Minulla on ollut vuosikymmenien ajan omituinen aavistus, että joskus vielä joudun vankilaan. Syytä en ole keksinyt, mutta alkaa näyttää siltä, että se liittyy autoiluun. Ylinopeutta, mitä muutakaan.
Tulevaisuuden Suomessa valtateillä saa ehkä ajaa korkeintaan 60 kilometriä tunnissa ja taajamissa korkeintaan 20 kilometriä tunnissa. Autojen tehot ja huippunopeudet ovat kuitenkin suuremmat kuin nykyisin, joten autossa ei voi enää lainkaan käyttää suurinta vaihdetta normaalissa liikenteessä, tai auto sammuu.
Kovin pessimististä oli juttusi.
Toki ylinopeudet ovat asia, joihin kannattaa puuttua, sillä ne sotkevat liikennettä, huonontavat liikenneturvallisuutta ja ovat myös haitaksi ympäristölle.
Tämän ylinopeuksiin puuttumisen ja mahdolliset rangaistukset voi kyllä helposti välttää. Täytyy vain olla ajamatta ylinopeutta! Nykyään saa kyllä autoon vehkeet, jotka tarpeeksi kuuluvasti huomauttavat ylinopeudesta, joten ei edes vahingossa mene liian kovaa. Ja eiköhän jo nyt onnistu sellaisten vehkeiden hankkiminen, että auton suurin nopeus rajoittuu rajoitusten mukaisesti.
Toinen kauhukuvasi on, että nopeusrajoitukset alenevat rankasti. Näin tuskin käy. Lähitulevaisuudessa varmasti nopeuksia laitetaan entistä paremmin teiden tason, liikenneympäristön ja liikennemäärien mukaan. Parhailla valtateillä varmastikin 100 km/h säilyy edelleen. Huonoimmilla toki voidaan alentaa edelleen esim. 80 km/h:iin, kuten on tehty parillatuhannella kilometrillä 2000-luvun aikana.
Mitä autohin tulee niin mikään ei estä rakentamasta autoja, joiden huippunopeudet eivät ole rankasti yli sen mitä rajoitusten taso on yleensä nykyisin. Motareillakin rajoitukset ovat lähes kaikkialla 130 km/h tai sen alle. Miksi auton huippunopeuden pitäisi olla esim. 100 km/h suurempi kuin suurimmat rajoitukset? Saattaisi muuten kummasti vaikuttaa autoteollisuuteen se, että Saksan kaikille motareille tulisi sellaiset rajoitukset kuin yleisesti muuallakin. No se aika varmasti tulee enemmin tai myöhemmin...
740 GLE: Itsekkyys oli huono sanavalinta, mutta sen olen sinulle jo monta kertaa täsmentänyt tavoitteeksi välttää kolareita, tekivätpä muut mitä tahansa.
Olet täsmentänyt tämän itsekkään näkökulmasi tarkoittavan sitä, että et ajattele vapaaehtoisia suistujia ja muita Duudsoneita yhteiskunnallisesta näkökulmasta vaan olet kiinnostunut siitä mikä on sinulle vaarallista. Minusta sana itsekäs kuvaa tuota näkökulmaa oikein hyvin, joten ei se ole huono sanavalinta.
Mieti tätä asiaa minun kannaltani. Näen kuinka nimimerkki kertoo ajavansa ylinopeutta oikeastaan aina kun sille ei ole esimerkiksi raskaan perävaunun tapaista estettä. Hän kertoo sallivansa saman kaikille muillekin kuskeille. Näen myös miten tutkijat sanovat havainneensa, että nopeudessa tapahtuva muutos vaikuttaa onnettomuuksien seurauksiin kaikkia muita tiedossa olevia riskejä enemmän, että onnettomuuksien määrä kasvaa kun ylinopeutta ajavien osuus lisääntyy, että kuskeilla on taipumus matkia muiden ylinopeutta. Ylipäätään kaikki löytämäni faktat puhuvat sen puolesta, että ylinopeus on yhteiskunnalle iso ongelma.
Mutta kun yritän saada tältä nimimerkiltä kommenttia siihen, miksi kurssit käynyt mallikuski ajaa ylinopeutta lähes aina kun hänellä ei ole vedossa raskasta perävaunua tai katolla kanoottia, niin saan vastaukseksi että häntä ei kiinnosta tämä puoli asiasta, koska hänellä on itsekäs lähestymistapa tähän asiaan. Mitenkä tähän asiaan vaikuttaa kenenkään lähestymistapa, eihän faktat siitä mihinkään muutu?
Tässä ei auta tavoitteiden täsmentäminen, koska en sano epäileväni että tavoitteesi olisi aiheuttaa vahinkoa. Minä kyselen sitä, miksi ajotapaasi kuuluu hyvin vahingollinen piirre ja miksi suosittelet samaa muillekin.
740 GLE: Ei jatketa tästä, ellet halua perustella, miksi kolarien välttäminen on huono asia.
En pysty perustelemaan miksi kolareiden välttäminen olisi huono asia, koska se on mielestäni hyvä asia. Minä välttelen niitä itsekin sen minkä pystyn. Kommentistasi voisi päätellä, että olisin joskus sanonut kolareiden välttelyn olevan huono asia, mutta se ei pidä paikkaansa. Olen kyllä arvostellut nimimerkkejä, jotka ovat kertoneet vähentävänsä kolareita ajamalla tavalla joka tutkitusti lisää niitä. Sekoitatko tähän?
Mitä tämän keskustelun jatkamiseen tulee, niin minun mielestäni se saisi jatkua kunnes kuulemme miksi sinun ajotapaasi kuuluu ylinopeus. Sehän lisää liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä, mutta sinä toistelet vältteleväsi kolareita.
Sehän lisää liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä, mutta sinä toistelet vältteleväsi kolareita.
Omienkin kokemusteni perusteella pieni nopeudenlisäys voi joidenkin kuljettajien osalta vähentää riskitilanteita, eli niitä tilanteita joissa 80 km/h ajava kerää peräänsä joko tiivistä jonoa tai "aiheuttaa" vaarallisia ohituksia. Aiheuttaa lainausmerkeissä siksi että osa ihmisistä vaikuttavat aidosti kokevan että muut pakottavat heidät ohittamaan, eli ylinopeusohitus jossa voi jopa ajo-oikeus mennä katkolle ei olekaan heidän oma valintansa. Liikenneonnettomuuden seuraukset luonnollisesti ovat lievemmät hitaammilla nopeuksilla.
Minäkään en viitsisi vain turvallisuussyistä ajaa korkeintaan suurinta sallittua, minulla on siihen useimmiten aivan muut motiivit. Monasti nimenomaan turvallisuussyistä (törmäysriskin minimointi ) tekisi mieli ajaa kovempaa jotta tukkoisista tilanteista pääsisi pois, tai saisi kaaharin pysymään omalla kaistallaan (esim. taajamassa ). Pelkkä tilastoihin pohjautuva nopeusajaminen tuntuu silloin hieman epärealistiselta turvakeinolta jos etäisyys takanatulevaan (siihen monirikolliseen ) alittaa kaikkien ihmisten jarrutusreaktioajan, eikä hidastamaankaan enää mahdu.
Moottoriteillä ajan pääsääntöisesti "alinopeutta", ja vasemman kaistan taistelua teiden herruudesta on lähinnä koomista seurata. Oma onnettomuusriskini oikealla kaistalla on todella pieni, riskinä on lähinnä ne oikealle kaistalle koukkaavat jotka eivät osaa arvioida etäisyyksiä.
Mutta mikäli on vakuuttunut siitä että nopeus on A ja O, ei pidä lisätä ajonopeuttaan koska silloin siirtyy pois omalta mukavuusalueeltaan. Silloin tulisi kuitenkin varautua siihen että jopa mopoilijat voivat lähteä ohittamaan, ja auttaa heidät ohi.
740 GLE:
1. Noudatan itse sääntöjä
2. + lisäksi varaudun muiden virheisiin
3. + lisäksi varaudun myös omiin virheisiin
4. + lisäksi ymmärrän liikenneympäristön vaikutuksen
Kuinka sinä voit olla ylemmällä luokalla jos et ole läpäissyt ekaa luokkaa? Kokeissa kirjoitat että liikennesääntöjä on noudatettava, mutta kun kerrot miten ajat, niin se ei täsmääkään vastaustesi kanssa.
Vastasin jo Herbertille: rekursio. Jokainen luokka on palauttanut minut ymmärtämään entistä paremmin edellisen luokan vaatimuksen, jota en ole vielä pelkän teorian pohjalta ymmärtänyt. Uskon sinunkin tekevän näin, vaikka et sitä haluakaan myöntää?
En ole väittänyt olevani millään luokalla täydellinen. Se kuvitelma on sinun omaa keksintöäsi. Oman ajamisen turvallisuusoptimoinnista näkee, miten epäluuloinen olen itsenikin suhteen ja mitä siitä seuraa.
TeeCee:
Olet vuodesta 2010 asti puhunut kuinka ne, jotka eivät riko tahallaan liikennesääntöjä, eivät sitten muuta osaa tehdäkään. Sinun mukaasi he ajavat suurinta sallittua mistään muusta kuin nopeusrajoituksesta välittämättä.
Höpsis. Kuvitelma rajoituksen noudattamisesta sopivan tilannenopeuden esteenä on omasi. Minä olen sitä mieltä, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ei takaa sopivaa tilannenopeutta, turvallisuudesta puhumaattakaan.
TeeCee:
mistä sinä tiedät, etteivät ensimmäisen tason selvittäneet pysty kehittymään seuraaville tasoille?
En mistään, ja jos kuvittelet minun sellaista ehdottaneen, vastaat harhoistasi itse. Minä olen suorastaan kehottanut pyrkimään pidemmälle. Nyt on jäljellä enää yksi vastaväittäjä, jonka mielestä ei kannata opetella lisää.
Tuon listasi perusteella voisi olettaa että liikennesääntöjen noudattaminen on suorastaan perusehto, joten miksi olet vuosia puhunut sen tason selvittäneistä halveksivaan sävyyn?
Kohta 1 on perusehto ja sen toteutumista valvoo poliisi. Tämän osalta lienemme tasoissa, ellet ole viimeisen miljoonan kilometrin matkalla ottanut sakkoa?
Meidän sakoitta ajavienkin kesken on erilaisia ajotapoja, joista meillä on omat arviomme. Sinä arvioit, että et tee tahallasi virheitä (korjaa, jos käsitin väärin?). Minä arvioin, että en ota tahallani sakkoa enkä riskiä, enkä ihan helposti edes vahingossa.
Mielipiteemme ajamisestamme on nyt verrattu, ajotapoja ei.
Luulin jo vuosikymmeniä sitten ajavani lain mukaan, kun sakkoja ei ollut 10 vuoteen. Minun piti ensin tajuta erehdysten merkitys ja sen jälkeen en voinut sulkea itseänikään pois erehtyvien listalta. Etenkin oman erehtyväisyyden myöntäminen on pakottanut entistä tarkempaan kohdan 1 noudattamiseen.
Näitä asioita mietittyäni huomasin, että vaikka luulin puuttumiskynnyksen puitteissa ajaneeni lain mukaan, en todellisuudessa ollutkaan jättänyt riittävästi pelivaraa eri kelit, ajoneuvot ja kuljettajien virhemarginaalin huomioonottaen.
Mistä mittarista sinä otat ilman harjoittelua sopivan määrän metrejä vaikkapa TLL 10 vaatimukseen "ettei päälleajon vaaraa ole"? Huomaathan, että harjoittelulla on kaksi vaikutusta: ensin tulee tietoisuus omasta tasosta ja vasta jatkoharjoituksilla taitotason nousu.
P.S. Etenkään pimeässä pelkkä päälleajon välttämiseksi tarvittava turvaväli ei aiokaan riittää minulle. Syynkin hoksaat hetken miettimisellä.
P.P.S. Anteeksi, jos erehdyin halveksimaan lakia oikeasti noudattavia. Tarkoitukseni oli halveksia huonoja lakeja ja niitä omasta mielestään lakia noudattavia, jotka todellisuudessa ajavat vaarallisen huonosti.
Meillä on olemassa lait, mutta myös oikeuskäytäntö joka tulkitsee niitä. Joskus suuntamerkin antaja, eli vilkun käyttäjä todetaan syyttömäksi vaikka hän ei käännykkään ja suoraan ajaessaan törmää toiseen. Erehdyttäminen on vahinko, mutta toisen pitäisi voida luottaa suuntamerkkiin sen sijaan että maksaa vakuutuksen bonusmenetykset ja jos omassa autossa ei ole kaskoa maksaa myös oman autonsa korjauksen.
Mitkä tieliikennelain tai -asetuksen kohdat ovat huonoja? Miten niitä pitäisi parantaa?
TLL 10 § on aika helppo. Ota vaikkapa valaisinpylväs merkkipaaluksi ja laske neljä sekuntia. Silloin etäisyys on sopiva, siinä huomioidaan reaktioaika, jarrutusmatka ja myöskin näkyvyys eteenpäin. Harjoittelu on hyvä asia, mutta liikenneaiheiset artikkelit lehdissäkin päivittävät aika ajoin autokoulun oppeja.
Eilen ajelin neljän auton jonossa noin 95 kilometrin tuntinopeudella. Nopeusrajoitus - ei puhuta siitä.
Olen vuosien ajan suunnitellut kuvaavani videokameralla autojen nopeuksia eräässä tietyssä paikassa osoittaakseni, että lähes kaikki ajavat ainakin joskus ylinopeutta. Paikka on valitettavasti sellainen, että kuvaaminen ja samalla autojen nopeuden osoittaminen on teknisesti vaikeaa. Eihän minulla nopeustutkaa ole. Pitäisi olla kaksi pistettä, joiden välillä autot kuvattaisiin, ja kun pisteiden keskinäinen etäisyys tiedettäisiin, autojen nopeus voitaisiin laskea kuluneesta ajasta. Tässäkin on se ongelma, että videota voidaan peukaloida. Kuvaa voidaan nopeuttaa, ja rajoitusta noudattaneet autot voidaan leikata pois. Näin saadaan näyttämään, että kaikki ajavat ylinopeutta. Tuo mainitsemani paikka vain sattuu olemaan sellainen, että siinä tarvitsi huijata. Sopivaa kuvauspaikkaa tien sivulla vain ei ole - ellei kiipeä puuhun. Mietin vielä, saisinko ratkaistua nämä ongelmat. Videokuvaa lähettävä läppäri rajoitusmerkin kohdalle, ja live-kamera toisen merkin kohdalla siten, että läppärikin näkyy kuvassa, voisi olla yksi ratkaisu. Ei vain huvittaisi jättää läppäriä jonnekin kannon nokkaan ja mennä itse puolen kilometrin päähän kuvaamaan.
