Kovin montaa keskustelijaa täällä ei ole, eikä nimittelyjä ole tapahtunut paitsi joku käytti sanaa "kaikkitietävä päsmääjäpetteri". Miksi suhtaudut tähän keskusteluun noin tunteella ellei sinulla ole aiheeseen varsinaista kommenttia?
Kun käyn kävelyllä niin ohiajavasta liikenteestä valtaosa kulkee nastat rapisten, osa niistä tuottaa aika kovaa melua. Olen jättänyt juoksulenkit väliin katupölyn vuoksi, joten minulla olisi periaatteessa oikeus olla vihainen.
Miksi sitten vastustat nastoja, etkä hiekoittamista? Tässä onkin mielestäni yksi tämän keskustelun ongelma. Nastat kuluttavat enemmän tai vähemmän tietä ja aiheuttavat enemmän tai vähemmän katupölyä. Sitä tuskin kukaan kiistää. Tarkat osuudet ovat vain kysymysmerkki ja nykytutkimuksen valossa nastat eivät kuluta niin paljon teitä kuin on kuviteltu. Nastat ovat myös kokoajan muuttuneet yhä vähemmän teitä kuluttaviksi (viimeisin suuri harppaus vuonna 2013 tullut lakimuutos), joten nastojen osuus kulumisesta ja katupölystä on entisestään vähenemässä. Kuitenkin nastojen käyttöä paljon järjettömämpää on yltiöpäinen ja järjettömästi toteutettu hiekoitus ja suolaaminen, jotka aiheuttavat valtavat määrät katupölyä, kuluttavat tietä, pilaavat auton kiveniskemillä ja ruosteella, sekä monin paikoin minun mielestäni jopa tekevät ajamisesta vaarallisempaa, koska suolauksen seurauksena olosuhteet vaihtuvat äkkiarvaamatta esimerkiksi kahden kaupungin rajalla tai moottoritien rampilla, joka ei olekaan suolattu.
Jostain syystä täällä kuitenkin vain jauhetaan nastoista, vaikka suolaus ja hiekoittaminen ovat paljon suurempi ongelma ainakin minun mielestäni. Minä kyllä voisin vaihtaa kitkarenkaisiin, jos laki muuttuisi, enkä pitäisi sitä kauhean suurena ongelmana. Mutta niin kauan kuin hiekkaa ja suolaa kylvetään täysin järjettömästi, en ymmärrä nastojen vastustamista. Olen myös täysin varma, että jos nastat kielletään, niin suolan ja hiekan kylvämistä lisätään entisestään, viimeistään siinä vaiheessa, kun kitkarenkaiden syyksi osoitettaisiin yksikin onnettomuus. Näin syntyisi luultavasti myös entistä suuremmat haitat. Itse siis puollan sitä, että nykyiset modernit nastarenkaat sallitaan, mutta vähennetään ja järkeistetään suolaamista ja hiekoittamista.
Jostain syystä täällä kuitenkin vain jauhetaan nastoista, vaikka suolaus ja hiekoittaminen ovat paljon suurempi ongelma ainakin minun mielestäni.
Juu, keskustellaan vaan mieluummin suolaamisesta, sitä ei oikeasti tarvita ollenkaan henkilöautoille. Olen 25 vuotta ajanut pelkästään kitkarenkailla eikä vielä ole sellaista paikkaa tullut mistä en olisi selviytynyt vaikka tie olisi ollut kuinka jäässä, kiinni en ole jäänyt kertaakaan koko aikana.
Olen aina ihmetellyt sitä ihmisten porua kun on vähän liukasta niin heti pitäisi suolaa kylvää silmät ja suut täyteen, miksi?
Suolahan juuri pilaa hyvän talvikelin, kuivalla lumella on turvallista ajaa mutta kun se muutetaan sohjoksi tilanne onkin aivan toinen eikä siinä toimi mikään rengas. Ainoastaan raskas kalusto oikeasti tarvitsee suolaa päästäkseen mäet ylös, muuten suolaaminen on edesvastuutonta liikenteen vaarantamista ja ympäristön pilaamista.
Se piti vielä sanoa omalta kohdaltani mitä en ole tajunnut aikaisemmin: itse olen pienestä pitäen ollut lukuisissa tilanteissa (metsäautoteillä, mökkiteillä ja järven jäällä, missä ollaan täpärästi päästy jatkamaan matkaa ilman ulkopuolista apua. On lapioitu ja työnnetty. Renkailla on ollut erittäin tärkeä rooli niissä tilanteissa. Kitkoilla on ollut eteneminen heikompaa. Tänäkin päivänä voi tulla asiallista asiaa metsäautoteille tahi mökkiteille, eikä kunnollista työntöapua itsellä ole.
En ole tajunnut tähdentää näitä juttuja koska olen väärin olettanut että kaikkkihan siellä mettäteillä ajelee...
Ja vielä tarkennan omaa osuuttani pölytyksessä samaan hengenvetoon:
Ajan pauttiarallaa 5 tuhatta kilsaa per talvi. Auto painaa tonnin. En revittele. Keväisin, kun kuivilla teillä on tiensuuntaisia pölykasaantumia, vältän niitä viimeiseen asti ja ihmettelen kyllä, miten joku edellä ajava ajaa surutta pölydyynin päällä. Siinä vaiheessa on ihan sama mitkä pyörät sillä on alla.
Kuten on sekin on jo aiemmin sanottu, jos oikein muistan, kitkakallekin voi pölyttää ja tuhota talven aikana tietä enemmän kuin nastaniilo. Riippuu.
Tällä foorumilla on vuodesta toiseen toitotettu kuinka nastat ovat ylivoimaisessa roolissa katupölyn tuottajana, ajatus on maalaisjärjelläkin mietittynä aivan sairaan naurettava. Nähdäkseni kukaan nastankäyttäjä ole sitä kiistänyt etteikö nastat tietä kuluttaisi, kysymys on kuitenkin siitä mikä tuo osuus on, ja millä ihmeellä siitä saataisiin luotettavaa tietoa. Se on ainakin tullut selväksi ettei tutkimuksista joita tehdään ole siihen ratkaisua, koska tarkoitushakuiset tutkimukset näyttävät ainoastaan tukevan tavoitetta päästä jälleen autoilijan kukkarolle, muuta arvoa niille tuskin voi antaa kuin läpinäkyvän lapsellisia yrityksiä muokata ihmisten mieliä alttiiksi rahastukselle.
Helsinki tutki 4-5 vuotta sitten katupölyn koostumusta nuuskija autolla ja tulos oli että kaupunkialueella nastat aiheuttavat 1-2 prosenttia katupölystä ja valtaväylillä 5 prosenttia ja kitkat olivat pahimpia pölynnostattajia sanoi tutkimus.
Nyt tehtiin 12-13 uusi tutkimus jollain kadunpätkällä ja saatiin tulokseksi liki 50 prosenttia nastojen osuudeksi, antakaa meidän kaikki kestää ei kai tähän muuta voi todeta.
