Autoilijan velvollisuus kuitenkin on yksiselitteisesti väistää suojatielle astuvaa jalankulkijaa. Jos 50km/h nopeudella ei onnistu väistämään 15 metrin päässä suojatielle kääntyvää jalankulkijaa, nopeutta on liikaa. Nopeus on sovitettava sellaiseksi että väistäminen onnistuu.
Minusta tämä ei ole yksiselitteinen asia juuri em. pykälän perusteella. Autoilijalle on jäätävä riittävästi aikaa ennakoida tilanne. Aivan sama kuin pysäkiltä lähtevän bussin tapauksessa. Vaikka bussilla on etuajo-oikeus, täytyy bussin ilmaista aikeistaan riittävän ajoissa. Sama pätee jalankulkijaan.
Autoilijalle on jäätävä riittävästi aikaa ennakoida tilanne.
Vertaisin tätä asiaa liikennevaloihin. Osa autoilijoista painaa suojateiden kohdalla reippasti "punaisia päin" ilman mitään aikeita pysähtyä.
"Keltaisista valoista" voi keskustella, mutta näkemykset tai näkemyserot tästä voi olla vaikeat kirjata. Jonkun mielestä suojatien edessä voidaan jopa seisoskella ilman että olisi aikeita ylittää tietä.
Liikennevalot ovatkin hyvä vertailukohde. Autoliikennettä ohjaavissa valoissa on keltainen juuri siksi, että kuskille jää aikaa reagoida turvallisesti valon vaihtumiseen vihreästä punaiseksi. Samoin pysäkiltä lähtevälle linja-autolle on määrätty velvollisuus näyttää vilkkua hyvissä ajoin. Tavanomaisessa taajamanopeudessa 30 km/h auto kuitenkin etenee liki 10 m/s, joten hallittu pysähtyminen reaktioaikoineen ilman vaaran aiheuttamista muille vaatii yllättävän paljon tilaa. Pysähtymismatkoja arvioitaessa ei pidä sokaistua niihin lukuihin, joita saadaan mitattaessa minimipysähtymismatkoja. Niillähän ei ole mitään tekemistä arkisen, toimivan liikenteen kanssa.
Epäselvää ei ole siitä, onko mainitsemasi suojateiden kohdalla reippaasti "punaisia päin" ajavan ryhmän ajotapa ok. "Keltaisista valoista" keskustelu on kiinnostavampaa ja siitähän löytyi jo minun ja just driven välinen näkemysero. Selvää on, että tällä hetkellä lain rikkojat pääsääntöisesti löytyvät ratin takaa. Se ei kuitenkaan anna aihetta vääriin lain tulkintoihin. Lisäksi jos tilanteeseen halutaan parannusta, myös jalankulkijoiden olisi suotavaa osallistua talkoisiin. Nykyäänhän tilanne on usein se, että jalankulkija ei seuraa tilannetta, eikä siten astu tielle auton pysähtyessä. Tällöin jalankulkija ei edes odota auton pysähtyvän, vaan jää odotteleman väljempää hetkeä ylitykseen. Sujuvuuden edellytys kuitenkin on se, että viivyttelemättä toimitaan, eikä jäädä haaveilemaan ja seisottamaan autoliikennettä. Näin ainakin Ruotsissa tapahtuu ja homma toimii jopa Tukholman keskustassa, jossa autoja ja jalankulkijoita riittää.
Itse vältän syyllistymisen Törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen siten että hidastan ja tarvittaessa pysähdyn muutaman metrin päähän suojatiestä. En siis peitä näkyvyyttä tietä ylittävältä tai siltä toiselta väistämisvelvolliselta.
Minä pääsin tänne saakka tajuamatta tätä, vaikka selvissä tilanteissa suorastaan pakotan muut pysähtyään elleivät itse ymmärrä. Missä on "kiitos hattua nostaen" -hymiö?
Koska ainakin yksi on osannut olla tajuamatta tätä, ei varmaan haittaisi, vaikka sinä tai joku muu tämän julki tuonut kirjaisi saman vinkin oman ajamisen turvallisuusoptimointiin?
Itse en kehtaa ottaa tästä kredittiä, koska tässä asiassa seison oppilaana.
CS2800:
Teen tämän vapaaehtoisesti, eli minua ei pelota tuo kahden vuoden maksimivankeustuomio - tosin taitaa olla niin että 12 päiväsakkoa (nettotulot esim. 670 euroa; 12 pv * 6 euroa= 72 euroa) on se mitä kirjataan sakkolappuun. Eli vähemmän kuin ylinopeuden rikesakko, mutta vähän enemmän kuin kännykkään puhumisesta ajon aikana.
En oikein tiedä mitä viranomaiset voisivat tehdä asialle, muuta kuin siirtyä promillemittauksista seuramaan sitä miten selvinpäinkin voidaan aiheuttaa vaaratilanteita - ellei toinen osapuoli jousta oikeuksistaan. Samalla taajamanopeusrajoitukset voivat muuttua mielekkäämmiksi noudattaa.
Jos suojatiesääntöä (tai ajoetäisyyksiä ) aletaan valvoa liikenneturvallisuuden vaarantamisina pitäisi siitä informoida etukäteen jotta siitä ei syntyisi katkeria yllätyksiä kun on ajettu "samalla tavalla kuin kaikki muutkin".
Väistämisvelvollisuuden laiminlyöjät kilpailevat muille kulkijoille kaikkein eniten tuhoa aiheuttavan koheltajaryhmän tittelistä tasapäisesti päin vastaantulijaa autonsa ohjaavien kanssa.
Laki on jo selkeä, väistämisvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu konkreettisena TLV esimerkkinä törkeän ylinopeuden ja vaarallisen ohituksen rinnalle.
Vaikkei nyt niitä kahden vuoden linnatuomioita ihan ensi viikolla vielä jaeltaisikaan, niin kortteja olisi hyvä alkaa keräämään pois vaikkapa parin viikon tietoiskukampanjan jälkeen. Vaikka nyt aluksi aina kun suojatiellä tai risteyksessä kolahtaa olosuhteissa, joissa väistämisvelvollisuus on selkeä.
