Mikään ei indikoi, että jollain rengastyypillä ajettaisiin merkittävästi muuta liikennettä hitaammin. Kyllä se vaan niin menee, että ajetaan rajoitusnopeutta tai vähän yli ja sillä selvä. Lähes kelistä riippumatta, sekin tiedetään liikenteen keskinopeusmittauksista.
Onko tuo sitä mitä kutsutaan turvallisuuden ulosmittaukseksi?
Siis kun kalusto paranee niin yhä vähemmän "tarvitsee" välittää olosuhteista? Minusta tuo oli hyvä kuvaus juuri tuosta asiasta.
Tavoitteena ei ole selvitä luistoista, vaan olla joutumatta niihin.
Minusta luistamattoman auton hallinta on huomattavasti helpompaa kuin luistavan.
Et sisäistänyt viimeviikkoisen perusteella, kuinka tavallista auton luistaminen onkaan? Se ei tarkoita hallitsematonta luistoa, eikä parhaan pidon rajan ylittämistä. Paljaalla tiellä aina kun nastarenkaasi ropisevat vähän kovemmin, luistoa tapahtuu. Myöskin jos ropisee mutkassa vaikka tuntuu että pito on hyvä, autosi on luistossa. Hallinnanmenetys tapahtuu tai vastaohjausta tarvitaan vasta sitten, jos takapyörät ylittävät parhaan pidon rajan ennen etupyöriä. Tai jos etupyörät ylittävät parhaan pidon rajan ensin, kurvi menee vaan leveäksi.
Tilastoja kaivattais, mutta vaikka näin olisikin, voitais sanoa että ulosmittaavat turvallisuusetuja. Kuljettaja pyrkii ajossa siihen että se tuntuu riittävän turvalliselta. Olosuhteista ja tekijöistä riippuen ulosmittausta tapahtuu kaiken aikaa.
Ehkä jos täydelliselle ummikolle antaa auton tossa on ja aja sitä, silloin voitais sanoa että paremmin liukkaalla pitävät nastarenkaat ovat turvallisemmat, kuska kuljettajalla ei ole mitään käsitystä turvallisuuden todellisesta tasosta ja sen hallinnasta, ulosmittauksetkin luultavasti tapahtuisivat vahingossa. Mut varmaan sekin tiedostais ettei nastoja ole ja ajais entistä varovaisemmin. Jopa varovaisemmin, kuin jonkin muun turvallisuuten vaikuttavan tekijän takia ajaisi kuten ESP:n puutteen.
Et sisäistänyt viimeviikkoisen perusteella, kuinka tavallista auton luistaminen onkaan?
Minusta silti hallinta on helpompaa, jos renkaat ei luista kuin jos ne luistaa. Kerro, kuinka hallinta luiston myötä voisi parantua? Onko kurvi helpompi ajaa 60 km/h luistossa vai ilman luistoa?
Kitkarenkailla uudemmalla kalustolla ajetaan enemmän kilometerjä per auto kuin nastarenkailla. Ajosuoritetta kohti kitkarenkaat ovat aliedustettuina.
Me emme tiedä ajosuoritteista eri keleillä paljoakaan, mutta oletaan että ajetaan keskimääräistä enemmän, tosin ero tuskin on kovin montaa tuhatta kilometriä keskimääärin. Eikä enemmän ajaminen tarkoita että ajettaisiin enemmän niissä oloissa joissaa talvirenkaita varsinaisesti tarvitaan.
Tuosta riippumatta, etenkin jos kitkarengasuskovaisten väite paremmasta ennakoinnista pitäisi paikkansa, onnettomuuksia pitäisi minusta tulla selvästi vähemmän. Tämä siksi että ajetaan paremmalla kalustolla, kuskit on keskimääräistä kokeneempia ja eniten kitkoilla ajetaan parhaalla osalla tieverkostoa lähes koko talven hyvissä oloissa.
Minusta tuo kertoo ainoastaan siitä, että väite renkaiden aiheuttamasta ennakointiherätyksestä kuljettajien keskuudessa ei pidä paikkaansa.
Olen odotellut sinulta niitä tilastoja tai muita tosiasioita tuon jossittelun ja mahdollisten ennakointien suhteen. Ei näytä löytyvän.
Minä en edelleenkään esitä mitään muuta väitettä kuin sen, että en laajassa mitassa usko tuohon heikomman pidon ja heikommin ennakoitavan käytöksen myötä parantuneeseen ennakointiin. Todisteena voin laittaa rengastestit, liikenneturvan tilastot, VTT:n tutkimukset ja tietoja Ruotsista. Hokkaidon kokemukset myöskin tukevat nimenomaan sitä, että talviliikenne on vaikeutunut nastakiellon myötä. Mutta eihän näillä mitään väliä ole, kysehän on uskonnosta ja silloin asiast on turha keskustella.
Yksilötaso on ihan eri juttu ja siksi kannatankin vapaata valintaa, kunhan se toivottavasti perustuu oikeaan tietoon eikä uskomuksiin ja kuvitelmiin. Kaikkihan ymmärtävät, että kitkarenkailla voi aivan hyvin ajaa ja niillä pärjää, ajelin nilllä itsekin kymmenisen vuotta. Millä turvallisuustasolla, sitä en tiedä. En ole kolaroinut kitkoilla enkä nastoilla.
Omaa ajamistani analysoituani olen kuitenkin tullut siihen lopputulemaan, että ajan nyt nastoilla ja selvästi paremmalla autokalustolla ihan samalla tavalla ennakoiden kuin kitkoilla ajoin autoilla joissa ei mitään kunnon turvavarusteta ollut, nyt vain on liukkaalla suurempi turvamarginaali kuin tuolloin oli.
On kuitenkin nimenomaan minun oma etuni, että osa liikenteeestä liikkuu nastoilla ja toivottavasti enenevässä määrin myös autoilla, joilla on järjestelmien ansiosta mahdotonta ajella kylki edellä vastaan minun ajokaistallani.
Onko tuo sitä mitä kutsutaan turvallisuuden ulosmittaukseksi?
Tien päällä näyttäisi vallitsevan jotakuinkin tasapäinen eteneminen riippumatta kalustosta tai renkaista. Jokainen heikommalla kalustolla tai taidolla muun virran mukana tai yleisen tavan mukaan ajava ulosmittaa jotain osa-aluetta turvallisuudesta.