Mainittakoon että kaupunki levitti kaduille liki miljoona tonnia sepeliä vaikka täällä on usein väitetty ettei sitä tehdä kuin nimeksi joten jää tietysti yksilön harkintaan onko se paljon tai vain nimeksi.
Myös mielenkiintoinen oli TVH johtajan lausuma 4-5 vuotta sitten HS:n sivuilla, että yksi 60 tonnin tukki tai hiekkarekka vastaa tiekulutukseltaan 10000 huom! kymmenentuhannen henkilöauton kulutusta, ja niin nythän niitä painoja on taas korotettu, että tutkimustarve nastojen parjaamiseksi on taas selkeästi kasvanut.
On pakko kertoa alkuviikon kokemus marketin parkkialueella, olin juuri nostamassa ostoksia takaluukkuun kun sellainen parikymmentä metriä sekunnissa puhaltanut tuulenpuuska iski parkkialueelle, sillä seurauksella että silmät ja suu täynnä hiekkapölyä, ja tuskin kättään pidemmälle näki puhumattakaan autoista joita ei parinkymmenen metrin päästä tahtonut erottaa. Itselle muistui mieleen täällä käydyt keskustelut, joissa pölyn syyksi on kerrottu nastat.
Kertokaa nyt kitkafanaatikot, miten on mahdollista että nastat ovat pystyneet jauhamaan parkkipaikan asfaltin pölyksi talven aikana, vaikka itse en ole koskaan nähnyt siellä autojen ajavan kävelynopeutta kovempaa. Joten ilmeisesti täytyy olla niin että jokaisen 1,5g nastan iskuvoima vastaa vähintään reilua timpurivasaran lyöntiä jo kävelynopeudella. Ps. oli sitä parkkialuetta kyllä ahkerasti hiekoitettu talven aikana, mutta eihän syy siinä voi olla eihän.
Kertokaa nyt kitkafanaatikot, miten on mahdollista että nastat ovat pystyneet jauhamaan parkkipaikan asfaltin pölyksi talven aikana, vaikka itse en ole koskaan nähnyt siellä autojen ajavan kävelynopeutta kovempaa. Joten ilmeisesti täytyy olla niin että jokaisen 1,5g nastan iskuvoima vastaa vähintään reilua timpurivasaran lyöntiä jo kävelynopeudella. Ps. oli sitä parkkialuetta kyllä ahkerasti hiekoitettu talven aikana, mutta eihän syy siinä voi olla eihän.
Minusta sepelöittäminen pitäisi lopettaa ja siirtyä hiekoittamiseen. Siihenkin riittää kymmenesosa nykyisestä, ehkä parkkipaikkoja lukuunottamatta että ihmiset eivät kaadu kävellessään autoihinsa.
Kertokaa nyt kitkafanaatikot, miten on mahdollista että nastat ovat pystyneet jauhamaan parkkipaikan asfaltin pölyksi talven aikana
Pohdin tuossa viikonlopun aikana voiko olla niin että nastameteli johtuisi hiekasta, mutta ei. Jotkut autot kulkevat pelkällä kohinalla.
Johtuuko tienpintojen karkeus ja autojen harmaa lika muusta kuin nastoista, etenkin kun on olemassa standardi jota enemmän nastarengas ei saa kuluttaa tienpintaa?
Misar, oliko se pölisevä parkkipaikka hiekoitettu? Hiekka on punertavaa, asfaltti on harmaata. Ei, nyt kun luin uudelleen niin sinähän itse kirjoitit että se oli hiekoitettu jalankulun turvallisuutta varten. Ettei autoilija liukastu astuessaan autosta kun kävelee pikkukengillä jäätiköllä.
Itse en keksi syitä nastoille, enkä pidä itseäni rattimiehenä, hyvin moni ajaa minua ripeämmin. Siksi nastarenkaat pitäisi jotenkin tehdä kakkosvalinnaksi (esim. Kuukeri voi tarvita niitä niillä jäisillä metsäteillä, mutta ei lumessa ) jotta ei osteta ympäristöhaitallisia tuotteita vain siksi ettei muusta ole kokemusta.
Minusta sepelöittäminen pitäisi lopettaa ja siirtyä hiekoittamiseen. Siihenkin riittää kymmenesosa nykyisestä, ehkä parkkipaikkoja lukuunottamatta että ihmiset eivät kaadu kävellessään autoihinsa.
Jossain määrin suolahiekkaa käytetään. Hiekka on kuitenkin sulan asfaltin päällä on liukasta. Hiekkaa on kokeiltu mm. pyöräilijöiden toiveesta pyöräteillä, kun sepeli rikkoo renkaita.
Itse nastoilla ajavana koitan pitää huolen siitä, etten aja urissa tai sellaiseksi kehittyvissä kohdissa vaan niiden sivussa. Näin en ainoastaan vähennä urien syvenemistä, vaan myös vähennän teiden urautumista kuluttamalla urien reunoja matalammiksi. Pölyyn tuo ei tietenkään vaikuta.
Olen 25 vuotta ajanut pelkästään kitkarenkailla eikä vielä ole sellaista paikkaa tullut mistä en olisi selviytynyt vaikka tie olisi ollut kuinka jäässä, kiinni en ole jäänyt kertaakaan koko aikana.
Itse olen ajanut yhtä kauan nastoilla, enkä kertaakaan ole nastoillani aiheuttanut teiden pölyämis- tai kulumisongelmaa.
Vai olisiko näkökulmaa sittenkin syytä hiukan avartaa neljännesvuosisadan kokemuksen myötä.
..vähennän teiden urautumista kuluttamalla urien reunoja matalammiksi. Pölyyn tuo ei tietenkään vaikuta.
..enkä kertaakaan ole nastoillani aiheuttanut teiden pölyämis- tai kulumisongelmaa.
Tarkennatko mitä tarkoitat? Vaiko vain sitä että yhden (1 ) autoilijan osuus ihan mihin vain ei ole kovin merkittävä.
Sikäli mielenkiintoinen ilmiö että CO2-päästöt saavat huomiota, mutta asfaltinharmaat pölypilvet johtuvat keväästä. Asfaltinväriset likaiset autotko ovat suolan peitossa?
Päättelit oikein. Käytin ritsan logiikkaa pölyn ja kulumisen merkityksen arvioimisessa. Yhden autoilijan osuus on mitätön osa kokonaisuudesta, joten se ei ole käyttökelpoinen keino arvioida asian merkitystäkään.
Keskustelu asiasta kuin asiasta (palstalla tai livenä ) on hyödyllisempää jos ei mennä henkilökohtaisuuksiin.
Oletko lukenut numerosta 8/2008 sivulta 54 TM:n omaa nasta - kitkapohdintaa? Se ei poikkea paljoa tästä, mutta sikäli mielenkiintoista ettei kuudessa vuodessa itse asia ole muuttunut miksikään.
Yhden autoilijan kannalta kaikki asiat kuitenkin tuottavat kumulatiivisen tuloksen, joko uraiset ja karkeapintaiset tiet tai vähemmän kuluneet. Ja rengasvalinnalla tai ajotavalla joko hyvän tai huonon esimerkin toisille.