Tämä ei ole alennusanomus ylinopeudesta tai vaarallisesta ohituksesta jaettaviin rangaistuksiin, vaan samaa kakkua saisi syöttää myös näille kolmansille Törkeille Liikenneturvallisuuden Vaarantajille.
Autoilijan velvollisuus kuitenkin on yksiselitteisesti väistää suojatielle astuvaa jalankulkijaa. Jos 50km/h nopeudella ei onnistu väistämään 15 metrin päässä suojatielle kääntyvää jalankulkijaa, nopeutta on liikaa. Nopeus on sovitettava sellaiseksi että väistäminen onnistuu.
Minusta tämä ei ole yksiselitteinen asia juuri em. pykälän perusteella. Autoilijalle on jäätävä riittävästi aikaa ennakoida tilanne. Aivan sama kuin pysäkiltä lähtevän bussin tapauksessa. Vaikka bussilla on etuajo-oikeus, täytyy bussin ilmaista aikeistaan riittävän ajoissa. Sama pätee jalankulkijaan.
Mielestäni ennakoinnin pitää alkaa siinä kohtaa, kun autoilija havaitsee suojatien tai pysäkillä olevan bussin. Sitten vaiheessa pitää alkaa toimimaan sen varalta, jos suojatielle on tulossa joku tai bussi on lähdössä liikkeelle.
Se ei ole mitään ennakointia että reagoi vasta sitten kun havaitsee bussin sytyttävän vilkun tai jalankulkijan astuvan suojatielle. Siinä vaiheessa on jo painostettu etuoikeutettu väistämään, tai sitten sattuu törmäys ellei se ole varovainen.
Itse en kehtaa ottaa tästä kredittiä, koska tässä asiassa seison oppilaana.
Saa soveltaa vapaasti. Hyvä jos näistä kirjoituksista joku löytää jotakin uutta.
Tässä päivänä eräänä meinasi käydä hassusti kun jouduin pienen virhelaskelman vuoksi pysähtymään aivan suojatien eteen.
Jalankulkija keskikorokkeelta lähti ylittämään tietä kun näki minun pysähtyneen, vaikka siinä välissä oli se vapaa "varmistamaton" kaista.
Viereisellä kaistalla ajava joka ei muutoin selvästikään aikonut hidastaa joutui pysähtymään voimakkaalla jarrutuksella vain siksi että minä en pystynytkään kääntymään oikealle (sielläkin suojatie jonne oli tulossa jalankulkija ), vaan jäin siihen suojatien eteen odottamaan vuoroani.
Tässä tapauksessahan ei minun tarvinnut hidastaa ensimmäisenä koska siinä oli se vapaa kaista välissä, eikä jalankulkija liikkunut. Toisaalta hyvä että siellä oli se jalankulkija, muutoin vasen kaista olisi jumittanut turhaan minun kääntymiseni vuoksi.
Mielestäni ennakoinnin pitää alkaa siinä kohtaa, kun autoilija havaitsee suojatien tai pysäkillä olevan bussin. Sitten vaiheessa pitää alkaa toimimaan sen varalta, jos suojatielle on tulossa joku tai bussi on lähdössä liikkeelle.
Se ei ole mitään ennakointia että reagoi vasta sitten kun havaitsee bussin sytyttävän vilkun tai jalankulkijan astuvan suojatielle. Siinä vaiheessa on jo painostettu etuoikeutettu väistämään, tai sitten sattuu törmäys ellei se ole varovainen.
Ennakoida pitää tietysti. Ensinnäkin pitää huomata tilanteen osapuolet, joiden toiminta saattaa hetken kuluttua vaikuttaa omaan ajamiseen. Mutta koska jalankulkijalle ja bussille on määritelty laissa velvollisuuksia, ei kyse välttämättä ole mistään painostamisesta. Bussin pitää näyttää riittävän ajoissa vilkkua, että tieosuudelle sopivalla nopeudella etenevät ehtivät reagoida tämän aikeisiin lähteä liikkeelle. Samoin jalankulkija ei saa yhtäkkiä astua tielle. Käytännössä etenkin bussit eivät tätä sääntöä läheskään aina noudata, joten pysäkin kohdalla on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Useinhan kuskit laittavat vilkun päälle ja samanaikaisesti lähtevät liikkeelle. Tuo ei taatusti ole lain mukainen käytäntö. Todennäköisesti tällaiset kuskit ovat ymmärtäneet oikeutensa väärin.
Yhtälailla jos jalankulkija kävelee ajoradan suuntaisesti ja suojatien kohdalla kääntyy ylittämään tietä, edes 20 km/h ajavalla autolla ei ole edellytyksiä pysähtyä. Aikaa toimintaan jää noin 1 sekunti, jollaiseen nopeuteen ei toimiva liikenne voi perustua. Siksi tällainen toiminta on jalankulkijalta kiellettyä. Mutta jos olet eri mieltä, määrittele sopiva nopeus tilanteessa, jossa jalankulkija kävelee tien suuntaisesti lähestyen suojatietä siten, että on siinä juuri ennen kuin sinä saavut autollasi paikalle. Et kuitenkaan mistään voi etukäten tietää, aikooko jalankulkija ylittää tien vai jatkaa matkaansa tien suuntaisesti. Nopeusrajoitus 60 km/h. Kerrotko samalla, miksi 44§ on olemassa.
Yleensä kuitenkin jalankulkija lähestyy suojatietä kohtisuoraan tai muuten vain toimistaan jollain tavalla viestittäen, jolloin aikaa auton kuljettajalle jää ennakointiin riittävästi, eikä jalankulkijan olisi sen puolesta tarvetta pysähtyä. Oleellista onkin se, että jokaisen täytyy viestittää toimistaan ajoissa. Yksipuolista, täydellistä väistämisvelvollisuutta ei ole kenelläkään. Muutenhan liikenne olisi täysin mahdotonta kävelyvauhtia kovemmilla nopeuksilla.