Ajotapamuutokset on minusta aivan eri asia, eivätkä ne suoraan liity kalustoon tai renkaisiin vaan ihmiseen. En usko siihen että tietyntyyppinen kalusto muuttaa ihmistä, jossain määrin ehkä siihen että tietyntyyppiset ihmiset valikoituvat jonkin kaluston käyttäjiksi. Kitkarenkailla ajelijat ovat tyypillisesti "ajomiehiä" tai sitten niitä jotka arvostavat renkaiden hiljaisuutta yms ominaisuuksia joilla ei ole suoraa tekemistä pito-ominaisuuksien tai turvallisuuden kanssa.
Ajotapamuutokset on minusta aivan eri asia, eivätkä ne suoraan liity kalustoon tai renkaisiin vaan ihmiseen. En usko siihen että tietyntyyppinen kalusto muuttaa ihmistä, jossain määrin ehkä siihen että tietyntyyppiset ihmiset valikoituvat jonkin kaluston käyttäjiksi. Kitkarenkailla ajelijat ovat tyypillisesti "ajomiehiä" tai sitten niitä jotka arvostavat renkaiden hiljaisuutta yms ominaisuuksia joilla ei ole suoraa tekemistä pito-ominaisuuksien tai turvallisuuden kanssa.
AkiK:
Mikään ei indikoi, että jollain rengastyypillä ajettaisiin merkittävästi muuta liikennettä hitaammin. Kyllä se vaan niin menee, että ajetaan rajoitusnopeutta tai vähän yli ja sillä selvä. Lähes kelistä riippumatta, sekin tiedetään liikenteen keskinopeusmittauksista.
Ensin kiellät ja sitten myönnät. Kumpaako mieltä oikeasti olet?
Olen odotellut sinulta niitä tilastoja tai muita tosiasioita tuon jossittelun ja mahdollisten ennakointien suhteen. Ei näytä löytyvän.
Todistustaakka on sillä, joka väittää nastarenkailla ajamisen olevan turvallisempaa. Jos tällaiselle väitteelle ei löydy todisteita, nastarenkaat tulisi kohtuuttomien haittojensa vuoksi kieltää saman tien.
Itse ajelisin kitkoilla, mutta perheessä on useampia autojen käyttäjiä. En ole kitkoilla ajanut kuin muutaman koeajon, mutta hiljaisuus vakuuttaa. Tiedän, että tiet kuluvat nastoilla, kaupungit täyttyvät pölystä keväällä - kyllä pölyttää se sepelikin joka renkaiden ja tien välissä jauhautuu ja ilman nastoja sitä levitettäisiin enemmän kuten suolaakin - ...
PS: onko joku muu huomannut, että auto vaikuttaa itse ajaessa meluisammalta kuin kartanlukijanpaikalta. Johtuuko liikenteeseen ja autoon keskittymisestä?
Todistustaakka on sillä, joka väittää nastarenkailla ajamisen olevan turvallisempaa.
Ainakin TM 17/2010 rengastestin mukaan nastarenkaat pitävät jäällä huomattavasti nastattomia paremmin ja kaikissa muissa olosuhteissa vähintään yhtä hyvin kuin nastattomat.
Tämän takia oletan, että jos nastat halutaan kieltää nimenomaan, kieltämisen kannattajilla on syytä todistaa ettei parempi pito lisää turvallisuutta, mikä on mielestämi arkijärjen vastaista ja mahdollistaisi silestonien käytön.
Itse ehdottaisin teiden kulumisen vähentämiseksi nopeusrajoituksien alentamista siten, että talvella köröteltäisiin korkeintaan rekkavauhtia.
Näin pienenisi kaikkien renkaiden kuluttava vaikutus. Polttoainetta säästyisi ja turvallisuudenkin voisi olettaa paranevan. Tämä kaikki tosin matka-aikojen pitenemisen kustannuksella, mutta jos tuota vauhtia ehtii raskas liikenne luulisi muidenkin ehtivän, vai mille tienkäyttäjille vuodessa eniten kilometrejä kertyykään.
Ei taatusti kulu. Täällä on todistettu tieteellisen tarkasti, että ne on kitkarenkaat, kun teitä kuluttavat. Tuo sinun juttusi ei pysty perustumaan tietoon.
Todistustaakka on sillä, joka väittää nastarenkailla ajamisen olevan turvallisempaa.
Tarvitseeko itsestään selvyyksiä vielä todistella? Vaikka olisi kuinka nastarenkaita vastaan, niin faktoja on turha kieltää. Tiet kuluvat, melu ja pölyhaitat lisääntyvät, mutta parempi pito ja etenkin kelivaihtelujen tasaus = parempi turvallisuus.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että ajonvakautus, abs-jarrut, luistonestot ym. lisäävät turvallisuutta, niin paremman pidon ansiosta näiden järjestelmien puuttumiskynnys nousee.
ps. pölyä syntyy huomattavasti enemmän hiekoituksesta ja tämä tuli todistettua ainakin omassa kotikaupungissani, kun pakkastalven ansiosta hiekoitusta vähennettiin radikaalisti. Ei ollut keväälläkään kuukauden kestävää harmaata jaksoa.
Mikään ei indikoi, että jollain rengastyypillä ajettaisiin merkittävästi muuta liikennettä hitaammin. Kyllä se vaan niin menee, että ajetaan rajoitusnopeutta tai vähän yli ja sillä selvä. Lähes kelistä riippumatta, sekin tiedetään liikenteen keskinopeusmittauksista.
Onko tuo sitä mitä kutsutaan turvallisuuden ulosmittaukseksi?
Jos eritasoisilla renkailla ajetaan samaa nopeutta, niin ei se ainakaan turvallisuuden ulosmittaamista ole. Edellyttäen tietenkin että muut olosuhteet on vakioitu, mikä onkin paljon oletettu.
Jos kuluneet ja sen vuoksi huonosti pitävät <mitkätahansa> renkaat pyörivät liikenteessä yhtä vinhasti kuin uudet ja hyvin pitävät <mitkätahansa> renkaat, niin silloin ensinmainitut eivät he aja pienemmin marginaalein paremmat renkaat ulosmitaten vaan he ajavat pienemmin marginaalein huonommista renkaistaan huolimatta.
Minusta silti hallinta on helpompaa, jos renkaat ei luista kuin jos ne luistaa. Kerro, kuinka hallinta luiston myötä voisi parantua? Onko kurvi helpompi ajaa 60 km/h luistossa vai ilman luistoa?