Itse pidin kitkarenkaisiin siirtymistä jännittävänä ja riskinä, mutta omien kokemusteni perusteella voin todeta että nastat ovat tarpeettomia. Referenssikuljettaja puuttuu testeistä, eli mikä olisi tavallisen kuljettajan kierrosaika vs. yritys ajaa mahdollisimman nopeasti, eli vaarallisesti, tavoitteena vain testivoitto?
Itse pidin kitkarenkaisiin siirtymistä jännittävänä ja riskinä, mutta omien kokemusteni perusteella voin todeta että nastat ovat tarpeettomia.
Mielestäni edelleenkään jos yksittäinen kuski ei ole kitkoilla joutunut omien havaintojensa mukaan ongelmiin nastoja useammin, siitä ei voi vetää johtopäätöksiä nastojen merkityksestä liikenteessä. Tuosta puuttuu kaksi olennaista tekijää:
1. Tilasto oman ajamisen turvallisuuden muutoksesta. Tunnepohjalta ei kovin luotettavaa arviota saa tehtyä. Verrataan asiaa esim. turvavyön käyttöön. Itse olisin viimeiset vuodet voinut ajaa viimeiset 15 vuotta ilman turvavyötä ja todeta täysin kiistattomasti omiin kokemuksiini perustuen, ettei sen käytöllä ole mitään vaikutusta turvallisuuteen.
2. Vaikutus laajennettuna koko kuljettajamateriaaliin
Referenssikuljettaja puuttuu testeistä, eli mikä olisi tavallisen kuljettajan kierrosaika vs. yritys ajaa mahdollisimman nopeasti, eli vaarallisesti, tavoitteena vain testivoitto?
Turvallisuutta ei ratkaise kierrosaika, vaan se, miten kuljettaja tilanteen kokee, miten saadut viestit vaikuttaa ajotapaan ja millainen pelivara on jäljellä.
Mielestäni edelleenkään jos yksittäinen kuski ei ole kitkoilla joutunut omien havaintojensa mukaan ongelmiin nastoja useammin, siitä ei voi vetää johtopäätöksiä nastojen merkityksestä liikenteessä.
Vertasin tilannetta mielikuviin, eli siihen että kitkarenkaita suositellaan kokeneille kuljettajille ja niille jotka voivat turvautua bussikyytin talvikeleillä. Eli suositus on melkein kuin kesärenkailla ajaville.
Turvallisuutta ei ratkaise kierrosaika
Kierrosaika ratkaisee testivoiton.
Vaikutus laajennettuna koko kuljettajamateriaaliin
Se on luonnollisesti iso kysymysmerkki, mutta koska aika monella näyttää olevan TM-testien 2000 ja 2010 perusteella kitkarengastasoa olevat talvirenkaat, ei ehkä vaikutus olisi kovin dramaattinen. Sakkoraja on talvirengaspakon aikana 3 mm (tai 25 % ero nastoissa ), se voisi olla 4 mm jos turvallisuus on oikeasti tavoitteena.
Tuossa testissä 4 vuotta vanha nastarengas oli hiukan parempi kuin 2 vuotias kitkarengas niissä asioissa, joissa nastoja on totuttu pitämään parempina. Tosin kitkoille vaikeinta olosuhdetta eli sileää jäätä ei testissä ollut.
Tavoitteet määrittelee jokainen itse, laki rajaa minimivaatimukset. Eron dramaattisuus ei ehkä vuositasolla olisi henkilövahinkojen suhteen suuri, koska nastoja vaativia olosuhteita on aika vähän ja nykyäänkin niissä kuolee vain pieni osa porukasta. Omaisuusvahinkojen määrä todennäköisesti silti kasvasi, kun kiillottuneissa risteyksissä autot lipsahtelisivat nykyistä herkemmin toistensa perään. Tuokin on ihan varteenotettava tekijä rengasvalinnasta puhuttaessa, vaikka kuolemista yleensä puhutaan.
Omaisuusvahinkojen määrä todennäköisesti silti kasvasi, kun kiillottuneissa risteyksissä autot lipsahtelisivat nykyistä herkemmin toistensa perään. Tuokin on ihan varteenotettava tekijä rengasvalinnasta puhuttaessa, vaikka kuolemista yleensä puhutaan.
Ei se nastoilla tuhottujen teiden uusiminen halpaa ole.
"Mellersta Sverige: Nordiska dubbfria däck är att föredra.
Södra Sverige: Nordiska dubbfria däck är att föredra."
Tavoitteet määrittelee jokainen itse
Riittääkö tuollaiseen jokaisen osaaminen vai onko luotettava Tekniikan maailman testeihin (kuten tuo vakuutusyhtiökin luottaa lehtien testeihin ), ja voiko talvirenkaita itse koeajaa missään? Paljonko olet itse ajanut kitkarenkailla, ja tapahtuiko "odotetusti" hallinnanmenetyksiä? Itse olen auttanut Hakkapeliitta 4:lla ajavaa etenemään jäällä mikä oli epäloogista - renkaissa oli nastat.
Kun ajelin kuluneella viikolla Lahden moottoritiellä (useita lämpöasteita, kuiva tie ) kuulin omaan autooni että moni ajaa nastarenkailla. Toisaalta monella on hyvin riskipitoinen ajotapa, eli mahdollinen ketjukolari ei edes olisi rengasvalinnasta johtuva.
Ajonopeus vaikuttaa pysähtymismatkaan (reaktio + jarrutus ), eli kitkarenkailla voi pysähtyä nopeammin kuin nastarenkailla - jos kuljettaja itse niin haluaa.
Ei se nastoilla tuhottujen teiden uusiminen halpaa ole.
Mikä on halpaa ja mikä ei?
Vn:n tiedotteen mukaan 2013 perustienpidon budjetti oli 557 miljoonaa euroa. Se sisältää muutakin kuin normaalit päällysteet, esim. liukkaudentorjunnan ja pienemmät korjaukset. Päällysteiden osuutta en nopeasti googlettamalla löytänyt. Ely-keskuksittain niihin käytetään joitain kymmeniä miljoonia euroja eli summa on arviolta alle puolet koko potista.
Suomessa on n. 2,5 miljoonaa henkilöautoa. Autoa kohti rahaa käytetään siis n. 223 euroa. Jos mukaan otetaan muutkin ajoneuvoluokat, summa putoaa merkittävästi.
Joskus bensamittareissa mainostettiin, että bensan hinnasta 70% on veroa. Jos tuo pitää edelleen paikkaansa, maksaa 50 litraa henkilöautoonsa bensaa tankkaava 56 euroa veroa. Näin ollen noin neljä tankillista riittää siihen, että henkilöautolla ajavat ovat maksaneet valtion osalta koko vuoden perustienpidon kustannukset. Jos arvioni päällysteen osuudesta pitää paikkaansa, kaksi tankillista riittää. Minusta tuo on halpaa. Itse tankkaan n. 50 kertaa vuodessa.
Minä edelleen ihmettelen tätä vouhotusta nastojen kieltämisestä. Nastoista on kiistämättä sekä haittaa, että hyötyä. Mikä sitten painaa vaakakupissa eniten, lienee taas mielipidekysymys.
