohtuullisen paljon liikennettä kumpaankin suuntaan, pimeä, sinä käännyt kulkusuunnassasi vasemmalle.
Kumman vaihtoehdon valitset:
a) pehmeä lähestymisen risteykseen varmasti ilman ABSeja ja vielä varovaisempi käännös vasempaan ettei auto varmasti luiskahda vähääkään
b) pieni irtiotto takaatulevista sopivaan koloon vastaantulevassa jonossa sovitetuna, reilulla vauhdilla risteykseen tietenkin vilkku päällä ajoissa, reipas jarrutus ja pian pois edestä.
Jos valitset vaihtoehdon a, niin missähän takaatulevat mahtavat olla ja kuka peittää vasemman vilkkusi takaatulevalta jonolta? Jos joudut pysähtymään, ehdithän varmasti vastaantulevan alta pois ja tiedätkö kuinka liukkaaksi risteys on kiillottunut?
Motoristivinkkini tarkoitti sitä, että vastaava tilanne kesällä on vielä inhottavampi paikka odotella keskiviivan vieressä pysähtyneenä täysien pakaasien ja matkustajan kanssa vastaantulevan ja takaatulevan rekan kohtaamista risteyksessä.
En tiedä kumpi tapa on todellisuudessa turvallisempi, enkä edes ajatellut tällaisia ennen kuin aloin ajaa moottoripyörää. Motoristin pääkopassa vain tuntuu pelottavalta luopua omasta pelitilasta ja jäädä muiden armoille.
HHietalahti:
Kaikkea sitä oppii vanhallakin iällä. Itsekin sovittauduin kauan sitten kaksipyöräiseen pelkän ha-kuljettajan kokemuksella ja koin häiritseväksi autot, jotka tulevat ihan pyörään kiinni pysähdyksissä, kun auto-auto -tilanteessa tuskin kukaan kokee mitään vastaavaa. Siitä lähtien olen jättänyt motoristille reilun "reviirin".
Rätkätin:
Ei välttämättä paniikki tarvitse olla. Hitaassakin vauhdissa tuota tapahtuu usein jos sattuu olemaan huonot renkaat alla.
drive:
Nyt putosin kärryiltä. Miten renkaan pito voi kasvaa, jos se luistaa? Tuo on kyllä vastoin fysiikan lakeja.
Tässähän oli kyse siitä, että jos taakse laittaa pitävämmät renkaat, ajettavuus heikkenee.
ddr5:
Paniikkia voi saada tyhmällä ajolla missä vauhdissa tahansa. Pakko ei kuitenkaan ole. Voi sitä sen verran edes ympärilleen vilkuilla ja yrittää olla tilanteista selvillä ihan etukäteenkin. Sillehän ei tietenkään voi mitään, jos joku päälle ajaa vaikka olisit parkkeeroinut jonnekin.
Mitä tulee huonoihin renkaisiin, niin ne eivät satu olemaan alla. Kyllä edelleenkin kuskin on ihan pakko ja velvollisuus tietää käytössä olevien renkaiden kunto. Se on kuskin vastuulla täysin. Kun on selvillä renkaistaan, niin miksi sitten pitää ajella tietoisesti tyhmästi?
HHietalahti:
Aivan ehdottomasti vaihtoehto a.
Siksikin, että jo riittävän kaukaa aloitettu vilkuttaminen ja vauhdin hidastaminen antaa muulle liikenteelle signaalin tulevasta. Muille jää aikaa ennakoida mitä tuleman pitää ja muille jää aikaa varautua rauhalllisesti miten aikovat menetellä. Jos kuitenkin joku tulee takaa koko jonon ohi kylkeen, niin minkäs sille sitten voi. Jonojen ohittaminen on kiellettyä muutenkin risteysalueilla. Tavallisten ja normaalien autoilijoiden kanssa tuo sujuu erittäin hyvin ja turvallisesti. Kaikenlainen pikainen tempominen ja puikkelehtiminen on suureksi vaaraksi yleisen liikenteen seassa. Ennalta-arvattavuus ja ennakoiminen on paras henkivakuutus.