Teoriassa tietenkin pitäisi ajaa sellaista nopeutta ettei luista, mutta kun kerran kysyit onko jo valitulla nopeudella parempi ajaa luistossa vai ilman, niin mikäli on epäiltävissä että valitulla nopeudella saattaa luiskahtaa niin sitten IMHO on helpompi ajaa kun välttää (mahdollisesti tulevan) aliohjaavan nokkaluisun kääntämällä lievään yliohjaavaan luisuun jo valmiiksi kaarteeseen mennessä.
Eikä nyt aleta heti kuvitella käsijarrulla ja powerslidella kahvat edellä karvanoppakorollana ajamista. Tarkoitin hetkellistä nopeaa kaasun nostoa samalla kun kääntää, että edes suunnilleen oikein tasapainotettu auto kääntyy hieman yliohjaavaksi.
Päätavoite ei ole että luistaa, vaan että jos luistaa, niin luistaa oikeasta päästä (=takaa).
En varmistelisi käännöstä jos autoni menisi itsestään aina etupyörien osoittamaan suuntaan. Vaan kun ei mene, vaan pyrkii toisinaan etupyöristä välittämättä valojen osoittamaan suuntaan
Toinen tilanne tulee niin sakeassa lumipyryssä että muodostuu 2-3 pyöränuraa keskelle tietä. Vastaantulijaa kohdatessa joutuu menemään sivuun paksuun kinokseen ja sen teen mieluummin hyvin lievässä kulmassa oikean puolen kahvat edellä varmistaakseni ettei etupyörän "haukkaamisen" seurauksena lipsahda ojaan tai vielä pahempaa, nietoksesta takaisin kaivautuessaan vastaantulijan keulaan.
Molemmissa tapauksissa ajatusmallina on, ettei mahdollisesti takana ajava poliisi kirjoita sakkoa koska auto ei näytä luistavan vaan takapyörät seuraavat sentin verran etupyörän jälkien ulkopuolella.
Me emme tiedä ajosuoritteista eri keleillä paljoakaan, mutta oletaan että ajetaan keskimääräistä enemmän, tosin ero tuskin on kovin montaa tuhatta kilometriä keskimääärin.
Yhtälailla emme tiedä sitä onko kitkarenkailla ajavilla uudempi kalusto. Se lienee oma olettamasi. Mutta jos on, ajetaan uudemalla kalustolla enemmän kuin vanhalla. Rapatessa roiskuu.
Hokkaidon kokemukset myöskin tukevat nimenomaan sitä, että talviliikenne on vaikeutunut nastakiellon myötä. Mutta eihän näillä mitään väliä ole, kysehän on uskonnosta ja silloin asiast on turha keskustella.
Oletko ajanut Hokkaidolla? Missä siellä?
Tässä tilastoja saaren onnettomuuksista 80-luvulta viime vuoteen asti. Nastakielto tuli vuonna 1990.
Liikenneonnettomuudet Hokkaidossa ovat pysyneet kokolailla vakiona sitten nastarengaskiellon, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat puolittuneet. Hokkaidossa on ollut Japanin pahimmat onnettomuustilastot, mutta nastarengaskiellon jälkeen ero on kaventunut muuhun maahan.
En minä epäile, etteikö Japanissa osattaisi tilastointia. Linkin harakanvarpaista vain en ymmärtänyt mitään, joten niitä on minun hankala tutkia. Onnettomuustilastoista ei kuitenkaan voi päätellä jonkun yksittäisen lain vaikutusta onnettomuuksiin, koska kehitykseen vaikuttaa moni muukin asia. Meidän liikenneturvamme kertoi, kuinka Ruotsissa 90-luvun alussa rattijuoppous väheni dramaattisesti rajan pudottamisen 0,5 -> 0,2 jälkeen. No, sama tapahtui meillä, vaikka lakia ei muutettu. Syynä oli lama ja sen myötä yleisen turvallisuustason paraneminen. Se ei onnettomustilastosta näy.
Joku tutkimus täällä oli esillä, jossa kitkojen käytön vaikutusten todettiin aiheuttaneen myös paljon ongelmia.
Sikäli esimerkki oli tietysti huono, että nopeuden pitäisi määräytyä liukkaalla tunteen perusteella, ei valitun tavoitenopeuden perusteella. Mutta käytännössä nopeuden pudotus on monille aika vaikeata ja siksi liukkailla renkailla ajetaan lähempänä pidon rajaa kuin hyvillä renkailla. Se ei tietenkään ole hyvä asia, vaikka tuolla luistossa ajamisen helppoutta ylistettiinkin.
Teoriassa tietenkin pitäisi ajaa sellaista nopeutta ettei luista, mutta kun kerran kysyit onko jo valitulla nopeudella parempi ajaa luistossa vai ilman, niin mikäli on epäiltävissä että valitulla nopeudella saattaa luiskahtaa niin sitten IMHO on helpompi ajaa kun välttää (mahdollisesti tulevan) aliohjaavan nokkaluisun kääntämällä lievään yliohjaavaan luisuun jo valmiiksi kaarteeseen mennessä.
Riippuu aliohjaavuuden määrästä. Jos vertailukohtana ei ole karvanoppakorolla, vaan lievä yliohjavuus, pitää aliohjaavuuskin olla lievää. Eihän ole mitään järkeä verrata voimakasta aliohjautuvuutta lievään yliohjautuvuuteen.
Lievästi aliohjaavalla autolla ajaminen ei minusta ole ollenkaan hankalaa. Mutta kysehän todellakin oli luistamattoman tilanteen vertaamisesta luistavaan. Silloin on samantekevää, luistaako auto edestä vai takaa. Se luistaa jostain jonkin verran, jolloin pelivaraa on paljon vähemmän kuin luistamattomalla autolla ajamisessa. Oli luiston riski sitten edessä tai takana.
En varmistelisi käännöstä jos autoni menisi itsestään aina etupyörien osoittamaan suuntaan. Vaan kun ei mene, vaan pyrkii toisinaan etupyöristä välittämättä valojen osoittamaan suuntaan
Itse mielummin varmistelen, että auto menee etupyörien osoittamaan suuntaan kuin että heitän sen tahallani luistoon. Nopeutta kun voi pudottaa.
Toinen tilanne tulee niin sakeassa lumipyryssä että muodostuu 2-3 pyöränuraa keskelle tietä. Vastaantulijaa kohdatessa joutuu menemään sivuun paksuun kinokseen ja sen teen mieluummin hyvin lievässä kulmassa oikean puolen kahvat edellä varmistaakseni ettei etupyörän "haukkaamisen" seurauksena lipsahda ojaan tai vielä pahempaa, nietoksesta takaisin kaivautuessaan vastaantulijan keulaan.
