Kukaan esim. Ruotsissa ajellut ei voi kiistää, että Suomessa on kelvottoman huonot tiet. Juuri rakennettu motarikin on täynnä hyppyreitä ja uria (Tre-Ylöjärvi), monista muista tieosuuksista puhumattakaan. Etenkin pohjoisessa Ruotsissakin käytetään nastarenkaita huom. Onko suomalainen pinnoite huonompi? Teiden pohjat ainakin on hanurista.
Etenkin pohjoisessa Ruotsissakin käytetään nastarenkaita huom. Onko suomalainen pinnoite huonompi? Teiden pohjat ainakin on hanurista.
Ruotsissa myös sallittu nastarengasaika on meitä pidempi. Väittäisin myös, että samoilla leveysasteilla kuin Suomi ajetaan vähintään yhtä paljon nastarenkailla. Kitkoja käytetään runsaasti Etelä-Ruotsissa, joka on jo huomattavasti eteläisintäkin Suomea lämpimämpää vyöhykettä.
Kukaan esim. Ruotsissa ajellut ei voi kiistää, että Suomessa on kelvottoman huonot tiet. Juuri rakennettu motarikin on täynnä hyppyreitä ja uria (Tre-Ylöjärvi), monista muista tieosuuksista puhumattakaan.
Lahden moottoritien tänä kesänä päällystetyt osuudet ovat hyvä esimerkki surkeasta tienteon taidosta. Päällyste on niin epätasaista, että ensimmäistä kertaa sillä ajaessani kuvittelin yhden tasapainotuspalan irronneen.
Tuo leveysaste on huono talven mitta. Kanadassahan asuu jääkarhujakin Suomea etelämässä. Jos otetaan mukaan maapallon alueet, jossa on vastaava tai kylmempi talvi kuin Suomessa, ovat nastat vähemmistönä.
Ruotsissa myös sallittu nastarengasaika on meitä pidempi. Väittäisin myös, että samoilla leveysasteilla kuin Suomi ajetaan vähintään yhtä paljon nastarenkailla. Kitkoja käytetään runsaasti Etelä-Ruotsissa, joka on jo huomattavasti eteläisintäkin Suomea lämpimämpää vyöhykettä.
Suomen leveysasteilla oleva osa Ruotsista on lähinnä erämaata.
Loistavaa Drive, tuo linkkisi todisti suurin piirtein kaiken mitä olen sanonut raskaan kaluston osuudesta, samalla se todistaa kitkailijoiden väitteet huuhaaksi. Ylivoimainen teidentuhoaja on raskaskalusto.
Tuossa selvityksessä sanotaan aika selvästi, että nastat aiheuttavat pääosin pinnan kulumisen ja raskas kalusto aiheuttaa päällysteen painumisen alusrakenteisiin. Sinähän olet kieltänyt tämän. Tässä pari esimerkkiä:
"Perinteisen paksupäällysteisen tiestön verkkohalkeilun vähäisyys johtuu siitä, että vilkasliikenteiset tiet joudutaan päällystämään uudelleen pääasiassa nastarengaskulumisen takia ennen kuin väsymisvaurioita esiintyy merkittävästi.
Päällysteen kulumisen pääasiallinen syy on nastarenkaiden käyttö talviolosuhteissa."
Ruotsissa myös sallittu nastarengasaika on meitä pidempi. Väittäisin myös, että samoilla leveysasteilla kuin Suomi ajetaan vähintään yhtä paljon nastarenkailla. Kitkoja käytetään runsaasti Etelä-Ruotsissa, joka on jo huomattavasti eteläisintäkin Suomea lämpimämpää vyöhykettä.
Suomen leveysasteilla oleva osa Ruotsista on lähinnä erämaata.
Niin on myös kehäkolmosen pohjoispuoli Suomessa tuolla logiikalla.
Suomen leveysasteilla oleva osa Ruotsista on lähinnä erämaata.
Samalla mittarilla koko Suomi on erämaata. Turha täällä on alkaa keskustelemaan suurkaupungeista ja muista, niitä kun ei ole eikä ole edes tulossa jollei maahanmuuttoa tuhatkertaisteta.