Liikenne on sellaista, että olisi kovin suotavaa, että liikennesääntöjä noudatettaisiin. Sitten on melko joukko sellaisia, joita säännöt eivät koske. Osa tuosta porukasta miettii sitten lopun elämäänsä, että olikohan ihan pakko ajaa kovaa ja olisikohan ihan oikeasti voinut toimia toisin, kun on pilannut jonkun muun elämän. Tämäkin asia on sellainen, että sitä mietitään vasta, kun on liian myöhäistä ja tehtyä ei enää saa tekemättömäksi. Olen täysin varma, että kukaan ei runno muita tahallaan, mutta jälkeenpäin kyllä miettivät, että oliko sittenkään ihan pakko.
On siinä omat hyvät puolensa, että ei tarvitse liikenteen seassa kokeilla renkaiden pidon rajoja, kiihtyvyyttä tai jarrujen tehoja jne. Siinä on omat hyvyytensä, että tajuaa, että liikenne ei ole mikään peli eikä kilpailu ja siinä ei mitata ihmisten keskinäistä paremmuutta. Ainakin minä olen paljon mieluummin perillä vaikka 10min myöhemmin, kuin olisin miettimässä minne korjaamolle soittelisin ja yrittäisin varailla vakuutustarkastajalta aikoja.
Herbert:
Peruskoulufysiikalla ei kannata yrittää selittää renkaan ja tien välistä kitkaa. Renkaan kitkavoima on suurimmillaan kun rengas luistaa hieman. Jos fysiikkasi ei selitä tätä, niin silloin käytät vääriä lakeja.
drive:
Painon siirtyminen parantaa pitoa vain poikkeustapauksissa. Mitä pienempiä ovat painonsiirtymät, sitä parempi auton ajettavuus on. Jäykkä kallistuksenvakaaja edessä nimenomaan painaa ulkokaarteen puoleista eturengasta tietä vasten. Samalla kuitenkin sisäkaarteen puolella pito heikkenee. Kokonaisvaikutus on negatiivinen ja auto puskee. Ideaalista olisi säilyttää mahdollisimma tasainen kuorma kaikilla renkailla.
Opelixi:
Ajotavassa tai autossa on jotain vialla, jos etuvetoisessa etupyörät aivan huimasti takapyöriä enemmän kuluvat. Oman kokemuksen mukaan asiallisesti ajaen eroa tulee jonkin verran, mutta ei kovin merkittävästi.
Mietitäänpäs vähän tuota etuvetoista:
ajatellaan että talvirenkailla ajetaan kolme talvea:
1. talvena renkaat on alle laitettaessa uudet ja koko ajan takana on yhtä hyvät / paremmat renkaat.
2. talveksi vaihdetaan renkaat päittäin, jolloin alkutalvesta takana on todennäköisesti 1-2mm kuluneemmat kuin edessä, mutta lopputalvesta ollaan jo tasoissa.
3. talveksi voi jättää kummin päin vain, periaatteessa eroa ei pitäisi olla. Eturenkaiden kuluessa vähän enemmän taas on koko talven samantasoiset / paremmat renkaat takana.
Eli ei tuossa nyt kovin paljon periaatteesta tingitä, toisin kuin väität.
Emme taida päästä yksimielisyyteen, joten kummankin täytynee jatkaa ajamistaan siten kuin parhaaksi näkee.
Korjaan kuitenkin muutaman väärinkäsityksen ennen kuin päästän sinut jatkamaan valitsemallasi tiellä, jossa onnettomuuksia vain sattuu eikä niille voi mitään, mutta onneksi mitään ongelmaa ei ole, ellei ole itse syyllinen.
Rätkätin:
Meillä on eri tavoitteet. Sinulle riittää olla oikeassa, minä haluan pysyä terveenä.
Vaaralliset ohitukset ovat kiellettyjä ja silti niitä tapahtuu jatkuvasti. Vaikka en sellaista tee itse, joudun elämään ympäristössä jossa niin tapahtuu.
"Minkäs sille sitten voi" ei ole totta. Kyllä voi, jos osaa.
Siinä vasemmalle kääntymistä odottaessasi on myös sallittua mutta ei suositeltavaa kääntää ratti valmiiksi vasemmalle. Välillisesti tästä johtuen kuolee 1 - 2 suomalaista joka vuosi. Vahinkoahan ei tosin tapahtune, koska kuollut ei ole näissä tapauksissa itse syypää kohtaloonsa?