Sama juttu tässä kuin edellä. Nopeuden alentaminen auttaa kummasti. Mutta onko se todellakin niin iso mörkö, että tehdään kaikki mahdolliset kikat, jotta ei sellaiseen olisi tarvetta?
Ajatus on pohjimmiltaan sama kuin karvanoppakorollassa. Se vain esiintyy hiukan hienostuneemmassa muodossa.
Molemmissa tapauksissa ajatusmallina on, ettei mahdollisesti takana ajava poliisi kirjoita sakkoa koska auto ei näytä luistavan vaan takapyörät seuraavat sentin verran etupyörän jälkien ulkopuolella.
Melkoiselta taiteelta kuulostaa ajotapasi.
Jos se on tuollaista silmänlumetta, olisin ainakin minä huolissani 3-raiteisella tiellä ajaessaani erityisesti vasemmassa kurvissa keskiviivan ylittämisestä. Mahdolliset luistot hallitaan nopeudella.
Ajonopeus on luonteeltaan sellainen, että sen tilanteiden mukaisiin alentamisiin ei ole mitään teknisiä esteitä, mutta erittäin suuria henkisiä ongelmia.
dubbdäck minskar risk för en dödlig olycka med 42%, jämfört med odubbade vinterdäck"
Kitkamiehet ei halua ymmärtää!!!!!
Huono provo. Itse et edes vaivaudu lukemaan mihin tuo väite perustuu, vaan toistelet tyydytystä tuottavaa lausetta.
Niin, onhan tännekin jo moneen otteeseen postailtu niitä todellisia onnettomuustilastoja nastoilla ja kitkoilla. Kitkakalle tuossa japanista, ja itsekin olen joskus aiemmin norjasta. Jostain syystä ei tunnnu kelpaavan nastahörhöille. Sen sijaan tuollaiset epämääräisiin oletuksiin ja kikkaileviin päätelmiin perustuvat väittämät ovat kovaa valuuttaa. Viimeksi vastaavan innon sai aikaan se tikkanastatutkimus.
Ajonopeus on luonteeltaan sellainen, että sen tilanteiden mukaisiin alentamisiin ei ole mitään teknisiä esteitä, mutta erittäin suuria henkisiä ongelmia.
Tähän saakka alibeja toiminnalle on tullut seuraavia:
- On pakko kiilata, kun ohitettavat ajavat liian lähellä toisiaan
- On pakko tukkia risteys, kun jono edessä ei liiku
- On ajettava lujaa, koska autolla on vaikeata ajaa alle 60 km/h (ajamisen vaikeus ei kuitenkaan koske esim. päiväkodin kohdan 40 km/h rajoitusta)
Tämä uusin:
- On ajettava takapyöräluistossa, jotta auto ei aliohjautuisi
Näistä palstan jutuista voisi koota ajatuksia herättävän artikkelin.
Vähän epäilinkin että kannattaako vastata kysymykseen jossa joutuu valitsemaan itselleen helpoimman tavan ajaa kaarteeseen nopeudella 60 km/h kelistä ja renkaista riippumatta. Näen perustelun myös muille vaihtoehdoille, mutta ne eivät kuulosta minulle yhtä helpoilta.
Herbert:
Riippuu aliohjaavuuden määrästä...Lievästi aliohjaavalla autolla ajaminen ei minusta ole ollenkaan hankalaa.
Hyvä sulle ellet koe pientä nokkaluisua hankalaksi.
Viekkaudella ja vääryydellä etuvetoiseen houkuteltuna Volvomiehenä minua pelottaa aina se, pysyykö se pienenä sortona vai lispahtaako isommin? Saatan olla yliherkkä tilanteelle jota en koe osaavani hallita niin hyvin kuin ehkä pitäisi?
Tosimiehet saavat minun puolestani vetää auton kaasulla kaarteen läpi. Minä mieluummin himmaan vähän jos hirvittää.
Herbert:
Se luistaa jostain jonkin verran, jolloin pelivaraa on paljon vähemmän kuin luistamattomalla autolla ajamisessa. Oli luiston riski sitten edessä tai takana.
Kyse oli vakionopeudesta ja ellei olla rajanopeudella, niin minä en luistele, kuten varmaan huomaatkin lukiessasi postini uudestaan.
Luiston rajalla ja hieman hitaammin kaarteen ajavia vertaillen emme saa selville kumman turvamarginaali on suurempi. Kuski on lähes aina heikoin lenkki (eikä luistellen saa yhtään lisää taitoa).
Se on tietenkin totta ettei helpoin tapa ole aina turvallisin.
Vaikka takavetoisella oppimani ajotapa luottaakin samaan vaikutusmekanismiin kuin ESP (=jarrua sisäkaarteen takapyörään aliohjauksen neutraloimiseksi), en kuvittele olevan ESPin voittaja. Seuraavassa autossani on varmasti ESP eikä sitä tarvitse saada pois päältä kuin korkeintaan vetoluiston eston osalta mökin pihalla kinoksessa ryömiessä.
Ei tietenkään tarvitse, koska koeajamissani autoissa ESP ei ole puuttunut mihinkään yllä kuvaamaani millään tavoin. Joudun tietoisesti provosoimaan ESP:tä saadakseni selville miten terhakasti se toimii.
Viekkaudella ja vääryydellä etuvetoiseen houkuteltuna Volvomiehenä minua pelottaa aina se, pysyykö se pienenä sortona vai lispahtaako isommin? Saatan olla yliherkkä tilanteelle jota en koe osaavani hallita niin hyvin kuin ehkä pitäisi?
Kannattaa kokeilla. Itse en ole ajanut yhdelläkään autolla, jossa keulan lipsahtaminen isommin olisi jotenkin yllättävämpi tapahtuma kuin perän luiston lipsahtaminen isoksi. Päinvastoin, pienikin epäonnistuminen yliohjaavan hallinnassa voi saada aikaan ison luiston.
Aliohjautuminen on asia, jota ei kannata pelätä. Onhan noin puolet takavetoisella ajetuista tahattomista luistoistakin puskemisia.
Kyse oli vakionopeudesta ja ellei olla rajanopeudella, niin minä en luistele, kuten varmaan huomaatkin lukiessasi postini uudestaan.
Luistelu olisikin aika vaikeata alle rajanopeuden. Sanoit kuitenkin, että aina autosi ei käänny kuten haluat, joten siksi laitat sen takapyöräluistoon. Tuota en tajua. Jos kerran noin ennakoit tulevia tapahtumia, mikset ennakoi tilannetta mielummin luiston välttämiseksi?