Aika hyvin se kuitenkin Ruotsin ja Suomen vertailussa toimii. Kanadat ja Japanit muut eivät sitten Suomen olosuhteista kerrokaan mitään.
Se nyt yleensä unohtuu Ruotsista puhuttaessa, että Etelä-Ruotsissa vallitsee käytännössä samat olosuhteet kuin vaikkapa Tanskassa tai Pohjois-Saksassa. En minäkään siellä ajaisi nastoilla, enkä edes ns pohjoismaisilla (hassu nimi, Tanskakin on pohjoismaa) kitkoilla.
Samalla mittarilla koko Suomi on erämaata. Turha täällä on alkaa keskustelemaan suurkaupungeista ja muista, niitä kun ei ole eikä ole edes tulossa jollei maahanmuuttoa tuhatkertaisteta.
En tiedä mitä mittaria tarkoitat, mutta jos vertaat Suomea ja ruotsia yhteisien leveysasteiden kohdalta, niin kyllä Suomi on tuossa vertailussa paljon Ruotsia edellä.
Onko suomalainen pinnoite huonompi? Teiden pohjat ainakin on hanurista.
Olisiko tuo tie- ja vesilaitoksen yhtiöittäminen ja tieurakoiden kilpailuttaminen vaikuttanut työn tasoon. Mahdollisimman halvalla pitää tehdä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti. En usko sen ainakaan parantavan rakentamisen laatua. Esim. viime vuonna valmistunut nelikaistainen pätkä Joensuun eteläpuolella kuutostiellä routi talven aikana niin pahasti, että kuuden kympin rajoitukset piti laittaa keväällä tielle normaalin satasen sijaan. Se oli aika kuhmurainen tie.
Loistavaa Drive, tuo linkkisi todisti suurin piirtein kaiken mitä olen sanonut raskaan kaluston osuudesta, samalla se todistaa kitkailijoiden väitteet huuhaaksi. Ylivoimainen teidentuhoaja on raskaskalusto.
Tuossa selvityksessä sanotaan aika selvästi, että nastat aiheuttavat pääosin pinnan kulumisen ja raskas kalusto aiheuttaa päällysteen painumisen alusrakenteisiin. Sinähän olet kieltänyt tämän. Tässä pari esimerkkiä:
"Perinteisen paksupäällysteisen tiestön verkkohalkeilun vähäisyys johtuu siitä, että vilkasliikenteiset tiet joudutaan päällystämään uudelleen pääasiassa nastarengaskulumisen takia ennen kuin väsymisvaurioita esiintyy merkittävästi.
Päällysteen kulumisen pääasiallinen syy on nastarenkaiden käyttö talviolosuhteissa."
Kerroppa missä olen näin väittänyt, ja mitä sillä on väliä minkä mekanismin perusteella urat syntyvät. Kysymys on kuitenkin pääosin siitä mikä teitä tuhoaa, eikä siitä kuten kitkankäyttäjät kovasti haluaisivat meidän uskovan, että nastat ovat kaikkien urien aiheuttajia.
Oliko tuo esimerkki kehä 3
Sinä osaat varmasti kertoa prosenteissa, mikä on nastan kuluttama osuus urissa ja kuinka paljon edustaa painuma.
En tiedä mitä mittaria tarkoitat, mutta jos vertaat Suomea ja ruotsia yhteisien leveysasteiden kohdalta, niin kyllä Suomi on tuossa vertailussa paljon Ruotsia edellä.
Eipä tuossa nyt isoa eroa kuitenkaan ole. Ruottinmaalla on 9,1 miljoonaa asukasta ja Suomessa 5,2. Eiköhän vaan 9,1 miljoonasta riitä muutama miljoona Suomen leveysasteillekin.
Eipä tuossa nyt isoa eroa kuitenkaan ole. Ruottinmaalla on 9,1 miljoonaa asukasta ja Suomessa 5,2. Eiköhän vaan 9,1 miljoonasta riitä muutama miljoona Suomen leveysasteillekin.
Oletko koskaan liikkunut Ruotsin keski- ja pohjoisosissa? Uppsalan alueella on vielä enemmän ihmisiä kuin karhuja, mutta sen jälkeen ei tarvitse enää ruuhkista kärsiä.