Rätkätin:
Juuri siksi mietinkin näitä jo etukäteen enkä vain aja mahdollisimman hitaasti riippumatta siitä millaisen riskin se aiheuttaa.
Jos sinun kannaltasi asia on kunnossa kun päälleajo tapahtui vahingossa, niin siltä kannalta on tosiaan jotenkin loogista että annat takanatulevan peittää suuntavilkkusi?
Rätkätin:
Missä kohdassa se kilpailu tapahtui? Missä kohdassa tässä kiire oli? Omasta mielestäni ajan tarkoituksenani välttää vakuutustarkastajan kanssa asiointia.
Minä muuten ajan autoani ympärivuotisena keskiarvona alle auton EU-normikulutuksen. Mites sulla?
Herbert:
Kyllä se pito vaan paranee kun pikkuisen lipsuu töppöset, usko pois.
En ole varma tuosta ajettavuuden heikkenemisestä jos laittaa paremmat renkaat taakse. Mutta siitä olen varma että jos taakse laittaa paremmat renkaat niin hankalissa paikoissa ajaminen on huomattavasti turvallisempaa.
AkiK:
Oli virhe sanoa joka kerta. Juuri tuota kierrättämistä tarkoitin eli ensimmäisen talven jälkeen pitää huonommat laittaa taakse, jos aikoo käyttää renkaat järkevästi loppuun. Mediassa vain renkaidenvaihto aikaan aina jaksetaan muistuttaa tuosta paremmat taakse periaatteesta, missä ei ole järkeä.
HHietalahti:
Miksi ihmeessä ne sen tekisivä?
Kyllä lähtökohdan täytyy ihan pakosta olla se, että sääntöjä noudatetaan. Siitä ei tule yhtikäs mitään, että jokainen sooloilee ihan miten sattuu. Paljon minua viisaammat ovat todenneet, että jos TLL:ää noudatettaisiin, niin kolareita ei syntyisi.
Mikä sinun mielestäsi on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden perusta?
HHietalahti:
Minulla ajaminen ei ole rahasta kiinni ainakaan vielä näillä penzan hinnoilla ja kohta varmaa ajellaan muutenkin sähköllä. Mitä tulee ilmastonmuutokseen ja kuluttamiseen, niin olen täysin varma, että suurin osa siitä on aivan hirvittävää bullshittiä ja rahastusta eikä sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Tiedemiehet ovat huijanneet oikein kunnolla viherpiipertäjien säestyksellä. On todella säälittävää, että kaikilla poliittisilla puolueilla on kisa siitä kuka vain suinkin vihreämpi pystyy olemaan. Varmasti tulee aika, jolloin tuo hullutus loppuu ja palataan järkevään käytäntöön. En ollenkaan tarkoita, että pitäisi tahallaan sotkea, mutta mitään erityistä paniikkia ei taatusti ole. Uskoa saa jokainen ihan vaikka joulupukkiin, jos vain suinkin haluaa.
Opelixi:
Jos meinaa kuluttaa renkaat tasaisesti loppuun niin silloin tietysti paremmat renkaat kuuluisi laittaa aina vetävälle akselille. Mutta monesti liikenneturvallisuuden ja renkaiden tasaisen kulumisen välillä on ristiriita. Kun mietitään liikenneturvallisuutta niin ensisijaisena tavoitteena ei ole renkaiden tasainen kuluminen vaan yllätys yllätys, liikenneturvallisuus. Huonot renkaat takana lisäävät huomattavasti riskiä peräpään luistoihin, joka tarkoittaa sitä, että sinne petäjään ajettaan kylki edellä. Jokainjen, joka on tutustunut auton turvarakenteisiin, ymmärtää, että autolla on huomattavasti kivempi ajella petäjään keula edellä kuin kylki edellä. Jos autossa on huonommat renkaat edessä, pyrkii etupää puskemaan ja auto muutenkin tahtoo mennä petäjän kylkeen suoraan, eli keula edellä. Ja autothan ovat rakennettu kestämään etupäässä etupäähön kohdistuviin törmäyksiin.