Et kuitenkaan mistään voi tietää, aikooko jalankulkija ylittää tien vai jatkaa matkaansa tien suuntaisesti. Nopeusrajoitus 60 km/h.
Tässä kun ikää on alkanut kertyä olen huomannut että 60 km/h on aika korkea nopeusrajoitus tällaisissa tilanteissa. Mutta se ei tosiaan ole se pakollinen ajonopeus.
Kun nyt alkaa olla jo iältään aikuinen voi joskus jopa ajaa taajamassa mopon perässä edes yrittämättä ohittaa sitä. Tuntuu siis miehekkäämmältä kehdata ajaa oikeaa tilannenopeutta kuin vain nopeasti. Tai olla jonossa se joka päästää suojatietä ylittävän kulkemaan "esteettä", kuten se on määrätty.
Voi tilannetta pohtia myös tavanomaisemmalla nopeudella 40 km/h. Korkeamman rajoituksen otin siksi, että just driven logiikan merkitys korostuisi.
Eikä kyse ole siitä, etteikö alle suurimman sallitun voisi ajaa. Kyse on siitä, millä edellytyksillä nopeus valitaan ja mikä on sopiva tilannenopeus. Jos jalankilkija kävelee tien suuntaisesti kohti suojatietä ilman, että viestittää aikeistaan ylittää tie, pitääkö varmuuden vuoksi pudottaa itsekin kävelyvauhtiin, jotta saa auton pysäytettyä jalankulkijan singahtaessa tielle?
Jos jalankilkija kävelee tien suuntaisesti kohti suojatietä ilman, että viestittää aikeistaan ylittää tie, pitääkö varmuuden vuoksi pudottaa itsekin kävelyvauhtiin, jotta saa auton pysäytettyä jalankulkijan singahtaessa tielle?
Ei sentään, jalankulkijallakin on omat velvollisuutensa.
Mutta tämä ei varsinaisesti ole se varsinainen ero naapurimaihimme, vaan se että osalla autoilijoista ei Suomessa ole aikomustakaan hidastaa tai pysähtyä ellei ole liikennevaloa ohjaamassa. Ja liikennevaloihin kyllä pysähdytään vaikka ei muuta liikennettä edes näkyisi missään.
Ei sentään, jalankulkijallakin on omat velvollisuutensa.
Toivottavasti just drivekin vielä ottaa osaa keskusteluun, koska hänen tulkintansa on huomattavasti tiukempi auton kuljettajan vastuun suhteen kuin minun tulkintani aiheesta on.
Mutta tämä ei varsinaisesti ole se varsinainen ero naapurimaihimme, vaan se että osalla autoilijoista ei Suomessa ole aikomustakaan hidastaa tai pysähtyä ellei ole liikennevaloa ohjaamassa. Ja liikennevaloihin kyllä pysähdytään vaikka ei muuta liikennettä edes näkyisi missään.
Näin on. Itse Ruotsissa asuneena tiedän varsin hyvin, mikä ero maiden välillä on. Kuten myös sen, että kuljettajan halutessa noudattaa sääntöjä ei ongelmia juurikaan ilmene. Just driven kanssa käyty keskustelu edustaa vain yksityiskohtaa tässä kokonaisuudessa.
Toinen yksityiskohta, joka etenkin Ruotsiin matkatessa on syytä muistaa, on pysäköintisääntö. Siellä vaaditaan suojatien eteen 10 m, kun meillä riittää 5 m. Ehkä tuo on signaali siitä, että jalankulkijan asema arvostetaan korkeammalle kuin meillä.
Yhtälailla jos jalankulkija kävelee ajoradan suuntaisesti ja suojatien kohdalla kääntyy ylittämään tietä, edes 20 km/h ajavalla autolla ei ole edellytyksiä pysähtyä. Aikaa toimintaan jää noin 1 sekunti, jollaiseen nopeuteen ei toimiva liikenne voi perustua. Siksi tällainen toiminta on jalankulkijalta kiellettyä. Mutta jos olet eri mieltä, määrittele sopiva nopeus tilanteessa, jossa jalankulkija kävelee tien suuntaisesti lähestyen suojatietä siten, että on siinä juuri ennen kuin sinä saavut autollasi paikalle. Et kuitenkaan mistään voi etukäten tietää, aikooko jalankulkija ylittää tien vai jatkaa matkaansa tien suuntaisesti. Nopeusrajoitus 60 km/h. Kerrotko samalla, miksi 44§ on olemassa.
Minun havaintojeni mukaan ainakin pääkaupunkiseudulla 60km/h alueilla löytyy pääsääntöisesti nurmikaistale erottamassa kevyen liikenteen väylän ajoradasta. Ajoradan reunassa suojatien kohdalle kävelevän kyllä pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan tilannenopeuden hidastamiseksi. Alemmilla rajoituksilla pienellä hidastuksella saa ohjattua tilanteen niin että jalankulkija ehtii hyvin eteen ja ehdin tarvittaessa pysähtymään, tai sitten olen alunperin nähnyt ehtiväni ensin kunhan en hidasta. Kapeissa näkyvyydeltään rajatuissa paikoissa tulee hidastettua väkisinkin, kun jalankulkijoita ei näe ennenkuin ovat lähes ajoradalla. Näkemäesteitä voivat muodostaa muut ajoneuvot, rakennelmien kulmat, pusikot. Noihin tulee suhtauduttua aika samalla tavalla kuin suojatien eteen pysähtyneisiin ajoneuvoihin. Suojatielle voi ajaa vain jos voi varmistua ajon olevan esteetöntä. Suojatielle tuleva jalankulkija ei voi olla yllättävä ennalta-arvaamaton tilanne.
Ajoradan reunassa suojatien kohdalle kävelevän kyllä pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan tilannenopeuden hidastamiseksi.
Niinhän se laittaakin, koska jalankulkijan liikkeistä ei koskaan voi olla varma.