Kerroppa missä olen näin väittänyt, ja mitä sillä on väliä minkä mekanismin perusteella urat syntyvät. Kysymys on kuitenkin pääosin siitä mikä teitä tuhoaa, eikä siitä kuten kitkankäyttäjät kovasti haluaisivat meidän uskovan, että nastat ovat kaikkien urien aiheuttajia.
Oliko tuo esimerkki kehä 3
Sinä osaat varmasti kertoa prosenteissa, mikä on nastan kuluttama osuus urissa ja kuinka paljon edustaa painuma.
Eiköhän tuosta käy selväksi, että osuuksien suhde on joku muu kuin sun 1:10 000 ja 1:1 000. Mekanismin merkitys on siinä, että rekan alla painuva tienpinta ei pölyä.
Jos joku haluaa tulla katsomaan niin voin näyttää teille tien jolla on kulumauria ihan kunnolla. Tien vieressä on rekkaterminaali. Rekkaterminaalille eroaa kaista, jossa ei ole lainkaan uria. Kyseessä on varsin vilkkaasti liikennöity 60 nopeusrajoituksella oleva tie.
Kaikkein eniten olen huomannut tienpintojen rapautuneen risteysalueilla, joissa nopeutta joutuu laskemaan ja toisessa päässä nostamaan. Moottorijarrutuksessa ja jarrutuksessa yleensä ilmeisesti nastat nirhaa enemmän pintaa ja sama kun kiihdyttelee norminopeuteen.
1990-luvun alussa tehtiin ruotsissa tutkimus, jossa havaittiin talviaikaisten (ei pelkästään talvikelin) onnettomuusriskin olevan nastarenkailla 36-40% pienempi kuin kesärenkailla. Lisäksi nastarenkailla onnettomuusriski oli 4-23% pienempi kuin nastattomilla talvirenkailla. Pitää kuitenkin huomauttaa, ettei tuolloin vielä ollut nykyisenkaltaisia kitkarenkaita.
Norjassa on vuodesta 2000 rekisteröity, millainen talvirengastyyppi oli henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa. Nastattomien ja nastarenkaiden onnettomuusfrekvensseissä ei ole havaittu eroja. Eikä onnettomuuksien määrä ole noussut kaupungeissa, joissa nastarenkaiden osuus on vähentynyt 30-40% prosenttiin.
Ruotsissa on saatu positiivisia tuloksia edellyttämällä talvirenkaiden käyttöä kelin niin vaatiessa henkilöautoissa, kevyissä kuorma-autoissa ja linja-autoissa vuodesta 1999. Kesärenkaiden käyttö väheni 14% -> 2%. 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan onnettomuudet vähenivät 2-8 %, mutta tulos ei ole tilastolliseti merkittävä. Talvikelejä tarkasteltaessa eniten vähenivät henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet 11-20%.
Oletko koskaan liikkunut Ruotsin keski- ja pohjoisosissa? Uppsalan alueella on vielä enemmän ihmisiä kuin karhuja, mutta sen jälkeen ei tarvitse enää ruuhkista kärsiä.
Kyllä Ruotsissa rannikolla on asutusta ihan Haaparantaan asti eikä ruuhkista Suomenkaan puolella tarvitse kärsiä.
Ihan mielenkiinnosta mittasin melutason uudella asfaltilla jonka päätyttyä sitten sai vertailuluvun nastarenkaiden karhentaman vanhan pinnan meluun. Paikkana 4-tie Joutsa, mittaväline Focus ja iPhoneen ladattu db-mittari. Vauhti 90km/h mittarissa ja uuden pinnan lukema 70, vanha 79. Eli äänenpaineen kaksinkertaistuessa 3db välein tarkoittaa se että karkean asfaltin äänenpaine on 8 kertainen verrattuna sileään. Tosin eihän siihen mittaria tarvitse, korvakin sen erottaa, varsinkin Ford P.O.S:ssä
Oletko koskaan liikkunut Ruotsin keski- ja pohjoisosissa? Uppsalan alueella on vielä enemmän ihmisiä kuin karhuja, mutta sen jälkeen ei tarvitse enää ruuhkista kärsiä.