Ja se renkaiden kuluminen, jos ne vetävien pyörien renkaat kuluvat loppuun nopeammin kuin ne laiskottelevat pyörät niin ei se ole renkaiden oston kannalta mikään ongelma. Renkaita voi ostaa vaikka pelkästään kaksi kappaletta. Kun ostat kaksi uutta rengasta niin voit laittaa ne kaksi huonompaa rengasta huoletta eteen ja ne kaksi uutta taakse. Näin ei renkaiden hankinnallekaan tule hintaa kuin puolet normaalista, kun ei tarvitse kaikkia neljää rengasta uusia.
ddr5:
Nyt sinä ja NHB voitte vääntää asian rautalangasta, kun noin varmoja olette.
Auton suorituskyky voi parantua renkaiden luistaessa, mutta se on ihan eri asia kuin renkaiden pito.
Kaarteessa nopeutta nostamalla voimat kasvaa. Vaikka rengas jo hiukan luistaa, se silti riittää pitämään auton tiellä eli hiukan luistavalla renkaalla saavutetaan isompi kaarrenopeus kuin luistamattomalla. Luistavan renkaan pidon kasvuun en vielä vakuuttelujenne perusteella usko.
Ajettavuuden paraneminen oli väärin sanottu. Tarkoitin kaarrenopeutta tilanteessa, josta oli edellä puhetta.
Turvallisuuden paranemisesta olen ehdottomasti samaa mieltä.
Herbert:
No jos kaarrenopeus on suurimmillaan renkaiden hieman luistaessa, niin silloinhan pidon täytyy olla suurimmillaan tuolla hetkellä.
NHB:
Koulun fysiikanlaeilla tätä voisi selittää niin, että liukukitka on lepokitkaa suurempi. Se että renkaat luistaa, ei sinänsä tarkoita ettei pitoa ole tai että hallinta on menetetty. Ihan varmasti Herbertin autokin luistaa joka talvi joka suunnassa.
drive:
Koulufysiikka on riittämätön selittämään renkaan kitkaa. Se toimii hyvin kovilla, sileillä ja muotoaan muuttamattomilla kappaleilla. Renkaat tilanne on paljon monimutkaisempi.
NHB:
Renkaat eiväto ole ominaisuuksiltaan yhtä vakiot kuin koulufysiikka antaa ymmärtää, mutta jokaiselle kuviteltavissa olevalle hetkelliselle tilanteelle voidaan silti ajatella tapauskohtainen kitkakerroin kumin ja tien pinnan väliin. Se on vain yksi pitokykyä hyvin kuvaava, mitattavissa oleva muuttuja.
drive:
Kannattaako inttää aiheesta, joka on sulle täysin vieras. Lähdetäänkö vaikka siitä liikkeelle, että ajettaessa ei olla koskaan puhtaan lepokitkan alueella. Lepokitka toteutuu ainoastaan pysähdyttäessä. Samoin puhdas puhdas liukuminen tapahtuu vain paikallaa sutiessa tai jarrut lukossa liukuessa. Olennaisimmat jutut ovat aina näiden välimuotoja.
Mitä fysiikanlakisi sanovat osittaisesta luistosta?
Peruskoulufysiikka kertoo myös, ettei pinta-ala vaikuta kitkavoimaan. Eli renkaiden koon, paineen ja määrän ei pitäisi vaikuttaa pitoon.
NHB:
Yritin vain selittää asian niin että se avautuisi peruskoulupohjallakin. Erilaisilla renkailla on erilaisia leveydestä ja muista tekijöistä riippuvia kitkakertoimia, eikä se peruskoulumalli väärä ole kun ymmärtää siinä tehtävät oletukset.
Itsekö olet Nokialla rengasinsinöörinä tai Volvolla suunnittelijana, kun esität tietäväsi enemmänkin?
>Täällä< voi olla jotain kiinnostavaa aiheeseen liittyvää.
Rätkätin:
Missä kohdassa minä rikon ja mitä liikennesääntöä valitessani oman ja muiden turvallisuuden vuoksi vaihtoehdon b?
Tunnut luottavan siihen että kun itse noudatat sääntöjä, myös muut tekevät niin? Kaunis ajatus, mutta tätä luottamusta en jaa. Myös oman erehtyväisyyden myöntäminen tuo omat fault-tolerant proseduurinsa ajamiseen.
Rätkätin:
Oma mottoni on, ettei minun vuokseni tarvitse kenenkään muun odottaa. Se on muuten aiemmassa esimerkissä vaihtoehto b.