Alemmilla rajoituksilla pienellä hidastuksella saa ohjattua tilanteen niin että jalankulkija ehtii hyvin eteen ja ehdin tarvittaessa pysähtymään, tai sitten olen alunperin nähnyt ehtiväni ensin kunhan en hidasta.
Väli, jossa ei saa autoa pysäytettyä tai ehtii ajamaan ohi ennen 44§ laiminlyövän jalankulkijan astumista suojatielle on kieltämättä lyhyt niin ajallisesti kuin matkassa mitattunakin. Siten nyt puhutaan käytännössä hyvin pienestä riskistä. Silti tuo väli on olemassa, koska auton hallittu pysäyttäminen (ei peräänajovaara) vaatii muutaman sekunnin alhaisellakin nopeudella ja jalankulkija ehtii sekunnissa tielle. Riski puolittuu, jos hyväksytään äkkijarrutus käyttökelpoisten keinojen valikoimaan.
Suojatielle tuleva jalankulkija ei voi olla yllättävä ennalta-arvaamaton tilanne.
Jos sinä sen noin olet päättänyt ja hidastat aina tällaisissa tapauksissa liki kävelyvauhtiin, niin turha tästä enempää on kinata.
Jos sinä sen noin olet päättänyt ja hidastat aina tällaisissa tapauksissa liki kävelyvauhtiin, niin turha tästä enempää on kinata.
Kinaaminen on turhaa, mutta jos itse toimit liikennesääntöjen mukaan (sis. tilannenopeus, ei kuitenkaan ne vauhdinmuutokset lähivalojen vaihdoissa maantienopeuksissa ) huomaat että kävelyvauhti tai mainitsemasi äkkijarrutus on liioittelua.
Meillä kotikaduilla on 30 km/h rajoitus jota noudattamalla nuo keinosi kuullostavat sarkasmilta.
Ruotsissa jalankulkijaystävällisyyteen liittyi muistaakseni ankara valvonta(sakotus )kampanja. Nyt sakko on 3000 kruunua eli noin 348 euroa. Sakon määrää ei ole sidottu tuloihin, mutta Suomessa se edellyttäisi 2400 euron nettotuloja jotta sakko olisi vastaavan suuruinen. Kiinteä summa tarkoittaa että mitä isommat tulot sen lievempi rangaistus (työttömältä kuitenkin viedään kaikki rahat, eikä edes riitä ), mutta enemmistö on se tärkein liikennekultturin luoja.
Siihen saakka varmaan sielläkin vedottiin ilmastonmuutokseen, eli autoilijaa ei saa pysäyttää muutoin kuin liikennevaloihin tai ruuhkaan. Harmittavan vähän vain noita start&stop -järjestelmällä varustettuja autoja on olemassa, eli liikennevalot on se kuluttavampi vaihtoehto.
Kinaaminen on turhaa, mutta jos itse toimit liikennesääntöjen mukaan (sis. tilannenopeus, ei kuitenkaan ne vauhdinmuutokset lähivalojen vaihdoissa maantienopeuksissa ) huomaat että kävelyvauhti tai mainitsemasi äkkijarrutus on liioittelua.
Meillä kotikaduilla on 30 km/h rajoitus jota noudattamalla nuo keinosi kuullostavat sarkasmilta.
Harvoin tosiaan tulee tilannetta, jossa on tarvetta pudottaa kävelyvauhtiin. Esimerkkitapauksessani niin kuitenkin pitäisi tehdä, jos kuljettajalla olisi yksipuolinen väistämisvelvollisuus. Minusta näin ei ole, joten siksi kävelyvauhtejakaan ei juurikaan tarvita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että säännöt takaisi edes jalankulkijoiden lain mukaisen toiminnan. Kun kuljettajalla on syytä epäillä jalankulkijan toimintaa, tietysti pitää laista riippumatta vaikka sitten pysähtyä.
Ihan kuin vain autoilijalla olisi velvollisuuksia.
Asun lähellä koulua ja lastentarhaa, joten näen monenmoista vipeltäjää, ketkä käyttävät suojatietä, eivät käytä suojatietä, varovat tullessaan suojatielle tai tielle, eivät varo jne.
Tarkkana saa olla.
Eikä siinä mitään. Lapsia täytyykin varoa eri tavalla, kuin aikuisia, oli kyseessä mikä liikennetilanne hyvänsä.
Kenelläkään ei ole päälleajo-oikeutta, mutta onko jollain sitten oikeus juosta alle?
"...Suojatielle tuleva jalankulkija ei voi olla yllättävä ennalta-arvaamaton tilanne..."
Periaatteessa näin, mutta tämä on niin yksisilmäinen käsitys, että hirvittää. Tämä ei anna minkäänlaista tulkinnanvaraa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole.
Jokainen mahdollinen onnettomuus tutkitaan (mikäli se ilmoitetaan viranomaisille) ja saattaa jopa olla tilanteita, joissa jalankulkija todetaan syylliseksi.
Annan mielelläni jalankulkijoille tietä, sekä osoitan sen myös hidastamalla ajoissa. Se on helppoa, kun ajaa kaupunkiolosuhteissa rajoitusten puitteissa.
Soisin kuitenkin myös jalankulkijoiden osallistuvan tähän yhteispeliin huomioimalla liikenteen muutenkin kuin vain omalta osaltaan.
Asun lähellä koulua ja lastentarhaa, joten näen monenmoista vipeltäjää, ketkä käyttävät suojatietä, eivät käytä suojatietä, varovat tullessaan suojatielle tai tielle, eivät varo jne.
Tarkkana saa olla.
Eikä siinä mitään. Lapsia täytyykin varoa eri tavalla, kuin aikuisia, oli kyseessä mikä liikennetilanne hyvänsä.
On käsittämätöntä, että aikuinen, joka on juuri jättänyt omat lapsensa läheiseen kouluun, on niin kiireinen, että välittömästi koulun läheisyydessä olevan suojatien kohdalla ei malta pysähtyä suojatien eteen pysähtyneen auton vuoksi.