Se on tietenkin totta ettei helpoin tapa ole aina turvallisin.
Jos helppoutta mitataan epäonnistumisen riskillä, olen tuosta eri mieltä. Epäonnistuneen suorituksenhan täytyy liikenteessä olla enemmän tai vähemmän vaarallinen. Kyse on hallinnan menetyksestä. Silloin vain tuuri määrää seuraukset.
Vaikka takavetoisella oppimani ajotapa luottaakin samaan vaikutusmekanismiin kuin ESP (=jarrua sisäkaarteen takapyörään aliohjauksen neutraloimiseksi), en kuvittele olevan ESPin voittaja.
Ajotapamuutokset on minusta aivan eri asia, eivätkä ne suoraan liity kalustoon tai renkaisiin vaan ihmiseen. En usko siihen että tietyntyyppinen kalusto muuttaa ihmistä, jossain määrin ehkä siihen että tietyntyyppiset ihmiset valikoituvat jonkin kaluston käyttäjiksi. Kitkarenkailla ajelijat ovat tyypillisesti "ajomiehiä" tai sitten niitä jotka arvostavat renkaiden hiljaisuutta yms ominaisuuksia joilla ei ole suoraa tekemistä pito-ominaisuuksien tai turvallisuuden kanssa.
AkiK:
Mikään ei indikoi, että jollain rengastyypillä ajettaisiin merkittävästi muuta liikennettä hitaammin. Kyllä se vaan niin menee, että ajetaan rajoitusnopeutta tai vähän yli ja sillä selvä. Lähes kelistä riippumatta, sekin tiedetään liikenteen keskinopeusmittauksista.
Ensin kiellät ja sitten myönnät. Kumpaako mieltä oikeasti olet?
Poikkeuksellisen liukkaita kelejä on muutamana päivänä vuodessa. Onko saatavilla liikenteen ajoneuvojen nopeusmittausaineistoa (rengastyyppi mukaanlukien), jotta voitaisiin päätellä jotain eri rengastyypeillä liikkeellä olevien kuljettajien tilannenopeustendenssistä?
Luulisin, että liikenteen keskinopeusmittaukset eivät kerro muuta kuin liikenteen keskinopeuden, ja em. faktalla ne ovat suunnilleen johdettavissa nopeusrajoituksista (esim. kesällä 100 km/h rajoitus => 90 km/h, talvella 80 km/h tajoitus => 85 km/h).
Niinä muutamina päivinä kun on poikkeuksellisen liukasta, nastattomat ovat siitä ajoissa tietoisia. Nastakuskeille sekin tieto tulee yleensä liian myöhään. Ja nastakuskien toilailut eivät nekään ole eroteltuina tilastoissa, sillä ne hukkuvat keskiarvoihin. Liukkaina päivinä töpeksitään huimasti keskiarvoja enemmän - se nyt lienee jokaiselle selvää.
Todistustaakka on sillä, joka väittää nastarenkailla ajamisen olevan turvallisempaa. Jos tällaiselle väitteelle ei löydy todisteita, nastarenkaat tulisi kohtuuttomien haittojensa vuoksi kieltää saman tien.
Olen luetellut sinulle melkoisen liudan todisteita. Sinä et ole vielä esittänyt yhtään. Jään odottamaan edelleen.
Tavoitteena ei ole selvitä luistoista, vaan olla joutumatta niihin.
Minusta luistamattoman auton hallinta on huomattavasti helpompaa kuin luistavan.
AkiK:
Onko tuo sitä mitä kutsutaan turvallisuuden ulosmittaukseksi?
Siis kun kalusto paranee niin yhä vähemmän "tarvitsee" välittää olosuhteista? Minusta tuo oli hyvä kuvaus juuri tuosta asiasta.
Herbert:
Ellei tuo ole juuri noin, niin ainakin sen pitäisi olla noin.
Herbert:
Et sisäistänyt viimeviikkoisen perusteella, kuinka tavallista auton luistaminen onkaan? Se ei tarkoita hallitsematonta luistoa, eikä parhaan pidon rajan ylittämistä. Paljaalla tiellä aina kun nastarenkaasi ropisevat vähän kovemmin, luistoa tapahtuu. Myöskin jos ropisee mutkassa vaikka tuntuu että pito on hyvä, autosi on luistossa. Hallinnanmenetys tapahtuu tai vastaohjausta tarvitaan vasta sitten, jos takapyörät ylittävät parhaan pidon rajan ennen etupyöriä. Tai jos etupyörät ylittävät parhaan pidon rajan ensin, kurvi menee vaan leveäksi.
akik:
Tilastoja kaivattais, mutta vaikka näin olisikin, voitais sanoa että ulosmittaavat turvallisuusetuja. Kuljettaja pyrkii ajossa siihen että se tuntuu riittävän turvalliselta. Olosuhteista ja tekijöistä riippuen ulosmittausta tapahtuu kaiken aikaa.
Ehkä jos täydelliselle ummikolle antaa auton tossa on ja aja sitä, silloin voitais sanoa että paremmin liukkaalla pitävät nastarenkaat ovat turvallisemmat, kuska kuljettajalla ei ole mitään käsitystä turvallisuuden todellisesta tasosta ja sen hallinnasta, ulosmittauksetkin luultavasti tapahtuisivat vahingossa. Mut varmaan sekin tiedostais ettei nastoja ole ja ajais entistä varovaisemmin. Jopa varovaisemmin, kuin jonkin muun turvallisuuten vaikuttavan tekijän takia ajaisi kuten ESP:n puutteen.
drive:
Minusta silti hallinta on helpompaa, jos renkaat ei luista kuin jos ne luistaa. Kerro, kuinka hallinta luiston myötä voisi parantua? Onko kurvi helpompi ajaa 60 km/h luistossa vai ilman luistoa?
Kitkakalle:
Me emme tiedä ajosuoritteista eri keleillä paljoakaan, mutta oletaan että ajetaan keskimääräistä enemmän, tosin ero tuskin on kovin montaa tuhatta kilometriä keskimääärin. Eikä enemmän ajaminen tarkoita että ajettaisiin enemmän niissä oloissa joissaa talvirenkaita varsinaisesti tarvitaan.