Rätkätin:
Selvästi ei olekaan, jos on varaa venytellä kiihdytyksiä loputtomiin.
Kulutusta kysyessäni halusinkin varovasti vihjaista, että niin kauan kuin ajan perheen ainoalla vetokoukullisella ja ainoalla suksilaatikon ja kanootin kuljetuslavetilla 13 km työmatkalla ympärivuotisena keskiarvona (kirjanpidon, ei tietokoneen mukaan) alle EU-normilukeman, niin ei se meno ihan järjetöntä kaahaamista mahdu olemaan.
HHietalahti:
En ymmärrä miten luet tuon lauseeni.
Mielestäni siinä lukee, että "lähtökohdan" ja se kyllä ihan oikeasti tarkoittaa, että perustana täytyy ihan varmasti olla jonkunmoiset yhteiset säännöt siitä miten tulisi toimia. Eihän siitä mitään tule, jos kaikki toimivat miten sattuu.
En missään nimessä ole koskaan luottanut siihen, että muut noudattaisivat liikennesääntöjä, koska ne eivät noudata. Mikäli olet seurannut kirjoittelujani, niin aivan vast'ikään kerroin, että esim. Fredrikinkatua, joka on yksisuuntainen ja siihen väärään suuntaan on jopa moottoriajoneuvolla ajo kielletty merkki, ajoi auto vastavirtaan. Pitkin kesää on kuollut porukkaa kuten kaikkina aiempinakin kesinä siihen, että ajetaan kolmioiden takaa varomatta mitään. Eikä pelkästään kesinä vaan muulloinkin.
Nuorin poikani sai juuri kortin ja nimen omaan hänelle painotin ja painotan kaiken aikaa, että missään tapauksessa ei saa luottaa siihen, että muut ajavat oikein. Kuitenkin ja aivan varmasti jonkinlaisten yhteisten sääntöjen on pakko olla kaiken järjestäytyneen liikenteen perustana.
Kaiken liikenneopetuksen ytimessä on myöskin se, että ei saa poukkoilla ja jokaisella on oltava oma tilansa ja liikenteessä tulee toimia rauhallisesti ja ennalta-arvattavasti.
HHietalahti:
Minun vuokseni joutuvat muut odottelemaan, jos se on tarpeellista. Tahallani en tietenkään ole kenellekään harmiksi.
HHietalahti:
Tuskin nyt sentään loputtomiin. Ei kannata liioitella, kun ei siitäkään mitään erityistä hyötyä ole ... menee vain keskustelun sävy omituiseksi.
HHietalahti:
Jokainen ajaa tietenkin omien resurssiensa mukaan eikä siinä mitää erityistä ainakaan minun mielestäni ole. Jos tuo EU-normitus on joillekin tärkeä, niin hyvä niin.. ei siinäkään mitään pahaa tai kummallista ole. Jos minä kulutan litran pari tai kolme enemmän kuin joku muu, niin mitäpä sitten. Varmaankin kaikki sotakoneet jossain Irakissa tai Afganistanissa kuluttavat aivan h----tisti enemmän kaikista kuuraketeista ja ohjuksista ja lentotukialuksista puhumattakaan. Kuinkakohan paljon F1-autot kuluttavat minuun verrattuna. Me tavalliset pulliaiset säästelemme itsemme sairaiksi ja muut törsäävät sen kuin vain suinkin ehtivät.
Jos tätä mualimata aletaan ihan tosissaan pelastelemaan, niin aivan ensimmäiseksi pitäisi lopettaa kaikki kaukomatkailut lentämällä. Olin Thaimaassa ja joku sanoi, että lentomatkasta tuli kerralla koko vuoden hiilijalanjälki täyteen. Eipä ihmiset näytä olevan erityisen innokkaita luopumaan lomamatkoistaan ja kaikesta sellaisesta, jolla ihan oikeasti voisi olla merkitystä. Ilmeisesti sottaaminen ei sitten kuitenkaan ole niin merkityksellistä kuin väitetään.
Nastoja käytän niissä autoissa, joissa ne sattuvat olemaan alla ja niissä kitkoja, joissa sellaiset sattuvat olemaan alla. Ihan kelpo renkaita molemmat.