Mitä jos sieltä on se naapurin Elli tulossa juuri yli koulureppuineen?
Näkyvyys tänäkin aamuna melko olematon märän asfaltin ja heikon valaistuksen vuoksi ja eikun täysillä...
Jos sinä sen noin olet päättänyt ja hidastat aina tällaisissa tapauksissa liki kävelyvauhtiin, niin turha tästä enempää on kinata.
Ei tässä ole mielestäni kinattavaa. Eikä tarvitse hidastaa automaattisesti kävelyvauhtiin. Riittää kun seuraa tilannetta, rauhallisesti vähentää nopeutta ja arvioi tilanteen kehittymistä. Jossain vaiheessa lähestymistä tulee vedenjakaja, jolloin selviää tarviiko pysähtyä vai ei ja koko tilanne on yleensä ohi lievällä tilannenopeuden alenemalla. Pysähtymispäätös on huomattavasti helpompi tehdä alennetusta nopeudesta, kuin että 30m ennen 60km/h nopeudesta arpoisi joko/tai runttaamaan jarrua.
Rauhallinen turha pysähdys ei ole vaarallinen, mutta enpä muista tuollaisia joutuneeni tekemään.
Tänään todistin tilanteen missä suojatien jatkeella polkupyöräilijä ylitti tietä, kaksi kaistaa samaan suuntaan, olin oikella kaistalla ja selvästi hidastin vauhtiani joten pyöräilijä lähti ylittämään tietä. Hetken päästä vasenta kaistaa tuli kovaa vauhtia volvo joka ohitti minut, soitti torvea ja hipoen väisti pyöräilijän. Oli pakko selvittää että minkä ikäinen kuljettaja toimiin näin joten seurasin perässä läheiselle huoltoasemalle ja tankkaamaan nousi kaljupäinen kuusikymppinen. Vain itsehillintä esti lämminhenkisen keskustelun.
Tänään todistin tilanteen missä suojatien jatkeella polkupyöräilijä ylitti tietä, kaksi kaistaa samaan suuntaan, olin oikella kaistalla ja selvästi hidastin vauhtiani joten pyöräilijä lähti ylittämään tietä. Hetken päästä vasenta kaistaa tuli kovaa vauhtia volvo joka ohitti minut, soitti torvea ja hipoen väisti pyöräilijän. Oli pakko selvittää että minkä ikäinen kuljettaja toimiin näin joten seurasin perässä läheiselle huoltoasemalle ja tankkaamaan nousi kaljupäinen kuusikymppinen. Vain itsehillintä esti lämminhenkisen keskustelun.
Ok, turhaa reuhaamista Volvo-mieheltä, mutta tässä taas yksi juttu, jota kaikki eivät muista.
Jos pyöräilijä AJAA suojatien yli, hän ei ole jalankulkija ja on väistämisvelvollinen.
Poikkeuksen tekee, jos auto kääntyy risteyksessä, jolloin on väistettävä kaikkea risteävää liikennettä.
Toisen poikkeuksen tekee kärkikolmion lisämerkki 863.
Edit: En siis tarkoita, että pyöräilijän päälle saa ajaa, vaan tarkoitan, että sääntöjä pitäisi kaikkien noudattaa, ei vain autoilijoiden.
just drive:
Minusta tämä ei ole yksiselitteinen asia juuri em. pykälän perusteella. Autoilijalle on jäätävä riittävästi aikaa ennakoida tilanne. Aivan sama kuin pysäkiltä lähtevän bussin tapauksessa. Vaikka bussilla on etuajo-oikeus, täytyy bussin ilmaista aikeistaan riittävän ajoissa. Sama pätee jalankulkijaan.
Herbert:
Vertaisin tätä asiaa liikennevaloihin. Osa autoilijoista painaa suojateiden kohdalla reippasti "punaisia päin" ilman mitään aikeita pysähtyä.
"Keltaisista valoista" voi keskustella, mutta näkemykset tai näkemyserot tästä voi olla vaikeat kirjata. Jonkun mielestä suojatien edessä voidaan jopa seisoskella ilman että olisi aikeita ylittää tietä.
Liikennevalot ovatkin hyvä vertailukohde. Autoliikennettä ohjaavissa valoissa on keltainen juuri siksi, että kuskille jää aikaa reagoida turvallisesti valon vaihtumiseen vihreästä punaiseksi. Samoin pysäkiltä lähtevälle linja-autolle on määrätty velvollisuus näyttää vilkkua hyvissä ajoin. Tavanomaisessa taajamanopeudessa 30 km/h auto kuitenkin etenee liki 10 m/s, joten hallittu pysähtyminen reaktioaikoineen ilman vaaran aiheuttamista muille vaatii yllättävän paljon tilaa. Pysähtymismatkoja arvioitaessa ei pidä sokaistua niihin lukuihin, joita saadaan mitattaessa minimipysähtymismatkoja. Niillähän ei ole mitään tekemistä arkisen, toimivan liikenteen kanssa.
Epäselvää ei ole siitä, onko mainitsemasi suojateiden kohdalla reippaasti "punaisia päin" ajavan ryhmän ajotapa ok. "Keltaisista valoista" keskustelu on kiinnostavampaa ja siitähän löytyi jo minun ja just driven välinen näkemysero. Selvää on, että tällä hetkellä lain rikkojat pääsääntöisesti löytyvät ratin takaa. Se ei kuitenkaan anna aihetta vääriin lain tulkintoihin. Lisäksi jos tilanteeseen halutaan parannusta, myös jalankulkijoiden olisi suotavaa osallistua talkoisiin. Nykyäänhän tilanne on usein se, että jalankulkija ei seuraa tilannetta, eikä siten astu tielle auton pysähtyessä. Tällöin jalankulkija ei edes odota auton pysähtyvän, vaan jää odotteleman väljempää hetkeä ylitykseen. Sujuvuuden edellytys kuitenkin on se, että viivyttelemättä toimitaan, eikä jäädä haaveilemaan ja seisottamaan autoliikennettä. Näin ainakin Ruotsissa tapahtuu ja homma toimii jopa Tukholman keskustassa, jossa autoja ja jalankulkijoita riittää.