Mutta te jotka täällä nyt meuhkaatte nastojen kieltämisestä, niin eikös prioriteettilistalla pitäisi ensin olla järjettömän hiekoituksen ja suolaamisen lopettaminen? Minun nähdäkseni niistä on monessa suhteessa paljon enemmän haittaa, kuin nastarenkaista. Yksi ja ehkä suurin syy, miksi minä vastustan nastojen kieltämistä, on juuri siinä, että pelkään nastakiellon aiheuttavan sen, että teitä hiekoitetaan ja suolataan yhä enemmän.
"Mellersta Sverige: Nordiska dubbfria däck är att föredra.
Södra Sverige: Nordiska dubbfria däck är att föredra."
Tavoitteet määrittelee jokainen itse
Riittääkö tuollaiseen jokaisen osaaminen vai onko luotettava Tekniikan maailman testeihin (kuten tuo vakuutusyhtiökin luottaa lehtien testeihin ), ja voiko talvirenkaita itse koeajaa missään?
En minä tunne ihmisten kykyä määritellä tavoitteita.
Paljonko olet itse ajanut kitkarenkailla, ja tapahtuiko "odotetusti" hallinnanmenetyksiä?
Muutamana talvena minulla on ollut kitkat, mutta en ole tuon tarkemmin pitänyt kirjaa kitkarenkailla ajamisestani, en kilometreistä, enkä turvamarginaaleista. En siis osaa määritellä renkaan vaikutusta turvallisuuteen. Sehän olisi teoriassakin mahdotonta, koska vertailupohjaa vastaavista tilanteista nastoilla ei minulla ole. Ajan vain yhtä autoa kerrallaan. Ehkä nyt ymmärrät, miksi en tällaisessa yhteydessä osaa suhtautua vakavasti kommentteihin "olen ajanut kitkoilla x vuotta ilman ongelmia".
Itse olen auttanut Hakkapeliitta 4:lla ajavaa etenemään jäällä mikä oli epäloogista - renkaissa oli nastat.
Epäloogista on tuossa vain se, jos yrität käyttää apausta renkaiden ominaisuuksien eron havainnollistamiseen. Itselläni on tällä hetkellä juuri nuo renkaat, enkä ole tarvinnut apua jäällä. Kerran täytyi komentaa neljä matkustajaa ulos, kun en saanut autoa pikkutiellä 10 cm lumessa ylämäkeen liikkeelle. Vetopyörät alkoi kaivautua aurattuun pohjaan.
Kun ajelin kuluneella viikolla Lahden moottoritiellä (useita lämpöasteita, kuiva tie ) kuulin omaan autooni että moni ajaa nastarenkailla. Toisaalta monella on hyvin riskipitoinen ajotapa, eli mahdollinen ketjukolari ei edes olisi rengasvalinnasta johtuva.
Havaintosi on varmasti oikea. Tähän aikaan vuodesta suurin osa käyttää nastoja ja moni laiminlyö esim. turvavälit. Entä sitten?
Ajonopeus vaikuttaa pysähtymismatkaan (reaktio + jarrutus ), eli kitkarenkailla voi pysähtyä nopeammin kuin nastarenkailla - jos kuljettaja itse niin haluaa.
Jos kansa osaisi aina ennakoida tilanteet, vuosittain 100 000 onnettomuutta jäisi ilmoittamatta vakuutusyhtiöille. Osaatko itse aina varautua tuleviin tilanteisiin niin, ettei havainto- tai arviointivirheitä koskaan satu?
Pidän hyvin epätodennäköisenä sitä että nastat kiellettäisiin koska edes Vihreät eivät aja asiaa. Tuo yksi ruotsalainen vakuutusyhtiö on lähimpänä koska he kirjallisesti suosittelevat nastattomuutta. Myös Norjassa, ainakin Oslossa on nastamaksu niin kova että nastat pitää erikseen haluta.
Itse yritän lähinnä nostaa asiaa esille, saada ihmiset ajattelemaan valintaansa, tiedostamaan.
Se miksi minä en henkilökohtaisesti koe nastoja vähässäkään määrin tarpeelliseksi on juurikin suolaus, eli ajaminen tapahtuu paljaalla asfaltilla. Odotin pitkään että suolausta vähennetään (märkä tie vie valon ja näkyvyyden ), mutta totesin että voin helpommin muuttaa henkilökohtaisia valintojani. Ja se on ollut hyvä valinta - vaikka ne viralliset suositukset kummittelevatkin mielessä ("vain nastat tasoittavat kelieroja" ).
Olisi kiva nähdä jokin maailmanlaajuinen tutkimus asfalttiteiden meluisuudesta. Veikkaan että Suomen tiet olisivat meluisuudessaan aika kärjessä.
Se olis kyllä nastaa.
Käykös teille muillekin niin mukavasti että aina keskustelualueella kirjautuessa tää sivusto heivaa jostain ihmeen syystä tonne TM:n etusivulle?
Kaikkein hauskinta tää on, kun jollain mopiilivempeleellä kirjautuu. Aika hidasta ja silleen.
Sekin jaksaa naurattaa, kun nokialaisella kännyllä selaa eri aiheita ja keskusteluja: pelkkä alueen/keskustelun/keskustelun seuraavan sivun valinta johtaa loputtomaan sivun lataamiseen. Täten saa aina avata uuden sivun uuteen välilehteen ja sulkea edellinen välilehti tämän jälkeen.
Ei tää muuten olis niin hilpeää, mutta kun aiemmin toimi hyvin kaikilla vehkeillä.
Toisekseen, sivuston nimi on Tekniikan Maailma. Kamoon, jätkät.
Olisi kiva nähdä jokin maailmanlaajuinen tutkimus asfalttiteiden meluisuudesta. Veikkaan että Suomen tiet olisivat meluisuudessaan aika kärjessä.
Se olis kyllä nastaa.
Käykös teille muillekin niin mukavasti että aina keskustelualueella kirjautuessa tää sivusto heivaa jostain ihmeen syystä tonne TM:n etusivulle?
Eikös tuo näkyisi tai pikemminkin kuuluisi niin, että ohiajomelua mitattaessa auto ei mene tehtaan lupaamaan arvoon. No tuskin heitto olisi edes samaa luokkaa kuin polttoaineen kulutuksen kanssa.
Viikon hiihtokelejä on vaivannut jäinen kaljama, joka tekee luistelusta epämukavan huojakkaa.
Onneksi ajokelin kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. Alkuviikosta ensimmäistä kertaa pihalta jyrkkään ylämäkeen lähtiessä napsautin Kimi-näppäintäkin varmuuden vuoksi, mutta sen jälkeen en ole koskenut, kun keli ei kuitenkaan ole kovin paha. Mihinkäs takavetoinen kolmatta talveaan n. 50.000 km ajetuilla talvirenkailla lisäapuja tarvitsisikaan?
Kovapohjaiset monot jalassa ei parkkipaikalla tosin uskalla kävellä, vaan pihalla liikutaan pitkin lumipenkkoja pitoa etsimässä.