Mitä videoihin tulee, seuraavassa on pieni pätkä, jolla yritetään vihjata, että legaalikuljettajan on käytännössä pakko jäädä ajamaan nopeusrajoituksen osoittamaa suurinta nopeutta selkeästi hitaamman auton perään, koska nopeusmarginaalia on niin vähän, että ohittaminen edellyttäisi ainakin hetkellistä ylinopeutta. Ensimmäinen aie lähteä ohittamaan tapahtuu keltaisen viivan kohdalla, mutta itse ohitus olisi tapahtunut vasta viivan loputtua - jos se olisi tapahtunut. Alkuvauhtiahan voi kerätä viivoista välittämättä.
TLL 10 § on aika helppo. Ota vaikkapa valaisinpylväs merkkipaaluksi ja laske neljä sekuntia. Silloin etäisyys on sopiva, siinä huomioidaan reaktioaika, jarrutusmatka ja myöskin näkyvyys eteenpäin.
Jäisellä tiellä maantienopeudessa tuo ei täytä TLL 10 § vaatimusta, etenkään ilmajarruin.
Myös hyvällä kesäkelillä tuo on tehorajoitteiselle kevarille valtatien liikenteessä arveluttavan vähän. Kun ohittajia on jatkuvasti, kannattaa pitää enemmän turvaväliä.
Takanatulevan turvavälistä riippuen korostettua turvaväliä tarvitaan usein myös jonossa.
Jos tilaa riittää, on pimeässä minulle sopiva turvaväli lähes nopeudesta riippumatta puolisen kilometriä. Ja niin edelleen.
Autoilijan jarrutusmatkoihin onkin aika helppo pystyä suunnilleen kenen tahansa, kunhan ymmärtää polkea jarrun pohjaan ABSia säikähtämättä. Ja ellei ymmärrä, nykyauton jarruassistentti auttaa.
Vaikka testien perusteella on vaikea osoittaa moottoripyörän ja auton pysähtymismatkoista mitään yleispätevää, on MP esimerkkinä oleva motoristi sentin päässä ajokorttikokeen hylsystä (50 km/h - 14 m).
Se on helppo alittaa jo pienellä harjoittelulla. Nuoria opastaessani olen nähnyt aivan aloittelijan ottavan yhden iltapäivän aikana tuosta vaatimuksesta metrejä pois ja hallitusti, ilman räpiköintiä. EAK:lle osallistuessani olen nähnyt kokeneiden matkamotoristien vetävän jarrutuskokeen vuosien kokemuksesta huolimatta pitkäksi.
Mutta liikenteessä kysymys ei olekaan, kuinka hyvin pysään koetilanteessa, vaan kuinka vähän huononnan omasta parhaastani yllätettynä?
Tuon toiminnon automatisointi tiedostamattomaksi refleksiksi vaatii tuhansia toistoja.
Jäisellä tiellä maantienopeudessa tuo ei täytä TLL 10 § vaatimusta, etenkään ilmajarruin.
Ei se edelläajavakaan pysähdy yleensä kuin seinään, ja ABS-jarruilla voi yrittää ohjata ja välttää törmäyksen edelläajavaan.
Neljän sekunnin turvaväli on 100 km/h:n nopeudessa 110 metriä. Ei se ahdas rako ole, ja sitä pidempi väli voi houkutella likinäköisiä ohittamaan. Kaikki eivät huomaa edelläajavaa jonoa. Ohitetuksi tulemisen jälkeen pitää sovittaa turvaväliä uusiksi, se tarkoittaa vain paikan vaihtoa jonossa.
Ennakoivan ajon kurssi luonnollisesti kannattaa, jos ei muutoin niin siksi että näkee ettei väistöliike olekaan helppo kun nopeus kasvaa.
TM-testin mukaan esimerkiksi Hayabusa (huiput 299 km/h ) pysähtyy satasen nopeudesta huonommin kuin perhefarmari.
Neljän sekunnin turvaväli on 100 km/h:n nopeudessa 110 metriä. Ei se ahdas rako ole, ja sitä pidempi väli voi houkutella likinäköisiä ohittamaan. Kaikki eivät huomaa edelläajavaa jonoa. Ohitetuksi tulemisen jälkeen pitää sovittaa turvaväliä uusiksi, se tarkoittaa vain paikan vaihtoa jonossa.
Tässä meillä on selvästi eri periaate. Minun ei tarvitse pilkata ohittajia eikä estää heidän menoaan. Lisäksi moottoripyörää ajaessa on oman terveyden kannalta parasta varmistaa riittävä tila juuri takaa tulevalle ohittajallekin. Ellei jonon ohittaja näe minua takanani olevan auton vuoksi, silloin MINÄ tarvitsen sen tilan, johon sijoitan tuon ohittajan. Jos vapaa tila houkuttelee muita ohittamaan, niin minä kestän sen kyllä.
Sen lisäksi, et ole kokeillut riittävää turvaväliä, koska luulet joutuvasi säätämään sitä yhden ohittajan vuoksi. Vain nippa-nappa riittävää väliä joutuu kasvattamaan heti. Parin sadan metrin välissä jonon ohittaja ehtii tehdä välilaskun minua häiritsemättä.
Mutta huomaan kyllä, ettet ole ainoa, jonka mielestä tiukka, juuri hätäjarrutuksen ja ABS-väistön salliva jono on hyvä asia.
E2800:
TM-testin mukaan esimerkiksi Hayabusa (huiput 299 km/h ) pysähtyy satasen nopeudesta huonommin kuin perhefarmari.
Joo, ja tonninen Bemari paremmin. Ja monta muuta pyörää ja autoa jotenkin toisin.
Jos autojen jarrutusmatkat ovat vaikka 36 - 41 m skaalassa ja mopojen 38 - 44 m, ei paremmuusjärjestystä löydy ajokottiluokan pohjalta. Etenkin, kun huippujarrujen ja huonoimpien ero on syöty alle puolen sekunnin nuokkumisella, mitä meille jokaiselle tapahtuu jatkuvasti.
Tämän perusteella on suhteellisen turvallista laskea henkilöautojen ja moottoripyörien pysähtyvän suunnilleen samalla tavalla ja silloin kun kuljettaja pysäyttää. Jos osaa. Ja onnistuu myös tositilanteessa toistamaan koetilanteessa osaamansa suorituksen.
Meni minulta kyllä ohi.. Luitko rivien välistä jotakin?
Minun ei tarvitse pilkata ohittajia..
Sen verran monta ohitusta on tullut nähtyä että voin todeta että laskelmointi sen ajansäästön osalta (edellyttää lähes aina ylinopeutta ) ei ole kaikkien hallussa. Tämä sisältää ne kaistanvaihtajat (puhekielessä ohittajat ) jotka moottoritiellä koukkaavat kuin väistöliikkeen tehden toisen eteen - vaikka heidän edessään ja takanaan on tyhjää.
Kun joku koukkaa eteen on melkein pakko alkaa tekemään sitä uutta turvaväliä, se johtuu sitä huonosta ohittajasta eikä minusta. Haluan itse nähdä muutakin kuin vain sen edelläajavan takaikkunan, koska jos en näe en voi ennakoida. Ohituksen jälkeen parin sekunnin kuluessa vastuu ajoneuvojen välisestä etäisyydestä on minun vastuulla - enkä aio syyllistyä peräänajoon saatikka osallistua ketjukolariin.
740 GLE: Anna vanhojen väärinkäsitystesi olla, ja mieti nyt vain noita kolmea eilen kirjoittamaani postia, kiitos.
Kaikki liittyy kaikkeen, siksi vanhatkin asiat kannattaa selvittää. Moni nykyinen asia tuntuu olevan pielessä jonkun aiemman tapahtuman vuoksi. Jos minä olen ymmärtänyt jotain väärin, niin kerro, sillä se korjaantuu.
Mutta älä kerro että ymmärsit väärin, kerro mitä ymmärsin väärin. Yleensä kerron miksi olen siinä luulossa kuin olen, puutu niihin perusteluihin. Esimerkiksi kun sanon että mielestäni se asenteesi, että jokainen kuski saa itse miettiä omien luulojensa ja mielipiteittensä perusteella omasta vauhdistaan, tappaa ihmisiä, niin kerron myös miksi tulin tuohon tulokseen. Kerron että sanot ajavasi usein ylinopeudella. Kerron sinun sanoneen että et ole perustelemassa itsellesi oikeutta ajaa ylinopeudella, mistä päättelen että sallit muillekin oikeuden rikkoa nopeusrajoituksia kun heillä on siihen omasta mielestään hyvät perusteet. Kerron minkä kommenttiesi perusteella luulen sinun mielestäsi ylinopeuden syyksi riittävän sen, että kuski ei tiedä ko. rajoituksen perusteita. Kerron mitä tieteen mukaan tapahtuu kun ylinopeutta ajavien osuus lisääntyy tai liikenteen keksinopeus kasvaa. Ja tuon kaiken sinä kuittaat sanomalla että käsitin väärin.
Kunnes olet kertonut että minkä noista asioista tarkkaan ottaen käsitin väärin esimerkiksi tuossa asiassa, jatkan siinä luulossa, että yrität vain päästä hankalasta tilanteesta kuittaamalla mielipiteissäsi huomaamani epäkohdat väärinymmärryksiksi. Aloita vaikka tuosta esimerkistäni, kerro mikä ei vastaa nykyisiä mielipiteitäsi.
Olisi kiva tietää montako kertaa olet sanonut minun ymmärtäneen puheesi väärin sinä aikana joka kului siitä kun ensimmäisen kerran sanoin sinulle vuonna 2010 että liikennesääntöjä ei pitäisi rikkoa tahallaan siihen kun sinä lopulta tänä kesänä ensimmäisen kerran luit mitä sanoin.
Tuollainen sokeus toisen mielipiteille on ihmiselle hyvin tyypillistä, tutkijoiden mukaan ihminen luo hetkessä ensikäsityksen asioista ja sen jälkeen alitajunta hylkii ennakkoasenteen vastaista informaatiota ja pyrkii muodostamaan ajatusmalleja ennestään tutuista ajatuksista. Olit lukenut mielipiteitäni ylinopeudesta, olit niistä eri mieltä, se loi sinulle ennakkoasenteen kaikkia mielipiteitäni kohtaan ja siihen asenteeseen sopi hyvin että puhuin lakien noudattamisesta, koska niissä on helpompi löytää huonoja kuin liikennesäännöistä.
Kun luit saman kommenttini toisen kerran, aivojen tiedostumattoman osan mielestä ei ollut järkevää lukea jo kertaalleen luettua, siitä eteenpäin näköhavaintosi ei tullut silmiltä vaan muistista, jossa oli ensimmäisen lukukerran jäljiltä virheellinen tieto. Näköhavainnosta noin 1 % tulee silmistä, loput muistista, tutkijoiden mukaan aivot maksimoivat näin suorituskykyään.
Olen nähnyt sama toistuvan monta kertaa tällä palstalla. Ihmiset lukevat jonkin tutkimuksen joka tulee tulokseen A, mutta ihmiset kertovat sen tutkimuksen todistavan että heidän mielipiteensä B on oikea. En muista yhtään tapausta, jossa joku olisi vaihtanut mielipidettään tutkimuksen lopputuloksesta vaikka hän on saanut eteensä copypasten tutkijoiden kannasta, joka osoittaa hänen kantansa vääräksi. Ennakkoasenteilla ja tiedostamattomalla mielellä on uskomaton voima, joka pyrkii suojelemaan kantajaansa väärässä olon järkytykseltä melkein millä hinnalla hyvänsä. Eikä tuolta ole turvassa kukaan, meillä kaikilla on aivoissamme sama toimintaperiaate. Me luulemme pohtivamme kovastikin asioita, mutta todellisuudessa se tiedostava osa joka pohtii, käsittelee vain promillen osia koko vastaanottamastamme tietomäärästä.
Nyt kun nähtävästi olet yksi niistä harvoista jotka uskovat kuinka sokea ihminen voi olla, niin en malta olla yrittämättä korjata käsitystäsi myös eräästä toisesta asiasta. Olet lukenut monta kertaa kommenttini siitä että nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin. Vastakommenttisi ovat kuitenkin koskeneet nopeuden vaikutusta onnettomuuksien todennäköisyyteen.
Olet esimerkiksi ihmetellyt miksi nopeuksia valvotaan niin innokkaasti ja olet kaivannut sen sijaan valvonnan ja rangaistusten kohdistamista rikkeisiin, jotka aiheuttavat eniten vakavia onnettomuuksia. Edellinen lukihäiriösi on vielä niin tuoreessa muistissa että saatat pystyä omaksumaan seuraavan lauseen sisältämän viestin: kaikista koskaan tutkituista riskitekijöistä nopeus on se, jossa tapahtuva tietyn suuruinen muutos vaikuttaa onnettomuuden vakavuuteen enemmän kuin suhteessa samansuuruinen muutos missään toisessa riskitekijässä.
Eli tämän hetkisen parhaan tietomme mukaan nimenomaan nopeusvalvonta on se valvonnan muoto, joka vaikuttaa tehokkaimmin vakavien onnettomuuksien määrään. Sinä esimerkiksi kerrot ajavasi usein vaaratonta 5 km/h ylinopeutta. Minun tietääkseni se tarkoittaa melkein kolmanneksen korkeampaa liikennekuoleman todennäköisyyttä 80:n rajoituksella.
Tämä on tietysti vain liikennettä keskimäärin koskevaa teoriaa joka ei koske niitä kuskeja jotka tietävät milloin edessä on onnettomuus ja osaavat hiljentää. Sellaiset kuskit ovat kuitenkin harvinaisia, yleensä ylinopeus on osa ajotyyliä ja sitä pyritään ajamaan riskitason muutoksista huolimatta. Vai onko joku havainnut jonon nopeudessa muutosta kun kohdalle osuu sadekuuro tai hirvivaaramerkki?