Tuosta riippumatta, etenkin jos kitkarengasuskovaisten väite paremmasta ennakoinnista pitäisi paikkansa, onnettomuuksia pitäisi minusta tulla selvästi vähemmän. Tämä siksi että ajetaan paremmalla kalustolla, kuskit on keskimääräistä kokeneempia ja eniten kitkoilla ajetaan parhaalla osalla tieverkostoa lähes koko talven hyvissä oloissa.
Minusta tuo kertoo ainoastaan siitä, että väite renkaiden aiheuttamasta ennakointiherätyksestä kuljettajien keskuudessa ei pidä paikkaansa.
drive:
Olen odotellut sinulta niitä tilastoja tai muita tosiasioita tuon jossittelun ja mahdollisten ennakointien suhteen. Ei näytä löytyvän.
Minä en edelleenkään esitä mitään muuta väitettä kuin sen, että en laajassa mitassa usko tuohon heikomman pidon ja heikommin ennakoitavan käytöksen myötä parantuneeseen ennakointiin. Todisteena voin laittaa rengastestit, liikenneturvan tilastot, VTT:n tutkimukset ja tietoja Ruotsista. Hokkaidon kokemukset myöskin tukevat nimenomaan sitä, että talviliikenne on vaikeutunut nastakiellon myötä. Mutta eihän näillä mitään väliä ole, kysehän on uskonnosta ja silloin asiast on turha keskustella.
Yksilötaso on ihan eri juttu ja siksi kannatankin vapaata valintaa, kunhan se toivottavasti perustuu oikeaan tietoon eikä uskomuksiin ja kuvitelmiin. Kaikkihan ymmärtävät, että kitkarenkailla voi aivan hyvin ajaa ja niillä pärjää, ajelin nilllä itsekin kymmenisen vuotta. Millä turvallisuustasolla, sitä en tiedä. En ole kolaroinut kitkoilla enkä nastoilla.
Omaa ajamistani analysoituani olen kuitenkin tullut siihen lopputulemaan, että ajan nyt nastoilla ja selvästi paremmalla autokalustolla ihan samalla tavalla ennakoiden kuin kitkoilla ajoin autoilla joissa ei mitään kunnon turvavarusteta ollut, nyt vain on liukkaalla suurempi turvamarginaali kuin tuolloin oli.
On kuitenkin nimenomaan minun oma etuni, että osa liikenteeestä liikkuu nastoilla ja toivottavasti enenevässä määrin myös autoilla, joilla on järjestelmien ansiosta mahdotonta ajella kylki edellä vastaan minun ajokaistallani.
Rätkätin:
Tien päällä näyttäisi vallitsevan jotakuinkin tasapäinen eteneminen riippumatta kalustosta tai renkaista. Jokainen heikommalla kalustolla tai taidolla muun virran mukana tai yleisen tavan mukaan ajava ulosmittaa jotain osa-aluetta turvallisuudesta.
Ajotapamuutokset on minusta aivan eri asia, eivätkä ne suoraan liity kalustoon tai renkaisiin vaan ihmiseen. En usko siihen että tietyntyyppinen kalusto muuttaa ihmistä, jossain määrin ehkä siihen että tietyntyyppiset ihmiset valikoituvat jonkin kaluston käyttäjiksi. Kitkarenkailla ajelijat ovat tyypillisesti "ajomiehiä" tai sitten niitä jotka arvostavat renkaiden hiljaisuutta yms ominaisuuksia joilla ei ole suoraa tekemistä pito-ominaisuuksien tai turvallisuuden kanssa.
AkiK:
AkiK:
Ensin kiellät ja sitten myönnät. Kumpaako mieltä oikeasti olet?
AkiK:
Todistustaakka on sillä, joka väittää nastarenkailla ajamisen olevan turvallisempaa. Jos tällaiselle väitteelle ei löydy todisteita, nastarenkaat tulisi kohtuuttomien haittojensa vuoksi kieltää saman tien.
2001-2009 tilastot kolareista
Kitkamiehet ei halua ymmärtää!!!!!
Itse ajelisin kitkoilla, mutta perheessä on useampia autojen käyttäjiä. En ole kitkoilla ajanut kuin muutaman koeajon, mutta hiljaisuus vakuuttaa. Tiedän, että tiet kuluvat nastoilla, kaupungit täyttyvät pölystä keväällä - kyllä pölyttää se sepelikin joka renkaiden ja tien välissä jauhautuu ja ilman nastoja sitä levitettäisiin enemmän kuten suolaakin - ...
PS: onko joku muu huomannut, että auto vaikuttaa itse ajaessa meluisammalta kuin kartanlukijanpaikalta. Johtuuko liikenteeseen ja autoon keskittymisestä?
drive:
Ainakin TM 17/2010 rengastestin mukaan nastarenkaat pitävät jäällä huomattavasti nastattomia paremmin ja kaikissa muissa olosuhteissa vähintään yhtä hyvin kuin nastattomat.
Tämän takia oletan, että jos nastat halutaan kieltää nimenomaan, kieltämisen kannattajilla on syytä todistaa ettei parempi pito lisää turvallisuutta, mikä on mielestämi arkijärjen vastaista ja mahdollistaisi silestonien käytön.
Itse ehdottaisin teiden kulumisen vähentämiseksi nopeusrajoituksien alentamista siten, että talvella köröteltäisiin korkeintaan rekkavauhtia.
Näin pienenisi kaikkien renkaiden kuluttava vaikutus. Polttoainetta säästyisi ja turvallisuudenkin voisi olettaa paranevan. Tämä kaikki tosin matka-aikojen pitenemisen kustannuksella, mutta jos tuota vauhtia ehtii raskas liikenne luulisi muidenkin ehtivän, vai mille tienkäyttäjille vuodessa eniten kilometrejä kertyykään.
Böpi:
Ei taatusti kulu. Täällä on todistettu tieteellisen tarkasti, että ne on kitkarenkaat, kun teitä kuluttavat. Tuo sinun juttusi ei pysty perustumaan tietoon.
drive:
Tarvitseeko itsestään selvyyksiä vielä todistella? Vaikka olisi kuinka nastarenkaita vastaan, niin faktoja on turha kieltää. Tiet kuluvat, melu ja pölyhaitat lisääntyvät, mutta parempi pito ja etenkin kelivaihtelujen tasaus = parempi turvallisuus.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että ajonvakautus, abs-jarrut, luistonestot ym. lisäävät turvallisuutta, niin paremman pidon ansiosta näiden järjestelmien puuttumiskynnys nousee.
ps. pölyä syntyy huomattavasti enemmän hiekoituksesta ja tämä tuli todistettua ainakin omassa kotikaupungissani, kun pakkastalven ansiosta hiekoitusta vähennettiin radikaalisti. Ei ollut keväälläkään kuukauden kestävää harmaata jaksoa.