CS2800:
Minä pääsin tänne saakka tajuamatta tätä, vaikka selvissä tilanteissa suorastaan pakotan muut pysähtyään elleivät itse ymmärrä. Missä on "kiitos hattua nostaen" -hymiö?
Koska ainakin yksi on osannut olla tajuamatta tätä, ei varmaan haittaisi, vaikka sinä tai joku muu tämän julki tuonut kirjaisi saman vinkin oman ajamisen turvallisuusoptimointiin?
Itse en kehtaa ottaa tästä kredittiä, koska tässä asiassa seison oppilaana.
CS2800:
Väistämisvelvollisuuden laiminlyöjät kilpailevat muille kulkijoille kaikkein eniten tuhoa aiheuttavan koheltajaryhmän tittelistä tasapäisesti päin vastaantulijaa autonsa ohjaavien kanssa.
Laki on jo selkeä, väistämisvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu konkreettisena TLV esimerkkinä törkeän ylinopeuden ja vaarallisen ohituksen rinnalle.
Vaikkei nyt niitä kahden vuoden linnatuomioita ihan ensi viikolla vielä jaeltaisikaan, niin kortteja olisi hyvä alkaa keräämään pois vaikkapa parin viikon tietoiskukampanjan jälkeen. Vaikka nyt aluksi aina kun suojatiellä tai risteyksessä kolahtaa olosuhteissa, joissa väistämisvelvollisuus on selkeä.
Tämä ei ole alennusanomus ylinopeudesta tai vaarallisesta ohituksesta jaettaviin rangaistuksiin, vaan samaa kakkua saisi syöttää myös näille kolmansille Törkeille Liikenneturvallisuuden Vaarantajille.
Herbert:
Mielestäni ennakoinnin pitää alkaa siinä kohtaa, kun autoilija havaitsee suojatien tai pysäkillä olevan bussin. Sitten vaiheessa pitää alkaa toimimaan sen varalta, jos suojatielle on tulossa joku tai bussi on lähdössä liikkeelle.
Se ei ole mitään ennakointia että reagoi vasta sitten kun havaitsee bussin sytyttävän vilkun tai jalankulkijan astuvan suojatielle. Siinä vaiheessa on jo painostettu etuoikeutettu väistämään, tai sitten sattuu törmäys ellei se ole varovainen.
Saa soveltaa vapaasti. Hyvä jos näistä kirjoituksista joku löytää jotakin uutta.
Tässä päivänä eräänä meinasi käydä hassusti kun jouduin pienen virhelaskelman vuoksi pysähtymään aivan suojatien eteen.
Jalankulkija keskikorokkeelta lähti ylittämään tietä kun näki minun pysähtyneen, vaikka siinä välissä oli se vapaa "varmistamaton" kaista.
Viereisellä kaistalla ajava joka ei muutoin selvästikään aikonut hidastaa joutui pysähtymään voimakkaalla jarrutuksella vain siksi että minä en pystynytkään kääntymään oikealle (sielläkin suojatie jonne oli tulossa jalankulkija ), vaan jäin siihen suojatien eteen odottamaan vuoroani.
Tässä tapauksessahan ei minun tarvinnut hidastaa ensimmäisenä koska siinä oli se vapaa kaista välissä, eikä jalankulkija liikkunut. Toisaalta hyvä että siellä oli se jalankulkija, muutoin vasen kaista olisi jumittanut turhaan minun kääntymiseni vuoksi.
just drive:
Ennakoida pitää tietysti. Ensinnäkin pitää huomata tilanteen osapuolet, joiden toiminta saattaa hetken kuluttua vaikuttaa omaan ajamiseen. Mutta koska jalankulkijalle ja bussille on määritelty laissa velvollisuuksia, ei kyse välttämättä ole mistään painostamisesta. Bussin pitää näyttää riittävän ajoissa vilkkua, että tieosuudelle sopivalla nopeudella etenevät ehtivät reagoida tämän aikeisiin lähteä liikkeelle. Samoin jalankulkija ei saa yhtäkkiä astua tielle. Käytännössä etenkin bussit eivät tätä sääntöä läheskään aina noudata, joten pysäkin kohdalla on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Useinhan kuskit laittavat vilkun päälle ja samanaikaisesti lähtevät liikkeelle. Tuo ei taatusti ole lain mukainen käytäntö. Todennäköisesti tällaiset kuskit ovat ymmärtäneet oikeutensa väärin.
Yhtälailla jos jalankulkija kävelee ajoradan suuntaisesti ja suojatien kohdalla kääntyy ylittämään tietä, edes 20 km/h ajavalla autolla ei ole edellytyksiä pysähtyä. Aikaa toimintaan jää noin 1 sekunti, jollaiseen nopeuteen ei toimiva liikenne voi perustua. Siksi tällainen toiminta on jalankulkijalta kiellettyä. Mutta jos olet eri mieltä, määrittele sopiva nopeus tilanteessa, jossa jalankulkija kävelee tien suuntaisesti lähestyen suojatietä siten, että on siinä juuri ennen kuin sinä saavut autollasi paikalle. Et kuitenkaan mistään voi etukäten tietää, aikooko jalankulkija ylittää tien vai jatkaa matkaansa tien suuntaisesti. Nopeusrajoitus 60 km/h. Kerrotko samalla, miksi 44§ on olemassa.
Yleensä kuitenkin jalankulkija lähestyy suojatietä kohtisuoraan tai muuten vain toimistaan jollain tavalla viestittäen, jolloin aikaa auton kuljettajalle jää ennakointiin riittävästi, eikä jalankulkijan olisi sen puolesta tarvetta pysähtyä. Oleellista onkin se, että jokaisen täytyy viestittää toimistaan ajoissa. Yksipuolista, täydellistä väistämisvelvollisuutta ei ole kenelläkään. Muutenhan liikenne olisi täysin mahdotonta kävelyvauhtia kovemmilla nopeuksilla.