Tuostahan sen näkee: pohjoisimmassakin Ruotsin läänissä asuu noin 250.000 asukasta, joka on aika paljon enemmän kuin meillä Lapissa.
Missäs kohdalla tuolla perusteella tarvitsee Suomessa kärsiä ruuhkista?
Tuosta sen tosiaan näkee. Pelkästään Länsi-Suomen läänissä asuu selvästi enemmän ihmisiä kuin Ruotsin kuudessa Uppsalan pohjoispuoleisessa läänissä yhteensä.
Tuolla joku aiemmnin mainitsi harmaista nastarenkaiden iaheuttamista urista asfalttitiellä. Veikkaan, että ne harmaat urat johutvat siitä, että niitä uria ajavat muutkin autoilijat kuin nastarengasautoilijat. Ne muut tien osat ovat tummempia sen takia, kun tiet eivät kuivu kylmien säiden aikaan samalla tavalla kuin kesäisin, joten niiden vaaleanharmaiden urien väliin jää ne tummat, kosteat raidat, ajettiinpa sitä tietä nasta- taikka kitkarenkailla.
Oletko koskaan liikkunut Ruotsin keski- ja pohjoisosissa? Uppsalan alueella on vielä enemmän ihmisiä kuin karhuja, mutta sen jälkeen ei tarvitse enää ruuhkista kärsiä.
Kyllä Ruotsissa rannikolla on asutusta ihan Haaparantaan asti eikä ruuhkista Suomenkaan puolella tarvitse kärsiä.
Alkuperäiseen aiheeseen palaten myös Tukholman eteläpuolella ajellaan nastoilla, silti tiet eivät ole yhtä huonossa kunnossa kuin Suomessa.
Tuolla joku aiemmnin mainitsi harmaista nastarenkaiden iaheuttamista urista asfalttitiellä. Veikkaan, että ne harmaat urat johutvat siitä, että niitä uria ajavat muutkin autoilijat kuin nastarengasautoilijat. Ne muut tien osat ovat tummempia sen takia, kun tiet eivät kuivu kylmien säiden aikaan samalla tavalla kuin kesäisin, joten niiden vaaleanharmaiden urien väliin jää ne tummat, kosteat raidat, ajettiinpa sitä tietä nasta- taikka kitkarenkailla.
Veikkauksesi kostean tienpinnan ajojäljistä osuu täsmälleen oikeaan. Tässä ketjussa on kuitenkin puhuttu tuosta ensin mainitusta ilmiöstä eli kulumaurista, jotka ovat ympäröivää tienpintaa vaaleampia kuluneen kiviaineksen takia.
Muuten, jos teiden urautuminen on yksin ajoneuvoyhdistelmien ja muun raskaan liikenteen syytä, niin miten ihmeessä urat syntyvät moottoriteiden vasemmalle kaistalle, jolla raskas liikenne piipahtaa vain harvoin ja hetkellisesti?
Kaikki kuluu käytössä, niin renkaat kuin tietkin. Renkaita saa rengaskaupasta. Suomessa liikenteeltä kerättävillä verorahoilla rakentaisi ja ylläpitäisi Euroopan parhaan tieverkoston, mutta valtiovalta tuntuu tarvitsevan autoilijoiden maksamat rahat parempiin tarkoituksiinsa. Tienpintojen urautumisesta ei kannata itkeä ja syyllistää nastarenkaiden käyttäjiä. Paljon enemmän kannattaisi olla huolissaan teiden runkorakenteiden rappeutumisesta jälkeenjääneiden tiemäärärahojen vuoksi.
Jos Suomella ei ole varaa pudottaa akselipainoja eurooppalaiselle tasolle, pitäisi olla sitten selkärankaa saattaa tiestö kuormitusta vastaavalle tasolle.
Keskustelu tuntuu juuttuneen pelkkään urakeskusteluun. Nekin tietysti lisäävät vesiliirto-onnettomuuksia, mutta jo aiemmin linkittämäni ruotsalaisten tutkimus kertoo, että varsinkin autoilijat, joilla ei ole kunnollista luistonestoa autossaan, ovat paljon pienemmällä kuolonkolaririskillä liikkeellä nastarenkailla talvella ajaessaan. Varsinkin keskieurooppalaiset kitkat ovat melkoinen riskitekijä mellansvenssonille. Me finskit olemme tottakai parempia kuskeja.