Ihmettelin ääneen naapurille mökkirannasta, mitä auraaja mahtaa kaapia pihalla, jossa ei ole kuin 10 senttiä kiiltävää jäätä, eikä mitään aurattavaa.
Naapuri tunnusti olevansa tontilla jumissa ja soittaneensa hiekoittajan. Ei muuten tullut mieleenikään. Olisihan mullakin ollut liiterissä sama avaamaton säkki vuosikertahiekoitusmursketta, jota ei tarvita tänäkään talvena.
Mitäs lähti kevytkeulaisella etuvetoisella ja kitkarenkailla talvikeliin.
EDIT: tästä on Google Mapsin mukaan Utsjoelle yli 600 km.
Täällä pääkaupunkiseudulla tuli kahdesti lunta koko talven aikana, eli parkkipaikkaa ei tarvinnut kolata kuin kerran ja sekin oli turhaa. Paljaat asfalttipinnat koko talven lukuunottamatta sitä pakkasjaksoa kun tuli pakkaslunta tai suolaus jäätyi.
Vaan tuli sen verran käytyä pohjoisempana että sai kokeilla miten liikkeelle pääsee iljamella kun vaihteisto ei ole manuaali eikä ole momentinmuunninta. Se vaati rauhallisuutta, mutta niin vaan kumi tarttui jäähän.
Ei se nastoilla tuhottujen teiden uusiminen halpaa ole.
Yleensä tuota kustannusta kuitenkin liioitellaan.
Nastat aiheuttavat tien pintakulumista ja sitäkin yleensä vain ajourien kohdalle. Pintakulumien korjaaminen taas on varsin edullista verrattuna tien runkoon asti meneviin korjauksiin. Kustannukset vuositasolla ovat eri arvioissa luokkaa 40-80 miljoonaa euroa. Se on aika vähän, jos sitä suhteuttaa vaikkapa talven aiheuttamiin muihin kustannuksiin kansantaloudelle. Puhutaan paristakymmenestä eurosta / auto / vuosi.
E2800:
Miksi sitten vastustat nastoja, etkä hiekoittamista? Tässä onkin mielestäni yksi tämän keskustelun ongelma. Nastat kuluttavat enemmän tai vähemmän tietä ja aiheuttavat enemmän tai vähemmän katupölyä. Sitä tuskin kukaan kiistää. Tarkat osuudet ovat vain kysymysmerkki ja nykytutkimuksen valossa nastat eivät kuluta niin paljon teitä kuin on kuviteltu. Nastat ovat myös kokoajan muuttuneet yhä vähemmän teitä kuluttaviksi (viimeisin suuri harppaus vuonna 2013 tullut lakimuutos), joten nastojen osuus kulumisesta ja katupölystä on entisestään vähenemässä. Kuitenkin nastojen käyttöä paljon järjettömämpää on yltiöpäinen ja järjettömästi toteutettu hiekoitus ja suolaaminen, jotka aiheuttavat valtavat määrät katupölyä, kuluttavat tietä, pilaavat auton kiveniskemillä ja ruosteella, sekä monin paikoin minun mielestäni jopa tekevät ajamisesta vaarallisempaa, koska suolauksen seurauksena olosuhteet vaihtuvat äkkiarvaamatta esimerkiksi kahden kaupungin rajalla tai moottoritien rampilla, joka ei olekaan suolattu.
Jostain syystä täällä kuitenkin vain jauhetaan nastoista, vaikka suolaus ja hiekoittaminen ovat paljon suurempi ongelma ainakin minun mielestäni. Minä kyllä voisin vaihtaa kitkarenkaisiin, jos laki muuttuisi, enkä pitäisi sitä kauhean suurena ongelmana. Mutta niin kauan kuin hiekkaa ja suolaa kylvetään täysin järjettömästi, en ymmärrä nastojen vastustamista. Olen myös täysin varma, että jos nastat kielletään, niin suolan ja hiekan kylvämistä lisätään entisestään, viimeistään siinä vaiheessa, kun kitkarenkaiden syyksi osoitettaisiin yksikin onnettomuus. Näin syntyisi luultavasti myös entistä suuremmat haitat. Itse siis puollan sitä, että nykyiset modernit nastarenkaat sallitaan, mutta vähennetään ja järkeistetään suolaamista ja hiekoittamista.
Ajattelija2013:
Juu, keskustellaan vaan mieluummin suolaamisesta, sitä ei oikeasti tarvita ollenkaan henkilöautoille. Olen 25 vuotta ajanut pelkästään kitkarenkailla eikä vielä ole sellaista paikkaa tullut mistä en olisi selviytynyt vaikka tie olisi ollut kuinka jäässä, kiinni en ole jäänyt kertaakaan koko aikana.
Olen aina ihmetellyt sitä ihmisten porua kun on vähän liukasta niin heti pitäisi suolaa kylvää silmät ja suut täyteen, miksi?
Suolahan juuri pilaa hyvän talvikelin, kuivalla lumella on turvallista ajaa mutta kun se muutetaan sohjoksi tilanne onkin aivan toinen eikä siinä toimi mikään rengas. Ainoastaan raskas kalusto oikeasti tarvitsee suolaa päästäkseen mäet ylös, muuten suolaaminen on edesvastuutonta liikenteen vaarantamista ja ympäristön pilaamista.
Komppaan taas kahta edellistä kommenttia...
, missä ollaan täpärästi päästy jatkamaan matkaa ilman ulkopuolista apua. On lapioitu ja työnnetty. Renkailla on ollut erittäin tärkeä rooli niissä tilanteissa. Kitkoilla on ollut eteneminen heikompaa. Tänäkin päivänä voi tulla asiallista asiaa metsäautoteille tahi mökkiteille, eikä kunnollista työntöapua itsellä ole.
Se piti vielä sanoa omalta kohdaltani mitä en ole tajunnut aikaisemmin: itse olen pienestä pitäen ollut lukuisissa tilanteissa (metsäautoteillä, mökkiteillä ja järven jäällä
En ole tajunnut tähdentää näitä juttuja koska olen väärin olettanut että kaikkkihan siellä mettäteillä ajelee...
Ja vielä tarkennan omaa osuuttani pölytyksessä samaan hengenvetoon:
Ajan pauttiarallaa 5 tuhatta kilsaa per talvi. Auto painaa tonnin. En revittele. Keväisin, kun kuivilla teillä on tiensuuntaisia pölykasaantumia, vältän niitä viimeiseen asti ja ihmettelen kyllä, miten joku edellä ajava ajaa surutta pölydyynin päällä. Siinä vaiheessa on ihan sama mitkä pyörät sillä on alla.
Kuten on sekin on jo aiemmin sanottu, jos oikein muistan, kitkakallekin voi pölyttää ja tuhota talven aikana tietä enemmän kuin nastaniilo. Riippuu.