Tässä kun ikää on alkanut kertyä olen huomannut että 60 km/h on aika korkea nopeusrajoitus tällaisissa tilanteissa. Mutta se ei tosiaan ole se pakollinen ajonopeus.
Kun nyt alkaa olla jo iältään aikuinen voi joskus jopa ajaa taajamassa mopon perässä edes yrittämättä ohittaa sitä. Tuntuu siis miehekkäämmältä kehdata ajaa oikeaa tilannenopeutta kuin vain nopeasti. Tai olla jonossa se joka päästää suojatietä ylittävän kulkemaan "esteettä", kuten se on määrätty.
Voi tilannetta pohtia myös tavanomaisemmalla nopeudella 40 km/h. Korkeamman rajoituksen otin siksi, että just driven logiikan merkitys korostuisi.
Eikä kyse ole siitä, etteikö alle suurimman sallitun voisi ajaa. Kyse on siitä, millä edellytyksillä nopeus valitaan ja mikä on sopiva tilannenopeus. Jos jalankilkija kävelee tien suuntaisesti kohti suojatietä ilman, että viestittää aikeistaan ylittää tie, pitääkö varmuuden vuoksi pudottaa itsekin kävelyvauhtiin, jotta saa auton pysäytettyä jalankulkijan singahtaessa tielle?
Herbert:
http://www.trafiksakerhet.se/overgangsstallen.htm
Ei sentään, jalankulkijallakin on omat velvollisuutensa.
Mutta tämä ei varsinaisesti ole se varsinainen ero naapurimaihimme, vaan se että osalla autoilijoista ei Suomessa ole aikomustakaan hidastaa tai pysähtyä ellei ole liikennevaloa ohjaamassa. Ja liikennevaloihin kyllä pysähdytään vaikka ei muuta liikennettä edes näkyisi missään.
CS2800:
Toivottavasti just drivekin vielä ottaa osaa keskusteluun, koska hänen tulkintansa on huomattavasti tiukempi auton kuljettajan vastuun suhteen kuin minun tulkintani aiheesta on.
Näin on. Itse Ruotsissa asuneena tiedän varsin hyvin, mikä ero maiden välillä on. Kuten myös sen, että kuljettajan halutessa noudattaa sääntöjä ei ongelmia juurikaan ilmene. Just driven kanssa käyty keskustelu edustaa vain yksityiskohtaa tässä kokonaisuudessa.
Toinen yksityiskohta, joka etenkin Ruotsiin matkatessa on syytä muistaa, on pysäköintisääntö. Siellä vaaditaan suojatien eteen 10 m, kun meillä riittää 5 m. Ehkä tuo on signaali siitä, että jalankulkijan asema arvostetaan korkeammalle kuin meillä.
Herbert:
Minun havaintojeni mukaan ainakin pääkaupunkiseudulla 60km/h alueilla löytyy pääsääntöisesti nurmikaistale erottamassa kevyen liikenteen väylän ajoradasta. Ajoradan reunassa suojatien kohdalle kävelevän kyllä pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan tilannenopeuden hidastamiseksi. Alemmilla rajoituksilla pienellä hidastuksella saa ohjattua tilanteen niin että jalankulkija ehtii hyvin eteen ja ehdin tarvittaessa pysähtymään, tai sitten olen alunperin nähnyt ehtiväni ensin kunhan en hidasta. Kapeissa näkyvyydeltään rajatuissa paikoissa tulee hidastettua väkisinkin, kun jalankulkijoita ei näe ennenkuin ovat lähes ajoradalla. Näkemäesteitä voivat muodostaa muut ajoneuvot, rakennelmien kulmat, pusikot. Noihin tulee suhtauduttua aika samalla tavalla kuin suojatien eteen pysähtyneisiin ajoneuvoihin. Suojatielle voi ajaa vain jos voi varmistua ajon olevan esteetöntä. Suojatielle tuleva jalankulkija ei voi olla yllättävä ennalta-arvaamaton tilanne.
just drive:
Niinhän se laittaakin, koska jalankulkijan liikkeistä ei koskaan voi olla varma.
Väli, jossa ei saa autoa pysäytettyä tai ehtii ajamaan ohi ennen 44§ laiminlyövän jalankulkijan astumista suojatielle on kieltämättä lyhyt niin ajallisesti kuin matkassa mitattunakin. Siten nyt puhutaan käytännössä hyvin pienestä riskistä. Silti tuo väli on olemassa, koska auton hallittu pysäyttäminen (ei peräänajovaara) vaatii muutaman sekunnin alhaisellakin nopeudella ja jalankulkija ehtii sekunnissa tielle. Riski puolittuu, jos hyväksytään äkkijarrutus käyttökelpoisten keinojen valikoimaan.
Jos sinä sen noin olet päättänyt ja hidastat aina tällaisissa tapauksissa liki kävelyvauhtiin, niin turha tästä enempää on kinata.
Herbert:
Kinaaminen on turhaa, mutta jos itse toimit liikennesääntöjen mukaan (sis. tilannenopeus, ei kuitenkaan ne vauhdinmuutokset lähivalojen vaihdoissa maantienopeuksissa ) huomaat että kävelyvauhti tai mainitsemasi äkkijarrutus on liioittelua.
Meillä kotikaduilla on 30 km/h rajoitus jota noudattamalla nuo keinosi kuullostavat sarkasmilta.
Ruotsissa jalankulkijaystävällisyyteen liittyi muistaakseni ankara valvonta(sakotus )kampanja. Nyt sakko on 3000 kruunua eli noin 348 euroa. Sakon määrää ei ole sidottu tuloihin, mutta Suomessa se edellyttäisi 2400 euron nettotuloja jotta sakko olisi vastaavan suuruinen. Kiinteä summa tarkoittaa että mitä isommat tulot sen lievempi rangaistus (työttömältä kuitenkin viedään kaikki rahat, eikä edes riitä ), mutta enemmistö on se tärkein liikennekultturin luoja.