Sen verran monta ohitusta on tullut nähtyä että voin todeta että laskelmointi sen ajansäästön osalta (edellyttää lähes aina ylinopeutta ) ei ole kaikkien hallussa.
Aivan saman olen havainnut. Mutta koska ohittelijoita näyttää riittävän jonossakin, minä jätän niin paljon tilaa, että ohittajista on mahdollisimman vähän harmia tai riskiä.
E2800:
Kun joku koukkaa eteen on melkein pakko alkaa tekemään sitä uutta turvaväliä, se johtuu sitä huonosta ohittajasta eikä minusta.
Myönnän antavani toisinaan itselleni luvan ärsyyntyä samasta syystä. Kuinka käsi pitää ohittajan olla, ellei kykene osumaan ohitettavan edessä olevaan 150 m tyhjään tilaan muuten kuin puskuria hipoen?
Mutta jos kädetön kuitenkin päättää ohittaa, se ohitus menisi entistä ahtaammaksi, ellen jättäisi tuota vapaata tilaa. Vaikka tuota vapaata tilaa toisinaan ryöstöhyödynnetäänkin typerästi, katson sen silti myös omaksi edukseni.
E2800:
Haluan itse nähdä muutakin kuin vain sen edelläajavan takaikkunan, koska jos en näe en voi ennakoida. Ohituksen jälkeen parin sekunnin kuluessa vastuu ajoneuvojen välisestä etäisyydestä on minun vastuulla - enkä aio syyllistyä peräänajoon saatikka osallistua ketjukolariin.
Korostetun pitkä väli ei tietenkään poista tuota ongelmaa, koska osaamattomiakin ohittajia riittää, vaikka ohituksen tekisi heille kuinka helpoksi. Mutta mielestäni se vähentää ongelmaa tarjoamalla osaavalle vapaan tilan, johon poistua.
Tuo tapa jäi päälle myös autolla ajaessa, kun nykyinen Mersumies ajeli neljä kesää takaperin kevarillaan isojen pyörien mukana tuhansien kilometrien lomareissuilla ja pyörät piti sirotella 200 metrin välein, että joka välissä oli meitä nopeammille henkilöautoille välilaskupaikka.
Sovimme, että kevari menee edellä ja kun meidät tavoitetaan, jokainen heittää takaa tulevat autot ohi heti kun mahdollista. Näin henkilöautot tunneloituvat meidän hitaamman jonon läpi yksi kerrallaan. Jonoa ei saanut päästää syntymään taakse, koska silloin jollain palaa käämi, ja voi tapahtua mitä tahansa.
Oma marssivauhti oli rahtari-80, jolloin rahtarit eivät saaneet meitä kiinni emmekä me rahtareita. Jos kevari tuolla reseptillä joutui ohittamaan, oli sovittu, että vain risteyspaikat merkataan odottaen, mutta suoraa tietä saa ohituksen jälkeen painaa omaa vauhtia. Toistatonniset matkapyörät tulevat matkustajan ja kamojenkin kanssa aika pikaisesti ohi esteestä liikenteessä, jossa kevarille löytyy ohituspaikka.
Yritimme ensin laitta kokeneimman edelle suunnistamaan, mutta puolitoistasataa hevosvoimaisen BlackBirdin satulasta ei oikeasti osaa arvioida, tuppi nurin sataa kulkevan tehorajoitetun kevarin ohituspaikkoja, joten tuolla reseptillä päädyttiin todella hitaaksi jonoksi mäessä 60 hyytyvän asuntovaunun taakse ja kevaristi ihmettelee seuraavalla kahvipysäkillä, että mitä siinä odoteltiin?
Ei tähänkään ole varmaan vain yhtä sopivaa reseptiä, vaan kannattaa sopeutua sekä muihin että omaan rakkineeseen?
TeeCee: Taistelen tosissani ollakseni puolueeton myös muistini osalta.
740 GLE: "Helpotuksena taisteluusi kerron, että 15.7. kello 11:47 kysyit lakipykälää, jota voin rikkoa, ja kertomassani tilanteessa olen myös kolarin välttääkseni joutunut rikkomaan."
Kiitos vaan, tosin muistin tuon ominkin voimin. Kysyin tosiaan Tieliikennelain pykälää, mutta mikä pykälä se oli jota rikoit? Velvoittaako sinun mielestäsi joku TLL:n pykälä seisomaan paikallaan kun huomaa jonkun syöksyvän päälle? Kieltääkö joku pykälä antamasta ohittajalle tilaa pientareelle ajamalla kun epäilee muuten jäävänsä alle?
Mutta älä kerro että ymmärsit väärin, kerro mitä ymmärsin väärin.
Asenteen ja tavoitteen.
Oman ajamisen turvallisuusoptimointikeskustelun aloittajan asenteen voi ymmärtää näin väärin vain TeeCee:
TeeCee:
740 GLE: Mitkä nyt hyödyllisenä pitämäsi ajotapasi näkisit toisin, jos omaksuisit minun asenteeni? Jos valitsisin itsekkään ajoasenteen, etuni mukaista olisi että mahdollisimman harva ohittaisi minut, joten ajaisin lähellä edellä ajavaa ja keskiviivan vieressä. Etuni mukaista olisi varata moottoritiellä ohituskaista ja ajaa aivan edellä menevässä kiinni jotta eteeni tulisi mahdollisimman harvoja muita ohittajia. Etuni mukaista olisi maksimoida matkanopeuteni miten parhaaksi näen. Esimerkiksi moottoripyörät mahtuu ohittamaan vaikka vastaan tulisikin autoja, ne mahtuvat yllättävän pieneen tilaan kun niitä vähän motivoi. Suojateillä saa säästettyä rutkasti aikaa kun ajaa niin etteivät jalankulkijat uskalla edes yrittää yli ennen kuin minä olen mennyt. Pienessä kännissä voi aivan turvallisesti ajella tutuilla teillä joilla tuntee vaarapaikat. Ja muillakin teillä jos ottaa vähän varovaisemmin kuin selvin päin ajaessa. Parkkipaikalla kannattaa ajaa kahden ruudun keskelle, niin auton kyljet on paremmassa suojassa. Invaparkkipaikat ovat yleensä kätevän lähellä kaupan ovea, niitä kannattaa hyödyntää. Melkein mitä vaan voi tehdä ilman että kaduttaa koska asenteeni on itsekäs ja huolehdin vain omasta ajamisestani, muut vastatkoon omastaan.
Olisi kiva tietää montako kertaa olet sanonut minun ymmärtäneen puheesi väärin
Liian harvoin. Kovin monta väärinkäsitystäsi on jäänyt korjaamatta, koska kanssasi on ikävä keskustella.
TeeCee:
Tuollainen sokeus toisen mielipiteille on ihmiselle hyvin tyypillistä, tutkijoiden mukaan ihminen luo hetkessä ensikäsityksen asioista ja sen jälkeen alitajunta hylkii ennakkoasenteen vastaista informaatiota ja pyrkii muodostamaan ajatusmalleja ennestään tutuista ajatuksista. Olit lukenut mielipiteitäni ylinopeudesta, olit niistä eri mieltä, se loi sinulle ennakkoasenteen kaikkia mielipiteitäni kohtaan
Tuttu ilmiö, etkä näyttäisi olevan itsekään sille immuuni.
Olen ammatiltani insinööri ja tutkija, joten oman tekemisen ja omien havaintojen lähdekritiikki on osa formaattia aina.
Etenkin IPR asioissa on suorastaan pakko hylätä optimaaliseksi arvioitu polku ja katsottava kaikki mahdollisuudet, ettei jää aukkoja, joilla mahdollinen patentti mitätöityy. Tämä on opeteltavissa oleva asia, jossa oma teoria haastetaan muilla mahdollisilla vaihtoehdoilla.
Suosittelen vilpittömästi, niin työssä kuin ajaessa.
TeeCee:
Olet esimerkiksi ihmetellyt miksi nopeuksia valvotaan niin innokkaasti ja olet kaivannut sen sijaan valvonnan ja rangaistusten kohdistamista rikkeisiin, jotka aiheuttavat eniten vakavia onnettomuuksia.
Oletko koskaan ajatellut haastaa ensivaikutelmasta jäädyttämääsi fiksaatiotasi ottamalla selvää käsitteiden "lisäksi" ja "sijasta" eroista?
En minä ole ylinopeusvalvontaa vastaan. Lukutaitoiset jo tietävätkin, että minusta olisi hyvä, jos tiellä olisi nykyistä enemmän oikeita suomalaisia poliiseja. He nimittäin parantaisivat ajoympäristöäni valvomalla nopeuksien lisäksi myös muita vaarallisia rikkeitä. Lisäksi olen sanonut (ja monesti! ), että muidenkin vaarallisten rikkeiden sanktioita olisi syytä koventaa.
Kamerapönttöjä vastaan olen lähinnä siksi, että sanottiinpa aluksi mitä tahansa, niin loppujen lopuksi niitä tullaan käyttämään oikeiden poliisien valvonnan sijasta eikä sen lisäksi kuten pitäisi. Epäluuloni ei siis kohdistu tekniikkaan, vaan sitä käyttävään suomalaiseen virkamieheen.
Suomalaisen poliisin ammattitaitoon luotan hyvin, mutta virkamieheen ja poliitikkoon en, koska näytöt ovat huonot.
740 GLE: Eipä olisi uskonut TeeCeen kehottavan ajamaan päin punaisia ja peruuttamaan moottoritiellä.
Etkä nähnyt sellaista vieläkään. En kehottanut ketään mihinkään, puhuin hypoteettisista ja äärimmäisen harvinaisista tilanteista esimerkkinä siitä, kuinka sinun ei kannattaisi perustella ajotavoista puhuttaessa erikoistapauksilla. Liikennesääntöjä ei edelleenkään pidä mielestäni tahallaan rikkoa.
Jos minä kerron että jäihin pudonneella on lupa rikkoa kesämökin ikkuna päästäkseen lämpimään, niin sinä tuskin sanoisit että TeeCee kehottaa murtautumaan huviloihin. Osaatko selittää miksi toistuvasti teet tuollaisen yleistyksen kun puhumme samasta asiasta liikenneympäristössä?
740 GLE: En itsekään arvele saavani sakkoa tuollaisessa tilanteessa päin punaista ajaessani tai muuten kolareita väistellessäni.
Ja miksi et saa sakkoa? Siksi, että se ei riko TLL:a. Sinä tiedä aivan hyvin, että tuollaisista esimerkeistä puhuminen on turhaa, punaisia päin ajaminen liikennerikkeenä tarkoittaa ihan muuta kuin tuossa sinun esimerkissäsi.
740 GLE: Osumien välttäminen on tärkeämpää kuin yksittäinen lakipykälä ja juuri sen vuoksi ajamisen turvallisuutta voi parantaa etenemällä opinnoissaan ensimmäiseltä luokalta pidemmälle.
Ihan totta, kuka ei välttelisi osumia? Kuka haluaa osumia? Itsemurhaaja? Kokolailla kaikki muut pyrkivät karttamaan niitä. Into ja taito vaihtelee, ja niitä tietysti jokaisen pitäisi kehittää niin paljon kuin rahkeissa varaa riittää.
Mutta tuo on aivan hullua puhetta että liikennesääntöjen ja osumien välttelyn välillä olisi joku ristiriita, joka pakottaisi kuskit jatkuvasti valitsemaan liikennerikosten tai osuman väliltä. Jos sellaista tapahtuu viikoittain tai edes kuukausittain, niin ongelma on ihan jossain muualla kuin osumienvälttelyn ja liikennesääntöjen ristiriidassa.
Olen lukenut muutaman viikon aikana valtavan määrän kirjoituksiasi. Kaivelu alkoi kun pyysit vastausta kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin esittämääsi kysymykseen. Kysymyksiäsi etsiessä osui silmiin suurimmaksi osaksi ihan muihin aiheisiin liittyviä kommenttejasi, joista yksi koski joustamista liikenteessä. Sanoit mielestäni osuvasti, että joustavuuden nimissä muille esitetyt vaatimukset kuulostavat yritykseltä keksiä hyväksyttävä tekosyy omille motiiveille. Nyt tämä sinun rimpuilusi todistellessasi liikennesääntöjen rikkomisen välttämättömyyttä törmäysten välttelyllä kuulostaa juuri tuolta, hyväksyttävän tekosyyn keksimiseltä omille motiiveille. Olet itsekin keksinyt vain kaksi esimerkkitapausta, joista minun ymmärtääkseni kumpaakaan ei ole kielletty Tieliikennelaissa.
Olet lukenut monta kertaa kommenttini siitä että nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin. Vastakommenttisi ovat kuitenkin koskeneet nopeuden vaikutusta onnettomuuksien todennäköisyyteen.
Yllättäen TeeCee pystyy halutessaan siteeraamaan pitkää keskustelua täysin oikein. Tämä pistää entistä enemmän epäilemään, että vääntelet muiden mielipiteitä sovittaaksesi ne omiin odotuksiisi, omiin argumentteihisi tai trollataksesi?
Yllä on minulle toinen syy ajaa melko tarkasti rajoitusnopeutta. Toinen on miljoonan kilometrin ja 31 vuoden sakoton putki, josta alan olla pikku hiljaa ihan vähän ylpeäkin. Kolmas on keskikulutus. Neljäs on ajamisen rentous.
Mutta ovatko nämä riittäviä syitä olla käyttämättä muita turvallisuutta parantavia tekijöitä, jotka ovat ulottuvillani?
Ajatko muuten koskaan itse ylinpeutta, edes vähän?
Olet lukenut monta kertaa kommenttini siitä että nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin. Vastakommenttisi ovat kuitenkin koskeneet nopeuden vaikutusta onnettomuuksien todennäköisyyteen.
Vaikka edellinen ei ole tarkoitettu minulle, kommentoin asiaa ja totean, että olen lukenut edellä mainitun mielipiteen ja muistan sen kyllä. Luultavasti moni muukin on lukenut ja muistaa.
Itse asiassa, periaate on aika helppo ymmärtää ja hyväksyä. Mitä kovempaa törmätään, sitä pahemmat ovat seuraukset.
Mutta eihän ylinopeudella ajavan ole pakko myös törmätä ylinopeudella. Vauhtia voi hidastaa, jos törmäys näyttää todennäköiseltä.