Kukaan esim. Ruotsissa ajellut ei voi kiistää, että Suomessa on kelvottoman huonot tiet. Juuri rakennettu motarikin on täynnä hyppyreitä ja uria (Tre-Ylöjärvi), monista muista tieosuuksista puhumattakaan. Etenkin pohjoisessa Ruotsissakin käytetään nastarenkaita huom. Onko suomalainen pinnoite huonompi? Teiden pohjat ainakin on hanurista.
TC05:
Ruotsissa myös sallittu nastarengasaika on meitä pidempi. Väittäisin myös, että samoilla leveysasteilla kuin Suomi ajetaan vähintään yhtä paljon nastarenkailla. Kitkoja käytetään runsaasti Etelä-Ruotsissa, joka on jo huomattavasti eteläisintäkin Suomea lämpimämpää vyöhykettä.
TC05:
Lahden moottoritien tänä kesänä päällystetyt osuudet ovat hyvä esimerkki surkeasta tienteon taidosta. Päällyste on niin epätasaista, että ensimmäistä kertaa sillä ajaessani kuvittelin yhden tasapainotuspalan irronneen.
AkiK:
Alaskassa ja Kanadan pohjoissa territorioissa käytetään vähän nastoja. Selvästi vähemmän kuin Suomessa.
Tuo leveysaste on huono talven mitta. Kanadassahan asuu jääkarhujakin Suomea etelämässä. Jos otetaan mukaan maapallon alueet, jossa on vastaava tai kylmempi talvi kuin Suomessa, ovat nastat vähemmistönä.
AkiK:
Suomen leveysasteilla oleva osa Ruotsista on lähinnä erämaata.
misar:
Tuossa selvityksessä sanotaan aika selvästi, että nastat aiheuttavat pääosin pinnan kulumisen ja raskas kalusto aiheuttaa päällysteen painumisen alusrakenteisiin. Sinähän olet kieltänyt tämän. Tässä pari esimerkkiä:
"Perinteisen paksupäällysteisen tiestön verkkohalkeilun vähäisyys johtuu siitä, että vilkasliikenteiset tiet joudutaan päällystämään uudelleen pääasiassa nastarengaskulumisen takia ennen kuin väsymisvaurioita esiintyy merkittävästi.
Päällysteen kulumisen pääasiallinen syy on nastarenkaiden käyttö talviolosuhteissa."
NHB:
Niin on myös kehäkolmosen pohjoispuoli Suomessa tuolla logiikalla.
NHB:
Samalla mittarilla koko Suomi on erämaata. Turha täällä on alkaa keskustelemaan suurkaupungeista ja muista, niitä kun ei ole eikä ole edes tulossa jollei maahanmuuttoa tuhatkertaisteta.
Kitkakalle:
Aika hyvin se kuitenkin Ruotsin ja Suomen vertailussa toimii. Kanadat ja Japanit muut eivät sitten Suomen olosuhteista kerrokaan mitään.
Se nyt yleensä unohtuu Ruotsista puhuttaessa, että Etelä-Ruotsissa vallitsee käytännössä samat olosuhteet kuin vaikkapa Tanskassa tai Pohjois-Saksassa. En minäkään siellä ajaisi nastoilla, enkä edes ns pohjoismaisilla (hassu nimi, Tanskakin on pohjoismaa) kitkoilla.
AkiK:
En tiedä mitä mittaria tarkoitat, mutta jos vertaat Suomea ja ruotsia yhteisien leveysasteiden kohdalta, niin kyllä Suomi on tuossa vertailussa paljon Ruotsia edellä.
NHB:
???
Yhden tunnin on edellä, onko se sitten paljon vai vähän...
TC05:
Olisiko tuo tie- ja vesilaitoksen yhtiöittäminen ja tieurakoiden kilpailuttaminen vaikuttanut työn tasoon. Mahdollisimman halvalla pitää tehdä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti. En usko sen ainakaan parantavan rakentamisen laatua. Esim. viime vuonna valmistunut nelikaistainen pätkä Joensuun eteläpuolella kuutostiellä routi talven aikana niin pahasti, että kuuden kympin rajoitukset piti laittaa keväällä tielle normaalin satasen sijaan. Se oli aika kuhmurainen tie.