Tällä foorumilla on vuodesta toiseen toitotettu kuinka nastat ovat ylivoimaisessa roolissa katupölyn tuottajana, ajatus on maalaisjärjelläkin mietittynä aivan sairaan naurettava. Nähdäkseni kukaan nastankäyttäjä ole sitä kiistänyt etteikö nastat tietä kuluttaisi, kysymys on kuitenkin siitä mikä tuo osuus on, ja millä ihmeellä siitä saataisiin luotettavaa tietoa. Se on ainakin tullut selväksi ettei tutkimuksista joita tehdään ole siihen ratkaisua, koska tarkoitushakuiset tutkimukset näyttävät ainoastaan tukevan tavoitetta päästä jälleen autoilijan kukkarolle, muuta arvoa niille tuskin voi antaa kuin läpinäkyvän lapsellisia yrityksiä muokata ihmisten mieliä alttiiksi rahastukselle.
Helsinki tutki 4-5 vuotta sitten katupölyn koostumusta nuuskija autolla ja tulos oli että kaupunkialueella nastat aiheuttavat 1-2 prosenttia katupölystä ja valtaväylillä 5 prosenttia ja kitkat olivat pahimpia pölynnostattajia sanoi tutkimus.
Nyt tehtiin 12-13 uusi tutkimus jollain kadunpätkällä ja saatiin tulokseksi liki 50 prosenttia nastojen osuudeksi, antakaa meidän kaikki kestää ei kai tähän muuta voi todeta.
Mainittakoon että kaupunki levitti kaduille liki miljoona tonnia sepeliä vaikka täällä on usein väitetty ettei sitä tehdä kuin nimeksi joten jää tietysti yksilön harkintaan onko se paljon tai vain nimeksi.
Myös mielenkiintoinen oli TVH johtajan lausuma 4-5 vuotta sitten HS:n sivuilla, että yksi 60 tonnin tukki tai hiekkarekka vastaa tiekulutukseltaan 10000 huom! kymmenentuhannen henkilöauton kulutusta, ja niin nythän niitä painoja on taas korotettu, että tutkimustarve nastojen parjaamiseksi on taas selkeästi kasvanut.
On pakko kertoa alkuviikon kokemus marketin parkkialueella, olin juuri nostamassa ostoksia takaluukkuun kun sellainen parikymmentä metriä sekunnissa puhaltanut tuulenpuuska iski parkkialueelle, sillä seurauksella että silmät ja suu täynnä hiekkapölyä, ja tuskin kättään pidemmälle näki puhumattakaan autoista joita ei parinkymmenen metrin päästä tahtonut erottaa. Itselle muistui mieleen täällä käydyt keskustelut, joissa pölyn syyksi on kerrottu nastat.
Kertokaa nyt kitkafanaatikot, miten on mahdollista että nastat ovat pystyneet jauhamaan parkkipaikan asfaltin pölyksi talven aikana, vaikka itse en ole koskaan nähnyt siellä autojen ajavan kävelynopeutta kovempaa. Joten ilmeisesti täytyy olla niin että jokaisen 1,5g nastan iskuvoima vastaa vähintään reilua timpurivasaran lyöntiä jo kävelynopeudella. Ps. oli sitä parkkialuetta kyllä ahkerasti hiekoitettu talven aikana, mutta eihän syy siinä voi olla eihän.
misar:
Minusta sepelöittäminen pitäisi lopettaa ja siirtyä hiekoittamiseen. Siihenkin riittää kymmenesosa nykyisestä, ehkä parkkipaikkoja lukuunottamatta että ihmiset eivät kaadu kävellessään autoihinsa.
Pohdin tuossa viikonlopun aikana voiko olla niin että nastameteli johtuisi hiekasta, mutta ei. Jotkut autot kulkevat pelkällä kohinalla.
Johtuuko tienpintojen karkeus ja autojen harmaa lika muusta kuin nastoista, etenkin kun on olemassa standardi jota enemmän nastarengas ei saa kuluttaa tienpintaa?
Misar, oliko se pölisevä parkkipaikka hiekoitettu? Hiekka on punertavaa, asfaltti on harmaata. Ei, nyt kun luin uudelleen niin sinähän itse kirjoitit että se oli hiekoitettu jalankulun turvallisuutta varten. Ettei autoilija liukastu astuessaan autosta kun kävelee pikkukengillä jäätiköllä.
Itse en keksi syitä nastoille, enkä pidä itseäni rattimiehenä, hyvin moni ajaa minua ripeämmin. Siksi nastarenkaat pitäisi jotenkin tehdä kakkosvalinnaksi (esim. Kuukeri voi tarvita niitä niillä jäisillä metsäteillä, mutta ei lumessa ) jotta ei osteta ympäristöhaitallisia tuotteita vain siksi ettei muusta ole kokemusta.
ritsa:
Jossain määrin suolahiekkaa käytetään. Hiekka on kuitenkin sulan asfaltin päällä on liukasta. Hiekkaa on kokeiltu mm. pyöräilijöiden toiveesta pyöräteillä, kun sepeli rikkoo renkaita.
Itse nastoilla ajavana koitan pitää huolen siitä, etten aja urissa tai sellaiseksi kehittyvissä kohdissa vaan niiden sivussa. Näin en ainoastaan vähennä urien syvenemistä, vaan myös vähennän teiden urautumista kuluttamalla urien reunoja matalammiksi. Pölyyn tuo ei tietenkään vaikuta.
ritsa:
Itse olen ajanut yhtä kauan nastoilla, enkä kertaakaan ole nastoillani aiheuttanut teiden pölyämis- tai kulumisongelmaa.
Vai olisiko näkökulmaa sittenkin syytä hiukan avartaa neljännesvuosisadan kokemuksen myötä.
Tarkennatko mitä tarkoitat? Vaiko vain sitä että yhden (1 ) autoilijan osuus ihan mihin vain ei ole kovin merkittävä.
Sikäli mielenkiintoinen ilmiö että CO2-päästöt saavat huomiota, mutta asfaltinharmaat pölypilvet johtuvat keväästä. Asfaltinväriset likaiset autotko ovat suolan peitossa?
Päättelit oikein. Käytin ritsan logiikkaa pölyn ja kulumisen merkityksen arvioimisessa. Yhden autoilijan osuus on mitätön osa kokonaisuudesta, joten se ei ole käyttökelpoinen keino arvioida asian merkitystäkään.
Keskustelu asiasta kuin asiasta (palstalla tai livenä ) on hyödyllisempää jos ei mennä henkilökohtaisuuksiin.
Oletko lukenut numerosta 8/2008 sivulta 54 TM:n omaa nasta - kitkapohdintaa? Se ei poikkea paljoa tästä, mutta sikäli mielenkiintoista ettei kuudessa vuodessa itse asia ole muuttunut miksikään.
Yhden autoilijan kannalta kaikki asiat kuitenkin tuottavat kumulatiivisen tuloksen, joko uraiset ja karkeapintaiset tiet tai vähemmän kuluneet. Ja rengasvalinnalla tai ajotavalla joko hyvän tai huonon esimerkin toisille.