Törmäyksiä on muutamaa eri lajia. Ensiksikin voidaan ajautua pois ajoradalta ja törmätä johonkin maastossa tai tien rakenteissa olevaan esteeseen. Ja toiseksi voidaan törmätä johonkin pysähtyneeseen ajoneuvoon, esimerkiksi vasemmalle kääntymistä varten keskellä tietä odottavaan tai tien reunaan pysäköityyn tai liikenneruuhkan takia keskelle tietä pysähtyneeseen. Ja kolmanneksi voidaan törmätä liikkuvaan ajoneuvoon, joka saapuu vastakkaisesta suunnasta tai sivutien risteyksestä. Ajoneuvon lisäksi voidaan tietysti törmätä myös ihmiseen tai eläimeen.
Se, että ajaa ylinopeudella jossakin autiolla suoralla, ei pakota mihinkään edellä mainituista törmäyksistä. Harvoja poikkeuksia on se onneksi aika harvinainen tilanne, jossa liukkaalla kelillä vastaan tulevan auton kuljettaja menettää ajoneuvonsa hallinnan ja ajautuu vastaan tulevien kaistalle. Tällöin törmäys on odotettavissa ja vieläpä vakava sellainen. Vastuullinen ja kokenut ylinopeuskuski on näissä tilanteissa melkeinpä paras vaihtoehto vastaan tulijaksi, koska hän vaaratilanteen ennakoiden hidastaa nopeutta ennen kohtaamistilannetta. Lisäksi hän liukkaan kelin ajotaitoisena siirtyy ajamaan lähemmäs tien reunaa, jolloin vastaan tulevan mahdollisesti kokemattoman kuljettajan - ei tarvitse tehdä sivuttaista siirtymää, mikä uraisella tiellä on usein alkusyy ajoneuvon hallinnan menettämiselle. Ja jos kaikesta huolimatta törmäys uhkaa, kokenut ylinopeuskuski nopeine reflekseineen ja autonhallintataitoineen on paras mahdollinen henkilö yrittämään väistöliikettä ja törmäyksen välttämistä tai sen seurausten minimoimista.
740 GLE: Eipä olisi uskonut TeeCeen kehottavan ajamaan päin punaisia
Etkä nähnyt sellaista vieläkään. En kehottanut ketään mihinkään, puhuin hypoteettisista ja äärimmäisen harvinaisista tilanteista
Voin vakuuttaa, että kun tuon on kerran joutunut tekemään moottoripyörällä, on tilanne sangen konkreettinen.
Vastasin kysymykseesi kokemallani esimerkillä elävästä elämästä, koska ymmärsin sinun paheksuvan ajatustani lain soveltamisesta "tarpeen mukaan". Käsittääkseni myös sinä olit silti valmis ajamaan vaikkapa päin punaisia TLL 3 § nojalla, jos se on kolarin välttämiseksi tarpeen?
Eikö tämä ole juuri sitä soveltamista? Ei tässä kukaan ole hakemassa blankovekseliin nimeä tai lupaa ajaa päin punaista kun huvittaa, vaan ainoastaan osoittamassa, että "aina" on ihan joka kerta. Jos on yksikin poikkeus, silloin se ei ole "aina", vaan harkinnan mukaan, poikkeusehtoa punniten.
Jos tähän saakka ollaan samaa mieltä, niin jatketaanko vielä, että minustakin lain oikominen on arveluttavaa ja suhtaudun epäluulolla sitä tekeviin, myös itseeni, koska päätöksissä on selvä arviointivirheen mahdollisuus.
Ja koska kyse on vakavasta asiasta, olisi hyvä, jos lainsäätäjätkin suhtautuisivat asiaan sen mukaisesti, eli ilman valomääräysten ja muutamien nopeusrajoitusten tapaisia selkeitä asiattomuuksia. Niitä rajoituksia kun on jonkun oikesti noudatettava, ainakin puuttumiskynnyksen puitteissa. Järjenvastaisista valomääräyksistä sentään katsuri joustaa tarpeen mukaan, kun häntä vain lyö direktiivillä päähän oikeassa kulmassa.
...nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin.
SO2001:
Itse asiassa, periaate on aika helppo ymmärtää ja hyväksyä. Mitä kovempaa törmätään, sitä pahemmat ovat seuraukset.
Mutta eihän ylinopeudella ajavan ole pakko myös törmätä ylinopeudella. Vauhtia voi hidastaa, jos törmäys näyttää todennäköiseltä.
On helppo ymmärtää se, että suuremmalla nopeudella kolahtaa kovemmin. Tee Cee painottaa tätä nopeuden merkitystä ja SO2001 hyväksyy tämän pointin.
Kuitenkin nopeus vaikuttaa myös onnettomuuksien syntymiseen. suuremmalla nopeudella tilanteet tulevat nopeammin vastaan ja suuremmalla nopeudella niihin joutuu reagoimaan nopeammin. Suuremmalla nopeudella jarrutusmatka kasvaa nopeammin kuin nopeus (eli nopeuden neliöön: kaksinkertainen nopeus - nelinkertainen jarrutusmatka).
Eli Suurempi nopeus lisää sekä a) onnettomuusriskiä että b) onnettomuuden sattuessa sen vakavuutta.
Ylinopeudella ajavan ei tosiaankaan ole pakko törmätä ylinopeudella. Kuitenkin hitaammin ajavan on helpompi välttää onnettomuus tai jos törmäys tapahtuu, niin se tapahtuu selvästi pienemmällä nopeudella ( ero törmäysnopeudessa on suurempi kuin ero ajonopeudessa).
Jotain tuollaista yritin itsekin sanoa kello 15:56, mutta kiteytitte paremmin.
Hyvin ennakoiden voi pienentää riskejä. Vaikka kaikki tekisivät niin, tapahtuu väkisinkin jonkin verran kolareita, joita on käytännössä vaikeaa tai lähes mahdotonta estää.
Niissä tapauksissa pienempi nopeus alentaa tuhoja.
Sen lisäksi pienempi nopeus antaa enemmän aikaa ja siten parantaa mahdollisuuksia estää kolari.
Miksi pitäisi valita vain kolarin ennalta estäminen tai seurausten minimointi, kun voi tehdä molemmat?
TeeCee: Olet lukenut monta kertaa kommenttini siitä että nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin. Vastakommenttisi ovat kuitenkin koskeneet nopeuden vaikutusta onnettomuuksien todennäköisyyteen.
740 GLE: Yllättäen TeeCee pystyy halutessaan siteeraamaan pitkää keskustelua täysin oikein. Tämä pistää entistä enemmän epäilemään, että vääntelet muiden mielipiteitä sovittaaksesi ne omiin odotuksiisi, omiin argumentteihisi tai trollataksesi?
Ryhdyin ottamaan puhumistani asioista selvää ihan päinvastaisesta syystä, tarvitsen tietoa ollakseni vääntelemättä faktoja. Tämä pätee niin tutkimuksiin kuin muiden puheisiin. Jos haluaisin väännellä muiden mielipiteitä, niin muistinvarainen höpötys riittäisi, eihän sitä kukaan viitsisi tarkistaa. Jotta voisin olla vääntelemättä muiden sanoja, minun on aivan pakko tietää mitä he tarkkaan ottaen ovat sanoneet.
Tämä on iso vaiva, mutta palkitsee esimerkiksi nyt. Sinä et pysty sanomaan mitä olen väännellyt, toisaalta minä pystyn jälkikäteen osoittamaan etten ole väännellyt kenenkään sanoja.
Sinun on helppo tarkistaa kumman puheet pitää paikkansa. Haasta joku väitteeni jossa epäilet minun väännelleen toisten puheita. Annetaan googlen ratkaista kenellä aika kultaa muistikuvia ja kenellä ei.
740 GLE: Yllä on minulle toinen syy ajaa melko tarkasti rajoitusnopeutta. Toinen on miljoonan kilometrin ja 31 vuoden sakoton putki, josta alan olla pikku hiljaa ihan vähän ylpeäkin. Kolmas on keskikulutus. Neljäs on ajamisen rentous.
Mutta ovatko nämä riittäviä syitä olla käyttämättä muita turvallisuutta parantavia tekijöitä, jotka ovat ulottuvillani?
Puhutaan nyt asioista oikeilla nimillä eikä kaunistella. Tuo melko tarkasti rajoitusnopeutta ajaminen kuulostaa oikein hyvältä, mutta sen perusteella ei voi vielä laskea mitään. Sanot ajavasi valtateillä aika usein 5 km/h ylinopeutta. Kahdeksankympin rajoituksella se tarkoittaa n. 32 %:n nousua liikennekuoleman riskiin ja 100:n rajoituksella n. 25 %:n nousua. Ei kuulostakaan enää ollenkaan yhtä hienolta kuin tuo sinun samasta asiasta käyttämäsi ilmaisu. Hei, minunhan se piti olla joka vääntelee sanoja saadakseen ne sopimaan omiin odotuksiin ja argumentteihin.
Mitä käyttämiäsi turvallisuutta parantavia tekijöitä joku on sinulta sitten ollut kieltämässä? Ainakaan minä en ole sellaista tehnyt, onko minulta mennyt ohi kun joku muu teki?
Mikään syy ei ole riittävä olla käyttämättä turvallisuutta parantavia tekijöitä, kunhan tekijä ei ole laiton.
740 GLE: Ajatko muuten koskaan itse ylinpeutta, edes vähän?
Tietysti ajan, mutta en selittele sitä, en yritä löytää sille oikeutusta, lopetan sen heti kun huomaan mitä olen tekemässä, ylipäätään käsittelen sitä samoin kuin muitakin virheitä. Tutkin mistä se johtuu ja kitkin sen pois ajotavastani kuten liian lyhyen turvavälin tai huonon vilkunkäytön. Eli toimin täsmälleen päinvastoin kuin sinä. Sinä ajat sitä tahallasi, se on sinulla yleinen tapa, jota et edes yritä poistaa. Päinvastoin sinä yrität keksiä sille hyvältä kuulostavia perusteluita.
Yrität myös kiinnittää siitä huomiota pois keskusteluissa esimerkiksi kyselemällä minun ylinopeuksistani ja ihmettelemällä mitä taka-ajatuksia minulla on kun yritän ottaa ensin selvää mitä sinä olet sanonut ennen kuin kommentoin mielipiteitäsi. Ylinopeus on liikenteessä täsmälleen yhtä vaarallinen tai vaaraton ilmiö ajoin minä mitä nopeutta tahansa.
Ainoa mihin minun ylinopeuteni voi vaikuttaa, on moraalinen oikeuteni kysellä muiden ihmisten moraalin perään. Jos ajotapaani kuuluisi ylinopeus ja puhuisin niin kuin nyt puhun, niin olisin kuin sinä, kun kertoilet miten korkealla olet opintiellä osaavaksi kuljettajaksi samalla kun luettelet hyviä syitä sille miksi ajotapaasi kuuluu tahallinen laiton riski, joka vaikuttaa liikennekuolemiin enemmän kuin muut tunnetut riskitekijät.
Miksi ihmeessä osaava kuljettaja puolustelee tuollaista liikennerikosta? Jos turvavöiden käyttämättömyys lisääntyisi 10 %, niin liikennekuolemat lisääntyisivät n. 0,8 % (Speed and road accidents: an evaluation of the power model, sivu 89 ). Miksi et mainosta turvavoiden käytön vähentämisen puolesta, siitä olisi paljon vähemmän haittaa?
TeeCee: Miten laillisessa nopeudessa pysyminen muiden ajaessa kovempaa antaa suojaa vain liikennesääntöjen mukaan ajavilta?
...
Tajuatko sinä puolestasi mitä se nopeuttaan nostava todennäköisesti kohta löytää edestään jonon keulassa ajaessaan? Seuraavan liikennesääntöjen mukaan nopeutensa valitsevan. Nyt hänen sitten pitäisi ohittaa tämä, eikö niin?
740 GLE: Lupaan vastata tähän heti kun olet käsitellyt kolme eilistä postiani. Muistutathan lupauksestani tähän postiin viitaten, jos pääsee unohtumaan.
Piti katsoa oletko vastannut tähän mutta en malttanut olla vastaamatta heti ensimmäiseen silmiin sattuneeseen kommenttiisi. Siksi en enempiä tutki että oletko jo vastannut tähän, sanon vain että vastasin niihin kolmeen kommenttiisi.
Pyysin sinua siis kertomaan että miksi ylinopeutta ajavien keskellä laillisella nopeudella ajaminen antaa suojaa vain liikennesääntöjen mukaan ajavilta. En ole lukenut aiheesta enkä itse keksi syytä miksi nopeammin ajavien keskellä ajava vähentäisi onnettomuuden todennäköisyyttä, loukkaantumisriskiä tai kuolemanriskiä vain liikennesääntöjen mukaan ajavien osalta. Mutta sinulla nähtävästi on teoria asiasta koska sanoit että Säännöt takaavat pakotien vain sääntöjä noudattavien aiheuttamille riskeille, mutta eivät kovin hyvää turvaa sääntöjä rikkovia vastaan.
Sen minä tiedän faktaksi, että muita hitaammin ajavalle sattuu muita harvemmin onnettomuuksia ja onnettomuuden sattuessa vammat ovat lievempiä, mutta tämä ei suoraan kerro että keiden väliset osumat sen hitaammin ajavan osalta vähenevät. Mielestäni loogisinta olisi olettaa että hän kolistelee todennäköisimmin niiden kanssa jotka ovat hänen ympärillään, eli tässä tapauksessa ylinopeutta ajaviin, eli liikennesääntöjä rikkoviin. Joten se hitaammin ajava saa pienemmästä nopeudestaan turvaa todennäköisimmin juuri eniten nimenomaan sääntöjä rikkovia vastaan.
Tosin säännöt eivät tietenkään TAKAA tätä, edelleen puhe on muutoksista todennäköisyyksissä.
Tuo toinen kysymys on mielestäni puhtaasti matemaattinen. Mielestäni niin kauan kun liikenteessä on mukana laillista nopeutta ajavia, heidän ohittelunsa ei vähennä ohitusten kokonaismäärää. Siksi ohittelu ei ole häiveajoa, se vain tuntuu siltä jos ohittaja ajattelee asiaa pelkästään omalta kohdaltaan.