NHB:
Kerroppa missä olen näin väittänyt, ja mitä sillä on väliä minkä mekanismin perusteella urat syntyvät. Kysymys on kuitenkin pääosin siitä mikä teitä tuhoaa, eikä siitä kuten kitkankäyttäjät kovasti haluaisivat meidän uskovan, että nastat ovat kaikkien urien aiheuttajia.
Oliko tuo esimerkki kehä 3
Sinä osaat varmasti kertoa prosenteissa, mikä on nastan kuluttama osuus urissa ja kuinka paljon edustaa painuma.
NHB:
Eipä tuossa nyt isoa eroa kuitenkaan ole. Ruottinmaalla on 9,1 miljoonaa asukasta ja Suomessa 5,2. Eiköhän vaan 9,1 miljoonasta riitä muutama miljoona Suomen leveysasteillekin.
AkiK:
Oletko koskaan liikkunut Ruotsin keski- ja pohjoisosissa? Uppsalan alueella on vielä enemmän ihmisiä kuin karhuja, mutta sen jälkeen ei tarvitse enää ruuhkista kärsiä.
misar:
Eiköhän tuosta käy selväksi, että osuuksien suhde on joku muu kuin sun 1:10 000 ja 1:1 000. Mekanismin merkitys on siinä, että rekan alla painuva tienpinta ei pölyä.
Jos joku haluaa tulla katsomaan niin voin näyttää teille tien jolla on kulumauria ihan kunnolla. Tien vieressä on rekkaterminaali. Rekkaterminaalille eroaa kaista, jossa ei ole lainkaan uria. Kyseessä on varsin vilkkaasti liikennöity 60 nopeusrajoituksella oleva tie.
Kaikkein eniten olen huomannut tienpintojen rapautuneen risteysalueilla, joissa nopeutta joutuu laskemaan ja toisessa päässä nostamaan. Moottorijarrutuksessa ja jarrutuksessa yleensä ilmeisesti nastat nirhaa enemmän pintaa ja sama kun kiihdyttelee norminopeuteen.
Kahta en vaihda, toinen on nastarenkaiden vaihtaminen kitkoihin (lue kesärenkaisiin) ja toinen on..........
No tietenkin sama vaimon autossa!
1990-luvun alussa tehtiin ruotsissa tutkimus, jossa havaittiin talviaikaisten (ei pelkästään talvikelin) onnettomuusriskin olevan nastarenkailla 36-40% pienempi kuin kesärenkailla. Lisäksi nastarenkailla onnettomuusriski oli 4-23% pienempi kuin nastattomilla talvirenkailla. Pitää kuitenkin huomauttaa, ettei tuolloin vielä ollut nykyisenkaltaisia kitkarenkaita.
Norjassa on vuodesta 2000 rekisteröity, millainen talvirengastyyppi oli henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa. Nastattomien ja nastarenkaiden onnettomuusfrekvensseissä ei ole havaittu eroja. Eikä onnettomuuksien määrä ole noussut kaupungeissa, joissa nastarenkaiden osuus on vähentynyt 30-40% prosenttiin.
Ruotsissa on saatu positiivisia tuloksia edellyttämällä talvirenkaiden käyttöä kelin niin vaatiessa henkilöautoissa, kevyissä kuorma-autoissa ja linja-autoissa vuodesta 1999. Kesärenkaiden käyttö väheni 14% -> 2%. 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan onnettomuudet vähenivät 2-8 %, mutta tulos ei ole tilastolliseti merkittävä. Talvikelejä tarkasteltaessa eniten vähenivät henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet 11-20%.
http://www.tut.fi/units/ttt/tlo/keliriskit.pdf
NHB:
Kyllä Ruotsissa rannikolla on asutusta ihan Haaparantaan asti eikä ruuhkista Suomenkaan puolella tarvitse kärsiä.