Siihen saakka varmaan sielläkin vedottiin ilmastonmuutokseen, eli autoilijaa ei saa pysäyttää muutoin kuin liikennevaloihin tai ruuhkaan. Harmittavan vähän vain noita start&stop -järjestelmällä varustettuja autoja on olemassa, eli liikennevalot on se kuluttavampi vaihtoehto.
CS2800:
Harvoin tosiaan tulee tilannetta, jossa on tarvetta pudottaa kävelyvauhtiin. Esimerkkitapauksessani niin kuitenkin pitäisi tehdä, jos kuljettajalla olisi yksipuolinen väistämisvelvollisuus. Minusta näin ei ole, joten siksi kävelyvauhtejakaan ei juurikaan tarvita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että säännöt takaisi edes jalankulkijoiden lain mukaisen toiminnan. Kun kuljettajalla on syytä epäillä jalankulkijan toimintaa, tietysti pitää laista riippumatta vaikka sitten pysähtyä.
Kovin mustavalkoisia joidenkin näkemykset.
Ihan kuin vain autoilijalla olisi velvollisuuksia.
Asun lähellä koulua ja lastentarhaa, joten näen monenmoista vipeltäjää, ketkä käyttävät suojatietä, eivät käytä suojatietä, varovat tullessaan suojatielle tai tielle, eivät varo jne.
Tarkkana saa olla.
Eikä siinä mitään. Lapsia täytyykin varoa eri tavalla, kuin aikuisia, oli kyseessä mikä liikennetilanne hyvänsä.
Kenelläkään ei ole päälleajo-oikeutta, mutta onko jollain sitten oikeus juosta alle?
"...Suojatielle tuleva jalankulkija ei voi olla yllättävä ennalta-arvaamaton tilanne..."
Periaatteessa näin, mutta tämä on niin yksisilmäinen käsitys, että hirvittää. Tämä ei anna minkäänlaista tulkinnanvaraa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole.
Jokainen mahdollinen onnettomuus tutkitaan (mikäli se ilmoitetaan viranomaisille) ja saattaa jopa olla tilanteita, joissa jalankulkija todetaan syylliseksi.
Annan mielelläni jalankulkijoille tietä, sekä osoitan sen myös hidastamalla ajoissa. Se on helppoa, kun ajaa kaupunkiolosuhteissa rajoitusten puitteissa.
Soisin kuitenkin myös jalankulkijoiden osallistuvan tähän yhteispeliin huomioimalla liikenteen muutenkin kuin vain omalta osaltaan.
Poni:
Siksi onkin olemassa 30§.
Ei ole ainoa asia joka hirvittää.
"Liikenneturvallisuustutkimuksen mukaan autoilijoista joka neljäs jatkaa pysähtymättä suojatien yli, alle 23-vuotiaista lähes joka toinen."
"Ensi ja sitä seuraavalla viikolla sadat vapaaehtoiset turvaavatkin koululaisten tienylityksiä suojateillä arkiaamuisin."
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_autoilijat_eivat_aina_pysahdy_suojatien_eteen/5402170
CS2800:
Tämä on valitettavaa, jatkuvaa ja jokapäiväistä.
On käsittämätöntä, että aikuinen, joka on juuri jättänyt omat lapsensa läheiseen kouluun, on niin kiireinen, että välittömästi koulun läheisyydessä olevan suojatien kohdalla ei malta pysähtyä suojatien eteen pysähtyneen auton vuoksi.
Mitä jos sieltä on se naapurin Elli tulossa juuri yli koulureppuineen?
Näkyvyys tänäkin aamuna melko olematon märän asfaltin ja heikon valaistuksen vuoksi ja eikun täysillä...
Herbert:
Ei tässä ole mielestäni kinattavaa. Eikä tarvitse hidastaa automaattisesti kävelyvauhtiin. Riittää kun seuraa tilannetta, rauhallisesti vähentää nopeutta ja arvioi tilanteen kehittymistä. Jossain vaiheessa lähestymistä tulee vedenjakaja, jolloin selviää tarviiko pysähtyä vai ei ja koko tilanne on yleensä ohi lievällä tilannenopeuden alenemalla. Pysähtymispäätös on huomattavasti helpompi tehdä alennetusta nopeudesta, kuin että 30m ennen 60km/h nopeudesta arpoisi joko/tai runttaamaan jarrua.
Rauhallinen turha pysähdys ei ole vaarallinen, mutta enpä muista tuollaisia joutuneeni tekemään.
Tänään todistin tilanteen missä suojatien jatkeella polkupyöräilijä ylitti tietä, kaksi kaistaa samaan suuntaan, olin oikella kaistalla ja selvästi hidastin vauhtiani joten pyöräilijä lähti ylittämään tietä. Hetken päästä vasenta kaistaa tuli kovaa vauhtia volvo joka ohitti minut, soitti torvea ja hipoen väisti pyöräilijän. Oli pakko selvittää että minkä ikäinen kuljettaja toimiin näin joten seurasin perässä läheiselle huoltoasemalle ja tankkaamaan nousi kaljupäinen kuusikymppinen. Vain itsehillintä esti lämminhenkisen keskustelun.
ritsa:
Ok, turhaa reuhaamista Volvo-mieheltä, mutta tässä taas yksi juttu, jota kaikki eivät muista.
Jos pyöräilijä AJAA suojatien yli, hän ei ole jalankulkija ja on väistämisvelvollinen.
Poikkeuksen tekee, jos auto kääntyy risteyksessä, jolloin on väistettävä kaikkea risteävää liikennettä.
Toisen poikkeuksen tekee kärkikolmion lisämerkki 863.
Edit: En siis tarkoita, että pyöräilijän päälle saa ajaa, vaan tarkoitan, että sääntöjä pitäisi kaikkien noudattaa, ei vain autoilijoiden.