Ajatellaan kolmen auton ylinopeudella etenevä letka ja heidän edessään menevät kaksi vaikkapa kilometrin välein suurinta sallittua nopeutta ajavaa. Kun kolmen letka ohittaa molemmat hitaammat autot, on tapahtunut kuusi ohitusta. Mutta jos letkan ensimmäinen hiljentääkin suurimpaan sallittuun saadessaan kiinni takimmaisen laillista nopeutta ajavan, niin ohitusten määrä on sama kuusi. Kahden laillista nopeutta ajavan kannalta katsottuna häiveajo lisääntyi täsmälleen saman määrän mitä se väheni ylinopeutta ajavien havaintojen mukaan.
Kun tilanteen sijaan tarkastellaan kokonaisuutta, niin huomataan että ohitusten jälkeen enää vain kaksi ylinopeutta ajavaa autoa on ajamassa kiinni jossain edessä olevaa seuraavaa laillista nopeutta ajavaa, joten pidemmällä tarkastelujaksolla ohitusten määrä vähenee ja häiveajo lisääntyy.
Minusta jo perstuntuman pitäisi varoittaa että päättelyssä on jotain mätää jos se antaa tulokseksi että ohitukset vähenevät ohittelemalla.
Vastuullinen ja kokenut ylinopeuskuski on näissä tilanteissa melkeinpä paras vaihtoehto vastaan tulijaksi, koska hän vaaratilanteen ennakoiden hidastaa nopeutta ennen kohtaamistilannetta. Lisäksi hän liukkaan kelin ajotaitoisena siirtyy ajamaan lähemmäs tien reunaa..
Minua jäi tässä mietityttämään miksi kokeneen kuljettajan pitäisi ajaa ylinopeutta jotta häntä voi pitää vastuullisena ja liukkaan kelin ajotaitoisena? Ja mistä erotat vastuuttoman ylinopeuskuljettajan siitä "hyvästä"?
Minä lopetin ylinopeuden ajamisen jo vuosia sitten, mutta ei se vastuullisuutta esim. kevyttä liikennettä kohtaan tai liukkaan kelin ajamiseeni vaikuttanut negatiivisesti. En siis päivittänyt ajotapaani uhmakkaasti (vastuuttomaksi nopeusrajoituskuskiksi ), vaan kävin keskustelun itseni kanssa ja pystyin toteamaan että liikennesäännöt ovat kokonaisuuden kannalta hyvät.
Vastuullinen ja kokenut ylinopeuskuski on näissä tilanteissa melkeinpä paras vaihtoehto vastaan tulijaksi, koska hän vaaratilanteen ennakoiden hidastaa nopeutta ennen kohtaamistilannetta.
Vastuullinen ja kokenut ylinopeuskuski? Ja vielä paras vaihtoehto?
Ensinnäkin liikennesääntöjä rikkova kuljettaja ei mielestäni ole vastuullinen. Kokemus ei tee ylinopeuskuskista vastuullista.
Ja toiseksi ihan oikeasti vastuullinen (sovittaa myös nopeutensa rajoituksiin ja tilanteisiiin), kokenut ja hyvä kuski on varmasti vielä parempi vaihtoehto.
Ajonopeus kun vaikuttaa suuresti siihen pystyykö kuski välttämään onnettomuuden. Jos sitten kolahtaa niin kovemmalla vauhdilla kolaus on kovempi. Esim. 10 km/h:n ylinopeus voi hyvinkin merkitä paljon suurempaa eroa törmäysnopeudessa.
SO2001:
Kovin pessimististä oli juttusi.
Toki ylinopeudet ovat asia, joihin kannattaa puuttua, sillä ne sotkevat liikennettä, huonontavat liikenneturvallisuutta ja ovat myös haitaksi ympäristölle.
Tämän ylinopeuksiin puuttumisen ja mahdolliset rangaistukset voi kyllä helposti välttää. Täytyy vain olla ajamatta ylinopeutta! Nykyään saa kyllä autoon vehkeet, jotka tarpeeksi kuuluvasti huomauttavat ylinopeudesta, joten ei edes vahingossa mene liian kovaa. Ja eiköhän jo nyt onnistu sellaisten vehkeiden hankkiminen, että auton suurin nopeus rajoittuu rajoitusten mukaisesti.
Toinen kauhukuvasi on, että nopeusrajoitukset alenevat rankasti. Näin tuskin käy. Lähitulevaisuudessa varmasti nopeuksia laitetaan entistä paremmin teiden tason, liikenneympäristön ja liikennemäärien mukaan. Parhailla valtateillä varmastikin 100 km/h säilyy edelleen. Huonoimmilla toki voidaan alentaa edelleen esim. 80 km/h:iin, kuten on tehty parillatuhannella kilometrillä 2000-luvun aikana.
Mitä autohin tulee niin mikään ei estä rakentamasta autoja, joiden huippunopeudet eivät ole rankasti yli sen mitä rajoitusten taso on yleensä nykyisin. Motareillakin rajoitukset ovat lähes kaikkialla 130 km/h tai sen alle. Miksi auton huippunopeuden pitäisi olla esim. 100 km/h suurempi kuin suurimmat rajoitukset? Saattaisi muuten kummasti vaikuttaa autoteollisuuteen se, että Saksan kaikille motareille tulisi sellaiset rajoitukset kuin yleisesti muuallakin. No se aika varmasti tulee enemmin tai myöhemmin...
740 GLE: Itsekkyys oli huono sanavalinta, mutta sen olen sinulle jo monta kertaa täsmentänyt tavoitteeksi välttää kolareita, tekivätpä muut mitä tahansa.
Olet täsmentänyt tämän itsekkään näkökulmasi tarkoittavan sitä, että et ajattele vapaaehtoisia suistujia ja muita Duudsoneita yhteiskunnallisesta näkökulmasta vaan olet kiinnostunut siitä mikä on sinulle vaarallista. Minusta sana itsekäs kuvaa tuota näkökulmaa oikein hyvin, joten ei se ole huono sanavalinta.
Mieti tätä asiaa minun kannaltani. Näen kuinka nimimerkki kertoo ajavansa ylinopeutta oikeastaan aina kun sille ei ole esimerkiksi raskaan perävaunun tapaista estettä. Hän kertoo sallivansa saman kaikille muillekin kuskeille. Näen myös miten tutkijat sanovat havainneensa, että nopeudessa tapahtuva muutos vaikuttaa onnettomuuksien seurauksiin kaikkia muita tiedossa olevia riskejä enemmän, että onnettomuuksien määrä kasvaa kun ylinopeutta ajavien osuus lisääntyy, että kuskeilla on taipumus matkia muiden ylinopeutta. Ylipäätään kaikki löytämäni faktat puhuvat sen puolesta, että ylinopeus on yhteiskunnalle iso ongelma.
Mutta kun yritän saada tältä nimimerkiltä kommenttia siihen, miksi kurssit käynyt mallikuski ajaa ylinopeutta lähes aina kun hänellä ei ole vedossa raskasta perävaunua tai katolla kanoottia, niin saan vastaukseksi että häntä ei kiinnosta tämä puoli asiasta, koska hänellä on itsekäs lähestymistapa tähän asiaan. Mitenkä tähän asiaan vaikuttaa kenenkään lähestymistapa, eihän faktat siitä mihinkään muutu?
Tässä ei auta tavoitteiden täsmentäminen, koska en sano epäileväni että tavoitteesi olisi aiheuttaa vahinkoa. Minä kyselen sitä, miksi ajotapaasi kuuluu hyvin vahingollinen piirre ja miksi suosittelet samaa muillekin.
740 GLE: Ei jatketa tästä, ellet halua perustella, miksi kolarien välttäminen on huono asia.
En pysty perustelemaan miksi kolareiden välttäminen olisi huono asia, koska se on mielestäni hyvä asia. Minä välttelen niitä itsekin sen minkä pystyn. Kommentistasi voisi päätellä, että olisin joskus sanonut kolareiden välttelyn olevan huono asia, mutta se ei pidä paikkaansa. Olen kyllä arvostellut nimimerkkejä, jotka ovat kertoneet vähentävänsä kolareita ajamalla tavalla joka tutkitusti lisää niitä. Sekoitatko tähän?
Mitä tämän keskustelun jatkamiseen tulee, niin minun mielestäni se saisi jatkua kunnes kuulemme miksi sinun ajotapaasi kuuluu ylinopeus. Sehän lisää liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä, mutta sinä toistelet vältteleväsi kolareita.
Omienkin kokemusteni perusteella pieni nopeudenlisäys voi joidenkin kuljettajien osalta vähentää riskitilanteita, eli niitä tilanteita joissa 80 km/h ajava kerää peräänsä joko tiivistä jonoa tai "aiheuttaa" vaarallisia ohituksia. Aiheuttaa lainausmerkeissä siksi että osa ihmisistä vaikuttavat aidosti kokevan että muut pakottavat heidät ohittamaan, eli ylinopeusohitus jossa voi jopa ajo-oikeus mennä katkolle ei olekaan heidän oma valintansa. Liikenneonnettomuuden seuraukset luonnollisesti ovat lievemmät hitaammilla nopeuksilla.
Minäkään en viitsisi vain turvallisuussyistä ajaa korkeintaan suurinta sallittua, minulla on siihen useimmiten aivan muut motiivit. Monasti nimenomaan turvallisuussyistä (törmäysriskin minimointi ) tekisi mieli ajaa kovempaa jotta tukkoisista tilanteista pääsisi pois, tai saisi kaaharin pysymään omalla kaistallaan (esim. taajamassa ). Pelkkä tilastoihin pohjautuva nopeusajaminen tuntuu silloin hieman epärealistiselta turvakeinolta jos etäisyys takanatulevaan (siihen monirikolliseen ) alittaa kaikkien ihmisten jarrutusreaktioajan, eikä hidastamaankaan enää mahdu.
Moottoriteillä ajan pääsääntöisesti "alinopeutta", ja vasemman kaistan taistelua teiden herruudesta on lähinnä koomista seurata. Oma onnettomuusriskini oikealla kaistalla on todella pieni, riskinä on lähinnä ne oikealle kaistalle koukkaavat jotka eivät osaa arvioida etäisyyksiä.
Mutta mikäli on vakuuttunut siitä että nopeus on A ja O, ei pidä lisätä ajonopeuttaan koska silloin siirtyy pois omalta mukavuusalueeltaan. Silloin tulisi kuitenkin varautua siihen että jopa mopoilijat voivat lähteä ohittamaan, ja auttaa heidät ohi.
TeeCee:
Ajatko sinä ikinä yhtään ylinopeutta?
Vertaa omaa vastaustasi siihen, että minäkään en ole saanut sakkoa viimeisten miljoonan kilometrin matkalla.
Miksi se mikä kelpaa poliisille ei kelpaa sinulle?
TeeCee:
Vastasin jo Herbertille: rekursio. Jokainen luokka on palauttanut minut ymmärtämään entistä paremmin edellisen luokan vaatimuksen, jota en ole vielä pelkän teorian pohjalta ymmärtänyt. Uskon sinunkin tekevän näin, vaikka et sitä haluakaan myöntää?
En ole väittänyt olevani millään luokalla täydellinen. Se kuvitelma on sinun omaa keksintöäsi. Oman ajamisen turvallisuusoptimoinnista näkee, miten epäluuloinen olen itsenikin suhteen ja mitä siitä seuraa.
TeeCee:
Höpsis. Kuvitelma rajoituksen noudattamisesta sopivan tilannenopeuden esteenä on omasi. Minä olen sitä mieltä, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ei takaa sopivaa tilannenopeutta, turvallisuudesta puhumaattakaan.
TeeCee:
En mistään, ja jos kuvittelet minun sellaista ehdottaneen, vastaat harhoistasi itse. Minä olen suorastaan kehottanut pyrkimään pidemmälle. Nyt on jäljellä enää yksi vastaväittäjä, jonka mielestä ei kannata opetella lisää.
TeeCee:
Kohta 1 on perusehto ja sen toteutumista valvoo poliisi. Tämän osalta lienemme tasoissa, ellet ole viimeisen miljoonan kilometrin matkalla ottanut sakkoa?
Meidän sakoitta ajavienkin kesken on erilaisia ajotapoja, joista meillä on omat arviomme. Sinä arvioit, että et tee tahallasi virheitä (korjaa, jos käsitin väärin?). Minä arvioin, että en ota tahallani sakkoa enkä riskiä, enkä ihan helposti edes vahingossa.
Mielipiteemme ajamisestamme on nyt verrattu, ajotapoja ei.
Luulin jo vuosikymmeniä sitten ajavani lain mukaan, kun sakkoja ei ollut 10 vuoteen. Minun piti ensin tajuta erehdysten merkitys ja sen jälkeen en voinut sulkea itseänikään pois erehtyvien listalta. Etenkin oman erehtyväisyyden myöntäminen on pakottanut entistä tarkempaan kohdan 1 noudattamiseen.
Näitä asioita mietittyäni huomasin, että vaikka luulin puuttumiskynnyksen puitteissa ajaneeni lain mukaan, en todellisuudessa ollutkaan jättänyt riittävästi pelivaraa eri kelit, ajoneuvot ja kuljettajien virhemarginaalin huomioonottaen.
Mistä mittarista sinä otat ilman harjoittelua sopivan määrän metrejä vaikkapa TLL 10 vaatimukseen "ettei päälleajon vaaraa ole"? Huomaathan, että harjoittelulla on kaksi vaikutusta: ensin tulee tietoisuus omasta tasosta ja vasta jatkoharjoituksilla taitotason nousu.
P.S. Etenkään pimeässä pelkkä päälleajon välttämiseksi tarvittava turvaväli ei aiokaan riittää minulle. Syynkin hoksaat hetken miettimisellä.
P.P.S. Anteeksi, jos erehdyin halveksimaan lakia oikeasti noudattavia. Tarkoitukseni oli halveksia huonoja lakeja ja niitä omasta mielestään lakia noudattavia, jotka todellisuudessa ajavat vaarallisen huonosti.
740 GLE:
Meillä on olemassa lait, mutta myös oikeuskäytäntö joka tulkitsee niitä. Joskus suuntamerkin antaja, eli vilkun käyttäjä todetaan syyttömäksi vaikka hän ei käännykkään ja suoraan ajaessaan törmää toiseen. Erehdyttäminen on vahinko, mutta toisen pitäisi voida luottaa suuntamerkkiin sen sijaan että maksaa vakuutuksen bonusmenetykset ja jos omassa autossa ei ole kaskoa maksaa myös oman autonsa korjauksen.
Mitkä tieliikennelain tai -asetuksen kohdat ovat huonoja? Miten niitä pitäisi parantaa?