Itse pidin kitkarenkaisiin siirtymistä jännittävänä ja riskinä, mutta omien kokemusteni perusteella voin todeta että nastat ovat tarpeettomia. Referenssikuljettaja puuttuu testeistä, eli mikä olisi tavallisen kuljettajan kierrosaika vs. yritys ajaa mahdollisimman nopeasti, eli vaarallisesti, tavoitteena vain testivoitto?
E2800:
Mielestäni edelleenkään jos yksittäinen kuski ei ole kitkoilla joutunut omien havaintojensa mukaan ongelmiin nastoja useammin, siitä ei voi vetää johtopäätöksiä nastojen merkityksestä liikenteessä. Tuosta puuttuu kaksi olennaista tekijää:
1. Tilasto oman ajamisen turvallisuuden muutoksesta. Tunnepohjalta ei kovin luotettavaa arviota saa tehtyä. Verrataan asiaa esim. turvavyön käyttöön. Itse olisin viimeiset vuodet voinut ajaa viimeiset 15 vuotta ilman turvavyötä ja todeta täysin kiistattomasti omiin kokemuksiini perustuen, ettei sen käytöllä ole mitään vaikutusta turvallisuuteen.
2. Vaikutus laajennettuna koko kuljettajamateriaaliin
Turvallisuutta ei ratkaise kierrosaika, vaan se, miten kuljettaja tilanteen kokee, miten saadut viestit vaikuttaa ajotapaan ja millainen pelivara on jäljellä.
Vertasin tilannetta mielikuviin, eli siihen että kitkarenkaita suositellaan kokeneille kuljettajille ja niille jotka voivat turvautua bussikyytin talvikeleillä. Eli suositus on melkein kuin kesärenkailla ajaville.
Kierrosaika ratkaisee testivoiton.
Se on luonnollisesti iso kysymysmerkki, mutta koska aika monella näyttää olevan TM-testien 2000 ja 2010 perusteella kitkarengastasoa olevat talvirenkaat, ei ehkä vaikutus olisi kovin dramaattinen. Sakkoraja on talvirengaspakon aikana 3 mm (tai 25 % ero nastoissa ), se voisi olla 4 mm jos turvallisuus on oikeasti tavoitteena.
Tuossa testissä 4 vuotta vanha nastarengas oli hiukan parempi kuin 2 vuotias kitkarengas niissä asioissa, joissa nastoja on totuttu pitämään parempina. Tosin kitkoille vaikeinta olosuhdetta eli sileää jäätä ei testissä ollut.
Tavoitteet määrittelee jokainen itse, laki rajaa minimivaatimukset. Eron dramaattisuus ei ehkä vuositasolla olisi henkilövahinkojen suhteen suuri, koska nastoja vaativia olosuhteita on aika vähän ja nykyäänkin niissä kuolee vain pieni osa porukasta. Omaisuusvahinkojen määrä todennäköisesti silti kasvasi, kun kiillottuneissa risteyksissä autot lipsahtelisivat nykyistä herkemmin toistensa perään. Tuokin on ihan varteenotettava tekijä rengasvalinnasta puhuttaessa, vaikka kuolemista yleensä puhutaan.
Herbert:
Ei se nastoilla tuhottujen teiden uusiminen halpaa ole.
http://www.folksam.se/testergodarad/sakeritrafiken/bilsakerhet/1.91156
"Mellersta Sverige: Nordiska dubbfria däck är att föredra.
Södra Sverige: Nordiska dubbfria däck är att föredra."
Riittääkö tuollaiseen jokaisen osaaminen vai onko luotettava Tekniikan maailman testeihin (kuten tuo vakuutusyhtiökin luottaa lehtien testeihin ), ja voiko talvirenkaita itse koeajaa missään? Paljonko olet itse ajanut kitkarenkailla, ja tapahtuiko "odotetusti" hallinnanmenetyksiä? Itse olen auttanut Hakkapeliitta 4:lla ajavaa etenemään jäällä mikä oli epäloogista - renkaissa oli nastat.
Kun ajelin kuluneella viikolla Lahden moottoritiellä (useita lämpöasteita, kuiva tie ) kuulin omaan autooni että moni ajaa nastarenkailla. Toisaalta monella on hyvin riskipitoinen ajotapa, eli mahdollinen ketjukolari ei edes olisi rengasvalinnasta johtuva.
Ajonopeus vaikuttaa pysähtymismatkaan (reaktio + jarrutus ), eli kitkarenkailla voi pysähtyä nopeammin kuin nastarenkailla - jos kuljettaja itse niin haluaa.
Knight Rider:
Mikä on halpaa ja mikä ei?
Vn:n tiedotteen mukaan 2013 perustienpidon budjetti oli 557 miljoonaa euroa. Se sisältää muutakin kuin normaalit päällysteet, esim. liukkaudentorjunnan ja pienemmät korjaukset. Päällysteiden osuutta en nopeasti googlettamalla löytänyt. Ely-keskuksittain niihin käytetään joitain kymmeniä miljoonia euroja eli summa on arviolta alle puolet koko potista.
Suomessa on n. 2,5 miljoonaa henkilöautoa. Autoa kohti rahaa käytetään siis n. 223 euroa. Jos mukaan otetaan muutkin ajoneuvoluokat, summa putoaa merkittävästi.
Joskus bensamittareissa mainostettiin, että bensan hinnasta 70% on veroa. Jos tuo pitää edelleen paikkaansa, maksaa 50 litraa henkilöautoonsa bensaa tankkaava 56 euroa veroa. Näin ollen noin neljä tankillista riittää siihen, että henkilöautolla ajavat ovat maksaneet valtion osalta koko vuoden perustienpidon kustannukset. Jos arvioni päällysteen osuudesta pitää paikkaansa, kaksi tankillista riittää. Minusta tuo on halpaa. Itse tankkaan n. 50 kertaa vuodessa.
Minä edelleen ihmettelen tätä vouhotusta nastojen kieltämisestä. Nastoista on kiistämättä sekä haittaa, että hyötyä. Mikä sitten painaa vaakakupissa eniten, lienee taas mielipidekysymys.
Mutta te jotka täällä nyt meuhkaatte nastojen kieltämisestä, niin eikös prioriteettilistalla pitäisi ensin olla järjettömän hiekoituksen ja suolaamisen lopettaminen? Minun nähdäkseni niistä on monessa suhteessa paljon enemmän haittaa, kuin nastarenkaista. Yksi ja ehkä suurin syy, miksi minä vastustan nastojen kieltämistä, on juuri siinä, että pelkään nastakiellon aiheuttavan sen, että teitä hiekoitetaan ja suolataan yhä enemmän.
E2800:
En minä tunne ihmisten kykyä määritellä tavoitteita.
Muutamana talvena minulla on ollut kitkat, mutta en ole tuon tarkemmin pitänyt kirjaa kitkarenkailla ajamisestani, en kilometreistä, enkä turvamarginaaleista. En siis osaa määritellä renkaan vaikutusta turvallisuuteen. Sehän olisi teoriassakin mahdotonta, koska vertailupohjaa vastaavista tilanteista nastoilla ei minulla ole. Ajan vain yhtä autoa kerrallaan. Ehkä nyt ymmärrät, miksi en tällaisessa yhteydessä osaa suhtautua vakavasti kommentteihin "olen ajanut kitkoilla x vuotta ilman ongelmia".