Rätkätin:
Jos eritasoisilla renkailla ajetaan samaa nopeutta, niin ei se ainakaan turvallisuuden ulosmittaamista ole. Edellyttäen tietenkin että muut olosuhteet on vakioitu, mikä onkin paljon oletettu.
Jos kuluneet ja sen vuoksi huonosti pitävät <mitkätahansa> renkaat pyörivät liikenteessä yhtä vinhasti kuin uudet ja hyvin pitävät <mitkätahansa> renkaat, niin silloin ensinmainitut eivät he aja pienemmin marginaalein paremmat renkaat ulosmitaten vaan he ajavat pienemmin marginaalein huonommista renkaistaan huolimatta.
Herbert:
Teoriassa tietenkin pitäisi ajaa sellaista nopeutta ettei luista, mutta kun kerran kysyit onko jo valitulla nopeudella parempi ajaa luistossa vai ilman, niin mikäli on epäiltävissä että valitulla nopeudella saattaa luiskahtaa niin sitten IMHO on helpompi ajaa kun välttää (mahdollisesti tulevan) aliohjaavan nokkaluisun kääntämällä lievään yliohjaavaan luisuun jo valmiiksi kaarteeseen mennessä.
Eikä nyt aleta heti kuvitella käsijarrulla ja powerslidella kahvat edellä karvanoppakorollana ajamista. Tarkoitin hetkellistä nopeaa kaasun nostoa samalla kun kääntää, että edes suunnilleen oikein tasapainotettu auto kääntyy hieman yliohjaavaksi.
Päätavoite ei ole että luistaa, vaan että jos luistaa, niin luistaa oikeasta päästä (=takaa).
En varmistelisi käännöstä jos autoni menisi itsestään aina etupyörien osoittamaan suuntaan. Vaan kun ei mene, vaan pyrkii toisinaan etupyöristä välittämättä valojen osoittamaan suuntaan
Toinen tilanne tulee niin sakeassa lumipyryssä että muodostuu 2-3 pyöränuraa keskelle tietä. Vastaantulijaa kohdatessa joutuu menemään sivuun paksuun kinokseen ja sen teen mieluummin hyvin lievässä kulmassa oikean puolen kahvat edellä varmistaakseni ettei etupyörän "haukkaamisen" seurauksena lipsahda ojaan tai vielä pahempaa, nietoksesta takaisin kaivautuessaan vastaantulijan keulaan.
Molemmissa tapauksissa ajatusmallina on, ettei mahdollisesti takana ajava poliisi kirjoita sakkoa koska auto ei näytä luistavan vaan takapyörät seuraavat sentin verran etupyörän jälkien ulkopuolella.
AkiK:
Yhtälailla emme tiedä sitä onko kitkarenkailla ajavilla uudempi kalusto. Se lienee oma olettamasi. Mutta jos on, ajetaan uudemalla kalustolla enemmän kuin vanhalla. Rapatessa roiskuu.
AkiK:
Oletko ajanut Hokkaidolla? Missä siellä?
Tässä tilastoja saaren onnettomuuksista 80-luvulta viime vuoteen asti. Nastakielto tuli vuonna 1990.
http://www.hkd.mlit.go.jp/topics/gijyutu/pdf_files_h18/04anzen/aa-10.pdf
Liikenneonnettomuudet Hokkaidossa ovat pysyneet kokolailla vakiona sitten nastarengaskiellon, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat puolittuneet. Hokkaidossa on ollut Japanin pahimmat onnettomuustilastot, mutta nastarengaskiellon jälkeen ero on kaventunut muuhun maahan.
Eipä noihin japanilaisiin tilastoihin ole luottaminen. Eivät ole varmasti EU-standardien mukaisia nuo käppyrät.
En minä epäile, etteikö Japanissa osattaisi tilastointia. Linkin harakanvarpaista vain en ymmärtänyt mitään, joten niitä on minun hankala tutkia. Onnettomuustilastoista ei kuitenkaan voi päätellä jonkun yksittäisen lain vaikutusta onnettomuuksiin, koska kehitykseen vaikuttaa moni muukin asia. Meidän liikenneturvamme kertoi, kuinka Ruotsissa 90-luvun alussa rattijuoppous väheni dramaattisesti rajan pudottamisen 0,5 -> 0,2 jälkeen. No, sama tapahtui meillä, vaikka lakia ei muutettu. Syynä oli lama ja sen myötä yleisen turvallisuustason paraneminen. Se ei onnettomustilastosta näy.
Joku tutkimus täällä oli esillä, jossa kitkojen käytön vaikutusten todettiin aiheuttaneen myös paljon ongelmia.
HHietalahti:
Sikäli esimerkki oli tietysti huono, että nopeuden pitäisi määräytyä liukkaalla tunteen perusteella, ei valitun tavoitenopeuden perusteella. Mutta käytännössä nopeuden pudotus on monille aika vaikeata ja siksi liukkailla renkailla ajetaan lähempänä pidon rajaa kuin hyvillä renkailla. Se ei tietenkään ole hyvä asia, vaikka tuolla luistossa ajamisen helppoutta ylistettiinkin.
Riippuu aliohjaavuuden määrästä. Jos vertailukohtana ei ole karvanoppakorolla, vaan lievä yliohjavuus, pitää aliohjaavuuskin olla lievää. Eihän ole mitään järkeä verrata voimakasta aliohjautuvuutta lievään yliohjautuvuuteen.
Lievästi aliohjaavalla autolla ajaminen ei minusta ole ollenkaan hankalaa. Mutta kysehän todellakin oli luistamattoman tilanteen vertaamisesta luistavaan. Silloin on samantekevää, luistaako auto edestä vai takaa. Se luistaa jostain jonkin verran, jolloin pelivaraa on paljon vähemmän kuin luistamattomalla autolla ajamisessa. Oli luiston riski sitten edessä tai takana.
Itse mielummin varmistelen, että auto menee etupyörien osoittamaan suuntaan kuin että heitän sen tahallani luistoon. Nopeutta kun voi pudottaa.
Sama juttu tässä kuin edellä. Nopeuden alentaminen auttaa kummasti. Mutta onko se todellakin niin iso mörkö, että tehdään kaikki mahdolliset kikat, jotta ei sellaiseen olisi tarvetta?
Ajatus on pohjimmiltaan sama kuin karvanoppakorollassa. Se vain esiintyy hiukan hienostuneemmassa muodossa.