TLL 10 § on aika helppo. Ota vaikkapa valaisinpylväs merkkipaaluksi ja laske neljä sekuntia. Silloin etäisyys on sopiva, siinä huomioidaan reaktioaika, jarrutusmatka ja myöskin näkyvyys eteenpäin. Harjoittelu on hyvä asia, mutta liikenneaiheiset artikkelit lehdissäkin päivittävät aika ajoin autokoulun oppeja.
http://liikenneturva.fi/www/fi/turvatieto/autoilijat/Pysahtymismatka.swf
Eilen ajelin neljän auton jonossa noin 95 kilometrin tuntinopeudella. Nopeusrajoitus - ei puhuta siitä.
Olen vuosien ajan suunnitellut kuvaavani videokameralla autojen nopeuksia eräässä tietyssä paikassa osoittaakseni, että lähes kaikki ajavat ainakin joskus ylinopeutta. Paikka on valitettavasti sellainen, että kuvaaminen ja samalla autojen nopeuden osoittaminen on teknisesti vaikeaa. Eihän minulla nopeustutkaa ole. Pitäisi olla kaksi pistettä, joiden välillä autot kuvattaisiin, ja kun pisteiden keskinäinen etäisyys tiedettäisiin, autojen nopeus voitaisiin laskea kuluneesta ajasta. Tässäkin on se ongelma, että videota voidaan peukaloida. Kuvaa voidaan nopeuttaa, ja rajoitusta noudattaneet autot voidaan leikata pois. Näin saadaan näyttämään, että kaikki ajavat ylinopeutta. Tuo mainitsemani paikka vain sattuu olemaan sellainen, että siinä tarvitsi huijata. Sopivaa kuvauspaikkaa tien sivulla vain ei ole - ellei kiipeä puuhun. Mietin vielä, saisinko ratkaistua nämä ongelmat. Videokuvaa lähettävä läppäri rajoitusmerkin kohdalle, ja live-kamera toisen merkin kohdalla siten, että läppärikin näkyy kuvassa, voisi olla yksi ratkaisu. Ei vain huvittaisi jättää läppäriä jonnekin kannon nokkaan ja mennä itse puolen kilometrin päähän kuvaamaan.
Mitä videoihin tulee, seuraavassa on pieni pätkä, jolla yritetään vihjata, että legaalikuljettajan on käytännössä pakko jäädä ajamaan nopeusrajoituksen osoittamaa suurinta nopeutta selkeästi hitaamman auton perään, koska nopeusmarginaalia on niin vähän, että ohittaminen edellyttäisi ainakin hetkellistä ylinopeutta. Ensimmäinen aie lähteä ohittamaan tapahtuu keltaisen viivan kohdalla, mutta itse ohitus olisi tapahtunut vasta viivan loputtua - jos se olisi tapahtunut. Alkuvauhtiahan voi kerätä viivoista välittämättä.
http://youtu.be/EOaq9n9DQ1A
E2800:
Jäisellä tiellä maantienopeudessa tuo ei täytä TLL 10 § vaatimusta, etenkään ilmajarruin.
Myös hyvällä kesäkelillä tuo on tehorajoitteiselle kevarille valtatien liikenteessä arveluttavan vähän. Kun ohittajia on jatkuvasti, kannattaa pitää enemmän turvaväliä.
Takanatulevan turvavälistä riippuen korostettua turvaväliä tarvitaan usein myös jonossa.
Jos tilaa riittää, on pimeässä minulle sopiva turvaväli lähes nopeudesta riippumatta puolisen kilometriä. Ja niin edelleen.
E2800:
Ilman muuta !
Autoilijan jarrutusmatkoihin onkin aika helppo pystyä suunnilleen kenen tahansa, kunhan ymmärtää polkea jarrun pohjaan ABSia säikähtämättä. Ja ellei ymmärrä, nykyauton jarruassistentti auttaa.
Sitten tuleekin hieman toinen tilanne:
http://liikenneturva.fi/www/fi/animaatiot/mp_kaikkikieliversiot/PysahtymismatkaMoottoripyora.swf
Vaikka testien perusteella on vaikea osoittaa moottoripyörän ja auton pysähtymismatkoista mitään yleispätevää, on MP esimerkkinä oleva motoristi sentin päässä ajokorttikokeen hylsystä (50 km/h - 14 m).
Se on helppo alittaa jo pienellä harjoittelulla. Nuoria opastaessani olen nähnyt aivan aloittelijan ottavan yhden iltapäivän aikana tuosta vaatimuksesta metrejä pois ja hallitusti, ilman räpiköintiä. EAK:lle osallistuessani olen nähnyt kokeneiden matkamotoristien vetävän jarrutuskokeen vuosien kokemuksesta huolimatta pitkäksi.
Mutta liikenteessä kysymys ei olekaan, kuinka hyvin pysään koetilanteessa, vaan kuinka vähän huononnan omasta parhaastani yllätettynä?
Tuon toiminnon automatisointi tiedostamattomaksi refleksiksi vaatii tuhansia toistoja.
Oliko muita perusteluja, miksi EAK ei kannata?
740 GLE:
Ei se edelläajavakaan pysähdy yleensä kuin seinään, ja ABS-jarruilla voi yrittää ohjata ja välttää törmäyksen edelläajavaan.
Neljän sekunnin turvaväli on 100 km/h:n nopeudessa 110 metriä. Ei se ahdas rako ole, ja sitä pidempi väli voi houkutella likinäköisiä ohittamaan. Kaikki eivät huomaa edelläajavaa jonoa. Ohitetuksi tulemisen jälkeen pitää sovittaa turvaväliä uusiksi, se tarkoittaa vain paikan vaihtoa jonossa.
Ennakoivan ajon kurssi luonnollisesti kannattaa, jos ei muutoin niin siksi että näkee ettei väistöliike olekaan helppo kun nopeus kasvaa.
TM-testin mukaan esimerkiksi Hayabusa (huiput 299 km/h ) pysähtyy satasen nopeudesta huonommin kuin perhefarmari.
E2800:
Tässä meillä on selvästi eri periaate. Minun ei tarvitse pilkata ohittajia eikä estää heidän menoaan. Lisäksi moottoripyörää ajaessa on oman terveyden kannalta parasta varmistaa riittävä tila juuri takaa tulevalle ohittajallekin. Ellei jonon ohittaja näe minua takanani olevan auton vuoksi, silloin MINÄ tarvitsen sen tilan, johon sijoitan tuon ohittajan. Jos vapaa tila houkuttelee muita ohittamaan, niin minä kestän sen kyllä.
Sen lisäksi, et ole kokeillut riittävää turvaväliä, koska luulet joutuvasi säätämään sitä yhden ohittajan vuoksi. Vain nippa-nappa riittävää väliä joutuu kasvattamaan heti. Parin sadan metrin välissä jonon ohittaja ehtii tehdä välilaskun minua häiritsemättä.
Mutta huomaan kyllä, ettet ole ainoa, jonka mielestä tiukka, juuri hätäjarrutuksen ja ABS-väistön salliva jono on hyvä asia.
E2800:
Joo, ja tonninen Bemari paremmin. Ja monta muuta pyörää ja autoa jotenkin toisin.
Jos autojen jarrutusmatkat ovat vaikka 36 - 41 m skaalassa ja mopojen 38 - 44 m, ei paremmuusjärjestystä löydy ajokottiluokan pohjalta. Etenkin, kun huippujarrujen ja huonoimpien ero on syöty alle puolen sekunnin nuokkumisella, mitä meille jokaiselle tapahtuu jatkuvasti.
Tämän perusteella on suhteellisen turvallista laskea henkilöautojen ja moottoripyörien pysähtyvän suunnilleen samalla tavalla ja silloin kun kuljettaja pysäyttää. Jos osaa. Ja onnistuu myös tositilanteessa toistamaan koetilanteessa osaamansa suorituksen.
E2800:
Täsmälleen!
Ensin kasvaa ymmärrys omasta osaamisesta ja vasta harjoittelun jatkuessa taito.
740 GLE:
Meni minulta kyllä ohi.. Luitko rivien välistä jotakin?
Sen verran monta ohitusta on tullut nähtyä että voin todeta että laskelmointi sen ajansäästön osalta (edellyttää lähes aina ylinopeutta ) ei ole kaikkien hallussa. Tämä sisältää ne kaistanvaihtajat (puhekielessä ohittajat ) jotka moottoritiellä koukkaavat kuin väistöliikkeen tehden toisen eteen - vaikka heidän edessään ja takanaan on tyhjää.
Kun joku koukkaa eteen on melkein pakko alkaa tekemään sitä uutta turvaväliä, se johtuu sitä huonosta ohittajasta eikä minusta. Haluan itse nähdä muutakin kuin vain sen edelläajavan takaikkunan, koska jos en näe en voi ennakoida. Ohituksen jälkeen parin sekunnin kuluessa vastuu ajoneuvojen välisestä etäisyydestä on minun vastuulla - enkä aio syyllistyä peräänajoon saatikka osallistua ketjukolariin.
740 GLE: Anna vanhojen väärinkäsitystesi olla, ja mieti nyt vain noita kolmea eilen kirjoittamaani postia, kiitos.
Kaikki liittyy kaikkeen, siksi vanhatkin asiat kannattaa selvittää. Moni nykyinen asia tuntuu olevan pielessä jonkun aiemman tapahtuman vuoksi. Jos minä olen ymmärtänyt jotain väärin, niin kerro, sillä se korjaantuu.
Mutta älä kerro että ymmärsit väärin, kerro mitä ymmärsin väärin. Yleensä kerron miksi olen siinä luulossa kuin olen, puutu niihin perusteluihin. Esimerkiksi kun sanon että mielestäni se asenteesi, että jokainen kuski saa itse miettiä omien luulojensa ja mielipiteittensä perusteella omasta vauhdistaan, tappaa ihmisiä, niin kerron myös miksi tulin tuohon tulokseen. Kerron että sanot ajavasi usein ylinopeudella. Kerron sinun sanoneen että et ole perustelemassa itsellesi oikeutta ajaa ylinopeudella, mistä päättelen että sallit muillekin oikeuden rikkoa nopeusrajoituksia kun heillä on siihen omasta mielestään hyvät perusteet. Kerron minkä kommenttiesi perusteella luulen sinun mielestäsi ylinopeuden syyksi riittävän sen, että kuski ei tiedä ko. rajoituksen perusteita. Kerron mitä tieteen mukaan tapahtuu kun ylinopeutta ajavien osuus lisääntyy tai liikenteen keksinopeus kasvaa. Ja tuon kaiken sinä kuittaat sanomalla että käsitin väärin.
Kunnes olet kertonut että minkä noista asioista tarkkaan ottaen käsitin väärin esimerkiksi tuossa asiassa, jatkan siinä luulossa, että yrität vain päästä hankalasta tilanteesta kuittaamalla mielipiteissäsi huomaamani epäkohdat väärinymmärryksiksi. Aloita vaikka tuosta esimerkistäni, kerro mikä ei vastaa nykyisiä mielipiteitäsi.
Olisi kiva tietää montako kertaa olet sanonut minun ymmärtäneen puheesi väärin sinä aikana joka kului siitä kun ensimmäisen kerran sanoin sinulle vuonna 2010 että liikennesääntöjä ei pitäisi rikkoa tahallaan siihen kun sinä lopulta tänä kesänä ensimmäisen kerran luit mitä sanoin.
Tuollainen sokeus toisen mielipiteille on ihmiselle hyvin tyypillistä, tutkijoiden mukaan ihminen luo hetkessä ensikäsityksen asioista ja sen jälkeen alitajunta hylkii ennakkoasenteen vastaista informaatiota ja pyrkii muodostamaan ajatusmalleja ennestään tutuista ajatuksista. Olit lukenut mielipiteitäni ylinopeudesta, olit niistä eri mieltä, se loi sinulle ennakkoasenteen kaikkia mielipiteitäni kohtaan ja siihen asenteeseen sopi hyvin että puhuin lakien noudattamisesta, koska niissä on helpompi löytää huonoja kuin liikennesäännöistä.
Kun luit saman kommenttini toisen kerran, aivojen tiedostumattoman osan mielestä ei ollut järkevää lukea jo kertaalleen luettua, siitä eteenpäin näköhavaintosi ei tullut silmiltä vaan muistista, jossa oli ensimmäisen lukukerran jäljiltä virheellinen tieto. Näköhavainnosta noin 1 % tulee silmistä, loput muistista, tutkijoiden mukaan aivot maksimoivat näin suorituskykyään.
Olen nähnyt sama toistuvan monta kertaa tällä palstalla. Ihmiset lukevat jonkin tutkimuksen joka tulee tulokseen A, mutta ihmiset kertovat sen tutkimuksen todistavan että heidän mielipiteensä B on oikea. En muista yhtään tapausta, jossa joku olisi vaihtanut mielipidettään tutkimuksen lopputuloksesta vaikka hän on saanut eteensä copypasten tutkijoiden kannasta, joka osoittaa hänen kantansa vääräksi. Ennakkoasenteilla ja tiedostamattomalla mielellä on uskomaton voima, joka pyrkii suojelemaan kantajaansa väärässä olon järkytykseltä melkein millä hinnalla hyvänsä. Eikä tuolta ole turvassa kukaan, meillä kaikilla on aivoissamme sama toimintaperiaate. Me luulemme pohtivamme kovastikin asioita, mutta todellisuudessa se tiedostava osa joka pohtii, käsittelee vain promillen osia koko vastaanottamastamme tietomäärästä.
Nyt kun nähtävästi olet yksi niistä harvoista jotka uskovat kuinka sokea ihminen voi olla, niin en malta olla yrittämättä korjata käsitystäsi myös eräästä toisesta asiasta. Olet lukenut monta kertaa kommenttini siitä että nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin. Vastakommenttisi ovat kuitenkin koskeneet nopeuden vaikutusta onnettomuuksien todennäköisyyteen.
Olet esimerkiksi ihmetellyt miksi nopeuksia valvotaan niin innokkaasti ja olet kaivannut sen sijaan valvonnan ja rangaistusten kohdistamista rikkeisiin, jotka aiheuttavat eniten vakavia onnettomuuksia. Edellinen lukihäiriösi on vielä niin tuoreessa muistissa että saatat pystyä omaksumaan seuraavan lauseen sisältämän viestin: kaikista koskaan tutkituista riskitekijöistä nopeus on se, jossa tapahtuva tietyn suuruinen muutos vaikuttaa onnettomuuden vakavuuteen enemmän kuin suhteessa samansuuruinen muutos missään toisessa riskitekijässä.