Ihan mielenkiinnosta mittasin melutason uudella asfaltilla jonka päätyttyä sitten sai vertailuluvun nastarenkaiden karhentaman vanhan pinnan meluun. Paikkana 4-tie Joutsa, mittaväline Focus ja iPhoneen ladattu db-mittari. Vauhti 90km/h mittarissa ja uuden pinnan lukema 70, vanha 79. Eli äänenpaineen kaksinkertaistuessa 3db välein tarkoittaa se että karkean asfaltin äänenpaine on 8 kertainen verrattuna sileään. Tosin eihän siihen mittaria tarvitse, korvakin sen erottaa, varsinkin Ford P.O.S:ssä
NHB:
Tuostahan sen näkee: pohjoisimmassakin Ruotsin läänissä asuu noin 250.000 asukasta, joka on aika paljon enemmän kuin meillä Lapissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_l%C3%A4%C3%A4nit
Missäs kohdalla tuolla perusteella tarvitsee Suomessa kärsiä ruuhkista?
AkiK:
Tuosta sen tosiaan näkee. Pelkästään Länsi-Suomen läänissä asuu selvästi enemmän ihmisiä kuin Ruotsin kuudessa Uppsalan pohjoispuoleisessa läänissä yhteensä.
http://www.trafikverket.se/Privat/Miljo-och-halsa/Dina-val-gor-skillnad/Dackvalet/Vinterdack-och-trafiksakerhet/
Kaikkea ne mellansvenssonit tutkivat ja julkaisevatkin
Tuolla joku aiemmnin mainitsi harmaista nastarenkaiden iaheuttamista urista asfalttitiellä. Veikkaan, että ne harmaat urat johutvat siitä, että niitä uria ajavat muutkin autoilijat kuin nastarengasautoilijat. Ne muut tien osat ovat tummempia sen takia, kun tiet eivät kuivu kylmien säiden aikaan samalla tavalla kuin kesäisin, joten niiden vaaleanharmaiden urien väliin jää ne tummat, kosteat raidat, ajettiinpa sitä tietä nasta- taikka kitkarenkailla.
Opelixi:
Alkuperäiseen aiheeseen palaten myös Tukholman eteläpuolella ajellaan nastoilla, silti tiet eivät ole yhtä huonossa kunnossa kuin Suomessa.
ddr5:
Veikkauksesi kostean tienpinnan ajojäljistä osuu täsmälleen oikeaan. Tässä ketjussa on kuitenkin puhuttu tuosta ensin mainitusta ilmiöstä eli kulumaurista, jotka ovat ympäröivää tienpintaa vaaleampia kuluneen kiviaineksen takia.
Muuten, jos teiden urautuminen on yksin ajoneuvoyhdistelmien ja muun raskaan liikenteen syytä, niin miten ihmeessä urat syntyvät moottoriteiden vasemmalle kaistalle, jolla raskas liikenne piipahtaa vain harvoin ja hetkellisesti?
Kaikki kuluu käytössä, niin renkaat kuin tietkin. Renkaita saa rengaskaupasta. Suomessa liikenteeltä kerättävillä verorahoilla rakentaisi ja ylläpitäisi Euroopan parhaan tieverkoston, mutta valtiovalta tuntuu tarvitsevan autoilijoiden maksamat rahat parempiin tarkoituksiinsa. Tienpintojen urautumisesta ei kannata itkeä ja syyllistää nastarenkaiden käyttäjiä. Paljon enemmän kannattaisi olla huolissaan teiden runkorakenteiden rappeutumisesta jälkeenjääneiden tiemäärärahojen vuoksi.
Jos Suomella ei ole varaa pudottaa akselipainoja eurooppalaiselle tasolle, pitäisi olla sitten selkärankaa saattaa tiestö kuormitusta vastaavalle tasolle.
Keskustelu tuntuu juuttuneen pelkkään urakeskusteluun. Nekin tietysti lisäävät vesiliirto-onnettomuuksia, mutta jo aiemmin linkittämäni ruotsalaisten tutkimus kertoo, että varsinkin autoilijat, joilla ei ole kunnollista luistonestoa autossaan, ovat paljon pienemmällä kuolonkolaririskillä liikkeellä nastarenkailla talvella ajaessaan. Varsinkin keskieurooppalaiset kitkat ovat melkoinen riskitekijä mellansvenssonille. Me finskit olemme tottakai parempia kuskeja.