Melkoiselta taiteelta kuulostaa ajotapasi.
Jos se on tuollaista silmänlumetta, olisin ainakin minä huolissani 3-raiteisella tiellä ajaessaani erityisesti vasemmassa kurvissa keskiviivan ylittämisestä. Mahdolliset luistot hallitaan nopeudella.
Ajonopeus on luonteeltaan sellainen, että sen tilanteiden mukaisiin alentamisiin ei ole mitään teknisiä esteitä, mutta erittäin suuria henkisiä ongelmia.
Böpi:
Huono provo. Itse et edes vaivaudu lukemaan mihin tuo väite perustuu, vaan toistelet tyydytystä tuottavaa lausetta.
Niin, onhan tännekin jo moneen otteeseen postailtu niitä todellisia onnettomuustilastoja nastoilla ja kitkoilla. Kitkakalle tuossa japanista, ja itsekin olen joskus aiemmin norjasta. Jostain syystä ei tunnnu kelpaavan nastahörhöille. Sen sijaan tuollaiset epämääräisiin oletuksiin ja kikkaileviin päätelmiin perustuvat väittämät ovat kovaa valuuttaa. Viimeksi vastaavan innon sai aikaan se tikkanastatutkimus.
Rätkätin:
Tähän saakka alibeja toiminnalle on tullut seuraavia:
- On pakko kiilata, kun ohitettavat ajavat liian lähellä toisiaan
- On pakko tukkia risteys, kun jono edessä ei liiku
- On ajettava lujaa, koska autolla on vaikeata ajaa alle 60 km/h (ajamisen vaikeus ei kuitenkaan koske esim. päiväkodin kohdan 40 km/h rajoitusta)
Tämä uusin:
- On ajettava takapyöräluistossa, jotta auto ei aliohjautuisi
Näistä palstan jutuista voisi koota ajatuksia herättävän artikkelin.
Vähän epäilinkin että kannattaako vastata kysymykseen jossa joutuu valitsemaan itselleen helpoimman tavan ajaa kaarteeseen nopeudella 60 km/h kelistä ja renkaista riippumatta. Näen perustelun myös muille vaihtoehdoille, mutta ne eivät kuulosta minulle yhtä helpoilta.
Herbert:
Hyvä sulle ellet koe pientä nokkaluisua hankalaksi.
Viekkaudella ja vääryydellä etuvetoiseen houkuteltuna Volvomiehenä minua pelottaa aina se, pysyykö se pienenä sortona vai lispahtaako isommin? Saatan olla yliherkkä tilanteelle jota en koe osaavani hallita niin hyvin kuin ehkä pitäisi?
Tosimiehet saavat minun puolestani vetää auton kaasulla kaarteen läpi. Minä mieluummin himmaan vähän jos hirvittää.
Herbert:
Kyse oli vakionopeudesta ja ellei olla rajanopeudella, niin minä en luistele, kuten varmaan huomaatkin lukiessasi postini uudestaan.
Luiston rajalla ja hieman hitaammin kaarteen ajavia vertaillen emme saa selville kumman turvamarginaali on suurempi. Kuski on lähes aina heikoin lenkki (eikä luistellen saa yhtään lisää taitoa).
Se on tietenkin totta ettei helpoin tapa ole aina turvallisin.
Vaikka takavetoisella oppimani ajotapa luottaakin samaan vaikutusmekanismiin kuin ESP (=jarrua sisäkaarteen takapyörään aliohjauksen neutraloimiseksi), en kuvittele olevan ESPin voittaja. Seuraavassa autossani on varmasti ESP eikä sitä tarvitse saada pois päältä kuin korkeintaan vetoluiston eston osalta mökin pihalla kinoksessa ryömiessä.
Ei tietenkään tarvitse, koska koeajamissani autoissa ESP ei ole puuttunut mihinkään yllä kuvaamaani millään tavoin. Joudun tietoisesti provosoimaan ESP:tä saadakseni selville miten terhakasti se toimii.
HHietalahti:
Kannattaa kokeilla. Itse en ole ajanut yhdelläkään autolla, jossa keulan lipsahtaminen isommin olisi jotenkin yllättävämpi tapahtuma kuin perän luiston lipsahtaminen isoksi. Päinvastoin, pienikin epäonnistuminen yliohjaavan hallinnassa voi saada aikaan ison luiston.
Aliohjautuminen on asia, jota ei kannata pelätä. Onhan noin puolet takavetoisella ajetuista tahattomista luistoistakin puskemisia.
Luistelu olisikin aika vaikeata alle rajanopeuden. Sanoit kuitenkin, että aina autosi ei käänny kuten haluat, joten siksi laitat sen takapyöräluistoon. Tuota en tajua. Jos kerran noin ennakoit tulevia tapahtumia, mikset ennakoi tilannetta mielummin luiston välttämiseksi?
Jos helppoutta mitataan epäonnistumisen riskillä, olen tuosta eri mieltä. Epäonnistuneen suorituksenhan täytyy liikenteessä olla enemmän tai vähemmän vaarallinen. Kyse on hallinnan menetyksestä. Silloin vain tuuri määrää seuraukset.
Miten jarrutat sisäkaarteen takapyörää?
Rätkätin:
Poikkeuksellisen liukkaita kelejä on muutamana päivänä vuodessa. Onko saatavilla liikenteen ajoneuvojen nopeusmittausaineistoa (rengastyyppi mukaanlukien), jotta voitaisiin päätellä jotain eri rengastyypeillä liikkeellä olevien kuljettajien tilannenopeustendenssistä?
Luulisin, että liikenteen keskinopeusmittaukset eivät kerro muuta kuin liikenteen keskinopeuden, ja em. faktalla ne ovat suunnilleen johdettavissa nopeusrajoituksista (esim. kesällä 100 km/h rajoitus => 90 km/h, talvella 80 km/h tajoitus => 85 km/h).
Niinä muutamina päivinä kun on poikkeuksellisen liukasta, nastattomat ovat siitä ajoissa tietoisia. Nastakuskeille sekin tieto tulee yleensä liian myöhään. Ja nastakuskien toilailut eivät nekään ole eroteltuina tilastoissa, sillä ne hukkuvat keskiarvoihin. Liukkaina päivinä töpeksitään huimasti keskiarvoja enemmän - se nyt lienee jokaiselle selvää.
drive:
Olen luetellut sinulle melkoisen liudan todisteita. Sinä et ole vielä esittänyt yhtään. Jään odottamaan edelleen.