Eli tämän hetkisen parhaan tietomme mukaan nimenomaan nopeusvalvonta on se valvonnan muoto, joka vaikuttaa tehokkaimmin vakavien onnettomuuksien määrään. Sinä esimerkiksi kerrot ajavasi usein vaaratonta 5 km/h ylinopeutta. Minun tietääkseni se tarkoittaa melkein kolmanneksen korkeampaa liikennekuoleman todennäköisyyttä 80:n rajoituksella.
Tämä on tietysti vain liikennettä keskimäärin koskevaa teoriaa joka ei koske niitä kuskeja jotka tietävät milloin edessä on onnettomuus ja osaavat hiljentää. Sellaiset kuskit ovat kuitenkin harvinaisia, yleensä ylinopeus on osa ajotyyliä ja sitä pyritään ajamaan riskitason muutoksista huolimatta. Vai onko joku havainnut jonon nopeudessa muutosta kun kohdalle osuu sadekuuro tai hirvivaaramerkki?
E2800:
Aivan saman olen havainnut. Mutta koska ohittelijoita näyttää riittävän jonossakin, minä jätän niin paljon tilaa, että ohittajista on mahdollisimman vähän harmia tai riskiä.
E2800:
Myönnän antavani toisinaan itselleni luvan ärsyyntyä samasta syystä. Kuinka käsi pitää ohittajan olla, ellei kykene osumaan ohitettavan edessä olevaan 150 m tyhjään tilaan muuten kuin puskuria hipoen?
Mutta jos kädetön kuitenkin päättää ohittaa, se ohitus menisi entistä ahtaammaksi, ellen jättäisi tuota vapaata tilaa. Vaikka tuota vapaata tilaa toisinaan ryöstöhyödynnetäänkin typerästi, katson sen silti myös omaksi edukseni.
E2800:
Korostetun pitkä väli ei tietenkään poista tuota ongelmaa, koska osaamattomiakin ohittajia riittää, vaikka ohituksen tekisi heille kuinka helpoksi. Mutta mielestäni se vähentää ongelmaa tarjoamalla osaavalle vapaan tilan, johon poistua.
Tuo tapa jäi päälle myös autolla ajaessa, kun nykyinen Mersumies ajeli neljä kesää takaperin kevarillaan isojen pyörien mukana tuhansien kilometrien lomareissuilla ja pyörät piti sirotella 200 metrin välein, että joka välissä oli meitä nopeammille henkilöautoille välilaskupaikka.
Sovimme, että kevari menee edellä ja kun meidät tavoitetaan, jokainen heittää takaa tulevat autot ohi heti kun mahdollista. Näin henkilöautot tunneloituvat meidän hitaamman jonon läpi yksi kerrallaan. Jonoa ei saanut päästää syntymään taakse, koska silloin jollain palaa käämi, ja voi tapahtua mitä tahansa.
Oma marssivauhti oli rahtari-80, jolloin rahtarit eivät saaneet meitä kiinni emmekä me rahtareita. Jos kevari tuolla reseptillä joutui ohittamaan, oli sovittu, että vain risteyspaikat merkataan odottaen, mutta suoraa tietä saa ohituksen jälkeen painaa omaa vauhtia. Toistatonniset matkapyörät tulevat matkustajan ja kamojenkin kanssa aika pikaisesti ohi esteestä liikenteessä, jossa kevarille löytyy ohituspaikka.
Yritimme ensin laitta kokeneimman edelle suunnistamaan, mutta puolitoistasataa hevosvoimaisen BlackBirdin satulasta ei oikeasti osaa arvioida, tuppi nurin sataa kulkevan tehorajoitetun kevarin ohituspaikkoja, joten tuolla reseptillä päädyttiin todella hitaaksi jonoksi mäessä 60 hyytyvän asuntovaunun taakse ja kevaristi ihmettelee seuraavalla kahvipysäkillä, että mitä siinä odoteltiin?
Ei tähänkään ole varmaan vain yhtä sopivaa reseptiä, vaan kannattaa sopeutua sekä muihin että omaan rakkineeseen?
TeeCee: Taistelen tosissani ollakseni puolueeton myös muistini osalta.
740 GLE: "Helpotuksena taisteluusi kerron, että 15.7. kello 11:47 kysyit lakipykälää, jota voin rikkoa, ja kertomassani tilanteessa olen myös kolarin välttääkseni joutunut rikkomaan."
Kiitos vaan, tosin muistin tuon ominkin voimin. Kysyin tosiaan Tieliikennelain pykälää, mutta mikä pykälä se oli jota rikoit? Velvoittaako sinun mielestäsi joku TLL:n pykälä seisomaan paikallaan kun huomaa jonkun syöksyvän päälle? Kieltääkö joku pykälä antamasta ohittajalle tilaa pientareelle ajamalla kun epäilee muuten jäävänsä alle?
TeeCee:
Asenteen ja tavoitteen.
Oman ajamisen turvallisuusoptimointikeskustelun aloittajan asenteen voi ymmärtää näin väärin vain TeeCee:
TeeCee:
TeeCee:
Liian harvoin. Kovin monta väärinkäsitystäsi on jäänyt korjaamatta, koska kanssasi on ikävä keskustella.
TeeCee:
Tuttu ilmiö, etkä näyttäisi olevan itsekään sille immuuni.
Olen ammatiltani insinööri ja tutkija, joten oman tekemisen ja omien havaintojen lähdekritiikki on osa formaattia aina.
Etenkin IPR asioissa on suorastaan pakko hylätä optimaaliseksi arvioitu polku ja katsottava kaikki mahdollisuudet, ettei jää aukkoja, joilla mahdollinen patentti mitätöityy. Tämä on opeteltavissa oleva asia, jossa oma teoria haastetaan muilla mahdollisilla vaihtoehdoilla.
Suosittelen vilpittömästi, niin työssä kuin ajaessa.
TeeCee:
Oletko koskaan ajatellut haastaa ensivaikutelmasta jäädyttämääsi fiksaatiotasi ottamalla selvää käsitteiden "lisäksi" ja "sijasta" eroista?
En minä ole ylinopeusvalvontaa vastaan. Lukutaitoiset jo tietävätkin, että minusta olisi hyvä, jos tiellä olisi nykyistä enemmän oikeita suomalaisia poliiseja. He nimittäin parantaisivat ajoympäristöäni valvomalla nopeuksien lisäksi myös muita vaarallisia rikkeitä. Lisäksi olen sanonut (ja monesti! ), että muidenkin vaarallisten rikkeiden sanktioita olisi syytä koventaa.
Kamerapönttöjä vastaan olen lähinnä siksi, että sanottiinpa aluksi mitä tahansa, niin loppujen lopuksi niitä tullaan käyttämään oikeiden poliisien valvonnan sijasta eikä sen lisäksi kuten pitäisi. Epäluuloni ei siis kohdistu tekniikkaan, vaan sitä käyttävään suomalaiseen virkamieheen.
Suomalaisen poliisin ammattitaitoon luotan hyvin, mutta virkamieheen ja poliitikkoon en, koska näytöt ovat huonot.
740 GLE: Eipä olisi uskonut TeeCeen kehottavan ajamaan päin punaisia ja peruuttamaan moottoritiellä.
Etkä nähnyt sellaista vieläkään. En kehottanut ketään mihinkään, puhuin hypoteettisista ja äärimmäisen harvinaisista tilanteista esimerkkinä siitä, kuinka sinun ei kannattaisi perustella ajotavoista puhuttaessa erikoistapauksilla. Liikennesääntöjä ei edelleenkään pidä mielestäni tahallaan rikkoa.
Jos minä kerron että jäihin pudonneella on lupa rikkoa kesämökin ikkuna päästäkseen lämpimään, niin sinä tuskin sanoisit että TeeCee kehottaa murtautumaan huviloihin. Osaatko selittää miksi toistuvasti teet tuollaisen yleistyksen kun puhumme samasta asiasta liikenneympäristössä?
740 GLE: En itsekään arvele saavani sakkoa tuollaisessa tilanteessa päin punaista ajaessani tai muuten kolareita väistellessäni.
Ja miksi et saa sakkoa? Siksi, että se ei riko TLL:a. Sinä tiedä aivan hyvin, että tuollaisista esimerkeistä puhuminen on turhaa, punaisia päin ajaminen liikennerikkeenä tarkoittaa ihan muuta kuin tuossa sinun esimerkissäsi.
740 GLE: Osumien välttäminen on tärkeämpää kuin yksittäinen lakipykälä ja juuri sen vuoksi ajamisen turvallisuutta voi parantaa etenemällä opinnoissaan ensimmäiseltä luokalta pidemmälle.
Ihan totta, kuka ei välttelisi osumia? Kuka haluaa osumia? Itsemurhaaja? Kokolailla kaikki muut pyrkivät karttamaan niitä. Into ja taito vaihtelee, ja niitä tietysti jokaisen pitäisi kehittää niin paljon kuin rahkeissa varaa riittää.
Mutta tuo on aivan hullua puhetta että liikennesääntöjen ja osumien välttelyn välillä olisi joku ristiriita, joka pakottaisi kuskit jatkuvasti valitsemaan liikennerikosten tai osuman väliltä. Jos sellaista tapahtuu viikoittain tai edes kuukausittain, niin ongelma on ihan jossain muualla kuin osumienvälttelyn ja liikennesääntöjen ristiriidassa.
Olen lukenut muutaman viikon aikana valtavan määrän kirjoituksiasi. Kaivelu alkoi kun pyysit vastausta kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin esittämääsi kysymykseen. Kysymyksiäsi etsiessä osui silmiin suurimmaksi osaksi ihan muihin aiheisiin liittyviä kommenttejasi, joista yksi koski joustamista liikenteessä. Sanoit mielestäni osuvasti, että joustavuuden nimissä muille esitetyt vaatimukset kuulostavat yritykseltä keksiä hyväksyttävä tekosyy omille motiiveille. Nyt tämä sinun rimpuilusi todistellessasi liikennesääntöjen rikkomisen välttämättömyyttä törmäysten välttelyllä kuulostaa juuri tuolta, hyväksyttävän tekosyyn keksimiseltä omille motiiveille. Olet itsekin keksinyt vain kaksi esimerkkitapausta, joista minun ymmärtääkseni kumpaakaan ei ole kielletty Tieliikennelaissa.
TeeCee:
Yllättäen TeeCee pystyy halutessaan siteeraamaan pitkää keskustelua täysin oikein. Tämä pistää entistä enemmän epäilemään, että vääntelet muiden mielipiteitä sovittaaksesi ne omiin odotuksiisi, omiin argumentteihisi tai trollataksesi?
Yllä on minulle toinen syy ajaa melko tarkasti rajoitusnopeutta. Toinen on miljoonan kilometrin ja 31 vuoden sakoton putki, josta alan olla pikku hiljaa ihan vähän ylpeäkin. Kolmas on keskikulutus. Neljäs on ajamisen rentous.
Mutta ovatko nämä riittäviä syitä olla käyttämättä muita turvallisuutta parantavia tekijöitä, jotka ovat ulottuvillani?
Ajatko muuten koskaan itse ylinpeutta, edes vähän?
TeeCee:
Vaikka edellinen ei ole tarkoitettu minulle, kommentoin asiaa ja totean, että olen lukenut edellä mainitun mielipiteen ja muistan sen kyllä. Luultavasti moni muukin on lukenut ja muistaa.
Itse asiassa, periaate on aika helppo ymmärtää ja hyväksyä. Mitä kovempaa törmätään, sitä pahemmat ovat seuraukset.
Mutta eihän ylinopeudella ajavan ole pakko myös törmätä ylinopeudella. Vauhtia voi hidastaa, jos törmäys näyttää todennäköiseltä.
Törmäyksiä on muutamaa eri lajia. Ensiksikin voidaan ajautua pois ajoradalta ja törmätä johonkin maastossa tai tien rakenteissa olevaan esteeseen. Ja toiseksi voidaan törmätä johonkin pysähtyneeseen ajoneuvoon, esimerkiksi vasemmalle kääntymistä varten keskellä tietä odottavaan tai tien reunaan pysäköityyn tai liikenneruuhkan takia keskelle tietä pysähtyneeseen. Ja kolmanneksi voidaan törmätä liikkuvaan ajoneuvoon, joka saapuu vastakkaisesta suunnasta tai sivutien risteyksestä. Ajoneuvon lisäksi voidaan tietysti törmätä myös ihmiseen tai eläimeen.
Se, että ajaa ylinopeudella jossakin autiolla suoralla, ei pakota mihinkään edellä mainituista törmäyksistä. Harvoja poikkeuksia on se onneksi aika harvinainen tilanne, jossa liukkaalla kelillä vastaan tulevan auton kuljettaja menettää ajoneuvonsa hallinnan ja ajautuu vastaan tulevien kaistalle. Tällöin törmäys on odotettavissa ja vieläpä vakava sellainen. Vastuullinen ja kokenut ylinopeuskuski on näissä tilanteissa melkeinpä paras vaihtoehto vastaan tulijaksi, koska hän vaaratilanteen ennakoiden hidastaa nopeutta ennen kohtaamistilannetta. Lisäksi hän liukkaan kelin ajotaitoisena siirtyy ajamaan lähemmäs tien reunaa, jolloin vastaan tulevan mahdollisesti kokemattoman kuljettajan - ei tarvitse tehdä sivuttaista siirtymää, mikä uraisella tiellä on usein alkusyy ajoneuvon hallinnan menettämiselle. Ja jos kaikesta huolimatta törmäys uhkaa, kokenut ylinopeuskuski nopeine reflekseineen ja autonhallintataitoineen on paras mahdollinen henkilö yrittämään väistöliikettä ja törmäyksen välttämistä tai sen seurausten minimoimista.
TeeCee:
Voin vakuuttaa, että kun tuon on kerran joutunut tekemään moottoripyörällä, on tilanne sangen konkreettinen.
Vastasin kysymykseesi kokemallani esimerkillä elävästä elämästä, koska ymmärsin sinun paheksuvan ajatustani lain soveltamisesta "tarpeen mukaan". Käsittääkseni myös sinä olit silti valmis ajamaan vaikkapa päin punaisia TLL 3 § nojalla, jos se on kolarin välttämiseksi tarpeen?