Epäloogista on tuossa vain se, jos yrität käyttää apausta renkaiden ominaisuuksien eron havainnollistamiseen. Itselläni on tällä hetkellä juuri nuo renkaat, enkä ole tarvinnut apua jäällä. Kerran täytyi komentaa neljä matkustajaa ulos, kun en saanut autoa pikkutiellä 10 cm lumessa ylämäkeen liikkeelle. Vetopyörät alkoi kaivautua aurattuun pohjaan.
Havaintosi on varmasti oikea. Tähän aikaan vuodesta suurin osa käyttää nastoja ja moni laiminlyö esim. turvavälit. Entä sitten?
Jos kansa osaisi aina ennakoida tilanteet, vuosittain 100 000 onnettomuutta jäisi ilmoittamatta vakuutusyhtiöille. Osaatko itse aina varautua tuleviin tilanteisiin niin, ettei havainto- tai arviointivirheitä koskaan satu?
Pidän hyvin epätodennäköisenä sitä että nastat kiellettäisiin koska edes Vihreät eivät aja asiaa. Tuo yksi ruotsalainen vakuutusyhtiö on lähimpänä koska he kirjallisesti suosittelevat nastattomuutta. Myös Norjassa, ainakin Oslossa on nastamaksu niin kova että nastat pitää erikseen haluta.
Itse yritän lähinnä nostaa asiaa esille, saada ihmiset ajattelemaan valintaansa, tiedostamaan.
Se miksi minä en henkilökohtaisesti koe nastoja vähässäkään määrin tarpeelliseksi on juurikin suolaus, eli ajaminen tapahtuu paljaalla asfaltilla. Odotin pitkään että suolausta vähennetään (märkä tie vie valon ja näkyvyyden ), mutta totesin että voin helpommin muuttaa henkilökohtaisia valintojani. Ja se on ollut hyvä valinta - vaikka ne viralliset suositukset kummittelevatkin mielessä ("vain nastat tasoittavat kelieroja" ).
Eiköhän Norjassa ole niin erilaiset olosuhteet, ettei sieltä kannata mallia ottaa.
Mutta kiitos Sinulle, että koitat ravistella meitä tyhmiä ajattelemaan ja tiedostamaan, kun eihän me muuten osattais itse ajatella.
Kyylläää nas-toil-la on kiva huu-ris-taa!
Se touhu onkin tosi jär-ke-vää!
Lallallaa...
Olisi kiva nähdä jokin maailmanlaajuinen tutkimus asfalttiteiden meluisuudesta. Veikkaan että Suomen tiet olisivat meluisuudessaan aika kärjessä.
Knight Rider:
Se olis kyllä nastaa.
Käykös teille muillekin niin mukavasti että aina keskustelualueella kirjautuessa tää sivusto heivaa jostain ihmeen syystä tonne TM:n etusivulle?
Kaikkein hauskinta tää on, kun jollain mopiilivempeleellä kirjautuu. Aika hidasta ja silleen.
Sekin jaksaa naurattaa, kun nokialaisella kännyllä selaa eri aiheita ja keskusteluja: pelkkä alueen/keskustelun/keskustelun seuraavan sivun valinta johtaa loputtomaan sivun lataamiseen. Täten saa aina avata uuden sivun uuteen välilehteen ja sulkea edellinen välilehti tämän jälkeen.
Ei tää muuten olis niin hilpeää, mutta kun aiemmin toimi hyvin kaikilla vehkeillä.
Toisekseen, sivuston nimi on Tekniikan Maailma. Kamoon, jätkät.
Kuukeri:
Eikös tuo näkyisi tai pikemminkin kuuluisi niin, että ohiajomelua mitattaessa auto ei mene tehtaan lupaamaan arvoon. No tuskin heitto olisi edes samaa luokkaa kuin polttoaineen kulutuksen kanssa.
Kyllä vaan käy.
Viikon hiihtokelejä on vaivannut jäinen kaljama, joka tekee luistelusta epämukavan huojakkaa.
Onneksi ajokelin kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. Alkuviikosta ensimmäistä kertaa pihalta jyrkkään ylämäkeen lähtiessä napsautin Kimi-näppäintäkin varmuuden vuoksi, mutta sen jälkeen en ole koskenut, kun keli ei kuitenkaan ole kovin paha. Mihinkäs takavetoinen kolmatta talveaan n. 50.000 km ajetuilla talvirenkailla lisäapuja tarvitsisikaan?
Kovapohjaiset monot jalassa ei parkkipaikalla tosin uskalla kävellä, vaan pihalla liikutaan pitkin lumipenkkoja pitoa etsimässä.
Ihmettelin ääneen naapurille mökkirannasta, mitä auraaja mahtaa kaapia pihalla, jossa ei ole kuin 10 senttiä kiiltävää jäätä, eikä mitään aurattavaa.
Naapuri tunnusti olevansa tontilla jumissa ja soittaneensa hiekoittajan. Ei muuten tullut mieleenikään. Olisihan mullakin ollut liiterissä sama avaamaton säkki vuosikertahiekoitusmursketta, jota ei tarvita tänäkään talvena.
Mitäs lähti kevytkeulaisella etuvetoisella ja kitkarenkailla talvikeliin.
EDIT: tästä on Google Mapsin mukaan Utsjoelle yli 600 km.
Täällä pääkaupunkiseudulla tuli kahdesti lunta koko talven aikana, eli parkkipaikkaa ei tarvinnut kolata kuin kerran ja sekin oli turhaa. Paljaat asfalttipinnat koko talven lukuunottamatta sitä pakkasjaksoa kun tuli pakkaslunta tai suolaus jäätyi.
Vaan tuli sen verran käytyä pohjoisempana että sai kokeilla miten liikkeelle pääsee iljamella kun vaihteisto ei ole manuaali eikä ole momentinmuunninta. Se vaati rauhallisuutta, mutta niin vaan kumi tarttui jäähän.
Vieläkin nastarenkaat pyörii enemmistöllä alla.
Kiitos E2800. Emmeköhän saaneet kommenteillamme osoitetuksi, ettei tämäkään ole mustavalkoinen yhden ainoan totuuden valinta.
"ON SE HIANO JUTTU KU NASTAT TASAA KELIVAIHTELUJA NII EI MEE AUTO OJAAN"
-sanoi nastakuski
Knight Rider:
Yleensä tuota kustannusta kuitenkin liioitellaan.
Nastat aiheuttavat tien pintakulumista ja sitäkin yleensä vain ajourien kohdalle. Pintakulumien korjaaminen taas on varsin edullista verrattuna tien runkoon asti meneviin korjauksiin. Kustannukset vuositasolla ovat eri arvioissa luokkaa 40-80 miljoonaa euroa. Se on aika vähän, jos sitä suhteuttaa vaikkapa talven aiheuttamiin muihin kustannuksiin kansantaloudelle. Puhutaan paristakymmenestä eurosta / auto / vuosi.