Eikö tämä ole juuri sitä soveltamista? Ei tässä kukaan ole hakemassa blankovekseliin nimeä tai lupaa ajaa päin punaista kun huvittaa, vaan ainoastaan osoittamassa, että "aina" on ihan joka kerta. Jos on yksikin poikkeus, silloin se ei ole "aina", vaan harkinnan mukaan, poikkeusehtoa punniten.
Jos tähän saakka ollaan samaa mieltä, niin jatketaanko vielä, että minustakin lain oikominen on arveluttavaa ja suhtaudun epäluulolla sitä tekeviin, myös itseeni, koska päätöksissä on selvä arviointivirheen mahdollisuus.
Ja koska kyse on vakavasta asiasta, olisi hyvä, jos lainsäätäjätkin suhtautuisivat asiaan sen mukaisesti, eli ilman valomääräysten ja muutamien nopeusrajoitusten tapaisia selkeitä asiattomuuksia. Niitä rajoituksia kun on jonkun oikesti noudatettava, ainakin puuttumiskynnyksen puitteissa. Järjenvastaisista valomääräyksistä sentään katsuri joustaa tarpeen mukaan, kun häntä vain lyö direktiivillä päähän oikeassa kulmassa.
TeeCee:
SO2001:
On helppo ymmärtää se, että suuremmalla nopeudella kolahtaa kovemmin. Tee Cee painottaa tätä nopeuden merkitystä ja SO2001 hyväksyy tämän pointin.
Kuitenkin nopeus vaikuttaa myös onnettomuuksien syntymiseen. suuremmalla nopeudella tilanteet tulevat nopeammin vastaan ja suuremmalla nopeudella niihin joutuu reagoimaan nopeammin. Suuremmalla nopeudella jarrutusmatka kasvaa nopeammin kuin nopeus (eli nopeuden neliöön: kaksinkertainen nopeus - nelinkertainen jarrutusmatka).
Eli Suurempi nopeus lisää sekä a) onnettomuusriskiä että b) onnettomuuden sattuessa sen vakavuutta.
Ylinopeudella ajavan ei tosiaankaan ole pakko törmätä ylinopeudella. Kuitenkin hitaammin ajavan on helpompi välttää onnettomuus tai jos törmäys tapahtuu, niin se tapahtuu selvästi pienemmällä nopeudella ( ero törmäysnopeudessa on suurempi kuin ero ajonopeudessa).
Jotain tuollaista yritin itsekin sanoa kello 15:56, mutta kiteytitte paremmin.
Hyvin ennakoiden voi pienentää riskejä. Vaikka kaikki tekisivät niin, tapahtuu väkisinkin jonkin verran kolareita, joita on käytännössä vaikeaa tai lähes mahdotonta estää.
Niissä tapauksissa pienempi nopeus alentaa tuhoja.
Sen lisäksi pienempi nopeus antaa enemmän aikaa ja siten parantaa mahdollisuuksia estää kolari.
Miksi pitäisi valita vain kolarin ennalta estäminen tai seurausten minimointi, kun voi tehdä molemmat?
TM 36:
Tähänkin olisi ainakin yksi pieni ja toivottavasti harvinainen poikkeus, mutta nyt on luotu jo niin paljon harmoniaa, että annetaan sen olla
TeeCee: Olet lukenut monta kertaa kommenttini siitä että nopeuden merkitys liikenneturvallisuudelle perustuu ennen kaikkea sen vaikutukseen onnettomuuksien seurauksiin. Vastakommenttisi ovat kuitenkin koskeneet nopeuden vaikutusta onnettomuuksien todennäköisyyteen.
740 GLE: Yllättäen TeeCee pystyy halutessaan siteeraamaan pitkää keskustelua täysin oikein. Tämä pistää entistä enemmän epäilemään, että vääntelet muiden mielipiteitä sovittaaksesi ne omiin odotuksiisi, omiin argumentteihisi tai trollataksesi?
Ryhdyin ottamaan puhumistani asioista selvää ihan päinvastaisesta syystä, tarvitsen tietoa ollakseni vääntelemättä faktoja. Tämä pätee niin tutkimuksiin kuin muiden puheisiin. Jos haluaisin väännellä muiden mielipiteitä, niin muistinvarainen höpötys riittäisi, eihän sitä kukaan viitsisi tarkistaa. Jotta voisin olla vääntelemättä muiden sanoja, minun on aivan pakko tietää mitä he tarkkaan ottaen ovat sanoneet.
Tämä on iso vaiva, mutta palkitsee esimerkiksi nyt. Sinä et pysty sanomaan mitä olen väännellyt, toisaalta minä pystyn jälkikäteen osoittamaan etten ole väännellyt kenenkään sanoja.
Sinun on helppo tarkistaa kumman puheet pitää paikkansa. Haasta joku väitteeni jossa epäilet minun väännelleen toisten puheita. Annetaan googlen ratkaista kenellä aika kultaa muistikuvia ja kenellä ei.
740 GLE: Yllä on minulle toinen syy ajaa melko tarkasti rajoitusnopeutta. Toinen on miljoonan kilometrin ja 31 vuoden sakoton putki, josta alan olla pikku hiljaa ihan vähän ylpeäkin. Kolmas on keskikulutus. Neljäs on ajamisen rentous.
Mutta ovatko nämä riittäviä syitä olla käyttämättä muita turvallisuutta parantavia tekijöitä, jotka ovat ulottuvillani?
Puhutaan nyt asioista oikeilla nimillä eikä kaunistella. Tuo melko tarkasti rajoitusnopeutta ajaminen kuulostaa oikein hyvältä, mutta sen perusteella ei voi vielä laskea mitään. Sanot ajavasi valtateillä aika usein 5 km/h ylinopeutta. Kahdeksankympin rajoituksella se tarkoittaa n. 32 %:n nousua liikennekuoleman riskiin ja 100:n rajoituksella n. 25 %:n nousua. Ei kuulostakaan enää ollenkaan yhtä hienolta kuin tuo sinun samasta asiasta käyttämäsi ilmaisu. Hei, minunhan se piti olla joka vääntelee sanoja saadakseen ne sopimaan omiin odotuksiin ja argumentteihin.
Mitä käyttämiäsi turvallisuutta parantavia tekijöitä joku on sinulta sitten ollut kieltämässä? Ainakaan minä en ole sellaista tehnyt, onko minulta mennyt ohi kun joku muu teki?
Mikään syy ei ole riittävä olla käyttämättä turvallisuutta parantavia tekijöitä, kunhan tekijä ei ole laiton.
740 GLE: Ajatko muuten koskaan itse ylinpeutta, edes vähän?
Tietysti ajan, mutta en selittele sitä, en yritä löytää sille oikeutusta, lopetan sen heti kun huomaan mitä olen tekemässä, ylipäätään käsittelen sitä samoin kuin muitakin virheitä. Tutkin mistä se johtuu ja kitkin sen pois ajotavastani kuten liian lyhyen turvavälin tai huonon vilkunkäytön. Eli toimin täsmälleen päinvastoin kuin sinä. Sinä ajat sitä tahallasi, se on sinulla yleinen tapa, jota et edes yritä poistaa. Päinvastoin sinä yrität keksiä sille hyvältä kuulostavia perusteluita.
Yrität myös kiinnittää siitä huomiota pois keskusteluissa esimerkiksi kyselemällä minun ylinopeuksistani ja ihmettelemällä mitä taka-ajatuksia minulla on kun yritän ottaa ensin selvää mitä sinä olet sanonut ennen kuin kommentoin mielipiteitäsi. Ylinopeus on liikenteessä täsmälleen yhtä vaarallinen tai vaaraton ilmiö ajoin minä mitä nopeutta tahansa.
Ainoa mihin minun ylinopeuteni voi vaikuttaa, on moraalinen oikeuteni kysellä muiden ihmisten moraalin perään. Jos ajotapaani kuuluisi ylinopeus ja puhuisin niin kuin nyt puhun, niin olisin kuin sinä, kun kertoilet miten korkealla olet opintiellä osaavaksi kuljettajaksi samalla kun luettelet hyviä syitä sille miksi ajotapaasi kuuluu tahallinen laiton riski, joka vaikuttaa liikennekuolemiin enemmän kuin muut tunnetut riskitekijät.
Miksi ihmeessä osaava kuljettaja puolustelee tuollaista liikennerikosta? Jos turvavöiden käyttämättömyys lisääntyisi 10 %, niin liikennekuolemat lisääntyisivät n. 0,8 % (Speed and road accidents: an evaluation of the power model, sivu 89 ). Miksi et mainosta turvavoiden käytön vähentämisen puolesta, siitä olisi paljon vähemmän haittaa?
TeeCee: Miten laillisessa nopeudessa pysyminen muiden ajaessa kovempaa antaa suojaa vain liikennesääntöjen mukaan ajavilta?
...
Tajuatko sinä puolestasi mitä se nopeuttaan nostava todennäköisesti kohta löytää edestään jonon keulassa ajaessaan? Seuraavan liikennesääntöjen mukaan nopeutensa valitsevan. Nyt hänen sitten pitäisi ohittaa tämä, eikö niin?
740 GLE: Lupaan vastata tähän heti kun olet käsitellyt kolme eilistä postiani. Muistutathan lupauksestani tähän postiin viitaten, jos pääsee unohtumaan.
Piti katsoa oletko vastannut tähän mutta en malttanut olla vastaamatta heti ensimmäiseen silmiin sattuneeseen kommenttiisi. Siksi en enempiä tutki että oletko jo vastannut tähän, sanon vain että vastasin niihin kolmeen kommenttiisi.
Pyysin sinua siis kertomaan että miksi ylinopeutta ajavien keskellä laillisella nopeudella ajaminen antaa suojaa vain liikennesääntöjen mukaan ajavilta. En ole lukenut aiheesta enkä itse keksi syytä miksi nopeammin ajavien keskellä ajava vähentäisi onnettomuuden todennäköisyyttä, loukkaantumisriskiä tai kuolemanriskiä vain liikennesääntöjen mukaan ajavien osalta. Mutta sinulla nähtävästi on teoria asiasta koska sanoit että Säännöt takaavat pakotien vain sääntöjä noudattavien aiheuttamille riskeille, mutta eivät kovin hyvää turvaa sääntöjä rikkovia vastaan.
Sen minä tiedän faktaksi, että muita hitaammin ajavalle sattuu muita harvemmin onnettomuuksia ja onnettomuuden sattuessa vammat ovat lievempiä, mutta tämä ei suoraan kerro että keiden väliset osumat sen hitaammin ajavan osalta vähenevät. Mielestäni loogisinta olisi olettaa että hän kolistelee todennäköisimmin niiden kanssa jotka ovat hänen ympärillään, eli tässä tapauksessa ylinopeutta ajaviin, eli liikennesääntöjä rikkoviin. Joten se hitaammin ajava saa pienemmästä nopeudestaan turvaa todennäköisimmin juuri eniten nimenomaan sääntöjä rikkovia vastaan.
Tosin säännöt eivät tietenkään TAKAA tätä, edelleen puhe on muutoksista todennäköisyyksissä.
Tuo toinen kysymys on mielestäni puhtaasti matemaattinen. Mielestäni niin kauan kun liikenteessä on mukana laillista nopeutta ajavia, heidän ohittelunsa ei vähennä ohitusten kokonaismäärää. Siksi ohittelu ei ole häiveajoa, se vain tuntuu siltä jos ohittaja ajattelee asiaa pelkästään omalta kohdaltaan.
Ajatellaan kolmen auton ylinopeudella etenevä letka ja heidän edessään menevät kaksi vaikkapa kilometrin välein suurinta sallittua nopeutta ajavaa. Kun kolmen letka ohittaa molemmat hitaammat autot, on tapahtunut kuusi ohitusta. Mutta jos letkan ensimmäinen hiljentääkin suurimpaan sallittuun saadessaan kiinni takimmaisen laillista nopeutta ajavan, niin ohitusten määrä on sama kuusi. Kahden laillista nopeutta ajavan kannalta katsottuna häiveajo lisääntyi täsmälleen saman määrän mitä se väheni ylinopeutta ajavien havaintojen mukaan.
Kun tilanteen sijaan tarkastellaan kokonaisuutta, niin huomataan että ohitusten jälkeen enää vain kaksi ylinopeutta ajavaa autoa on ajamassa kiinni jossain edessä olevaa seuraavaa laillista nopeutta ajavaa, joten pidemmällä tarkastelujaksolla ohitusten määrä vähenee ja häiveajo lisääntyy.
Minusta jo perstuntuman pitäisi varoittaa että päättelyssä on jotain mätää jos se antaa tulokseksi että ohitukset vähenevät ohittelemalla.
SO2001:
Minua jäi tässä mietityttämään miksi kokeneen kuljettajan pitäisi ajaa ylinopeutta jotta häntä voi pitää vastuullisena ja liukkaan kelin ajotaitoisena? Ja mistä erotat vastuuttoman ylinopeuskuljettajan siitä "hyvästä"?
Minä lopetin ylinopeuden ajamisen jo vuosia sitten, mutta ei se vastuullisuutta esim. kevyttä liikennettä kohtaan tai liukkaan kelin ajamiseeni vaikuttanut negatiivisesti. En siis päivittänyt ajotapaani uhmakkaasti (vastuuttomaksi nopeusrajoituskuskiksi ), vaan kävin keskustelun itseni kanssa ja pystyin toteamaan että liikennesäännöt ovat kokonaisuuden kannalta hyvät.
SO2001:
Vastuullinen ja kokenut ylinopeuskuski? Ja vielä paras vaihtoehto?
Ensinnäkin liikennesääntöjä rikkova kuljettaja ei mielestäni ole vastuullinen. Kokemus ei tee ylinopeuskuskista vastuullista.
Ja toiseksi ihan oikeasti vastuullinen (sovittaa myös nopeutensa rajoituksiin ja tilanteisiiin), kokenut ja hyvä kuski on varmasti vielä parempi vaihtoehto.
Ajonopeus kun vaikuttaa suuresti siihen pystyykö kuski välttämään onnettomuuden. Jos sitten kolahtaa niin kovemmalla vauhdilla kolaus on kovempi. Esim. 10 km/h:n ylinopeus voi hyvinkin merkitä paljon suurempaa eroa törmäysnopeudessa.